Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2008-01-14-Speech-1-137"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.20080114.17.1-137"6
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
". Voorzitter, luchthavens hebben veel meer invloed op onze economie, onze ruimtelijke ordening, ons landverkeer en ons milieu dan we in het verleden hebben kunnen voorzien. Grote luchthavens met een belangrijke rol als internationaal overstappunt, of als toegang tot een grootstedelijke agglomeratie, zijn uitgegroeid tot winkelcentrum, vestigingsplaats voor kantoren en distributiebedrijven, knooppunt van openbaar vervoer op de grond en tolpoort naar de omgeving. Ze zijn een belangrijk beleidsinstrument in handen van de overheid óf ze zijn verkocht aan een internationaal bedrijf dat alleen winst en expansie zoekt. Ze maken ook buiten de luchtvaartsector winsten, zijn deel van een internationale concurrentiestrijd en komen terecht in belangenconflicten met luchtvaartmaatschappijen, passagiers, medegebruikers en omwonenden. Luchthavens kunnen misbruikt worden, doordat zij eenieder die ervan afhankelijk is - van luchtvaartmaatschappij tot passagier - kan dwingen om onevenredig bij te dragen aan de winst. Zulke dure luchthavens leiden ook tot het ontstaan van concurrerende, kleinere luchthavens in hun nabije omgeving, met een lager tarief, slechtere voorzieningen, nog meer ruimtebeslag en nog meer gebieden met overlast. Als de Europese Unie regels stelt voor de inkomsten van luchthavens, moet het niet gaan om het veilig stellen van de winsten voor deze ondernemingen of om het beperken van de kosten voor luchtvaartmaatschappijen, en ook niet om het versterken van het luchtverkeer door aan passagiers zo laag mogelijke tarieven aan te bieden. Het doel moet zijn dat het milieu zo goed mogelijk kan worden beschermd tegen de steeds verdergaande expansie van de luchtvaart en dat de veiligheid op de best mogelijke manier wordt beschermd. Het moet ook gaan om transparantie, waardoor geldstromen en ongemotiveerde tariefverschillen niet langer worden toegedekt door bedrijfsgeheimen. Er tekent zich nu een uitkomst af waarin luchthavens met tussen de 1 en 5 miljoen passagiers per jaar buiten deze regels zullen vallen. Het zou me niet verbazen, als dit tot gevolg heeft dat nu juist in kleinere luchthavens in dichtbevolkte gebieden meer zou worden geïnvesteerd. Ook op andere onderdelen, zoals de klachtenprocedure, de strengheid van de eisen en de hoogte van de winsten, zal de tekst ten opzichte van het oorspronkelijke voorstel van de Commissie worden gematigd. Ik verwacht dat dit ertoe zal leiden dat misstanden blijven bestaan en binnen enkele jaren de roep om strengere regels zal toenemen."@nl3
lpv:spokenAs
lpv:translated text
". Pane předsedající, letiště mají daleko větší vliv na naše hospodářství, naše územní plánování, naši pozemní dopravu a naše životní prostředí, než jsme mohli v minulosti předpokládat. Velká letiště, která mají důležitou úlohu jako mezinárodní přestupní centra nebo jako vstupní místa do velkých městských aglomerací, se vyvinula v nákupní centra, podnikatelské prostory pro kanceláře a distribuční společnosti, centra veřejné pozemní dopravy a mýtné brány do okolních oblastí. Jsou buď důležitým politickým nástrojem v rukou úřadů nebo byla prodána mezinárodní společnosti, které jde pouze o zisk a expanzi. Dosahují zisků i mimo odvětví letectví, účastní se mezinárodní hospodářské soutěže a jejich zájmy se střetávají se zájmy leteckých společností, cestujících, ostatních uživatelů a místních obyvatel. Letiště mohou být zneužívána, protože mohou nutit každého, kdo je na nich závislý, od leteckých společností po cestující, aby neúměrně přispíval k jejich zisku. Tato drahá letiště rovněž vedou k rozvoji menších konkurenčních letišť v okolí, která mají nižší poplatky, horší vybavení, zabírají další místo, a vznikají tak obtíže v ještě více oblastech. Pokud bude Evropská unie regulovat příjmy letišť, neměla by být účelem ochrana zisků těchto společností nebo omezení nákladů leteckých společností a ani posílení letecké dopravy tím, že budou cestujícím nabízeny nejnižší možné ceny přepravy. Cílem musí být maximální možná ochrana životního prostředí před neustálým rozpínáním letecké dopravy a co nejlepší prosazování bezpečnosti. Úkolem by měla být i transparentnost, aby již nebylo možné skrývat peněžní toky a neodůvodněné rozdíly sazeb poplatků jako obchodní tajemství. Výsledek nyní směřuje k podobě, v níž tato pravidla nebudou platit pro letiště s 1 až 5 miliony cestujících ročně. Nepřekvapilo by mě, kdyby to vedlo k větším investicím do menších letišť v hustě obydlených oblastech. v jiných směrech, například ve věci řízení o stížnostech, přísnosti norem a výše zisků, bude znění oproti původnímu návrhu Komise zmírněno. Očekávám, že to povede k tomu, že zneužívání bude přetrvávat a za několik let budou požadována přísnější pravidla."@cs1
"Hr. formand! Lufthavne har langt større konsekvenser for vores økonomi, den fysiske planlægning, landevejstrafikken og miljøet, end vi har kunnet forudse. Store lufthavne, som spiller en væsentlig rolle som trafikale knudepunkter, eller som giver adgang til større byer, har udviklet sig til forretningscentre, til hjemsted for kontorer og forsyningsselskaber, til knudepunkter for den offentlige transport på landjorden og til adgangsporte til det omliggende område. Lufthavnene udgør enten et væsentligt politisk instrument for myndighederne, eller de er solgt til en international virksomhed, som udelukkende fokuserer på overskud og ekspansion. De skaber også overskud uden for luftfartssektoren, er en del af den internationale konkurrence og involveres i interessekonflikter med luftfartsselskaber, passagerer, andre brugere og de omkringboende. Lufthavne kan misbruges, da de kan tvinge enhver, der er afhængig af dem - lige fra luftfartsselskaber til passagerer - til at bidrage til overskuddet på en måde, som er ude af proportioner. Sådanne dyre lufthavne fører også til, at der i umiddelbar nærhed af dem opstår mindre, konkurrerende lufthavne, hvor priserne er lavere og faciliteterne dårligere, hvilket betyder, at der lægges beslag på endnu mere plads og opleves gener i endnu flere områder. Hvis man fra EU's side fastsætter forskrifter for lufthavnenes indkomster, bør det ikke være et spørgsmål om at sikre sådanne virksomheders overskud eller begrænse luftfartsselskabernes omkostninger. Det bør heller ikke være et spørgsmål om at styrke luftfarten ved at tilbyde de rejsende så lave takster som muligt. Målet må være at beskytte miljøet bedst muligt mod luftfartens uophørlige ekspansion og øge sikkerheden bedst muligt. Det bør også være et spørgsmål om gennemsigtighed, således at pengestrømme og uberettigede takstforskelle ikke længere sløres som forretningshemmeligheder. Der tegner sig nu et resultat, som vil betyde, at lufthavne, hvor passagertallet ligger mellem 1 og 5 millioner om året, ikke vil være omfattet af reglerne. Det ville ikke overraske mig, hvis der som følge heraf netop vil blive investeret mere i mindre lufthavne, som er beliggende i tæt befolkede områder. Teksten vil også i andre henseender blive svækket i forhold til Kommissionens oprindelige forslag. Det gælder aspekter som klageproceduren, kravenes strenghed og overskuddets størrelse. Jeg venter, at det vil medføre, at de eksisterende misforhold vil bestå, og at kravet om strengere regler vil tage til inden for de nærmeste år."@da2
