Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-12-13-Speech-3-293"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20061213.30.3-293"6
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@fi7
|
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@cs1
"Hr. formand, mine damer og herrer! Spørgsmål om databeskyttelse er blevet prioriteret højt under det finske formandskab. På den ene side har formandskabet stødt på udfordringer, som vi kendte på forhånd, f.eks. fremme af rammeafgørelsen om databeskyttelse under tredje søjle. På den anden side har vi stået i situationer, hvor formandskabet har været nødt til at reagere hurtigt og efter forholdene. Eksempler herpå er forhandlingen om den nye aftale om passagerlisteoplysninger (PNR) med USA og spørgsmålet om SWIFT og bankoverførselsdata.
Foreneligheden mellem den gældende og den fremtidige PNR-aftale og ATS bliver for øjeblikket undersøgt, navnlig spørgsmålene om, hvor længe oplysningerne opbevares, og overførslen af oplysninger og dens relevans. Formandskabet og Kommissionen har sendt de amerikanske myndigheder en officiel forespørgsel herom. Europa-Parlamentet bliver underrettet om resultatet, når det foreligger.
Det finske formandskab er godt klar over, at Europa-Parlamentet ved flere lejligheder har sagt, at det mener, at rammeafgørelsen om databeskyttelse under tredje søjle og hurtig vedtagelse af den er meget vigtigt. Forslaget til rammeafgørelse har været en af det finske formandskabs prioriteringer på området for retlige og indre anliggender. Det var vores ambitiøse mål at opnå enighed om rammeafgørelsen under Finlands formandskab.
I efteråret har vi brugt meget tid og mange kræfter på at fremme dette forslag til rammeafgørelse. Under det finske formandskab blev førstebehandlingen afsluttet, og det gennemgik en anden- og en tredjebehandling. Desuden er Artikel 36-Udvalget og De Faste Repræsentanters Komité ved flere lejligheder blevet anmodet om at undersøge enkelte spørgsmål i sagen.
Til trods for disse bestræbelser var tidsplanen for stram. Det står klart, at der ikke vil blive opnået enighed under det finske formandskab, og debatten om rammeafgørelsen fortsætter under det tyske formandskab.
Forslaget til rammeafgørelse er en bred og mangesidig pakke, hvis indflydelse på politisamarbejde og samarbejde om kriminalitet og beskyttelse af oplysninger om de registrerede vil kræve nøje overvejelser. Problemet er, at visse afgørende spørgsmål fortsat er ubesvarede, selv om der er sket store fremskridt. F.eks. er spørgsmålet om rammeafgørelsens anvendelsesområde endnu ikke afklaret. Det vigtigste spørgsmål, der fortsat er uafklaret, er, om principperne for databeskyttelse i rammeafgørelsen også ville gælde for behandling af oplysninger i medlemsstaterne, eller om dens anvendelsesområde bør begrænses til grænseoverskridende oplysninger, hvilket nogle medlemsstater går ind for.
I efteråret var det også formandskabets opgave at forhandle sig frem til en ny aftale om overførsel af PNR-oplysninger til de amerikanske myndigheder. Den aftale, som forhandlingerne udmøntede sig i, svarer i høj grad til indholdet af aftalen fra 2004. Luftfartsselskaberne kan stadig operere, og de kan stadig udlevere PNR-oplysninger til USA. Til gengæld er USA forpligtet til at sikre et tilstrækkeligt beskyttelsesniveau for oplysninger i fremtiden.
Aftalen, der blev undertegnet i midten af oktober, er midlertidig og gælder indtil udgangen af juli 2007. Det er hensigten på det tidspunkt at have en ny, mere permanent ordning for overførsel af PNR-oplysninger. Vi vil bestræbe os på at indlede forhandlingerne, som nok ikke bliver lette, hurtigst muligt. Et nyt forhandlingsmandat er for øjeblikket under forberedelse.
Betydningen af den nye PNR-aftale, som skal forhandles på plads i 2007, understreges af, at der for nylig er offentliggjort oplysninger om det
(ATS), som de amerikanske myndigheder anvender. Dette system samordner oplysninger fra flere forskellige kilder, herunder PNR-oplysninger om flypassagerer, der ankommer til USA. Formålet med det er at gøre det lettere at foretage risikovurderinger af passagerer.
Rådet og Kommissionen har kendt til ATS, siden den fælles undersøgelse af gennemførelsen af den første PNR-aftale fandt sted i september 2005. USA's Department of Homeland Security oplyste imidlertid ikke offentligheden om systemet før den 2. november i år, hvor nyheden blev offentliggjort i et amerikansk officielt organ."@da2
".
Herr Präsident, meine Damen und Herren! Datenschutzfragen haben während der Amtszeit der finnischen Ratspräsidentschaft eine große Rolle gespielt. Dabei befasste sich die Präsidentschaft einerseits mit Herausforderungen zu dieser Thematik, die uns bereits bekannt waren, so zum Beispiel mit der weiteren Arbeit am Rahmenbeschluss über den Datenschutz im dritten Pfeiler. Andererseits wurden wir mit Situationen konfrontiert, in denen der Vorsitz schnell und den Umständen entsprechend reagieren musste. Beispiele dafür sind die Verhandlungen über das neue Abkommen über Fluggastdatensätze (Passenger Name Records – PNR) mit den Vereinigten Staaten von Amerika und die Angelegenheit der Übermittlung von Bankdaten durch SWIFT.
Im Augenblick wird die Kompatibilität des derzeitigen und künftigen PNR-Abkommens mit dem ATS geprüft, vor allem im Hinblick auf die Vorhaltedauer der Informationen sowie im Hinblick auf die Übergabe der Daten und ihre Relevanz. Der Vorsitz und die Kommission haben den US-Behörden eine offizielle Anfrage in dieser Angelegenheit übermittelt. Die entsprechenden Erkenntnisse werden dem Europäischen Parlament zu gegebener Zeit mitgeteilt.
Der finnische Ratsvorsitz ist sich dessen bewusst, dass das Europäische Parlament mehrmals darauf hingewiesen hat, dass es den Rahmenbeschluss über den Datenschutz im dritten Pfeiler und dessen rasche Verabschiedung als sehr wichtig betrachtet. Der Vorschlag für den Rahmenbeschluss war eine der Prioritäten unserer Präsidentschaft im Bereich Justiz und Inneres. Es war unser ehrgeiziges Ziel, während der finnischen Amtszeit eine Einigung zum Rahmenbeschluss zu erzielen.
In diesem Herbst haben wir viel Zeit und Mühe aufgewandt, den Vorschlag für einen Rahmenbeschluss voranzutreiben. Während unserer Amtszeit wurde die erste Lesung zum Abschluss gebracht, und der Vorschlag durchlief eine zweite und dritte Lesung. Darüber hinaus wurden bei verschiedenen Gelegenheiten der Ausschuss „Artikel 36“ und der Ausschuss der Ständigen Vertreter aufgefordert, sich mit einzelnen Fragen der Thematik zu befassen.
Trotz dieser Bemühungen erwies sich der Zeitplan als zu eng. Offensichtlich wird es unter der finnischen Präsidentschaft nun doch zu keiner Einigung kommen, und die Debatte über den Rahmenbeschluss wird während der deutschen Amtszeit wieder aufgenommen.
Der Vorschlag für einen Rahmenbeschluss ist ein breit gefasstes und multilaterales Paket, dessen Auswirkungen auf die polizeiliche Zusammenarbeit sowie auf die Zusammenarbeit im Bereich Kriminalität und den Schutz der Daten von registrierten Personen sorgsamer Überlegungen bedürfen. Die Schwierigkeit besteht darin, dass bestimmte maßgebliche Fragen weiterhin unbeantwortet sind, obwohl bereits große Fortschritte erzielt wurden. Beispielsweise wurden Probleme hinsichtlich des Geltungsbereichs des Rahmenbeschlusses noch nicht gelöst. Die Hauptfrage, die noch einer Antwort bedarf, lautet, ob die im Rahmenbeschluss enthaltenen Datenschutzgrundsätze auch auf die Verarbeitung von Daten innerhalb der Mitgliedstaaten gelten werden oder ob sein Geltungsbereich auf grenzüberschreitende Informationen beschränkt werden sollte, wofür sich einige Mitgliedstaaten aussprechen.
Aufgabe der Präsidentschaft in diesem Herbst war es ebenfalls, ein neues Abkommen über die Weitergabe von PNR-Daten an die US-Behörden auszuhandeln. Das Abkommen, das aus den Verhandlungen hervorging, entspricht inhaltlich großenteils dem von 2004. Die Fluggesellschaften können weiterhin tätig sein, und sie können den USA weiterhin PNR-Daten übergeben. Die USA ihrerseits sind in Zukunft zur Gewährleistung eines angemessenen Datenschutzes verpflichtet.
Das Mitte Oktober unterzeichnete Abkommen ist vorläufig und gilt bis Ende Juli 2007. Es ist beabsichtigt, bis dahin neue, dauerhaftere Modalitäten für die Übergabe von PNR-Daten zu vereinbaren. Wir haben vor, die Gespräche darüber, die aller Erwartung nach nicht einfach sein werden, so bald wie möglich aufzunehmen. Zurzeit wird ein neues Verhandlungsmandat ausgearbeitet.
Wie wichtig das neue PNR-Abkommen ist, das 2007 ausgehandelt werden soll, wird im Zusammenhang mit den unlängst veröffentlichten Informationen über das von den US-Behörden eingesetzte Automatic Targeting System (ATS) deutlich. Dieses System stellt Informationen aus verschiedenen Quellen zusammen, darunter PNR-Daten über in die USA einreisende Fluggäste. Es dient dazu, die Erstellung der Risikobewertungen von Passagieren zu erleichtern.
Dem Rat und der Kommission war die Existenz des ATS seit Durchführung der gemeinsamen Überprüfung der Anwendung des ersten PNR-Abkommens im September 2005 bekannt. Das Heimatschutzministerium der USA gab jedoch erst am 2. November dieses Jahres Informationen über das System an die Öffentlichkeit, als die Meldung in einem amtlichen Organ der USA erschien."@de9
".
Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, τα θέματα που σχετίζονται με την προστασία των δεδομένων είχαν έντονη παρουσία κατά τη διάρκεια της φινλανδικής Προεδρίας. Από τη μία πλευρά, η Προεδρία αντιμετώπισε κάποιες προκλήσεις σε αυτόν τον τομέα που τις γνωρίζαμε ήδη, όπως η μεταφορά της απόφασης πλαίσιο για την προστασία των δεδομένων στον τρίτο πυλώνα. Από την άλλη πλευρά, αντιμετωπίσαμε καταστάσεις όπου η Προεδρία έπρεπε να αντιδράσει γρήγορα και όπως απαιτούσαν οι περιστάσεις, όπως για παράδειγμα η διαπραγμάτευση της νέας συμφωνίας για τις καταστάσεις ονομάτων επιβατών (PNR) με τις Ηνωμένες Πολιτείες Αμερικής και το θέμα των δεδομένων μεταβίβασης τραπεζικών εντολών μέσω του συστήματος SWIFT.
Η συμβατότητα της τρέχουσας και της μελλοντικής συμφωνίας για τις καταστάσεις ονομάτων επιβατών (PNR) με το ATS εξετάζεται επί του παρόντος, ιδίως σε σχέση με το διάστημα για το οποίο θα διατηρούνται οι πληροφορίες, καθώς και η διαβίβαση των δεδομένων και η συνάφειά της. Η Προεδρία και η Επιτροπή απέστειλαν στις αμερικανικές αρχές ένα επίσημο αίτημα παροχής πληροφοριών επί του θέματος. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα ενημερωθεί για την έκβαση εν ευθέτω χρόνω.
Η φινλανδική Προεδρία γνωρίζει ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει δηλώσει σε διάφορες περιστάσεις ότι θεωρεί την απόφαση πλαίσιο για την προστασία των δεδομένων στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα και την ταχεία έγκρισή της πολύ σημαντικά. Η πρόταση απόφασης πλαισίου ήταν μία από τις προτεραιότητες της Προεδρίας μας στον τομέα της δικαιοσύνης και των εσωτερικών υποθέσεων. Η επίτευξη συμφωνίας επί της απόφασης πλαισίου κατά τη διάρκεια της φινλανδικής Προεδρίας ήταν ένας φιλόδοξος στόχος μας.
Αφιερώσαμε πολύ χρόνο και κόπο αυτό το φθινόπωρο για την προώθηση αυτής της πρότασης απόφασης πλαισίου. Κατά τη διάρκεια της Προεδρίας μας ολοκληρώθηκε η πρώτη ανάγνωση, και προχωρήσαμε στη δεύτερη και τρίτη ανάγνωση. Επίσης, αρκετές φορές ζητήθηκε από την επιτροπή του άρθρου 36 και την Επιτροπή των Μονίμων Αντιπροσώπων να εξετάσουν μεμονωμένα ζητήματα που αφορούσαν το θέμα αυτό.
Παρά τις προσπάθειες, το χρονοδιάγραμμα αποδείχθηκε υπερβολικά στενό. Προφανώς, δεν πρόκειται πλέον να επιτευχθεί συναίνεση κατά τη διάρκεια της φινλανδικής Προεδρίας, και η συζήτηση για την απόφαση πλαίσιο θα συνεχιστεί και κατά τη γερμανική Προεδρία.
