Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2007-09-05-Speech-3-222"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2007-09-05"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Convenţia privind combaterea deşertificării (dezbatere)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20070905.22.3-222"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2007-09-05-Speech-3-223⁶
lpv:speaker	lp:Satu Hassi⁶
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia Miroslav Ouzkýlle ja muille hyvästä päätöslauselmaesityksestä. YK:n mukaan aavikoituminen koskee nyt välittömästi 100–200 miljoonaa ihmistä. Potentiaalinen uhka se on yli miljardille, mahdollisesti jopa kahdelle miljardille ihmiselle. Kyse ei ole vain Saharan leviämisestä ja vastaavasta. Aavikoitumista eli hedelmällisten maakerrosten ja kasvipeitteen katoamista tapahtuu joka puolella maailmaa Espanjan rannikoilta Kiinan tasangoille. Melkein kolmannes maapallon maa-alasta on vaarassa aavikoitua. 40 prosenttia pelloista on pahasti heikentyneitä. Tilanne on pahin Keski-Aasiassa, jossa kolme neljäsosaa maaperästä on hedelmätöntä. Ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, mutta tähän mennessä siihen ovat vaikuttaneet eniten paikalliset teot, kuten metsien hakkuut sekä väärät viljely-, kastelu- ja karjankasvatusmenetelmät. Samalla kun ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, aavikoituminen toisaalta pahentaa ilmastonmuutosta, koska maaperään sitoutuneen hiilen väheneminen johtaa sen hiilen lopulta ilmakehään. Jos emme toimi viisaasti, johdonmukaisesti ja ripeästi, voimme luoda itseään ruokkivan noidankehän. Aavikoitumisen torjunnassa on kyse nälän estämisestä ja sitä kautta myös konfliktien ennaltaehkäisemisestä. Viime kesäkuussa YK varoitti, että aavikoituminen voi ajaa kodeistaan 50 miljoonaa ihmistä seuraavien 10 vuoden aikana, pääasiassa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja Keski-Aasiasta. Tämä tarkoittaa myös lisää Eurooppaan laittomasti pyrkiviä ihmisiä. Darfurin kriisiä on luonnehdittu ensimmäiseksi ilmastonmuutoskonfliktiksi. Vesipula onkin kriisin yksi osatekijä. On yleisemminkin huomattu, että pitkittyvä vesipula ja maan tuottavuuden heikkeneminen ovat omiaan ruokkimaan konflikteja. Kuten päätöslauselmassa todetaan, kestävään maankäyttöön kannattaa investoida. Toimet, joilla aavikoituminen estetään, tulevat paljon halvemmiksi kuin aavikoitumisen seuraukset. Varoittava esimerkki minimittakaavassa on Pääsiäissaaret. Niillä oli aikoinaan kukoistava kulttuuri, mutta metsien hakkuut johtivat siihen, että maaperä köyhtyi, saaret muuttuivat kuivaksi ruohikoksi ja kukoistava kulttuuri romahti lyhyessä ajassa. Jos toimimme viisaasti, johdonmukaisesti ja päättäväisesti, voimme estää sen, että koko ihmiskunta kokee saman kohtalon."@fi⁷
lpv:spokenAs	member; Temporary Committee on Climate Change (2007-05-10--2009-02-04)²³ unknown; Vihreä liitto (2004-07-20--2009-07-13)²³ member; Delegation to the EU-Kazakhstan, EU-Kyrgyzstan and EU-Uzbekistan Parliamentary Cooperation Committees, and for relations with Tajikistan, Turkmenistan and Mongolia (2004-09-15--2009-07-13)²³ substitute; ITRE (2007-01-31--2009-07-13)²³ vice-chair; ENVI (2007-02-01--2009-07-13)²³ member; G/EFA (2004-07-20--2009-07-13)²³ substitute; Delegation to the EU-Russia Parliamentary Cooperation Committee (2004-09-15--2009-07-13)²³
lpv:translated text	". Pane předsedající, dámy a pánové, chtěla bych poděkovat panu Ouzkému a ostatním za vynikající návrh usnesení. Podle Organizace spojených národů dnes dezertifikace přímo ovlivňuje 100 až 200 milionů lidí. Představuje potenciální ohrožení pro více než miliardu a pravděpodobně až dvě miliardy lidí. Nejde jen o problém rozšiřování Sahary a podobné jevy. K dezertifikaci, ztrátě úrodných vrstev půdy a vegetace, dochází na celém světě, od španělského pobřeží až po čínské roviny. Rozšiřováním pouště je ohrožena téměř třetina zemské plochy planety. Až 40 % orné půdy je v současnosti ve velmi špatném stavu. Tato situace kulminuje ve Střední Asii, kde jsou neúrodné tři čtvrtiny půdy. Změna klimatu dezertifikaci zhoršuje, i když dosud ji ovlivňovala především činnost vyvíjená na místě samém, například těžba dřeva a nevhodné zemědělské postupy, zavlažování či metody chovu dobytka. Zatímco změna klimatu zhoršuje dezertifikaci, dezertifikace zhoršuje změnu klimatu, neboť méně vázaného uhlíku v půdě v konečném důsledku vede k uvolňování uhlíku do atmosféry. Pokud nebudeme jednat rozumně, konzistentně a rychle, můžeme se ocitnout v začarovaném kruhu. Boj proti dezertifikaci souvisí s prevencí hladu a jejím prostřednictvím i s prevencí konfliktů. Minulý rok v červnu OSN upozornila, že během následujících deseti let může rozšiřování pouští přispět k vysídlení 50 milionů lidí, zvláště v subsaharské Africe a Střední Asii. Znamenalo by to větší množství osob snažících se o nelegální vstup do Evropy. O krizi v Dárfúru se mluví jako o prvním konfliktu způsobeném změnou klimatu. Nedostatek vody je jen jedním z aspektů krize. Všeobecně se uznává, že dlouhotrvající nedostatek vody a pokles v produktivitě půdy pomohly rozpoutat konflikt. Jak se uvádí v usnesení, jsou potřebné investice do trvale udržitelného využívání půdy. Opatření k prevenci dezertifikace budou finančně mnohem méně náročná než její důsledky. Odstrašujícím příkladem v malém měřítku jsou Velikonoční ostrovy. Kdysi na nich existovala vzkvétající kultura, avšak poté, co byly vykáceny lesy, půda zplaněla a ostrovy se změnily v suché louky a kdysi prosperující kultura velmi rychle zanikla. Pokud se zachováme rozumně, konzistentně a odhodlaně, můžeme zachránit celé lidstvo od stejného osudu."@cs¹ "Hr. formand, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke Hr. Ouzký m.fl. for et fremragende beslutningsforslag. Ifølge FN berører ørkendannelse nu mellem 100 og 200 millioner mennesker direkte. Det er en potentiel trussel for over en milliard og måske helt op til to milliarder mennesker. Det er ikke bare et spørgsmål om, at Sahara breder sig og den slags fænomener. Ørkendannelse, at frugtbare lag af jord og vegetation forsvinder, forekommer over hele verden fra de spanske kyster til sletterne i Kina. Næsten en tredjedel af verdens jordarealer er i farezonen for ørkendannelse. Hele 40 % af landbrugsjorden befinder sig nu i en meget ringe tilstand. Situationen er værst i Centralasien, hvor tre fjerdedele af jorden er ufrugtbar. Klimaændringerne forværrer ørkendannelsen, selv om det hidtil især har været lokale aktiviteter, der har påvirket den, som f.eks. skovfældning og uhensigtsmæssig landbrugsdrift, kunstvanding og kvægavlsmetoder. Mens klimaændringerne gør ørkendannelsen værre, forværrer ørkendannelsen