Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2007-07-10-Speech-2-436"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2007-07-10"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Pentru o Europă în mişcare - Mobilitate durabilă pentru continentul nostru (dezbatere)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20070710.59.2-436"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2007-07-10-Speech-2-437⁶
lpv:speaker	lp:Satu Hassi⁶
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@fi⁷
lpv:spokenAs	member; Temporary Committee on Climate Change (2007-05-10--2009-02-04)²³ unknown; Vihreä liitto (2004-07-20--2009-07-13)²³ member; Delegation to the EU-Kazakhstan, EU-Kyrgyzstan and EU-Uzbekistan Parliamentary Cooperation Committees, and for relations with Tajikistan, Turkmenistan and Mongolia (2004-09-15--2009-07-13)²³ substitute; ITRE (2007-01-31--2009-07-13)²³ vice-chair; ENVI (2007-02-01--2009-07-13)²³ member; G/EFA (2004-07-20--2009-07-13)²³ substitute; Delegation to the EU-Russia Parliamentary Cooperation Committee (2004-09-15--2009-07-13)²³
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@cs¹ "Hr. formand, mine damer og herrer! Jeg ønsker at takke ordføreren, fru Barsi-Pataky, for betænkningen. På vegne af Udvalget om Industri, Forskning og Energi er jeg ikke desto mindre nødt til at nævne, at det er beklageligt, at Transport- og Turismeudvalget ikke har taget tilstrækkeligt højde for forslagene fra vores udvalg. Den traditionelle tankegang er følgende: jo mere transport, jo bedre for økonomien og industrien. I Udvalget om Industri, Forskning og Energi er medlemmerne imidlertid af den opfattelse, at transport medfører større omkostninger på andre områder, der ikke på nuværende tidspunkt er internaliseret i transportpriserne. Transportsektoren er den sektor, hvor CO2-emissioner stiger hurtigst. Emissioner fra færdsel på veje er f.eks. steget med over 25 % siden 1990, og tallet ligger på over 50 % for lufttrafik. Således er nedbringelsen af emissioner i industrien og i relation til energifremstilling meningsløs. Det er derfor på tide at indføre princippet om, at forureneren betaler, på transportområdet også, og internalisere omkostningerne for miljøændringerne i priserne for de forskellige transportformer. Rimelige konkurrencevilkår mellem de forskellige transportformer er endnu en grund til, at det er nødvendigt. Transportudvalget ønskede desværre at lægge mindre vægt på dette princip, således at miljøafgifterne for transport ville blive brugt på transportsektoren. Transportsektoren skal imidlertid også tage spørgsmålet om emissioner af kuldioxid alvorligt. Vi skal have fastlagt klare målsætninger for nedbringelse af emissioner fra køretøjer og alle andre former for transport. Et af resultaterne vil være mindre trafik generelt, især biltrafik og luftfart. Halvdelen af de bilture, der foretages hver dag i EU, er på under fem kilometer. De foregår hovedsageligt i byerne. Hvis blot en tredjedel af disse korte bilture droppes, og man i stedet spadserer, cykler eller tager bussen, vil CO2-emissionerne i Europa blive nedbragt med adskillige procent. Emissionerne i Tyskland, f.eks., vil blive nedbragt med 4 %. Derudover vil luftforureningen være mindre i byområderne, hvor borgerne foretrækker at bo. Ifølge Verdenssundhedsorganisationen dør over 300.000 europæiske borgere før tiden på grund af luftforurening, hovedsageligt på grund af biltrafikken i byerne. Erhvervslivet vil også have gavn af mindre sygefravær på grund af luftforurening."@da² ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Ich danke der Berichterstatterin, Frau Barsi-Pataky, für die geleistete Arbeit. Im Namen des Ausschusses für Industrie, Forschung und Energie muss ich allerdings mein Bedauern darüber zum Ausdruck bringen, dass der Ausschuss für Verkehr und Fremdenverkehr die Vorschläge unseres Ausschusses nur sehr wenig berücksichtigt hat. Nach der traditionellen Denkweise gilt, je mehr Verkehr, desto besser für die Wirtschaft und die Industrie. Der Ausschuss für Industrie ist jedoch zu der Auffassung gelangt, dass der Verkehr in hohem Maße Kosten verursacht, die derzeit nicht in den Preis für den Verkehr einberechnet werden. Der Verkehrssektor ist der Bereich, in dem die Kohlendioxidemissionen am schnellsten wachsen. Beispielsweise haben die Emissionen im Straßenverkehr seit 1990 um mehr als 25 % zugenommen; beim Flugverkehr liegt dieser Wert bei mehr als 50 %. Dadurch verlieren die Emissionsrückgänge, die in der Industrie und bei der Energieerzeugung erreicht wurden, an Bedeutung. Es ist also an der Zeit, das Verursacherprinzip auch im Verkehrssektor anzuwenden und die Kosten der Umweltschäden zu internalisieren und bei den Preisen der unterschiedlichen Verkehrsarten zu berücksichtigen. Das verlangt auch der faire Wettbewerb zwischen den verschiedenen Verkehrsarten. Der Verkehrsausschuss wollte dieses Prinzip bedauerlicherweise verwässern, so dass die Umweltabgaben auf den Verkehr im Verkehrssektor selbst ausgegeben würden. Aber auch der Verkehrssektor muss die Frage der Kohlendioxidemissionen ernst nehmen. Wir müssen klare Ziele aufstellen, um nicht nur die Emissionen von Kraftfahrzeugen, sondern die aller Verkehrsarten abzubauen. Ein Teil davon könnte durch die Verringerung des allgemeinen Verkehrs, vor allem des Auto- und Flugverkehrs, erreicht werden. Die Hälfte aller Fahrten mit dem Auto, die täglich in der Europäischen Union unternommen werden, ist kürzer als fünf Kilometer. Und sie finden hauptsächlich in den Städten statt. Wenn nur ein Drittel dieser kurzen Autofahrten vermieden würde, und die Menschen statt dessen zu Fuß gingen, das Fahrrad oder den Bus benutzten, würden die Kohlendioxidemissionen in Europa um einige Prozente zurückgehen. In Deutschland beispielsweise würden die Emissionen um 4 % sinken. Außerdem würde die Luftverschmutzung genau dort verringert werden, wo die Menschen gemeinhin leben. Laut Weltgesundheitsorganisation sterben jedes Jahr über 300 000 Europäer vorzeitig durch die Luftverschmutzung, deren Hauptverursacher in den Städten der Autoverkehr ist. Auch die Wirtschaft würde davon profitieren, wenn es weniger Krankheitsfälle auf Grund von Umweltverschmutzungen gäbe."@de⁹ ". Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, ευχαριστώ την εισηγήτρια, κ. Barsi-Pataky, για το έργο που έχει επιτελέσει. Εξ ονόματος της Επιτροπής Βιομηχανίας, Έρευνας και Ενέργειας, οφείλω, ωστόσο, να επισημάνω ότι λυπούμαι που η Επιτροπή Μεταφορών και Τουρισμού έλαβε πολύ λίγο υπόψη τις προτάσεις της επιτροπής μας. Σύμφωνα με τον παραδοσιακό τρόπο σκέψης, όσο περισσότερο αυξάνονται οι μεταφορές τόσο το καλύτερο για την οικονομία και τη βιομηχανία. Εντούτοις, η Επιτροπή Βιομηχανίας θεωρεί ότι οι μεταφορές προκαλούν σε άλλους πολύ μεγαλύτερα κόστη, τα οποία επί του παρόντος δεν εσωτερικεύονται στις τιμές των μεταφορών. Οι μεταφορές είναι ο τομέας στον οποίο οι εκπομπές διοξειδίου του άνθρακα αυξάνονται με τους ταχύτερους ρυθμούς. Για παράδειγμα, οι εκπομπές από την οδική κυκλοφορία έχουν αυξηθεί κατά ποσοστό μεγαλύτερο το 25% μετά το 1990· το αντίστοιχο ποσοστό υπερβαίνει το 50% στην περίπτωση της εναέριας κυκλοφορίας. Κατά τον τρόπο αυτόν, χάνουν κάθε σημασία οι μειώσεις των εκπομπών που έχουν επιτευχθεί στους τομείς της βιομηχανίας και της παραγωγής ενέργειας. Είναι, λοιπόν, καιρός να αρχίσουμε την εφαρμογή της αρχής «ο ρυπαίνων πληρώνει» και στον τομέα των μεταφορών, και να εσωτερικεύσουμε το κόστος της προκαλούμενης περιβαλλοντικής καταστροφής στις τιμές των διαφόρων μέσων μεταφοράς. Αυτό το καθιστά αναγκαίο εξάλλου και ο θεμιτός ανταγωνισμός μεταξύ των διαφόρων μέσων μεταφοράς. Η Επιτροπή Μεταφορών, δυστυχώς, επιθυμούσε να αποδυναμώσει αυτήν την αρχή, έτσι ώστε τα περιβαλλοντικά τέλη επί των μεταφορών να δαπανώνται στον τομέα των μεταφορών. Ωστόσο, το θέμα των εκπομπών διοξειδίου του άνθρακα πρέπει να ληφθεί εξίσου σοβαρά υπόψη στον τομέα των μεταφορών. Πρέπει να θέσουμε σαφείς στόχους μείωσης όχι μόνο των εκπομπών από τα οχήματα, αλλά και από όλους τους τύπους μεταφορών. Μέρος αυτής της προσπάθειας συνεπάγεται μείωση της κυκλοφορίας εν γένει, αλλά ιδίως της οδικής και εναέριας κυκλοφορίας. Οι μισές από τις διαδρομές με αυτοκίνητο που πραγματοποιούνται καθημερινά στην Ευρωπαϊκή Ένωση αφορούν αποστάσεις μικρότερες των πέντε χιλιομέτρων. Πραγματοποιούνται δε κυρίως εντός των πόλεων. Αν το τρίτο μόνο αυτών των σύντομων διαδρομών σταματούσε και οι άνθρωποι περπατούσαν, ποδηλατούσαν ή χρησιμοποιούσαν τα λεωφορεία, οι εκπομπές διοξειδίου του άνθρακα στο σύνολο της Ευρώπης θα μειώνονταν κατά πολλές ποσοστιαίες μονάδες. Για παράδειγμα, οι εκπομπές στη Γερμανία θα μειώνονταν κατά 4%. Επιπλέον, η ρύπανση της ατμόσφαιρας θα μειωνόταν στις περιοχές εκείνες στις οποίες διαμένουν οι περισσότεροι άνθρωποι. Σύμφωνα με την Παγκόσμια Οργάνωση Υγείας, κάθε χρόνο περισσότεροι από 300 000 Ευρωπαίοι πεθαίνουν πρόωρα εξαιτίας της ρύπανσης της ατμόσφαιρας, βασική πηγή της οποίας στις πόλεις είναι η κυκλοφορία των αυτοκινήτων. Η μείωση των ασθενειών που θα προέκυπτε ως συνέπεια της μείωσης των ρυπαντών θα ωφελούσε εξάλλου και τις ίδιες τις επιχειρήσεις."@el¹⁰ "Mr President, ladies and gentlemen, my thanks go to the rapporteur, Mrs Barsi-Pataky, for the work she has done. On behalf of the Committee on Industry, Research and Energy, I nevertheless have to say that I am sorry that the Committee on Transport and Tourism took only very little account of our committee’s proposals. The traditional way of thinking is that the more transport there is the better it is for the economy and industry. The Committee on Industry, however, took the view that transport caused others to incur much more in costs which are not at present internalised in the price of transport. Transport is the sector where carbon dioxide emissions are growing the fastest. For example, emissions from road traffic have increased by more than 25% since 1990; the figure is more than 50% in the case of air traffic. This renders meaningless the reductions in emissions which have been achieved in industry and energy production. It is therefore time we started applying ‘the polluter pays’ principle in transport too, and internalised the costs of environmental damage in the prices of different transport modes. Fair competition between the different transport modes also makes this necessary. The Committee on Transport regrettably wanted to water down this principle so that the environmental charges on transport would be spent in the transport sector. Transport, however, also needs to take the issue of carbon dioxide emissions seriously. We have to set clear targets to reduce not just emissions from vehicles but all forms of transport. Part of this will entail less traffic generally, especially car and air traffic. Half of the car journeys taken every day in the European Union are less than five kilometres long. They are mainly in the cities. If just a third of these short car journeys were stopped and people walked, cycled or took buses instead, carbon dioxide emissions thorughout Europe would go down by several per cent. For example, emissions in Germany would fall by 4%. Moreover, air pollution would be reduced precisely where people mostly tend to live. According to the World Health Organisation, every year over 300 000 Europeans die before their time from air pollution, the main cause of which in cities is car traffic. Business would also benefit as a result of less illness caused by pollutants."@en⁴ ". Señor Presidente, Señorías, quiero dar las gracias a la ponente, la señora Barsi-Pataky, por el trabajo que ha realizado. En nombre de la Comisión de Industria, Investigación y Energía, no obstante, tengo que decir que siento que la Comisión de Transportes y Turismo tuviera en cuenta muy pocas de las propuestas de nuestra comisión. La línea de pensamiento tradicional es que cuanto más transporte haya, mejor para la economía y la industria. Sin embargo, la Comisión de Industria considera que el transporte hace que otros incurran en muchos más costes que en estos momentos no están internalizados en el precio del transporte. El transporte es el sector en el que las emisiones de dióxido de carbono están creciendo con más rapidez. Por ejemplo, las emisiones del tráfico por carretera han aumentado más del 25 % desde 1990; la cifra supera el 50 % en el caso de tráfico aéreo. Esto hace que las reducciones de las emisiones que se han logrado en la industria y la producción de energía sean insignificantes. Por tanto, es hora de que empecemos a aplicar el principio de «quien contamina, paga» también en el transporte y de que internalicemos los costes de los daños ambientales en los precios de los distintos medios de transporte. La competencia justa entre los distintos medios de transporte también hace que esto sea necesario. Lamentablemente, la Comisión de Transportes quería aguar este principio de manera que las tasas ecológicas aplicadas al transporte se gasten en este sector. Sin embargo, el transporte también tiene que tomarse en serio la cuestión de las emisiones de dióxido de carbono. Tenemos que fijar objetivos claros para reducir no solo las emisiones de los vehículos, sino de todas las formas de transporte. Parte de esto supondrá una reducción del tráfico en general, en concreto del tráfico por carretera y aéreo. La mitad de los desplazamientos en coche que se realizan cada día en la Unión Europea son inferiores a cinco kilómetros. Tienen lugar principalmente en las ciudades. Si tan solo un tercio de estos cortos viajes en coche dejaran de realizarse y la gente caminara, fuera en bicicleta o en autobús, las emisiones de dióxido de carbono en toda Europa se reducirían un tanto por ciento. Por ejemplo, las emisiones en Alemania se reducirían un 4 %. Asimismo, la contaminación ambiental se reduciría precisamente en los lugares en los que suele vivir la mayor parte de la población. Según la Organización Mundial de la Salud, cada año más de 300 000 europeos mueren antes de tiempo debido a de la contaminación ambiental, siendo su principal causa en las ciudades el tráfico de automóviles. Las empresas también se beneficiarían de la disminución de enfermedades provocadas por la contaminación."@es²¹ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@et⁵ "Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je tiens à remercier le rapporteur, Mme Barsi-Pataky, pour le travail qu’elle a accompli. Au nom de la commission de l’industrie, de la recherche et de l’énergie, je dois cependant exprimer mes regrets de voir que la commission des transports et du tourisme n’a pratiquement pas tenu compte des propositions de notre commission. Traditionnellement, il est établi que la multiplication de l’offre de transports est bénéfique pour l’économie et l’industrie. En revanche, la commission de l’industrie estime que les transports sont pour d’autres synonymes de nettement plus de frais, lesquels ne sont actuellement pas internalisés dans le coût des transports. Le transport est le secteur qui enregistre la hausse la plus rapide des émissions de gaz carbonique. Ainsi, les émissions du trafic automobile ont augmenté de plus de 25% depuis 1990, contre plus de 50% dans le cas du trafic aérien. Ces hausses réduisent à néant les réductions des émissions qui ont été réalisées dans le monde industriel et la production énergétique. Aussi est-il grand temps de commencer à appliquer le principe du «pollueur-payeur» dans le domaine des transports également et à internaliser les coûts des dégâts environnementaux dans les prix des différents modes de transport. Il s’agit également d’une nécessité qu’impose la concurrence équitable entre les divers modes de transport. La commission des transports souhaitait malheureusement édulcorer ce principe de manière à ce que les redevances environnementales sur le transport soient allouées au secteur des transports. Or, ce secteur doit lui aussi prendre au sérieux la question des émissions de gaz carbonique. Nous avons fixé des objectifs clairs pour réduire les rejets émis non seulement par les véhicules, mais également par toutes les formes de transport. Il en résultera notamment une diminution générale du trafic, en particulier de la circulation automobile et du trafic aérien. La moitié des trajets en voiture effectués chaque jour au sein de l’Union européenne ne dépasse pas cinq kilomètres. Ils concernent essentiellement les villes. Si ces courts trajets en voiture diminuaient d’un tiers seulement, et si ces automobilistes se rabattaient sur la marche, le vélo ou le bus, les émissions de gaz carbonique à travers l’Europe pourraient diminuer de quelques pour cent. L’Allemagne enregistrerait ainsi une baisse de 4%. En outre, la pollution atmosphérique diminuerait justement dans les zones à forte densité de population. D’après l’Organisation mondiale de la santé, plus de 300 000 Européens meurent chaque année prématurément de la pollution atmosphérique, donnée imputable principalement à la circulation automobile dans les grandes villes. Les entreprises tireraient également leur épingle du jeu compte tenu de la baisse du nombre de malades dû aux polluants."@fr⁸ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@hu¹¹ "Signor Presidente, onorevoli colleghi, ringrazio l’onorevole Barsi-Pataky per la sua relazione. A nome della commissione per l’industria, la ricerca e l’energia devo tuttavia dire che mi dispiace che la commissione per i trasporti e il turismo abbia tenuto conto solo in piccola parte delle proposte della nostra commissione. E’ mentalità diffusa che, quanto più aumentano i trasporti, tanto meglio è per la nostra economia e la nostra industria. La commissione per l’industria ritiene invece che a causa dei trasporti vengono sostenuti molti più costi di quelli che sono attualmente internalizzati nel prezzo dei trasporti. Quello dei trasporti è il settore in cui le emissioni di biossido di carbonio crescono più rapidamente. Ad esempio, dal 1990 le emissioni del traffico stradale sono aumentate di oltre il 25 per cento e nel caso del trasporto aereo il tasso di crescita è superiore al 50 per cento. Tale andamento vanifica le riduzioni di emissioni che sono state realizzate nell’industria e nella produzione di energia. E’ dunque giunto il momento di iniziare ad applicare il principio “chi inquina paga” anche nel settore dei trasporti e a internalizzare i costi del danno ambientale nei prezzi delle diverse modalità di trasporto, anche al fine di garantire una concorrenza leale tra le modalità. Purtroppo la commissione per i trasporti ha voluto annacquare tale principio affinché il gettito delle tasse ambientali a carico dei trasporti sia speso in questo settore. Ma anche il settore dei trasporti deve prendere sul serio la questione delle emissioni di biossido di carbonio. Dobbiamo fissare obiettivi chiari per ridurre non soltanto le emissioni dei veicoli ma di tutte le modalità di trasporto. Il raggiungimento di questi obiettivi comporterà una riduzione generalizzata del traffico, soprattutto di quello automobilistico e aereo. Metà dei percorsi in automobile compiuti ogni giorno nell’Unione europea hanno una lunghezza inferiore a 5 chilometri e si svolgono per lo più in ambito urbano. Se il numero di questi brevi percorsi in automobile diminuisse anche solo di un terzo, e la gente andasse a piedi, in bicicletta o prendesse l’autobus, le emissioni di biossido di carbonio in tutta l’Europa si ridurrebbero di diversi punti percentuali – in Germania, ad esempio, scenderebbero del 4 per cento. Inoltre, l’inquinamento atmosferico diminuirebbe proprio nei luoghi dove la gente tende maggiormente a vivere. Secondo l’Organizzazione mondiale della sanità, ogni anno oltre 300 000 europei muoiono prematuramente a seguito dell’inquinamento atmosferico, la cui causa principale nelle città è il traffico automobilistico. Una riduzione dell’inquinamento andrebbe a vantaggio anche delle imprese perché vi sarebbero meno malattie causate da agenti inquinanti."@it¹² "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@lt¹⁴ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, mijn dank aan de rapporteur, mevrouw Barsi-Pataky, voor het werk dat zij heeft verricht. Namens de Commissie industrie, onderzoek en energie moet ik echter zeggen dat ik het jammer vind dat de Commissie vervoer en toerisme slechts heel weinig rekening heeft gehouden met de voorstellen van onze commissie. Het traditionele idee is: hoe meer vervoer des te beter voor de economie en de industrie. De Commissie industrie, onderzoek en energie is echter tot het standpunt gekomen dat het vervoer veel kosten voor anderen veroorzaakt, en dat deze kosten momenteel niet in de vervoersprijzen zijn inbegrepen. Vervoer is de sector waarin de CO2-uitstoot het snelst toeneemt. Bijvoorbeeld de uitstoot in het wegverkeer is sinds 1990 met meer dan 25 procent toegenomen en in het vliegverkeer met meer dan 50 procent. De emissiebeperkingen die zijn bereikt in andere sectoren, zoals de industrie en de energieproductie, worden daardoor teniet gedaan. Het is daarom tijd dat wij ook in het vervoer het beginsel “de vervuiler betaalt” gaan toepassen en dat wij de kosten van milieuschade verrekenen in de prijzen van de verschillende vervoersvormen. Eerlijke concurrentie tussen de verschillende vervoersvormen maakt dit ook noodzakelijk. Helaas wilde de Commissie vervoer en toerisme dit principe zodanig afzwakken dat de milieuheffingen in het vervoer worden besteed in de vervoersector. Ook in het vervoer moet men CO2-uitstoot echter serieus nemen. Wij moeten duidelijke doelen stellen om niet alleen de uitstoot per voertuig maar van de hele vervoersector terug te dringen. Een onderdeel hiervan is ook het reduceren van het verkeer, en vooral het auto- en vliegverkeer. De helft van de dagelijkse autoritten in de Europese Unie zijn minder dan vijf kilometer lang en worden vooral in de steden gemaakt. Als een derde van deze korte autoritten niet zou worden gemaakt en de mensen in plaats daarvan zouden lopen, fietsen of de bus zouden nemen, dan zou de CO2-uitstoot in Europa met enkele procenten dalen. De uitstoot in Duitsland zou bijvoorbeeld met 4 procent afnemen. Bovendien zal de luchtvervuiling vooral afnemen waar de meeste mensen wonen. Volgens de Wereldgezondheidsorganisatie sterven elk jaar 300 000 Europeanen vroegtijdig door luchtverontreiniging, waarvan de voornaamste veroorzaker in steden het autoverkeer is. Ook het bedrijfsleven zal ervan profiteren als er minder mensen ziek worden door vervuiling."@nl³ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, queria dirigir os meus agradecimentos à relatora, senhora deputada Barsi-Pataky, pelo trabalho que realizou. Em nome da Comissão da Indústria, da Investigação e da Energia, não posso deixar de dizer, no entanto, que lamento que a Comissão dos Transportes e do Turismo tenha tido em tão pouca consideração as propostas da nossa comissão. Tradicionalmente pensa-se que quanto mais transportes houver, melhor para a economia e para a indústria. Contudo, a Comissão da Indústria, da Investigação e da Energia considerou que os transportes faziam com que outros incorressem em muito mais custos que presentemente não estão internalizados nos preços dos transportes. O sector dos transportes é aquele em que as emissões de dióxido de carbono estão a aumentar com maior rapidez. Por exemplo, as emissões resultantes dos transportes rodoviários aumentaram mais de 25% desde 1990; e a taxa de crescimento eleva-se a 50% no caso dos transportes aéreos. Este fenómeno torna insignificantes as reduções de emissões alcançadas na indústria e na produção de energia. É, por isso, altura de começarmos a aplicar o princípio do “poluidor-pagador” também aos transportes e a internalizar os custos dos prejuízos ambientais nos preços dos diferentes modos de transporte. É algo que é necessário também na perspectiva de uma concorrência leal. A Comissão dos Transportes, infelizmente, quis diluir este princípio, de modo que as taxas ambientais sobre os transportes fossem empregues no sector dos transportes. Os transportes, no entanto, também têm de encarar seriamente a questão das emissões de dióxido de carbono. Temos de estabelecer objectivos claros, não só para reduzir as emissões dos veículos, como também as de todas as formas de transporte. Parte desses objectivos implicarão em geral menos tráfego, em especial tráfego automóvel e tráfego aéreo. Metade dos percursos rodoviários efectuados diariamente na União Europeia são inferiores a cinco quilómetros. São efectuados principalmente nas cidades. Bastava que um terço desses percursos rodoviários curtos fosse eliminado e que, em vez disso, as pessoas andassem a pé ou de bicicleta ou utilizassem autocarros para que as emissões de dióxido de carbono na Europa diminuíssem vários pontos percentuais. Por exemplo, as emissões na Alemanha diminuiriam 4%. Além disso, a poluição atmosférica seria reduzida, precisamente nos locais onde a maioria das pessoas tende a viver. Segundo a Organização Mundial de Saúde, todos os anos, 300 000 europeus morrem precocemente devido à poluição atmosférica, cuja principal causa nas cidades é o tráfego automóvel. As empresas também beneficiariam, devido à diminuição das doenças causadas pela poluição."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@ro¹⁸ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@sk¹⁹ "Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, kiitoksia esittelijä Barsi-Patakylle hänen tekemästään työstä. Teollisuusvaliokunnan puolesta minun on kuitenkin pakko valittaa sitä, että liikennevaliokunta otti vain hyvin vähän huomioon teollisuusvaliokunnan ehdotuksia. Perinteinen ajattelutapa on se, että taloudelle ja teollisuudelle on sitä parempi mitä enemmän liikenne kasvaa. Teollisuusvaliokunta kuitenkin otti huomioon sen, että liikenne aiheuttaa muille paljon sellaisia kustannuksia, jotka eivät nykyisin sisälly liikenteen hintoihin. Liikenne on sektori, jonka hiilidioksidipäästöt kasvavat nopeammin kuin minkään muun sektorin. Esimerkiksi tieliikenteen päästöt ovat vuoden 1990 jälkeen kasvaneet yli 25 prosenttia ja lentoliikenteen yli 50 prosenttia. Tämä tekee tyhjäksi ne päästövähennykset, joita on saavutettu muilla aloilla, kuten teollisuudessa ja energiantuotannossa. Onkin siis aika ryhtyä noudattamaan saastuttaja maksaa -periaatetta myös liikenteessä ja sisällyttää