Η πρόταση απόφασης πλαισίου είναι ένα ευρύ και πολυμερές πακέτο, ο αντίκτυπος του οποίου στην αστυνομική συνεργασία, καθώς και στη συνεργασία για το έγκλημα και την προστασία των δεδομένων όσων είναι καταχωρημένοι, θα πρέπει να εξεταστεί προσεκτικά. Η δυσκολία με αυτό είναι ότι ορισμένα κρίσιμα ερωτήματα παραμένουν αναπάντητα, αν και έχει σημειωθεί μεγάλη πρόοδος. Για παράδειγμα, ζητήματα που αφορούν το πεδίο εφαρμογής της απόφασης πλαισίου δεν έχουν ακόμη επιλυθεί. Το κύριο ερώτημα που παραμένει αναπάντητο είναι αν οι αρχές της προστασίας δεδομένων που διατυπώνονται στην οδηγία πλαίσιο θα εφαρμόζονταν επίσης στην επεξεργασία των δεδομένων στο εσωτερικό των κρατών μελών, ή αν το πεδίο εφαρμογής της θα έπρεπε να περιορίζεται στη διασυνοριακή πληροφόρηση, κάτι το οποίο υποστηρίζουν ορισμένα κράτη μέλη.
Καθήκον της Προεδρίας το φθινόπωρο αυτό ήταν επίσης η διαπραγμάτευση μιας νέας συμφωνίας με τις αρχές των ΗΠΑ σχετικά με την παραχώρηση δεδομένων των καταστάσεων ονομάτων επιβατών. Η συμφωνία που προέκυψε από τις συνομιλίες συμπίπτει σε μεγάλο βαθμό με το περιεχόμενο της συμφωνίας του 2004. Οι αεροπορικές εταιρείες μπορούν ακόμη να λειτουργούν και μπορούν ακόμη να διαβιβάζουν στις Ηνωμένες Πολιτείες δεδομένα από τις καταστάσεις ονομάτων επιβατών (PNR). Οι Ηνωμένες Πολιτείες, από την πλευρά τους, έχουν δεσμευτεί για τη διασφάλιση ενός ικανοποιητικού επιπέδου απορρήτου των δεδομένων στο μέλλον.
Η συμφωνία που υπεγράφη στα μέσα Οκτωβρίου είναι προσωρινή και ισχύει μέχρι το τέλος Ιουλίου 2007. Ο στόχος είναι να έχουμε ως τότε μια νέα, πιο μόνιμη συμφωνία για τη διαβίβαση των δεδομένων των καταστάσεων ονομάτων επιβατών. Σχεδιάζουμε να αρχίσουμε το συντομότερο δυνατόν σχετικές συνομιλίες, που δεν αναμένεται να είναι εύκολες. Μια νέα διαπραγματευτική εντολή καταρτίζεται αυτήν τη στιγμή.
Η σημασία της νέας συμφωνίας για τις καταστάσεις ονομάτων επιβατών (PNR), οι διαπραγματεύσεις για την οποία θα γίνουν το 2007, υπογραμμίζεται υπό το πρίσμα των πληροφοριών που δημοσιεύτηκαν προσφάτως σε σχέση με το Αυτόματο Σύστημα Στοχοποίησης (ATS) που χρησιμοποιούν οι αρχές των ΗΠΑ. Αυτό το σύστημα ταξινομεί πληροφορίες από διάφορες πηγές, περιλαμβανομένων δεδομένων καταστάσεων ονομάτων επιβατών για τους επιβάτες που φτάνουν αεροπορικώς στις Ηνωμένες Πολιτείες. Στόχος του είναι να καταστήσει ευκολότερη την εκπόνηση εκτιμήσεων κινδύνου σε σχέση με τους επιβάτες.
Το Συμβούλιο και η Επιτροπή γνώριζαν την ύπαρξη του ATS από την κοινή ανασκόπηση που πραγματοποίησαν τον Σεπτέμβριο του 2005 όσον αφορά την εφαρμογή της πρώτης συμφωνίας για τα δεδομένα των καταστάσεων ονομάτων επιβατών. Το Υπουργείο Εσωτερικής Ασφάλειας των ΗΠΑ δεν γνωστοποίησε την ύπαρξη του συστήματος στο κοινό, ωστόσο, μέχρι τις 2 Νοεμβρίου του τρέχοντος έτους, όταν η είδηση δημοσιεύτηκε σε ένα επίσημο περιοδικό των ΗΠΑ."@el10
".
Mr President, ladies and gentlemen, matters relating to data protection have had a high profile during the Finnish presidential term. On the one hand, the Presidency has encountered challenges relating to the subject and previously known to us, such as taking forward the Framework Decision on data protection under the third pillar. On the other hand, we have faced situations where the Presidency has had to respond quickly and as the circumstances have demanded. Examples of this are the negotiation of the new agreement on passenger name record (PNR) data with the United States of America, and the matter of bank transfer data by SWIFT.
The compatibility of the current and future PNR agreement and the ATS is being examined at present, especially with regard to how long information is to be kept, as well as the handing over of data and its relevance. The Presidency and the Commission have sent the US authorities an official enquiry on the matter. The European Parliament will be advised of the outcome in due course.
The Finnish Presidency is aware that the European Parliament has said in several contexts that it considers the Framework Decision on data protection under the third pillar and its speedy adoption to be very important. The proposal for the Framework Decision has been one of the priorities of our Presidency in the area of justice and home affairs. It was our ambitious goal to reach agreement on the Framework Decision during Finland’s term.
We have taken much time and trouble this autumn to take this proposal for a Framework Decision forward. During our term the first reading was brought to a conclusion, and it went through a second and third reading. In addition, on several occasions the Article 36 Committee and the Permanent Representatives Committee were asked to look at individual questions relating to the matter.
Despite these efforts, the timetable proved too tight. Obviously, consensus will not be reached now during the Finnish Presidency, and the debate on the Framework Decision will be taken up in the German term.
The proposal for a Framework Decision is a broad and multilateral package, whose impact on police cooperation, as well as cooperation on crime and the protection of data of those registered, will call for careful deliberation. The difficulty with it is that certain crucial questions remain unanswered, though much progress has been made. For example, questions relating to the scope of the Framework Decision have not yet been resolved. The main question that remains unanswered is whether the principles of data protection in the Framework Decision would also apply to the processing of data within the Member States, or whether its scope should be limited to cross-border information, which is what some Member States are in favour of.
It was also the task of the Presidency this autumn to negotiate a new agreement on the surrender of PNR data to the US authorities. The agreement that emerged from the talks corresponds very much to the content of the 2004 agreement. The airlines can still operate, and they can still hand over PNR data to the United States. The United States, for its part, is committed to guaranteeing an adequate level of data privacy in the future.
The agreement signed in mid-October is temporary and valid until the end of July 2007. The intention is to have by then a new, more permanent arrangement for handing over PNR data. We will aim to start talks on this, which are not expected to be easy, as soon as possible. A new negotiating mandate is being drawn up at the moment.
The significance of the new PNR agreement to be negotiated in 2007 is underlined in the light of the information that has recently been made public with regard to the Automatic Targeting System (ATS) employed by the US authorities. This system collates information from various different sources, including PNR data on air passengers arriving in the United States. Its purpose is to make it easier to prepare risk assessments on passengers.
The existence of the ATS has been known to the Council and the Commission since the joint review of the first PNR agreement’s application was conducted in September 2005. The US Department of Homeland Security did not make the system known to the public, however, until 2 November this year, when the news was published in a US official organ."@en4
"Señor Presidente, Señorías, los asuntos relativos a la protección de datos han ocupado un lugar destacado durante la Presidencia finlandesa. Por un lado, la Presidencia ha afrontado retos relacionados con el tema y ya conocidos por nosotros, como promover la decisión marco sobre protección de datos bajo el tercer pilar. Por otro lado, nos hemos visto en situaciones en que la Presidencia ha tenido que responder rápidamente y en función de las circunstancias. Por ejemplo, en la negociación del nuevo acuerdo con los Estados Unidos sobre los datos de los registros de nombres de los pasajeros (PNR) y en los datos de transferencias bancarias por SWIFT.
Actualmente se está examinando la compatibilidad del ATS con el acuerdo sobre PNR actual y con el futuro, sobre todo en cuanto al tiempo máximo de almacenamiento de la información, a la comunicación de datos y a su relevancia. La Presidencia y la Comisión han remitido a las autoridades estadounidenses una consulta oficial al respecto, de cuya respuesta tendrá cumplida noticia el Parlamento Europeo.
La Presidencia finlandesa es consciente de que el Parlamento Europeo ha dicho, en diversas ocasiones, que estima muy importante la Decisión marco sobre protección de datos bajo el tercer pilar y su rápida aprobación. La propuesta de Decisión marco ha sido una de las prioridades de nuestro período en el apartado de justicia y asuntos de interior. Nos habíamos planteado el ambicioso objetivo de alcanzar acuerdos sobre la Decisión marco durante la Presidencia finlandesa.
Pero el pasado otoño nos costó mucho tiempo y esfuerzo sacar adelante esta propuesta. Durante nuestra Presidencia se ha concluido con éxito la primera lectura y se ha procedido a una segunda y una tercera lectura. Además, en diversas ocasiones se ha pedido al Comité del Artículo 36 y al Comité de Representantes Permanentes que examinaran cuestiones específicas relativas al tema.
A pesar de todos estos esfuerzos, no ha habido tiempo suficiente. Es evidente que no se llegará a un consenso durante la Presidencia finlandesa y el debate sobre la Decisión marco deberá continuar durante la Presidencia alemana.
La propuesta de Decisión marco es un amplio paquete multilateral cuyos efectos en la cooperación policial, en la cooperación contra el crimen y en la protección de los datos de las personas registradas merecerán un profundo debate. La dificultad reside en que algunas cuestiones básicas siguen sin tener respuesta, a pesar de los progresos conseguidos. Por ejemplo, aún no se han resuelto las cuestiones sobre el ámbito de aplicación de la Decisión marco. La cuestión más importante que sigue sin respuesta es si los principios de la protección de datos en la Decisión marco se han de aplicar también al tratamiento de los datos dentro de cada Estado miembro, o bien deben limitarse a la información transfronteriza, atendiendo a los deseos de algunos Estados miembros.
Este otoño, la Presidencia también se ha ocupado de la negociación de un nuevo acuerdo sobre la entrega de datos de los PNR a las autoridades estadounidenses. El acuerdo resultante de las conversaciones coincide en gran medida con el contenido del acuerdo de 2004. Las compañías aéreas pueden seguir operando y pueden seguir facilitando datos de los PNR a los Estados Unidos. Estos, por su parte, se comprometen a asegurar un nivel de confidencialidad suficiente en el futuro.
El acuerdo firmado a mediados de octubre es provisional, y expira a finales de julio de 2007. Contamos con tener para entonces un nuevo acuerdo, más duradero, sobre la entrega de datos de los PNR. Queremos comenzar cuanto antes las conversaciones, que no van a ser sencillas. En estos momentos se está redactando un nuevo mandato de negociación.
La importancia del nuevo acuerdo sobre PNR que se ha de negociar en 2007 queda subrayada por la información recientemente publicada acerca del sistema de selección automática (ATS) utilizado por las autoridades de los Estados Unidos. El sistema cruza información de diferentes fuentes, incluidos los PNR de los pasajeros que llegan en avión a los Estados Unidos, con la finalidad de simplificar los análisis de riesgo de los pasajeros.
La existencia del ATS ha sido conocida por el Consejo y la Comisión desde la revisión conjunta de la primera aplicación del acuerdo sobre PNR que tuvo lugar en septiembre de 2005. Sin embargo, el Departamento de Seguridad Interior de los Estados Unidos no ha dado a conocer al público el sistema hasta el 2 de noviembre pasado, cuando la noticia fue publicada en un órgano oficial del Gobierno."@es20
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@et5
"Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, les questions relatives à la protection des données ont été très médiatisées sous la présidence finlandaise. Cette dernière a d’abord été confrontée à des défis dans ce domaine, que nous connaissions auparavant, tel que le transfert de la décision-cadre relative à la protection des données sous le troisième pilier. Par ailleurs, nous nous sommes trouvés dans des situations où la présidence a dû répondre rapidement et en fonction des circonstances, comme cela a été le cas de la négociation du nouvel accord sur les données des dossiers passagers (PNR) avec les États-Unis, et du transfert de données bancaires par SWIFT.
La compatibilité du système ATS avec l’actuel et futur accord PNR est examinée à l’heure actuelle, en particulier quant à la période pendant laquelle les informations doivent être conservées, ainsi que le transfert de données et sa pertinence. La présidence et la Commission ont demandé des renseignements aux autorités américaines à ce sujet. Le Parlement européen sera informé de leur réponse en temps voulu.
La présidence finlandaise sait que le Parlement européen a réitéré à maintes reprises la grande importance que revêtent à ses yeux la décision-cadre sur la protection des données dans le cadre du troisième pilier ainsi que la rapide adoption de cette décision. La proposition de décision-cadre a été l’une des priorités de notre présidence dans le domaine de la justice et des affaires intérieures. Nous poursuivions l’objectif ambitieux de parvenir à un accord sur la décision-cadre sous la présidence finlandaise.
Cet automne, nous n’avons pas lésiné sur le temps et les efforts en vue de faire avancer cette proposition de décision-cadre. Sous notre présidence, la première lecture a été achevée, et cette proposition a été présentée en deuxième et en troisième lecture. Par ailleurs, il a été demandé à plusieurs reprises au comité de l’article 36 et au comité des représentants permanents d’examiner des questions individuelles sur ce sujet.
En dépit de ces efforts, le calendrier proposé s’est révélé trop juste. Un consensus ne sera de toute évidence pas atteint sous la présidence finlandaise, et le débat sur la décision-cadre se poursuivra sous la présidence allemande.
La proposition de décision-cadre est un grand paquet multilatéral, et il faudra soigneusement discuter de son impact sur la coopération policière, en matière pénale et de protection des données relatives aux délits enregistrés. La difficulté réside ici dans le fait que certaines questions cruciales restent sans réponse, même si de grandes avancées ont été obtenues. Par exemple, les questions relatives au champ d’application de la décision-cadre n’ont pas encore été résolues, en particulier celle de savoir si les principes de protection des données dans la décision-cadre s’appliqueraient au traitement des données au sein des États membres, ou s’ils se limiteraient aux informations transfrontalières, ce dont certains États membres sont partisans.
La présidence a également dû négocier cet automne un nouvel accord sur la remise de données PNR aux autorités américaines. L’accord obtenu suite aux négociations correspond en grande partie au contenu de l’accord de 2004. Les compagnies aériennes peuvent toujours fonctionner, et elles peuvent toujours remettre les données PNR aux États-Unis. Pour leur part, les États-Unis s’engagent à assurer un niveau adéquat de protection de la vie privée liée à ces données à l’avenir.
L’accord signé à la mi-octobre est temporaire et valide jusqu’à la fin juillet 2007. L’objectif est de disposer alors d’un nouvel accord, plus permanent, concernant le transfert des données PNR. Nous chercherons à entamer le plus rapidement possible les négociations sur ce point, qui ne seront probablement pas faciles. Un nouveau mandat de négociation est en cours d’élaboration.
Les informations qui ont été rendues publiques récemment concernant le système ATS (Automatic Targeting System) qu’utilisent les autorités américaines ont mis au jour l’importance d’un nouvel accord PNR, qui devrait être négocié en 2007. Ce système collecte des informations provenant de plusieurs sources, y compris des données PNR sur les passagers arrivant aux États-Unis par avion, en vue de faciliter la préparation de l’évaluation des risques des passagers.
Le Conseil et la Commission connaissent l’existence du système ATS depuis l’examen conjoint de la première demande d’accord PNR, réalisé en septembre 2005. Le département de la sécurité intérieure américain n’a toutefois rendu ce système public que le 2 novembre de cette année, lorsque la nouvelle a été publiée dans un organe officiel américain."@fr8
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@hu11
".
Signor Presidente, onorevoli deputati, durante il mandato della Presidenza finlandese alle questioni relative alla protezioni dei dati è stata attribuita un’elevata priorità. Da un lato, la Presidenza ha dovuto affrontare sfide al riguardo e a noi note in precedenza, ad esempio far procedere la direttiva quadro sulla protezione dei dati nell’ambito del terzo pilastro. Dall’altro lato, ci siamo trovati di fronte a situazioni in cui la Presidenza ha dovuto rispondere in tempi rapidi e secondo le esigenze delle circostanze. Ne sono esempio il processo negoziale del nuovo accordo sui dati del codice di prenotazione (
PNR) concluso con gli Stati Uniti d’America, e la questione dell’intercettazione dei dati sui trasferimenti bancari tramite il sistema SWIFT.
La compatibilità tra l’attuale e il futuro accordo PNR e l’ATS è al momento oggetto di esame, soprattutto in termini di tempo necessario per conservare le informazioni, trasferimento dei dati e loro pertinenza. La Presidenza e la Commissione hanno inviato alle autorità statunitensi una richiesta ufficiale in merito. Al Parlamento europeo verranno comunicati i risultati a tempo debito.
La Presidenza finlandese sa bene che il Parlamento europeo ha ribadito in diversi contesti di considerare di estrema importanza la decisione quadro sulla protezione dei dati nell’ambito del terzo pilastro e la sua rapida adozione. La proposta della decisione quadro è stata una delle priorità della nostra Presidenza nel settore della giustizia e degli affari interni. Ci eravamo posti l’obiettivo ambizioso di pervenire a un accordo in merito nel corso del mandato del nostro paese.
Quest’autunno far avanzare la proposta di decisione quadro in oggetto ci ha richiesto non poco tempo e impegno. Durante il nostro mandato ne è stata portata a termine la prima lettura, per poi passare attraverso una seconda e una terza lettura. Inoltre, in varie occasioni il Comitato dell’articolo 36 e il Comitato dei rappresentanti permanenti sono stati incaricati di esaminare singole questioni relative a questo ambito.
Nonostante gli sforzi compiuti, le scadenze erano troppo strette. Com’è ovvio, durante la Presidenza finlandese non sarà possibile raggiungere un’intesa e il dibattito sulla decisione quadro verrà ripreso nel corso del mandato tedesco.
La proposta di decisione quadro è un pacchetto multilaterale e di ampia portata, il cui impatto sulla cooperazione di polizia, nonché in materia di criminalità e di protezione dei dati di coloro che sono registrati, richiederà di deliberare con attenzione. La difficoltà sta nel fatto che certi interrogativi fondamentali rimangono privi di risposta, nonostante siano stati compiuti molti passi avanti. Ad esempio, non è ancora stato risolto il problema del campo di applicazione della decisione quadro. La domanda principale che rimane aperta è se i principi della protezione dei dati della decisione quadro si debbano applicare anche all’elaborazione dei dati all’interno degli Stati membri o se la sua portata debba essere limitata alle informazioni transfrontaliere, aspetto a favore del quale si schierano alcuni Stati membri.
Un altro impegno assunto dalla Presidenza era negoziare quest’autunno un nuovo accordo sul trasferimento di dati del codice di prenotazione alle autorità statunitensi. L’accordo scaturito dai colloqui riflette ampiamente il contenuto dell’accordo del 2004. Le compagnie aeree possono ancora operare e trasmettere i dati PNR agli Stati Uniti. Questi ultimi, da parte loro, si impegnano a garantire un adeguato livello di
dei dati in futuro.
L’accordo firmato a metà ottobre non è definitivo ed è valido fino alla fine di luglio 2007. L’intenzione è quella di concludere entro quella data un nuovo accordo più duraturo relativo al trasferimento di dati PNR. Il nostro obiettivo è avviare le consultazioni al riguardo, che non si delineano facili, il più presto possibile. Al momento si sta procedendo alla stesura di un nuovo mandato di negoziato.
L’importanza del nuovo accordo PNR da negoziare nel 2007 è ancor più rilevante se si considera la notizia diffusa di recente riguardo all’
(ATS, sistema di individuazione automatica) utilizzato dalle autorità americane. Questo sistema raccoglie le informazioni provenienti da varie fonti, tra cui i dati PNR sui passeggeri aerei in arrivo negli Stati Uniti, allo scopo di agevolare la valutazione del rischio concernente i passeggeri.
L’esistenza dell’ATS era nota al Consiglio e alla Commissione sin dal riesame congiunto sull’applicazione del primo accordo PNR condotto nel settembre 2005. Tuttavia, il dipartimento statunitense della Sicurezza interna non ne ha informato il pubblico fino al 2 novembre di quest’anno, quando un organo ufficiale degli Stati Uniti ha pubblicato la notizia."@it12
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@lt14
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@lv13
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@mt15
"Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, kwesties met betrekking tot gegevensbescherming hebben tijdens het Finse voorzitterschap veel aandacht gekregen. Enerzijds is het voorzitterschap uitdagingen aangegaan die met dit onderwerp te maken hadden en vooraf bekend waren, zoals de afhandeling van het kaderbesluit inzake gegevensbescherming in de derde pijler. Anderzijds zijn wij op situaties gestuit waarin het voorzitterschap, gezien de omstandigheden, snel een oplossing moest vinden. Voorbeelden hiervan zijn de onderhandelingen met de Verenigde Staten van Amerika over een nieuwe overeenkomst inzake persoonsgegevens van passagiers (PNR) en de kwestie van de gegevens van bankoverschrijvingen door SWIFT.
De compatibiliteit van de huidige en de toekomstige PNR-overeenkomst met het ATS wordt momenteel bestudeerd, vooral met betrekking tot de duur van de opslag van gegevens en het verder doorgeven en de relevantie van gegevens. Het voorzitterschap en de Commissie hebben de Amerikaanse autoriteiten een officieel bericht hierover gestuurd. Het Europees Parlement zal te zijner tijd over de uitkomsten worden geïnformeerd.
Het Finse voorzitterschap is zich ervan bewust dat het Europees Parlement bij verschillende gelegenheden heeft aangegeven het kaderbesluit inzake gegevensbescherming in de derde pijler en de snelle aanneming ervan zeer belangrijk te vinden. Het voorstel voor het kaderbesluit is een van de prioriteiten van ons voorzitterschap op het gebied van justitie en binnenlandse zaken. Het was ons ambitieuze doel om tijdens het Finse voorzitterschap een akkoord over dit kaderbesluit te bereiken.
Wij hebben dit najaar veel tijd en moeite gespendeerd aan de behandeling van dit voorstel voor een kaderbesluit. Tijdens ons voorzitterschap werd de eerste lezing van het kaderbesluit afgerond en was er een tweede en een derde lezing. Bovendien werden het Comité artikel 36 en het Comité van Permanente Vertegenwoordigers verscheidene malen gevraagd om de afzonderlijke kwesties die hiermee verband houden, te onderzoeken.
Ondanks deze inspanningen bleek het tijdsschema te krap te zijn. Het is duidelijk dat er tijdens het Finse voorzitterschap geen consensus meer wordt bereikt en dat het debat over het kaderbesluit tijdens het Duitse voorzitterschap moet worden voortgezet.
Het voorstel voor een kaderbesluit is een uitvoerig en veelzijdig pakket waarvan de effecten op de politiële en strafrechtelijke samenwerking en op de bescherming van gegevens van geregistreerde personen nauwkeurige overwogen moeten worden. Dat bepaalde cruciale vragen nog onbeantwoord zijn, bewijst hoe lastig deze zaak is, ook al is er al veel vooruitgang geboekt. Zo zijn bijvoorbeeld de kwesties met betrekking tot het toepassingsgebied van het kaderbesluit nog niet opgelost. De belangrijkste onbeantwoorde vraag is of de beginselen van gegevensbescherming die in het kaderbesluit zijn opgenomen, ook moeten worden toegepast op het verwerken van gegevens in de lidstaten, en of het toepassingsgebied moet worden beperkt tot grensoverschrijdende informatie, zoals sommige lidstaten willen.
Het was dit najaar ook de taak van het voorzitterschap om te onderhandelen over een nieuwe overeenkomst inzake de overdracht van PNR-gegevens aan de Amerikaanse autoriteiten. De overeenkomst die het resultaat was van deze onderhandelingen komt in grote mate overeen met de inhoud van de overeenkomst uit 2004. De luchtvaartmaatschappijen kunnen goed blijven functioneren en PNR-gegevens aan de Verenigde Staten blijven verstrekken. De Verenigde Staten moeten op hun beurt een toereikend niveau van gegevensbescherming in de toekomst garanderen.
De medio oktober ondertekende overeenkomst is tijdelijk en geldig tot eind juli 2007. Het is de bedoeling dat wij dan een nieuwe, meer permanente regeling voor het afstaan van PNR-gegevens klaar hebben. Wij proberen de onderhandelingen hierover - die niet eenvoudig zullen zijn - zo snel mogelijk te beginnen. Er wordt momenteel een nieuw onderhandelingsmandaat voorbereid.
De betekenis van de nieuwe PNR-overeenkomst, waarover in 2007 onderhandeld moet worden, wordt alleen maar groter in het licht van de gegevens die onlangs zijn gepubliceerd met betrekking tot het
(ATS) van de Amerikaanse autoriteiten. Dit systeem verzamelt informatie uit verschillende bronnen, waaronder PNR-gegevens van passagiers die naar de Verenigde Staten vliegen. Het doel hiervan is om makkelijker een risicobeoordeling met betrekking tot passagiers te maken.
Het bestaan van het ATS is bij de Raad en de Commissie bekend sinds september 2005, toen een gezamenlijke beoordeling van de toepassing van de eerste PNR-overeenkomst plaatsvond. Het Amerikaanse
maakte het systeem echter pas op 2 november van dit jaar bekend, toen het nieuws in een Amerikaans publicatieblad verscheen."@nl3
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@pl16
"Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, as questões relacionadas com a protecção de dados têm merecido elevada prioridade durante a Presidência finlandesa. Por um lado, a Presidência enfrentou desafios nesta matéria que já conhecíamos, como o processo de avançar com a decisão-quadro sobre protecção de dados ao abrigo do terceiro pilar. Por outro lado, houve situações em que a Presidência teve de reagir rapidamente e à medida que as circunstâncias o exigiam. Encontramos alguns exemplos na negociação do novo acordo sobre registos nominais dos passageiros aéreos (PNR) com os Estados Unidos da América ou na transferência de dados bancários através da SWIFT.
A compatibilidade do actual e do futuro acordo PNR e do ATS está actualmente a ser estudada, especialmente no que respeita ao período durante o qual será guardada a informação e à transferência de dados e sua relevância. A Presidência e a Comissão enviaram às autoridades americanas um questionário oficial sobre a matéria. O Parlamento Europeu será oportunamente informado da resposta.
A Presidência finlandesa está ciente de que o Parlamento Europeu afirmou, em diversos contextos, que considera da maior importância a decisão-quadro sobre protecção de dados ao abrigo do terceiro pilar e a sua célere adopção. A proposta de decisão-quadro constituiu uma das prioridades da nossa Presidência no domínio da justiça e assuntos internos. Era nosso objectivo, aliás ambicioso, chegar a acordo sobre essa decisão durante o nosso período de exercício.
Neste Outono desenvolvemos esforços e trabalho para levar avante a proposta de decisão-quadro. Na nossa Presidência concluímos a primeira leitura e avançámos para uma segunda e uma terceira leituras. Acresce que, em diversas ocasiões, o Comité do Artigo 36º e o Comité de Representantes Permanentes foram convidados a analisar questões pontuais relacionadas com o assunto.
Apesar dos nossos esforços o calendário revelou-se muito apertado. É óbvio que não conseguiremos obter consenso durante a Presidência finlandesa e que o debate sobre a decisão-quadro transitará para a Presidência alemã.
A proposta de decisão-quadro constitui um pacote abrangente e multifacetado, cujo impacto nos domínios da cooperação policial e da cooperação em investigação de crimes e ainda da protecção dos dados das pessoas registada exigirá cuidadosa reflexão. A dificuldade reside no facto de continuarem sem resposta perguntas cruciais, apesar do grande progresso alcançado. Por exemplo, continuam por resolver questões relacionadas com o âmbito da decisão-quadro. A principal dúvida por esclarecer é se os princípios da protecção de dados constantes da decisão-quadro serão aplicáveis ao processamento de dados nos Estados-Membros ou se o seu âmbito deve limitar-se à informação entre fronteiras, a solução preferida por alguns Estados-Membros.
Coube também à Presidência, neste Outono, negociar um novo acordo sobre a transmissão dos dados PNR às autoridades dos EUA. O acordo que resultou das negociações corresponde, em grande parte, ao conteúdo do acordo de 2004. As transportadoras aéreas podem continuar a operar e podem continuar a transmitir dados PNR aos Estados Unidos. Estes, por seu lado, comprometem-se a garantir, de futuro, um nível adequado de privacidade dos dados.
O acordo assinado em Outubro é temporário e válido até ao final de Julho de 2007. Pretende-se, nessa altura, dispor de um novo acordo, com carácter mais permanente, para a transmissão de dados PNR. Tentaremos iniciar conversações sobre o assunto que não serão, decerto, fáceis, assim que possível. Está actualmente em fase de redacção um novo mandato de negociação.
O significado do novo acordo PNR a negociar em 2007 ganha força à luz da informação recentemente publicada relativamente ao sistema automático ATS (
utilizado pelas autoridades dos EUA. Trata-se de um sistema que colige informação de fontes diversas, incluindo dados PNR sobre passageiros que chegam por via aérea aos Estados Unidos. Visa tornar mais fácil a preparação da avaliação do risco dos passageiros.
A existência do ATS é do conhecimento do Conselho e da Comissão desde a revisão conjunta da aplicação do primeiro acordo PNR, em Setembro de 2005. Todavia, o organismo americano responsável pela segurança interna (
) não tornou pública a existência desse sistema senão em 2 de Novembro do corrente ano, quando a notícia foi publicada num órgão oficial dos EUA."@pt17
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@sk18
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, tietosuojaa koskevat kysymykset ovat olleet keskeisessä asemassa Suomen puheenjohtajakaudella. Puheenjohtajavaltio on kohdannut toisaalta aiheeseen liittyviä ja ennalta tiedossa olleita haasteita, kuten kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöksen eteenpäin vieminen. Toisaalta vastaan on tullut tilanteita, joihin puheenjohtajavaltio on joutunut vastaamaan nopeasti ja olosuhteiden niin vaatiessa. Esimerkkejä viimeksi mainituista ovat matkustajaluettelo- eli PNR-tietoja koskevan uuden sopimuksen neuvotteleminen Yhdysvaltain kanssa sekä SWIFT-yhtiön hallinnoimia pankkisiirtotietoja koskeva kysymys.
Nykyisen ja tulevan PNR-sopimuksen ja ATS-järjestelmän yhteensopivuutta selvitellään paraikaa erityisesti tietojen säilytysajan, edelleen luovutuksen ja niiden tarkoituksenmukaisuuden osalta. Puheenjohtajavaltio ja komissio ovat lähettäneet Yhdysvaltain viranomaisille asiaa koskevan virallisen tiedustelun. Sen tuloksista tullaan aikanaan kertomaan Euroopan parlamentille.
Puheenjohtajavaltiona Suomi on tietoinen, että Euroopan parlamentti on useissa yhteyksissä ilmaissut pitävänsä kolmannen pilarin tietosuojapuitepäätöstä ja sen nopeaa hyväksymistä erittäin tärkeänä. Puitepäätösehdotus onkin ollut yksi puheenjohtajakautemme prioriteetteja oikeus- ja sisäasioissa. Kunnianhimoisena tavoitteenamme oli puitepäätöstä koskevan poliittisen yhteisymmärryksen saavuttaminen Suomen kaudella.
Tänä syksynä on käytetty huomattavasti aikaa ja vaivaa puitepäätösehdotuksen eteenpäin viemiseksi. Kaudellamme saatiin päätökseen puitepäätöksen ensimmäinen käsittely ja käytiin toinen ja kolmas käsittely. Lisäksi 36 artiklan komiteaa ja pysyvien edustajien komiteaa pyydettiin useaan otteeseen tarkastelemaan asiaan liittyviä yksittäisiä kysymyksiä.
Näistä ponnisteluista huolimatta aikataulu osoittautui liian kireäksi. On selvää, ettei yhteisymmärrystä tulla saavuttamaan enää Suomen puheenjohtajakaudella, vaan puitepäätöksen käsittely siirtyy Saksan kaudelle.
Puitepäätösehdotus on erittäin laaja ja monitahoinen kokonaisuus, jonka vaikutukset poliisi- ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön ja rekisteröityjen tietosuojaan vaativat tarkkaa punnintaa. Asian vaikeutta kuvaa se, että eräät keskeisetkin kysymykset ovat vielä auki, vaikka paljon edistystä on tapahtunut. Esimerkiksi soveltamisalaan liittyviä kysymyksiä ei ole vielä saatu ratkaistua. Tärkein avoinna oleva kysymys on se, sovellettaisiinko puitepäätöksen tietosuojaperiaatteita myös jäsenvaltioiden sisäiseen tietojen käsittelemiseen, vai pitäisikö soveltamisala, kuten jotkut jäsenvaltiot kannattavat, rajoittaa niin sanottuihin rajat ylittäviin tietoihin.
Puheenjohtajavaltion tehtäväksi tuli syksyllä myös neuvotella uusi sopimus matkustajaluettelo- eli PNR-tietojen luovuttamisesta Yhdysvaltain viranomaisille. Neuvottelujen tuloksena syntynyt sopimus vastaa pääasialliselta sisällöltään vuoden 2004 sopimusta. Lentoyhtiöiden toimintaedellytykset säilyvät ja ne voivat edelleen luovuttaa PNR-tietoja Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat puolestaan on sitoutunut takaamaan jatkossakin tietosuojan riittävän tason.
Lokakuun puolivälissä allekirjoitettu sopimus on väliaikainen ja voimassa heinäkuun 2007 loppuun saakka. Tarkoituksena on saada siihen mennessä valmiiksi uusi, pysyvämpi PNR-tietojen luovuttamista koskeva järjestely. Tätä koskevat neuvottelut – joista odotetaan tulevan vaikeat – pyritään aloittamaan mahdollisimman pian. Uutta neuvottelumandaattia valmistellaan parhaillaan.
Vuonna 2007 neuvoteltavan uuden PNR-sopimuksen merkitys korostuu entisestään niiden tietojen valossa, jotka ovat hiljattain tulleet julkisuuteen Yhdysvaltain viranomaisten ylläpitämästä niin sanotusta automatisoidusta kohdentamisjärjestelmästä (
jäljempänä ATS). Tähän järjestelmään kootaan useista eri lähteistä olevia tietoja – muun muassa Yhdysvaltoihin saapuvien lentomatkustajien PNR-tietoja. Tarkoituksena on helpottaa matkustajia koskevien riskiarvioiden laatimista.
ATS-järjestelmän olemassaolo on ollut neuvoston ja komission tiedossa syyskuussa 2005 suoritetusta, ensimmäisen PNR-sopimuksen soveltamista koskevasta yhteisestä tarkastelusta alkaen. Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriö antoi järjestelmän kuvauksen julkisuuteen kuitenkin vasta 2. marraskuuta tänä vuonna, kun se julkaistiin Yhdysvaltain virallisessa lehdessä."@sl19
".
Herr talman, mina damer och herrar! Frågor som gäller skydd av personuppgifter har varit framträdande under det finländska ordförandeskapet. Å ena sida har ordförandeskapet ställts inför utmaningar på området som vi kände till innan, exempelvis det fortsatta arbetet med rambeslutet om skydd av personuppgifter inom ramen för tredje pelaren. Å andra sidan har det uppstått situationer där ordförandeskapet tvingats reagera snabbt och på det sätt som omständigheterna har krävt. Som exempel kan nämnas förhandlingarna om det nya avtalet om passageraruppgifter med Förenta staterna och frågan om banköverföringsuppgifter från SWIFT.
För närvarande granskas om det gällande och det framtida avtalet om passageraruppgifter är förenligt med ATS, särskilt när det gäller hur länge uppgifterna ska bevaras, överlämningen av uppgifter och uppgifternas relevans. Ordförandeskapet och kommissionen har sänt en officiell förfrågan i ärendet till de amerikanska myndigheterna. Europaparlamentet kommer att underrättas om resultatet i vederbörlig ordning.
Det finländska ordförandeskapet är medvetet om att Europaparlamentet i flera sammanhang sagt att det ser rambeslutet om skydd av personuppgifter inom ramen för tredje pelaren och ett snabbt antagande av detta som mycket betydelsefullt. Förslaget till rambeslut har varit en av prioriteringarna för vårt ordförandeskap på området för rättsliga och inrikes frågor. Vårt ambitiösa mål var att nå en överenskommelse om rambeslutet under Finlands ordförandeskap.
Vi har under hösten lagt ned mycket tid och möda på att komma vidare med detta förslag till rambeslut. Under vårt ordförandeskap kunde första behandlingen avslutas, och förslaget gick vidare till en andra och tredje behandling. Dessutom ombads Artikel 36-kommittén och Ständiga representanternas kommitté vid flera tillfällen att granska enskilda frågor med anknytning till ärendet.
Trots dessa ansträngningar visade sig tidsplanen vara för snäv. Något samförstånd kommer givetvis inte att nås nu under det finländska ordförandeskapet, och debatten om rambeslutet kommer att tas upp igen under det tyska ordförandeskapet.
Förslaget till rambeslut är ett omfattande och multilateralt paket som kommer att kräva noggrant övervägande med hänsyn till dess effekter för polissamarbetet liksom för det straffrättsliga samarbetet och för skyddet av personuppgifterna för dem som registreras. Svårigheten med beslutet är att vissa avgörande frågor fortfarande inte besvarats, även om stora framsteg gjorts. Frågor som rör exempelvis rambeslutets tillämpningsområde har ännu inte lösts. Den viktigaste fråga som ännu inte besvarats är huruvida principerna för skyddet av personuppgifter enligt rambeslutet också ska gälla databehandling i medlemsstaterna, eller om tillämpningsområdet bör begränsas till gränsöverskridande uppgifter, som en del medlemsstater vill.
Det var också ordförandeskapets uppgift under hösten att förhandla fram ett nytt avtal om utlämning av passageraruppgifter till de amerikanska myndigheterna. Det avtal som samtalen resulterade i överensstämmer i hög grad med innehållet i 2004 års avtal. Flygbolagen kan fortfarande vara verksamma, och de kan fortfarande lämna över passageraruppgifter till Förenta staterna. Förenta staterna har för sin del förbundit sig att garantera en tillräcklig nivå för dataskyddet i framtiden.
Det avtal som undertecknades i mitten av oktober är tillfälligt och gäller till och med utgången av juli 2007. Det är meningen det då ska finnas ett nytt, mer permanent system för överlämning av passageraruppgifter. Vi har för avsikt att inleda samtal om detta så snart som möjligt, och vi väntar oss inte att det blir enkelt. Ett nytt förhandlingsmandat är just nu under utarbetande.
Betydelsen av det nya avtal om passageraruppgifter som ska förhandlas fram under 2007 understryks av de uppgifter som nyligen offentliggjorts i fråga om i det automatiska målsökningssystem (Automatic Targeting System, ATS) som används av de amerikanska myndigheterna. Detta system sammanställer information från olika källor, inklusive passageraruppgifter om flygpassagerare som kommer till Förenta staterna. Syftet är att göra det lättare att ta fram riskbedömningar av passagerare.
Rådet och kommissionen har känt till att ATS existerar sedan den gemensamma översynen av tillämpningen av det första avtalet om passageraruppgifter genomfördes i september 2005. Förenta staternas Department of Homeland Security släppte emellertid inte ut någon information om systemet till allmänheten förrän den 2 november i år, när nyheten offentliggjordes i ett officiellt amerikanskt organ."@sv21
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Automatic Targeting System"5,19,15,1,18,14,16,11,2,7,3,13,12
"Automatic Targeting System)"17
"Paula Lehtomäki,"5,19,15,1,18,14,16,11,13
"neuvoston puheenjohtaja"5,19,15,1,18,14,16,11,13
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples