Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2008-05-21-Speech-3-446"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2008-05-21"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Evaluare intermediară a politicii industriale - O contribuţie la strategia UE pentru creştere şi ocuparea forţei de muncă (dezbatere)⁶
dcterms:Language	"lt"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20080521.29.3-446"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2008-05-21-Speech-3-447⁶
lpv:speaker	lp:Danutė Budreikaitė⁶
lpv:spoken text	"ES pramonės politikos, kuri yra valstybių narių kompetencija, įgyvendinimas susiduria su nemažai kliūčių, neleidžiančių pasiekti geresnių rezultatų, didesnio konkurencingumo. Paminėsiu keletą – reglamentavimą, tvarų vystymąsi. ES pramonė susiduria su per dideliu reglamentavimu ir per didele biurokratija. Nuo to ypač kenčia mažosios ir vidutinės įmonės, kurių steigimui ir veiklai užkraunama pernelyg didelė administracinė našta. Mažosios ir vidutinės įmonės ES sudaro virš 90 % visų įmonių, joms būdingas novatoriškumas, dinamika bei lankstumas ir jos vaidina svarbų vaidmenį atlaikant išorinį konkurencinį spaudimą, kuriant naujas darbo vietas. Todėl kviečiu Europos Komisiją bei valstybes nares iš esmės supaprastinti mažų ir vidutinių įmonių reglamentavimo aplinką. Tvarus vystymasis yra visų ES politikų horizontalus reikalavimas. Mes privalome siekti, jog Europos Sąjunga kuo greičiau pereitų prie mažai anglies dvideginio naudojančios ir efektyviu išteklių vartojimu paremtos pramonės ir tuo mažintų aplinkos taršą, teršalų eksportavimą į trečiąsias šalis ir įtaką klimato kaitai. Tvarus vystymasis turėtų remtis naujomis technologijoms, todėl būtina didinti mokslinių tyrimų finansavimą, kuriuo mes atsiliekame nuo JAV ir Japonijos, bei mažinti patentų kainas tuo didinant naujovių sklaidą. Nors pramonės politika yra nacionalinė kompetencija, aš jau ankstesniuose pasisakymuose skatinau Komisiją imtis didesnio vaidmens, ypač atliekant studijas ir prognozes, rengiant rekomendacijas valstybėms, kokios sritys ir šakos bus konkurencingos, ypač turint omenyje gamybos iškėlimą į trečiąsias šalis. Todėl sveikinu Komisijos naujas sektorines iniciatyvas elektros inžinerijos ir maisto sektoriuje, kurio problemos yra didžiausia šiandienos aktualija."@lt¹⁴
lpv:spokenAs	substitute; Delegation for relations with Switzerland, Iceland and Norway and to the European Economic Area (EEA) Joint Parliamentary Committee (2004-09-15--2009-07-13)²³ substitute; Delegation to the ACP-EU Joint Parliamentary Assembly (2005-03-14--2009-07-13)²³ member; ALDE (2004-07-20--2009-07-13)²³ substitute; INTA (2007-01-31--2009-07-13)²³ substitute; Delegation to the Euro-Latin American Parliamentary Assembly (2007-05-23--2009-07-13)²³ unknown; Darbo partija (2004-07-20--2009-07-13)²³ substitute; ITRE (2007-01-31--2009-07-13)²³ member; Delegation to the Euro-Mediterranean Parliamentary Assembly (2004-09-15--2009-07-13)²³ vice-chair; DEVE (2007-02-01--2009-07-13)²³ member; Delegation for relations with the countries of the Andean Community (2007-03-14--2009-07-13)²³
lpv:translated text	"Realizace průmyslové politiky EU, která patří do pravomocí členských států, čelí množství překážek, které jí brání v dosahovaní lepších výsledků a vyšší míry konkurenceschopnosti. Zdůrazním jen některé z nich, právní úpravu a trvale udržitelný rozvoj. Průmysl v Evropě trpí nadměrnou regulací a byrokracií. Malé a střední podniky podstupují tohoto utrpení nejvíce vzhledem k nezvládnutelnému administrativní zatížení. Malé a střední podniky představují víc než 90 % všech podniků. Jsou známé svou inovací, dynamikou a flexibilitou a významnou úlohou, kterou sehrávají při snášení konkurenčního tlaku, stejně jako při tvorbě nových pracovních míst. Proto vyzývám Evropskou komisi a členské státy, aby zavedly hlavní změny a zjednodušily regulační prostředí pro malé a střední podniky. Trvale udržitelný rozvoj je horizontálním rozměrem všech politik EU. V EU se musíme snažit o dosažení přechodu k průmyslu, který je založen na produkci nízkého objemu CO a na účinném využívání zdrojů, které umožní snížení znečistění životního prostředí, vývozu znečištění do třetích zemí a vlivu na změnu klimatu. Trvale udržitelný rozvoj by měl vycházet z nových technologií, a proto by se mělo zkvalitnit financování vědeckého výzkumu, neboť v této oblasti zaostáváme za Spojenými státy a Japonskem. Navzdory tomu by však měla být snížena cena patentů, s cílem rozšířit inovaci. Přestože průmyslová politika patří do vnitrostátních pravomocí, už dříve jsem naléhavě žádala Komisi, aby na sebe vzala výraznější úlohu, zejména při vypracovávání studií a prognóz spolu s přípravou doporučení pro vlády týkajících se oblastí, ve kterých je zapotřebí dosáhnout konkurenceschopnosti, což je velmi důležité vzhledem k přesouvání výroby do třetích zemí. Proto vítám nové iniciativy Komise pro jednotlivé odvětví v oblasti elektrotechniky a potravinového průmyslu, jejichž problémy jsou v současnosti nejakutnější."@cs¹ "Hr. formand! Gennemførelsen af EU's industripolitik, der henhører under medlemsstaternes kompetenceområde, står over for en række hindringer, der forhindre bedre resultater og større konkurrenceevne i at blive opnået. Jeg vil fremhæve nogle af disse - regulering og bæredygtig udvikling. Industrien i EU udfordres af overdreven regulering og bureaukrati. Små og mellemstore virksomheder lider mest på grund af den utålelige administrationsbyrde. Små og mellemstore virksomheder tegner sig for mere end 90 % af alle virksomheder, de er kendt for deres innovation, dynamik og fleksibilitet og deres vigtige rolle i at modstå konkurrencepresset samt skabe nye arbejdspladser. Jeg opfordrer derfor Europa-Parlamentet og medlemsstaterne til at foretage større ændringer og forenkle de lovmæssige rammer for SMV'er. Bæredygtig udvikling er den horisontale dimension for al EU-politik. I EU skal vi stræbe efter at nå overgangen til industri baseret på lavere CO produktion og effektiv udnyttelse af ressourcer, som tillader en reduktion i forureningen af miljøet, eksport af forurening til tredjelande og indvirkning på klimaændringer. Bæredygtig udvikling bør være baseret på nye teknologier, så midler til videnskabelig forskning bør forbedres, fordi vi halter bagefter USA og Japan på dette område. Men udgifterne til patenter bør reduceres for at fremme udbredelsen af innovation. Selv om industripolitikken henhører under det nationale kompetenceområde, har jeg tidligere opfordret Kommissionen til at påtage sig en mere betydende rolle, især i forbindelse med udførelsen af undersøgelser og levering af prognoser sammen med udarbejdelsen af anbefalinger til regeringer, hvor områderne ville være konkurrencedygtige, hvilke er meget vigtigt med hensyn til at flytteproduktionen til tredjelande. Jeg hilser derfor Kommissionens nye sektorspecifikke initiativer inden for elektroteknik og fødevareindustrien, de problemer, der er mest akutte i dag, velkommen."@da² "Bei der Umsetzung der Industriepolitik der EU, die im Kompetenzbereich der Mitgliedstaaten liegt, gibt es eine Reihe von Hürden, die bessere Ergebnisse und mehr Wettbewerbsfähigkeit verhindern. Einige davon möchte ich hier hervorheben, nämlich Regulierung und nachhaltige Entwicklung. Die Industrie in der EU wird durch übermäßige Regulierung und Bürokratie behindert. Kleine und mittlere Unternehmen leiden am meisten unter der untragbaren Verwaltungslast. Die kleinen und mittleren Betriebe machen über 90 % aller Unternehmen aus. Sie sind bekannt dafür, dass sie innovativ, dynamisch und flexibel sind. Außerdem halten sie dem Konkurrenzdruck besser stand und schaffen zahlreiche neue Arbeitsplätze. Daher rufe ich die Europäische Kommission und die Mitgliedstaaten dazu auf, effektive Änderungen vorzunehmen und das ordnungspolitische Umfeld für kleine und mittlere Unternehmen zu vereinfachen. Nachhaltige Entwicklung ist die horizontale Dimension der gesamten EU-Politik. Wir müssen in der EU danach streben, den Übergang zu einer ressourceneffizienten Industrie mit geringerem CO Ausstoß zu schaffen, sodass ein Rückgang der Umweltverschmutzung, ein Rückgang des Exports von Verschmutzung in Drittländer und ein Rückgang der Auswirkungen auf das Klima erzielt werden kann. Nachhaltige Entwicklung sollte auf neuen Technologien basieren. Daher müssen mehr Mittel für die Forschung aufgebracht werden, zumal wir in diesem Bereich einen Rückstand gegenüber den USA und Japan aufweisen. Die Patentkosten sollten jedoch gesenkt werden, um die Innovation auf breiter Ebene zu fördern. Obwohl die Industriepolitik in den Zuständigkeitsbereich der einzelnen Mitgliedstaaten gehört, habe ich die Kommission bereits früher aufgefordert, hier nachhaltiger mitzuwirken, und zwar insbesondere durch die Durchführung von Studien und Prognosen und die parallele Erarbeitung von Empfehlungen für Regierungen im Hinblick auf wettbewerbsfähige Bereiche, was gerade mit Blick auf die Verlagerung von Produktionsstätten in Drittländer von großer Bedeutung ist. Daher begrüße ich die neuen sektorbezogenen Initiativen der Kommission in den Bereichen Elektrotechnik und Lebensmittelverarbeitung, deren Probleme derzeit besonders akut sind."@de⁹ "Η εφαρμογή της βιομηχανικής πολιτικής της ΕΕ, η οποία εμπίπτει στις αρμοδιότητες των κρατών μελών, αντιμετωπίζει εμπόδια τα οποία δεν επιτρέπουν την επίτευξη καλύτερων αποτελεσμάτων και υψηλότερης ανταγωνιστικότητας. Θα υπογραμμίσω ορισμένα από αυτά – ρύθμιση και βιώσιμη ανάπτυξη. Η υπερβολική ρύθμιση και η γραφειοκρατία θέτουν υπό αμφισβήτηση τη βιομηχανία της ΕΕ. Οι μικρομεσαίες επιχειρήσεις υποφέρουν περισσότερο απ’ όλους εξαιτίας του αβάστακτου διοικητικού φόρτου. Οι μικρομεσαίες επιχειρήσεις αποτελούν το 90% όλων των επιχειρήσεων· ξεχωρίζουν για τις καινοτομίες τους, τον δυναμισμό και την ευελιξία τους και το σημαντικό τους καθήκον να αντιστέκονται στην πίεση του ανταγωνισμού και να δημιουργούν νέες θέσεις εργασίας. Επομένως, ζητώ από την Ευρωπαϊκή Επιτροπή και από τα κράτη μέλη να προβούν σε σημαντικές αλλαγές και να απλοποιήσουν το ρυθμιστικό περιβάλλον των ΜΜΕ. Η αειφόρος ανάπτυξη είναι η οριζόντια διάσταση όλων των πολιτικών της ΕΕ. Στην ΕΕ πρέπει να καταβάλλουμε μεγάλες προσπάθειες για την επίτευξη της μετάβασης σε βιομηχανία που βασίζεται σε χαμηλότερη παραγωγή εκπομπών CO και στην αποδοτική χρήση των πόρων, μειώνοντας έτσι τη ρύπανση του περιβάλλοντος, την εξαγωγή της ρύπανσης σε τρίτες χώρες και τις επιπτώσεις της αλλαγής του κλίματος. Η αειφόρος ανάπτυξη πρέπει να βασίζεται σε νέες τεχνολογίες, επομένως πρέπει να βελτιωθεί η χρηματοδότηση για την επιστημονική έρευνα εφόσον σε αυτόν τον τομέα παρουσιάζουμε καθυστέρηση σε σχέση με τις Ηνωμένες Πολιτείες και την Ιαπωνία. Εντούτοις, θα πρέπει να μειωθεί το κόστος των ευρεσιτεχνιών ώστε να επεκταθεί ευκολότερα η καινοτομία. Παρόλο που η βιομηχανική πολιτική εμπίπτει στις εθνικές αρμοδιότητες, εντούτοις, προηγουμένως προέτρεψα την Επιτροπή να αναλάβει έναν σημαντικό ρόλο, ειδικά όσον αφορά τη διεξαγωγή μελετών, τη διατύπωση προβλέψεων και τη σύνταξη συστάσεων προς τις κυβερνήσεις σχετικά με τους τομείς στους οποίους θα υπάρξει ανταγωνιστικότητα, πράγμα το οποίο είναι πολύ σημαντικό στο πλαίσιο της μετακίνησης της παραγωγής σε τρίτες χώρες. Συνεπώς, χαιρετίζω τις νέες πρωτοβουλίες της Επιτροπής στους τομείς της ηλεκτρολογίας και της βιομηχανίας τροφίμων οι οποίοι σήμερα παρουσιάζουν τα πλέον σοβαρά προβλήματα."