klimaændringerne, fordi mindre kulstofbinding i jorden betyder, at kulstoffet på et tidspunkt slippes ud i atmosfæren. Hvis ikke vi handler klogt, konsekvent og hurtigt, risikerer vi at skabe en ond cirkel. Bekæmpelse af ørkendannelse medfører forebyggelse af sult og derved også af konflikter. I juni sidste år advarede FN om, at ørkendannelse i løbet af de næste 10 år kan drive 50 millioner mennesker hjemmefra, især i Afrika syd for Sahara og i Centralasien. Det vil også betyde, at flere mennesker vil forsøge at komme illegalt til Europa. Darfur-krisen er blevet beskrevet som den først klimaændringskonflikt. Vandmangel er kun ét aspekt ved krisen. Det anerkendes mere generelt, at den langvarige vandmangel og jordens faldende produktivitet har bidraget til at nære konflikten. Som det hedder i beslutningsforslaget, skal der investeres i bæredygtig anvendelse af jorden. Foranstaltninger til forebyggelse af ørkendannelse vil være langt billigere end dennes følger. Et afskrækkende eksempel i mindre skala er Påskeøerne. Her fandtes der en gang en blomstrende kultur, men da skovene blev fældet, blev jorden dårlig, øerne blev dækket af tørre græsområder, og en rig kultur gik i forfald inden for ganske kort tid. Hvis vi handler klogt, konsekvent og beslutsomt, kan vi hindre, at hele menneskeheden lider samme skæbne."@da² ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Mein Dank gilt Herrn Ouzký und den anderen für ihren ausgezeichneten Entschließungsantrag. Nach Angaben der Vereinten Nationen betrifft die Wüstenbildung inzwischen 100 bis 200 Millionen Menschen unmittelbar. Sie stellt eine potentielle Bedrohung für mehr als eine Milliarde, möglicherweise sogar mehr als zwei Milliarden Menschen dar. Es geht nicht nur um die Ausbreitung der Sahara und ähnliche Phänomene dieser Art. Wüstenbildung, also das Verschwinden von fruchtbaren Schichten des Bodens und der Vegetation, findet in der ganzen Welt statt, von den Küsten Spaniens bis zu den Ebenen Chinas. Fast ein Drittel der Landfläche der Erde ist von der Gefahr der Wüstenbildung betroffen. Immerhin 40 % der Ackerfläche sind derzeit in einem sehr schlechten Zustand. Am schlimmsten ist die Situation in Zentralasien, wo drei Viertel des Bodens unfruchtbar sind. Der Klimawandel verschlimmert die Wüstenbildung, wenngleich es bis jetzt meist lokale Aktivitäten waren, die darauf Einfluss hatten, wie das Roden von Wäldern und ungeeignete Methoden in der Landwirtschaft, bei der Bewässerung und in der Tierhaltung. Während der Klimawandel die Wüstenbildung verschärft, verschlimmert die Wüstenbildung den Klimawandel, weil weniger Kohlenstoffbindung im Boden schließlich dazu führt, dass der Kohlenstoff in die Atmosphäre freigesetzt wird. Wenn wir nicht überlegt, konsequent und zügig handeln, dann können wir einen Teufelskreis auslösen. Der Kampf gegen die Wüstenbildung beinhaltet die Verhütung von Hunger und dadurch die Prävention von Konflikten. Im vergangenen Juni hat die UNO davor gewarnt, dass die Wüstenbildung im Laufe der nächsten zehn Jahre 50 Millionen Menschen, vor allem im subsaharischen Afrika und in Zentralasien, aus ihrer Heimat vertreiben könnte. Dies würde auch bedeuten, dass mehr Menschen versuchen, illegal nach Europa zu gelangen. Die Darfur-Krise ist als der erste Konflikt im Klimawandel beschrieben worden. Der Wassermangel ist nur ein Aspekt der Krise. Es ist allgemein anerkannt, dass der lang anhaltende Wassermangel und der Rückgang der Fruchtbarkeit des Bodens dazu beigetragen haben, den Konflikt zu nähren. Wie in der Entschließung gesagt, bedarf es Investitionen in eine nachhaltige Bodennutzung. Maßnahmen zur Verhinderung der Wüstenbildung werden uns um einiges billiger kommen als die Bekämpfung ihrer Folgen. Ein mahnendes Beispiel in kleinem Maßstab ist die Osterinsel. Dort herrschte einst eine blühende Kultur, aber als die Wälder abgeholzt wurden, kam es zur Bodenerosion, die Insel verwandelte sich in trockenes Weideland, und die blühende Kultur brach in kürzester Zeit zusammen. Wenn wir klug, konsequent und entschlossen handeln, dann können wir etwas dagegen tun, dass die gesamte Menschheit das gleiche Schicksal erleidet."@de⁹ "Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, θέλω να ευχαριστήσω τον κ. Ouzký και τους υπόλοιπους για την έξοχη πρόταση ψηφίσματος. Σύμφωνα με τα Ηνωμένα Έθνη, η απερήμωση πλήττει τώρα άμεσα 100 με 200 εκατομμύρια άτομα. Αποτελεί δυνητική απειλή για περισσότερο από ένα δισεκατομμύριο ανθρώπους, και ενδεχομένως ο αριθμός να ανέρχεται ακόμα και σε δύο δισεκατομμύρια. Δεν είναι μόνο λόγω της εξάπλωσης της ερήμου της Σαχάρας και παρόμοιων φαινομένων. Η απερήμωση, η εξαφάνιση γόνιμων εδαφικών στρώσεων και βλάστησης, σημειώνεται σε ολόκληρο τον κόσμο, από τις ακτές της Ισπανίας μέχρι τις πεδιάδες της Κίνας. Σχεδόν το ένα τρίτο της γης του πλανήτη απειλείται με απερήμωση. Ποσοστό που αγγίζει το 40% των αρόσιμων γαιών είναι πλέον σε πολύ κακή κατάσταση. Η κατάσταση είναι χειρότερη στην Κεντρική Ασία, όπου τα τρία τέταρτα του εδάφους δεν είναι γόνιμα. Η αλλαγή του κλίματος επιδεινώνει την απερήμωση, μολονότι μέχρι τώρα το μεγαλύτερο πλήγμα το έχουν επιφέρει οι τοπικές δραστηριότητες, όπως είναι η υλοτομία και οι ακατάλληλες μέθοδοι αγροτικής εκμετάλλευσης, άρδευσης και βοοτροφίας. Ενόσω η αλλαγή του κλίματος επιδεινώνει την απερήμωση, η τελευταία με τη σειρά της επιδεινώνει την αλλαγή του κλίματος, διότι καθώς κατακρατείται λιγότερος άνθρακας στο έδαφος, τελικά ο άνθρακας εκλύεται στην ατμόσφαιρα. Αν δεν ενεργήσουμε με σωφροσύνη, συνέπεια και αμεσότητα, ενδέχεται να δημιουργήσουμε έναν φαύλο κύκλο. Η καταπολέμηση της απερήμωσης συνεπάγεται την αποτροπή του λιμού και, μέσω αυτού, την αποτροπή των συγκρούσεων. Τον περασμένο Ιούνιο ο ΟΗΕ προειδοποίησε ότι μέσα στα επόμενα 10 χρόνια η απερήμωση θα εκδιώξει 50 εκατομμύρια ανθρώπους από τα σπίτια τους, κυρίως στην Υποσαχάρια Αφρική και την Κεντρική Ασία. Αυτό θα έχει επίσης ως συνέπεια ότι μεγαλύτερος αριθμός ανθρώπων θα επιχειρούν να εισέλθουν παράνομα στην Ευρώπη. Η κρίση στο Νταρφούρ περιγράφηκε ως η πρώτη σύγκρουση που είναι απόρροια της αλλαγής του κλίματος. Η έλλειψη νερού είναι μόνο μία πτυχή της κρίσης. Γενικότερα αναγνωρίζεται ότι η παρατεταμένη έλλειψη νερού και η πτώση της παραγωγικότητας της γης συνέβαλαν στην υποδαύλιση της σύγκρουσης. Όπως αναφέρεται στο ψήφισμα, απαιτούνται επενδύσεις για βιώσιμες χρήσεις γης. Τα μέτρα για την αποτροπή της απερήμωσης θα είναι πολύ φθηνότερα σε σύγκριση με τις συνέπειες. Ένα παράδειγμα προειδοποίησης, σε μικρή κλίμακα, είναι τα Νησιά του Πάσχα. Υπήρχαν κάποτε εκεί ακμαίες καλλιέργειες, όταν όμως υλοτομήθηκαν τα δάση, το έδαφος έγινε φτωχό, τα νησιά μετατράπηκαν σε ξηρούς βοσκοτόπους και ένας ακμάζων πολιτισμός κατέρρευσε σε μικρό χρονικό διάστημα. Αν ενεργήσουμε με σωφροσύνη, συνέπεια και αποφασιστικότητα, μπορούμε να αποτρέψουμε το ενδεχόμενο ολόκληρη η ανθρωπότητα να έχει την ίδια μοίρα."@el¹⁰ "Mr President, ladies and gentlemen, my thanks go to Mr Ouzký and the others for an excellent motion for a resolution. According to the United Nations, desertification now affects 100 to 200 million people directly. It is a potential threat for more than a billion, and possibly even as many as two billion, people. It is not just a matter of the Sahara spreading and such similar phenomena. Desertification, the disappearance of fertile layers of soil and vegetation, is taking place all around the world, from the coasts of Spain to the plains of China. Almost a third of the land area of the globe is at risk of desertification. As much as 40% of arable land is now in very poor condition. The situation is worst in Central Asia, where three-quarters of the soil is infertile. Climate change is worsening desertification, although until now it has been mostly local activity which has affected it, such as logging and inappropriate farming, irrigation and cattle breeding methods. Whilst climate change is making desertification worse, desertification is aggravating climate change, because less carbon binding with the soil eventually results in the carbon being released into the atmosphere. Unless we act wisely, consistently and promptly, we may create a vicious circle. Combating desertification entails the prevention of hunger and, through that, the prevention of conflict. Last June the UN warned that over the next 10 years desertification could drive 50 million people from their homes, mainly in sub-Saharan Africa and Central Asia. This would also mean more people trying to enter Europe illegally. The Darfur crisis has been described as the first climate change conflict. The water shortage is just one aspect of the crisis. It is more generally recognised that the prolonged water shortage and the decline in the land’s productivity have helped fuel conflict. As stated in the resolution, there needs to be investment in sustainable land use. Measures to prevent desertification will be a lot cheaper than its consequences. A cautionary example on a small scale is the Easter Islands. There was a flourishing culture there at one time, but when the forests were cut down the soil became poor, the islands turned into dry grasslands, and a thriving culture collapsed in a short space of time. If we act wisely, consistently and determinedly, we can stop all humanity suffering the same fate."@en⁴ "Señor Presidente, Señorías, mi agradecimiento se dirige al señor Ouzký y al resto de participantes en la propuesta de resolución. Según las Naciones Unidas, la desertificación afecta directamente en la actualidad a entre 100 y 200 millones de personas. Representa una amenaza potencial para más de mil millones de personas e incluso, probablemente, para más de dos mil millones. No se trata únicamente de una ampliación del Sáhara y otros fenómenos similares. La desertificación, la desaparición de las capas fértiles del suelo y la vegetación están sucediendo en todo el mundo, desde las costas españolas hasta las llanuras chinas. Casi un tercio de la superficie terrestre el globo se encuentra en peligro de desertificación. Un 40 % del terreno cultivable se encuentra ahora en malas condiciones. La situación es peor en Asia Central donde tres cuartas partes del suelo no son fértiles. El cambio climático está agravando la desertificación, aunque hasta ahora haya sido principalmente la actividad local la que lo ha perjudicado, con actividades tales como la tala de árboles y el cultivo inadecuado, el riego y los métodos de alimentación del ganado. Aunque el cambio climático está agravando la desertificación, la desertificación está agravando el cambio climático porque una menor absorción de carbono a través del suelo puede dar lugar, a la larga, a que el carbono se libere a la atmósfera. Si no actuamos de forma inteligente, coherente y pronta, podemos crear un círculo vicioso. Combatir la desertificación conlleva la prevención del hambre y, por tanto, la prevención de conflictos. El pasado junio la ONU advirtió de que en los próximos diez años la desertificación podría echar a 50 millones de personas de sus casas, sobre todo, en el África subsahariana y en Asia Central. Esto también implicaría que habría más personas que intentarían entrar en Europa de forma ilegal. La crisis de Darfur se ha descrito como el primer conflicto del cambio climático. La escasez de agua es sólo un aspecto de la crisis. Es más que sabido que la escasez prolongada de agua y el declive de la productividad de la tierra han contribuido al conflicto del combustible. Como se afirma en la Resolución, es preciso invertir en el uso sostenible de la tierra. Las medidas para prevenir la desertificación serán mucho más baratas que sus consecuencias. Un ejemplo preventivo a pequeña escala lo constituye la Isla de Pascua. En una época había cultivos fructíferos pero cuando se talaron los bosques el suelo se empobreció, la tierra de isla se convirtió en pastizales secos y una cultura próspera se vino abajo en un breve espacio de tiempo. Si actuamos de forma inteligente, coherente y decidida, podemos impedir que toda la humanidad tenga el mismo destino."@es²¹ "Austatud juhataja, daamid ja härrad, minu tänusõnad härra Ouzkýle ja teistele suurepärase resolutsiooni ettepaneku eest. ÜRO uuringutele tuginedes mõjutab kõrbestumine praegu otseselt 100 kuni 200 miljonit inimest. On potentsiaalne oht rohkem kui miljardile inimesele ja võimalik isegi kuni kahele miljardile inimesele. see ei ole ainult Sahaara laienemise või muu sarnase nähtuse küsimus. Kõrbestumine, pinnase viljakandvate kihtide ja taimestiku kadumine leiab aset kogu maailmas, alates Hispaania rannikust kuni Hiina tasandikeni. Peaaegu kolmandikku maakera maismaaosast ähvardab kõrbestumine. Koguni 40 % haritavast maast on praegu väga halvas seisukorras. Olukord on kõige halvem Kesk-Aasias, kus kolmveerand maast on viljatu. Kliimamuutus soodustab kõrbestumist, kuigi siiani on seda põhjustanud peamiselt kohalik tegevus nagu metsaraie ja ebakohane majandamine, niisutus ja loomakasvatusmeetodid. Kui kliimamuutus soodustab kõrbestumist, siis kõrbestumine süvendab kliimamuutust, sest pinnase süsiniku sidumise võime vähenemise tagajärjel suureneb lõpptulemusena süsinikuheide atmosfääri. Kui me ei tegutse mõistlikult, järjekindlalt ja koheselt, siis võime tekitada nõiaringi. Kõrbestumisega võitlemine toob kaasa nälja ennetamise ning sellest tulenevalt konflikti ennetamise. Eelmise aasta juunis andis ÜRO hoiatuse, et järgmise 10 aasta jooksul võib kõrbestumine sundida 50 miljonit inimest oma kodusid maha jätma, peamiselt alam-Sahaaras Aafrikas ja Kesk-Aasias. See tähendab samuti, et üha rohkem inimesi proovib tulla Euroopasse ebaseaduslikult. Darfuri kriisi kirjeldatakse esimese kliimamuutusest tingitud konfliktina. Vee nappus on vaid selle kriisi üks aspekt. Rohkem tunnistatakse, et pikaajaline veepuudus ja maa tootlikkuse langus on aidanud konflikti õhutada. Nagu resolutsioonis märgitud, on säästvaks maakasutuseks vajalik teha investeeringuid. Kõrbestumise tõkestamise meetmed on oluliselt odavamad kui selle tagajärjed. Väikese ulatusega hoiatav näide on Lihavõttesaared. Kunagi oli seal õitsev kultuur, kuid pärast metsade maharaiumist halvenes ka pinnas ja saared muutusid kuivadeks rohumaadeks, ja hästi edenenud kultuur varises kokku lühikese ajavahemiku jooksul. Kui me tegutseme mõistlikult, järjekindlalt ja sihipäraselt, siis võime päästa kogu inimkonna samast saatusest."@et⁵ "Monsieur le Président, Chers collègues, je voudrais adresser mes remerciements à M. Ouzký ainsi qu'aux autres membres de cette assemblée pour avoir proposé cette excellente proposition de résolution. Selon les Nations unies, la désertification affecte désormais directement entre 100 et 200 millions de personnes. Il s'agit là d'une menace potentielle pesant sur plus d'un milliard de personnes, voire deux milliards. Il ne s'agit pas uniquement de l'expansion du Sahara ou de tout autre phénomène semblable. La désertification, la disparition des couches fertiles du sol et de la végétation, ces phénomènes apparaissent partout dans le monde, des côtes de l'Espagne aux plaines de Chine. Près d'un tiers de la surface terrestre du globe est menacée par la désertification. Près de 40 % des terres arables se trouvent désormais dans conditions déplorables. La situation est pire en Asie centrale: près de trois quarts des sols sont stériles. Le changement climatique accentue la désertification, même si ce phénomène n'a jusqu'à présent affecté que les activités locales comme l'exploitation du bois ou des techniques de culture, d'irrigation ou d'élevage inappropriées. Tandis que le changement climatique accentue le phénomène de désertification, ce dernier accentue à son tour ce phénomène. Étant donné que moins de carbone se lie avec le sol, ce dernier se retrouve au final rejeté dans l'atmosphère. Si nous n'agissons pas de manière prudente, cohérente et rapide, nous allons créer un cercle vicieux. La lutte contre la désertification sous-tend des mesures de prévention contre la famine qui à leur tour préviennent les conflits. En juin dernier, les Nations unies ont averti que d'ici 10 ans, la désertification pourrait chasser 50 millions de personnes de leurs habitations, principalement en Afrique subsaharienne et en Asie centrale. Cela signifie également que de nombreuses personnes vont essayer de pénétrer illégalement en Europe. La crise du Darfour est l'exemple même du premier conflit dû au changement climatique. La pénurie d'eau constitue un aspect de la crise parmi tant d'autres. Nous nous accordons tous en général à dire que la pénurie d'eau sur le long terme et la baisse de productivité des sols ont alimenté ce conflit. Tel que stipule cette résolution, l'investissement dans une utilisation durable des sols est nécessaire. La mise en place de mesures visant à empêcher la désertification aura un coût moindre que les conséquences. À une moindre échelle, citons l'exemple de l'Île de Pâques. À une certaine époque, l'agriculture y était florissante, mais lorsque les forêts ont été rasées, le sol s'est appauvri. L'île est devenue une prairie asséchée et cette culture florissante a été anéantie en peu de temps. Si nous n'agissons pas de manière prudente, cohérente et rapide, nous ne pourrons empêcher l'humanité entière de connaître le même sort."@fr⁸ "Elnök úr, hölgyeim és uraim! Köszönöm Ouzký úrnak és a többieknek az állásfoglalásra irányuló, kiváló indítványt. Az ENSZ szerint az elsivatagosodás jelenleg 100–200 millió embert érint közvetlenül. Potenciális fenyegetést jelent több mint egymilliárd – sőt, akár kétmilliárd – ember számára. Itt nemcsak a Szahara terjeszkedéséről és más hasonló jelenségekről van szó. Az elsivatagosodás, a talaj termékeny rétegeinek és a növényzetnek az eltűnése a világon mindenütt zajlik a spanyolországi partoktól a kínai alföldekig. A bolygó szárazföldi területeinek csaknem egyharmada ki van téve az elsivatagosodás veszélyének. Már a szántóterület 40%-a van igen gyenge körülmények között. A helyzet Közép-Ázsiában a legrosszabb, ahol is a talaj háromnegyede nem termékeny. Az éghajlatváltozás ront az elsivatagosodáson, noha azt eleddig főként a helyi tevékenységek – mint például a favágás, a nem megfelelő gazdálkodás, öntözés és szarvasmarha-tenyésztési módszerek – érintették. Míg az éghajlatváltozás ront az elsivatagosodáson, az elsivatagosodás súlyosbítja az éghajlatváltozást, mivel a talaj általi egyre kevesebb szénmegkötés valójában azt eredményezi, hogy a szén az atmoszférába kerül. Ördögi kört hozhatunk létre, hacsak nem cselekszünk bölcsen, következetesen és gyorsan. Az elsivatagosodás elleni küzdelem az éhség megelőzését és ezen keresztül a konfliktusmegelőzést is jelenti. Tavaly júniusban az ENSZ figyelmeztetett, hogy a következő 10 évben az elsivatagosodás miatt 50 millió ember hagyhatja el otthonát, főleg Afrikának a Szaharától délre eső részén és Közép-Ázsiában. Ez azt is jelentené, hogy több ember próbál meg illegálisan belépni Európába. A dárfúri válságot az első éghajlat-változási konfliktusként írták le. A vízhiány csupán az egyik aspektusa ennek a válságnak. Általánosságban elismert tény az, hogy az elnyújtott vízhiány és a talaj termelékenységének csökkentése hozzájárult az üzemanyag-konfliktushoz. Amint azt az állásfoglalásban kimondták, befektetést kell eszközölni a fenntartható talajhasználatba. Az elsivatagosodás megelőzésére irányuló intézkedések sokkal olcsóbbak lesznek, mint annak következményei. Figyelmeztető példa erre – kis léptékben – a Húsvét-szigetek. Egykor virágzó kultúra volt ott, de amikor kivágták az erdőket, a talaj gyenge minőségűvé vált, a szigetek pedig száraz, füves területté váltak, a virágzó kultúra pedig rövid idő alatt összeomlott. Ha bölcsen, következetesen és eltökélten lépünk fel, akkor meg tudjuk akadályozni, hogy az egész emberiség erre a végzetre jusson."@hu¹¹ ". Signor Presidente, onorevoli colleghi, ringrazio l’onorevole Ouzký e gli altri per un’eccellente proposta di risoluzione. Secondo le Nazioni Unite, la desertificazione attualmente riguarda direttamente da 100 a 200 milioni di persone, costituisce una minaccia potenziale per oltre un miliardo di persone, cifra che può eventualmente arrivare fino a due miliardi. Il problema non è solo l’espansione del Sahara o fenomeni simili. La desertificazione, la scomparsa di strati fertili di terra e vegetazione, tutto ciò è un fenomeno che interessa tutto il mondo, dalle coste della Spagna fino alle pianure cinesi. Quasi un terzo delle terre emerse del pianeta è a rischio di desertificazione. Fino al 40 per cento delle terre arabili è adesso in pessime condizioni. La situazione peggiore viene riscontrata in Asia centrale, dove tre quarti delle terre sono improduttivi. Il cambiamento climatico peggiora la desertificazione, mentre fino ad ora ad influenzarla sono state soprattutto le attività locali, come il taglio dei boschi e un’agricoltura inadeguata, l’irrigazione e i metodi di allevamento del bestiame. Mentre il cambiamento climatico sta esacerbando la desertificazione, quest’ultima aggrava a sua volta il cambiamento climatico, perché la minor quantità di anidride carbonica trattenuta dal suolo si traduce in una maggior quantità di anidride carbonica rilasciata nell’atmosfera. Se non reagiremo con lungimiranza, coerenza e rapidità, potremmo creare un circolo vizioso. Combattere la desertificazione significa combattere contro la fame e, mediante essa, la prevenzione dei conflitti. Nello scorso giugno le Nazioni Unite hanno lanciato l’allarme che nei prossimi dieci anni la desertificazione potrebbe spingere 50 milioni di persone ad abbandonare le loro case, soprattutto nell’Africa subsahariana e nell’Asia centrale. Ciò significa che più persone cercheranno di entrare in Europa illegalmente. La crisi del Darfur è stata descritta come il primo conflitto dovuto al cambiamento climatico. La scarsità di acqua è solo uno degli aspetti della crisi. E’ opinione comune che la scarsità prolungata di acqua e il declino della produttività della terra abbiano contribuito ad alimentare il conflitto. Come affermato nella risoluzione, è necessario investire nell’utilizzo sostenibile del suolo. Sarà molto meno costoso adottare misure per prevenire la desertificazione che non affrontarne le conseguenze. Un esempio d’ammonimento su scala ridotta è quello dell’Isola di Pasqua. Un tempo sede di una cultura fiorente, essa si trasformò in una distesa di pascoli aridi allorché furono abbattute le foreste, il che provocò un impoverimento del suolo, e una cultura rigogliosa decadde rapidamente. Se ci muoveremo con saggezza, potremo impedire che l’intera umanità vada incontro allo stesso destino."@it¹² "Pone Pirmininke, ponios ir ponai, labai dėkoju ponui Ouzký ir kitiems už puikų pasiūlymą rezoliucijai. Anot Jungtinių Tautų Organizacijos dykumėjimas dabar tiesiogiai veikia nuo 100 iki 200 žmonių. Tai yra potenciali grėsmė daugiau nei milijardui, o gal net ir dviem milijardams, žmonių. Tai susiję ne tik Sacharos dykumos plitimu ir panašiais reiškiniais. Žemė dykumėja, derlingi dirvožemio sluoksniai ir augmenija nyksta visame pasaulyje, nuo Ispanijos pakrančių iki Kinijos lygumų. Beveik trečdaliui pasaulio žemės ploto gresia dykumėjimas. 40 proc. dirbamos žemės jau dabar yra labai prastos būklės. Blogiausia padėtis yra vidurio Azijoje, kur trys ketvirtadaliai dirvožemio yra nederlingi. Klimato kaita skatina dykumėjimą, nors iki dabar tai buvo labiau vietos reiškinys, atsiradęs dėl medžių kirtimo ir netinkamo ūkininkavimo, drėkinimo ir galvijų veisimo metodų. Kadangi klimato kaita skatina dykumėjimą, dykumėjimas didina klimato kaitą, kadangi dirvožemyje lieka mažiau anglies, galiausiai ji išleidžiama į atmosferą. Jei neveiksime išmintingai ir nedelsiant, galime susikurti užburtą ratą. Kova su dykumėjimu reiškia bado prevenciją ir tokiu būdu konfliktų prevenciją. Praėjusių metų birželį JT įspėjo, kad per ateinančius 10 metų dykumėjimas gali išvaryti iš namų 50 mln. žmonių, daugiausia su Sacharos dykuma besiribojančiose Afrikos vietovėse ir vidurio Azijoje. Tai taip pat reikštų, kad daugiau žmonių bandytų patekti į Europą nelegaliai. Darfuro krizė buvo apibūdinta kaip pirmasis klimato kaitos sukeltas konfliktas. Vandens trūkumas yra tik vienas šio konflikto aspektas. Plačiau pripažįstama, kad užsitęsęs vandens stygius ir sumažėjęs žemės derlingumas padėjo pakurstyti šį konfliktą. Rezoliucijoje teigiama, kad tvariam žemės panaudojimui reikalingos investicijos. Priemonės dykumėjimui išvengti bus gerokai pigesnės nei šio proceso pasekmės. Pamokomu nedideliu pavyzdžiu galėtų būti Velykų salos. Vienu metu kultūra ten klestėjo, tačiau iškirtus miškus, dirvožemis suprastėjo, salos virto sausomis pievomis ir klestinti kultūra greitai sunyko. Jei veiksime išmintingai, nuosekliai ir ryžtingai galime pasiekti, kad visai žmonijai netektų iškęsti tokio paties likimo."@lt¹⁴ "Priekšsēdētāja kungs, dāmas un kungi, es vēlos pateikties un citiem par izcilo rezolūcijas priekšlikumu. Saskaņā ar Apvienoto Nāciju Organizācijas sniegto informāciju pārtuksnešošanās pašlaik tieši ietekmē 100-200 miljonus cilvēku. Tā ir potenciāls apdraudējums vairāk kā miljardam un iespējams pat diviem miljardiem cilvēku. Tas nav tikai jautājums par Sahāras tuksneša izplešanos vai līdzīgām parādībām. Pārtuksnešošanās – auglīgo augsnes slāņu un veģetācijas izzušana – ir vērojama visā pasaulē – no Spānijas krastiem līdz Ķīnas līdzenumiem. Gandrīz viena trešā daļa no zemes sauszemes teritorijas ir pakļauta pārtuksnešošanās riskam. 40 % no aramzemes pašlaik ir ļoti sliktā stāvoklī. Situācija ir vissliktākā Vidusāzijas reģionā, kur trīs ceturtdaļas augsnes ir neauglīga. Pārtuksnešošanos veicina klimata pārmaiņas, lai gan līdz šim to lielākā mērā ietekmēja tādas vietēja mēroga darbības kā meža izstrādāšana un nepiemērotas lauksaimniecības, apūdeņošanas un liellopu audzēšanas metodes. Klimata pārmaiņas veicina pārtuksnešošanos, bet pārtuksnešošanās, savukārt, ietekmē klimata pārmaiņas, jo samazinās augsnes piesaistītais oglekļa daudzums kā rezultātā ogleklis nonāk atmosfērā. Ja vien mēs nerīkosimies gudri, neatlaidīgi un nekavējoties, mēs varam radīt burvju loku. Cīņa pret pārtuksnešošanos ir saistīta ar bada novēršanu un tādējādi arī ar konfliktu novēršanu. Pagājušajā jūnijā Apvienoto Nāciju Organizācija brīdināja, ka nākamajos desmit gados pārtuksnešošanās dēļ savas mājas atstās 50 miljoni cilvēku galvenokārt no Āfrikas reģiona uz dienvidiem no Sahāras un Vidusāzijas reģiona. Tas nozīmē arī to, ka arvien vairāk cilvēku mēģinās iekļūt Eiropā nelegāli. Darfūras krīze tiek uzskatīta par pirmo konfliktu, kas izcēlies klimata pārmaiņu dēļ. Ūdens trūkums ir tikai viens no šīs krīzes iemesliem. Tiek uzskatīts, ka ieilgušais ūdens trūkums un augsnes ražīguma mazināšanās ir veicinājusi arī degvielas krīzi. Saskaņā ar rezolūcijā noteikto ir nepieciešams investēt līdzekļus ilgtspējīgā zemes izmantošanā. Pārtuksnešošanās novēršanas pasākumi izmaksās daudz mazāk, nekā tās sekas. Spilgts piemērs mazākā mērogā ir Lieldienu salas. Kādreiz tur bija plaukstoša kultūra, bet pēc tam, kad izcirta mežus, augsne pasliktinājās, salas pārklāja sausas pļavas, un plaukstošā kultūra īsā laikā sabruka. Ja mēs rīkosimies gudri, neatlaidīgi un noteikti, mēs varam novērst to, ka šāds liktenis piemeklē visu cilvēci."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia jäsen Ouzkýlle ja muille hyvästä päätöslauselmaesityksestä. YK:n mukaan aavikoituminen koskee nyt välittömästi 100–200 miljoonaa ihmistä. Potentiaalinen uhka se on yli miljardille, mahdollisesti jopa kahdelle miljardille ihmiselle. Kyse ei ole vain Saharan leviämisestä ja vastaavasta. Aavikoitumista eli hedelmällisten maakerrosten ja kasvipeitteen katoamista tapahtuu joka puolella maailmaa Espanjan rannikoilta Kiinan tasangoille. Melkein kolmannes maapallon maa-alasta on vaarassa aavikoitua. 40 prosenttia pelloista on pahasti heikentyneitä. Tilanne on pahin Keski-Aasiassa, jossa kolme neljäsosaa maaperästä on hedelmätöntä. Ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, mutta tähän mennessä siihen ovat vaikuttaneet eniten paikalliset teot, kuten metsien hakkuut sekä väärät viljely-, kastelu- ja karjankasvatusmenetelmät. Samalla kun ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, aavikoituminen toisaalta pahentaa ilmastonmuutosta, koska maaperään sitoutuneen hiilen väheneminen johtaa sen hiilen lopulta ilmakehään. Jos emme toimi viisaasti, johdonmukaisesti ja ripeästi, voimme luoda itseään ruokkivan noidankehän. Aavikoitumisen torjunnassa on kyse nälän estämisestä ja sitä kautta myös konfliktien ennaltaehkäisemisestä. Viime kesäkuussa YK varoitti, että aavikoituminen voi ajaa kodeistaan 50 miljoonaa ihmistä seuraavien 10 vuoden aikana, pääasiassa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja Keski-Aasiasta. Tämä tarkoittaa myös lisää Eurooppaan laittomasti pyrkiviä ihmisiä. Darfurin kriisiä on luonnehdittu ensimmäiseksi ilmastonmuutoskonfliktiksi. Vesipula onkin kriisin yksi osatekijä. On yleisemminkin huomattu, että pitkittyvä vesipula ja maan tuottavuuden heikkeneminen ovat omiaan ruokkimaan konflikteja. Kuten päätöslauselmassa todetaan, kestävään maankäyttöön kannattaa investoida. Toimet, joilla aavikoituminen estetään, tulevat paljon halvemmiksi kuin aavikoitumisen seuraukset. Varoittava esimerkki minimittakaavassa on Pääsiäissaaret. Niillä oli aikoinaan kukoistava kulttuuri, mutta metsien hakkuut johtivat siihen, että maaperä köyhtyi, saaret muuttuivat kuivaksi ruohikoksi ja kukoistava kulttuuri romahti lyhyessä ajassa. Jos toimimme viisaasti, johdonmukaisesti ja päättäväisesti, voimme estää sen, että koko ihmiskunta kokee saman kohtalon."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, mijn dank gaat uit naar de heer Ouzký en de anderen voor een uitstekende ontwerpresolutie. Volgens de Verenigde Naties treft woestijnvorming nu rechtstreeks honderd tot tweehonderd miljoen mensen. Het is een potentiële dreiging voor meer dan een miljard mensen, mogelijk zelfs twee miljard mensen. Het is niet alleen een kwestie van de Sahara die zich aan het uitbreiden is en soortgelijke fenomenen. Woestijnvorming, het verdwijnen van vruchtbare bodemlagen en vegetatie, vindt over de hele wereld plaats, van de kusten van Spanje tot de vlakten van China. Bijna eenderde van het land op de aarde loopt het risico van woestijnvorming. Zo ongeveer veertig procent van het bouwland verkeert nu in zeer slechte staat. De situatie is het ergst in Centraal-Azië, waar driekwart van de bodem onvruchtbaar is. Klimaatverandering werkt woestijnvorming in de hand, hoewel tot op heden vaak het vaak de lokale activiteiten zijn die eraan hebben bijgedragen, zoals houtkap en ongeschikte landbouw-, irrigatie- en veeteelmethoden. Terwijl klimaatverandering bijdraagt aan meer woestijnvorming, verergert woestijnvorming klimaatverandering, omdat minder binding van koolstof met de bodem uiteindelijk resulteert in koolstof die in de atmosfeer wordt geloosd. Tenzij we oordeelkundig, consistent en alert handelen, creëren we mogelijk een vicieuze cirkel. Bestrijding van woestijnvorming brengt het voorkómen van honger met zich en daarmee het voorkómen van conflicten. Nog in juni waarschuwde de VN dat in de komende tien jaar woestijnvorming vijftig miljoen mensen uit hun huizen zou kunnen verdrijven, hoofdzakelijk in Sub-Sahara Afrika en Centraal-Azië. Dit betekent ook dat meer mensen proberen Europa illegaal binnen te komen. De crisis in Darfur is bestempeld als het eerste conflict als gevolg van klimaatverandering. Het watertekort is slechts een aspect van de crisis. Meer algemeen wordt erkend dat het aanhoudende watertekort en de verminderde productiviteit in het land voeding gaven aan het conflict. Zoals de resolutie verklaart, moet er worden geïnvesteerd in duurzaam gebruik van land. Maatregelen om woestijnvorming te voorkomen zullen goedkoper zijn dan de gevolgen ervan. Een waarschuwend voorbeeld op kleine schaal vormen de Paaseilanden. Daar was eens een bloeiende cultuur, maar toen de bossen werden gekapt, verarmde de bodem en werden de eilanden tot droge graslanden, en dat leidde in korte tijd tot de ondergang van een welvarende cultuur. Als we verstandig, consistent en vastberaden handelen, kunnen we verhinderen dat de hele mensheid hetzelfde lot zal treffen."@nl³ "Panie przewodniczący, panie i panowie! Pragnę podziękować panu Ouzký i innym za doskonały wniosek w prawie rezolucji. Według Narodów Zjednoczonych pustynnienie dotyka obecnie bezpośrednio od 100 do 200 milionów ludzi. Jest to potencjalne zagrożenie dla ponad miliarda, a nawet dwóch miliardów osób. Nie chodzi jedynie o rozszerzanie się Sahary lub inne podobne zjawiska. Pustynnienie, zanik żyznych warstw gleby oraz roślinności występują na całym świecie, od wybrzeży Hiszpanii po niziny w Chinach. Blisko jednej trzeciej powierzchni lądowej planety grozi ryzyko wystąpienia pustynnienia. Prawie 40 % uprawianych gruntów jest w bardzo złym stanie. Najgorzej jest w Środkowej Azji, gdzie trzy czwarte gleb to nieużytki. Zmiany klimatyczne pogłębiają pustynnienie, aczkolwiek do teraz wpływ na nie miała głównie działalność lokalna, na przykład wycinka i nieprawidłowa uprawa ziemi, nawadnianie i metody hodowli bydła. Zmiany klimatyczne wpływają na pogorszenie pustynnienia, a pustynnienie pogłębia zmiany klimatyczne, ponieważ słabsze wiązanie węgla w glebie skutkuje ostatecznie emisją węgla do atmosfery. Jeśli nie będziemy działać mądrze, konsekwentnie i terminowo, może powstać błędne koło. Zwalczanie pustynnienia pociąga za sobą zapobieganie głodowi, a przez to konfliktom. W czerwcu ONZ ostrzegł, że w ciągu następnych 10 lat susze mogą wysiedlić 50 milionów ludzi, głównie z krajów afrykańskich na południe od Sahary i Środkowej Azji. Oznacza to, że prawdopodobnie więcej osób będzie próbowało nielegalnie dostać się do Europy. Kryzys w Darfurze został opisany jako pierwszy konflikt na tle zmian klimatycznych. Niedobór wody to tylko jeden z aspektów tego konfliktu. Istnieje powszechne przekonanie, że przedłużający się niedobór wody oraz spadek produktywności ziemi przyczyniają się do zaognienia konfliktu. Jak zaznaczono w rezolucji, istnieje konieczność inwestycji w zrównoważone wykorzystywanie ziemi. Środki zapobiegające pustynnieniu będą o wiele tańsze niż jego konsekwencje. Przykładem ostrzegawczym na małą skalę są Wyspy Wielkanocne. Kiedyś istniała tam bogata kultura, ale kiedy wycięto lasy, ziemia zmarniała, wyspy zmieniły się w suche tereny trawiaste, a kwitnąca kultura w krótkim czasie upadła. Jeśli będziemy działać mądrze, konsekwentnie i stanowczo, możemy uchronić całą ludzkość przed takim samym losem."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, os meus agradecimentos ao senhor deputado Ouzký e restantes colegas pela excelente proposta de resolução apresentada. Segundo as Nações Unidas, actualmente, a desertificação afecta 100 a 200 milhões de pessoas directamente e constitui uma ameaça para mais de mil milhões, talvez mesmo dois mil milhões, de pessoas. Não estamos apenas a falar do alastramento do Sahara e de fenómenos semelhantes. A desertificação, o desaparecimento das camadas férteis do solo e da vegetação, está a ter lugar em todo o mundo, desde as costas da Espanha até às planícies da China. Praticamente um terço da superfície do globo está em risco de desertificação. Temos algo como 40% dos solos aráveis em muito mau estado. A situação é pior na Ásia Central, onde três quartos do solo já não são férteis. As alterações climáticas estão a agravar a desertificação, embora, até ao momento, esta tenha sido predominantemente afectada pelas actividades desenvolvidas localmente, como é o caso da exploração florestal e da falta de adequação dos métodos da agricultura, da irrigação e da criação de gado. Enquanto as alterações climáticas agravam a desertificação, esta, por sua vez, também agrava as alterações climáticas, pois o facto de haver menos fixação de carbono nos solos acaba por resultar numa maior libertação de carbono na atmosfera. A menos que actuemos de forma sensata, coerente e rápida, poderemos vir a criar um círculo vicioso. Combater a desertificação envolve inevitavelmente a prevenção da fome e, dessa forma, também a prevenção de conflitos. Em Junho passado, a ONU lançou um alerta relativamente aos próximos dez anos, em que a desertificação poderá afastar 50 milhões de pessoas das suas casas e terras, especialmente na África subsariana e na Ásia Central. Este facto poderia também traduzir-se em mais pessoas a tentarem entrar ilegalmente na Europa. A crise no Darfur tem sido descrita como o primeiro conflito relacionado com as alterações climáticas. A escassez de água é apenas um aspecto da crise. O reconhecimento mais generalizado é de que a prolongada escassez de água e o declínio da produtividade dos solos contribuíram para lançar mais achas na fogueira do conflito. Tal como referido na resolução, é necessário que haja investimento na utilização sustentável dos solos. As medidas para prevenir a desertificação vão ser muito menos dispendiosas do que as suas consequências. Um exemplo premonitório, numa escala reduzida, vem-nos da Ilha de Páscoa. Tempos houve em que a cultura era florescente, mas, com o abate das florestas, deu-se o empobrecimento dos solos, as ilhas converteram-se em savanas áridas e uma cultura próspera entrou em colapso num curto espaço de tempo. Se a nossa actuação se pautar pela sensatez, coerência e determinação, poderemos impedir que toda a humanidade sofra o mesmo destino."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia jäsen Ouzkýlle ja muille hyvästä päätöslauselmaesityksestä. YK:n mukaan aavikoituminen koskee nyt välittömästi 100–200 miljoonaa ihmistä. Potentiaalinen uhka se on yli miljardille, mahdollisesti jopa kahdelle miljardille ihmiselle. Kyse ei ole vain Saharan leviämisestä ja vastaavasta. Aavikoitumista eli hedelmällisten maakerrosten ja kasvipeitteen katoamista tapahtuu joka puolella maailmaa Espanjan rannikoilta Kiinan tasangoille. Melkein kolmannes maapallon maa-alasta on vaarassa aavikoitua. 40 prosenttia pelloista on pahasti heikentyneitä. Tilanne on pahin Keski-Aasiassa, jossa kolme neljäsosaa maaperästä on hedelmätöntä. Ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, mutta tähän mennessä siihen ovat vaikuttaneet eniten paikalliset teot, kuten metsien hakkuut sekä väärät viljely-, kastelu- ja karjankasvatusmenetelmät. Samalla kun ilmastonmuutos pahentaa aavikoitumista, aavikoituminen toisaalta pahentaa ilmastonmuutosta, koska maaperään sitoutuneen hiilen väheneminen johtaa sen hiilen lopulta ilmakehään. Jos emme toimi viisaasti, johdonmukaisesti ja ripeästi, voimme luoda itseään ruokkivan noidankehän. Aavikoitumisen torjunnassa on kyse nälän estämisestä ja sitä kautta myös konfliktien ennaltaehkäisemisestä. Viime kesäkuussa YK varoitti, että aavikoituminen voi ajaa kodeistaan 50 miljoonaa ihmistä seuraavien 10 vuoden aikana, pääasiassa Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta ja Keski-Aasiasta. Tämä tarkoittaa myös lisää Eurooppaan laittomasti pyrkiviä ihmisiä. Darfurin kriisiä on luonnehdittu ensimmäiseksi ilmastonmuutoskonfliktiksi. Vesipula onkin kriisin yksi osatekijä. On yleisemminkin huomattu, että pitkittyvä vesipula ja maan tuottavuuden heikkeneminen ovat omiaan ruokkimaan konflikteja. Kuten päätöslauselmassa todetaan, kestävään maankäyttöön kannattaa investoida. Toimet, joilla aavikoituminen estetään, tulevat paljon halvemmiksi kuin aavikoitumisen seuraukset. Varoittava esimerkki minimittakaavassa on Pääsiäissaaret. Niillä oli aikoinaan kukoistava kulttuuri, mutta metsien hakkuut johtivat siihen, että maaperä köyhtyi, saaret muuttuivat kuivaksi ruohikoksi ja kukoistava kulttuuri romahti lyhyessä ajassa. Jos toimimme viisaasti, johdonmukaisesti ja päättäväisesti, voimme estää sen, että koko ihmiskunta kokee saman kohtalon."@ro¹⁸ ". Pán predsedajúci, dámy a páni, chcela by som sa poďakovať pánovi Ouzkému a ostatným za vynikajúci návrh uznesenia. Podľa Organizácie spojených národov dnes rozširovanie púšte priamo ovplyvňuje 100 až 200 miliónov ľudí. Predstavuje potenciálne ohrozenie pre viac než miliardu a pravdepodobne až dve miliardy ľudí. Nejde len o problém rozširovania Sahary a podobné fenomény. K rozširovaniu púšte, strate úrodných vrstiev pôdy a vegetácie dochádza na celom svete, od španielskeho pobrežia až po čínske roviny. Rozširovaním púšte je ohrozená takmer tretina zemskej plochy planéty. Až 40 % ornej pôdy je v súčasnosti vo veľmi zlom stave. Táto situácia kulminuje v strednej Ázii, kde sú neúrodnými tri štvrtiny pôdy. Zmena klímy rozširovanie púšte zhoršuje, hoci doteraz to bola najmä činnosť vyvíjaná na mieste, ktorá ho ovplyvňovala, napríklad ťažba dreva a nevhodné poľnohospodárske, zavlažovacie postupy a metódy chovu dobytka. Zatiaľ čo zmena klímy zhoršuje rozširovanie púšte, rozširovanie púšte zhoršuje zmenu klímy, keďže menej viazaného uhlíka v pôde v konečnom dôsledku vedie k uvoľňovaniu uhlíka do atmosféry. Pokiaľ nebudeme konať rozumne, konzistentne a rýchlo, môžeme sa ocitnúť v začarovanom kruhu. Boj proti rozširovaniu púšte súvisí s prevenciou hladomoru a prostredníctvom tej s prevenciou konfliktov. Minulý rok v júni OSN upozornila, že počas nasledujúcich desiatich rokov môže rozširovanie púští prispieť k vysídleniu 50 miliónov ľudí, najmä v subsaharskej Afrike a strednej Ázii. Znamenalo by to väčšie množstvo osôb snažiacich sa o nelegálny vstup do Európy. O kríze v Dárfúre sa hovorí ako o prvom konflikte spôsobenom zmenou klímy. Nedostatok vody je len jedným z aspektov krízy. Všeobecne sa uznáva, že dlhotrvajúci nedostatok vody a pokles v produktivite pôdy pomohli rozpútať konflikt. Ako sa uvádza v uznesení, sú potrebné investície do trvalo udržateľného využívania pôdy. Opatrenia na prevenciu rozširovania púšte budú oveľa finančne nenáročnejšie, než jej dôsledky. Odstrašujúcim príkladom v malom meradle sú Veľkonočné ostrovy. Kedysi na nich existovala prekvitajúca kultúra, avšak po tom, čo boli vyrúbané lesy, bola pôda ochudobnená a ostrovy sa zmenili na suché lúky a kedysi prosperujúca kultúra veľmi rýchlo vyhynula. Ak sa zachováme rozumne, konzistentne a odhodlane, môžeme zachrániť celé ľudstvo od rovnakého osudu"@sk¹⁹ "Gospod predsednik, gospe in gospodje, zahvaljujem se gospodu Ouzkýju in drugim za odličen predlog resolucije. V skladu z Združenimi narodi dezertifikacija zdaj neposredno vpliva na 100 do 200 milijonov ljudi. Predstavlja pa potencialno grožnjo za več kot milijardo in morda celo dve milijardi ljudi. Ne gre le za to, da se širi Sahara, in podobne pojave. Dezertifikacija, izginjanje rodovitnih plasti tal in vegetacije se dogaja po vsem planetu, od obal Španije do ravnin Kitajske. Skoraj tretjini kopenskega območja Zemlje grozi dezertifikacija. Kar 40 % obdelovalnih površin je trenutno v zelo slabem stanju. Položaj je najslabši v Srednji Aziji, kjer so tri četrtine tal nerodovitne. Podnebne spremembe poslabšujejo dezertifikacijo, čeprav so do zdaj nanjo vplivale predvsem lokalne dejavnosti, kot so sečnja, neustrezno kmetovanje, namakanje in živinorejske metode. Medtem ko podnebne spremembe slabo vplivajo na dezertifikacijo, dezertifikacija poslabšuje podnebne spremembe, ker se ob manjši vezavi ogljika v tla posledično več ogljika sprosti v ozračje. Če ne bomo ukrepali modro, dosledno in hitro, lahko nastane začarani krog. Boj proti dezertifikaciji vključuje preprečevanje lakote in prek tega tudi preprečevanje konfliktov. Junija lani so Združeni narodi opozorili, da lahko dezertifikacija v naslednjih 10 letih prežene 50 milijonov ljudi z njihovih domov, predvsem v podsaharski Afriki in Srednji Aziji. To tudi pomeni, da bo več ljudi poskušalo nezakonito priti v Evropo. Kriza v Darfurju je bila označena za prvi konflikt podnebnih sprememb. Pomanjkanje vode je le en vidik krize. Splošneje je priznano, da sta dolgotrajno pomanjkanje vode in zmanjšanje produktivnosti zemlje pomagala spodbuditi konflikt. Kot je navedeno v resoluciji, je treba vlagati v trajnostno uporabo tal. Ukrepi za preprečevanje dezertifikacije bodo veliko cenejši od njenih posledic. Opozorilni primer v majhnem obsegu so Velikonočno otoki. Tam je bila nekoč cvetoča kultura, vendar je po sečnji gozdov zemlja postala revna, otoki so se spremenili v suha travišča in bogata kultura je v kratkem času propadla. Če bomo ukrepali modro, dosledno in odločno, lahko preprečimo, da bi vse človeštvo doživelo enako usodo."@sl²⁰ "Herr talman, mina damer och herrar! Jag tackar Miroslav Ouzký och övriga för ett utmärkt resolutionsförslag. Enligt FN är nu 100–200 miljoner människor direkt berörda av ökenspridningen. Den är ett potentiellt hot mot över en miljard människor, kanske så många som två miljarder. Det handlar inte bara om att Sahara breder ut sig och andra liknande fenomen. Ökenspridningen och förlusten av bördiga jordlager och växtlighet är ett faktum över hela världen, från Spaniens kuster till Kinas slätter. Nästan en tredjedel av jordens markområden hotas av ökenspridning. Så mycket som 40 procent av den odlingsbara marken är nu i mycket dåligt skick. Situationen är värst i Centralasien, där tre fjärdedelar av marken är ofruktsam. Klimatförändringen förvärrar ökenspridningen, även om det hittills mest har varit lokala faktorer som har påverkat den, såsom skogsavverkning och olämpliga odlings-, bevattnings- och djurhållningsmetoder. Samtidigt som klimatförändringen förvärrar ökenspridningen förvärrar ökenspridningen klimatförändringen, eftersom mindre koldioxidbindning i marken i slutändan leder till att koldioxid frigörs i atmosfären. Om vi inte agerar förnuftigt, konsekvent och snabbt kan vi hamna i en ond cirkel. Genom att bekämpa ökenspridning förebygger man svält och därmed konflikter. I juni varnade FN för att ökenspridningen under de närmaste tio åren hotar att driva 50 miljoner människor från deras hem, främst i Afrika söder om Sahara och Centralasien. Detta innebär samtidigt att fler människor kommer att försöka ta sig olagligt till Europa. Darfurkrisen har beskrivits som den första krisen orsakad av klimatförändringen. Vattenbristen är bara en aspekt i denna kris. Det är allmänt erkänt att den långvariga vattenbristen och landets sjunkande produktivitet har bidragit till konflikten. Så som anges i resolutionen måste man satsa på ett hållbart markutnyttjande. Åtgärder för att förhindra ökenspridning blir väsentligt billigare än att hantera dess konsekvenser. Ett varnande exempel i liten skala är Påsköarna. Där fanns en gång en blomstrande kultur, men när skogarna skövlades utarmades jorden och öarna förvandlades till torra grässlätter. En framstående kultur gick under på väldigt kort tid. Om vi agerar förnuftigt, konsekvent och bestämt kan vi förhindra att hela mänskligheten går samma öde till mötes."@sv²²
lpv:unclassifiedMetadata	"Satu Hassi,"^18,15 "Verts/ALE-ryhmän puolesta"^18,15