ympäristöhaittojen kustannukset liikennemuotojen hintoihin. Tätä edellyttää myös reilu kilpailu eri liikennemuotojen välillä. Liikennevaliokunta ikävä kyllä halusi vesittää tämän periaatteen siten, että liikenteen ympäristömaksut käytettäisiin liikennesektorilla. Myös liikenteessä on kuitenkin otettava hiilidioksidipäästöt vakavasti. On asetettava selkeät tavoitteet paitsi ajoneuvojen myös koko liikenteen päästöjen vähentämiselle. Osa tätä kokonaisuutta on myös liikenteen vähentäminen, erityisesti auto- ja lentoliikenteen. Puolet päivittäisistä automatkoista Euroopan unionissa on alle viiden kilometrin mittaisia. Ne tapahtuvat pääasiassa kaupungeissa. Jos edes joka kolmas näistä lyhyistä automatkoista korvattaisiin kävelyllä, pyöräilyllä tai busseilla, koko Euroopan hiilidioksidipäästöt vähenisivät useita prosentteja. Esimerkiksi Saksan valtakunnan päästöt vähenisivät 4 prosenttia. Lisäksi ilman saasteet vähenisivät juuri siellä, missä ihmisiä asuu kaikkein eniten. Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan yli 300 000 eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia, joiden tärkein aiheuttaja kaupungeissa on autoliikenne. Myös elinkeinoelämä hyötyisi saasteiden aiheuttamien sairastamisien vähenemisestä."@sl²⁰ "Herr talman, mina damer och herrar! Jag vill tacka föredraganden Etelka Barsi-Pataky för det arbete hon har utfört. På mina kollegers vägnar i utskottet för industrifrågor, forskning och energi måste jag emellertid säga att jag är besviken över att utskottet för transport och turism i så liten utsträckning tog hänsyn till vårt utskotts förslag. Det traditionella sättet att tänka är: ju mer transporter, desto bättre för ekonomin och industrin. Utskottet för industrifrågor ansåg emellertid att transporter orsakade mycket högre kostnader som för närvarande inte internaliseras i priset för transporterna. Transporter är den sektor där koldioxidutsläppen ökar snabbast. Utsläppen från vägtrafik har till exempel ökat med mer än 25 procent sedan 1990 och när det gäller flygtrafik är siffran över 50 procent. Detta innebär att de minskade utsläppen inom industri och energiproduktion är meningslösa. Därför är det dags att vi börjar tillämpa principen om att förorenaren ska betala även inom transportsektorn och att kostnaderna för miljöskador internaliseras i priserna för olika transportsätt. Rättvis konkurrens mellan de olika transportsätten innebär också att detta är nödvändigt. Utskottet för transport ville dessvärre urvattna denna princip så att miljöavgifterna på transporter skulle spenderas inom transportsektorn. Problemet med koldioxidutsläpp måste emellertid också börja tas på allvar inom transportsektorn. Vi måste ställa upp tydliga mål om att inte bara minska utsläppen från fordon utan från alla typer av transporter. Detta kommer delvis att innebära mindre trafik i allmänhet, framför allt bil- och flygtrafik. Hälften av alla bilresor som görs varje dag inom EU är kortare än fem kilometer. De sker i huvudsak i städerna. Om dessa korta bilresor minskade med endast en tredjedel och människor i stället promenerade, cyklade eller åkte buss skulle koldioxidutsläppen i Europa minska med flera procent. Utsläppen i Tyskland skulle till exempel minska med 4 procent. Vidare skulle luftföroreningarna minska just där de flesta människor bor. Enligt Världshälsoorganisationen dör fler än 300 000 européer varje år i förtid på grund av luftföroreningarna som i städerna till största delen orsakas av biltrafik. Affärsverksamheten skulle också gynnas om sjukdomarna som orsakas av föroreningar minskade."@sv²²
lpv:unclassifiedMetadata	"Satu Hassi (Verts/ALE ),"^{18,5,20,15,1,19,14,16,11,13} "teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon valmistelija"^{18,5,20,15,1,19,14,16,11,13}