@el¹⁰ "The implementation of EU industrial policy, which is within the competence of the Member States, is facing a number of obstacles that prevent better results and higher competitiveness from being achieved. I will highlight some of these – regulation and sustainable development. Industry in the EU is challenged by excessive regulation and bureaucracy. Small and medium-sized enterprises suffer the most because of the unbearable burden of administration. Small and medium-sized enterprises account for more than 90% of all enterprises; they are known for their innovation, dynamism and flexibility and their important role in withstanding competitive pressure as well as creating new jobs. I therefore call on the European Commission and the Member States to make major changes and simplify the regulatory environment of SMEs. Sustainable development is the horizontal dimension of all EU policy. In the EU we must strive to achieve the transition to industry based on lower CO production and efficient use of resources, allowing a reduction in environmental pollution, the export of pollution to third countries and the effect on climate change. Sustainable development should be based on new technologies, so funding for scientific research should be improved, since we lag behind the United States and Japan in this sphere. However, the cost of patents should be reduced to facilitate the spread of innovation. Although industrial policy falls within the national sphere of competence, I have previously urged the Commission to take on a more substantial role, especially in carrying out studies and delivering forecasts along with preparing recommendations to governments on which spheres would be competitive, which is very important in terms of moving production to third countries. I therefore welcome the Commission’s new sectoral initiatives in electrical engineering and the food industry, the problems of which are most acute nowadays."@en⁴ "La aplicación de la política industrial comunitaria, que entra en el ámbito de actividades de los Estados miembros, se enfrenta a una serie de obstáculos que impiden lograr mejores resultados y un mayor nivel de competitividad. Señalaré algunos: la reglamentación y el desarrollo sostenible. La industria en la UE se enfrenta al problema de una reglamentación y una burocracia excesivas. Las PYME son las que más sufren debido a la insoportable carga de la administración. Las PYME, por otra parte, son más del 90 % de las empresas y son también bien conocidas por su innovación, su dinamismo y su flexibilidad, así como por su importante papel para soportar la presión competitiva y crear nuevos puestos de trabajo. Por consiguiente, pido a la Comisión Europea y los Estados miembros que emprendan cambios importantes y simplifiquen el entorno normativo de las PYME. El desarrollo sostenible es la dimensión horizontal de todas las políticas de la UE. Debemos esforzarnos por lograr en la UE la transición hacia una industria basada en una producción de baja emisión de CO y un uso eficiente de los recursos, la reducción de la contaminación medioambiental y de la exportación de contaminación a terceros países, así como en la mitigación del cambio climático. El desarrollo sostenible debería basarse en las nuevas tecnologías, para lo que debería aumentarse la financiación de la investigación científica, ya que estamos por detrás de los Estados Unidos y Japón en este ámbito. Por otra parte, el coste de las patentes debería reducirse para facilitar la difusión de la innovación. Aunque la política industrial entra en el ámbito de actividades de los estados miembros, repito mi invitación a la Comisión a desempeñar un papel más importante, especialmente en la elaboración de estudios y la publicación de previsiones, así como la preparación de recomendaciones a los gobiernos sobre los ámbitos competitivos, algo extremadamente importante en términos de traslado de la producción a terceros países. Por consiguiente, acojo con satisfacción las nuevas iniciativas sectoriales de la Comisión en los ámbitos de la ingeniería eléctrica y la industria alimentaria, cuyos problemas resultan más graves hoy."@es²¹ "ELi tööstuspoliitika rakendamine, mis on liikmesriikide pädevuses, takerdub mitmete takistuste taha, mis ei luba saavutada paremaid tulemusi ega ka kõrgemat konkurentsivõimet. Rõhutan siin näiteks reguleerimist ja jätkusuutlikku arengut. ELi tööstus seisab silmitsi liiga suure reguleerimise ja bürokraatiaga. Väikesed ja keskmise suurusega ettevõtted kannatavad selle suure halduskoormuse all kõige rohkem. Väikesed ja keskmise suurusega ettevõtted moodustavad rohkem kui 90% kõigist ettevõtetest; neid tuntakse nende uuendusmeelsuse, dünaamilisuse ja paindlikkuse poolest, neil on tähtis roll konkurentsi tugevdamisel, samuti uute töökohtade loomisel. Seetõttu pöördun Euroopa Komisjoni ja liikmesriikide poole tegemaks suuri muudatusi ja lihtsustamaks väikeste ja keskmise suurusega ettevõtte tegevuse reguleerimiskeskkonda. Jätkusuutlik areng on kogu ELi poliitika horisontaalne mõõde. ELis peame püüdma saavutada olukorra, kus tööstus toodab vähem CO heidet ja me kasutame oma ressursse tõhusamalt, vähendades sellega ka keskkonna saastatust, saaste eksporti kolmandatesse riikidesse ning mõju kliimamuutustele. Jätkusuutlik areng põhineb uutel tehnoloogiatel, seega peaks parandama ka teadusuuringute rahastamist, kuna me jääme selles valdkonnas Ameerika Ühendriikidest ja Jaapanist maha. Peame ka alandama patentide tasusid, et hõlbustada innovatsiooni. Kuigi tööstuspoliitika on riikliku poliitika pädevuses, olen eelnevalt palunud komisjonil võtta olulisem roll, eriti uuringute läbiviimisel ning prognooside tegemisel, millele lisandub ettepanekute koostamine valitsustele, millised valdkonnad on konkurentsivõimelised, see on väga oluline, kui räägime tootmise üleviimise tähtsusest kolmandatesse riikidesse. Seetõttu tervitan komisjoni uusi sektorikeskseid algatusi elektroenergeetika ja toiduainete töötlemise valdkonnas, need on tänapäeval kõige teravad probleemid."@et⁵ "EU:n teollisuuspolitiikan täytäntöönpano, joka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan, kohtaa useita esteitä, jotka estävät yhä parempien tulosten ja paremman kilpailukyvyn saavuttamisen. Korostan näistä joitakin – sääntelyä ja kestävää kehitystä. EU:n teollisuutta vaivaavat liiallinen sääntely ja byrokratia. Eniten kärsivät pienet ja keskisuuret yritykset, joiden hallinnollinen taakka on kestämätön. Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on 90 prosenttia kaikista yrityksistä. Ne ovat tunnettuja innovoinnista, dynamiikasta ja joustavuudesta sekä niiden merkittävästä asemasta kilpailupaineiden kestämisessä ja työpaikkojen luomisessa. Tämän vuoksi kehotan Euroopan komissiota ja jäsenvaltioita tekemään suuria muutoksia ja yksinkertaistamaan pk-yritysten sääntely-ympäristöä. Kestävä kehitys on kaiken EU:n politiikan horisontaalinen ulottuvuus. Meidän on EU:ssa pyrittävä saamaan aikaan siirtymä vähemmän hiilidioksidia tuottavaan teollisuuteen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön, jotta voidaan vähentää ympäristön pilaantumista, saastumisen kannalta vaarallista vientiä kolmansiin maihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Kestävän kehityksen on perustuttava uuteen teknologiaan, joten on lisättävä tieteellisen tutkimuksen rahoitusta, sillä olemme kaukana jäljessä Yhdysvalloista ja Japanista tällä alalla. Patenttien kustannuksia on kuitenkin vähennettävä innovaation leviämisen helpottamiseksi. Vaikka teollisuuspolitiikka kuuluukin kansalliseen toimivaltaan, olen aikaisemminkin pyytänyt komissiota ottamaan keskeisemmän aseman erityisesti toteuttamalla tutkimuksia ja laatimalla ennusteita sekä valmistelemalla hallituksille suosituksia siitä, mitkä alat voivat olla kilpailukykyisiä. Tämä on hyvin tärkeää, kun tuotantoa siirretään kolmansiin maihin. Tämän vuoksi olen tyytyväinen komission uusiin alakohtaisiin sähkötekniikkaa ja elintarviketeollisuutta koskeviin aloitteisiin, sillä näillä aloilla on tällä hetkellä vakavia ongelmia."@fi⁷ "La mise en œuvre de la politique industrielle européenne, qui relève de la compétence des États membres, est confrontée à un certain nombre d’obstacles qui l’empêchent d’obtenir de meilleurs résultats et de parvenir à une meilleure compétitivité. Je souhaite souligner quelques-uns de ces obstacles, à savoir la réglementation et la question du développement durable. L’industrie européenne est handicapée par un excès de bureaucratie et de réglementation. Les petites et moyennes entreprises souffrent le plus de cette charge administrative insupportable. Les petites et moyennes entreprises représentent plus de 90% de l’ensemble des entreprises. Elles sont réputées pour leur innovation, leur dynamisme, leur flexibilité et le rôle important qu’elles jouent en résistant aux pressions de la concurrence et en créant de nouveaux emplois. J’invite donc la Commission européenne et les États membres à entreprendre des changements majeurs et à simplifier l’environnement réglementaire des PME. Le développement durable est la dimension horizontale de toute politique européenne. Au sein de l’Union européenne, nous devons nous efforcer de réussir la transition vers une industrie fondée sur une production réduite de CO et sur une utilisation efficace des ressources afin de réduire la pollution, l’exportation de cette pollution vers des pays tiers et l’impact sur le changement climatique. Le développement durable doit se baser sur des technologies nouvelles. Il faut donc améliorer le financement de la recherche scientifique, puisque nous sommes en retard sur le Japon et les États-Unis dans ce domaine. Il faut par contre réduire les coûts liés aux brevets pour faciliter la diffusion de l’innovation. Bien que la politique industrielle relève de la compétence nationale, j’ai déjà pressé précédemment la Commission d’assumer un rôle plus important, notamment en réalisant des études, en publiant des prévisions et en préparant des recommandations destinées aux gouvernements et décrivant les secteurs compétitifs, ce qui est très important en termes de délocalisation de la production vers des pays tiers. Je salue donc les nouvelles initiatives sectorielles de la Commission dans les secteurs de l’ingénierie électrique et de l’agroalimentaire, qui connaissent actuellement des difficultés majeures."@fr⁸ "Az EU iparpolitikájának megvalósítása a tagállamok hatáskörébe tartozik, s számos akadályba ütközik, gátolva a jobb eredmények és nagyobb versenyképesség elérését. Ezek közül szeretném kiemelni a szabályozást és a fenntartható fejlődést. Az iparnak az EU-ban a szabályozás és a bürokrácia kihívásával kell szembenéznie. Az elviselhetetlen ügyintézési terhek miatt leginkább a kis- és középvállalkozások szenvednek. A kis- és középvállalkozások képviselik az összes vállalkozás több mint 90%-át; innovációjuk, dinamizmusuk, rugalmasságuk és fontos szerepük a versenynyomással szembeni ellenállásban, valamint az új munkahelyek létesítésében közismert. Ezért felhívom az Európai Bizottságot és a tagállamokat jelentősebb változtatások megvalósítására és a kkv-k szabályozási környezetének egyszerűsítésére. A fenntartható fejlődés az EU politika horizontális dimenziója. Az EU-ban törekednünk kell, hogy végbemenjen az átmenet az alacsonyabb CO kibocsátásra és az erőforrások hatékony használatára alapozott ipar felé, lehetővé téve a környezetszennyezésnek, a szennyezőanyagok harmadik országba történő exportjának és az éghajlat-változás hatásának csökkentését. A fenntartható fejlődést új technológiákra kell alapozni, ezért javítani kell a tudományos kutatások finanszírozását, annál is inkább, mivel ezen a területen elmaradásban vagyunk az Egyesült Államok és Japán mögött. A szabadalomköltségeket azonban csökkenteni kell az innováció terjedésének megkönnyítése érdekében. Annak ellenére, hogy az iparpolitika nemzeti hatáskörbe tartozik, korábban már sürgettem a Bizottságot, vállaljon fontosabb szerepet, különösen vizsgálatok folytatásával, előrejelzések küldésével, továbbá a kormányok számára készített ajánlásokkal a versenyképesnek ígérkező területeket illetően, ami nagyon fontos a termelésnek harmadik országokba történő költöztetése szempontjából. Ezért üdvözlöm a Bizottság új ágazati kezdeményezéseit az elektrotechnika és az élelmiszeripar vonatkozásában, amelyek manapság a legakutabbak problémákkal küszködnek."@hu¹¹ "L’attuazione della politica industriale dell’UE, che rientra tra le competenze degli Stati membri, sta affrontando diversi ostacoli che impediscono il conseguimento di risultati migliori e maggiore competitività. Ne elencherò alcuni – normativa e sviluppo sostenibile. In Europa l’UE è messa alla prova da normative e burocrazia eccessive. Le piccole e medie imprese soffrono maggiormente a causa degli insostenibili oneri amministrativi. Le piccole e medie imprese costituiscono il 90 per cento di tutte le imprese; sono note per innovazione, dinamismo e flessibilità e per il loro importante ruolo nel resistere alla pressione della concorrenza così come nel creare nuovi posti di lavoro. Esorto pertanto la Commissione europea e gli Stati membri a compiere considerevoli cambiamenti e a semplificare il contesto normativo delle PMI. Lo sviluppo sostenibile costituisce la dimensione orizzontale di tutta la politica dell’UE. Nell’UE dobbiamo sforzarci di realizzare la transizione verso un’industria basata su una produzione a basse emissioni di CO e un utilizzo efficiente delle risorse, consentendo una riduzione dell’inquinamento ambientale, dell’esportazione dell’inquinamento a paesi terzi e degli effetti sul cambiamento climatico. Lo sviluppo sostenibile deve basarsi sulle nuove tecnologie, deve pertanto essere potenziato il finanziamento destinato alla ricerca scientifica, dato che in tale ambito stiamo restando indietro rispetto agli Stati Uniti e al Giappone. Il costo dei brevetti deve tuttavia essere ridotto al fine di agevolare la diffusione dell’innovazione. Sebbene la politica industriale rientri nella sfera di competenza nazionale, ho in precedenza esortato la Commissione ad assumersi un ruolo più sostanziale, in particolare nel condurre studi e nel fare previsioni unitamente all’elaborazione di raccomandazioni destinate ai governi in cui tali sfere sarebbero competitive, il che è molto importante nello spostare la produzione in paesi terzi. Accolgo pertanto con favore la nuova iniziativa settoriale della Commissione nell’ingegneria elettrica e nell’industria alimentare, i cui problemi sono oggi maggiormente accentuati."@it¹² "ES rūpniecības politikas īstenošana, kas ir dalībvalstu kompetencē, saskaras ar vairākiem šķēršļiem, kas neļauj sasniegt labākus rezultātus un augstāku konkurētspēju. Es pasvītrošu dažus no tiem – regulējumu un ilgtspējīgu attīstību. Pārmērīgs regulējums un birokrātija rada problēmas rūpniecībai ES. Mazie un vidējie uzņēmumi cieš visvairāk nepanesamā administrācijas sloga dēļ. Mazie un vidējie uzņēmumi veido 90% no visiem uzņēmumiem; viņi ir zināmi ar savām inovācijām, dinamiku un elastību, un to nozīmīgā loma nepadodas konkurences spiedienam, kā arī jaunu darba vietu radīšanai. Tāpēc es aicinu Eiropas Komisiju un dalībvalstis izdarīt būtiskas izmaiņas un vienkāršos mazo un vidējo uzņēmumu regulējošo vidi. Ilgtspējīga attīstība ir horizontāla dimensija visai ES politikai. ES mums jācenšas sasniegt pāreju uz rūpniecību, kas balstīta uz zemāku CO radīšanu un efektīvu resursu izmantošanu, ļaujot samazināt vides piesārņojumu, piesārņojuma eksportu uz trešām valstīm un ietekmi uz klimata pārmaiņām. Ilgtspējīgai attīstībai jābalstās uz jaunām tehnoloģijām, tāpēc jāuzlabo finansējums zinātniskiem pētījumiem, jo šajā jomā mēs atpaliekam no Savienotajām Valstīm un Japānas. Tomēr jāsamazina maksa par patentu, lai veicinātu inovāciju izplatību. Lai gan rūpniecības politika ir valsts kompetences jomā, es iepriekš esmu mudinājusi Komisiju ieņemt lielāku lomu, īpaši veicot pētījumus un sniedzot prognozes kopā ar ieteikumu sagatavošanu valdībām, kurās jomās iespējama konkurētspēja, kas ir ļoti svarīgi, lai virzītu produkciju uz trešām valstīm. Tāpēc es atzinīgi vērtēju Komisijas jaunās nozaru iniciatīvas elektrotehnikā un pārtikas rūpniecībā, kuru problēmas mūsdienās ir pašas akūtākās."@lv¹³ "ES pramonės politikos, kuri yra valstybių narių kompetencija, įgyvendinimas susiduria su nemažai kliūčių, neleidžiančių pasiekti geresnių rezultatų, didesnio konkurencingumo. Paminėsiu keletą – reglamentavimą, tvarų vystymasį. ES pramonė susiduria su per dideliu reglamentavimu ir per didele biurokratija. Nuo to ypač kenčia mažosios ir vidutinės įmonės, kurių steigimui ir veiklai užkraunama pernelyg didelė administracinė našta. Mažosios ir vidutinės įmonės ES sudaro virš 90 procentų visų įmonių, joms būdingas novatoriškumas, dinamika bei lankstumas ir jos vaidina svarbų vaidmenį atlaikant išorinį konkurencinį spaudimą, kuriant naujas darbo vietas. Todėl kviečiu Europos Komisiją bei valstybes nares iš esmės supaprastinti mažų ir vidutinių įmonių reglamentavimo aplinką. Tvarus vystymasis yra visų ES politikų horizontalus reikalavimas. Mes privalome siekti, jog Europos Sąjunga kuo greičiau pereitų prie mažai anglies dvideginio naudojančios ir efektyviu išteklių vartojimu paremtos pramonės ir tuo mažintų aplinkos taršą, teršalų eksportavimą į trečiąsias šalis ir įtaką klimato kaitai. Tvarus vystymasis turėtų remtis naujomis technologijoms, todėl būtina didinti mokslinių tyrimų finansavimą, kuriuo mes atsiliekame nuo JAV ir Japonijos, bei mažinti patentų kainas tuo didinant naujovių sklaidą. Nors pramonės politika yra nacionalinė kompetencija, aš jau ankstesniuose pasisakymuose skatinau Komisiją imtis didesnio vaidmens, ypač atliekant studijas ir prognozes, rengiant rekomendacijas valstybėms, kokios sritys ir šakos bus konkurencingos, ypač turint omenyje gamybos iškėlimą į trečiąsias šalis. Todėl sveikinu Komisijos naujas sektorines iniciatyvas elektros inžinerijos ir maisto sektoriuje, kurio problemos yra didžiausia šiandienos aktualija."@mt¹⁵ "De tenuitvoerlegging van het EU-industriebeleid, die binnen de competentie van de lidstaten valt, heeft te maken met een aantal obstakels die verhinderen dat betere resultaten en hoger concurrentievermogen tot stand worden gebracht. Ik zal de aandacht vestigen op enkele daarvan – regelgeving en duurzame ontwikkeling. De industrie in de EU wordt op de proef gesteld door buitensporige regelgeving en bureaucratie. Kleine en middelgrote ondernemingen hebben het meest te lijden vanwege de ondraaglijke administratieve last. Kleine en middelgrote ondernemingen vormen meer dan negentig procent van alle ondernemingen; zij staan bekend om hun innovatie, dynamiek en flexibiliteit en hun belangrijke rol in het weerstaan van concurrentiedruk en ook in het scheppen van nieuwe banen. Ik doe daarom een beroep op de Europese Commissie en de lidstaten om belangrijke veranderingen tot stand te brengen en het regelgevingskader van de KMO’s te vereenvoudigen. Duurzame ontwikkeling is de horizontale dimensie van al het EU-beleid. In de EU moeten wij ernaar streven de overgang te bewerkstelligen naar een industrie die gebaseerd is op lagere CO nt gebruik van hulpbronnen, waardoor een vermindering mogelijk wordt van milieuvervuiling, van de export van vervuiling naar derde landen en van de invloed op klimaatverandering. Duurzame ontwikkeling moet gebaseerd zijn op nieuwe technologieën, dus financiering voor wetenschappelijk onderzoek moet worden verbeterd, aangezien wij op dit gebied achterliggen op de Verenigde Staten en Japan. De kosten van octrooien moeten echter worden verminderd om de verspreiding van innovatie te bevorderen. Hoewel het industriebeleid binnen het nationale competentiegebied valt, heb ik er al eerder bij de Commissie op aan gedrongen een belangrijkere rol op zich te nemen, vooral bij het uitvoeren van studies en het leveren van voorspellingen samen met het maken van aanbevelingen aan regeringen met betrekking tot de terreinen die concurrerend zouden zijn, wat heel belangrijk is in termen van het verplaatsen van de productie naar derde landen. Ik verwelkom daarom de nieuwe sectorale initiatieven van de Commissie in de elektrotechniek en de levensmiddelenindustrie, waarvan de problemen op het ogenblik zeer dringend zijn."@nl³ "Wdrażanie polityki przemysłowej UE, które leży w kompetencjach państw członkowskich, natrafia na wiele przeszkód, które szkodzą w osiąganiu lepszych wyników i większej konkurencyjności. Zwrócę tu uwagę na niektóre z nich - na regulację i zrównoważony rozwój. Przemysł w UE stoi przed wyzwaniami w postaci nadmiernej regulacji i przerośniętej biurokracji. Z powodu nieznośnego ciężaru administracji najbardziej cierpią małe i średnie przedsiębiorstwa. Małe i średnie przedsiębiorstwa stanowią 90% wszystkich przedsiębiorstw; znane są z innowacyjności, dynamizmu i elastyczności oraz ważnej roli w znoszeniu presji konkurencji, jak również w tworzeniu nowych miejsc pracy. Dlatego też wzywam Komisję Europejską i państwa członkowskie do wprowadzenia zasadniczych zmian i środowiska prawnego MSP. Zrównoważony rozwój stanowi wymiar poziomy całej polityki UE. Musimy czynić starania, aby dokonać przekształcenia przemysłu UE zgodnie z założeniem niższych emisji CO i oszczędnego wykorzystania zasobów, co pozwoli na zmniejszenie zanieczyszczenia środowiska, ograniczenie eksportu zanieczyszczeń do krajów trzecich oraz oddziaływania na zmianę klimatu. Zrównoważony rozwój powinien przebiegać w oparciu o nowe technologie - ulepszenia wymaga więc sposób finansowania badań naukowych, ponieważ w tej sferze pozostajemy w tyle za Stanami Zjednoczonymi i Japonią. Koszty patentów powinny jednak zostać zmniejszone w celu ułatwienia rozprzestrzeniania się innowacji. Chociaż polityka przemysłowa wchodzi w zakres kompetencji szczebla krajowego, to jednak już wcześniej przynaglałam Komisję, aby przyjęła bardziej konkretną rolę, zwłaszcza w zakresie prowadzenia analiz, przedstawiania prognoz i przygotowywania zaleceń dla rządów, dotyczących tego, które dziedziny będą bardziej konkurencyjne, co jest bardzo ważne z punktu widzenia przenoszenia produkcji do krajów trzecich. Dlatego też z zadowoleniem przyjmuję nowe inicjatywy sektorowe Komisji dotyczące przemysłu elektronicznego i spożywczego, które obecnie mają do czynienia z największymi trudnościami."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, a execução da política industrial da UE, que é matéria da competência dos Estados-Membros, enfrenta uma série de entraves que obstam à consecução de melhores resultados e de uma maior competitividade. Destacarei alguns desses entraves – a regulação e o desenvolvimento sustentável. A indústria na UE debate-se com um excesso de regulação e de burocracia. As pequenas e médias empresas são as que mais se ressentem do ónus administrativo, que atinge proporções incomportáveis para elas. As pequenas e médias empresas representam mais de 90% do universo empresarial; são conhecidas pela sua capacidade de inovação, dinamismo e flexibilidade e pelo relevante papel que desempenham na resistência à pressão da concorrência, bem como na criação de novos empregos. Por conseguinte, exorto a Comissão Europeia e os Estados-Membros a alterarem profundamente o regime em vigor e a simplificarem o ambiente regulamentar das PME. O desenvolvimento sustentável constitui a dimensão horizontal de toda a política da UE. Na UE, temos de nos empenhar em concretizar a transição para uma indústria baseada numa menor emissão de CO e numa utilização eficiente dos recursos, que possibilite uma redução da poluição ambiental, da exportação da poluição para países terceiros e dos efeitos nas alterações climáticas. O desenvolvimento sustentável deve assentar em novas tecnologias, pelo que o financiamento destinado a investigação científica deve ser melhorado, já que, nesta esfera, estamos atrasados em relação aos Estados Unidos e ao Japão. Contudo, o custo das patentes deve ser reduzido para facilitar a difusão da inovação. Apesar de a política industrial ser da competência das autoridades nacionais, já tenho instado a Comissão a assumir um maior protagonismo, sobretudo no desenvolvimento de estudos e disponibilização de previsões, sem esquecer recomendações, dirigidas aos governos sobre os domínios em que a Europa reúne condições de competitividade, o que é muito importante face à deslocação da produção para países terceiros. Assim, saúdo as novas iniciativas sectoriais da Comissão nos campos da electrónica e da indústria alimentar, que enfrentam problemas da máxima acuidade."@pt¹⁷ "ES pramonės politikos, kuri yra valstybių narių kompetencija, įgyvendinimas susiduria su nemažai kliūčių, neleidžiančių pasiekti geresnių rezultatų, didesnio konkurencingumo. Paminėsiu keletą – reglamentavimą, tvarų vystymasį. ES pramonė susiduria su per dideliu reglamentavimu ir per didele biurokratija. Nuo to ypač kenčia mažosios ir vidutinės įmonės, kurių steigimui ir veiklai užkraunama pernelyg didelė administracinė našta. Mažosios ir vidutinės įmonės ES sudaro virš 90 procentų visų įmonių, joms būdingas novatoriškumas, dinamika bei lankstumas ir jos vaidina svarbų vaidmenį atlaikant išorinį konkurencinį spaudimą, kuriant naujas darbo vietas. Todėl kviečiu Europos Komisiją bei valstybes nares iš esmės supaprastinti mažų ir vidutinių įmonių reglamentavimo aplinką. Tvarus vystymasis yra visų ES politikų horizontalus reikalavimas. Mes privalome siekti, jog Europos Sąjunga kuo greičiau pereitų prie mažai anglies dvideginio naudojančios ir efektyviu išteklių vartojimu paremtos pramonės ir tuo mažintų aplinkos taršą, teršalų eksportavimą į trečiąsias šalis ir įtaką klimato kaitai. Tvarus vystymasis turėtų remtis naujomis technologijoms, todėl būtina didinti mokslinių tyrimų finansavimą, kuriuo mes atsiliekame nuo JAV ir Japonijos, bei mažinti patentų kainas tuo didinant naujovių sklaidą. Nors pramonės politika yra nacionalinė kompetencija, aš jau ankstesniuose pasisakymuose skatinau Komisiją imtis didesnio vaidmens, ypač atliekant studijas ir prognozes, rengiant rekomendacijas valstybėms, kokios sritys ir šakos bus konkurencingos, ypač turint omenyje gamybos iškėlimą į trečiąsias šalis. Todėl sveikinu Komisijos naujas sektorines iniciatyvas elektros inžinerijos ir maisto sektoriuje, kurio problemos yra didžiausia šiandienos aktualija."@ro¹⁸ "Vykonávanie priemyselnej politiky EÚ, ktorá patrí do právomocí členských štátov, čelí množstvu prekážok, ktoré jej bránia pri dosahovaní lepších výsledkov a vyššej miery konkurencieschopnosti. Zdôrazním len niektoré z nich, konkrétne právnu úpravu a trvalo udržateľný rozvoj. Priemysel v Európe trpí nadmernou reguláciou a byrokraciou. Malé a stredné podniky podstupujú tohto utrpenia najviac vzhľadom na nezvládnuteľné administratívne zaťaženie. Malé a stredné podniky predstavujú viac než 90 % všetkých podnikov. Sú známe svojou inováciou, dynamikou a flexibilitou a ich významnou úlohou, ktorú zohrávajú pri znášaní konkurenčného tlaku, ako aj pri tvorbe nových pracovných miest. Preto vyzývam Európsku komisiu a členské štáty, aby zaviedli hlavné zmeny a zjednodušili regulačné prostredie pre malé a stredné podniky. Trvalo udržateľný rozvoj je horizontálnym rozmerom všetkých politík EÚ. V EÚ sa musíme snažiť o dosiahnutie prechodu k priemyslu, ktorý je založený na produkcii nízkeho objemu CO a na účinnom využívaní zdrojov, ktoré umožnia zníženie znečistenia životného prostredia, vývozu znečistenia do tretích krajín a vplyvu na zmenu klímy. Trvalo udržateľný rozvoj by mal vychádzať z nových technológií, a preto by sa malo skvalitniť financovanie vedeckého výskumu, keďže v tejto oblasti zaostávame za Spojenými štátmi a Japonskom. Napriek tomu by však mala byť znížená cena patentov, s cieľom rozšíriť inováciu. Napriek tomu, že priemyselná politika patrí do vnútroštátnych právomocí, už skôr som naliehavo žiadala Komisiu, aby prebrala na seba výraznejšiu úlohu, najmä pri vypracúvaní štúdií a prognóz spolu s prípravou odporúčaní pre vlády týkajúcich sa oblastí, v ktorých je potrebné dosiahnuť konkurencieschopnosť, čo je veľmi dôležité vzhľadom na presúvanie výroby do tretích krajín. Preto vítam nové iniciatívy Komisie pre jednotlivé odvetvia v oblasti elektrotechniky a potravinového priemyslu, ktorých problémy sú v súčasnosti najakútnejšie."@sk¹⁹ "Izvajanje industrijske politike EU, ki je v pristojnosti držav članic, se srečuje z veliko ovirami, ki preprečujejo boljše rezultate in večjo konkurenčnost, kot se dosega. Poudarila bom nekaj od teh težav, pravno ureditev in trajnostni razvoj. Industrija v EU se srečuje z izzivom pretirane pravne ureditve in birokracije. Mala in srednje velika podjetja so najbolj prizadeta zaradi prevelikega pritiska administracije. Malih in srednje velikih podjetij je več kot 90 % vseh podjetij, pri čemer so znana po svoji inovativnosti, dinamičnosti, prožnosti ter pomembni vlogi pri upiranju konkurenčnemu pritisku in ustvarjanju novih delovnih mest. Zato pozivam Evropsko komisijo in države članice, da sprejmejo velike spremembe in poenostavijo zakonodajno okolje malih in srednje velikih podjetij. Trajnostni razvoj je horizontalna razsežnost celotne politike EU. V EU si moramo prizadevati za doseganje prehoda na industrijo, ki temelji na nižji proizvodnji CO in učinkoviti rabi virov, kar omogoča manjše onesnaževanje okolja, izvažanje onesnaževanja v tretje države in posledice na podnebne spremembe. Trajnostni razvoj mora temeljiti na novih tehnologijah, torej je treba izboljšati financiranje znanstvenih raziskav, pri čemer na tem področju zaostajamo za Združenimi državami in Japonsko. Seveda je treba zmanjšati stroške patentov, da se omogoči širjenje inovativnosti. Čeprav industrijska politika spada v nacionalno pristojnost, sem prej pozvala Komisijo, da prevzame bistvenejšo vlogo, zlasti pri izvajanju študij in oblikovanju napovedi, skupaj s pripravo priporočil za vlade o konkurenčnosti področij, kar je zelo pomembno za selitev proizvodnje v tretje države. Zato pozdravljam nove sektorske pobude Komisije v elektroinženiringu in živilski industriji, ki imata dandanes največje težave."@sl²⁰ "Genomförandet av EU:s industripolitik, som ligger inom medlemsstaternas befogenhet, står inför en rad hinder som förhindrar att bättre resultat och större konkurrenskraft uppnås. Jag kommer att ta upp några av dem – reglering och hållbar utveckling. Industrin i EU äventyras av överdriven reglering och byråkrati. Små och medelstora företag lider mest på grund av den outhärdliga administrativa bördan. Små och medelstora företag utgör mer än 90 procent av alla företag. De är kända för att de är innovativa, dynamiska och flexibla samt att de kan klara av konkurrensen och skapa nya jobb. Jag uppmanar därför Europeiska kommissionen och medlemsstaterna att genomföra större förändringar och förenkla regleringen för små och medelstora företag. Hållbar utveckling är den horisontella dimensionen i all gemenskapspolitik. Vi måste sträva efter en industri baserad på lägre koldioxidproduktion och effektiv resursanvändning. Vi måste göra det möjligt att minska miljöföroreningarna, exporten av föroreningar till tredjeländer och effekten på klimatförändringarna. Hållbar utveckling måste baseras på ny teknik. Eftersom vi ligger bakom USA och Japan i detta avseende måste vi öka anslagen till vetenskaplig forskning. Patentkostnaderna måste dock minskas så att det blir enklare att sprida innovationer. Även om industripolitiken tillhör de nationella befogenheterna, bad jag tidigare kommissionen att anta en mer framträdande roll. Den bör framför allt genomföra studier, ställa prognoser och förbereda rekommendationer till regeringarna om i vilka sektorer det bör råda konkurrens. Detta är mycket viktigt när det gäller en eventuell flytt av produktionen till tredjeländer. Därför välkomnar jag kommissionens nya sektorspecifika initiativ inom elektroteknik och livsmedelsindustri. Här är problemen mest akuta i nuläget."@sv²²
lpv:unclassifiedMetadata	"2"^{5,20,1,19,16,11,2,10,13,9,21,4,17,12,8} "2-productie en efficië"³ "Danutė Budreikaitė (ALDE ). –"^18,15