". Herr Präsident! Flughäfen üben einen weitaus größeren Einfluss auf unsere Wirtschaft, unsere Raumordnung, unseren Straßenverkehr und unsere Umwelt aus, als wir früher haben vorhersehen können. Große Flughäfen mit einer bedeutenden Rolle als internationaler Umsteigeknoten oder als Zugang zu wichtigen Ballungsgebieten haben sich zu Einkaufszentren, Standorten von Büros und Vertriebsunternehmen, öffentlichen Verkehrsknoten am Boden und Mautstellen für das Umland entwickelt. Sie sind ein bedeutendes politisches Instrument der öffentlichen Hand, oder sie wurden an ein internationales Unternehmen veräußert, das lediglich auf Profit und Expansion aus ist. Sie erzielen auch außerhalb des Luftverkehrssektors Gewinne, beteiligen sich am internationalen Wettbewerb und geraten mit Fluggesellschaften, Passagieren, anderen Nutzern und Anwohnern in Interessenkonflikte. Flughäfen können insofern missbraucht werden, als sie jeden, der davon abhängig ist, von der Fluggesellschaft bis hin zum Passagier, zwingen können, unverhältnismäßig zu ihrem Gewinn beizutragen. Im Zuge dieser teuren Flughäfen entstehen in ihrer Nähe konkurrierende, kleinere Flughäfen mit niedrigeren Entgelten, schlechteren Einrichtungen, die noch mehr Raum beanspruchen und in noch mehr Gebieten Beeinträchtigungen verursachen. Wenn die Europäische Union die Flughafenentgelte reguliert, darf es nicht um die Sicherung der Gewinne dieser Unternehmen oder um die Begrenzung der Kosten von Fluggesellschaften gehen, ebenso wenig um die Stärkung des Luftverkehrs, indem den Fluggästen möglichst niedrige Preise geboten werden. Das Ziel sollte darin bestehen, die Umwelt so weit als möglich vor der unaufhörlichen Expansion des Luftverkehrs zu schützen und die Sicherheit bestmöglich zu fördern. Zudem sollte Transparenz groß geschrieben werden, damit Geldströme und ungerechtfertigte Entgeltunterschiede nicht mehr als Betriebsgeheimnis verschleiert werden können. Nunmehr zeichnet sich ein Ergebnis ab, bei dem Flughäfen mit einem jährlichen Passagieraufkommen zwischen 1 und 5 Millionen von diesen Regelungen ausgenommen sind. Es würde mich nicht wundern, wenn infolgedessen vermehrt in kleinere Flughäfen in dichtbesiedelten Gebieten investiert wird. Auch in anderen Aspekten wie dem Beschwerdeverfahren, der Schärfe der Normen und der Höhe der Gewinne wird der Text im Vergleich zu der ursprünglichen Kommissionsvorlage abgemildert. Meinen Erwartungen zufolge werden die Missstände bestehen bleiben und in einigen Jahren die Rufe nach strengeren Regeln lauter werden."@de9
"Κύριε Πρόεδρε, οι αερολιμένες έχουν πολύ μεγαλύτερη επιρροή στην οικονομία μας, τον χωροταξικό σχεδιασμό μας, την κυκλοφορία μας στο έδαφος και στο περιβάλλον από ό,τι μπορούσαμε να προβλέψουμε στο παρελθόν. Οι μεγάλοι αερολιμένες με έναν σημαντικό ρόλο ως διεθνείς κόμβοι μεταφορών ή ως σημεία εισόδου σε μεγάλα αστικά κέντρα έχουν εξελιχθεί σε εμπορικά κέντρα, επιχειρηματικά σημεία για γραφεία και εταιρίες διανομής, κόμβους για χερσαία μέσα μαζικής μεταφοράς και πύλες διοδίων για την περιβάλλουσα περιοχή. Αποτελούν σημαντικό εργαλείο πολιτικής στα χέρια των αρχών ή έχουν πωληθεί σε μία διεθνή εταιρία που επιζητά μόνο κέρδος και επέκταση. Έχουν επίσης κέρδη εκτός του τομέα των αερομεταφορών, συμμετέχουν στον διεθνή ανταγωνισμό και βρίσκονται να εμπλέκονται σε συγκρούσεις συμφερόντων με αεροπορικές εταιρίες, επιβάτες, άλλους χρήστες και ντόπιους κατοίκους. Οι αερολιμένες μπορεί να τύχουν κακής μεταχείρισης, επειδή αναγκάζουν κάθε μέρος που εξαρτάται από αυτούς, από την αεροπορική εταιρία ως τον επιβάτη, να συμβάλλουν δυσανάλογα στα κέρδη τους. Αυτοί οι ακριβοί αερολιμένες οδηγούν επίσης στην ανάπτυξη των μικρότερων κοντινών ανταγωνιστικών αερολιμένων, με χαμηλότερες χρεώσεις, χειρότερες εγκαταστάσεις, οι οποίοι καταλαμβάνουν ακόμα περισσότερο χώρο και έχουν ως αποτέλεσμα ακόμη περισσότερες περιοχές που πάσχουν από διατάραξη. Εάν η Ευρωπαϊκή Ένωση ρυθμίσει το εισόδημα των αερολιμένων, αυτό δεν πρέπει να γίνει με σκοπό να διασφαλιστούν τα κέρδη αυτών των εταιριών ή να περιοριστούν οι δαπάνες των αεροπορικών εταιριών, ούτε για να ενισχυθούν οι αερομεταφορές προσφέροντας στους επιβάτες τα χαμηλότερα δυνατά εισιτήρια. Ο στόχος πρέπει να είναι η μεγαλύτερη δυνατή προστασία του περιβάλλοντος από τη συνεχή επέκταση των αερομεταφορών και η προώθηση της ασφάλειας με τον καλύτερο δυνατό τρόπο. Πρέπει επίσης να γίνει για τη διαφάνεια, ώστε οι κινήσεις κεφαλαίων και οι αδικαιολόγητες διαφορές στις τιμές των τελών να μην μπορούν πλέον να συγκαλύπτονται ως επιχειρηματικά μυστικά. Πλησιάζουμε σε ένα αποτέλεσμα σύμφωνα με το οποίο οι αερολιμένες με 1 έως 5 εκατομμύρια επιβάτες τον χρόνο δεν θα καλύπτονται από αυτούς τους κανόνες. Δεν θα μου προκαλούσε έκπληξη εάν αυτό είχε ως αποτέλεσμα περισσότερες επενδύσεις σε μικρότερους αερολιμένες στις πυκνοκατοικημένες περιοχές. Σε άλλα θέματα, επίσης, όπως η διαδικασία προσφυγής, η αυστηρότητα των προδιαγραφών και το ύψος των κερδών, το κείμενο θα μετριαστεί συγκριτικά με την αρχική πρόταση της Επιτροπής. Προβλέπω ότι αυτό θα οδηγήσει στη συνέχιση των καταχρήσεων και σε λίγα χρόνια η ανάγκη για αυστηρότερους κανόνες θα γίνει εντονότερη."@el10
". Mr President, airports have much more influence on our economy, our spatial planning, our traffic on the ground and our environment than we could have foreseen in the past. Large airports with an important role as international transfer hubs, or as entry points to major conurbations have developed into shopping centres, business locations for offices and distribution companies, hubs for public transport on the ground and tollgates to the surrounding area. They are either an important policy instrument in the hands of the authorities or they have been sold to an international company that seeks only profit and expansion. They also make profits outside the aviation sector, engage in international competition and find themselves involved in conflicts of interest with airlines, passengers, other users and local residents. Airports can be misused, because they can force every party that is dependent on them, from airline to passenger, to contribute disproportionately to their profit. These expensive airports also lead to the development of smaller competing airports nearby, with lower charges, poorer facilities, taking up even more space and resulting in even more areas suffering nuisance. If the European Union regulates the income of airports, this should not be in order to safeguard the profits of these companies or to limit airlines’ costs, and nor should it be in order to strengthen aviation by offering passengers the lowest possible fares. The aim must be to protect the environment as much as possible from the unremitting expansion of aviation and to promote safety in the best possible way. It should also be about transparency, so that flows of funds and unwarranted differences in rates of charges can no longer be covered up as business secrets. An outcome is now taking shape in which airports with between 1 and 5 million passengers per year will not be covered by these rules. It would not surprise me if this resulted in more investment in smaller airports in densely populated areas. On other aspects too, such as the complaints procedure, the stringency of standards and the level of profits, the text will be moderated in comparison with the original Commission proposal. I anticipate that this will lead to the persistence of abuses and within a few years the demand for stricter rules will increase."@en4
"Señor Presidente, los aeropuertos tienen mucha más influencia en nuestra economía, nuestra planificación espacial, nuestra tráfico por carretera y nuestro medio ambiente de lo que podíamos haber previsto en el pasado. Los aeropuertos grandes desempeñan una importante función como centros de las redes de transporte internacional, o como puntos de entrada a las principales conurbaciones, se han convertido en centros comerciales, centros empresariales donde se ubican oficinas y empresas de distribución, centros de transporte público y barreras de peaje para la zona colindante. Son un importante instrumento político en manos de las autoridades o han sido vendidos a una empresa internacional que solo busca el lucro y el crecimiento. También obtienen ganancias fuera del sector de la aviación, participan en la competencia internacional y plantean conflictos de intereses con compañías aéreas, pasajeros, otros usuarios y residentes locales. Los aeropuertos pueden utilizarse mal, porque pueden obligar a todas las partes que dependen de ellos, desde la línea aérea hasta el pasajero, a que contribuya de manera desproporcionada a su beneficio. Estos aeropuertos caros también dan lugar al desarrollo de aeropuertos cercanos más pequeños que compiten con ellos, con tasas más bajas, instalaciones más deficitarias, que ocupan incluso más espacio y que producen mayores molestias en más zonas. Si la Unión Europea regula los ingresos de los aeropuertos, no debería hacerlo para salvaguardar las ganancias de estas empresas o para limitar los costes de las compañías aéreas ni tampoco para reforzar la aviación ofreciendo a los pasajeros las tasas más bajas posibles. El objetivo debería ser proteger el medio ambiente en la medida de lo posible de la expansión incesante de la aviación y fomentar la seguridad del mejor modo posible. También debería hablarse de la transparencia, para que los flujos de fondos y las diferencias injustificables de las tasas no puedan encubrirse como secretos empresariales. Se está dando forma a un resultado según el cual los aeropuertos que tengan un tráfico de pasajeros de entre 1 y 5 millones anuales no estarán cubiertos por estas normas. No me sorprendería que esto se tradujera en más inversiones en aeropuertos más pequeños en zonas densamente pobladas. También en otros aspectos, como el procedimiento de reclamaciones, la severidad de las normas y el nivel de beneficios, el texto será moderado en comparación con la propuesta original de la Comisión. Imagino que esto permitirá que se sigan produciendo abusos y que dentro de unos años aumentará la demanda de normas más estrictas."@es21
". Hr president, lennujaamadel on meie majandusele, ruumilisele planeerimisele, maapealsele liiklusele ning keskkonnale palju suurem mõju kui me minevikus võisime ette näha. Rahvusvahelise sõlmpunkti rollis või suurte linnastute piiriületuskohaks olevad suured lennujaamad on kujunenud ostukeskuseks, müügikontoriks, maapealse ühistranspordi sõlmpunktiks ja ümbritsevasse piirkonda viivaks tolliväravaks. Need on kas olulised poliitilised vahendid võimude käes või need müüakse rahvusvahelistele ettevõttele, kes taotlevad üksnes kasumit ja laienemist. Need teenivad kasumit ka väljaspool lennundussektorit, osalevad rahvusvahelises konkurentsis ja leiavad end kaasatuna huvide konflikti lennuettevõtjate, reisijate, teiste kasutajate ja kohalike elanikega. Lennujaamades võib esineda võimu kuritarvitamist, kuna nad saavad sundida iga neist sõltuvat osapoolt, alates lennuettevõtjast kuni reisijani, oma kasumit ebaproportsionaalselt suurendama. Need kallid lennujaamad aitavad kaasa ka läheduses asuvate väiksemate konkureerivate lennujaamade arendamisele, kus on madalamad maksud, kehvemad rajatised, mis võtavad isegi rohkem ruumi ning mille tulemusena on häiritud veelgi suurem piirkond. Kui Euroopa Liit reguleerib lennujaamade tulu, siis ei tohiks selle põhjuseks olla nende ettevõtete kasumi kaitsmine või lennuettevõtjate kulude piiramine ega lennunduse tugevdamine reisijatele madalaima võimaliku piletihinna pakkumise teel. Eesmärgiks peab olema tagada keskkonna võimalikult suur kaitse lennunduse pideva laienemise eest ning edendada parimal võimalikul viisil ohutust. See peaks samuti hõlmama läbipaistvust, nii et rahavooge ja maksumäära põhjendamatuid erinevusi ei saaks enam ärisaladuse taha peita. Praeguseks hakkab ilmnema tulemus, kus neid eeskirju ei kohaldata lennujaamade suhtes, mille aastane vedude maht on 1–5 miljonit reisijat. Mind ei üllataks, kui selle tulemuseks oleks suuremad investeeringud tiheasustusega alade väikestesse lennujaamadesse. Võrreldes esialgse komisjoni ettepanekuga on teksti muudetud ka teistes aspektides, nagu näiteks kaebuste esitamise kord, normide jäikus ja kasumi suurus. Ma eeldan, et see viib kuritarvitamise jätkumiseni ning mõne aasta pärast kasvab vajadus rangemate eeskirjade järele."@et5
"Arvoisa puhemies, lentoasemilla on paljon suurempi vaikutus talouteemme, aluesuunnitteluumme, maanpäälliseen liikenteeseemme ja ympäristöömme mitä olimme aiemmin kuvitelleet. Suuret lentoasemat, joilla on tärkeä kansainvälinen asema lentoliikenteen solmukohtina tai tuloväylinä suuriin kaupunkitaajamiin, ovat muuttuneet ostoskeskuksiksi, liiketoiminnan paikoiksi virastoille ja jakeluyrityksille, julkisen maanpäällisen liikenteen solmukohdiksi sekä ympäröivän alueen tulliporteiksi. Lentoasemat ovat tärkeä poliittinen väline viranomaisille, tai ne on myyty kansainväliselle yritykselle, joka havittelee vain voittoja ja laajentumista. Lentoasemat tekevät voittoja myös ilmailualan ulkopuolella, ottavat osaa kansainväliseen kilpailuun ja joutuvat osallisiksi eturistiriitoihin lentoyhtiöiden, matkustajien sekä muiden käyttäjien ja paikallisten asukkaiden kanssa. Lentoasemia voidaan käyttää väärin, koska ne voivat painostaa kaikkia niistä riippuvaisia osapuolia, kuten lentoyhtiöitä tai matkustajia, auttamaan niitä suhteettomasti voittojen saamisessa. Nämä kalliit lentoasemat saavat aikaan myös sen, että lähistölle rakennetaan pienempiä kilpailevia lentoasemia, jotka perivät pienempiä maksuja, joissa on huonompi palvelujen taso ja jotka vievät yhä enemmän tilaa, mikä puolestaan vain lisää melusaasteista kärsivien alueiden määrää. Jos Euroopan unioni säätelee lentoasemien tuloja, sitä ei pidä tehdä näiden yhtiöiden voittojen turvaamiseksi tai lentoyhtiöiden kustannusten rajoittamiseksi, eikä sitä pidä tehdä ilmailun aseman vahvistamiseksi tarjoamalla matkustajille mahdollisimman halpoja lentoja. Tavoitteena on oltava paras mahdollinen ympäristön suojelu ilmailun jatkuvalta laajenemiselta sekä turvallisuuden parantaminen parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena olisi oltava myös avoimuus, jottei varoja ja tarpeettomia eroja maksujen suuruudessa voitaisi enää pitää liikesalaisuutena. Ratkaisu on nyt hahmottumassa siihen suuntaan, että lentoasemiin, joiden vuotuinen matkustajamäärä on 1–5 miljoonaa vuodessa, ei sovelleta näitä sääntöjä. Minulle ei olisi mikään yllätys, jos tämä johtaisi pieniin lentoasemiin panostamisen lisääntymiseen alueilla, joilla on tiheä asukastiheys. Myös muilta osin, kuten valitusmenettelyä, standardien tiukkuutta ja voittojen suuruutta koskevissa kysymyksissä tekstiä tullaan lieventämään suhteessa komission alkuperäiseen ehdotukseen. Veikkaan, että tämä johtaa väärinkäytösten jatkumiseen, ja jo muutaman vuoden kuluttua vaatimukset sääntöjen tiukentamisesta lisääntyvät."@fi7
". Monsieur le Président, les aéroports ont beaucoup plus d’influence sur notre économie, notre aménagement du territoire, notre trafic au sol et notre environnement que nous n’aurions pu le prévoir dans le passé. Les grands aéroports, qui jouent un rôle important en tant que plateformes de correspondance internationales ou que points d’entrée vers de grandes conurbations, se sont développés en centres commerciaux, en espaces professionnels pour des bureaux ou des entreprises de distribution, en plateformes de correspondance pour les transports publics au sol et en postes de péage pour la zone environnante. Soit ils sont un instrument politique important dans les mains des autorités, soit ils ont été vendus à une société internationale qui ne vise que le profit et l’expansion. Ils font également des bénéfices en dehors du secteur de l’aviation, prennent part à la concurrence internationale et se retrouvent impliqués dans des conflits d’intérêts avec des compagnies aériennes, des passagers, d’autres usagers et des personnes résidant à proximité. Les aéroports peuvent être utilisés abusivement, parce qu’ils peuvent forcer quiconque dépend d’eux, de la compagnie aérienne au passager, à contribuer de manière disproportionnée à leur profit. Ces aéroports coûteux entraînent également le développement d’aéroports rivaux plus petits à proximité, qui imposent des redevances plus faibles, offrent des installations de moins bonne qualité, prennent encore plus de place et causent des nuisances sonores dans davantage de zones encore. Si l’Union européenne réglemente les revenus des aéroports, cela ne devrait pas être dans le but de sauvegarder les bénéfices de ces sociétés ou de limiter les coûts des compagnies aériennes. Cela ne devrait pas non plus être dans le but de renforcer le secteur de l’aviation en offrant aux passagers les tarifs les plus bas possibles. Le but doit être de protéger, dans la mesure du possible, l’environnement de l’expansion implacable de l’aviation et de promouvoir la sécurité de la meilleure manière possible. La transparence est également importante, afin que les flux de fonds et les différences injustifiées dans les taux des redevances ne puissent plus être dissimilés comme des secrets d’entreprise. Un résultat est en train de prendre forme, selon lequel les aéroports de 1 à 5 millions de passagers par an ne seront pas couverts par ces règles. Cela ne me surprendrait pas si cela entraînait une augmentation des investissements dans les aéroports plus petits dans les zones densément peuplées. Sur d’autres aspects également, comme la procédure de plainte, la rigueur des normes et le niveau des bénéfices, le texte sera modéré par rapport à la proposition de la Commission. Je m’attends à ce que les abus persistent et à ce que, dans quelques années, la demande de règles plus strictes se renforce."@fr8
". Elnök úr! A repülőterek mindig is nagyobb hatással voltak gazdaságunkra, területrendezésünkre, földi közlekedésünkre és környezetünkre, mint azt a múltban gondoltuk volna. A nemzetközi átszállócsomópontként vagy nagy agglomerációkba való belépőhelyként fontos szerepet játszó nagy repülőterek bevásárlóközpontokká irodák és forgalmazási vállalkozások üzleti telephelyévé, földi tömegközlekedési csomóponttá és a környező terület kapujává váltak. A repülőterek vagy fontos szakpolitikai eszközök a hatóságok kezében, vagy pedig ezeket olyan nemzetközi cégnek értékesítik, melynek célja pusztán a profit és a terjeszkedés. Ezek emellett a légi közlekedési ágazaton kívül is termelnek profitot, részesei a nemzetközi versenynek, és érdekkonfliktusba kerülnek a légi társaságokkal, utasokkal, más felhasználókkal és helyi lakosokkal. A repülőtereket nem feltétlenül használják megfelelően, mert minden fél, mely függ tőlük, ideértve a légi társaságot éppúgy, mint az utast, aránytalanul járul hozzá profitjához. Ezek a drága repülőterek emellett közeli, kisebb konkurens repülőterek fejlődését is előidézték, ahol kisebbek a díjak, kevesebb a létesítmény, adott esetben több helyet foglal el, és több területet érint a zajártalom. Ha az Európai Unió a repülőterek jövedelmét szabályozza, ennek nem az ilyen vállalkozások profitjának megóvása vagy a légi társaságok költségeinek korlátozása érdekében kell történnie, és nem lehet cél az sem, hogy a légi közlekedést megerősítsék azáltal, hogy az utasoknak a lehető legalacsonyabb mértékű díjakat kínálják. A cél a környezetnek a légi közlekedés nem mérséklődő bővülésétől történő lehető legteljesebb mértékű megóvása, továbbá a biztonság lehető legmegfelelőbb módon történő előmozdítása kell, hogy legyen. Emellett az átláthatóság is cél kell, hogy legyen, annak érdekében, hogy a pénz áramlását és a díjszabásbeli nem kívánatos különbözőségeket többé ne tekintsék üzleti titoknak. Jelenleg formálódó eredmény az, hogy az évente 1–5 millió utast fogadó repülőterekre e szabályok nem vonatkoznak majd. Nem lepne meg, ha ennek eredményeként több beruházás valósulna meg a sűrűn lakott térségekben lévő kisebb repülőtereken. További szempont, hogy a panasztételi eljáráshoz, a szabványok szigorúságához és a profit mértékéhez hasonlóan a szöveget az eredeti bizottsági javaslattal összevetve módosítjuk. Ezzel véleményem szerint fennmaradnak a visszaélések, és néhány éven belül megnő az igény a szigorúbb szabályokra."@hu11
". Signor Presidente, gli aeroporti hanno molta più influenza sulla nostra economia, sulla nostra pianificazione del territorio, sul nostro traffico terrestre e sul nostro ambiente di quanto avremmo potuto prevedere nel passato. I grandi aeroporti che hanno un ruolo importante come di trasferimento internazionali, o come punti di ingresso per i più grandi agglomerati urbani, si sono sviluppati fino a diventare centri commerciali, siti aziendali per uffici e società di distribuzione, punti nodali per il trasporto pubblico terrestre e caselli per il pedaggio verso le zone circostanti. Sono un importante strumento politico nelle mani delle autorità oppure sono venduti a una società internazionale che cerca solo profitto ed espansione. Producono profitto anche al di fuori del settore aereo, fanno parte della concorrenza internazionale e sono coinvolti in conflitti di interessi con compagnie aeree, passeggeri, altri utenti e residenti locali. Gli aeroporti possono essere oggetto di abuso perché possono spingere chiunque dipenda da loro, dalle compagnie aeree ai passeggeri, a contribuire in misura sproporzionata al loro profitto. Questi costosi aeroporti possono inoltre portare allo sviluppo di aeroporti più piccoli concorrenti nelle vicinanze, con tasse più basse, strutture più scarse, che rubano sempre più spazio e colpiscono un numero sempre maggiore di zone con l’inquinamento acustico. Se l’Unione europea regolamenta il reddito degli aeroporti, non dovrebbe agire per salvaguardare i profitti di queste compagnie o limitare i costi delle linee aeree né per rafforzare l’aviazione offrendo ai passeggeri le tariffe più basse possibili. L’obiettivo deve essere proteggere l’ambiente quanto più possibile dall’incessante espansione dell’aviazione e promuovere la massima sicurezza Dovrebbe anche garantire la trasparenza, affinché i flussi di finanziamenti e le differenze ingiustificate nelle aliquote dei diritti non possano più rimanere coperti come segreti aziendali. Un primo risultato è che adesso gli aeroporti che hanno da 1 a 5 milioni di passeggeri l’anno non saranno coperti da queste norme. Non mi sorprenderebbe se questo comportasse la realizzazione di maggiori investimenti in aeroporti più piccoli in aree densamente popolate. Anche sugli altri aspetti, quali la procedura di reclamo, la severità delle norme e il livello dei profitti, il testo sarà moderato rispetto all’originaria proposta della Commissione. Anticipo che ciò porterà alla persistenza di abusi e che in pochi anni si rafforzerà la richiesta di norme più severe."@it12
". Pone Pirmininke, oro uostai turi daug didesnę įtaką mūsų ekonomikai, teritorijų planavimui, sausumos eismui ir aplinkai, negu mes galėjome numatyti praeityje. Dideli oro uostai, atliekantys svarbų vaidmenį kaip tarptautiniai persikėlimo centrai arba kaip dideli aglomeratai, išsivystė į prekybos centrus, verslo vietas biurams ir paskirstymo įmonėms, viešojo sausumos transporto centrus ir rinkliavų užtvaras į aplinkinę zoną. Jie yra arba svarbios politikos priemonės institucijų rankose, arba jie buvo parduoti tarptautinėms įmonėms, kurios siekia tik pelno ir plėtros. Be to, jos gauna naudos ne tik aviacijos sektoriuje, įtraukiamos į tarptautinę konkurenciją ir įsitraukia į interesų konfliktus su oro linijomis, keleiviais, kitais vartotojais bei vietiniais gyventojais. Oro uostai gali būti naudojami ne pagal paskirtį, kadangi jie gali versti kiekvieną šalį, kuri priklauso nuo jų, būtent nuo oro linijos iki keleivio, įnešti neproporcingą jų pelnui įnašą. Šie brangūs oro uostai taip pat skatina mažesnių konkuruojančių oro uostų plėtrą šalia, kurie turi mažesnes rinkliavas, prastesnę infrastruktūrą, užimančią netgi daugiau vietos ir dėl kurios atsiranda dar daugiau nepatogumus patiriančių sričių. Jeigu Europos Sąjunga reguliuoja oro uostų pajamas, tai neturėtų būti daroma siekiant apsaugoti tų įmonių pelną arba apriboti oro linijų išlaidas, taip pat tai neturėtų būti daroma siekiant stiprinti aviaciją siūlant keleiviams mažiausias įmanomas kainas. Tikslas turi būti kiek įmanoma apsaugoti aplinką nuo nesibaigiančios aviacijos ekspansijos ir skatinti saugumą geriausiu įmanomu būdu. Dokumentas taip pat turėtų būti apie skaidrumą, kad pinigų srautai ir nepateisinami rinkliavų tarifai nebegalėtų būti slepiami kaip verslo paslaptys. Dabar rezultatas įgauna formą, pagal kurią šios taisyklės nepalies oro uostų, aptarnaujančių nuo 1 iki 5 milijonų keleivių per metus. Tai manęs nestebintų, jeigu tai paskatintų daugiau investuoti į mažesnius oro uostus, esančius tankiai apgyvendintose vietovėse. Be to, kitais aspektais, pavyzdžiui, skundų procedūros, standartų griežtumo ir pelno lygio, dokumentas bus nuosaikus, jeigu palyginsime jį su pradiniu Komisijos pasiūlymu. Aš numanau, kad tai prives prie piktnaudžiavimo užsitęsimo ir kelerių metų laikotarpiu griežtesnių taisyklių poreikis išaugs."@lt14
". Priekšsēdētāja kungs, lidostām ir daudz lielāka ietekme uz mūsu ekonomiku, uz mūsu teritoriālo plānojumu, mūsu satiksmi pa zemes ceļiem un vidi, nekā mēs to jebkad iepriekš varējām iedomāties. Lielajām lidostām ir svarīga loma kā starptautiskajiem pārvadājumu centriem vai arī kā ieejas punktiem lielākajās konurbācijās, kuros tiek attīsti tirdzniecības centri, uzņēmējdarbības vietas birojiem un izplatīšanas uzņēmumiem, sabiedriskā transporta pa zemes ceļiem centri un ceļu lietotāju nodokļu iekasēšanas posteņi apkārtējai teritorijai. Turklāt tās ir nozīmīgs politikas instruments iestādēm vai arī tās ir pārdotas starptautiskajiem uzņēmumiem, kas vienīgi mēģina gūt pelņu un paplašināties. Tās gūst peļņu arī ārpus aviācijas nozares, iesaistoties starptautiskajā konkurencē un iekļūstot interešu konfliktos starp aviosabiedrībām, pasažieriem, citiem lietotājiem un vietējiem iedzīvotājiem. Lidostu ietekme var tikt izmantota ļaunprātīgi, jo tās var piespiest jebkuru no tām atkarīgu pusi, sākot no aviosabiedrības un beidzot ar pasažieri, ieguldīt nesamērīgi daudz to peļņā. Šīs dārgās lidostas var radīt mazāko konkurējošo lidostu attīstību, kas ir par zemākām cenām, ar sliktāku aprīkojumu, aizņemot vēl vairāk telpas un vēl vairāk teritorijām ciešot no to radītā trokšņa. Ja Eiropas Savienība regulēs lidostu ienākumus, tai tas nav jādara, lai nodrošinātu šo uzņēmumu peļņu vai ierobežotu aviosabiedrību izmaksas, kā arī lai stiprinātu aviāciju, piedāvājot pasažieriem viszemākās iespējamās cenas. Mērķim ir jābūt aizsargāt vidi, cik vien tas iespējams, no nemitīgas aviācijas paplašināšanās un veicināt drošību vislabākajā iespējamajā veidā. Tam jāietver arī pārredzamību, tā kā līdzekļu plūsmai un nepamatotas piemēroto likmju atšķirības vairāk nevar tikt slēptas kā komercnoslēpumi. Risinājums pašlaik tiek iezīmēts, kurā šie noteikumi vairs nepiesegs lidostas ar pasažieru skaitu no 1 līdz 5 miljoniem gadā. Es nebūtu pārsteigts, ja rezultāts būtu lielākas investīcijas mazākajās lidostās blīvi apdzīvotajās teritorijās. Attiecībā arī uz citiem aspektiem, piemēram, sūdzību procedūra, stingrāki standarti un peļņas līmenis, normatīvais tests kļūs mērenāks salīdzinājumā ar sākotnējo Komisijas priekšlikumu. Es sagaidu, ka tas radīs ļaunprātīgo darbību noturīgumu un pēc pāris gadiem palielināsies vajadzība pēc stingrākiem noteikumiem."@lv13
"Voorzitter, luchthavens hebben veel meer invloed op onze economie, onze ruimtelijke ordening, ons landverkeer en ons milieu dan we in het verleden hebben kunnen voorzien. Grote luchthavens met een belangrijke rol als internationaal overstappunt, of als toegang tot een grootstedelijke agglomeratie, zijn uitgegroeid tot winkelcentrum, vestigingsplaats voor kantoren en distributiebedrijven, knooppunt van openbaar vervoer op de grond en tolpoort naar de omgeving. Ze zijn een belangrijk beleidsinstrument in handen van de overheid óf ze zijn verkocht aan een internationaal bedrijf dat alleen winst en expansie zoekt. Ze maken ook buiten de luchtvaartsector winsten, zijn deel van een internationale concurrentiestrijd en komen terecht in belangenconflicten met luchtvaartmaatschappijen, passagiers, medegebruikers en omwonenden. Luchthavens kunnen misbruikt worden, doordat zij eenieder die ervan afhankelijk is - van luchtvaartmaatschappij tot passagier - kan dwingen om onevenredig bij te dragen aan de winst. Zulke dure luchthavens leiden ook tot het ontstaan van concurrerende, kleinere luchthavens in hun nabije omgeving, met een lager tarief, slechtere voorzieningen, nog meer ruimtebeslag en nog meer gebieden met overlast. Als de Europese Unie regels stelt voor de inkomsten van luchthavens, moet het niet gaan om het veilig stellen van de winsten voor deze ondernemingen of om het beperken van de kosten voor luchtvaartmaatschappijen, en ook niet om het versterken van het luchtverkeer door aan passagiers zo laag mogelijke tarieven aan te bieden. Het doel moet zijn dat het milieu zo goed mogelijk kan worden beschermd tegen de steeds verdergaande expansie van de luchtvaart en dat de veiligheid op de best mogelijke manier wordt beschermd. Het moet ook gaan om transparantie, waardoor geldstromen en ongemotiveerde tariefverschillen niet langer worden toegedekt door bedrijfsgeheimen. Er tekent zich nu een uitkomst af waarin luchthavens met tussen de 1 en 5 miljoen passagiers per jaar buiten deze regels zullen vallen. Het zou me niet verbazen, als dit tot gevolg heeft dat nu juist in kleinere luchthavens in dichtbevolkte gebieden meer zou worden geïnvesteerd. Ook op andere onderdelen, zoals de klachtenprocedure, de strengheid van de eisen en de hoogte van de winsten, zal de tekst ten opzichte van het oorspronkelijke voorstel van de Commissie worden gematigd. Ik verwacht dat dit ertoe zal leiden dat misstanden blijven bestaan en binnen enkele jaren de roep om strengere regels zal toenemen."@mt15
". Panie przewodniczący! Lotniska mają o wiele większy wpływ na naszą gospodarkę, nasze planowanie przestrzenne, nasz ruch naziemny i na nasze środowisko naturalne, niż mogliśmy to przewidzieć w przeszłości. Duże lotniska odrywające istotną rolę jako międzynarodowe centra przesiadkowe lub jako punkty wjazdu do głównych konurbacji rozwinęły się w centra handlowe, siedziby biur i przedsiębiorstw dystrybucyjnych, centra naziemnego transportu publicznego i bramy dla okolicznych obszarów. Takie lotniska są istotnymi instrumentami politycznymi w rękach władz lub zostały sprzedane międzynarodowym przedsiębiorstwom, zainteresowanym jedynie zyskiem i rozwojem. Przynoszą one także zyski poza sektorem lotnictwa, konkurują na szczeblu międzynarodowym i mają sprzeczne interesy z liniami lotniczymi, pasażerami, innymi użytkownikami i lokalnymi mieszkańcami. Lotniska mogą być niewłaściwie wykorzystywane, ponieważ mogą wywierać presję na każdą zależną od nich stronę, od linii lotniczych po pasażerów, aby wnosiła nieproporcjonalny wkład w osiąganie zysku przez lotniska. Istnienie takich drogich lotnisk prowadzi także do rozwoju w ich okolicy mniejszych konkurujących z nimi lotnisk, pobierających niższe opłaty, posiadających gorszej jakości infrastrukturę, zajmujących jeszcze więcej miejsca i sprawiających kłopot mieszkańcom na jeszcze większym obszarze. Jeżeli Unia Europejska ureguluje kwestię dochodów lotnisk, nie powinno to służyć ochronie zysków tych przedsiębiorstw czy ograniczaniu kosztów ponoszonych przez linie lotnicze ani wzmocnieniu pozycji lotnictwa poprzez oferowanie pasażerom jak najniższych cen biletów. Celem powinna być tutaj jak największa ochrona środowiska naturalnego przed stałym rozwojem lotnictwa i wspieranie bezpieczeństwa jak najlepszymi metodami. Celem powinno być też tutaj zapewnienie przejrzystości, aby przepływy środków finansowych i nieuzasadnione różnice w wysokości opłat nie mogły już dłużej być ukrywane jako tajemnice handlowe. Powstającą obecnie regulacją nie będą objęte lotniska obsługujące 1-5 milionów pasażerów rocznie. Nie byłbym zdziwiony, gdyby skutkiem wdrożenia tego rozwiązania był wzrost inwestycji w mniejsze lotniska, położone na gęsto zaludnionych obszarach. Jeśli chodzi o inne kwestie, takie jak procedura odwoławcza, surowość norm i poziom zysków, proponowana obecnie wersja dyrektywy będzie łagodniejsza niż wersja proponowana pierwotnie przez Komisję. Przewiduję, że będzie to prowadzić do dalszych naruszeń, a za kilka lat – do wzrostu żądań wprowadzenia bardziej rygorystycznych zasad."@pl16
"Senhor Presidente, os aeroportos têm mais influência na nossa economia, no nosso planeamento do espaço, no nosso tráfego em terra e no nosso ambiente do que poderíamos ter previsto no passado. Grandes aeroportos, com um papel importante como eixos de transferência internacionais ou como pontos de entrada para grandes conurbações, transformaram-se em centros comerciais, zonas de implantação de escritórios e companhias de distribuição, eixos de transportes públicos em terra e portagem para as zonas limítrofes. Eles constituem ou um importante instrumento da política nas mãos das autoridades ou foram vendidos a uma companhia internacional que apenas procura lucro e expansão. Além disso, também retiram lucros fora do sector da aviação, também se envolvem em concorrência a nível internacional, e acabam envolvidos em conflitos de interesses com aerotransportadoras, passageiros, outros utentes e residentes locais. Por vezes, os aeroportos também podem ser usados de modo abusivo, porquanto podem forçar todas as partes deles dependentes, desde as companhias aéreas aos passageiros, a contribuir de modo desproporcionado para os seus lucros. Estes aeroportos extremamente dispendiosos também levam à construção de aeroportos concorrentes, de menores dimensões, na sua proximidade, com taxas mais baixas, com instalações inferiores, que tomam ainda mais espaço e que têm como resultado ainda mais zonas a sofrer os incómodos causados por eles. Se a União Europeia regulamentar as receitas dos aeroportos, não devia fazê-lo para salvaguardar os lucros dessas companhias ou para limitar as despesas das companhias aéreas, nem para intensificar os transportes aéreos, oferecendo aos passageiros as passagens mais baratas possível. O objectivo deve ser proteger o mais possível o ambiente da constante expansão dos transportes aéreos e promover a segurança da melhor maneira possível. Devia, igualmente, ter em conta a transparência, de molde a que os fluxos de fundos e as injustificadas diferenças de tarifas deixem de poder ser encobertas como segredos do negócio. Actualmente, está a delinear-se um resultado em que os aeroportos com um movimento de 1 a 5 milhões de passageiros por ano não sejam abrangidos por estas regras. Não me surpreenderia se tal redundasse em maior investimento em aeroportos de menores dimensões em zonas densamente povoadas. Sobre outros aspectos, também, como, por exemplo, os processos de queixa, rigor dos critérios, e nível dos lucros, o texto será moderado, relativamente à proposta inicial da Comissão. Prevejo que isto conduza à persistência dos abusos e, dentro de alguns anos, ao aumento dos pedidos de regras mais rigorosas."@pt17
"Voorzitter, luchthavens hebben veel meer invloed op onze economie, onze ruimtelijke ordening, ons landverkeer en ons milieu dan we in het verleden hebben kunnen voorzien. Grote luchthavens met een belangrijke rol als internationaal overstappunt, of als toegang tot een grootstedelijke agglomeratie, zijn uitgegroeid tot winkelcentrum, vestigingsplaats voor kantoren en distributiebedrijven, knooppunt van openbaar vervoer op de grond en tolpoort naar de omgeving. Ze zijn een belangrijk beleidsinstrument in handen van de overheid óf ze zijn verkocht aan een internationaal bedrijf dat alleen winst en expansie zoekt. Ze maken ook buiten de luchtvaartsector winsten, zijn deel van een internationale concurrentiestrijd en komen terecht in belangenconflicten met luchtvaartmaatschappijen, passagiers, medegebruikers en omwonenden. Luchthavens kunnen misbruikt worden, doordat zij eenieder die ervan afhankelijk is - van luchtvaartmaatschappij tot passagier - kan dwingen om onevenredig bij te dragen aan de winst. Zulke dure luchthavens leiden ook tot het ontstaan van concurrerende, kleinere luchthavens in hun nabije omgeving, met een lager tarief, slechtere voorzieningen, nog meer ruimtebeslag en nog meer gebieden met overlast. Als de Europese Unie regels stelt voor de inkomsten van luchthavens, moet het niet gaan om het veilig stellen van de winsten voor deze ondernemingen of om het beperken van de kosten voor luchtvaartmaatschappijen, en ook niet om het versterken van het luchtverkeer door aan passagiers zo laag mogelijke tarieven aan te bieden. Het doel moet zijn dat het milieu zo goed mogelijk kan worden beschermd tegen de steeds verdergaande expansie van de luchtvaart en dat de veiligheid op de best mogelijke manier wordt beschermd. Het moet ook gaan om transparantie, waardoor geldstromen en ongemotiveerde tariefverschillen niet langer worden toegedekt door bedrijfsgeheimen. Er tekent zich nu een uitkomst af waarin luchthavens met tussen de 1 en 5 miljoen passagiers per jaar buiten deze regels zullen vallen. Het zou me niet verbazen, als dit tot gevolg heeft dat nu juist in kleinere luchthavens in dichtbevolkte gebieden meer zou worden geïnvesteerd. Ook op andere onderdelen, zoals de klachtenprocedure, de strengheid van de eisen en de hoogte van de winsten, zal de tekst ten opzichte van het oorspronkelijke voorstel van de Commissie worden gematigd. Ik verwacht dat dit ertoe zal leiden dat misstanden blijven bestaan en binnen enkele jaren de roep om strengere regels zal toenemen."@ro18
". Vážený pán predsedajúci, letiská majú oveľa väčší vplyv na naše hospodárstvo, na naše územné plánovanie, našu pozemnú dopravu a životné prostredie, ako sme si v minulosti dokázali predstaviť. Veľké letiská, ktoré zohrávajú dôležitú úlohu ako prepravné uzly alebo ako vstupné brány k dôležitým mestským aglomeráciám, sa premenili na nákupné strediská, kancelárske priestory podnikov a distribučné spoločnosti, uzly pre pozemnú verejnú dopravu a vstupné brány k okolitým oblastiam. Buď sú dôležitým politickým nástrojom v rukách úradov, alebo boli predané medzinárodnej spoločnosti, ktorej nejde o nič iné len o zisk a expanziu. Ich zisky plynú nielen zo sektoru s leteckými službami, zapájajú sa do medzinárodnej hospodárskej súťaže a dostávajú sa do situácií konfliktu záujmov s leteckými spoločnosťami, cestujúcimi, inými používateľmi a miestnymi obyvateľmi. Letiská môžu byť zneužité, pretože dokážu prinútiť každú zo strán, ktorá je od nich závislá, od leteckých spoločností po cestujúcich, aby neprimerane prispievali k ich ziskom. Tieto drahé letiská napomáhajú rozvoj menších konkurenčných letísk v okolí, ktoré majú nižšie poplatky, horšie zariadenia, zaberajúce oveľa viac priestoru, čo vedie k tomu, že ešte väčšie oblasti čelia problémom s hlukom. Ak Európska únia upraví príjem letísk, nemalo by to byť s cieľom ochrániť zisky týchto spoločností alebo obmedziť náklady leteckých spoločností a nemalo by to byť ani s cieľom posilniť odvetvie leteckej dopravy tým, že cestujúcim ponúkne najnižšie možné ceny. Cieľom musí byť ochrana životného prostredia do najväčšej možnej miery pred neustálou expanziou leteckého odvetvia a čo najlepšia podpora bezpečnosti. Rovnako by to mala byť transparentnosť, aby tok finančných prostriedkov a nepovolených rozdielov vo výške poplatkov už nemohli byť prezentované ako obchodné tajomstvo. Pracujeme na riešení, ako tieto pravidlá nevzťahovať na letiská, ktoré prepravia od 1 do 5 miliónov cestujúcich ročne. Neprekvapilo by ma, keby sme týmto dospeli k zvýšeniu investícií do menších letísk v husto zaľudnených oblastiach. V prípade iných aspektov, akými sú postup podávania sťažností, prísnosť noriem a úroveň ziskov, bude toto znenie miernejšie v porovnaní s pôvodným návrhom Komisie. Očakávam, že to povedie k pokračovaniu v zneužívaní a o niekoľko rokov budeme čeliť požiadavke o prísnejšie pravidlá."@sk19
". Gospod predsednik, letališča imajo precej večji vpliv na naše gospodarstvo, prostorsko načrtovanje, promet na kopnem in na okolje, kot smo lahko predvideli v preteklosti. Velika letališča s pomembno vlogo mednarodnih prometnih vozlišč ali kot vstopne točke v večja somestja so se razvila v nakupovalna središča, poslovne lokacije za pisarne in distribucijska podjetja, vozlišča za javni promet na kopnem in kot kontrolna točka za vstop v bližnja območja. Letališča so pomemben politični inštrument v rokah organov ali so bila prodana mednarodnemu podjetju, ki si prizadeva le za dobiček in širitev. Prav tako ustvarjajo dobiček zunaj letalskega sektorja, sodelujejo v mednarodni konkurenci in so vpletena v spore glede navzkrižja interesov z letalskimi družbami, potniki in drugimi uporabniki ter lokalnimi prebivalci. Letališča je mogoče zlorabiti, ker lahko prisilijo vsako stranko, ki je odvisna od njih, od letalske družbe do potnikov, da nesorazmerno prispevajo k njihovemu dobičku. Ta draga letališča vodijo tudi k razvoju manjših konkurenčnih letališč v bližini, ki imajo nižje pristojbine, slabše zmogljivosti, zavzamejo več prostora, zaradi česar bo še več območij prizadetih zaradi motenj. Če Evropska unija zakonsko ureja prihodek letališč, to ne sme biti namenjeno zaščiti dobičkov teh podjetij ali omejitvi stroškov letalskih družb, prav tako ne sme biti namenjeno krepitvi letalstva, tako da se potnikom ponujajo najnižje možne tarife. Cilj mora biti zaščititi okolje, kolikor je to mogoče pred neprestanim širjenjem letalstva in spodbujati varnost na najboljši način. Prav tako je pomembna preglednost, da tokov finančnih sredstev in neupravičenih razlik v višini pristojbin ne bo več mogoče pokriti kot poslovnih skrivnosti. Zdaj postaja opazen rezultat, pri katerem za letališča z 1 do 5 milijonov potnikov na leto ta pravila ne bodo veljala. Ne bi me presenetilo, če bi se zaradi tega povišale naložbe v manjša letališča na gosto naseljenih območjih. Tudi pri drugih vidikih, kot je pritožbeni postopek, strogost standardov in stopnja dobička, se bo besedilo ublažilo v primerjavi s prvotnim predlogom Komisije. Predvidevam, da bo to vodilo k stalnim zlorabam, zaradi česar se bo v nekaj letih povpraševanje po strožjih pravilih povečalo."@sl20
"Herr talman! Flygplatser har mycket större inflytande på vår ekonomi, på vår fysiska planering och på vår trafik på marknivå än vi tidigare kunnat förutse. Stora flygplatser med en betydande roll som internationella transferflygplatser, eller som ingång till storstadsregioner har utvecklats till köpcentrum, affärssäten för kontor och distributionsföretag, centrum för kollektivtrafik och tullstationer till de omgivande områdena. Flygplatser är antingen viktiga politiska instrument som myndigheterna har i sina händer eller också har de sålts ut till något internationellt företag som enbart strävar efter vinst och expansion. De gör också vinst utanför luftfartssektorn, de deltar i internationell konkurrens och de är inblandade i intressekonflikter med flygbolag, passagerare, andra användare och lokala invånare. Flygplatser kan missbrukas eftersom de kan tvinga alla parter som är beroende av dem, från flygbolag till passagerare, att bidra oproportionerligt till deras vinst. Dessa dyra flygplatser medför också att det i närheten utvecklas mindre, konkurrerande flygplatser, med lägre kostnader och sämre service. På så sätt tar man upp ännu mer plats och ännu fler områden drabbas dessutom av obehag. Om EU reglerar flygplatsernas intäkter ska syftet inte vara att säkra bolagen vinst eller att reducera flygbolagens kostnader. Inte heller ska avsikten vara att stärka luftfartssektorn genom att erbjuda passagerarna så låga taxor som möjligt. Målet bör vara att skydda miljön så mycket som möjligt från den ständiga expansionen av luftfarten och att främja säkerheten på bästa sätt. Målet borde också inkludera öppenhet så att pengaflöden och otillbörliga skillnader i avgifter inte längre kan gömmas undan som affärshemligheter. Vi håller på att komma fram till ett resultat som innebär att flygplatser med 1 000 000 – 5 000 000 passagerare per år inte ska omfattas av dessa regler. Det skulle inte förvåna mig om detta kommer att leda till större investeringar i mindre flygplatser i tätbefolkade områden. Även när det gäller andra aspekter, som till exempel skärpningen av standarder och vinstnivåer, kommer förslaget att mildras jämfört med kommissionens ursprungliga förslag. Jag förutspår att detta kommer att leda till fortsatt missbruk, och inom ett fåtal år kommer efterfrågan på strängare regler att öka."@sv22
lpv:unclassifiedMetadata

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Czech.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Estonian.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Hungarian.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
14http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Lithuanian.ttl.gz
15http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Maltese.ttl.gz
16http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Polish.ttl.gz
17http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
18http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Romanian.ttl.gz
19http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Slovak.ttl.gz
20http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Slovenian.ttl.gz
21http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
22http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz
23http://purl.org/linkedpolitics/rdf/spokenAs.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph