Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2007-09-05-Speech-3-024"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2007-09-05"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Combaterea terorismului (dezbatere)⁶
dcterms:Language	"nl"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20070905.2.3-024"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2007-09-05-Speech-3-025⁶
lpv:speaker	lp:Johannes Blokland⁶
lpv:spoken text	"Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik de Raadsvoorzitter en de vice-voorzitter van de Europese Commissie hartelijk danken voor hun uitvoerige beantwoording van de vragen. Ik ben verheugd dat er in dit debat gelegenheid is om achterom te kijken om zo ook weer vooruit te komen. Centraal in dit debat is de vraag welke maatregelen er zijn genomen in de bestrijding van terreur en of deze maatregelen ook doeltreffend waren. En belangrijker nog: staan de maatregelen niet op gespannen voet met de democratische rechtsstaat? Vandaag zal er gestemd worden over aanpassing van de regels voor handbagage in het vliegverkeer. Collega Graham Watson sprak daar al over. Daarmee komt er, naar ik hoop, een eind aan een omstreden maatregel. De regels voor vloeistoffen zijn niet effectief en roepen grote weerstand op. We moeten ervoor waken dat terreurbestrijding illusiepolitiek wordt. Er wordt sinds de aanslagen van 2001 een enorme hoeveelheid informatie verzameld. Maar dataverzameling moet leiden tot verwerking ervan. Na de aanslagen in Londen en Madrid bleek dat de inlichtingendiensten wel over gegevens beschikten maar niet tijdig ingrepen. Gegevens zijn er wel, maar toepassing blijft een probleem. Recent verscheen in Nederland een boek over terrorisme en de bestrijders van terreur. Vanuit een historisch perspectief wordt in dat boek gesteld dat de effectiviteit van terrorisme beperkt is. Aan de andere kant heeft terreurbestrijding soms een ingrijpend effect op de samenleving met irritatie als gevolg. Voor de terroristen is de winst dat de bestrijders van terrorisme hun moreel krediet bij de bevolking verliezen in de strijd tegen terreur. Bij nieuwe maatregelen moeten we dus een juiste balans vinden tussen de rechtsstaat en een doeltreffende bestrijding van terroristen. Controle is daarbij een legitiem parlementair instrument. De vroegere terrorismecoördinator, Gijs de Vries, gaf uit zijn ervaring aan dat geen enkele lidstaat een Europese politie of Europese veiligheidsdienst wil. De lidstaten willen dat veiligheid nationaal georganiseerd blijft. Toch proberen we hier in Europa met elkaar samen te werken. Een probleem in het verlengde hiervan is het gebrek aan democratische controle van de samenwerking. De parlementen in de lidstaten controleren hun eigen diensten, maar niet de samenwerking. Hoe denkt de Raad over het consequent en regelmatig informeren van het Europees Parlement? En daarmee bedoel ik niet in de eerste plaats het voor instemming voorleggen van nieuwe maatregelen, maar vooral het geven van antwoord op de vragen die inmiddels al zo vaak zijn gesteld. Dergelijke bijeenkomsten zouden net als bij de nationale parlementaire veiligheidscommissies wel achter gesloten deuren kunnen plaatsvinden. Ik hoor graag of de Raad daaraan zou willen meewerken."@nl³
lpv:spokenAs	chair_of_the_bureau; IND/DEM (2007-02-13--2008-01-29)²³ vice-chair; ENVI (2007-02-01--2009-07-13)²³ member; Temporary Committee on Climate Change (2007-05-10--2009-02-04)²³ member; Delegation to the EU-Armenia, EU-Azerbaijan and EU-Georgia Parliamentary Cooperation Committees (2004-09-15--2009-07-13)²³ member; Delegation to the EU-Kazakhstan, EU-Kyrgyzstan and EU-Uzbekistan Parliamentary Cooperation Committees, and for relations with Tajikistan, Turkmenistan and Mongolia (2004-09-15--2009-07-13)²³ substitute; TRAN (2007-01-31--2009-07-13)²³ unknown; ChristenUnie - Staatkundig Gereformeerde Parti (2004-07-20--2009-07-13)²³
lpv:translated text	"Pane předsedající, rád bych upřímně poděkoval úřadujícímu předsedovi Rady a místopředsedovi Evropské komise za jejich podrobné odpovědi na naše otázky. Těší mne, že tato diskuse nám poskytla prostor k ohlédnutí se do minulosti, což nám umožní opět se pohnout kupředu. Ústředním bodem této diskuse je otázka, jaká opatření byla přijata s cílem bojovat proti terorismu, a zda jsou účinná. Důležitější je však stále otázka, zda jsou tato opatření v rozporu s demokratickým právním státem. Dnes plánujeme hlasovat o změně a doplnění pravidel týkajících se příručního zavazadla v letecké dopravě. Pan Watson se již k této věci vyjádřil. Věřím, že toto hlasování ukončí uplatňování tohoto kontroverzního opatření. Pravidla týkající se tekutin jsou neúčinná a ostře se proti nim protestuje. Musíme zabezpečit, aby se z potírání terorismu nestala politika přeludu. Od útoků z roku 2001 bylo nashromážděno obrovské množství informací, avšak shromažďování informací musí vést k jejich zpracování. Po útocích na Londýn a Madrid se stalo zřejmým, že informační služby měly skutečně k dispozici údaje, avšak nereagovaly včas. Údaje mohou být k dispozici, avšak jejich zpracování představuje i nadále problém. Nedávno vyšla v Nizozemsku kniha o terorismu a o těch, kdo proti němu bojují. Prezentuje se v ní argument, že z historického hlediska je účinnost terorismu omezená. Naproti tomu může mít potírání terorismu občas velký vliv na společnost, který ústí v podráždění. Ti, kdo bojují proti terorismu, ztrácejí během této války morální kredit v očích občanů, což představuje pro teroristy zisk. Přijímáme-li tedy nová opatření, musíme proto nalézt rovnováhu mezi právním státem a účinným bojem proti terorismu. Monitorování je v tomto ohledu legitimním parlamentním nástrojem. Bývalý koordinátor pro potírání terorismu, Gijs de Vries, prohlásil, že na základě jeho zkušeností nechtěl ani jeden z členských států evropskou policejní jednotku nebo evropskou bezpečnostní službu. Členské státy chtějí i nadále koordinovat bezpečnost na vnitrostátní úrovni. Přesto se stále snažíme o organizaci evropské spolupráce. Jedním z problémů, které tato spolupráce přináší, je nedostatek demokratické kontroly nad ní. Vnitrostátní parlamenty monitorují své vlastní služby, nikoliv však tuto spolupráci. Co si Rada myslí o konzistentním a pravidelném informování Evropského parlamentu? Nemyslím tím primárně předkládání nových opatření ke schválení, ale odpovědi na otázky, které byly velmi často pokládány. Podobně jako je tomu v případě vnitrostátních parlamentních výborů pro bezpečnost, i tato setkání by se měla konat za zavřenými dveřmi. Chtěl bych se Rady otázat, zda hodlá v této věci spolupracovat."@cs¹ "Hr. formand! Allerførst vil jeg takke rådsformanden og Kommissionens næstformand mange gange for deres udførlige besvarelse af spørgsmålene. Jeg er overbevist om, at der under denne forhandling er lejlighed til at se bagud for på den måde også at komme fremad. Centralt i denne forhandling er spørgsmålet, hvilke foranstaltninger der er truffet, hvad angår terrorbekæmpelsen, og om disse foranstaltninger også har været effektive. Og hvad der er endnu vigtigere, er foranstaltningerne ikke i modstrid med den demokratiske retsstat? I dag vil der blive stemt om en tilpasning af reglerne for håndbagage i fly. Det talte Graham Watson også om. Dermed kommer der forhåbentlig en ende på en omstridt foranstaltning. Reglerne for væsker er ikke effektive og giver anledning til stor modstand. Vi må passe på, at terrorbekæmpelse ikke bliver en illusionspolitik. Siden attentaterne i 2001 er der indsamlet en enorm mængde data. Men indsamling af data skal føre til forarbejdelse af disse. Efter attentaterne i London og Madrid viste det sig, at efterretningstjenesterne ikke greb ind i tide, selv om de rådede over oplysninger. Der findes oplysninger, men anvendelsen af dem er stadig et problem. For nylig udkom der i Nederlandene en bog om terrorisme og terrorbekæmperne. Set ud fra et historisk perspektiv siges der i denne bog, at effektiviteten af terrorisme er begrænset. På den anden side har terrorbekæmpelse sommetider en vidtrækkende indvirkning på samfundet, som medfører irritation. For terroristerne er det en fordel, at befolkningen mister deres moralske tillid til dem, der bekæmper terror. Ved nye foranstaltninger må vi derfor finde den rette balance mellem retsstaten og en effektiv bekæmpelse af terrorister. Kontrol er i den forbindelse et legitimt parlamentarisk instrument. Den tidligere antiterrorkoordinator, Gijs de Vries, udtalte på baggrund af sine erfaringer, at der overhovedet ikke er nogen medlemsstat, som ønsker europæisk politi eller en europæisk efterretningstjeneste. Medlemsstaterne ønsker, at sikkerhed fortsat skal gribes an på nationalt plan. Alligevel forsøger vi her i Europa at samarbejde med hinanden. Et problem i forlængelse heraf er den manglende demokratiske kontrol med samarbejdet. Parlamenterne i medlemsstaterne kontrollerer deres egne tjenester, men ikke samarbejdet. Hvad mener Rådet om at informere Europa-Parlamentet konsekvent og regelmæssigt? Og dermed mener jeg ikke i første række, at nye foranstaltninger skal forelægges til godkendelse, men især, at de spørgsmål, som i mellemtiden er stillet temmelig ofte, besvares. Sådanne møder bør dog ligesom ved de nationale parlamentariske sikkerhedsudvalg kunne finde sted bag lukkede døre. Jeg hører gerne, om Rådet vil medvirke til dette."@da² ". Herr Präsident! Zunächst aufrichtigen Dank an den Ratsvorsitzenden und den Vizepräsidenten der Europäischen Kommission für ihre ausführliche Beantwortung unserer mündlichen Anfragen. Ich begrüße die durch diese Aussprache gebotene Gelegenheit zu einer Rückschau, durch die wiederum Fortschritte ermöglicht werden. Im Mittelpunkt dieser Debatte steht die Frage, welche Maßnahmen zur Terrorismusbekämpfung ergriffen worden sind und inwieweit diese Maßnahmen wirksam waren. Noch wichtiger ist die Frage, ob die Maßnahmen im Widerspruch zum demokratischen Rechtsstaat stehen. Bei der heutigen Abstimmung geht es um eine Änderung der Vorschriften für Handgepäck im Flugverkehr, worauf Herr Watson bereits zu sprechen kam. Damit wird – hoffentlich – eine umstrittene Maßnahme wieder abgeschafft. Die für Flüssigkeiten geltenden Bestimmungen sind ineffektiv und rufen heftigen Widerstand hervor. Wir müssen Acht geben, dass die Politik der Terrorismusbekämpfung nicht zu einer Selbsttäuschung wird. Seit den Anschlägen von 2001 werden Unmengen von Informationen gesammelt – Datensammlung muss jedoch dazu führen, dass Daten auch verarbeitet werden. Nach den Attentaten in London und Madrid stellte sich heraus, dass die Geheimdienste zwar über Daten verfügten, aber nicht rechtzeitig eingegriffen haben. Daten liegen zwar vor, ihre Verwertung ist aber noch ein Problem. In den Niederlanden erschien vor kurzem ein Buch über Terrorismus und Terrorismusbekämpfung. Aus historischer Sicht wird darin die Behauptung aufgestellt, der Terrorismus sei nur begrenzt wirksam. Andererseits hat die Terrorismusbekämpfung mitunter empfindliche Folgen für die Gesellschaft, wodurch Irritationen entstehen. Für die Terroristen bedeutet es einen Sieg, wenn jene, die den Terror bekämpfen, dabei ihr moralisches Ansehen bei der Bevölkerung verlieren. Daher gilt es, die richtige Balance zwischen Rechtsstaatlichkeit und der wirksamen Bekämpfung von Terroristen zu finden, wenn neue Maßnahmen ergriffen werden. Kontrollen stellen in diesem Zusammenhang ein legitimes parlamentarisches Instrument dar. Der frühere EU-Koordinator für die Terrorismusbekämpfung, Gijs de Vries, sprach aus Erfahrung, als er erklärte, kein einziger Mitgliedstaat wolle eine europäische Polizei oder einen europäischen Sicherheitsdienst. Die Mitgliedstaaten möchten, dass Sicherheit weiterhin auf nationaler Ebene organisiert wird. Wir sind jedoch noch immer bemüht, eine europäische Zusammenarbeit zu organisieren, was unter anderem das Problem zur Folge hat, dass über sie keine demokratische Kontrolle ausgeübt wird. Die Parlamente in den Mitgliedstaaten überwachen ihre eigenen Dienste, nicht aber diese Kooperation. Welchen Standpunkt vertritt der Rat zu einer konsequenten und regelmäßigen Unterrichtung des Europäischen Parlaments? Damit meine ich nicht in erster Linie, dass ihm neue Maßnahmen zur Bewilligung vorgelegt, sondern dass die mittlerweile schon so oft gestellten Fragen beantwortet werden. Wie in den Sicherheitsausschüssen der nationalen Parlamente sollten solche Treffen allerdings hinter verschlossenen Türen stattfinden können. Vom Rat möchte ich gerne wissen, ob er hier zur Mitarbeit bereit ist."@de⁹ "Κύριε Πρόεδρε, θέλω καταρχάς να ευχαριστήσω θερμά τον Προεδρεύοντα του Συμβουλίου και τον Αντιπρόεδρο της Ευρωπαϊκής Επιτροπής για τις ενδελεχείς απαντήσεις τους στις ερωτήσεις μας. Χαίρομαι που αυτή η συζήτηση μας δίνει την ευκαιρία να κοιτάξουμε πίσω για να πάμε και πάλι μπροστά. Κυρίαρχο ζήτημα σε αυτήν τη συζήτηση είναι το ποια μέτρα ελήφθησαν για την καταπολέμηση της τρομοκρατίας και αν αυτά υπήρξαν αποτελεσματικά. Ακόμα πιο σημαντικό είναι το ερώτημα αν αυτά τα μέτρα αντιβαίνουν στο δημοκρατικό κράτος δικαίου. Σήμερα, θα ψηφίσουμε για την τροποποίηση των κανόνων που διέπουν τις χειραποσκευές στις αερομεταφορές. Ο κ. Watson μίλησε ήδη σχετικά με αυτό. Αυτή η ψηφοφορία –το ελπίζω– θα θέσει τέρμα σε ένα αμφιλεγόμενο μέτρο. Οι κανόνες για τα υγρά είναι αναποτελεσματικοί και ξεσηκώνουν μεγάλη αντίδραση. Πρέπει να διασφαλίσουμε ότι η καταπολέμηση της τρομοκρατίας δεν θα γίνει μια πολιτική αυταπάτης. Συγκεντρώθηκε τεράστιος όγκος πληροφοριών μετά τις επιθέσεις του 2001 – ωστόσο, η συλλογή πληροφοριών πρέπει να οδηγεί στην επεξεργασία των πληροφοριών. Μετά τις επιθέσεις στο Λονδίνο και στη Μαδρίτη διαφάνηκε ότι οι υπηρεσίες πληροφοριών είχαν όντως στοιχεία στη διάθεσή τους, δεν έδρασαν όμως εγκαίρως. Τα στοιχεία μπορεί να είναι διαθέσιμα, η εφαρμογή όμως παραμένει προβληματική. Πρόσφατα, δημοσιεύτηκε ένα βιβλίο στις Κάτω Χώρες για την τρομοκρατία και όσους την καταπολεμούν. Προβάλλει από μια ιστορική σκοπιά το επιχείρημα ότι η αποτελεσματικότητα της τρομοκρατίας είναι περιορισμένη. Η καταπολέμηση της τρομοκρατίας, από την άλλη πλευρά, έχει ενίοτε μείζονα αντίκτυπο στην κοινωνία, που καταλήγει σε αγανάκτηση. Αυτοί που καταπολεμούν την τρομοκρατία υποσκάπτουν την ηθική τους υπόσταση έναντι των πολιτών στην πορεία αυτής της μάχης – πράγμα που αποτελεί κέρδος για τους τρομοκράτες. Όταν, επομένως, λαμβάνουμε νέα μέτρα, πρέπει να βρίσκουμε τη χρυσή τομή μεταξύ του κράτους δικαίου και της αποτελεσματικής καταπολέμησης της τρομοκρατίας. Ο έλεγχος είναι ένα νόμιμο κοινοβουλευτικό μέσο από την άποψη αυτή. Ο πρώην συντονιστής αντιτρομοκρατικής δράσης, ο κ. Gijs de Vries, είπε ότι με βάση την εμπειρία του, ούτε ένα κράτος μέλος δεν ήθελε μια ευρωπαϊκή αστυνομική δύναμη ή μια ευρωπαϊκή υπηρεσία ασφαλείας. Τα κράτη μέλη θέλουν να συνεχιστεί η οργάνωση της ασφάλειας σε εθνικό επίπεδο. Ωστόσο, ακόμη προσπαθούμε να οργανώσουμε την ευρωπαϊκή συνεργασία. Ένα επακόλουθο πρόβλημα είναι η έλλειψη δημοκρατικού ελέγχου σε αυτή τη συνεργασία. Τα εθνικά κοινοβούλια παρακολουθούν τις δικές τους υπηρεσίες, όχι όμως αυτήν τη συνεργασία. Τα εθνικά κοινοβούλια ελέγχουν τις υπηρεσίες τους, αλλά όχι αυτήν τη συνεργασία. Ποια είναι η γνώμη του Συμβουλίου σε σχέση με την αδιάλειπτη και τακτική ενημέρωση του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου; Με αυτό δεν εννοώ πρωτίστως την υποβολή νέων μέτρων προς έγκριση, αλλά τις απαντήσεις στις ερωτήσεις που πλέον τίθενται πολύ συχνά. Όπως συμβαίνει και στην περίπτωση των εθνικών κοινοβουλευτικών επιτροπών που είναι αρμόδιες για την ασφάλεια, θα πρέπει να είναι δυνατή η πραγματοποίηση αυτών των συναντήσεων κεκλεισμένων των θυρών. Θέλω να ακούσω αν το Συμβούλιο επιθυμεί τη συνεργασία σε αυτόν τον τομέα."@el¹⁰ "Mr President, I should like to start by thanking the President-in-Office of the Council and the Vice-President of the European Commission sincerely for their detailed replies to our questions. I am pleased that this debate gives us the opportunity to look back in order to move forward again. At the forefront of this debate is the question of what measures have been taken to combat terrorism and whether these have been effective. More important still is the question of whether the measures conflict with the democratic rule of law. Today, we are to vote on amending the rules on hand luggage in air transport. Mr Watson has already spoken about this. This vote – I hope – will put an end to a controversial measure. The rules on liquids are ineffective and arouse great opposition. We must ensure that the fight against terrorism does not become a policy of delusion. An enormous amount of information has been gathered since the 2001 attacks – yet data collection must lead to data processing. After the attacks in London and Madrid it emerged that the intelligence services did indeed have data at their disposal but did not act in time. The data may be available, but application remains a problem. Recently, a book was published in the Netherlands about terrorism and those combating it. This argues from a historical perspective that the effectiveness of terrorism is limited. The fight against terrorism, on the other hand, sometimes has a major impact on society, resulting in irritation. Those combating terrorism lose their moral credit balance with citizens in the course of this battle – which is a gain for the terrorists. When we take new measures, therefore, we must strike the right balance between the rule of law and an effective fight against terrorism. Monitoring is a legitimate parliamentary instrument in this regard. The former Counter-Terrorism Coordinator, Gijs de Vries, said that in his experience not one Member State wanted a European police force or a European security service. Member States want security to continue to be organised at national level. Yet we are still trying to organise European cooperation. One problem that follows from this is the lack of democratic control of such cooperation. National parliaments monitor their own services, but not this cooperation. What does the Council think about informing the European Parliament consistently and regularly? By this I do not mean primarily presenting new measures for approval, but answering the questions that have now been raised so often. As is the case with the national parliamentary security committees, such meetings should be allowed to take place behind closed doors. I should like to hear whether the Council wishes to cooperate on this."@en⁴ "Señor Presidente, me gustaría empezar expresando mi sincero agradecimiento al Presidente en ejercicio del Consejo y al Vicepresidente de la Comisión Europea por sus respuestas detalladas a nuestras preguntas. Me complace que este debate nos brinde la oportunidad de mirar hacia atrás para poder avanzar de nuevo. A la cabeza del debate se encuentra la cuestión de qué medidas se han adoptado para combatir el terrorismo y si han sido eficaces. La pregunta de si las medidas contradicen el Estado de Derecho democrático es si cabe más importante. Hoy debemos votar sobre la modificación de las normas relativas al equipaje de mano en el transporte aéreo. El señor Watson ya ha hablado de ello. Esta votación pondrá fin —espero— a una medida controvertida. Las normas sobre los líquidos son ineficaces y provocan una gran oposición. Hemos de asegurar que la lucha contra el terrorismo no se convierta en una política de engaño. Desde el atentado de 2001 se ha recopilado una gran cantidad de información. Sin embargo, la recogida de datos debe llevar a un procesamiento de datos. Tras los atentados de Madrid y Londres, salió a la luz que los servicios de inteligencia sí que tenían datos a su disposición, pero no actuaron a tiempo. Puede que los datos estén disponibles, pero su aplicación sigue constituyendo un problema. En los Países Bajos se ha publicado recientemente un libro sobre terrorismo y aquellos que lo combaten. Desde una perspectiva histórica, este libro justifica que la eficacia del terrorismo es limitada. Por otro lado, la lucha antiterrorista tiene en ocasiones unas repercusiones importantes en la sociedad y puede llegar a ser inconveniente. Los que combaten esta lacra pierden el apoyo moral de los ciudadanos en el transcurso de esta lucha, lo que repercute en beneficio de los terroristas. Por lo tanto, cuando adoptamos nuevas medidas, hemos de hallar un equilibro entre el Estado de Derecho y una lucha efectiva contra el terrorismo. La supervisión constituye un instrumento parlamentario legítimo a este respecto. El ex-Coordinador de la UE para la lucha contra el terrorismo, Gijs de Vries, declaró que durante su experiencia ni un solo Estado miembro se mostró a favor de un cuerpo de policía o un servicio de seguridad europeos. Los Estados miembros desean que la seguridad siga gestionándose a nivel nacional. No obstante, todavía estamos tratando de organizar la cooperación europea. Un problema derivado de ello es la falta de control democrático de dicha cooperación. Los parlamentos naciones controlan sus propios servicios, pero no esta cooperación. ¿Qué piensa el Consejo sobre el hecho de informar coherente y regularmente al Parlamento Europeo? Con esto no me refiero a presentar sobre todo nuevas medidas para su aprobación, sino a contestar a las preguntas que se plantean ahora tan a menudo. Como ocurre con las comisiones parlamentarias de seguridad a escala nacional, debería permitirse que dichas reuniones tuvieran lugar a puerta cerrada. Me gustaría saber si el Consejo desea cooperar en ello."@es²¹ "Austatud juhataja, ma tahaksin alustada siira tänuga nõukogu eesistujale ja Euroopa Komisjoni asepresidendile üksikasjalike vastuste eest meie küsimustele. Mul on hea meel, et käesolev arutelu annab meile võimaluse vaadata tagasi, et siis taas edasi liikuda. Käesolevas arutelus on esikohal küsimus, millised meetmed on võetud terrorismi vastu võitlemiseks ning kas need on olnud tõhusad. Veelgi tähtsam on siiski küsimus, kas kõnealused meetmed on vastuolus demokraatliku õigusriigiga. Täna tuleb meil hääletada lennutranspordi käsipagasi alaste eeskirjade muutmist. Härra Watson on sellest juba rääkinud. See hääletus – ma loodan – teeb lõpu vaidlusalusele meetmele. Meetmed vedelike kohta on ebatõhusad ja tekitavad suurt vastuseisu. Me peame tagama, et terrorismivastane võitlus ei kujune eksiarvamuste poliitikaks. Alates 2001. aasta rünnakutest on kogutud kokku tohutu hulk teavet – andmete kogumine peab aga viima ka andmete töötlemiseni. Pärast rünnakuid Londonis ja Madridis on ilmnenud, et luureteenistuste käsutuses olid tegelikult andmed, kuid nad ei tegutsenud õigeaegselt. Andmed võivad olla kättesaadavad, kuid kohaldamine on jätkuvalt probleemiks. Hiljuti avaldati Madalmaades raamat terrorismist ja selle vastu võitlejatest. Selles väidetakse ajaloolisest perspektiivist, et terrorismi tulemuslikkus on piiratud. Teiselt poolt avaldab terrorismivastane võitlus mõnikord olulist mõju ühiskonnale, mille tulemuseks on viha. Need, kes terrorismi vastu võitlevad, kaotavad selle lahingu käigus kodanike jaoks oma moraalse usaldusväärsuse – mis tähendab võitu terroristidele. Uute meetmete võtmisel peame me seepärast leidma õige tasakaalu õigusriigi ja tõhusa terrorismivastase võitluse vahel. Selles suhtes on õiguspäraseks parlamentaarseks vahendiks järelevalve teostamine. Endine terrorismivastase võitluse koordinaator Gijs de Vries ütles, et tema kogemusel ei tahtnud mitte ükski liikmesriik Euroopa politseijõudu või Euroopa julgeolekuteenistust. Liikmesriigid tahavad, et jätkuvalt korraldataks julgeolekut riigi tasandil. Ometi püüame me endiselt organiseerida Euroopa koostööd. Üks probleem, mis sellest tuleneb, on demokraatliku kontrolli puudumine selliste operatsioonide üle. Liikmesriikide parlamendid teostavad järelevalvet omaenda teenistuste, kuid mitte selle koostöö üle. Mida arvab nõukogu Euroopa Parlamendi järjekindlast ja korrapärasest teavitamisest? Siinjuures ei pea ma silmas eeskätt uute meetmete kinnitamiseks esitamist, vaid vastamist küsimustele, mida ei ole väga tihti tõstatatud. Sarnaselt liikmesriikide parlamentide julgeolekukomisjonidele, peaks selliste koosolekute toimumine olema lubatud kinniste uste taga. Ma tahaksin kuulda, kas nõukogu soovib selles osas koostööd teha."@et⁵ "Arvoisa puhemies, haluan aloittaa kiittämällä vilpittömästi neuvoston puheenjohtajaa ja Euroopan komission varapuheenjohtajaa heidän seikkaperäisistä vastauksistaan kysymyksiimme. Olen mielissäni, että tämä keskustelu antaa meille mahdollisuuden katsoa taaksepäin, jotta voimme jatkaa eteenpäin. Päällimmäisenä keskustelussa on kysymys siitä, mitä toimia terrorismin torjumiseksi on toteutettu ja ovatko toimet olleet tehokkaita. Tätä tärkeämpi on kuitenkin kysymys siitä, ovatko toimet demokraattisen oikeusvaltion periaatteiden vastaisia. Meidän on tänään tarkoitus äänestää lentokenttien käsimatkatavaroita koskevien sääntöjen muuttamisesta. Parlamentin jäsen Graham Watson on jo puhunut aiheesta. Äänestys tekee toivoakseni lopun kiistanalaisista toimenpiteistä. Nesteitä koskevat säännöt ovat tehottomia ja herättävät suurta vastustusta. On varmistettava, ettei terrorismin vastaisessa taistelussa mennä liian pitkälle. Vuoden 2001 iskujen jälkeen on kerätty valtavasti tietoja, tosin tiedot on myös käsiteltävä. Lontoon ja Madridin iskujen jälkeen huomattiin, että tiedustelupalveluilla oli todella käytössään tietoja, mutta yksiköt eivät toimineet ajoissa. Tietoja on siis käytössä, mutta niiden hyödyntäminen takkuilee. Hollannissa julkaistiin hiljattain terrorismia ja sen torjuntaa käsittelevä kirja. Kirjassa väitetään, että historian näkökulmasta tarkasteltuna terrorismin vaikuttavuudella on rajansa. Terrorismin torjunnalla voi joskus olla huomattava vaikutus yhteiskuntiin, ja se saattaa synnyttää vastustusta. Terrorismia vastaan taistelevat menettävät taistelun kuluessa moraalisen uskottavuutensa kansalaisten silmissä, mikä on voitto terroristeille. Uusia toimia toteutettaessa on siis löydettävä oikea tasapaino oikeusvaltion ja tosiasiallisen terrorismin torjunnan välille. Valvonta onkin oikeutettu parlamentaarinen väline tähän tarkoitukseen. Entinen EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori Gijs de Vries on sanonut, että hänen kokemuksensa mukaan yksikään jäsenvaltio ei halunnut EU:n poliisivoimia tai EU:n turvallisuuspalvelua. Jäsenvaltiot haluavat, että turvallisuusasiat hoidetaan edelleen jäsenvaltioissa. Silti me pyrimme kehittämään eurooppalaista yhteistyötä. Ongelmana on se, että yhteistyön demokraattinen valvonta puuttuu. Jäsenvaltioiden parlamentit valvovat omia yksikköjään mutta eivät tätä yhteistyötä. Mitä mieltä neuvosto on siitä, että näistä asioista tiedotetaan Euroopan parlamentille johdonmukaisesti ja säännöllisesti? En tarkoita tällä sitä, että parlamentille esiteltäisiin lähinnä uudet toimet hyväksyntää varten, vaan että se saisi vastaukset nykyisin usein esitettyihin kysymyksiin. Tapaamiset pitäisi voida järjestää suljetuin ovin jäsenvaltioiden parlamenttien turvallisuusvaliokuntien kokousten tavoin. Haluaisin tietää, onko komissio valmis yhteistyöhön tältä osin."@fi⁷ "Monsieur le Président, je tiens tout d’abord à remercier sincèrement le président en exercice du Conseil, ainsi que le vice-président de la Commission européenne pour tous les détails qu’ils nous ont fournis en réponse à nos questions. Je me réjouis que ce débat nous permette de regarder en arrière afin d’aller de nouveau de l’avant. En première ligne de ce débat intervient la question des mesures prises pour combattre le terrorisme: ces mesures ont-elles été efficaces? Plus importante encore est la question de savoir si ces mesures entrent en conflit avec l’État de droit démocratique. Aujourd’hui, nous devons voter sur l’amendement de la législation relative aux bagages à main dans les transports aériens. M. Watson en a déjà parlé. Ce vote, je l’espère, mettra fin à une mesure contreversée. Les règles sur les liquides sont inefficaces et soulèvent une grande opposition. Nous devons veiller à ce que la lutte contre le terrorisme ne devienne pas une politique illusoire. La quantité d’informations recueillies depuis 2001 est certes énorme mais il faut traiter ces données. Après les attaques de Londres et de Madrid, il est apparu que les services secrets avaient effectivement eu des informations à leur disposition, mais n’avaient pas agi à temps. Les données sont peut être disponibles, mais leur traitement demeure problématique. Un livre sur le terrorisme et ceux qui le combattent a été récemment publié aux Pays Bas. Il soutient que d’un point de vue historique l’efficacité du terrorisme est limitée. Par ailleurs, la lutte contre le terrorisme a parfois un impact considérable sur la société, provoquant une certaine irritation. Ceux qui combattent le terrorisme perdent sur le champ de bataille la part de crédit moral qu’ils ont auprès des citoyens, ce qui fait le jeu des terroristes. Lorsque nous prenons de nouvelles mesures, nous devons établir le juste équilibre entre l'État de droit et une lutte efficace contre le terrorisme. Le contrôle parlementaire est à cet égard un instrument légitime. Le précédent coordinateur antiterrorisme, Gijs de Vries, a dit que pas un seul État membre ne souhaitait voir l’établissement d’une force de police européenne ou d’un service de sécurité européen. Les États membres veulent que la sécurité continue à être organisée au niveau national. Nous essayons toutefois toujours d’organiser une coopération européenne. Un problème en découle: le manque de contrôle démocratique d’une telle coopération. Les parlements nationaux surveillent leurs propres services, mais pas cette coopération. Que pense le Conseil de tenir le Parlement européen informé de manière uniforme et régulière? Je n’entends pas par là de présenter essentiellement de nouvelles mesures à son approbation, mais plutôt de répondre aux questions qui ont été à présent si souvent soulevées. À l’instar des commissions parlementaires nationales de sécurité, de telles réunions doivent pouvoir se dérouler à huis clos. J'aimerais savoir si le Conseil souhaite coopérer à cet égard."@fr⁸ "Elnök úr! Azzal kezdeném, hogy hálásan megköszönöm a Tanács soros elnökének és az Európai Bizottság alelnökének, hogy részletesen válaszoltak kérdéseinkre. Örülök annak, hogy ez a vita lehetőséget kínál számunkra, hogy visszatekintsünk azért, hogy aztán újból előreléphessünk. E vita előterében az a kérdés áll, hogy milyen intézkedéseket tettek a terrorizmus elleni küzdelemre és hogy ezek hatékonyak voltak-e. Ami még fontosabb, az annak a kérdése, hogy az intézkedések a demokratikus jogállamisággal ütköznek-e. Ma fogunk szavazni a légi közlekedésben a kézipoggyászokra vonatkozó szabályok módosításáról. Watson úr már beszélt erről. Reményeim szerint ez a szavazás egy ellentmondásos intézkedés végét jelenti. A folyadékokra vonatkozó szabályok eredménytelenek és nagymértékű tiltakozást váltottak ki. Azt kell biztosítanunk, hogy a terrorizmus elleni küzdelem ne váljon a csalódottság politikájává. A 2001. évi támadások óta hatalmas mennyiségű információ gyűlt össze – az adatgyűjtést azonban adatfeldolgozásnak kell követnie. A londoni és madridi támadások után kiderült, hogy a hírszerző szolgálatok valóban rendelkeztek az adatokkal, csak épp nem cselekedtek időben. Az adatok ugyan rendelkezésre állhatnak, de az alkalmazással még mindig problémák vannak. Nemrégiben jelent meg egy könyv Hollandiában a terrorizmusról és az az ellen harcolókról. A könyv történelmi távlatokból vitatja azt, hogy a terrorizmus eredményessége korlátozott lenne. Másfelől azonban a terrorizmus elleni küzdelem olykor óriási mértékben hat a társadalomra – ingerültséget váltva ki. A terrorizmus ellen küzdők e harc során elveszítik erkölcsi hitelük egyensúlyát a polgárok szemében – ami a terroristák malmára hajtja a vizet. Amikor tehát új intézkedéseket hozunk, meg kell teremtenünk a megfelelő egyensúlyt a jogállamiság és a terrorizmus elleni hatékony küzdelem között. A nyomon követés e tekintetben jogszerű parlamenti eszköz. A korábbi terrorizmusellenes koordinátor, Gijs de Vries azt mondta, hogy tapasztalatai szerint egyetlen tagállam sem akar egy európai rendőrséget vagy egy európai biztonsági szolgálatot. A tagállamok azt akarják, hogy a biztonságot továbbra is nemzeti szinten szervezhessék meg. Mégis még mindig európai együttműködést akarunk szervezi. Az ebből eredő egyik probléma az ilyen jellegű együttműködés demokratikus ellenőrzésének hiánya. A nemzeti parlamentek figyelemmel kísérik saját szolgálataikat, ezt az együttműködést azonban nem. Mi a véleménye a Tanácsnak az Európai Parlament következetes és rendszeres tájékoztatásáról? Ezalatt nem azt értem, hogy új intézkedéseket terjesztenek elő jóváhagyásra, hanem hogy megválaszolják az általunk oly gyakran felvetett kérdéseket. A nemzeti parlamenti ellenőrző bizottságokhoz hasonlóan, az ilyen ülések esetében lehetővé kellene tenni, hogy azok zárt ajtók mögött folyjanak. Szeretném hallani, hogy a Tanács kíván-e ebben együttműködni."@hu¹¹ "Signor Presidente, innanzi tutto vorrei ringraziare sinceramente il Presidente del Consiglio e il Vicepresidente della Commissione europea per le loro risposte circostanziate alle nostre interrogazioni. E’ motivo di soddisfazione che la presente discussione ci dia la possibilità di dare uno sguardo a quello che è stato fatto per procedere oltre. Al primo posto dell’ordine del giorno di questa discussione vi è la questione di quali misure siano state adottate per combattere il terrorismo e se queste siano state efficaci. Ancora più importante è il fatto se le misure sono in conflitto con lo Stato di diritto democratico. Quest’oggi siamo chiamati a votare sugli emendamenti relativi alle norme sui bagagli a mano nel trasporto aereo, cui l’onorevole Watson ha già fatto cenno. Spero che questa votazione porrà fine a una misura controversa. Le norme sui liquidi non sono efficaci e da molti avversate. Dobbiamo far sì che la lotta al terrorismo non si trasformi in una politica dell’illusione. Un’enorme quantità di dati è stata raccolta dagli attacchi del 2001; eppure la raccolta di dati deve essere finalizzata all’elaborazione di dati. Dopo gli attacchi di Londra e Madrid è emerso che i servizi di sicurezza disponevano effettivamente di informazioni, ma non agirono a tempo debito. I dati possono esserci, ma il loro utilizzo rimane un problema. Di recente nei Paesi Bassi è stato pubblicato un libro sul terrorismo e su quanti lo combattono. La tesi di tale libro è che, da una prospettiva storica, l’efficacia del terrorismo è limitata. La lotta al terrorismo, invece, a volte ha un impatto maggiore sulla società, causando irritazione. Coloro che combattono il terrorismo perdono il loro credito morale nei confronti dei cittadini nel corso di tale lotta, il che rappresenta un vantaggio per i terroristi. Pertanto, ogniqualvolta adottiamo nuove misure, dobbiamo osservare un equilibrio fra lo Stato di diritto e una lotta al terrorismo efficace. A tale riguardo, il controllo è uno strumento parlamentare legittimo. L’ex coordinatore antiterrorismo, Gijs de Vries, ha affermato che sulla base della sua esperienza non un solo Stato membro voleva una forza di polizia europea o un servizio di sicurezza europeo. Gli Stati membri vogliono sicurezza in modo da poter continuare a essere organizzati a livello nazionale. Eppure stiamo ancora cercando di organizzare la cooperazione a livello europeo. Un problema che ne consegue è l’insufficiente controllo democratico nei confronti di tale cooperazione. I parlamenti nazionali monitorano i loro rispettivi servizi, ma non questo genere di cooperazione. Qual è la posizione del Consiglio in relazione alla possibilità di informare il Parlamento europeo con coerenza e regolarità? Con ciò non intendo dire che il Consiglio debba presentare delle misure in via preliminare per farle approvare, bensì dare delle risposte ai quesiti che sono stati sollevati così spesso. Come nel caso con le commissioni per la sicurezza dei parlamenti nazionali, tali riunioni devono poter aver luogo a porte chiuse. Vorrei sapere se il Consiglio è disposto a collaborare su tale punto."@it¹² "Pone Pirmininke, pradžioje norėčiau nuoširdžiai padėkoti Tarybos pirmininkui ir Europos Komisijos pirmininko pavaduotojui už jų išsamius atsakymus į mūsų klausimus. Džiaugiuosi, kad šios diskusijos mus suteikia progą pažvelgti atgal, kad galėtume vėl žengti pirmyn. Šių diskusijų dėmesio centre yra klausimas – kokių priemonių buvo imtasi kovojant su terorizmu ir ar jos buvo veiksmingos. Bet dar svarbesnis klausimas – ar šios priemonės neprieštarauja demokratinės teisinės valstybės principui. Šiandieną mes turėsime balsuoti dėl rankinio bagažo oro transporte taisyklių pataisų. Ponas Watson jau kalbėjo apie tai. Šis balsavimas – tikiuosi – panaikins kontraversišką priemonę. Taisyklės dėl skysčių yra neveiksmingos ir sukelia didelį pasipriešinimą. Mes privalome užtikrinti, kad kova su terorizmu netaptų iliuzijų politika. Po 2001 m. išpuolių buvo surinktas didžiulis kiekis informacijos – tačiau surinktus duomenis reikia apdoroti. Po išpuolių Londone ir Madride paaiškėjo, kad iš tikrųjų žvalgybos tarnybos turėjo informacijos, bet nepradėjo veikti laiku. Nors duomenų turima, bet jų panaudojimas yra vis dar problemiškas. Neseniai Nyderlanduose buvo išleista knyga apie terorizmą ir tuos, kurie su juo kovoja. Tai rodo, kad žiūrint iš istorinės perspektyvos, terorizmo efektyvumas yra ribotas. Kita vertus, kova su terorizmu kartais daro didelį poveikį visuomenei ir sukelia susierzinimą. Šios kovos metu kovojantieji su terorizmu piliečių akyse praranda moralinį autoritetą – dėl to laimi teroristai. Taigi taikydami naujas priemones turime išlaikyti teisingą pusiausvyrą tarp teisinės valstybės ir veiksmingos kovos su terorizmu. Šiuo atžvilgiu stebėsena yra teisėtas parlamentinis įrankis. Buvęs kovos su terorizmu koordinatorius Gijs de Vries sakė, kad jo patirtis rodo, jog nė viena valstybė narė nenorėjo Europos policijos ar Europos saugumo tarnybos. Valstybės narės nori, kad saugumas ir toliau būtų užtikrinamas nacionaliniu lygmeniu. Tačiau mes vis dar mėginame organizuoti Europos bendradarbiavimą. Iš to kyla viena problema – nėra tokio bendradarbiavimo demokratinės kontrolės. Nacionaliniai parlamentai atlieka savo tarnybų veiklos, bet ne šio bendradarbiavimo stebėseną. Ką Taryba galvoja apie išsamų ir reguliarų Europos Parlamento informavimą? Tuo aš nenoriu pasakyti, kad pirmiausiai naujas priemones reiktų pateikti patvirtinimui, bet reikia kad būtų atsakyta į klausimus, kurie dabar taip dažnai keliami. Taip pat kaip ir nacionalinių parlamentų saugumo komitetų atveju, tokie posėdžiai turėtų vykti už uždarų durų. Norėčiau sužinoti, ar Taryba norėtų bendradarbiauti šiuo klausimu."@lt¹⁴ "Priekšsēdētāja kungs, vēlos sākt, izsakot sirsnīgu pateicību Padomes priekšsēdētāja un Eiropas Komisijas priekšsēdētāja vietniekam par izsmeļošajām atbildēm uz mūsu jautājumiem. Esmu apmierināts, ka šīs debates rada mums iespēju palūkoties atpakaļ, lai virzītos atkal uz priekšu. Šo debašu priekšplānā ir jautājums, kādi pasākumi ir veikti terorisma apkarošanā, un vai tie ir bijuši efektīvi. Taču vēl joprojām daudz svarīgāks ir jautājums par to, vai šie pasākumi nenonāk konfliktā ar demokrātisko likuma varu. Šodien mēs gatavojamies balsot par noteikumu grozījumiem saistībā ar rokas bagāžu gaisa transportā. kungs jau izteicās par šo jautājumu. Ceru, ka šis balsojums pieliks punktu pretrunīgam pasākumam. Noteikumi par šķidrumu aizliegumu nav efektīvi un rada lielu pretestību. Mums ir jānodrošina, ka cīņa pret terorismu nekļūst par politisku māniju. Kopš 2001. gada uzbrukumiem ir savākts milzum liels informācijas daudzums, tomēr pēc informācijas savākšanas ir jāveic tās apstrāde. Pēc terora aktiem Londonā un Madridē atklājās, ka izlūkdienestu rīcībā patiesi ir informācija, taču tie nerīkojās laikus. Informācija var būt pieejama, taču tās izmantošana vēl joprojām ir problēma. Nesen Nīderlandē tika publicēta grāmata par terorismu un tiem, kas to apkaro. Tajā vēsturiskā perspektīvā ir pierādīts, ka terorisma efektivitāte ir ierobežota. No otras puses cīņai pret terorismu dažkārt ir liela ietekme uz sabiedrību, kā rezultātā rodas aizkaitinājums. Tie, kas apkaro terorismu, cīņas gaitā zaudē savu morālo nopelnu līdzsvaru pret pilsoņiem, un tas ir teroristu ieguvums. Tādēļ, pieņemot jaunus pasākumus, mums ir jāpanāk nepieciešamais līdzsvars starp tiesiskumu un efektīvu cīņu pret terorismu. Šajā sakarā uzraudzība ir likumīgs Parlamenta instruments. Bijušais pretterorisma koordinators ir teicis, ka viņa darbības laikā neviena Eiropas dalībvalsts nevēlējās izveidot Eiropas policijas spēkus vai Eiropas drošības dienestu. Dalībvalstis vēlas, lai drošība tiktu nodrošināta valstu līmenī. Tomēr mēs vēl joprojām mēģinām organizēt Eiropas sadarbību. Viena problēma, kas no tā rodas, ir šādas sadarbības demokrātiskās kontroles trūkums. Valstu parlamenti uzrauga savus dienestus, bet neuzrauga šo sadarbību. Ko Padome domā par Eiropas Parlamenta pastāvīgu un regulāru informēšanu? Ar šo es nedomāju pirmkārt izveidot jaunus pasākumus apstiprināšanai, bet gan atbildēt uz jautājumiem, kas tagad tiek tik bieži uzdoti. Piemēram, valstu parlamentu drošības komiteju gadījumā, šādas sanāksmes jāatļauj veikt aiz slēgtām durvīm. Es vēlos dzirdēt, vai Padome vēlas sadarboties šajā ziņā."@lv¹³ "Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik de Raadsvoorzitter en de vice-voorzitter van de Europese Commissie hartelijk danken voor hun uitvoerige beantwoording van de vragen. Ik ben verheugd dat er in dit debat gelegenheid is om achterom te kijken om zo ook weer vooruit te komen. Centraal in dit debat is de vraag welke maatregelen er zijn genomen in de bestrijding van terreur en of deze maatregelen ook doeltreffend waren. En belangrijker nog: staan de maatregelen niet op gespannen voet met de democratische rechtsstaat? Vandaag zal er gestemd worden over aanpassing van de regels voor handbagage in het vliegverkeer. Collega Graham Watson sprak daar al over. Daarmee komt er, naar ik hoop, een eind aan een omstreden maatregel. De regels voor vloeistoffen zijn niet effectief en roepen grote weerstand op. We moeten ervoor waken dat terreurbestrijding illusiepolitiek wordt. Er wordt sinds de aanslagen van 2001 een enorme hoeveelheid informatie verzameld. Maar dataverzameling moet leiden tot verwerking ervan. Na de aanslagen in Londen en Madrid bleek dat de inlichtingendiensten wel over gegevens beschikten maar niet tijdig ingrepen. Gegevens zijn er wel, maar toepassing blijft een probleem. Recent verscheen in Nederland een boek over terrorisme en de bestrijders van terreur. Vanuit een historisch perspectief wordt in dat boek gesteld dat de effectiviteit van terrorisme beperkt is. Aan de andere kant heeft terreurbestrijding soms een ingrijpend effect op de samenleving met irritatie als gevolg. Voor de terroristen is de winst dat de bestrijders van terrorisme hun moreel krediet bij de bevolking verliezen in de strijd tegen terreur. Bij nieuwe maatregelen moeten we dus een juiste balans vinden tussen de rechtsstaat en een doeltreffende bestrijding van terroristen. Controle is daarbij een legitiem parlementair instrument. De vroegere terrorismecoördinator, Gijs de Vries, gaf uit zijn ervaring aan dat geen enkele lidstaat een Europese politie of Europese veiligheidsdienst wil. De lidstaten willen dat veiligheid nationaal georganiseerd blijft. Toch proberen we hier in Europa met elkaar samen te werken. Een probleem in het verlengde hiervan is het gebrek aan democratische controle van de samenwerking. De parlementen in de lidstaten controleren hun eigen diensten, maar niet de samenwerking. Hoe denkt de Raad over het consequent en regelmatig informeren van het Europees Parlement? En daarmee bedoel ik niet in de eerste plaats het voor instemming voorleggen van nieuwe maatregelen, maar vooral het geven van antwoord op de vragen die inmiddels al zo vaak zijn gesteld. Dergelijke bijeenkomsten zouden net als bij de nationale parlementaire veiligheidscommissies wel achter gesloten deuren kunnen plaatsvinden. Ik hoor graag of de Raad daaraan zou willen meewerken."@mt¹⁵ "Panie przewodniczący, na wstępie chciałbym serdecznie podziękować urzędującemu przewodniczącemu oraz wiceprzewodniczącemu Komisji Europejskiej za udzielone przez nich szczegółowe odpowiedzi na nasze pytania. Cieszę się, że ta debata stanowi dla nas okazję spojrzenia wstecz, aby ponownie uczynić krok naprzód. W centrum tej debaty jest pytanie, jakie działania podjęto w celu zwalczania terroryzmu i czy były one skuteczne. Jednakże istotniejszym pytaniem jest to, czy takie działania stoją w sprzeczności z demokratycznymi rządami prawa. Dzisiaj będziemy głosować nad poprawkami zmieniającymi przepisy w zakresie bagażu ręcznego w transporcie lotniczym. Pan Watson już o tym wspominał. Mam nadzieję, że to głosowanie położy kres kontrowersyjnemu środkowi. Przepisy dotyczące płynów są nieskuteczne i wywołują duży sprzeciw. Musimy zapewnić, że zwalczanie terroryzmu nie stanie się polityką fikcyjną. Od chwili ataków w 2001 roku zebrano olbrzymią ilość informacji, ale zbieranie danych musi wiązać się z ich przetwarzaniem. Po atakach w Londynie i Madrycie okazało się, że służby wywiadowcze faktycznie posiadały informacje, ale nie podjęły działania na czas. Dane mogą być dostępne, ale ich wykorzystanie pozostaje problemem. Niedawno w Holandii opublikowano książkę o terroryzmie i ludziach walczących z nim. Z perspektywy historycznej dowodzi, że skuteczność terroryzmu jest ograniczona. Z drugiej strony zwalczanie terroryzmu ma czasem znaczny wpływ na społeczeństwo, wywołując irytację. Osoby zwalczające terroryzm tracą w trakcie tej wojny wiarygodność moralną w oczach obywateli, co stanowi korzyść dla terrorystów. Z tego względu podejmując nowe działania musimy zachować równowagę między rządami prawa a skuteczną walką z terroryzmem. W tym kontekście monitoring stanowi uzasadniony instrument parlamentarny. Były koordynator antyterrorystyczny, pan Gijs de Vries, stwierdził, że w jego odczuciu żadne państwo członkowskie nie chce europejskich sił policyjnych czy europejskiej służby bezpieczeństwa. Państwa członkowskie chcą, aby kwestie bezpieczeństwa były nadal organizowane na szczeblu krajowym. Mimo to dążymy do zorganizowania współpracy europejskiej. Wynikającym z tego problemem jest brak demokratycznej kontroli nad taką współpracą. Parlamenty krajowe monitorują swoje służby, ale nie tę współpracę. Co Rada sądzi o ciągłym i regularnym informowaniu Parlamentu Europejskiego? Nie mam tu na myśli przede wszystkim przedkładania nowych działań do akceptacji, ale odpowiadanie na pytania, które obecnie tak często się pojawiają. Podobnie jak ma to miejsce w parlamentach krajowych, takie spotkania powinny móc odbywać się za zamkniętymi drzwiami. Chciałbym dowiedzieć się, czy Rada chce podjąć współpracę w tej sprawie."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, gostaria de começar por agradecer sinceramente ao Presidente em exercício do Conselho e ao Vice-presidente da Comissão Europeia pela forma circunstanciada como responderam às nossas perguntas. Congratulo-me com o facto de este debate nos dar oportunidade de olhar para trás para depois voltarmos a avançar. O tema central deste debate é a questão de saber que medidas foram tomadas para combater o terrorismo e se as mesmas foram eficazes. Mais importante ainda é a questão de saber se essas medidas colidem com os princípios do Estado de direito democrático. Vamos hoje proceder à votação da revisão das regras relativas à bagagem de mão nos transportes aéreos. O senhor deputado Watson já falou a este respeito. Esta votação irá pôr termo – segundo espero – a uma medida controversa. As regras aplicáveis aos líquidos são ineficazes e suscitaram muita resistência. Temos de zelar por que a luta contra o terrorismo não se transforme numa política de ilusão. Desde os atentados de 2001 que tem vindo a ser recolhida uma enorme quantidade de informação – mas a recolha de informação deve conduzir respectivo processamento. Na sequência dos atentados em Londres e Madrid revelou-se que os serviços de informações tinham realmente dados ao seu dispor, mas não agiram a tempo. Os dados podem estar disponíveis, mas a aplicação continua a ser um problema. Recentemente, nos Países Baixos, foi publicado um livro sobre o terrorismo e sobre aqueles que o combatem. O livro defende, de uma perspectiva histórica, que a eficácia do terrorismo é limitada. A luta contra o terrorismo, por outro lado, tem por vezes um impacto profundo na sociedade, o que gera irritação. Aqueles que combatem o terrorismo perdem a sua credibilidade moral junto dos cidadãos durante essa batalha – o que favorece os terroristas. Por conseguinte, quando tomamos novas medidas novas medidas, temos de encontrar o equilíbrio correcto entre o primado do direito e a eficácia da luta contra os terroristas. O controlo é um instrumento parlamentar legítimo neste tocante. O antigo coordenador antiterrorismo, Gijs de Vries, afirmou que, na sua experiência, nenhum Estado-Membro queria uma força policial europeia ou um serviço de informação europeu. Os Estados-Membros querem que a segurança continue a ser organizada a nível nacional. Apesar disso, nós continuamos a tentar organizar a cooperação europeia. Um problema que daqui resulta é a falta de controlo democrático sobre essa cooperação. Os parlamentos nacionais controlam os seus próprios serviços, mas não essa cooperação. O que pensa o Conselho da possibilidade de prestar informação ao Parlamento Europeu de uma forma consistente e regular? Não estou a referir-me aqui em primeira instância à apresentação de novas medidas para aprovação, mas à resposta às questões que já foram tantas vezes colocadas. À semelhança do que acontece nas comissões parlamentares nacionais responsáveis pela segurança, essas reuniões deveriam poder ser realizadas à porta fechada. Gostaria de saber se o Conselho deseja de cooperar nesta matéria."@pt¹⁷ "Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik de Raadsvoorzitter en de vice-voorzitter van de Europese Commissie hartelijk danken voor hun uitvoerige beantwoording van de vragen. Ik ben verheugd dat er in dit debat gelegenheid is om achterom te kijken om zo ook weer vooruit te komen. Centraal in dit debat is de vraag welke maatregelen er zijn genomen in de bestrijding van terreur en of deze maatregelen ook doeltreffend waren. En belangrijker nog: staan de maatregelen niet op gespannen voet met de democratische rechtsstaat? Vandaag zal er gestemd worden over aanpassing van de regels voor handbagage in het vliegverkeer. Collega Graham Watson sprak daar al over. Daarmee komt er, naar ik hoop, een eind aan een omstreden maatregel. De regels voor vloeistoffen zijn niet effectief en roepen grote weerstand op. We moeten ervoor waken dat terreurbestrijding illusiepolitiek wordt. Er wordt sinds de aanslagen van 2001 een enorme hoeveelheid informatie verzameld. Maar dataverzameling moet leiden tot verwerking ervan. Na de aanslagen in Londen en Madrid bleek dat de inlichtingendiensten wel over gegevens beschikten maar niet tijdig ingrepen. Gegevens zijn er wel, maar toepassing blijft een probleem. Recent verscheen in Nederland een boek over terrorisme en de bestrijders van terreur. Vanuit een historisch perspectief wordt in dat boek gesteld dat de effectiviteit van terrorisme beperkt is. Aan de andere kant heeft terreurbestrijding soms een ingrijpend effect op de samenleving met irritatie als gevolg. Voor de terroristen is de winst dat de bestrijders van terrorisme hun moreel krediet bij de bevolking verliezen in de strijd tegen terreur. Bij nieuwe maatregelen moeten we dus een juiste balans vinden tussen de rechtsstaat en een doeltreffende bestrijding van terroristen. Controle is daarbij een legitiem parlementair instrument. De vroegere terrorismecoördinator, Gijs de Vries, gaf uit zijn ervaring aan dat geen enkele lidstaat een Europese politie of Europese veiligheidsdienst wil. De lidstaten willen dat veiligheid nationaal georganiseerd blijft. Toch proberen we hier in Europa met elkaar samen te werken. Een probleem in het verlengde hiervan is het gebrek aan democratische controle van de samenwerking. De parlementen in de lidstaten controleren hun eigen diensten, maar niet de samenwerking. Hoe denkt de Raad over het consequent en regelmatig informeren van het Europees Parlement? En daarmee bedoel ik niet in de eerste plaats het voor instemming voorleggen van nieuwe maatregelen, maar vooral het geven van antwoord op de vragen die inmiddels al zo vaak zijn gesteld. Dergelijke bijeenkomsten zouden net als bij de nationale parlementaire veiligheidscommissies wel achter gesloten deuren kunnen plaatsvinden. Ik hoor graag of de Raad daaraan zou willen meewerken."@ro¹⁸ "Pán predsedajúci, rád by som úprimne poďakoval úradujúcemu predsedovi Rady a podpredsedovi Európskej komisie za ich podrobné odpovede na naše otázky. Teší ma, že táto diskusia nám poskytla priestor na ohliadnutie sa do minulosti, aby sme sa mohli opäť pohnúť dopredu. V centre tejto diskusie je otázka, aké opatrenia boli prijaté, s cieľom bojovať proti terorizmu a či sú účinné. Dôležitejšou je však stále otázka, či sú tieto opatrenia v rozpore s demokratickým právnym štátom. Dnes plánujeme hlasovať o zmene a doplnení pravidiel týkajúcich sa príručnej batožiny v leteckej doprave. Pán Watson sa už o tejto veci vyjadril. Dúfam, že toto hlasovanie ukončí uplatňovanie tohto kontroverzného opatrenia. Pravidlá týkajúce sa tekutín sú neúčinné a ostro sa proti nim protestuje. Musíme zabezpečiť, aby sa z boja proti terorizmu nestala politika preludu. Od útokov z roku 2001 bolo nazhromaždené obrovské množstvo informácií, avšak zhromažďovanie informácií musí viesť k ich spracovaniu. Po útokoch na Londýn a Madrid sa stalo zrejmým, že informačné služby naozaj mali k dispozícii údaje, avšak nereagovali včas. Údaje môžu byť k dispozícii, avšak ich spracovanie je stále problémom. Nedávno v Holandsku vyšla kniha o terorizme a tých, ktorí proti nemu bojujú. Prezentuje sa v nej argument, že z historického hľadiska je účinnosť terorizmu obmedzená. Boj proti terorizmu, na druhej strane, má občas veľký vplyv na spoločnosť, ktorý vyúsťuje do podráždenia. Tí, ktorí bojujú proti terorizmu strácajú počas tejto vojny morálny kredit v očiach občanov, čo je ziskom pre teroristov. Keď teda prijímame nové opatrenia, musíme preto nájsť rovnováhu medzi právnym štátom a účinným bojom proti terorizmu. Monitorovanie je v tomto ohľade legitímnym parlamentným nástrojom. Bývalý koordinátor pre boj proti terorizmu Gijs de Vries vyhlásil, že na základe jeho skúseností ani jeden z členských štátov nechcel európsku policajnú jednotku alebo európsku bezpečnostnú službu. Členské štáty chcú aj naďalej koordinovať bezpečnosť na vnútroštátnej úrovni. Napriek tomu sa stále snažíme o organizáciu európskej spolupráce. Jedným z problémov, ktoré táto spolupráca prináša je nedostatok demokratickej kontroly nad ňou. Národné parlamenty monitorujú svoje vlastné služby, nie však túto spoluprácu. Čo si Rada myslí o konzistentnom a pravidelnom informovaní Európskeho parlamentu? Týmto nemyslím primárne predkladanie nových opatrení na schválenie, ale odpovedanie na otázky, ktoré boli veľmi často položené. Podobne ako v prípade národných parlamentných výborov pre bezpečnosť by sa aj tu tieto stretnutia mali konať za zavretými dverami. Chcel by som sa Rady opýtať, či hodlá v tejto veci spolupracovať."@sk¹⁹ "Gospod predsednik, na začetku se iskreno zahvaljujem predsedujočemu Svetu in podpredsedniku Evropske komisije za podrobne odgovore na naša vprašanja. Vesel sem, ker ta razprava omogoča, da pogledamo nazaj, da bomo lahko ponovno naredili korak naprej. V ospredju te razprave je vprašanje, kateri ukrepi so bili sprejeti za boj proti terorizmu in ali so bili učinkoviti. Še pomembnejše je vprašanje, ali so ukrepi v nasprotju z demokratično pravno državo. Danes bomo glasovali o spremembi pravil o ročni prtljagi v zračnem prometu. Gospod Watson je že govoril o tem. Upam, da bomo s tem glasovanjem razveljavili sporni ukrep. Pravila o tekočinah so neučinkovita in so povzročila močno nasprotovanje. Zagotoviti moramo, da boj proti terorizmu ne bo postal politika prevare. Po napadih leta 2001 je bilo zbranih ogromno podatkov, ki pa jih je treba še obdelati. Po napadih v Londonu in Madridu se je izkazalo, da so obveščevalne službe imele na voljo podatke, vendar niso pravočasno ukrepale. Podatki so lahko na voljo, vendar je njihova uporaba vprašljiva. Pred kratkim je bila na Nizozemskem objavljena knjiga o terorizmu in tistih, ki se borijo proti njemu. V njej je z zgodovinskega stališča utemeljeno, da je učinkovitost terorizma omejena. Boj proti terorizmu pa ima na drugi strani včasih velik vpliv na družbo in povzroči vznemirjenje. Tisti, ki se borijo proti terorizmu, med tem bojem izgubijo svojo moralno premoč nad državljani – pri čemer imajo koristi teroristi. Zato moramo pri sprejemanju novih ukrepov najti pravo ravnotežje med pravno državo in učinkovitim bojem proti terorizmu. Spremljanje je zakonit parlamentarni instrument v zvezi s tem. Nekdanji koordinator za boj proti terorizmu je povedal, da si po njegovih izkušnjah nobena država članica ne želi evropske policije ali evropske varnostne službe. Države članice si želijo, da bi bila varnost še naprej organizirana na nacionalni ravni. Vendar vseeno poskušamo organizirati evropsko sodelovanje. Ena od težav, ki izhaja iz tega, je pomanjkanje demokratičnega nadzora nad takim sodelovanjem. Nacionalni parlamenti spremljajo svoje službe, ne pa sodelovanja. Kaj Svet meni o doslednem in rednem obveščanju Evropskega parlamenta? Pri tem ne mislim zlasti na predstavitev novih ukrepov za odobritev, ampak na odgovor na vprašanja, ki se zdaj tako pogosto zastavljajo. Tako kot velja za nacionalne parlamentarne varnostne odbore, taka srečanja ne bi smela biti za zaprtimi vrati. Zanima me, ali namerava Svet sodelovati pri tem."@sl²⁰ "Herr talman! Till att börja med vill jag uppriktigt tacka rådets ordförande och kommissionens vice ordförande för deras detaljerade svar på våra frågor. Det gläder mig att den här debatten ger oss tillfälle att se tillbaka för att sedan kunna gå vidare. I förgrunden för denna debatt står frågan om vilka åtgärder som vidtagits för att bekämpa terrorismen och om de varit effektiva. Ännu viktigare är frågan om huruvida åtgärderna strider mot den demokratiska rättsstatsprincipen. I dag ska vi rösta om ändringar av reglerna om handbagage vid lufttransport. Brian Watson har redan talat om detta. Genom denna omröstning kommer, hoppas jag, en kontroversiell bestämmelse att avskaffas. Reglerna om vätskor är ineffektiva och orsakar stora protester. Vi måste se till att kampen mot terrorismen inte blir självbedrägeri. En enorm mängd uppgifter har inhämtats sedan attackerna 2001 – men datainsamlingen måste leda till databehandling. Efter attackerna i London och Madrid framkom det att underrättelsetjänsterna faktiskt förfogade över uppgifter men inte agerade i tid. Uppgifterna kan finnas där, men tillämpningen är fortfarande ett problem. En bok om terrorismen och de som bekämpar den gavs nyligen ut i Nederländerna. I den hävdas ur ett historiskt perspektiv att terrorismens effektivitet är begränsad. Kampen mot terrorismen påverkar däremot ibland samhället i hög grad, vilket leder till irritation. De som bekämpar terrorismen förlorar sin moraliska trovärdighet hos medborgarna medan striden pågår – vilket är en vinst för terroristerna. När vi vidtar nya åtgärder måste vi därför finna den rätta balansen mellan rättsstatsprincipen och en effektiv kamp mot terrorismen. Övervakning är ett legitimt parlamentariskt verktyg i detta avseende. Den förre samordnaren av kampen mot terrorismen, Gijs de Vries, sa att hans erfarenhet var att inte en enda medlemsstat ville ha en europeisk polisstyrka eller en europeisk säkerhetstjänst. Medlemsstaterna vill att säkerheten även i fortsättningen ska hanteras på nationell nivå. Ändå försöker vi fortfarande få till stånd ett EU-samarbete. Ett problem i detta sammanhang är avsaknaden av demokratisk kontroll över ett sådant samarbete. De nationella parlamenten samordnar sina egna organ, men inte det här samarbetet. Vad tycker rådet om att konsekvent och regelbundet informera Europaparlamentet? Med det menar jag inte i första hand att lägga fram nya åtgärder för godkännande utan att besvara de frågor som nu så ofta tagits upp. Liksom i fallet med de nationella parlamentens säkerhetsutskott bör sådana möten tillåtas äga rum inom stängda dörrar. Jag skulle vilja veta om rådet vill samarbeta i denna fråga."@sv²²
lpv:unclassifiedMetadata	"G. Watson"¹³ "Gijs de Vries"¹³ "Johannes Blokland,"^18,15 "namens de IND/DEM-Fractie"^18,15