Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2007-04-24-Speech-2-443"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2007-04-24"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Strategie tematică privind utilizarea durabilă a resurselor naturale (dezbatere)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20070424.53.2-443"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2007-04-24-Speech-2-444⁶
lpv:speaker	lp:Satu Hassi⁶
lpv:spoken text	". Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EYK:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@fi⁷
lpv:spokenAs	unknown; Vihreä liitto (2004-07-20--2009-07-13)²³ member; Delegation to the EU-Kazakhstan, EU-Kyrgyzstan and EU-Uzbekistan Parliamentary Cooperation Committees, and for relations with Tajikistan, Turkmenistan and Mongolia (2004-09-15--2009-07-13)²³ substitute; ITRE (2007-01-31--2009-07-13)²³ vice-chair; ENVI (2007-02-01--2009-07-13)²³ member; G/EFA (2004-07-20--2009-07-13)²³ substitute; Delegation to the EU-Russia Parliamentary Cooperation Committee (2004-09-15--2009-07-13)²³
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@cs¹ "Hr. formand, mine damer og herrer! Jeg vil gerne takke ordføreren, Kartika Liotard, for hendes fremragende arbejde. I vore dage lever menneskeheden af et økologisk kreditkort, hvor der er overtræk på miljøkontoen. Menneskeheden som sådan bruger 25 % mere end det bæredygtige niveau af naturressourcer, hvilket betyder, at vi bruger vores børns kapital. Ifølge Det Europæiske Miljøagentur oversteg forbruget af naturressourcer i Europa Europas egen biokapacitet helt tilbage i 1960'erne. Hvis den nuværende tendens fortsætter, vil vi i 2050 bruge det dobbelte af vores bæredygtige naturressourcer. Behovet for at reducere emissionerne til klimaet er kun en del af den mere overordnede udfordring med at bruge naturressourcerne mere økonomisk og klogt. Hvis vores brug af naturressourcer skal bringes ned på et bæredygtigt niveau, hvor vi samtidig giver udviklingslandene mulighed for at slippe ud af fattigdommen, skal de rige lande som os selv over en periode på 50 år forøge forholdet mellem den opnåede fremgang og forbruget af naturressourcer med 10. Dette lyder som science fiction, men tager man det gradvis, kræver det kun en forbedring på 5 % om året. Vi har kunnet gøre noget tilsvarende med hensyn til at forbedre arbejdskraftens produktivitet, så hvorfor ikke forbedre produktiviteten af naturressourcerne? Dette århundrede skal være det århundrede, hvor vi forbedrer naturressourcernes produktivitet, forholdet mellem den opnåede fremgang og anvendelsen af naturressourcerne. Som alle allerede har sagt, er den strategi, som Kommissionen har fremlagt, alt for løs, fordi den mangler konkrete mål og frister, selv om disse kræves i henhold til det sjette miljøhandlingsprogram. Videngrundlaget til at udarbejde dem findes. Vi har brug for klare mål og tidsfrister inden næste år, herunder sektordækkende handlingsprogrammer. Den billigste måde at forbedre produktiviteten af anvendelsen af naturressourcerne på er at ophæve støtteordninger, der skader miljøet. Det skal ske straks. Kartika Liotards konklusion om, at vi har brug for mere kvalitet og mindre mængder kan også være et motto for vores brug af naturressourcer."@da² ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Mein Dank gilt der Berichterstatterin, Frau Liotard, für ihre ausgezeichnete Arbeit. Die Menschheit lebt derzeit über ihre ökologischen Verhältnisse auf Kosten einer ökologischen Kreditkarte. Die Menschheit insgesamt verbraucht 25 % mehr an natürlichen Ressourcen als das nachhaltige Niveau, was bedeutet, dass wir das Kapital unserer Kinder aufbrauchen. Laut der Europäischen Umweltagentur hat der Verbrauch der natürlichen Ressourcen in Europa die eigene Biokapazität Europas bereits in den 1960er Jahren überschritten. Wenn der gegenwärtige Trend anhält, dann werden wir bis zum Jahre 2050 das Doppelte des Niveaus an nachhaltigen natürlichen Ressourcen verbrauchen. Die Notwendigkeit, Klimaemissionen abzubauen ist nur ein Teil der universellen Herausforderung, die natürlichen Ressourcen sparsamer und intelligenter zu verwenden. Wenn unser Verbrauch an natürlichen Ressourcen auf ein nachhaltiges Niveau abgesenkt werden soll und wir es den Entwicklungsländern gleichzeitig ermöglichen wollen, aus der Armut herauszukommen, dann sollten die reichen Länder wie wir selbst über einen Zeitraum von 50 Jahren das Verhältnis zwischen dem erzielten Wohlstand und dem Verbrauch an natürlichen Ressourcen verzehnfachen. Das klingt nach Wissenschaftsphantasie, aber in Einzelschritten ausgedrückt bedeutet es nur eine Verbesserung von 5 % pro Jahr. Wir haben es geschafft, etwas Ähnliches bei der Verbesserung der Arbeitsproduktivität zu erreichen, warum also nicht bei der Verbesserung der Produktivität der natürlichen Ressourcen? Dieses Jahrhundert muss das Jahrhundert sein, in dem wir die Produktivität der natürlichen Ressourcen, das Verhältnis zwischen dem erzielten Wohlstand und dem Verbrauch von natürlichen Ressourcen, verbessern. Wie jeder hier bereits gesagt hat, ist die von der Kommission vorgelegte Strategie entschieden zu dürftig, in erster Linie deshalb, weil es ihr an jedweden konkreten Zielen und Zeitplänen fehlt, obwohl diese im 6. Umweltaktionsprogramm gefordert werden. Die Wissensbasis, um diese erarbeiten zu können, existiert. Bis zum kommenden Jahr brauchen wir klare Ziele und Zeitpläne, einschließlich sektorweiter Aktionsprogramme. Die preiswerteste Methode zur Verbesserung der Produktivität beim Verbrauch an natürlichen Ressourcen ist die, Beihilfen, die der Umwelt schaden, einzustellen. Dies sollte unverzüglich geschehen. Die Schlussfolgerung von Frau Liotard, dass wir mehr Qualität und weniger Menge brauchen, könnte für uns auch ein Motto beim Verbrauch der natürlichen Ressourcen sein."@de⁹ ". Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, ευχαριστώ την εισηγήτρια κ. Kartika Liotard για το άριστο έργο της. Στις μέρες μας, η ανθρωπότητα ζει με μια πιστωτική κάρτα οικολογίας η οποία έχει υπερβεί το όριο του οικολογικού αντικρίσματός της. Η ανθρωπότητα στο σύνολό της καταναλώνει 25% περισσότερο από το βιώσιμο επίπεδο των φυσικών πόρων, το οποίο σημαίνει ότι εξαντλούμε το κεφάλαιο των παιδιών μας. Σύμφωνα με τον Ευρωπαϊκό Οργανισμό Περιβάλλοντος, η κατανάλωση φυσικών πόρων στην Ευρώπη υπερέβη την ίδια τη βιοχωρητικότητα της Ευρώπης ήδη από τη δεκαετία του 1960. Εάν συνεχιστούν οι σημερινές τάσεις, το έτος 2050 θα χρησιμοποιούμε τους διπλάσιους βιώσιμους φυσικούς πόρους. Η ανάγκη για περιστολή των εκπομπών που επηρεάζουν το κλίμα είναι απλώς μέρος της γενικότερης πρόκλησης να χρησιμοποιούμε τους φυσικούς πόρους με περισσότερη φειδώ και σοφία. Προκειμένου η χρήση των φυσικών πόρων στην οποία προβαίνουμε να περιοριστεί αναγκαστικά σε ένα βιώσιμο επίπεδο και, συγχρόνως, να κατορθώσουμε να ανασύρουμε από τη φτώχεια τις αναπτυσσόμενες χώρες, οι πλούσιες χώρες, όπως οι δικές μας, πρέπει, για μια περίοδο 50 ετών, να εξισορροπήσουν την ευημερία που έχουν επιτύχει και τη δεκαπλάσια κατανάλωση φυσικών πόρων. Κάτι τέτοιο μοιάζει με επιστημονική φαντασία· ωστόσο, με νούμερα, σημαίνει απλώς μια βελτίωση της τάξεως του 5% ανά έτος. Κατορθώσαμε κάτι παρεμφερές βελτιώνοντας την παραγωγικότητα της εργασίας· επομένως, γιατί να μην βελτιώσουμε την παραγωγικότητα των φυσικών πόρων; Ο αιώνας αυτός πρέπει να είναι ο αιώνας κατά τη διάρκεια του οποίου θα βελτιώσουμε την παραγωγικότητα των φυσικών πόρων, την αναλογία μεταξύ της ευημερίας που επιτύχαμε και της χρήσης φυσικών πόρων. Όπως ήδη ειπώθηκε από όλους, η στρατηγική που έχει καταθέσει η Επιτροπή είναι υπερβολικά έωλη, κυρίως διότι στερείται συγκεκριμένων στόχων και χρονοδιαγραμμάτων, παρόλο που αυτά απαιτούνται στο έκτο πρόγραμμα δράσης για το περιβάλλον. Το σύστημα γνώσεων για την εκπόνησή τους υπάρχει. Χρειαζόμαστε σαφείς στόχους και χρονοδιαγράμματα μέχρι του χρόνου, περιλαμβανομένων προγραμμάτων δράσης κατά τομείς. Ο φθηνότερος τρόπος για τη βελτίωση της παραγωγικότητας στη χρήση των φυσικών πόρων είναι να τεθεί τέρμα στις περιβαλλοντικώς επιβλαβείς ενισχύσεις. Αυτό πρέπει να γίνει αμέσως. Το συμπέρασμα της κ. Kartika Liotard ότι χρειαζόμαστε περισσότερη ποιότητα και λιγότερο όγκο θα μπορούσε να γίνει το σύνθημά μας για τη χρήση των φυσικών πόρων."@el¹⁰ ". Mr President, ladies and gentlemen, my thanks go to the rapporteur, Kartika Liotard, for her excellent work. These days mankind lives on an ecological credit card which goes over the limit of ecological funds. Mankind as a whole uses 25% more than the sustainable level of natural resources, which means that we are using up our children’s capital. According to the European Environment Agency, the consumption of natural resources in Europe exceeded Europe’s own biocapacity back in the 1960s. If the current trend continues, by 2050 we will be using double the level of sustainable natural resources. The need to cut climate emissions is only part of the more universal challenge of using natural resources more sparingly and more wisely. If our use of natural resources is to be brought down to a sustainable level and at the same time we make it possible for developing countries to rise out of poverty, the rich countries, such as ourselves, should over a period of 50 years make the ratio between the prosperity achieved and consumption of natural resources ten times greater. This sounds like science fantasy but by degrees it only means an improvement of 5% a year. We have been able to do something similar in improving work productivity so why not in improving the productivity of natural resources? This century must be the century in which we improve the productivity of natural resources, the ratio between prosperity achieved and the use of natural resources. As everyone has already said, the strategy put forward by the Commission is far too flimsy, mainly because it lacks any concrete targets and timetables, even though they are required under the Sixth Environment Action Programme. The knowledge base for producing them exists. We need clear targets and timetables by next year, including sector-wide action programmes. The cheapest way of improving productivity in the use of natural resources is to end aid that is environmentally harmful. That should be done right away. Kartika Liotard’s conclusion that we need more quality and less volume could also be a motto for us in our use of natural resources."@en⁴ ". Señor Presidente, Señorías, doy las gracias a la ponente, la señora Liotard, por su excelente trabajo. En la actualidad, la humanidad vive con una tarjeta de crédito ecológica que sobrepasa el límite de sus fondos. La humanidad en general supera en un 25 % el nivel de uso sostenible de los recursos naturales, lo que significa que estamos gastando el capital de nuestros hijos. Según la Agencia Europea de Medio Ambiente, el consumo de los recursos naturales en Europa rebasó la capacidad biológica de nuestro continente allá por los años sesenta. Si se mantiene la tendencia actual, nuestro uso de los recursos naturales duplicará el nivel sostenible de aquí al año 2050. La necesidad de reducir las emisiones de gases de efecto invernadero es solo una parte del desafío de carácter más universal que supone el uso más moderado y prudente de los recursos naturales. Si pretendemos reducir esta utilización hasta un nivel sostenible y, al mismo tiempo, conseguir que los países en desarrollo abandonen el umbral de la pobreza, los países ricos, entre los que nos contamos, deberemos multiplicar por diez la relación entre la prosperidad alcanzada y el consumo de recursos naturales en un plazo de 50 años. Aunque esto suene a ciencia ficción, expresado en forma de porcentaje supone simplemente una mejora de un 5 % anual. Si hemos sido capaces de conseguir un incremento similar en la productividad laboral, ¿por qué no vamos a poder mejorar también la productividad de los recursos naturales? Este debe ser el siglo en que aumentemos la productividad de los recursos naturales, la relación entre estos y la prosperidad alcanzada. Como ya ha comentado alguien, la estrategia que ha presentado la Comisión resulta demasiado pobre, sobre todo porque carece de plazos y objetivos concretos, a pesar de que estos constituyen un requisito en virtud del Sexto Programa de acción en materia de medio ambiente. Contamos con la base de conocimientos necesaria para definirlos. Por tanto, tenemos que establecer objetivos y plazos claros para el año que viene, entre los que se incluyan programas de acción aplicables a todos los sectores. El modo más barato de mejorar la productividad en el uso de los recursos naturales consiste en suspender las ayudas a todas las actividades que no respeten el medio ambiente. Esto se tendría que hacer sin demora. La conclusión de la señora Liotard de que necesitamos mejorar la calidad y reducir la cantidad se podría adoptar también como un lema aplicable a nuestro uso de los recursos naturales."@es²¹ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@et⁵ ". Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, je remercie le rapporteur, Kartika Liotard, pour son excellent travail. Aujourd’hui, l’humanité vit bien au-dessus de ses moyens écologiques. L’ensemble de l’humanité consomme 25 % de plus que le niveau durable des ressources naturelles, ce qui signifie que nous consommons le capital de nos enfants. Selon l’agence européenne pour l’environnement, la consommation de ressources naturelles en Europe est supérieure à ce qu’était la biocapacité de l’Europe dans les années 60. Si la tendance actuelle se poursuit, d’ici 2050 nous utiliserons le double du niveau durable des ressources naturelles. La nécessité de réduire les émissions nocives pour le climat ne représente qu’une partie du défi plus universel consistant à utiliser les ressources naturelles de manière plus économe et plus judicieuse. Si nous devons ramener notre consommation de ressources naturelles à un niveau durable tout en permettant aux pays en développement de sortir de la pauvreté, les pays riches - les nôtres - devront, sur une période de 50 ans, faire en sorte que le ratio entre la prospérité atteinte et la consommation de ressources naturelles devienne dix fois plus grand. Ceci semble relever de la science-fiction, mais graduellement, cela signifie une amélioration de 5 % par an. Nous avions réussi à réaliser ce genre de performance pour améliorer la productivité du travail, alors pourquoi ne pourrions-nous pas améliorer la productivité des ressources naturelles? Ce siècle doit être le siècle de l’amélioration de la productivité de ressources naturelles, du ratio entre prospérité atteinte et utilisation des ressources naturelles. Comme chacun l’a déjà dit, la stratégie présentée par la Commission est beaucoup trop timide, principalement parce qu’elle ne prévoit pas de cibles ni de calendriers précis, alors qu’ils sont requis par le sixième programme d’action pour l’environnement. La base de connaissances pour les produire existe. Nous avons besoin de cibles et de calendriers précis d’ici l’année prochaine, ainsi que de programmes d’action par secteur. Le moyen le moins onéreux d’améliorer la productivité de l’utilisation des ressources naturelles consiste à supprimer toute aide à tout ce qui nuit à l’environnement. Ceci devrait être fait immédiatement. La conclusion de Kartika Liotard, selon laquelle nous avons besoin de plus de qualité et de moins de quantité pourrait aussi devenir notre slogan en matière d’utilisation des ressources naturelles."@fr^8,8 "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@hu¹¹ "Signor Presidente, onorevoli colleghi, ringrazio la relatrice, onorevole Kartika Liotard, per l’ottimo lavoro. Oggigiorno l’umanità utilizza una carta di credito ambientale che supera il limite dei fondi ecologici. L’umanità nel suo complesso utilizza il 25 per cento in più del livello sostenibile di risorse naturali, il che significa che stiamo esaurendo il capitale dei nostri figli. Secondo l’Agenzia europea per l’ambiente, il consumo di risorse naturali in Europa ha superato il limite di biocapacità dell’Europa stessa negli anni ’60. Se la tendenza attuale continuerà, entro il 2050 utilizzeremo il doppio del livello di risorse naturali sostenibili. La necessità di ridurre le emissioni con effetti sul clima è solo una parte della sfida più universale di utilizzare le risorse naturali più parsimoniosamente e più saggiamente. Per riuscire a ridurre l’utilizzo delle risorse naturali a un livello sostenibile e al tempo stesso permettere ai paesi in via di sviluppo di uscire dalla povertà, i paesi ricchi come i nostri dovrebbero, nel giro di 50 anni, decuplicare il rapporto tra la prosperità raggiunta e il consumo di risorse naturali. Sembra un dato fantascientifico, ma in termini graduali indica solo un miglioramento del 5 per cento l’anno. Siamo riusciti in un’impresa analoga migliorando la produttività lavorativa, per cui non vedo perché non dovremmo riuscire a migliorare la produttività delle risorse naturali. Questo dovrà essere il secolo in cui miglioreremo la produttività delle risorse naturali, il rapporto tra la prosperità raggiunta e l’utilizzo delle risorse naturali. Come hanno già affermato tutti, la strategia presentata dalla Commissione è troppo inconsistente, soprattutto perché è priva di scadenze e obiettivi concreti, nonostante siano previsti nell’ambito del Sesto programma d’azione in materia ambientale. Disponiamo della base di conoscenza per fissarli. Dobbiamo fissare scadenze e obiettivi chiari entro il prossimo anno, compresi programmi d’azione settoriali. Il modo più economico per migliorare la produttività nell’utilizzo delle risorse naturali è porre immediatamente fine ad aiuti dannosi per l’ambiente. La conclusione di Kartika Liotard secondo cui abbiamo bisogno di più qualità e meno quantità potrebbe anche diventare il nostro motto per l’utilizzo delle risorse naturali."@it¹² "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@lt¹⁴ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, mijn dank aan de rapporteur, mevrouw Liotard, voor haar uitstekende werk. De mensheid leeft op dit moment met een ecologische kredietkaart boven haar ecologische stand. De mensheid als geheel verbruikt 25 procent meer dan het duurzame niveau van natuurlijke hulpbronnen en dat betekent dat wij het kapitaal van onze kinderen opmaken. Het verbruik van natuurlijke hulpbronnen in Europa oversteeg volgens het Europees Milieuagentschap al in de jaren zestig de eigen biologische capaciteit van Europa. Als de huidige ontwikkeling zich voortzet, verbruiken wij in 2050 twee keer zo veel natuurlijke hulpbronnen als het duurzame niveau. De noodzaak om de luchtvervuiling te verminderen is slechts een deel van de algemenere uitdaging om zuiniger en verstandiger om te gaan met natuurlijke hulpbronnen. Om het gebruik van natuurlijke hulpbronnen naar een duurzaam niveau te laten dalen en het tegelijkertijd mogelijk te maken dat de ontwikkelingslanden de armoede ontstijgen, moeten de rijke landen, zoals wij, in vijftig jaar de verhouding tussen de bereikte welvaart en het verbruik van natuurlijke hulpbronnen vertienvoudigen. Dit klinkt als sciencefiction, maar in stappen betekent dit slechts een verbetering van vijf procent per jaar. Op dezelfde wijze zijn wij erin geslaagd de arbeidsproductiviteit te verbeteren. Waarom kan dan ook niet de productiviteit van natuurlijke hulpbronnen worden verbeterd? Deze eeuw moet de eeuw worden waarin wij de productiviteit van natuurlijke hulpbronnen, de verhouding tussen de bereikte welvaart en het gebruik van natuurlijke hulpbronnen, verbeteren. Zoals iedereen al heeft gezegd, is de door de Commissie gepresenteerde strategie veel te slap, vooral omdat er concrete doelen en tijdschema’s ontbreken, hoewel die in het Zesde Milieuactieprogramma worden geëist. De kennisbasis om deze op te stellen is beschikbaar. Wij hebben uiterlijk volgend jaar duidelijke doelen en tijdschema’s evenals sectorspecifieke actieprogramma’s nodig. De goedkoopste manier om de productiviteit bij het gebruik van natuurlijke hulpbronnen te verbeteren, is het stopzetten van subsidies die schadelijk zijn voor het milieu. Dat moet direct gebeuren. De conclusie van rapporteur Kartika Liotard dat wij meer kwaliteit en minder kwantiteit nodig hebben zou ook het motto bij ons gebruik van natuurlijke hulpbronnen moeten zijn."@nl³ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, agradeço à relatora, senhora deputada Kartika Leotard, o seu excelente trabalho. Actualmente o homem vive com base num cartão de crédito ecológico que excede o limite dos financiamentos para a ecologia. O homem, em termos gerais, gasta mais 25% do que o nível sustentável de recursos naturais, o que significa que estamos a desbaratar o capital dos nossos filhos. Segundo a Agência Europeia do Ambiente, o consumo dos recursos naturais na Europa excedeu a sua biocapacidade na década de 1960. A manter-se esta tendência, em 2050 estaremos a utilizar o dobro do nível de recursos naturais sustentáveis. A necessidade de reduzir as emissões é uma parte apenas do desafio mais universal de usar os recursos naturais de forma mais poupada e sensata. Se reduzirmos a utilização de recursos naturais para um nível sustentável e, ao mesmo tempo, conseguirmos que os países em desenvolvimento saiam da pobreza, os países ricos - o nosso caso - conseguirão, num período de 50 anos, multiplicar por dez o rácio entre a prosperidade atingida e o consumo de recursos naturais. Parece ficção científica mas significa somente, numa evolução faseada, uma melhoria de 5% ao ano. Conseguimos fazer algo parecido quando melhorámos a produtividade no trabalho; por que não o faremos, então, para melhorar a produtividade dos recursos naturais? Este deve ser o século em que melhoraremos a produtividade dos recursos naturais, o rácio entre prosperidade alcançada e a utilização de recursos naturais. Como já todos afirmaram, a estratégia proposta pela Comissão é demasiado frágil, sobretudo porque falha em objectivos concretos e calendários, apesar de estes serem exigidos pelo Sexto Programa Comunitário de Acção em Matéria de Ambiente. Existe a base de conhecimento para os estabelecer. No próximo ano temos de dispor de objectivos e calendários claros, incluindo programas de acção por sector. A forma mais barata de melhorar a produtividade na utilização dos recursos naturais é pôr termo à ajuda prejudicial ao ambiente e isso deve ser feito já. Paralelamente, a conclusão da colega Kartika Leotard de que precisamos de mais qualidade e menos quantidade poderia tornar-se lema para a utilização dos recursos naturais."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@ro¹⁸ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@sk¹⁹ "Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, kiitoksia esittelijä Kartika Liotardille erinomaisesta työstä. Ihmiskunta elää tällä hetkellä yli ekologisten varojensa ekologisella luottokortilla. Koko ihmiskunta käyttää luonnonvaroja 25 prosenttia yli kestävän tason, mikä tarkoittaa, että syömme lastemme pääomaa. Euroopan luonnonvarojen kulutus ylitti EEA:n mukaan Euroopan oman biokapasiteetin jo 1960-luvulla. Jos nykykehitys jatkuu, vuonna 2050 ihmiskunta käyttää luonnonvaroja kaksinkertaisesti verrattuna kestävään tasoon. Tarve vähentää ilmastopäästöjä on vain osa yleisemmästä haasteesta käyttää luonnonvaroja säästäväisemmin ja älykkäämmin. Jotta luonnonvarojen käyttö saataisiin laskemaan kestävälle tasolle ja samaan aikaan mahdollistettaisiin kehitysmaiden nousu köyhyydestä, rikkaissa maissa – kuten meillä – tulisi viidenkymmenen vuoden aikana kymmenkertaistaa se suhde, joka on tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tämä kuulostaa tieteisfantasialta, mutta vuosiaskelina se merkitsee vain viiden prosentin parannusta vuosittain. Vastaavaan on kyetty työn tuottavuuden parantamisessa, miksi siis ei luonnonvarojen tuottavuuden parantamisessa? Tämän vuosisadan tulee olla vuosisata, jolloin parannamme luonnonvarojen tuottavuutta, tuotetun hyvinvoinnin ja luonnonvarojen käytön suhdetta. Kuten kaikki kollegat ovat jo todenneet, komission esittämä strategia on aivan liian löysä, erityisesti siksi, että siitä puuttuvat konkreettiset tavoitteet ja aikataulut, vaikka kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma niitä edellyttää. Tietopohja niiden laadintaan on olemassa. Tarvitsemme viimeistään ensi vuonna selkeät tavoitteet ja aikataulut, myös alakohtaiset toimintaohjelmat. Halvin keino parantaa luonnonvarojen käytön tuottavuutta on lopettaa ympäristön kannalta haitalliset tuet. Se pitäisi tehdä heti. Esittelijä Kartika Liotardin toteamus "enemmän laatua kuin määrää", voisi olla myös luonnonvarojen käyttömme motto."@sl²⁰ ". Herr talman, mina damer och herrar! Jag vill tacka föredraganden Kartika Tamara Liotard för ett utmärkt arbete. Nuförtiden lever människorna på ett ekologiskt kreditkort som överskrider de ekologiska tillgångarna. De naturresurser som människorna använder uppgår till 25 procent mer än vad som ryms inom ramen för en hållbar nivå. Det betyder att vi förbrukar våra barns kapital. Enligt Europeiska miljöbyrån överskred den europeiska förbrukningen av naturresurser Europas egen biokapacitet under 1960-talet. Om den nuvarande trenden håller i sig kommer vi 2050 att överstiga den hållbara nivån för användning av naturresurser med 100 procent. Behovet av att minska klimatutsläppen är bara ett led i den mer världsomfattande utmaningen att använda naturresurserna mer sparsamt och förståndigt. Om användningen av naturresurserna ska rymmas inom ramen för en hållbar nivå och vi samtidigt ska göra det möjligt för utvecklingsländerna att ta sig ur fattigdomen borde de rika länderna, såsom vi själva, under en femtioårsperiod öka förhållandet mellan det uppnådda välståndet och naturresursförbrukningen tiofalt. Det låter som science fantasy, men det innebär endast en gradvis förbättring med fem procent per år. Vi har haft möjlighet att göra något liknande för att förbättra arbetsproduktiviteten, så varför skulle vi inte förbättra naturresursproduktiviteten? Det här seklet måste vi förbättra naturresursproduktiviteten, förhållandet mellan det uppnådda välståndet och användningen av naturresurser. Precis som alla redan har sagt är den strategi som kommissionen har lagt fram alldeles för svag, främst eftersom den saknar konkreta mål och tidsplaner trots att detta är ett krav inom ramen för det sjätte miljöhandlingsprogrammet. Vi har kunskapen för att utarbeta dem. Vi behöver tydliga mål och tidsplaner före nästa år, bland annat handlingsprogram som omfattar hela sektorer. Det billigaste sättet att förbättra produktiviteten i naturresursanvändningen är att upphöra med miljöskadligt stöd. Det borde vi göra omedelbart. Kartika Tamara Liotards slutsats att vi behöver mer kvalitet och mindre kvantitet skulle även kunna vara vårt motto i användningen av naturresurser."@sv²²
lpv:unclassifiedMetadata	"Satu Hassi,"^{18,5,20,15,1,19,14,16,11,13} "Verts/ALE-ryhmän puolesta"^{18,5,20,15,1,19,14,16,11,13}