Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2008-05-21-Speech-3-440"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20080521.29.3-440"6
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Herr Präsident! Sehr verehrter Herr Kommissar! Erlauben Sie mir zunächst, dass ich mich bei meiner Kollegin Romana Jordan Cizelj hier bedanke. Sie hat in ihrem Bericht wirklich alle Aspekte einer modernen Industriepolitik – insbesondere dass es eben um Rahmenbedingungen geht – berührt. Ich bin ihr sehr dankbar. Wir haben hier gut zusammengearbeitet.
In ihrer Begründung sagen Sie, liebe Frau Cizelj, im Großen und Ganzen ist die Industrie in der EU gesund und dynamisch. Ja, wir erleben sogar eine Renaissance der so genannten
. Ich komme selbst aus einem Land, das sehr stark industriell geprägt ist. Beim Stahl etwa hat niemand mehr damit gerechnet, dass es plötzlich wieder einen Boom gibt. Wir sind weltweit gut in Saft und Kraft. Die industrielle Situation ist robust und unser Flaggschiff, der Euro, hat uns in der Tat auch durch diese Situation geleitet. Dennoch stellen wir fest, dass es trotz der guten industriellen Basis und der erneuten Investitionen im europäischen Raum einen Gezeitenwechsel gibt. Es gibt einen rasanten technologischen Wandel. Die Frage ist: Wie gehen wir damit um? Ist es der richtige Zeitpunkt, sich jetzt in der Halbzeitbilanz damit auseinanderzusetzen?
Ohne Rohstoffe und ohne günstige Arbeitskräfte – beides haben wir nicht – kommen wir in einen Wettbewerbsdruck, den wir nicht bestehen, wenn wir nicht kreativ sind. Daher möchte ich der Kommission zunächst einmal meinen Glückwunsch aussprechen, dass sie das Jahr 2009 zum Jahr der Kreativität und der Innovation gemacht hat. Aber was heißt das? Innovation, das wissen wir, muss viel stärker dazu führen, dass wir aus Wissen Geld machen. Wir haben das EIT eingerichtet bzw. es wird bald eingerichtet, und das ist eine gute Basis. Aber die Kreativen in der Welt verlassen nicht nur Europa, sie verlassen mittlerweile auch die USA. Lesen Sie mal das Buch von Richard Florida, der sich darüber Gedanken macht. Was passiert mit den Kreativen in der Welt? Die Voraussetzung dafür, dass Kreative sich irgendwo ansiedeln, sind die drei T: Technologieförderung, Talente und Toleranz. Die Frage ist, ob wir in Europa diese drei T ausreichend erfüllen. Ich glaube, dass wir mit dem FP7 und mit dem EIT gute Voraussetzungen geschaffen haben, aber es ist nicht ausreichend. Wir müssen viel mehr tun. Die drei T brauchen noch mehr Geld. Die Cluster sind eine richtige Initiative. Dennoch muss man die richtigen Themen treffen, die Cluster-Initiative muss kohärent sein, wie auch die gesamte Politik der EU, und sie muss angemessen und ausgewogen sein.
Am Beispiel Automobilindustrie erleben wir doch, dass die Kohärenz teilweise fehlt, dass wir die Schraube teilweise überdrehen. Das hat etwas mit unserer Klimaschutzpolitik zu tun, die doch immer mehr zum Tugendterror wird, die Europa mit einer Lifestyle-Regulierung überzieht, die teilweise die Schraube überdreht. Wie anders kann es sonst dazu kommen, dass der CO
Ausstoß aus dem Auspuff 24 Mal härter bestraft wird als der CO
Ausstoß aus dem Kamin? Da müssen wir schauen, lieber Kommissar Verheugen, dass die Politik der EU kohärent ist. Wir können nicht Leitmarkt sein und im Bereich der Premium-Autos 80 % der Weltmarktanteile haben und auf der anderen Seite genau hier die Beine wegziehen. Hier müssen wir aufpassen, dass wir kohärent sind!"@de9
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
".
Vážený pane předsedající, pane komisaři, dovolte mi začít vyjádřením poděkování Romaně Jordan Cizeljové, která se ve své zprávě skutečně věnuje všem aspektům moderní průmyslové politiky a zdůrazňuje zvláštní význam vytvoření správných základních podmínek. Jsem jí za to velmi vděčný. Na této zprávě se nám dobře spolupracovalo.
Ve své důvodové zprávě jste, paní Jordan Cizeljová, prohlásila, že obecně vzato je průmysl v EU zdravý a dynamický. Ano, dokonce jsme svědky renesance takzvaného starého hospodářství (old economy). Já osobně pocházím z velmi industrializovaného státu. Nikdo by si nikdy nebyl pomyslel, že například ocelářství začne znova náhle prosperovat. Představujeme energickou globální sílu. Situace v našem průmyslu je silná a naše vlajková loď, euro, nám skutečně pomohla přeplavat přes úžiny. Navzdory tomu a navzdory pevné průmyslové základně a obnovení investiční činnosti v Evropě si uvědomujeme, že vítr se obrací. Rychlost technologických změn je závratná. Otázkou je, jakým způsobem bychom k tomu všemu měli přistupovat. Je skutečně pravý čas na to, abychom prováděli střednědobé hodnocení naší průmyslové politiky?
Bez surovin a levné pracovní síly, jimiž nedisponujeme, se dostaneme pod konkurenční tlak, který nemusíme unést za předpokladu, že nebudeme kreativní. Z tohoto důvodu bych chtěl poblahopřát Komisi v první řadě k tomu, že rok 2009 vyhlásila za Evropský rok kreativity a inovace. Co to však znamená? Inovace, jak velmi dobře víme, musí být mnohem efektivnější, aby dokázala přeměnit vědomosti na bohatství. Zřídili jsme Evropský inovační a technologický institut, nebo abych byl přesnější, brzy ho zřídíme, a ten představuje dobrý základ. Kreativní lidé ve světě však nejen opouštějí Evropu, v současnosti odcházejí už i ze Spojených států. Měli byste si přečíst knihu Richarda Floridy, v níž se zamýšlí nad touto situací. Co se děje s třídou kreativních lidí ve světě? Kreativní lidé se usadí na místech, která splňují tři kritéria, jež Florida nazývá třemi T – technologií, talentem a tolerancí. Otázkou je, zda se tato tři T nacházejí v dostatečném množství tu, v Evropě. Domnívám se, že jsme prostřednictvím sedmého rámcového programu a Evropského inovačního a technologického institutu položili dobré základy, ale stále to nestačí. Musíme toho udělat ještě mnohem více. Na zmíněná tři T je zapotřebí vyčlenit více finančních prostředků. Seskupení jsou dobrou iniciativou. Je však důležité, aby byly vybrány správné specializace. Iniciativa zaměřená na seskupení musí být soudržná, stejně jako celá průmyslová politika EU, a musí být přiměřená a vyvážená.
V případě automobilového průmyslu samozřejmě můžeme konstatovat jistý nedostatek soudržnosti, uvědomujeme si, že v jistých oblastech přitahujeme závity až příliš. Souvisí to s naší politikou ve vztahu ke změně klimatu, z níž se ve stále větší míře stává fanatická morální křížová výprava, která Evropu nutí vytvářet pravidla v oblasti životního stylu, která občas zacházejí příliš daleko. Jak jinak by bylo možné, že emise CO
z výfuků se penalizují čtyřiadvacetkrát přísněji než emise z komínů? Musíme zabezpečit, pane komisaři Verheugene, aby politika EU byla soudržná. Nemůžeme představovat vedoucí trh a vlastnit 80% podíl světového trhu s luxusními vozidly, a navzdory tomu si tahat koberec zpod vlastních nohou přesně ve stejném segmentu trhu. Musíme si dávat pozor na to, abychom jednali soudržně."@cs1
"Hr. formand! Hr. kommissær! Først vil jeg gerne takke fru Romana Jordan Cizelj. I sin betænkning berører hun virkelig alle aspekter af en moderne industripolitik - navnlig da det netop handler om rammebetingelserne. Jeg er hende meget taknemmelig. Vi har haft et godt samarbejde.
I Deres begrundelse siger De, kære fru Cizelj, at industrien i EU i det store og hele er sund og dynamisk. Ja, vi oplever sågar en renæssance for den såkaldte gamle økonomi. Jeg kommer selv fra et land, som er meget stærkt præget af industrien. Ingen havde regnet med, at der pludselig igen ville komme et boom for stålet. Vi er stærke på verdensplan. Den industrielle situation er robust, og vores flagskib, euroen, har også ført os gennem denne situation. Alligevel kan vi konstatere, at der trods den gode industrielle basis og de nye investeringer i det europæiske område er ved at ske et skift. Der finder en hastig teknologisk ændring sted. Spørgsmålet er, hvordan vi håndterer den. Er det det rette tidspunkt at diskutere det i denne midtvejsevaluering?
Uden råstoffer og uden billig arbejdskraft - vi har ingen af delene - kommer vi under et konkurrencepres, som vi ikke kan klare, hvis vi ikke er kreative. Derfor vil jeg gerne ønske Kommissionen tillykke med, at den har gjort 2009 til kreativitetens og innovationens år. Men hvad betyder det? Innovation, det ved vi, skal i langt højere grad føre til, at vi kan gøre viden til penge. Vi har oprettet Det Europæiske Teknologiske Institut, eller det bliver snart oprettet, og det er et godt grundlag. Men denne verdens kreative forlader ikke kun Europa, de forlader nu også USA. Prøv at læse Richard Floridas bog, som har tænkt over disse ting. Hvad sker der med denne verdens kreative? Forudsætningen for, at kreative mennesker slår sig ned et sted, er de tre T'er: teknologifremme, talenter og tolerance. Spørgsmålet er, om vi i Europa i tilstrækkelig grad opfylder disse tre T'er. Jeg tror, vi har skabt gode forudsætninger med FP7 og EIT, men det er ikke nok. Vi skal gøre meget mere. De tre T'er kræver endnu flere penge. Klyngerne er et rigtigt initiativ. Men man skal ramme de rigtige emner, klyngeinitiativet skal være sammenhængende, ligesom hele EU's politik, og det skal være passende og afbalanceret.
Vi kan se på automobilindustriens eksempel, at sammenhængen til dels mangler, at vi nogle gange strammer skruen for hårdt. Det har noget at gøre med vores klimabeskyttelsespolitik, som mere og mere bliver til en dydsterror, som pålægger Europa en livsstilsregulering, som til dels strammer skruen for hårdt. Hvilke andre forklaringer kan der være på, at CO
udledning fra udstødningsrøret bliver straffet 24 gange hårdere end CO
udledning fra skorstenen? Det skal vi sørge for, kære kommissær Verheugen, at EU's politik er sammenhængende. Vi kan ikke være det førende marked og have 80 % af verdensmarkedet for kvalitetsbiler og så på den anden side trække tæppet væk under dem. Her skal vi sørge for, at vi har sammenhæng!"@da2
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, επιτρέψτε μου να αρχίσω εκφράζοντας τις ευχαριστίες μου στην Romana Jordan Cizelj της οποίας η έκθεση πραγματικά έθιξε όλες τις πτυχές της σύγχρονης βιομηχανικής πολιτικής και τόνισε την ιδιαίτερη σημασία της δημιουργίας των κατάλληλων βασικών συνθηκών. Της είμαι πολύ ευγνώμων. Συνεργαστήκαμε καλά για την παρούσα έκθεση.
Στην αιτιολογική σας έκθεση, κυρία Jordan Cizelj, αναφέρετε ότι, σε γενικές γραμμές, η βιομηχανία της ΕΕ είναι υγιής και δυναμική. Ναι, βιώνουμε ακόμα και την αναγέννηση της λεγόμενης «παλιάς οικονομίας». Προσωπικά κατάγομαι από ένα εξαιρετικά βιομηχανικό κράτος. Κανείς δεν σκέφτηκε ποτέ, για παράδειγμα, ότι η βιομηχανία χαλυβουργίας θα σημειώσει ξαφνικά και πάλι ραγδαία ανάπτυξη. Είμαστε μια παλλόμενη παγκόσμια δύναμη. Η βιομηχανία μας είναι εύρωστη και ο οδηγός μας, το ευρώ, πράγματι μας κατηύθυνε σωστά μέσα από τις οικονομικές δυσχέρειες. Εντούτοις, παρά τη σωστή βιομηχανική βάση και τη συνέχιση της επενδυτικής δραστηριότητας στην Ευρώπη, επισημαίνουμε ότι η τάση αυτή αλλάζει. Η ταχύτητα της τεχνολογικής αλλαγής είναι συγκλονιστική. Το ζήτημα είναι πώς θα το αντιμετωπίσουμε αυτό. Είναι αυτή η σωστή στιγμή για να διεξάγουμε μια ενδιάμεση εξέταση της βιομηχανικής μας πολιτικής;
Χωρίς πρώτες ύλες και φτηνό εργατικό δυναμικό –δεν διαθέτουμε τίποτα από τα δύο– θα υποστούμε την πίεση του ανταγωνισμού την οποία θα αντέξουμε μόνο αν είμαστε δημιουργικοί. Για το λόγο αυτό, θέλω να συγχαρώ πάνω απ’ όλα την Επιτροπή που καθιέρωσε το 2009 ως Έτος Δημιουργικότητας και Καινοτομίας. Ωστόσο, τι σημαίνει αυτό; Η καινοτομία, όπως γνωρίζουμε, πρέπει να είναι ακόμα πιο αποτελεσματική όσον αφορά τη μετατροπή της γνώσης σε πλούτο. Ιδρύσαμε το ΕΙΚΤ, το Ευρωπαϊκό Ινστιτούτο Καινοτομίας και Τεχνολογίας, –ή για να είμαστε πιο ακριβείς, θα δημιουργηθεί σύντομα– και αυτή είμαι μια σωστή βάση. Εντούτοις, οι δημιουργικοί άνθρωποι ανά τον κόσμο δεν εγκαταλείπουν μόνο την Ευρώπη, εγκαταλείπουν τώρα και τις Ηνωμένες Πολιτείες. Πρέπει να διαβάσετε το βιβλίο του Richard Florida στο οποίο διατυπώνει τους συλλογισμούς του σχετικά με αυτό. Τι συμβαίνει όσον αφορά την δημιουργική τάξη αυτού του κόσμου; Οι δημιουργικοί άνθρωποι θα εγκατασταθούν σε μέρη τα οποία πληρούν τρεις προϋποθέσεις, τις οποίες ο Florida αποκαλεί τα τρία T – τεχνολογία (technology), ταλέντο (talent) και ανοχή (tolerance). Το ζήτημα είναι αν αυτά τα τρία Τ υπάρχουν άφθονα εδώ στην Ευρώπη. Πιστεύω πως έχουμε θέσει γερά θεμέλια με το έβδομο πρόγραμμα πλαίσιο και το ΕΙΚΤ, αλλά αυτό δεν αρκεί. Πρέπει να κάνουμε πολλά περισσότερα. Τα τρία Τ χρειάζονται περισσότερα χρήματα. Τα δίκτυα είναι μια σωστή πρωτοβουλία. Εντούτοις, έχει σημασία να επιλέξουμε τους σωστούς τομείς εξειδίκευσης· η πρωτοβουλία για τη δημιουργία δικτύων πρέπει να είναι συνεκτική, όπως και ολόκληρη η βιομηχανική πολιτική της ΕΕ η οποία πρέπει να είναι συν τοις άλλοις σωστή και ισορροπημένη.
Στην περίπτωση της βιομηχανίας αυτοκινήτων, φυσικά, βλέπουμε μια έλλειψη συνοχής, βλέπουμε ότι κατά κάποιο τρόπο εντείνουμε τις πιέσεις. Αυτό έχει σχέση με την πολιτική μας για την αλλαγή του κλίματος, η οποία γίνεται ολοένα και περισσότερο μια φανατική, ηθική σταυροφορία, η οποία υποβάλλει την Ευρώπη σε μια μορφή ρύθμισης του τρόπου ζωής που ορισμένες φορές ξεπερνά τα όρια. Με ποιον άλλον τρόπο μπορούν οι εκπομπές CO
που προέρχονται από τις εξατμίσεις να τιμωρούνται με ποινή κατά 24 φορές αυστηρότερη σε σχέση με τις εκπομπές από τις καμινάδες; Πρέπει να διασφαλίσουμε, Επίτροπε Verheugen, ότι η πολιτική της ΕΕ είναι ενιαία. Δεν είναι δυνατόν να είμαστε η πρωτοπόρος αγορά και να κατέχουμε το 80% των μετοχών του παγκόσμιου εμπορίου αυτοκινήτων μεγάλης αξίας και εντούτοις να τραβάμε το χαλί κάτω από τα πόδια μας σε αυτό το ξεχωριστό κομμάτι της αγοράς. Πρέπει να φροντίσουμε να δράσουμε με συνέπεια."@el10
".
Mr President, Commissioner, let me begin by expressing my thanks to Romana Jordan Cizelj whose report truly touched on all aspects of a modern industrial policy and stressed the particular importance of creating the right basic conditions. I am very grateful to her. We cooperated well on this report.
In your explanatory statement, Mrs Jordan Cizelj, you say that, in general, industry in the EU is healthy and dynamic. Yes, we are even experiencing a renaissance of the so-called ‘old economy’. I myself come from a highly industrialised state. No one ever thought, for example, that the steel industry would suddenly boom again. We are a vibrant global force. The state of our industry is robust, and our flagship, the euro, has indeed steered us through the straits. Nevertheless, in spite of the sound industrial base and the resumption of investment activity in Europe, we note that the tide is turning. The speed of technological change is breathtaking. The question is how we should deal with this. Is this the right time to be conducting a mid-term review of our industrial policy?
Without raw materials and cheap labour – neither of which we possess – we shall come under competitive pressure that we shall be unable to withstand unless we are creative. For this reason, I wish to congratulate the Commission first of all for having designated 2009 as the Year of Creativity and Innovation. Yet what does that mean? Innovation, as we know, must be far more effective in turning knowledge into wealth. We have established the EIT, the European Institute of Innovation and Technology – or, to be more precise, it will soon be established – and that is a good basis. Yet the creative people in the world are not only leaving Europe, they are now even quitting the United States. You should read the book by Richard Florida in which he reflects on this situation. What is happening with regard to the creative class in this world? Creative people will settle in places that fulfil three criteria, which Florida calls the three Ts – technology, talent and tolerance. The question is whether these three Ts are present in sufficient abundance here in Europe. I believe we have laid good foundations with the Seventh Framework Programme and the EIT, but that is not enough. We must do a lot more. The three Ts need more money. The clusters are a sound initiative. It is essential, however, to select the right specialisations; the cluster initiative must be coherent, as must the whole industrial policy of the EU, and it must be appropriate and balanced.
In the case of the car industry, of course, we see some lack of consistency; we see that, in certain respects, we are overtightening the screw. That has to do with our policy on climate change, which is increasingly becoming a fanatical moral crusade, subjecting Europe to a form of lifestyle regulation that sometimes goes over the top. How else can it happen that CO
emissions from exhaust pipes are penalised 24 times more heavily than emissions from chimneys? We must ensure, Commissioner Verheugen, that the policy of the EU is coherent. We cannot be the lead market and possess an 80% share of global trade in premium cars and yet pull the rug from under our own feet in this very part of the market. We must take care to act consistently."@en4
".
Señor Presidente, señor Comisario, permítanme, para empezar, dar las gracias a Romana Jordan Cizelj, cuyo informe ciertamente incluye todos los aspectos de una política industrial moderna y subraya la especial importancia de la creación de las condiciones básicas adecuadas. Le estoy muy agradecido. Nuestra cooperación acerca de este informe ha sido excelente.
En su exposición de motivos, la señora Cizelj afirma que, en general, la industria de la UE es sana y dinámica. En efecto, estamos experimentando el renacimiento de la denominada «antigua economía». Yo mismo procedo de un Estado muy industrializado. Nadie hubiese creído, por ejemplo, que la industria del acero resurgiría de nuevo de repente. Somos una fuerza mundial llena de ímpetu. Tenemos una industria fuerte y nuestro buque insignia, el euro, nos ha guiado por estrechos canales. No obstante, a pesar de la solidez de nuestra base industrial y la reanudación de la actividad inversora en Europa, observamos un cambio de marea. Los cambios tecnológicos se producen a un ritmo vertiginoso. La cuestión es cómo manejarlos. ¿Ha llegado el momento de realizar una revisión intermedia de nuestra política industrial?
Sin materias primas y mano de obra barata —no poseemos ninguna de las dos cosas— sufriremos una presión competitiva que nos impedirá resistir a menos que no hagamos gala de creatividad. Por este motivo, desearía felicitar a la Comisión, en primer lugar por haber designado 2009 Año de la creatividad y la innovación. ¿Qué significa esto? La innovación, como sabemos, debe ser mucho más efectiva para transformar el conocimiento en riqueza. Hemos creado el Instituto Europeo de Tecnología (IET) —o, para ser más exactos, estamos a punto de crearlo— y ésta es una buena base. Sin embargo, las personas creativas del mundo no sólo abandonan Europa, también están abandonando los Estados Unidos. Deberían leer el libro de Richard Florida en el que reflexiona sobre esta situación. ¿Qué les está ocurriendo a los creativos del mundo? Las personas creativas se establecen en lugares que cumplen tres criterios, que el señor Florida llama de las tres «t», a saber, tecnología, talento y tolerancia. La cuestión es si estas tres «t» se encuentran lo suficientemente presentes en Europa. Creo que hemos sentado unas buenas bases con el Séptimo Programa Marco y el IET, pero no es suficiente. Debemos hacer mucho más. Las tres «t» necesitan más dinero. Las agrupaciones son una buena iniciativa. No obstante, es fundamental que elijamos las especializaciones adecuadas; la iniciativa de las agrupaciones debe ser coherente, al igual que la política industrial de la UE en su conjunto, así como adecuada y equilibrada.
En el caso de la industria de la automoción, naturalmente, observamos cierta falta de coherencia y que, en cierto sentido, estamos apretando demasiado las tuercas. Esto tiene que ver con nuestra política sobre el cambio climático, que se convierte cada vez en mayor medida en una fanática cruzada moral y somete a Europa a una forma de reglamentación de su estilo de vida a veces excesiva. ¿Cómo se explica de otro modo que las emisiones de CO
de los tubos de escape se penalicen 24 veces más que las emisiones de las chimeneas? Señor Comisario, debemos garantizar la coherencia de la política de la UE. No podemos liderar el mercado y poseer una cuota del 80 % del comercio mundial de los automóviles de gama alta y, al mismo tiempo, tirar piedras contra nuestro propio tejado justamente en esta parte del mercado. Debemos tener cuidado y actuar de forma coherente."@es21
".
Härra juhataja, volinik, lubage mul alustada tänu väljendamisega Romana Jordan Cizeljile, kelle raport käsitles tõepoolest kõiki tänapäevase tööstuspoliitika aspekte ja rõhutas eriti vajadust luua õiged alustingimused. Olen talle väga tänulik. Me töötasime selle raportiga väga heas koostöös.
Romana Jordan Cizelj, seletuskirjas te ütlete, et üldiselt on tööstus ELis terve ja dünaamiline. Jah, me kogeme isegi nn vana majanduse taassündi. Ma ise olen pärit tööstusriigist. Keegi ei arvanud, et näiteks terasetööstus võiks taas kõvasti edasi areneda. Oleme elujõuline ülemaailmne jõud. Meie tööstuse olukord on tugev, meie lipulaev, euro, on tõepoolest meid läbi karide välja toonud. Sellest hoolimata, et meil Euroopas on tugev tööstusbaas ja tööstustegevuse uuestisünd, märkame, et midagi on muutumas. Tehnoloogilise muutuse kiirus on hingemattev. Küsimus on, kuidas me sellega hakkama saame. Kas praegu on õige aeg teha meie tööstuspoliitika vahekokkuvõtet?
Ilma tooraine ja odava tööjõuta, mida kumbagi meil ei ole, satume konkurentsisurve alla, mille vastu me ei saa muidu, kui olles loovad. Sel põhjusel, soovin õnnitleda komisjoni kõigepealt selle eest, et 2009. aasta kuulutati loovuse ja innovatsiooni aastaks. Siiski, mida see tähendab? Innovatsioon, nagu me teame, peab olema tõhusam teadmiste muutmisel jõukuseks. Me oleme loonud EIT, Euroopa Innovatsiooni- ja Tehnoloogiainstituudi või, kui olla veelgi täpsem, see varsti luuakse, ja see on hea alus. Siiski, loovad inimesed praegu mitte ei lahku Euroopast, vaid nad isegi lõpetavad oma tegevuse Ameerika Ühendriikides. Peaksite lugema Richard Florida raamatut, mis käsitleb seda olukorda. Mis toimub selle maailma loovate inimestega? Loovad inimesed tulevad kohtadesse, mis täidavad kolme kriteeriumi, mida Florida nimetab kui kolme T-d – tehnoloogia, talent ja tolerants. Küsimus on selles, kas need kolm T-d on ka piisaval määral olemas siin, Euroopas. Ma usun, et me oleme pannud tugeva aluse seitsmenda raamprogrammi ning Euroopa Innovatsiooni- ja Tehnoloogiainstituudiga, kuid sellest ei piisa. Peame tegema veelgi enam. Need kolm T-d vajavad raha. Klastrid on tugev algatus. On oluline siiski valida õige spetsialiseerumine, klastrite algatus peab olema sidus, nagu ka kogu ELi tööstuspoliitika, ja see peab olema asjakohane ning tasakaalustatud.
Kui asi puudutab autotööstust, siis muidugi on meil puudu järjekindlusest; me näeme, et teatud osas oleme vindi üle keeranud. See hõlmab meie kliimamuutuste alast poliitikat, mis muutub üha tõusvas tempos fanaatilise moraalse ristiretke sarnaseks, surudes Euroopat vormima elustiili, mis läheb üle piiri. Kuidas muidu saab juhtuda see, et CO
heide summutitorudest on 24 korda rangemalt karistatav kui korstnatest tulev heide? Volinik Verheugen, me peame tagama ELi poliitika sidususe. Me ei saa olla juhtiv turg ja omada 80% parimate autode maailmaturust ning ikkagi tõmmata selle sama meie turuosa jalge alt vaip ära. Peame kindlustama selle, et tegutseme järjekindlalt."@et5
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, aluksi esitän kiitokseni Romana Jordan Cizeljille, jonka mietinnössä todella tarkastellaan kaikkia nykyaikaisen teollisuuspolitiikan näkökohtia ja korostetaan erityisesti oikeiden perusedellytysten luomisen merkitystä. Olen hänelle hyvin kiitollinen. Me teimme hienoa yhteistyötä tämän mietinnön parissa.
Hyvä Romana Jordan Cizelj, perusteluissanne, että yleisesti ottaen EU:n teollisuus on terve ja dynaaminen. Totta, me jopa koemme niin kutsutun vanhan talouden uudelleensyntymistä. Itse olen kotoisin hyvin teollistuneesta valtiosta. Kukaan ei koskaan kuvitellut, että esimerkiksi terästeollisuus voisi äkkiä taas kukoistaa. Olemme energinen globaali talous. Teollisuutemme tila on vankka, ja lippulaivamme euro on todellakin luotsannut meidät vaikeista tilanteista. Euroopan terveestä teollisesta pohjasta ja investointitoimien uudesta käynnistymisestä huolimatta havaitsemme kuitenkin olevamme käännekohdassa. Teknisten muutosten vauhti on henkeäsalpaava. Kysymys kuuluukin, kuinka me käsittelemme sitä. Onko nyt oikea aika toteuttaa teollisuuspolitiikkamme väliarviointia?
Ilman raaka-aineita ja halpaa työvoimaa – joita kumpaakaan meillä ei ole – kohtaamme kilpailupaineita, joista emme selviä ilman luovuutta. Tämän vuoksi kiitän komissiota ensinnäkin siitä, että se on nimennyt vuoden 2009 Euroopan luovuuden ja innovoinnin teemavuodeksi. Mutta mitä se tarkoittaa? Kuten tiedämme, innovoinnin on todella tehokkaasti muutettava tieto varallisuudeksi. Olemme perustaneet Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin – tai tarkemmin sanottuna se perustetaan pian – ja tämä on hyvä perusta. Maailman luovat ihmiset kuitenkin hylkäävät Euroopan lisäksi jo Yhdysvallatkin. Suosittelen luettavaksi Richard Floridan kirjaa, jossa hän kuvaa tätä tilannetta. Mitä maailman luovalle luokalle on tapahtumassa? Luovat ihmiset asettuvat paikkoihin, jotka täyttävät kolme kriteeriä, joita Florida kutsuu kolmeksi T:ksi – teknologia, taito ja toleranssi. Kysymys kuuluukin, onko näitä kolmea T:tä riittävän runsaasti täällä Euroopassa. Minusta me olemme luoneet hyvän perustan seitsemännellä puiteohjelmalla ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutilla, mutta se ei vielä riitä. Meidän on tehtävä paljon enemmän. Kolme T:tä tarvitsevat lisää rahaa. Klusterit on järkevä ajatus. On kuitenkin tärkeää valita oikeat erikoisalat. Klusterialoitteen on oltava johdonmukainen, kuten koko EU:n teollisuuspolitiikankin, ja myös asianmukainen ja tasapainoinen.
Autoteollisuudessa havaitsemme tietenkin epäjohdonmukaisuutta; havaitsemme, että tietyin osin kiristämme ruuvia liikaa. Se liittyy varmasti ilmastonmuutosta koskevaan politiikkamme, josta on yhä selvemmin tulossa fanaattinen eettinen ristiretki, jossa Eurooppa alistetaan eräänlaisille elämätapasäädöksille, jotka ovat toisinaan liioiteltuja. Kuinka muuten pakoputkien hiilidioksidipäästöistä rangaistaan 24 kertaa rankemmin kuin savupiippujen päästöistä? Arvoisa komission jäsen Verheugen, meidän on varmistettava, että EU:n politiikka on johdonmukaista. Emme voi olla markkinajohtajia ja hallita 80 prosentin osuutta korkealuokkaisten autojen maailmankaupasta ja sitten vetää mattoa omien jalkojemme alta juuri tällä osalla markkinoita. Meidän on huolehdittava toimintamme johdonmukaisuudesta."@fi7
"Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, permettez-moi tout d’abord de remercier Romana Jordan Cizelj, dont le rapport aborde réellement tous les aspects d’une politique industrielle moderne et souligne l’importance particulière de créer des conditions fondamentales favorables. Je lui suis très reconnaissant. Nous avons collaboré efficacement pour l’élaboration de ce rapport.
Dans votre exposé des motifs, Madame Jordan Cizelj, vous dites qu’en général, l’industrie de l’Union européenne est saine et dynamique. Oui, nous assistons même à une renaissance de la «vieille économie». Je suis moi-même originaire d’un pays fortement industrialisé. Personne n’aurait cru, par exemple, que la sidérurgie connaîtrait un nouvel essor. Nous représentons une puissance mondiale dynamique. Notre industrie est solide, et notre porte-étendard, l’euro, nous a effectivement aidés à négocier cette évolution. Pourtant, malgré la base industrielle saine et la reprise des investissements en Europe, nous remarquons que le vent tourne. La vitesse de l’évolution technologique est époustouflante. Nous devons nous demander comment gérer cette situation. Est-ce le bon moment pour faire un examen à mi-parcours de notre politique industrielle?
Sans matières premières ni main-d’œuvre bon marché - et nous ne possédons ni l’un ni l’autre - nous allons subir des pressions concurrentielles auxquelles nous ne parviendrons pas à résister sans faire preuve de créativité. C’est pourquoi je tiens à féliciter la Commission d’avoir fait de l’année 2009 l’Année de la Créativité et de l’Innovation. Mais qu’est-ce que cela signifie? L’innovation, nous le savons, doit se montrer nettement plus efficace pour transformer les connaissances en richesses. Nous avons créé l’Institut européen d’innovation et de technologie (EIT) - ou, pour être précis, il sera créé très prochainement - et cela constitue une bonne base. Mais les personnes créatives ne quittent pas seulement l’Europe, elles commencent même aujourd’hui à quitter les États-Unis. Vous devriez lire le livre de Richard Florida dans lequel il analyse cette situation. Qu’arrive-t-il à la classe créative du monde entier? Les personnes créatives s’installent aux endroits qui satisfont trois critères, que Florida appelle les trois T: la technologie, le talent et la tolérance. La question est de savoir si ces trois T sont suffisamment présents en Europe. Je pense que nous avons créé une bonne base avec le septième programme-cadre et l’EIT, mais cela ne suffit pas. Nous devons en faire bien plus. Les trois T ont besoin de plus d’argent. Les clusters sont une bonne initiative. Il est toutefois essentiel de sélectionner les bonnes spécialisations. L’initiative des clusters doit être cohérente, tout comme doit l’être l’ensemble de la politique industrielle de l’Union européenne, et elle doit être appropriée et équilibrée.
Dans le cas de l’industrie automobile, bien sûr, nous constatons un certain manque de cohérence. Dans certains domaines, nous serrons trop la vis. Cela est lié à notre politique en matière de changement climatique, qui se transforme de plus en plus en une croisade moralisatrice et qui soumet l’Europe à une réglementation du style de vie qui dépasse parfois les limites acceptables. Sinon, comment expliquer que les émissions de CO
provoquées par l’automobile soient pénalisées 24 fois plus que celles qui sortent des cheminées? Monsieur le Commissaire, nous devons assurer à l’Union européenne une politique cohérente. Nous ne pouvons pas être le marché principal des voitures de luxes, et contrôler 80% du commerce mondial de ces voitures, tout en sciant la branche sur laquelle nous sommes justement assis sur ce marché. Nous devons agir de façon cohérente."@fr8
".
Elnök úr, biztos úr, azzal szeretném kezdeni, hogy köszönetet mondok Romana Jordan Cizeljnek, akinek jelentése valóban érinti a modern iparpolitika összes szempontját és kihangsúlyozza a megfelelő alapfeltételek létrehozásának jelentőségét. Nagyon hálás vagyok neki. Jó együttműködés volt közöttünk a jelentés vonatkozásában.
Indokolásában Ön azt állítja, Jordan Cizelj asszony, hogy az EU-ban az ipar általában egészséges és dinamikus. Igen, sőt tanúi vagyunk az úgynevezett „hagyományos gazdaság” újjászületésének. Én személy szerint egy magasan iparosított országból jövök. Senki sem gondolta volna, például, hogy az acélipar hirtelen újra nagymértékű növekedésnek indul. Élénk globális erő vagyunk. Iparunk erőteljes és zászlóshajónk, az euró átkormányozott bennünket a szorosok között. Azonban a szilárd ipari alap és az európai beruházási tevékenység újraéledése ellenére érezzük, hogy a szerencse forgandó. A technológia lélegzetállító sebességgel változik. A kérdés az, hogyan kezeljük ezt. Ez a megfelelő időpont iparpolitikánk félidős felülvizsgálatának elvégzésére?
Nyersanyagok és olcsó munkaerő híján — egyikkel sem rendelkezünk — versenynyomás alá kerülünk, amelyet csak akkor tudunk elviselni, ha kreatívak leszünk. Ez az oka annak, hogy gratulálni szeretnék a Bizottságnak mindenekelőtt azért, mert 2009-et a „Kreativitás és az innováció évének” nyilvánította. De mit is jelent ez? Az innovációnak, mint tudjuk sokkal hatékonyabban kell az ismereteket gazdagságra váltania. Létrehoztuk — pontosabban hamarosan létrejön — az EIT, az Európai Innovációs és Technológiai Intézet és ez megfelelő alap. Mégis a világ kreatív emberei nem csak Európát, de most már ez Egyesült Államokat is elhagyják. Olvassák el Richard Florida könyvében, mit gondol ő erről a helyzetről. Mi történik a kreatív osztállyal ebben a világban? A kreatív emberek azokon a helyeken telepednek le, amelyek megfelelnek a Florida által három T-nek nevezett kritériumnak: a technológia, a tehetség és a tolerancia kritériumának. A kérdés az, hogy vajon ez a három T elégséges mértékben van-e jelen Európában. Úgy hiszem, hogy a hetedik keretprogrammal és az EIT-vel jó alapokat fektettünk le, azonban ez nem elég. Ennél sokkal többet kell tennünk. A három T több pénzt igényel. A klasztereket helyes kezdeményezésnek tartom. Lényegbevágó azonban a megfelelő szakterületek kiválasztása; a klaszter-kezdeményezésnek koherensnek — ahogy az EU teljes iparpolitikájának is — , alkalmasnak és kiegyensúlyozottnak kell lennie.
Az autóipar esetében természetesen látunk némi inkonzisztenciát; az is látjuk, hogy bizonyos tekintetben túlhúzzuk a csavart. Ez történik az éghajlat-változási politikánk esetében, amely egyre inkább valami fanatikus erkölcsi keresztes háborúvá válik és Európát egy olyan életforma-szabályozásnak veti alá, ami néha már támadásnak minősül. Hogyan másként történhet meg, hogy a kipufogó-csövek CO
kibocsátását 24-szer súlyosabban büntetik, mint a kémények emisszióit? Biztosítanunk kell, Verheugen biztos úr, az EU politikájának koherenciáját. Nem lehetünk úgy ott az ólompiacon és nem birtokolhatjuk úgy a prémium-autók globális kereskedelmének 80%-át, ha közben a piacnak ugyanezen a részén a saját lábunk alól rúgjuk ki a szőnyeget. Vigyáznunk kell arra, hogy konzisztensen lépjünk fel."@hu11
"Signor Presidente, signor Commissario, desidero iniziare ringraziando Romana Jordan Cizelj, la cui relazione ha toccato davvero tutti gli aspetti di una moderna politica industriale e che ha sottolineato la particolare importanza della creazione delle giuste condizioni fondamentali. Le sono particolarmente grato. Abbiamo cooperato bene riguardo a questa relazione.
Nella sua motivazione, onorevole Jordan Cizelj, afferma che l’industria nell’UE è, in generale, dinamica e vitale. Sì, stiamo persino assistendo a una rinascita della cosiddetta “vecchia economia”. Io stesso provengo da uno Stato altamente industrializzato. Nessuno ha mai pensato, ad esempio, che all’improvviso l’industria dell’acciaio sarebbe esplosa di nuovo. Siamo una forza globale vibrante. Lo stato della nostra industria è solido e il nostro fiore all’occhiello, l’euro, ci ha senza dubbio guidati attraverso le difficoltà. Ciononostante, a dispetto della solida base industriale e della ripresa dell’attività industriale in Europa, notiamo che la situazione sta cambiando. La velocità del cambiamento tecnologico è sconvolgente. La questione è come dobbiamo affrontare tutto ciò? E’ questo il momento giusto per condurre un esame intermedio della nostra politica industriale?
Senza materie prime e forza lavoro a basso costo – di nessuna delle quali disponiamo – possiamo trovarci soggetti alla pressione della concorrenza, alla quale non saremo in grado di resistere a meno di non essere creativi. Per tale ragione, desidero congratularmi con la Commissione, innanzi tutto per aver designato il 2009 come Anno della creatività e dell’innovazione. Questo che cosa significa tuttavia? L’innovazione, come sappiamo, deve essere molto più efficace nel trasformare la conoscenza in benessere. Abbiamo istituito l’IET, l’Istituto europeo di innovazione e tecnologia – o, per essere più precisi, lo istituiremo presto – che costituisce una valida base. Eppure le persone creative nel mondo non solo stanno lasciando l’Europa, ma abbandonano persino gli Stati Uniti. Dovreste leggere il libro di Richard Florida in cui riflette sulla sua situazione. In questo mondo, cosa sta succedendo alla classe creativa? I creativi si stabiliranno nei luoghi che rispettano tre criteri, che Florida chiama le tre “T” – tecnologia, talento e tolleranza. La questione è se tali tre “T” sono presenti in abbondanza sufficiente qui in Europa. Ritengo che abbiamo gettato delle buone basi con il Settimo programma quadro e l’IET, ma che non è sufficiente. Dobbiamo fare molto di più. Le tre “T” necessitano di più denaro. I “grappoli” costituiscono un’iniziativa solida. E’ fondamentale, tuttavia, selezionare le giuste specializzazione; l’iniziativa “grappoli” deve essere coerente, così come l’intera politica industriale dell’UE, e deve essere adeguata ed equilibrata.
Nel caso dell’industria automobilistica, osserviamo certamente una mancanza di coerenza; osserviamo che, per certi versi, stringiamo troppo la vite. Ciò riguarda la nostra politica in materia di cambiamento climatico, che sta sempre più diventando una fanatica crociata morale, che sottopone l’Europa a una forma di regolamentazione dello stile di vita che a volte supera il limite. Diversamente, come può succedere che le emissioni di CO
dei tubi di scarico siano penalizzate 24 volte più pesantemente rispetto alle emissioni delle ciminiere? Dobbiamo garantire, Commissario Verheugen, che la politica dell’UE sia coerente. Non possiamo essere il mercato
e detenere una quota pari all’80 per cento del commercio globale in autovetture di alta classe e tuttavia toglierci il tappeto da sotto i piedi proprio in questo settore del mercato. Dobbiamo avere cura di agire in modo coerente."@it12
".
Pone Pirmininke, Komisare, pirmiausia leiskite pareikšti padėką Romana Jordan Cizelj, kurios sudarytas pranešimas tikrai aptarė visus šiuolaikinės pramonės politikos aspektus bei akcentavo teisingų pagrindinių sąlygų sudarymo ypatingą svarbą. Esu jai labai dėkingas. Šio pranešimo sudarymo metu mes puikiai bendradarbiavome.
Ponia Jordan Cizelj, savo paaiškinamajame pareiškime Jūs pasakėte, kad apskritai ES pramonė yra sveika ir dinamiška. Taip, mes netgi matome vadinamos „senosios ekonomikos“ renesansą. Aš pats atstovauju valstybei, turinčiai labai išvystytą pramonę. Pavyzdžiui, niekas neįsivaizdavo, kad plieno pramonė staiga vėl suklestės. Esame gyvybinga pasaulinė jėga. Mūsų pramonė yra stiprios būklės, o mūsų flagmanas – euras, tikrai padeda mums įveikti sunkumus. Nežiūrint į sveiką pramonės pagrindą ir atsinaujinusią investicinę veiklą Europoje, matome, kad potvynio kryptis keičiasi. Technologinių pokyčių tempas gniaužia kvapą. Kyla klausimas, kaip turėtume elgtis. Ar dabar tinkamas laikas atlikti mūsų pramonės politikos laikotarpio vidurio peržiūrą?
Be žaliavų ir pigios darbo jėgos (nė vieno iš šių dalykų mes neturime), mes patirsime konkurencinį spaudimą, kuriam negalėsime atsispirti, jei nebūsime kūrybingi. Todėl noriu pasveikinti Komisiją, pirmiausia už jos sprendimą paskelbti 2009-uosius Kūrybingumo ir inovacijų metais. Tačiau ką tai reiškia? Kaip žinome, inovacijos turi būti daug efektyvesnės, paverčiant žinias į gerovę. Įsteigėme EIT – Europos inovacijų ir technologijos institutą (tiksliau, jis netrukus bus įsteigtas), o tai yra geras pagrindas. Tačiau kūrybingi pasaulio žmonės išvyksta ne tik iš Europos; šiandien jie išvyksta net iš Jungtinių Valstijų. Siūlau perskaityti Richard Florida knygą, kurioje jis nagrinėja šią situaciją. Kas dedasi su šio pasaulio kūrybine klase? Kūrybingi žmonės įsikurs tose vietose, kurios atitinka tris kriterijus, kuriuos Florida vadina trimis T – technologija, talentas ir tolerancija. Klausimas, ar čia, Europoje, egzistuoja pakankama šių trijų T gausa. Manau, kad patvirtinę Septintąją pagrindų programą ir įsteigę EIT, padėjome gerus pamatus, tačiau to nepakanka. Turime dar daug ką padaryti. Šiems trims T būtina daugiau lėšų. Branduolių steigimas yra gera iniciatyva. Tačiau labai svarbu teisingai pasirinkti specializacijas; branduolių iniciatyva turi būti nuosekli, kaip ir visa ES pramonės politika, ji turi būti tinkama ir gerai subalansuota.
Kalbant apie automobilių pramonę, matomas tam tikras nuoseklumo trukumas; matome, kad tam tikrais aspektais mes per stipriai užveržiame varžtą. Tai susiję su mūsų politika klimato kaitos srityje, kuri vis dažniau tampa panaši į fanatišką moralinį kryžiaus žygį, kuris kartais ima per griežtai reguliuoti Europos gyvenimo būdą. Argi galima už automobilių išmetamųjų vamzdžių skleidžiamą CO
dujų taršą bausti 24 kartus griežčiau nei už taršą iš kaminų? Pone Verheugen, privalome užtikrinti ES politikos nuoseklumą. Negalime būti pirmaujanti rinka ir išlaikyti 80% aukštos klasės automobilių pasaulinės rinkos, bet tuo pat metu šiame rinkos segmente traukti kilimą sau iš po kojų. Turime užtikrinti mūsų elgesio nuoseklumą."@lt14
".
Priekšsēdētāja kungs! Komisār! Ļaujiet man sākt ar pateicību
kuras ziņojums patiesi skāra visus mūsdienu rūpniecības politikas aspektus un uzsvēra īpašo nozīmi, kāda ir pareizo pamatnosacījumu radīšanai. Esmu viņai ļoti pateicīgs. Mēs daudz sadarbojāmies, šī ziņojuma sagatavošanā.
Savā paskaidrojuma runā jūs
kundze, vispārīgi teicāt, ka rūpniecība ES ir veselīga un dinamiska. Jā, mēs pat piedzīvojam tā sauktās „vecās ekonomikas” renesansi. Es pats esmu no augsti industriālas valsts. Neviens pat nedomāja, piemēram, ka tērauda rūpniecība pēkšņi atkal uzplauks. Mēs esam rezonējošs pasaules spēks. Mūsu rūpniecības stāvoklis ir robusts, un mūsu flagmanis, eiro, ir tiešām mūs vadījis cauri jūras šaurumiem. Tomēr, neraugoties uz labo rūpniecības bāzi un investīciju aktivitātes atsākšanos Eiropā, mēs atzīmējam, ka tuvojas plūdmaiņas. Tehnoloģisko pārmaiņu ātrums ir elpu aizraujošs. Jautājums ir par to, kā mēs ar to tiksim galā. Vai šis ir īstais laiks, lai veiktu mūsu rūpniecības politikas starppārbaudi?
Bet izejvielām un lēta darbaspēka – un to abu mums nav – mēs nonāksim zem konkurences spiediena, kuru mēs nevarēsim izturēt, ja vien nebūsim radoši. Tāpēc es, pirmkārt, apsveicu Komisiju par 2009. gada noteikšanu kā Kreativitātes un inovāciju gadu. Un ko tas šobrīd nozīmē? Inovācijām, kā mums zināms, jābūt daudz efektīvākām, pārvēršos zināšanas labklājībā. Mēs esam izveidojuši EIT, Eiropas Inovāciju un tehnoloģiju institūtu, vai, precīzāk, tas drīz tiks izveidots – un tas ir labs pamats. Tagad radoši cilvēki pasaulē ne tikai pamet Eiropu, bet arī Savienotās Valstis. Jums vajadzētu izlasīt
grāmatu, kurā viņš atspoguļo šo situāciju. Kas notiek ar radošo klasi šajā pasaulē? Radoši cilvēki apmetīsies vietās, kas atbildīs trim kritērijiem, kurus
sauc par trim T – tehnoloģija, talants un tolerance. Jautājums ir, vai šo trīs T ir pietiekami daudz te Eiropā. Es uzskatu, ka mēs esam ielikuši labus pamatus ar Septīto pamatprogrammu un EIT, bet tas nav pietiekami. Mums jādara daudz vairāk. Trim T nepieciešams vairāk naudas. Apkopojumi ir laba iniciatīva. Tomēr ir būtiski izvēlēties pareizās specializācijas; apkopojumu iniciatīvai jābūt saskaņotai, kādai jābūt arī visai ES rūpniecības politikai, un tai jābūt piemērotai un līdzsvarotai.
Automašīnu rūpniecības gadījumā mēs redzam zināmu nekonsekvenci; mēs redzam, ka zināmos aspektos mēs pārāk cieši pievelkam skrūves. Tas varētu būs saistīts ar mūsu klimata pārmaiņu politiku, kas aizvien vairāk kļūst par fanātisku morālu kampaņu, pievēršot Eiropu dzīvesveida regulēšanai, kas dažkārt pārsniedz robežas. Kā vēl var tā notikt, ka CO
emisijas no izpūtējiem var tikt sodītas 24 reizes bargāk nekā emisijas no skursteņiem? Mums jānodrošina, komisār
ka ES politika ir saskaņota. Mēs nevaram būt vadošais tirgus ar 80% pasaules tirgus daļu ar labākajām mašīnām un tomēr paši sev izraut paklāju zem kājām šajā pašā tirgus daļā. Mums jārīkojas konsekventi."@lv13
"Herr Präsident! Sehr verehrter Herr Kommissar! Erlauben Sie mir zunächst, dass ich mich bei meiner Kollegin Romana Jordan Cizelj hier bedanke. Sie hat in ihrem Bericht wirklich alle Aspekte einer modernen Industriepolitik – insbesondere dass es eben um Rahmenbedingungen geht – berührt. Ich bin ihr sehr dankbar. Wir haben hier gut zusammengearbeitet.
In ihrer Begründung sagen Sie, liebe Frau Cizelj, im Großen und Ganzen ist die Industrie in der EU gesund und dynamisch. Ja, wir erleben sogar eine Renaissance der so genannten
. Ich komme selbst aus einem Land, das sehr stark industriell geprägt ist. Beim Stahl etwa hat niemand mehr damit gerechnet, dass es plötzlich wieder einen Boom gibt. Wir sind weltweit gut in Saft und Kraft. Die industrielle Situation ist robust und unser Flaggschiff, der Euro, hat uns in der Tat auch durch diese Situation geleitet. Dennoch stellen wir fest, dass es trotz der guten industriellen Basis und der erneuten Investitionen im europäischen Raum einen Gezeitenwechsel gibt. Es gibt einen rasanten technologischen Wandel. Die Frage ist: Wie gehen wir damit um? Ist es der richtige Zeitpunkt, sich jetzt in der Halbzeitbilanz damit auseinanderzusetzen?
Ohne Rohstoffe und ohne günstige Arbeitskräfte – beides haben wir nicht – kommen wir in einen Wettbewerbsdruck, den wir nicht bestehen, wenn wir nicht kreativ sind. Daher möchte ich der Kommission zunächst einmal meinen Glückwunsch aussprechen, dass sie das Jahr 2009 zum Jahr der Kreativität und der Innovation gemacht hat. Aber was heißt das? Innovation, das wissen wir, muss viel stärker dazu führen, dass wir aus Wissen Geld machen. Wir haben das EIT eingerichtet bzw. es wird bald eingerichtet, und das ist eine gute Basis. Aber die Kreativen in der Welt verlassen nicht nur Europa, sie verlassen mittlerweile auch die USA. Lesen Sie mal das Buch von Richard Florida, der sich darüber Gedanken macht. Was passiert mit den Kreativen in der Welt? Die Voraussetzung dafür, dass Kreative sich irgendwo ansiedeln, sind die drei T: Technologieförderung, Talente und Toleranz. Die Frage ist, ob wir in Europa diese drei T ausreichend erfüllen. Ich glaube, dass wir mit dem FP7 und mit dem EIT gute Voraussetzungen geschaffen haben, aber es ist nicht ausreichend. Wir müssen viel mehr tun. Die drei T brauchen noch mehr Geld. Die Cluster sind eine richtige Initiative. Dennoch muss man die richtigen Themen treffen, die Cluster-Initiative muss kohärent sein, wie auch die gesamte Politik der EU, und sie muss angemessen und ausgewogen sein.
Am Beispiel Automobilindustrie erleben wir doch, dass die Kohärenz teilweise fehlt, dass wir die Schraube teilweise überdrehen. Das hat etwas mit unserer Klimaschutzpolitik zu tun, die doch immer mehr zum Tugendterror wird, die Europa mit einer Lifestyle-Regulierung überzieht, die teilweise die Schraube überdreht. Wie anders kann es sonst dazu kommen, dass der CO
Ausstoß aus dem Auspuff 24 mal härter bestraft wird als der CO
Ausstoß aus dem Kamin? Da müssen wir schauen, lieber Kommissar Verheugen, dass die Politik der EU kohärent ist. Wir können nicht Leitmarkt sein und im Bereich der Premium-Autos 80 % der Weltmarktanteile haben und auf der anderen Seite genau hier die Beine wegziehen. Hier müssen wir aufpassen, dass wir kohärent sind!"@mt15
"Mijnheer de Voorzitter, commissaris, laat ik eerst mijn dank uitspreken aan Romana Jordan Cizelj wier verslag werkelijk alle aspecten van een modern industriebeleid heeft aangestipt en het bijzondere belang van het scheppen van de juiste basisvoorwaarden heeft benadrukt. Ik ben haar zeer dankbaar. Wij hebben goed samengewerkt met betrekking tot dit verslag.
In uw toelichting, mevrouw Jordan Cizelj, zegt u dat, in het algemeen, de industrie in de EU gezond en dynamisch is. Ja, we maken zelfs een wedergeboorte mee van de zogenaamde “oude economie”. Ik kom zelf uit een hooggeïndustrialiseerd land. Niemand had ooit gedacht, bijvoorbeeld, dat de staalindustrie plotseling weer een hoge vlucht zou nemen. Wij zijn een levendige mondiale macht. De situatie waarin onze industrie verkeert, is robuust en ons vlaggenschip, de euro, heeft ons inderdaad door de moeilijkheden heen geloodst. Niettemin zien wij dat ondanks de stevige industriële basis en de hervatting van de investeringsactiviteit in Europa het tij begint te keren. De snelheid van de technologische verandering is adembenemend. De vraag is hoe wij hiermee om moeten gaan. Is dit de juiste tijd om een tussentijdse evaluatie van ons industriebeleid uit te voeren?
Zonder grondstoffen en goedkope arbeidskrachten – die we allebei niet hebben – zullen wij te maken krijgen met concurrentiedruk die we niet zullen kunnen weerstaan tenzij wij creatief zijn. Daarom wil ik de Commissie feliciteren allereerst omdat zij 2009 heeft aangewezen als het Jaar van creativiteit en innovatie. Wat betekent dit echter? Zoals we weten, moet innovatie veel effectiever zijn om kennis om te zetten in welvaart. We hebben het EIT opgericht, het Europees instituut voor innovatie en technologie – of, preciezer gezegd, het zal spoedig worden opgericht – en dat is een goede basis. Toch verlaten de creatieve mensen in de wereld niet alleen Europa, ze gaan nu zelfs weg uit de Verenigde Staten. U zou het boek moeten lezen van Richard Florida waarin hij nadenkt over deze situatie. Wat is er aan de hand met de creatieve klasse in deze wereld? Creatieve mensen vestigen zich op plekken die voldoen aan drie criteria, die Florida de drie T’s noemt – technologie, talent en tolerantie. De vraag is of deze drie T’s in voldoende overvloed aanwezig zijn hier in Europa. Ik geloof dat we een goed fundament hebben gelegd met het zevende kaderprogramma en het EIT, maar dat is niet genoeg. We moeten veel meer doen. De drie T’s hebben meer geld nodig. De clusters zijn een gedegen initiatief. Het is echter van wezenlijk belang de juiste specialisaties te kiezen; het clusterinitiatief moet samenhang hebben net zoals het hele industriebeleid van de EU en het moet juist en evenwichtig zijn.
In het geval van de automobielindustrie zien we natuurlijk enig gebrek aan consistentie; we zien dat we in zekere opzichten de schroef te hard aandraaien. Dat heeft te maken met ons beleid met betrekking tot klimaatverandering dat in toenemende mate een fanatieke morele kruistocht aan het worden is, die Europa onderwerpt aan een vorm van levensstijlregulering die soms te ver gaat. Hoe kan het anders gebeuren dat CO
emissies van uitlaten 24 keer zwaarder worden gestraft dan emissies van schoorstenen? We moeten ervoor zorgen, commissaris Verheugen, dat het beleid van de EU samenhang heeft. We kunnen niet de leidende markt zijn en een aandeel bezitten van tachtig procent van de wereldhandel in auto’s in de hogere prijsklasse en toch onszelf onderuit halen juist in dit deel van de markt. We moeten erop letten dat we consequent handelen."@nl3
".
Panie przewodniczący, panie komisarzu! Pozwolę sobie zacząć od wyrażenia podziękowań dla poseł Romany Jordan Cizelj, której sprawozdanie zajęło się wszystkimi aspektami nowoczesnej polityki przemysłowej i podkreśliło szczególną wagę stworzenia właściwych podstawowych warunków. Jestem jej bardzo wdzięczny. W trakcie prac nad tym sprawozdaniem współpracowaliśmy bardzo dobrze.
Pani poseł Cizelj, w uzasadnieniu twierdzi pani, że ogólnie rzecz biorąc przemysł w UE jest zdrowy i dynamiczny. Tak, przeżywamy nawet renesans tak zwanej „starej gospodarki”. Ja sam pochodzę z bardzo silnie uprzemysłowionego państwa. Nikt nigdy nie pomyślał, że na przykład przemysł stalowy może ponownie rozkwitnąć. Jesteśmy pełną życia globalną potęgą. Kondycja naszego przemysłu jest solidna, a nasz okręt flagowy, euro, przewiózł nas oczywiście przez groźne cieśniny. Niemniej jednak, pomimo solidnej bazy przemysłowej i wznowienia działalności inwestycyjnej w Europie dostrzegamy, że ten strumień zaczyna płynąć w przeciwnym kierunku, że przypływ zaczyna tracić moc. Szybkość, z jaką zachodzą zmiany technologiczne zapiera dech. Pozostaje jednak pytanie, jak powinniśmy z tym postępować. Czy jest to odpowiednia chwila na śródterminowy przegląd naszej polityki przemysłowej?
Bez surowców i taniej siły roboczej - a żadnej z tych rzeczy nie posiadamy - niechybnie zostaniemy poddani takiej presji konkurencyjnej, której nie będziemy w stanie sprostać, jeśli nie będziemy działać twórczo. Z tego powodu pragnę pogratulować Komisji w pierwszym rzędzie w związku z ogłoszeniem roku 2009 rokiem kreatywności i innowacji. Dobrze, ale co to znaczy? Jak wiemy innowacja musi mieć znacznie bardziej skuteczny wpływ na przekształcanie wiedzy w dobrobyt. Powołaliśmy EIT, Europejski Instytut Innowacji i Technologii - albo, żeby wyrazić się bardziej precyzyjnie, zostanie on powołany wkrótce - i to jest dobra podstawa. Przecież ludzie kreatywni, jacy są na tym świecie, nie tylko wyjeżdżają z Europy; teraz nawet żegnają się ze Stanami Zjednoczonymi. Powinni państwo przeczytać książkę autorstwa Richarda Floridy, w której zastanawia się on nad tą sytuacją. Co się dzieje z klasą twórczą tego świata? Ludzie twórczy osiedlą się w miejscach, które spełniają trzy kryteria, które Florida nazywa „trzema T” - technologia, talent, tolerancja. Pytanie brzmi, czy mamy wystarczająco dużo tych „trzech T” tu w Europie. Uważam, że dzięki Siódmemu Programowi Ramowemu i EIT położyliśmy dobre podwaliny, lecz wciąż jest to niewystarczające. Musimy robić znacznie więcej. „Trzy T” potrzebują więcej pieniędzy. Klastry to dobra inicjatywa. Największe znaczenie ma jednak wybór właściwych specjalizacji; inicjatywa dotycząca klastrów musi być spójna, podobnie jak cała polityka przemysłowa UE, musi być ona odpowiednia i wyważona.
Oczywiście, w przypadku przemysłu samochodowego dostrzegamy pewien brak konsekwencji; widzimy, że w pewnych aspektach przykręcamy śrubę zbyt mocno. Podobnie ma się rzecz z naszą polityką w sprawie zmiany klimatu, która w coraz większym stopniu przekształca się w fanatyczną krucjatę moralną, która poddaje Europę takiej regulacji stylu życia, która czasem popada w skrajności. Jak to może być, że za emisje CO
z rur wydechowych ponosi się karę 24 razy wyższą niż za emisję z kominów? Panie komisarzu Verheugen, musimy zagwarantować, że polityka UE będzie spójna. Nie możemy być wiodącym rynkiem świata i posiadać 80% udziału w światowym handlu samochodami luksusowymi, a jednocześnie nadal rzucać sobie kłody pod nogi w tym właśnie segmencie rynku. Musimy dbać o to, aby działać konsekwentnie."@pl16
".
Senhor Presidente, Senhor Comissário, permitam-me que comece por dirigir os meus agradecimentos à senhora deputada Romana Jordan Cizelj, cujo relatório abordou verdadeiramente todos os aspectos de uma política industrial moderna e sublinhou a extrema importância da criação das condições básicas adequadas. Estou-lhe profundamente agradecido. Foi boa a cooperação que tivemos a propósito deste relatório.
Senhora Deputada Jordan Cizelj, na sua exposição de motivos, afirma que a indústria da UE é, em geral, saudável e dinâmica. Sim, estamos até a assistir a um renascimento da chamada ‘velha economia’. Eu próprio venho de um Estado altamente industrializado. Ninguém imaginava, por exemplo, que a indústria do aço viesse, de repente, a florescer de novo. Somos uma força global vibrante. O estado da nossa indústria é sólido e o nosso porta-estandarte, o euro, conseguiu, de facto, guiar-nos por entre as dificuldades. No entanto, apesar da boa base industrial e da retoma da actividade do investimento na Europa, é visível que a maré está a mudar. A velocidade das mudanças tecnológicas é estonteante. A questão está em saber como lidar com a situação. Será este o momento certo para levar a cabo uma avaliação intercalar da nossa política industrial?
Sem matérias-primas nem mão-de-obra barata – não temos nem umas nem outra –, espera-nos uma pressão concorrencial que só conseguiremos suportar se formos criativos. Por esta razão, quero, em primeiro lugar, felicitar a Comissão por ter designado 2009 como o Ano da Criatividade e Inovação. Porém, o que significa isto? A inovação, como é sabido, tem de ser muito mais eficaz a transformar conhecimento em riqueza. Criámos – ou, para ser mais exacto, criaremos em breve – o IEIT, o Instituto Europeu de Inovação e de Tecnologia, e essa é uma boa base. Contudo, os criativos do mundo estão a deixar a Europa e, agora, também os Estados Unidos. Aconselho a leitura do livro de Richard Florida, no qual este reflecte sobre a situação. O que se está a passar com a classe dos criativos a nível mundial? Os criativos assentarão arraiais nos locais que cumprirem três critérios, a que Florida dá o nome de três Ts: tecnologia, talento e tolerância. A questão está em saber se estes três Ts são suficientemente abundantes aqui na Europa. Penso que lançámos bases sólidas para tal com o 7.º Programa-Quadro e o IEIT, mas é preciso fazer mais. É preciso fazer muito mais. Os três Ts necessitam de mais dinheiro. Os aglomerados (
) são uma iniciativa positiva. Importa, não obstante, seleccionar as especializações certas. A iniciativa dos aglomerados tem de ser coerente, como, de resto, a globalidade da política industrial da UE, e tem de ser também adequada e equilibrada.
No caso da indústria automóvel, é notória alguma falta de coerência. Constata-se que, em certos aspectos, estamos a ser demasiado exigentes. Isto tem a ver com a nossa política em matéria de alterações climáticas, que está a tornar-se, cada vez mais, uma cruzada moral eivada de fanatismo que sujeita a Europa a uma espécie de regulamentação do estilo de vida que, por vezes, passa dos limites. Como é que se justifica que as emissões de CO
lançadas pelos tubos de escape sejam 24 vezes mais penalizadas do que as emissões saídas das chaminés? Senhor Comissário Verheugen, temos de fazer com que a política da UE seja coerente. Não podemos ser o principal mercado e deter uma quota de 80% do comércio mundial de automóveis de luxo e, ao mesmo tempo, tirar o tapete a nós próprios neste segmento do mercado. Temos de pugnar por uma acção coerente."@pt17
"Herr Präsident! Sehr verehrter Herr Kommissar! Erlauben Sie mir zunächst, dass ich mich bei meiner Kollegin Romana Jordan Cizelj hier bedanke. Sie hat in ihrem Bericht wirklich alle Aspekte einer modernen Industriepolitik – insbesondere dass es eben um Rahmenbedingungen geht – berührt. Ich bin ihr sehr dankbar. Wir haben hier gut zusammengearbeitet.
In ihrer Begründung sagen Sie, liebe Frau Cizelj, im Großen und Ganzen ist die Industrie in der EU gesund und dynamisch. Ja, wir erleben sogar eine Renaissance der so genannten
. Ich komme selbst aus einem Land, das sehr stark industriell geprägt ist. Beim Stahl etwa hat niemand mehr damit gerechnet, dass es plötzlich wieder einen Boom gibt. Wir sind weltweit gut in Saft und Kraft. Die industrielle Situation ist robust und unser Flaggschiff, der Euro, hat uns in der Tat auch durch diese Situation geleitet. Dennoch stellen wir fest, dass es trotz der guten industriellen Basis und der erneuten Investitionen im europäischen Raum einen Gezeitenwechsel gibt. Es gibt einen rasanten technologischen Wandel. Die Frage ist: Wie gehen wir damit um? Ist es der richtige Zeitpunkt, sich jetzt in der Halbzeitbilanz damit auseinanderzusetzen?
Ohne Rohstoffe und ohne günstige Arbeitskräfte – beides haben wir nicht – kommen wir in einen Wettbewerbsdruck, den wir nicht bestehen, wenn wir nicht kreativ sind. Daher möchte ich der Kommission zunächst einmal meinen Glückwunsch aussprechen, dass sie das Jahr 2009 zum Jahr der Kreativität und der Innovation gemacht hat. Aber was heißt das? Innovation, das wissen wir, muss viel stärker dazu führen, dass wir aus Wissen Geld machen. Wir haben das EIT eingerichtet bzw. es wird bald eingerichtet, und das ist eine gute Basis. Aber die Kreativen in der Welt verlassen nicht nur Europa, sie verlassen mittlerweile auch die USA. Lesen Sie mal das Buch von Richard Florida, der sich darüber Gedanken macht. Was passiert mit den Kreativen in der Welt? Die Voraussetzung dafür, dass Kreative sich irgendwo ansiedeln, sind die drei T: Technologieförderung, Talente und Toleranz. Die Frage ist, ob wir in Europa diese drei T ausreichend erfüllen. Ich glaube, dass wir mit dem FP7 und mit dem EIT gute Voraussetzungen geschaffen haben, aber es ist nicht ausreichend. Wir müssen viel mehr tun. Die drei T brauchen noch mehr Geld. Die Cluster sind eine richtige Initiative. Dennoch muss man die richtigen Themen treffen, die Cluster-Initiative muss kohärent sein, wie auch die gesamte Politik der EU, und sie muss angemessen und ausgewogen sein.
Am Beispiel Automobilindustrie erleben wir doch, dass die Kohärenz teilweise fehlt, dass wir die Schraube teilweise überdrehen. Das hat etwas mit unserer Klimaschutzpolitik zu tun, die doch immer mehr zum Tugendterror wird, die Europa mit einer Lifestyle-Regulierung überzieht, die teilweise die Schraube überdreht. Wie anders kann es sonst dazu kommen, dass der CO
Ausstoß aus dem Auspuff 24 mal härter bestraft wird als der CO
Ausstoß aus dem Kamin? Da müssen wir schauen, lieber Kommissar Verheugen, dass die Politik der EU kohärent ist. Wir können nicht Leitmarkt sein und im Bereich der Premium-Autos 80 % der Weltmarktanteile haben und auf der anderen Seite genau hier die Beine wegziehen. Hier müssen wir aufpassen, dass wir kohärent sind!"@ro18
"Gospod predsednik, komisar, naj začnem z zahvalo Romani Jordan Cizelj, katere poročilo je zares zajelo vse vidike sodobne industrijske politike in poudarilo velik pomen ustvarjanja pravih osnovnih pogojev. Za to sem ji zelo hvaležen. Pri tem poročilu smo zelo dobro sodelovali.
Gospa Jordan Cizelj, v obrazložitvi navajate, da je na splošno industrija v EU zdrava in dinamična. Da, doživljamo celo preporod tako imenovanega „starega gospodarstva“. Sam prihajam iz visoko industrializirane države. Nihče si ni mislil, da bo jeklarska industrija ponovno zaživela. Smo močna globalna sila. Stanje naše industrije je čvrsto, pri čemer nas je naš vodilni projekt, evro, vodil prek težav. Kljub trdni industrijski osnovi in nadaljevanju naložbene dejavnosti v Evropi opažamo, da se priložnost spreminja. Hitrost tehnoloških sprememb je presenetljiva. Vprašanje je, kako se s tem soočiti. Ali je zdaj pravi čas za izvajanje vmesnega pregleda industrijske politike?
Brez surovin in poceni delovne sile, pri čemer nimamo ne enega ne drugega, bomo pod konkurenčnim pritiskom, ki ga ne bo mogoče prestati brez ustvarjalnosti. Zato želim čestitati Komisiji, najprej za imenovanje leta 2009 za leto ustvarjalnosti in inovativnosti. Vendar, kaj to pomeni? Inovativnost, kot vemo, mora biti veliko bolj učinkovita pri spreminjanju znanja v bogastvo. Ustanovili smo EIT, Evropski inštitut za inovacije in tehnologijo, oziroma, natančneje, kmalu ga bomo ustanovili, kar je dobra podlaga. Vendar ustvarjalni ljudje po svetu ne odhajajo le iz Evrope, ampak zdaj celo iz Združenih držav. Prebrati bi morali knjigo Richarda Floride, v kateri razmišlja o teh razmerah. Kaj se dogaja v zvezi z ustvarjalnimi ljudmi na tem svetu? Ustvarjalni ljudje se bodo naselili v krajih, kjer so izpolnjena tri merila, kar Florida imenuje „trije T-ji“, tehnologija, talent in toleranca. Vprašanje je, ali so ti trije T-ji dovolj prisotni v Evropi. Menim, da smo s sedmim okvirnim programom in EIT oblikovali dobre temelje, vendar to ni dovolj. Storiti moramo veliko več. Za tri T-je je potrebno več denarja. Grozdi so trdna pobuda. Vendar je bistveno izbrati prave specializacije, pri čemer mora biti pobuda grozdov skladna, kot celotna industrijska politika EU, ter primerna in uravnotežena.
V primeru avtomobilske industrije opažamo nekaj pomanjkanja skladnosti, pri čemer v nekaterih pogledih pretiravamo. To je zagotovo povezano s politiko o podnebnih spremembah, ki vedno bolj postaja fanatična moralna kampanja, pri čemer podreja Evropo s predpisi o življenjskem slogu, ki so včasih pretirani. Kako je sicer mogoče, da so emisije CO
iz izpušnih cevi sankcionirane štiriindvajsetkrat strožje od emisij iz dimnikov? Komisar Verheugen, zagotoviti moramo skladnost politike EU. Ne moremo biti vodilni trg na svetu in imeti 80-odstotni delež svetovne trgovine vrhunskih vozil ter sami sebe ovirati na tem delu trga. Poskrbeti moramo, da bomo ukrepali dosledno."@sl20
".
Herr talman, herr kommissionsledamot! Låt mig börja med att tacka Romana Jordan Cizelj. I sitt betänkande tog hon verkligen upp den moderna industripolitikens alla aspekter och hon betonade hur viktigt det är att skapa de rätta grundvillkoren. Jag är henne väldigt tacksam. Vi hade ett bra samarbete i samband med betänkandet.
I er motivering säger ni, Romana Jordan Cizelj, att industrin i EU i allmänhet är sund och dynamisk. Ja, vi upplever till och med en återfödelse av den”gamla ekonomin”. Jag kommer själv från ett mycket utvecklat industriland. Ingen trodde till exempel att stålindustrin plötsligt skulle få ett uppsving igen. Vi är en dynamisk global kraft. Vår industris tillstånd är stabilt, och vårt flaggskepp euron har verkligen hjälpt oss genom svårigheterna. Trots den sunda industriella basen och trots att man återigen har börjat investera i Europa märker vi dock att vinden vänder. Den tekniska förändringen är makalöst snabb. Frågan är hur vi ska ta itu med detta. Är det rätt tid att genomföra en halvtidsöversyn av vår industripolitik?
Utan råvaror och billig arbetskraft – och vi har inget av detta – kommer vi att utsättas för en konkurrens som vi inte kan klara av om vi inte är kreativa. Därför vill jag gratulera kommissionen först av allt för att den har utsett 2009 till Europeiska året för kreativitet och innovation. Vad betyder då detta? Innovation måste, som vi vet, verkligen kunna omvandla kunskap till välfärd. Vi har inrättat ETI, Europeiska tekniska institutet – eller, för att vara mer exakt, det kommer snart att inrättas – och det är en bra grund. Ändå lämnar världens kreativa personer inte bara Europa utan till och med USA. Ni borde läsa Richard Floridas bok där han reflekterar över denna situation. Vad händer med den kreativa klassen i världen? Kreativa människor kommer att slå sig ner på platser som uppfyller tre kriterier – teknik, talang och tolerans. Florida kallar dem för de tre t:na. Frågan är om dessa kriterier är tillräckligt uppfyllda i Europa. Jag anser att vi har lagt goda grunder genom det sjunde ramprogrammet och genom ETI, men det är inte tillräckligt. Vi måste göra mycket mer. De tre t:na behöver pengar. Klustren är ett bra initiativ. Det är dock mycket viktigt att välja de rätta specialiseringarna. Klusterinitiativet måste vara konsekvent, liksom hela EU:s industripolitik, och det måste vara ändamålsenligt och balanserat.
Bilindustrin kännetecknas givetvis av inkonsekvens. I vissa avseenden tar vi i för hårt. Det har att göra med vår politik om klimatförändringar. Den håller allt mer på att bli ett fanatiskt moraliskt korståg. Europa utsätts för en form av livsstilsreglering som ibland går för långt. Hur kan annars koldioxidutsläpp från avgasrör straffas 24 gånger mer än utsläpp från skorstenar? Vi måste se till att EU:s politik är konsekvent. Vi kan inte vara den ledande marknaden som står för 80 procent av den globala handeln av högklassiga fordon och på samma gång dra undan mattan under våra egna fötter på den här delen av marknaden. Vi måste se till att agera konsekvent."@sv22
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"2"18,5,20,15,1,19,14,16,11,2,3,10,9,21,4,17,12,8
"2 "13
"Florida"13
"Jorgo Chatzimarkakis,"18,15,9
"im Namen der ALDE-Fraktion"18,15,9
"leader"12
"old economy"18,15,15,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples