Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-12-13-Speech-3-012"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20061213.4.3-012"6
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
Liittymisprosessin laatua parantaessamme meidän ei kuitenkaan pidä luoda liian monimutkaisia järjestelyjä, sillä ne vain hidastavat keinotekoisesti prosessia, joka on jo muutenkin kyllin monimutkainen. Uskon kaikkien kannattavan yksinkertaistamista eikä monimutkaistamista. Tämän vuoksi käytössä on oltava selkeät säännöt ja selkeät menettelyt, jotka sekä kansalaiset että kyseiset valtiot – ehdokasvaltiot – ymmärtävät.
Jotkut epäilevät laajentumisen tapahtuvan syventymisen kustannuksella. Niin ei ole, sillä EU on kyennyt syventymään ja laajentumaan samanaikaisesti aikaisemminkin, ja siinä voidaan onnistua myös vastaisuudessa.
Uuden institutionaalisen ratkaisun pitäisi näin ollen olla valmiina, ennen kuin seuraava uusi jäsenvaltio liittyy Euroopan unioniin. Eurooppa-neuvosto vahvisti jatkuvan toimielinuudistuksen aikataulun, jonka mukaisesti seuraavana vuorossa on Berliinissä maaliskuussa annettava poliittinen julistus. Tarvittavat toimet uuden institutionaalisen ratkaisun vahvistamiseksi olisi saatava päätökseen vuoden 2008 loppuun mennessä.
Tarvitsemme uuden institutionaalisen ratkaisun, jonka avulla päätöksentekoamme voidaan tehostaa. Sen on vahvistettava Euroopan unionin legitimiteettiä ja Euroopan unionin kansainvälistä asemaa. Viimeisenä vaan ei vähäisempänä todettakoon, ettei institutionaalista ratkaisua tarvita pelkästään mahdollisen tulevan laajentumisen vuoksi, vaan nykyinen EU ja sen kansalaiset tarvitsevat sen joko tänään tai viimeistään huomenna. Meidän on hyödynnettävä laajentumisen liikkeelle panevaa voimaa ja jatkettava Euroopan unionin kehittämistä.
Uskon teidän olevan samaa mieltä näistä tavoitteista, jotka koskevat Euroopan unionin uudistamista ja lujittamista, ja odotan innolla, että saamme työskennellä yhdessä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Arvoisa puhemies, haluan kiittää esittelijöitä Brokia ja Stubbia (joka ei ole lainkaan uppiniskainen vaan älyllisesti hyvinkin joustava riippumatta siitä, miten hänen nimensä lausutaan). Haluan kiittää myös valiokuntaa ja kaikkia parlamentin jäseniä perinpohjaisesta työstä tämän tärkeän aiheen parissa.
Komissio on yhtä mieltä monista mietinnön huomautuksista. Olemme erityisen tyytyväisiä valintaanne käyttää termiä integraatiovalmius, jota esittelijät Brok ja Stubb perustelivat. Olemme tyytyväisiä parlamentilta komission laajentumisstrategialle ja sen periaatteille sekä viestinnän ja avoimuuden lisäämistoimille saatuun tukeen.
Olen parlamentin kanssa samaa mieltä siitä, että integraatiovalmius käsittää ensisijaisesti EU:n toimielimet, talousarvion ja politiikan. Ennen kuin kuitenkaan käsittelen niitä sen tarkemmin, haluan korostaa, että on hyvin tärkeää pitää mielessä oma strateginen etumme samalla, kun pohdimme integraatiovalmiuttamme.
Euroopan unionissa tällä hetkellä käytävässä yleisessä keskustelussa puhumme usein toistemme ohi. Toiset korostavat pelkästään laajentumisen strategista merkitystä rauhan ja demokratian kannalta. Toiset keskittyvät pelkästään sisäisiin ongelmiimme, jotka heikentävät valmiuttamme integroida uusia jäsenvaltioita. Jolleivät nämä kaksi näkemystä kohtaa, vaarana on, että lisäämme kansalaisten hämmennystä ja heikennämme uskottavuuttamme ehdokasmaissa.
Tämän vuoksi meidän on muodostettava laajentumisesta uudenlainen yhteisymmärrys, jossa otetaan huomioon nämä kolikon molemmat puolet. Strategista laajentumistehtävää on jatkettava demokraattiseen ja taloudelliseen muutokseen tähtäävän EU:n pehmeän vallankäytön avulla, ja samanaikaisesti on varmistettava EU:n toimintavalmius sen integroidessa vähitellen uusia jäsenvaltioita.
Näistä syistä komissio parantaa edelleen laajentumisprosessin laatua. Teemme vaikutustenarviointeja ja arvioimme keskeisen politiikan, erityisesti maatalous- ja koheesiopolitiikan, vaikutuksia talousarvioon.
Meidän on lisäksi sovellettava tiukkaan ehdollisuuteen perustuvaa lähestymistapaa. Kokemukset osoittavat, että mitä paremmin uudet jäsenvaltiot ovat valmistautuneet liittymiseen, sitä moitteettomammin EU toimii laajentumisen jälkeen. Vaikeita kysymyksiä, kuten oikeusjärjestelmän uudistamista ja korruption torjuntaa, on käsiteltävä neuvottelujen alkuvaiheessa."@fi7
|
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@cs1
"Hr. formand, minister Lehtomäki, mine damer og herrer! Jeg vil gerne benytte lejligheden til at takke formandskabet for det fortrinlige og tætte samarbejde under dets formandskabsperiode, og jeg vil især gerne gratulere formandskabet med den beslutning, det traf mandag i denne uge om at tillade, at medlemskabsforhandlingerne med Tyrkiet fortsætter. Denne beslutning var et klart signal til Tyrkiet om, at det har konsekvenser, hvis man ikke opfylder sine forpligtelser, men samtidig lykkedes det Rådet med sin beslutning i mandags at forhindre en konflikt i forholdet mellem EU og Tyrkiet.
Men en forbedring af tiltrædelsesprocessens kvalitet må ikke føre til noget, der er alt for kompliceret. Det vil kun skabe kunstige barrierer i en proces, der allerede er rigeligt kompliceret. Jeg tror, vi alle går ind for forenkling, ikke yderligere komplikationer. Derfor skal vi have klare regler, klare procedurer, der forstås både af vores egne borgere og af de pågældende lande - kandidatlandene.
Nogle spekulerer på, om udvidelse sker på bekostning af tilnærmelse. Mit svar er nej. EU har før formået at præstere tilnærmelse og udvidelse sideløbende, og det kan også ske igen.
Derfor skal en ny institutionel aftale være på plads, før det må forventes, at den næste medlemsstat er klar til at blive medlem af EU. Rådet har vedtaget en tidsplan for den forsatte institutionelle reform, som starter med den politiske erklæring, der efter planen vedtages i Berlin til marts. De skridt, der er nødvendige for at opnå en ny institutionel aftale, skulle være gennemført ved udgangen af 2008.
Vi har brug for en ny institutionel aftale for at gøre vores beslutningsproces mere effektiv. Vi har brug for den for at styrke EU's legitimitet, og vi har brug for den for at styrke EU's rolle i verden. Sidst, men ikke mindst har vi brug for den af hensyn til det nuværende EU og dets borgere i dag eller senest i morgen - ikke kun af hensyn til mulige kommende udvidelser. Vi er nødt til at fastholde fremdriften i integrationen og sikre tilnærmelse og fortsat udvikling i EU.
Jeg går ud fra, at De deler disse mål om et forbedret og stærkere EU, og jeg ser frem til at samarbejde med Dem om at opnå disse mål.
Denne beslutning viser, at EU kan træffe resolutte og solidariske beslutninger om ømtålelige spørgsmål såsom Tyrkiet uden at gøre det til det store drama. Jeg formoder, at dette vil blive værdsat her i Parlamentet, og jeg ved, at det i det mindste vil blive værdsat af de 26 medlemmer af Det Europæiske Råd, der mødes på torsdag og fredag, og som ikke ønskede endnu et topmøde om Tyrkiet sidst på året.
Hr. formand! Jeg vil gerne gratulere ordførerne, hr. Brok og hr. Stubb (som ikke er stædig, men yderst fleksibel rent intellektuelt, uanset hvordan hans navn udtales!). Jeg vil også gerne gratulere alle medlemmerne med deres intense arbejde på dette vigtige område.
Kommissionen deler mange af de opfattelser, der fremføres i betænkningen. Vi hilser især Deres præference for udtrykket "integrationskapacitet", som forklaret af hr. Brok og hr. Stubb, velkommen. Vi hilser Parlamentets støtte til Kommissionens udvidelsesstrategi og dens principper velkommen, og det samme gælder støtten til vores indsats for at fremme kommunikation og åbenhed.
Jeg er enig med Parlamentet i, at integrationskapacitet primært handler om EU's institutioner, budget og politikker. Men før jeg kommer nærmere ind på disse punkter, vil jeg gerne understrege den enorme vigtighed af at holde os vores egne strategiske interesser for øje, når vi overvejer vores integrationskapacitet.
I den igangværende debat i Europa i almindelighed taler vi ofte forbi hinanden. Nogle lægger kun vægt på udvidelsens strategiske betydning for fred og demokrati. Andre fokuserer kun på interne problemer, som reducerer vores kapacitet til at integrere nye medlemsstater. Hvis disse to diskurser ikke mødes, risikerer vi at gøre vores egne borgere mere forvirrede og underminere vores troværdighed i kandidatlandene.
Derfor er vi nødt til at opbygge en fornyet konsensus om udvidelse ved at forene disse to sider af den samme mønt. Vi skal videreføre udvidelsens strategiske mission ved at opretholde EU's bløde magt i form af demokratisk og økonomisk forandring, samtidig med at vi skal sikre, at vi kan fungere, mens vi gradvist integrerer nye medlemsstater.
Af disse årsager vil Kommissionen fortsætte med at forbedre tiltrædelsesprocessens kvalitet. Vi vil gennemføre konsekvensvurderinger og evaluere de budgetmæssige følger for nøglepolitikker, især inden for landbrug og samhørighed.
Ydermere er vi nødt til at gøre brug af streng konditionalitet. Erfaringen viser, at jo bedre forberedte de nye medlemsstater er, jo mere gnidningsløst fungerer EU efter udvidelsen. Svære emner som f.eks. reform af retsvæsnet og kampen mod korruption skal tages op på et tidligt tidspunkt af forhandlingerne."@da2
".
Herr Präsident, Frau Ministerin Lehtomäki, meine Damen und Herren! Ich möchte diese Gelegenheit nutzen und dem Ratsvorsitz für die ausgezeichnete und enge Zusammenarbeit während seiner Amtszeit danken, und ich möchte ihm insbesondere zu seiner Entscheidung vom Montag dieser Woche gratulieren, die Fortsetzung der Beitrittsverhandlungen mit der Türkei zuzulassen. Diese Entscheidung ist ein eindeutiges Signal an die Türkei, dass sie mit Konsequenzen zu rechnen hat, wenn sie ihren Verpflichtungen nicht nachkommt, aber zugleich konnte mit der Entscheidung des Rates vom Montag eine Konfrontation in den Beziehungen zwischen der Europäischen Union und der Türkei verhindert werden.
Doch bei der Verbesserung der Qualität des Beitrittsprozesses sollten wir darauf achten, dass kein allzu kompliziertes Ergebnis dabei herauskommt. Damit würden nur künstliche Hindernisse in einem Prozess geschaffen, der schon jetzt kompliziert genug ist. Ich denke, dass wir alle eine Vereinfachung anstreben und vermeiden wollen, dass alles noch komplizierter wird. Deshalb brauchen wir klare Regeln und klare Verfahren, die von unseren eigenen Bürgern und von den betroffenen Ländern, den Bewerberländern, verstanden werden.
Einige fragen sich, ob die Erweiterung nicht auf Kosten der Vertiefung geht. Darauf möchte ich mit einem klaren Nein antworten: Der EU ist es im Rückblick immer gelungen, die Vertiefung und die Erweiterung parallel zu vollziehen und dies ist auch jetzt möglich.
Aus diesem Grund sollte eine neue institutionelle Regelung vorhanden sein, bevor wohl der nächste neue Mitgliedstaat zur Aufnahme in unsere Union bereit ist. Der Europäische Rat hat einen Zeitplan für die Fortsetzung der institutionellen Reform festgelegt, die im März nächsten Jahres mit einer politischen Erklärung in Berlin beginnen soll. Die notwendigen Schritte für eine neue institutionelle Regelung sollen bis Ende 2008 abgeschlossen sein.
Wir brauchen eine neue institutionelle Regelung, um unsere Entscheidungsfindungsprozesse effizienter zu machen. Sie ist notwendig, um die Legitimität der Union zu verbessern und wir brauchen sie, um die Rolle Europas in der Welt zu stärken. Nicht zuletzt aber brauchen wir sie für die derzeitige EU und ihre Bürger, wir brauchen sie heute oder spätestens morgen, und zwar nicht nur wegen einer möglichen künftigen Erweiterung. Wir müssen die Dynamik der Integration aufrechterhalten und die Vertiefung und Weiterentwicklung der Europäischen Union voranbringen.
Ich vertraue darauf, dass Sie diese Ziele einer erneuerten und stärkeren Union befürworten und freue mich darauf, gemeinsam mit Ihnen an der Verwirklichung dieser Ziele zu arbeiten.
Die Entscheidung zeigt, dass die Europäische Union Entscheidungen zu schwierigen Fragen wie der der Türkei resolut und im Geiste der Solidarität treffen kann, ohne daraus ein großes Drama zu machen. Ich gehe davon aus, dass dies auch in diesem Hohen Hause gewürdigt wird, und ich weiß, dass dies zumindest von den 26 Mitgliedern des Europäischen Rates gewürdigt werden wird, die am Donnerstag und Freitag zusammenkommen und die am Ende dieses Jahres nicht noch einen weiteren Türkei-Gipfel haben wollten.
Herr Präsident! Ich möchte den Berichterstattern, Herrn Brok und Herrn Stubb (der keineswegs starrköpfig, sondern geistig sehr beweglich ist, auch wenn sein Name Assoziationen zu einem englischen Wort wecken mag, das genau das Gegenteil besagt), zu ihrer Arbeit gratulieren. Gratulieren möchte ich auch dem Ausschuss und allen Abgeordneten für ihre intensive Arbeit an diesem wichtigen Thema.
Die Kommission kann vielen Aussagen zustimmen, die in diesen Berichten gemacht werden. Wir begrüßen insbesondere, dass Sie sich für die Verwendung des Begriffs „Integrationsfähigkeit“ aussprechen, der von Herrn Brok und Herrn Stubb bereits erklärt worden ist. Wir freuen uns, dass die Erweiterungsstrategie der Kommission und ihre Grundsätze die Zustimmung des Parlaments finden und dass unsere Anstrengungen zur Verbesserung der Kommunikation und Transparenz ebenfalls unterstützt werden.
Ich teile die Auffassung des Parlaments, dass es bei der Integrationsfähigkeit in erster Linie um die Institutionen der EU, den Haushalt und die Politik geht. Doch bevor ich näher auf diese Punkte eingehe, möchte ich unterstreichen, dass es äußerst wichtig ist, unsere eigenen strategischen Interessen nicht aus den Augen zu verlieren, wenn wir über unsere Integrationsfähigkeit sprechen.
Die aktuelle Debatte in Europa wird meist nicht gemeinsam, sondern parallel geführt. Einige heben allein die strategische Bedeutung der Erweiterung für den Frieden und die Demokratie hervor. Andere konzentrieren sich ausschließlich auf die internen Probleme, die unsere Kapazität zur Integration neuer Mitgliedstaaten einschränken. Wenn diese beiden Diskussionen nicht miteinander verknüpft werden, laufen wir Gefahr, unsere eigenen Bürger noch mehr zu verwirren und unsere Glaubwürdigkeit in den Bewerberländern zu verspielen.
Wir müssen deshalb einen neuen Erweiterungskonsens erreichen und diese beiden Seiten der Medaille berücksichtigen. Wir müssen uns auf das strategische Ziel der Erweiterung konzentrieren, indem wir die weiche Macht der EU zur demokratischen und wirtschaftlichen Transformation weiter ausüben und gleichzeitig müssen wir dafür sorgen, dass wir genügend Kapazität haben, um funktionsfähig zu sein, während wir schrittweise neue Mitgliedstaaten integrieren.
Aus diesen Gründen wird die Kommission die Qualität des Beitrittsprozesses weiter verbessern. Wir werden Folgenabschätzungen durchführen und die finanziellen Auswirkungen auf wichtige Politikbereiche, insbesondere die Agrar- und Kohäsionspolitik, bewerten.
Außerdem müssen wir auf die strikte Einhaltung der Bedingungen achten. Die Erfahrung zeigt, dass die EU nach einer Erweiterung umso reibungsloser funktioniert, je besser die neuen Mitgliedstaaten vorbereitet sind. Schwierige Themen wie etwa die Reform der Justiz und die Korruptionsbekämpfung müssen in den Verhandlungen möglichst frühzeitig angepackt werden."@de9
".
Κύριε Πρόεδρε, υπουργέ Lehtomäki, κυρίες και κύριοι, θέλω να εκμεταλλευτώ αυτήν την ευκαιρία που μου δίνεται προκειμένου να ευχαριστήσω την Προεδρία για την εξαίρετη και στενή συνεργασία της κατά τη διάρκεια της θητείας της, ενώ θέλω επίσης να την συγχαρώ ιδιαιτέρως για την απόφαση που έλαβε αυτήν τη Δευτέρα να επιτρέψει τη συνέχιση των ενταξιακών διαπραγματεύσεων με την Τουρκία. Η εν λόγω απόφαση στέλνει το σαφές μήνυμα στην Τουρκία ότι θα υφίσταται επιπτώσεις όταν αρνείται να εκπληρώσει τις υποχρεώσεις της, αλλά συγχρόνως η απόφαση την οποία έλαβε τη Δευτέρα το Συμβούλιο κατέστησε δυνατή την αποφυγή μιας σύγκρουσης στις σχέσεις μεταξύ της Ευρωπαϊκής Ένωσης και της Τουρκίας.
Ωστόσο, κατά τη βελτίωση της ποιότητας της ενταξιακής διαδικασίας, δεν πρέπει να δημιουργήσουμε ένα σύστημα το οποίο θα είναι υπερβολικά περίπλοκο. Κάτι τέτοιο θα δημιουργούσε απλώς τεχνητά εμπόδια σε μια διαδικασία η οποία είναι ήδη αρκετά περίπλοκη. Νομίζω ότι όλοι τασσόμαστε υπέρ της απλούστευσης, και όχι της δημιουργίας περιπλοκών. Πρέπει, λοιπόν, να διαθέτουμε σαφείς κανόνες, σαφείς διαδικασίες, οι οποίες θα είναι κατανοητές τόσο από τους πολίτες μας όσο και από τις ενδιαφερόμενες χώρες – δηλαδή τις υποψήφιες χώρες.
Ορισμένοι διερωτώνται εάν η διεύρυνση πραγματοποιείται εις βάρος της εμβάθυνσης. Η απάντησή μου είναι «όχι»: η ΕΕ έχει και στο παρελθόν προχωρήσει σε παράλληλη εμβάθυνση και διεύρυνση, και αυτό μπορεί να επιτευχθεί και πάλι.
Ως εκ τούτου, μια νέα θεσμική συμφωνία πρέπει να έχει επιτευχθεί προτού να είναι έτοιμο προς ένταξη στην Ένωσή μας το επόμενο κράτος μέλος. Το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο συμφώνησε σχετικά με το χρονοδιάγραμμα συνέχισης της θεσμικής μεταρρύθμισης, ξεκινώντας από μια πολιτική δήλωση η οποία αναμένεται να εγκριθεί τον προσεχή Μάρτιο στο Βερολίνο. Τα αναγκαία μέτρα για την επίτευξη μιας νέας θεσμικής συμφωνίας έπρεπε να είχαν ληφθεί πριν από τα τέλη του 2008.
Χρειαζόμαστε μια νέα θεσμική συμφωνία προκειμένου να καταστούν πιο αποτελεσματικές οι διαδικασίες λήψης αποφάσεων. Την χρειαζόμαστε προκειμένου να ενισχυθεί ο ρόλος της Ευρώπης στον κόσμο. Τέλος, αλλά εξίσου σημαντικό, την χρειαζόμαστε για τη σημερινή ΕΕ και τους πολίτες της σήμερα ή, το αργότερο, αύριο – όχι μόνο ενόψει μελλοντικών δυνητικών διευρύνσεων. Πρέπει να διατηρήσουμε τη δυναμική της ολοκλήρωσης και να εμβαθύνουμε και να αναπτύξουμε περαιτέρω την Ευρωπαϊκή Ένωση.
Υποθέτω ότι συμμερίζεστε αυτούς τους στόχους για μια μεταρρυθμισμένη και ισχυρότερη Ένωση, ενώ προσβλέπω στη συνεργασία μας για την επίτευξη αυτών των στόχων.
Αυτή η απόφαση καταδεικνύει ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση μπορεί να λάβει αποφάσεις για ακανθώδη θέματα όπως η Τουρκία με αποφασιστικότητα και πνεύμα αλληλεγγύης, χωρίς να δραματοποιεί ασκόπως την κατάσταση. Ευελπιστώ ότι αυτό θα εκτιμηθεί από το Σώμα, ενώ γνωρίζω ότι τουλάχιστον θα εκτιμηθεί από τα 26 μέλη του Ευρωπαϊκού Συμβουλίου που θα συνεδριάσουν την Πέμπτη και την Παρασκευή και δεν επιθυμούσαν μία ακόμη διάσκεψη κορυφής για την Τουρκία στα τέλη αυτού του έτους.
Κύριε Πρόεδρε, θέλω να συγχαρώ τους εισηγητές, τον κ. Brok και τον κ. Stubb (ο οποίος δεν είναι πείσμων [stubborn] αλλά εξαιρετικά ευέλικτος πνευματικά, ανεξάρτητα από το πώς προφέρεται το όνομά του!). Θέλω επίσης να συγχαρώ την αρμόδια επιτροπή και όλους τους βουλευτές για τις εντατικές τους προσπάθειες ως προς το σημαντικό αυτό θέμα.
Η Επιτροπή συμφωνεί με πολλές από τις απόψεις που διατυπώνονται στις εκθέσεις. Χαιρετίζουμε ιδιαιτέρως την προτίμησή σας για την έννοια της «ικανότητας ένταξης», όπως εξήγησαν ο κ. Brok και ο κ. Stubb. Χαιρετίζουμε τη στήριξη που προσφέρει το Κοινοβούλιο στις αρχές και τη στρατηγική της Επιτροπής για τη διεύρυνση, καθώς και τη στήριξη των προσπαθειών μας να ενισχύσουμε την επικοινωνία και τη διαφάνεια.
Συμφωνώ με τη θέση του Κοινοβουλίου ότι η ικανότητα ένταξης αφορά πρωτίστως τα θεσμικά όργανα, τον προϋπολογισμό και τις πολιτικές της ΕΕ. Ωστόσο, προτού εξετάσω αυτά τα ζητήματα, επιτρέψτε μου να υπογραμμίσω ότι έχει τεράστια σημασία, όταν εξετάζουμε την ικανότητα της ΕΕ να εντάσσει νέα μέλη, να έχουμε κατά νου τα ιδιαίτερα στρατηγικά μας συμφέροντα.
Στη συζήτηση που διεξάγεται αυτήν την περίοδο γενικά στην Ευρώπη, αυτό που συχνά ακούγεται είναι παράλληλοι μονόλογοι. Ορισμένοι υπογραμμίζουν μόνο τη στρατηγική σημασία της διεύρυνσης για την ειρήνη και τη δημοκρατία. Άλλοι εστιάζουν την προσοχή τους αποκλειστικά και μόνο στα εσωτερικά προβλήματα τα οποία μειώνουν την ικανότητά μας να εντάσσουμε νέα κράτη μέλη. Εάν δεν υπάρξει σύγκλιση μεταξύ των δύο αυτών προσεγγίσεων, κινδυνεύουμε να εντείνουμε τη σύγχυση μεταξύ των πολιτών μας και να υπονομεύσουμε την αξιοπιστία μας στις υποψήφιες χώρες.
Συνεπώς, πρέπει να δημιουργήσουμε νέα συναίνεση για τη διεύρυνση συνδυάζοντας αυτές τις δύο όψεις του νομίσματος. Πρέπει να κρατήσουμε ζωντανή τη στρατηγική αποστολή της διεύρυνσης διατηρώντας την ήπια ισχύ της ΕΕ προς όφελος της δημοκρατίας και του οικονομικού μετασχηματισμού, ενώ συγχρόνως πρέπει να εξασφαλίσουμε την ικανότητά μας να λειτουργούμε, εντάσσοντας σταδιακά νέα κράτη μέλη.
Για τους λόγους αυτούς, η Επιτροπή θα βελτιώσει περαιτέρω την ποιότητα της ενταξιακής διαδικασίας. Θα πραγματοποιήσουμε αξιολογήσεις αντικτύπου και θα αξιολογήσουμε τις δημοσιονομικές επιπτώσεις για βασικές πολιτικές, ιδίως όσον αφορά τις πολιτικές για τη γεωργία και τη συνοχή.
Επιπλέον, πρέπει να εφαρμόσουμε αυστηρές προϋποθέσεις. Η πείρα μάς διδάσκει ότι όσο πιο καλά προετοιμασμένα είναι τα κράτη μέλη τόσο πιο ομαλή θα είναι η λειτουργία της ΕΕ μετά τη διεύρυνση. Δύσκολα θέματα, όπως η δικαστική μεταρρύθμιση και η καταπολέμηση της διαφθοράς, πρέπει να αντιμετωπίζονται σε πρώιμο στάδιο των διαπραγματεύσεων."@el10
".
Mr President, Minister Lehtomäki, ladies and gentlemen, I wish to take this opportunity to thank the Presidency for its excellent and close cooperation during its term, and I would especially like to congratulate it for the decision it took on Monday this week to allow the membership negotiations with Turkey to continue. This decision is a clear signal to Turkey that there are consequences for failing to fulfil its obligations, but at the same time the Council’s decision on Monday managed to prevent a clash in relations between the European Union and Turkey.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
This decision shows that the European Union can take decisions on thorny issues like Turkey resolutely and with solidarity, without making a major drama out of it. I trust that this will be appreciated in this House, and I know that it will at least be appreciated by the 26 members of the European Council who will meet on Thursday and Friday and who did not want another Turkey summit at the end of this year.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@en4
".
Señor Presidente, Ministra Lehtomäki, Señorías, quiero aprovechar esta oportunidad para dar las gracias a la Presidencia por su excelente y estrecha cooperación durante su mandato, y quisiera felicitarle en especial por la decisión tomada el pasado lunes de permitir que continúen las negociaciones de adhesión con Turquía. Esta decisión es una clara señal a Turquía de que el incumplimiento de sus obligaciones conlleva consecuencias, pero al mismo tiempo la decisión del Consejo del lunes consigue evitar un conflicto en las relaciones entre la Unión Europea y Turquía.
Sin embargo, a la hora de mejorar la calidad del proceso de adhesión, no deberíamos crear algo excesivamente complicado. Esto solo crearía bloqueos artificiales en un proceso que ya es suficientemente complicado. Creo que todos estamos a favor de la simplificación, no de la complicación. Por tanto, debemos tener normas claras, procedimientos claros, que sean comprensibles tanto para nuestros ciudadanos como para los países afectados, los países candidatos.
Algunos se preguntan si la ampliación se hace a expensas de la profundización. Mi respuesta es «no»: la UE ha conseguido profundizarse y ampliarse en paralelo antes, y esto puede volver a hacerse.
Por tanto, habría que alcanzar un nuevo acuerdo institucional para cuando el nuevo Estado miembro esté preparado para sumarse a la Unión. El Consejo Europeo convino un calendario para la continuación de la reforma institucional, comenzando con una declaración política que debe adoptarse en Berlín el próximo mes de marzo. Los pasos necesarios para lograr un nuevo acuerdo institucional se habrán tenido que tomar a finales de 2008.
Necesitamos un nuevo acuerdo institucional que haga nuestro proceso de toma de decisiones más efectivo. Este acuerdo tiene que fortalecer la legitimidad de la Unión y tiene que consolidar el papel de Europa en el mundo. Por último, lo necesitamos para la UE actual y sus ciudadanos de hoy o, como mucho, de mañana, y no solo es necesario para la posible ampliación en el futuro. Tenemos que mantener el impulso de la integración y profundizar y seguir desarrollando la Unión Europea.
Confío que sus Señorías compartan estos objetivos de una Unión más reformada y más sólida y espero con interés trabajar con ustedes para lograr estos objetivos.
Esta decisión demuestra que la Unión Europea puede tomar decisiones sobre cuestiones espinosas como sin duda lo es Turquía y con solidaridad, sin convertirlas en un drama. Confío en que esta Cámara lo aprecie y sé que al menos lo apreciarán los 26 miembros del Consejo Europeo que se reunirán el jueves y el viernes, y que no querían otra cumbre sobre Turquía a finales de año.
Señor Presidente, me gustaría felicitar a los ponentes, los señores Brok y Stubb (que no es obstinado, sino intelectualmente muy flexible, independientemente de cómo se pronuncie su apellido). También me gustaría felicitar a la comisión parlamentaria y a todos los diputados por su intenso trabajo realizado en esta materia importante.
La Comisión comparte muchos de los puntos recogidos en los informes. En particular, acogemos con satisfacción su preferencia por el concepto de «capacidad de integración», como han explicado el señor Brok y el señor Stubb. Acogemos con satisfacción el apoyo del Parlamento a la estrategia de ampliación de la Comisión y sus principios, así como el apoyo a nuestros esfuerzos por mejorar la comunicación y la transparencia.
Estoy de acuerdo con el punto de vista del Parlamento de que la capacidad de integración se refiere principalmente a las instituciones de la UE, su presupuesto y sus políticas. Sin embargo, antes de hacer hincapié en estos puntos, permítanme destacar la gran importancia que reviste tener presente nuestro interés estratégico a la hora de considerar nuestra capacidad de integración.
En el debate en curso en Europa en general, a menudo hablamos de ellos sucesivamente. Algunos destacan solo la importancia estratégica de la ampliación para la paz y la democracia. Otros se centran solo en los problemas internos que reducen nuestra capacidad de integrar nuevos Estados miembros. Si estos dos discursos no convergen, corremos el riesgo de incrementar la confusión entre nuestros propios ciudadanos y de erosionar nuestra credibilidad en los países candidatos.
Por tanto, debemos generar un consenso renovado sobre la ampliación combinando estas dos caras de la moneda. Debemos mantener la misión estratégica de la ampliación, preservando el poder suave de transformación democrática y económica de la UE y, al mismo tiempo, debemos asegurarnos de que nuestra capacidad funcione, al tiempo que vamos integrando a nuevos Estados miembros.
Por estos motivos, la Comisión seguirá mejorando la calidad del proceso de adhesión. Realizaremos evaluaciones de impacto y evaluaremos las implicaciones presupuestarias sobre políticas fundamentales, especialmente la política agrícola y la de cohesión.
Asimismo, tenemos que aplicar una condicionalidad rigurosa. La experiencia ha demostrado que cuanto mejor preparados estén los nuevos Estados miembros, mejor funcionará la UE tras la ampliación. Las cuestiones difíciles, como la reforma judicial y la lucha contra la corrupción, deben abordarse al inicio de las negociaciones."@es20
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@et5
".
Monsieur le Président, Madame la Ministre, Mesdames et Messieurs, je tiens à profiter de l’occasion qui m’est offerte de remercier la présidence de l’excellente et étroite coopération dont elle nous a gratifiés au cours de son mandat, et je souhaiterais plus particulièrement la féliciter d’avoir, lundi dernier, pris la décision de donner son feu vert à la poursuite des pourparlers d’adhésion avec la Turquie. Cette décision constitue un signal fort à l’attention de la Turquie, lui montrant que le non-respect des obligations qui lui sont imposées sera lourd de conséquences, tout en permettant d’éviter le choc frontal entre cette dernière et l’Union européenne.
Cependant, en améliorant la qualité du processus d’adhésion, nous ne devons pas créer quelque chose de trop compliqué. Cela ne ferait que créer des obstacles artificiels dans un processus qui est déjà suffisamment compliqué. Je pense que nous sommes tous en faveur d’une simplification, et pas d’une complication. Nous devons donc avoir des règles claires, des procédures claires, qui sont comprises tant par nos concitoyens que par les pays concernés - les pays candidats.
Certains se demandent si l’élargissement ne se fait pas aux dépens d’un approfondissement. Ma réponse est non: l’UE a réussi à s’approfondir et à s’élargir en parallèle auparavant, et nous pouvons encore y arriver.
Par conséquent, il faudrait parvenir à un nouvel accord institutionnel avant que le prochain nouvel État membre soit prêt à rejoindre notre Union. Le Conseil s’est mis d’accord sur un calendrier pour continuer la réforme institutionnelle, à commencer par une déclaration politique qui sera adoptée à Berlin en mars prochain. Les étapes nécessaires pour arriver à un nouvel accord institutionnel devraient être franchies d’ici la fin 2008.
Nous avons besoin d’un nouvel accord institutionnel pour rendre notre prise de décision plus efficace. Nous en avons besoin pour renforcer la légitimité de l’Union, et nous en avons besoin pour renforcer le rôle de l’Europe dans le monde. Enfin, nous en avons besoin aujourd’hui, ou au plus tard demain, pour l’UE actuelle et ses citoyens - pas seulement à cause d’un hypothétique prochain élargissement. Nous devons garder la cadence de l’intégration et renforcer et développer davantage l’Union européenne.
Je suis convaincu que vous partagez ces objectifs d’une Union réformée et plus forte et, je suis impatient de travailler avec vous pour atteindre ces objectifs.
Cette décision montre que l’Union européenne est capable de trancher des questions délicates, telles que la question turque, avec fermeté et solidarité, sans en faire tout un drame. Je ne doute pas une seconde que cette Assemblée appréciera, et je sais que ce sera au moins le cas pour les 26 membres du Conseil européen qui se réuniront jeudi et vendredi et qui étaient réticents à l’idée d’un autre sommet sur la Turquie en fin d’année.
Monsieur le Président, je voudrais féliciter les rapporteurs, MM. Brok et Stubb (qui n’est pas entêté, mais très flexible intellectuellement, quelle que soit la façon de prononcer son nom!). Je voudrais également féliciter la commission et tous les membres pour leur travail intense sur cet important sujet.
La Commission partage nombre des points soulevés dans ces rapports. Nous sommes en particulier satisfaits de votre préférence pour le concept de «capacité d’intégration», comme l’ont expliqué MM. Brok et Stubb. Nous nous réjouissons du soutien du Parlement pour la stratégie d’élargissement de la Commission et ses principes, ainsi que du soutien pour nos efforts en vue d’améliorer la communication et la transparence.
Je suis d’accord avec le Parlement sur le fait que la capacité d’intégration concerne avant tout les institutions européennes, le budget et les politiques. Mais, avant de m’étendre sur ce point, laissez-moi souligner à quel point il est important de garder notre propre intérêt stratégique à l’esprit lorsque nous parlons de notre capacité d’intégration.
Dans le débat actuel sur l’Europe en général, nous ne débattons pas souvent des mêmes sujets. Certains soulignent uniquement la signification stratégique de l’élargissement pour la paix et la démocratie. D’autres se concentrent seulement sur les problèmes internes qui réduisent notre capacité à intégrer de nouveaux États membres. Si ces deux discours ne se rejoignent pas, le danger est d’accroître la confusion parmi nos propres concitoyens et de porter atteinte à notre crédibilité dans les pays candidats.
Nous devons par conséquent mettre en place un nouveau consensus sur l’élargissement en combinant ces deux discours. Nous devons perpétuer la mission stratégique de l’élargissement, tout en maintenant le pouvoir souple de transformation démocratique et économique de l’UE, et nous devons dans le même temps garantir notre capacité de fonctionnement, tout en intégrant petit à petit de nouveaux États membres.
C’est pourquoi la Commission améliorera encore la qualité de son processus d’adhésion. Nous ferons des évaluations d’impact et évaluerons les implications budgétaires sur les politiques clés, en particulier sur les politiques agricoles et de cohésion.
En outre, nous devons appliquer une conditionnalité rigoureuse. L’expérience montre que mieux les nouveaux États membres sont préparés, plus l’Union européenne fonctionne correctement après l’élargissement. Les sujets difficiles, comme la réforme judiciaire et la lutte contre la corruption, doivent être réglés dès le début des négociations."@fr8
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@hu11
".
Signor Presidente, Ministro Lehtomäki, onorevoli deputati, colgo l’occasione per ringraziare la Presidenza per l’eccellente, stretta cooperazione instaurata durante questo semestre e, in particolare, vorrei esprimere le mie congratulazioni per la decisione che ha adottato lunedì, al fine di permettere il proseguimento dei negoziati di adesione con la Turchia. Tale decisione trasmette alla Turchia il chiaro messaggio che il mancato adempimento degli obblighi ha delle conseguenze, ma, al tempo stesso, grazie a quella decisione il Consiglio è riuscito a evitare uno scontro nelle relazioni tra l’Unione europea e la Turchia.
Tuttavia, per migliorare la qualità del processo di adesione, non dobbiamo creare un sistema eccessivamente complesso, che aggiungerebbe solo ostacoli artificiosi a un processo già abbastanza complicato. Siamo tutti favorevoli alla semplificazione, non alla complicazione. Dobbiamo quindi avere regole chiare, procedure chiare, che siano comprese sia dai nostri cittadini sia dai paesi interessati, i paesi candidati.
Alcuni si chiedono se l’allargamento avvenga a scapito dell’approfondimento. La mia risposta è “no”: in passato l’Unione è riuscita ad approfondirsi e allargarsi contemporaneamente, e può farlo ancora.
Di conseguenza, si dovrà pervenire a una nuova configurazione istituzionale entro il momento in cui il prossimo nuovo Stato membro sarà presumibilmente pronto ad aderire all’Unione. Il Consiglio europeo ha stabilito un calendario per proseguire la riforma istituzionale, a partire da una dichiarazione politica che sarà adottata a Berlino il prossimo marzo. Le misure necessarie per creare un nuovo quadro istituzionale dovranno essere adottate entro la fine del 2008.
Abbiamo bisogno di una nuova configurazione istituzionale per rendere più efficace il nostro processo decisionale. Ne abbiamo bisogno per rafforzare la legittimità dell’Unione e per rafforzare il ruolo dell’Europa nel mondo. Infine, ma non per questo meno importante, ne abbiamo bisogno per l’Unione attuale e per i suoi cittadini di oggi o, al più tardi, di domani, non solo in vista di potenziali allargamenti futuri. Dobbiamo mantenere lo slancio dell’integrazione e approfondire e sviluppare ulteriormente l’Unione europea.
Sono certo che condividiate questi obiettivi, intesi a riformare e rafforzare l’Unione, e attendo con impazienza di lavorare con voi per conseguirli.
Questa decisione dimostra che l’Unione europea è in grado di decidere in modo risoluto e solidale questioni spinose come quella della Turchia, senza farne un grande dramma. Sono certo che l’Assemblea saprà apprezzarlo, e so che sarà apprezzato quanto meno dai 26 membri del Consiglio europeo che si riuniranno giovedì e venerdì e che non volevano un altro Vertice con la Turchia alla fine dell’anno.
Signor Presidente, vorrei congratularmi con i relatori, onorevoli Elmar Brok e Alexander Stubb (che non è ostinato, anzi, ha una grande flessibilità intellettuale, comunque si pronunci il suo nome!). Mi congratulo inoltre con la commissione competente e con tutti gli onorevoli deputati per l’intenso lavoro svolto su questo importante argomento.
La Commissione condivide molte osservazioni contenute nella relazione. Accogliamo con favore, in particolare, la preferenza per il concetto di “capacità di integrazione”, illustrato dagli onorevoli Brok e Stubb. Siamo lieti del sostegno accordato dal Parlamento alla strategia di allargamento della Commissione e ai suoi principi, nonché del sostegno ai nostri sforzi volti a migliorare la comunicazione e la trasparenza.
Concordo con il parere del Parlamento secondo cui la capacità di integrazione riguarda primariamente le Istituzioni, il bilancio e le politiche dell’Unione. Tuttavia, prima di soffermarmi su questi punti, permettetemi di sottolineare la somma importanza di tenere presenti i nostri interessi strategici quando esaminiamo la nostra capacità di integrazione.
Nel dibattito in corso in Europa in generale, spesso il modo in cui parliamo non è consequenziale. Alcuni sottolineano solo il significato strategico dell’allargamento per la pace e la democrazia. Altri si concentrano solo sui problemi interni che limitano la nostra capacità di integrare nuovi Stati membri. Se questi due discorsi non si incontrano, corriamo il rischio di aumentare la confusione tra i nostri cittadini e di erodere la nostra credibilità nei paesi candidati.
Dobbiamo quindi creare un nuovo consenso sull’allargamento, combinando questi due lati della medaglia. Dobbiamo proseguire la missione strategica dell’allargamento preservando il potere di persuasione e di trasformazione democratica ed economica dell’Unione e, al tempo stesso, dobbiamo assicurare che l’Unione rimanga in grado di funzionare con la graduale integrazione di nuovi Stati membri.
Per questi motivi, la Commissione migliorerà la qualità del processo di adesione. Svolgeremo valutazioni di impatto e valuteremo le conseguenze finanziarie per le politiche principali, soprattutto la politica agricola e la politica di coesione.
Dobbiamo inoltre applicare una rigorosa condizionalità. L’esperienza dimostra che quanto più preparati sono i nuovi Stati membri, tanto meglio l’Unione funziona dopo l’allargamento. Le questioni spinose, come la riforma giudiziaria e la lotta alla corruzione, devono essere affrontate nelle fasi iniziali dei negoziati."@it12
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@lt14
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@lv13
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@mt15
"Mijnheer de Voorzitter, minister Lehtomäki, dames en heren, ik wil van deze gelegenheid gebruik maken om het voorzitterschap te bedanken voor zijn uitstekende en nauwe samenwerking in dit halfjaar en ik wil het vooral complimenteren met het besluit dat het afgelopen maandag heeft genomen over de wijze waarop de lidmaatschapsonderhandelingen met Turkije worden voortgezet. Dit besluit is een duidelijk signaal aan Turkije dat er consequenties zijn verbonden aan het niet naleven van de verplichtingen, maar tegelijkertijd zorgde het besluit van de Raad ervoor dat er een conflict werd voorkomen in de betrekkingen tussen de Europese Unie en Turkije.
Bij de verbetering van de kwaliteit van het toetredingsproces moeten we echter niet iets overmatig ingewikkelds creëren. Daarmee zouden we enkel kunstmatige obstakels opwerpen voor een proces dat al ingewikkeld genoeg is. Ik ben van mening dat we allemaal vóór vereenvoudiging zijn, niet voor meer complicaties. Daarom moeten we duidelijke regels, duidelijke procedures hebben die worden begrepen door zowel onze eigen burgers als door de betrokken landen, namelijk de kandidaat-landen.
Sommigen vragen zich af of uitbreiding ten koste van verdieping gaat. Mijn antwoord daarop is 'nee': de EU is er eerder in geslaagd om tegelijkertijd verdieping en verbreding te realiseren, en dat kan opnieuw het geval zijn.
Daarom zou er een nieuwe institutionele regeling moeten worden getroffen voordat de volgende nieuwe lidstaat waarschijnlijk klaar is om toe te treden tot onze Unie. De Europese Raad is akkoord gegaan met een tijdschema om de institutionele hervorming voort te zetten. Het begint met een politieke verklaring die komende maart in Berlijn moet worden aangenomen. De benodigde stappen om een nieuwe institutionele regeling te bereiken zouden tegen het einde van 2008 moeten zijn genomen.
We hebben een nieuwe institutionele regeling nodig om ervoor te zorgen dat onze besluitvorming effectiever wordt. Dit hebben we nodig om de legitimiteit van de Unie te versterken en om de rol van Europa in de wereld te versterken. Tot slot hebben we vandaag, of uiterlijk morgen, een nieuwe regeling nodig voor de huidige EU en haar burgers - niet alleen vanwege een mogelijke uitbreiding in de toekomst. We moeten de integratie-impuls handhaven, en de Europese Unie verdiepen en verder ontwikkelen.
Ik vertrouw erop dat u deze doelstellingen voor een hervormde en sterkere Unie deelt en ik verheug me erop om samen met u te werken aan de realisatie van deze doelstellingen.
Dit besluit toont aan dat de Europese Unie in staat is besluiten over lastige zaken zoals Turkije op resolute en solidaire wijze te nemen, zonder er een groot drama van te maken. Ik vertrouw erop dat dit in dit Parlement wordt gewaardeerd en ik weet dat dit in ieder geval wordt gewaardeerd door de zesentwintig leden van de Europese Raad die donderdag en vrijdag bijeenkomen en die eind dit jaar geen nieuwe Turkije-top wilden.
Mijnheer de Voorzitter, ik wil beide rapporteurs, de heren Brok en Stubb (wiens naam misschien lijkt op het Engels 'stubborn', maar die zeker niet koppig is, maar juist in verstandelijk opzicht zeer flexibel, ongeacht hoe zijn naam wordt uitgesproken!), graag feliciteren. Tevens wil ik de Commissie en alle leden feliciteren met hun intensieve werk aan dit belangrijke onderwerp.
De Commissie deelt veel van de punten die in beide verslagen worden genoemd. Wij zijn vooral blij met uw voorkeur voor het begrip 'integratievermogen', zoals de heer Brok en de heer Stubb hebben toegelicht. Wij zijn blij met de steun van het Parlement voor de uitbreidingsstrategie van de Commissie en de bijbehorende principes, evenals met de steun voor onze inspanningen om de communicatie en transparantie te verbeteren.
Ik ben het eens met het standpunt van het Parlement dat het integratievermogen vooral te maken heeft met de instellingen, begrotingen en beleidsplannen van de EU. Voordat ik echter dieper in ga op die punten, wil ik graag benadrukken dat het van onnoemelijk belang is dat we ons eigen strategische belang in gedachten blijven houden wanneer we het hebben over ons integratievermogen.
In het huidige debat in Europa in het algemeen praten we vaak langs elkaar af. Sommigen benadrukken alleen het strategische belang van uitbreiding voor vrede en democratie. Anderen kijken alleen naar interne problemen waardoor ons vermogen om nieuwe lidstaten te integreren, wordt beperkt. Als we deze twee perspectieven niet samen weten te brengen, lopen we het risico dat we onze eigen burgers alleen maar meer in verwarring brengen en afbreuk doen aan onze geloofwaardigheid bij de kandidaat-landen.
Daarom moeten we een hernieuwde consensus over uitbreiding bereiken door beide kanten van de medaille te combineren. We moeten de strategische missie van de uitbreiding blijven voortzetten door de zachte kracht die de EU bezig als het gaat om democratische en economische transformatie, te handhaven, en tegelijkertijd moeten we ervoor zorgen dat wij goed kunnen blijven werken terwijl we geleidelijk nieuwe lidstaten integreren.
Om deze redenen zal de Commissie de kwaliteit van het toetredingsproces verder verbeteren. We zullen impactbeoordelingen maken en evalueren wat de begrotingsgevolgen zijn van belangrijke beleidsplannen, met name voor het landbouw- en cohesiebeleid.
Bovendien moeten we een rigoureuze conditionaliteit toepassen. Uit ervaring is gebleken dat hoe beter de nieuwe lidstaten zijn voorbereid, hoe soepeler de EU functioneert na de uitbreiding. Moeilijke kwesties, zoals justitiële hervormingen en de strijd tegen corruptie, moeten in een vroeg stadium van de onderhandelingen worden behandeld."@nl3
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@pl16
"Senhor Presidente, Senhora Ministra Paula Lehtomäki, Senhoras e Senhores Deputados, aproveito a oportunidade para agradecer à Presidência a excelente e estreita cooperação que desenvolveu durante o seu período de exercício e, em especial, aproveitaria para a felicitar pela decisão que tomou nesta segunda-feira no sentido de permitir a continuação das negociações de adesão com a Turquia. A decisão é um sinal muito claro que enviamos à Turquia de que o facto de não cumprir as suas obrigações tem consequências mas, ao mesmo tempo, permitiu impedir um abalo nas relações entre a União Europeia e esse país.
No entanto, ao melhorar a qualidade do processo de adesão, não deveremos criar uma coisa extremamente complicada. Isso apenas criaria bloqueios artificiais num processo já por si suficientemente complicado. Creio que somos todos a favor da simplificação, não da complicação. Logo, devemos ter regras claras, procedimentos claros, que sejam compreendidos tanto pelos nossos próprios cidadãos como pelos países interessados – os países candidatos.
Há quem se pergunte se o alargamento compromete o aprofundamento. A minha resposta é "não": a UE já conseguiu anteriormente aprofundar-se e alargar-se e isso pode acontecer de novo.
Consequentemente, no momento em que o próximo novo Estado-Membro estivesse eventualmente preparado para aderir à União, já deveríamos dispor de um novo quadro institucional. O Conselho Europeu aprovou um calendário para continuar a reforma institucional, começando com uma declaração política a ser adoptada em Berlim no próximo mês de Março. Os passos necessários para se chegar a um novo quadro institucional deverão estar concluídos no fim de 2008.
Precisamos de um novo quadro institucional para tornar o nosso processo decisório mais eficaz, precisamos dele para reforçar a legitimidade da União, e precisamos dele para reforçar o papel da Europa no mundo. Por último mas não menos importante, precisamos dele para a UE actual e os seus cidadãos de hoje ou, o mais tardar, de amanhã – e não apenas por causa de um potencial futuro alargamento. Precisamos de manter a dinâmica da integração e temos de aprofundar e desenvolver ainda mais a União Europeia.
Espero que os senhores deputados partilhem destes objectivos de uma União reformada e mais forte e aguardo com expectativa poder trabalhar convosco para alcançar esses objectivos.
A decisão mostra que a União Europeia pode tomar decisões sobre temas espinhosos como a Turquia de forma resoluta e solidária, sem fazer disso um drama. Confio em que este Parlamento apreciará o facto, e sei que, pelo menos, será apreciado pelos 26 membros do Conselho Europeu que se reunirão na quinta e sexta-feira e que não queriam a realização de outra cimeira sobre a Turquia no final deste ano.
Senhor Presidente, gostaria de felicitar os relatores, senhores deputados Brok e Stubb (que não é casmurro mas sim intelectualmente flexível, seja como for o modo como se pronuncia o seu nome!). Também gostaria de felicitar a comissão parlamentar e todos os seus membros pelo seu trabalho intenso sobre este tema importante.
A Comissão partilha muitos dos pontos referidos nos relatórios. Congratulamo-nos em particular com a vossa preferência pelo conceito de "capacidade de integração" tal como explicado pelos senhores deputados Brok e Stubb. Congratulamo-nos com o apoio do Parlamento à estratégia de alargamento da Comissão e aos seus princípios, bem como com o apoio aos nossos esforços para aumentar a comunicação e a transparência.
Concordo com a opinião do Parlamento de que a capacidade de integração tem sobretudo a ver com as instituições, orçamento e políticas da UE. Porém, antes de tratarmos destes pontos, deixem-me salientar a enorme importância de não esquecermos os nossos próprios interesses estratégicos quando considerarmos a nossa capacidade de integração.
No debate actualmente em curso por toda a Europa, falamos frequentemente uns com os outros sobre o passado. Uns salientam apenas o significado estratégico do alargamento para a paz e a democracia. Outros concentram-se apenas nos problemas internos que reduzem a nossa capacidade para integrar novos Estados-Membros. Se estes dois discursos não se encontrarem, corremos o risco de aumentar a confusão entre os nossos próprios cidadãos e de comprometer a nossa credibilidade nos países candidatos.
Assim, temos de erigir um consenso renovado sobre o alargamento, combinando estas duas faces da moeda. Temos de prosseguir a missão estratégica do alargamento, mantendo o poder flexível da UE em termos de transformação democrática e económica, e temos de garantir simultaneamente a nossa capacidade de funcionar e de integrar gradualmente novos Estados-Membros.
Por estas razões, a Comissão vai melhorar ainda mais a qualidade do processo de adesão. Vamos fazer avaliações de impacto e avaliar as incidências orçamentais nas políticas essenciais, especialmente nas políticas agrícola e da coesão.
Além disso, precisamos de aplicar uma condicionalidade rigorosa. A experiência mostra que, quanto mais bem preparados estiverem os novos Estados-Membros, mais facilmente a UE funcionará após o alargamento. Questões difíceis como a reforma judicial e o combate à corrupção devem ser abordadas numa fase precoce das negociações."@pt17
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@sk18
"Arvoisa puhemies, arvoisat edustajat, arvoisa ministeri, haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni kiittääkseni puheenjohtajavaltiota hyvästä ja tiiviistä yhteistyöstä kautenne aikana ja haluan erityisesti onnitella puheenjohtajavaltiota tämän viikon maanantain päätöksestä tavasta, jolla jäsenyysneuvotteluja Turkin kanssa jatketaan. Tuo päätös on selkeä signaali Turkille siitä, että velvoitteiden täyttämättä jättämisestä aiheutuu seuraamuksia, mutta samalla neuvoston maanantainen päätös kykeni estämään yhteentörmäyksen Euroopan unionin ja Turkin välisissä suhteissa.
However, when improving the quality of the accession process, we should not create something overly complicated. That would only build artificial blockages into a process that is already complicated enough. I believe we are all in favour of simplification, not complication. Therefore, we must have clear rules, clear procedures, that are understood both by our own citizens and by the countries concerned – the candidate countries.
Some wonder whether enlargement is done at the expense of deepening. My answer is ‘no’: the EU has managed to deepen and to widen in parallel before, and that can be done again.
Therefore, a new institutional settlement should have been reached by the time the next new Member State is likely to be ready to join our Union. The European Council agreed a timetable for continuing the institutional reform, starting with a political declaration to be adopted in Berlin next March. The necessary steps to achieve a new institutional settlement should have been taken by the end of 2008.
We need a new institutional settlement to make our decision-making more effective. We need it to strengthen the legitimacy of the Union, and we need it to strengthen Europe’s role in the world. Last, but not least, we need it for the current EU and its citizens today or, by the latest, tomorrow – not just because of potential future enlargement. We need to maintain the momentum of integration, and to deepen and further develop the European Union.
I trust you share these goals of a reformed and stronger Union and I look forward to working with you to achieve these objectives.
Tuo päätös osoittaa, että Euroopan unioni pystyy tekemään päätöksiä vaikeistakin asioista, kuten Turkista, jämäkästi ja järjestäytyneesti ilman suurta draamaa. Luotan siihen, että tätä arvostetaan tässä salissa, ja tiedän, että sitä arvostavat ainakin ne 26 Eurooppa-neuvoston jäsentä, jotka kokoontuvat torstaina ja perjantaina ja jotka eivät halunneet jälleen uutta Turkki-huippukokousta tämän vuoden loppuun.
Mr President, I would like to congratulate the rapporteurs, Mr Brok and Mr Stubb (who is not stubborn but intellectually most flexible, however his name is pronounced!). I would also like to congratulate the Committee and all the Members for their intensive work on this important subject.
The Commission shares many of the points made in the reports. We welcome in particular your preference for the concept of ‘integration capacity’, as explained by Mr Brok and Mr Stubb. We welcome Parliament’s support for the Commission’s enlargement strategy and its principles, as well as the support for our efforts to enhance communication and transparency.
I agree with Parliament’s view that integration capacity is primarily about the EU’s institutions, budget and policies. But, before I dwell on those points, let me underline the paramount importance of keeping our own strategic interest in mind when considering our integration capacity.
In the current debate in Europe in general, we often talk past one another. Some underline only the strategic significance of enlargement for peace and democracy. Others focus only on internal problems which reduce our capacity to integrate new Member States. If these two discourses do not meet, we run the risk of increasing confusion among our own citizens and eroding our credibility in the candidate countries.
Therefore, we must build up a renewed consensus on enlargement by combining these two sides of the coin. We must keep up the strategic mission of enlargement by maintaining the EU’s soft power of democratic and economic transformation and, at the same time, we must ensure our capacity to function, while gradually integrating new Member States.
For these reasons, the Commission will further improve the quality of the accession process. We shall make impact assessments and evaluate budgetary implications on key policies, especially on agricultural and cohesion policies.
Furthermore, we need to apply rigorous conditionality. Experience shows that the better prepared the new Member States are the smoother the EU functions after enlargement. Difficult issues, such as judicial reform and the fight against corruption, must be addressed at an early stage of the negotiations."@sl19
".
Herr talman, minister Lehtomäki, mina damer och herrar! Jag vill ta tillfället i akt att tacka ordförandeskapet för dess utmärkta och nära samarbete under mandatperioden och jag vill särskilt gratulera till beslutet från i måndags om att låta medlemskapsförhandlingarna med Turkiet fortsätta. Detta beslut är en tydlig signal till Turkiet om att det får konsekvenser om landet inte uppfyller sina skyldigheter. Men samtidigt kunde man, tack vare rådets beslut i måndags, förhindra en konflikt i förbindelserna mellan Europeiska unionen och Turkiet.
När vi förbättrar anslutningsprocessens kvalitet bör vi emellertid inte skapa något som är överdrivet komplicerat. Det skulle bara sätta upp konstlade hinder i en process som redan är tillräckligt komplicerad. Jag tror att vi alla är för att man förenklar saker, inte att man komplicerar dem. Därför måste vi ha tydliga regler och tydliga förfaranden som kan förstås både av våra egna medborgare och av länderna i fråga, dvs. kandidatländerna.
Vissa undrar om utvidgningen sker på bekostnad av fördjupning. Mitt svar är ”nej”. EU har tidigare lyckats med att fördjupa och utvidga parallellt, och detta kan göras igen.
Därför bör man ha kommit fram till en ny institutionell överenskommelse innan nästa nya medlemsstat kan antas vara redo att ansluta sig till unionen. Europeiska rådet har enats om en tidsplan för att fortsätta den institutionella reformen. Den inleds med en politisk förklaring som ska antas i Berlin i mars. De nödvändiga stegen för att uppnå en institutionell lösning bör ha tagits vid slutet av 2008.
Vi behöver en ny institutionell överenskommelse för att effektivisera vårt beslutsfattande. Vi behöver en sådan överenskommelse för att stärka unionens legitimitet och vi behöver den för att stärka Europas roll i världen. Sist men inte minst behöver vi den för det nuvarande EU och dess medborgare i dag eller senast i morgon – inte bara på grund av eventuella framtida utvidgningar. Vi behöver behålla integrationens drivkraft och vi behöver fördjupa och vidareutveckla EU.
Jag utgår från att ni delar dessa mål om ett reformerat och starkare EU och jag ser fram emot att arbeta tillsammans med er för att uppnå dessa mål.
Detta beslut visar att Europeiska unionen kan fatta beslut i kniviga frågor som den om Turkiet på ett resolut och solidariskt sätt, utan att göra stor dramatik av det hela. Jag är säker på att det kommer att uppskattas här i parlamentet och jag vet att det åtminstone kommer att uppskattas av de 26 medlemmar av Europeiska rådet som kommer att sammanträda på torsdag och fredag och som inte ville ha ytterligare ett toppmöte om Turkiet i slutet av året.
Herr talman! Jag skulle vilja gratulera föredragandena Elmar Brok och Alexander Stubb (som inte är envis utan intellektuellt mycket flexibel, hur man än uttalar hans namn!). Jag vill också gratulera utskottet och alla ledamöter till deras intensiva arbete om detta viktiga ämne.
Kommissionen delar många av de synpunkter som förts fram i betänkandena. Vi välkomnar särskilt er förkärlek för begreppet ”integrationskapacitet” som det förklarats av Elmar Brok och Alexander Stubb. Vi välkomnar parlamentets stöd för kommissionens utvidgningsstrategi och dess principer, samt stödet för våra insatser för att förbättra kommunikationen och öppenheten.
Jag instämmer i parlamentets syn att integrationskapaciteten främst handlar om EU:s institutioner, budget och politik. Men innan jag går djupare in på denna fråga vill jag understryka hur oerhört viktigt det är att vi tar hänsyn till våra egna strategiska intressen när vi överväger vår integrationspolitik.
I den nuvarande allmänna debatten i EU talar vi ofta förbi varandra. Vissa understryker bara den strategiska betydelse som utvidgningen har för freden och demokratin. Andra fokuserar bara på inre problem som försämrar vår förmåga att integrera nya medlemsstater. Om dessa två diskussionslinjer inte möts riskerar vi att öka förvirringen bland våra egna medborgare och att urholka vår trovärdighet i kandidatländerna.
Därför måste vi bygga upp ett förnyat samförstånd om utvidgningen genom att kombinera dessa två sidor av myntet. Vi måste upprätthålla utvidgningens strategiska uppgift genom att bibehålla EU:s mjuka makt när det gäller att genomföra demokratiska och ekonomiska förändringar. Samtidigt måste vi också säkra vår förmåga att fungera medan vi gradvis integrerar nya medlemsstater.
Därför kommer kommissionen att ytterligare förbättra anslutningsprocessens kvalitet. Vi ska genomföra konsekvensanalyser och utvärdera de följder budgeten har på viktiga politiska områden, särskilt jordbrukspolitiken och sammanhållningspolitiken.
Vidare behöver vi tillämpa stränga villkor. Erfarenheten visar att ju bättre förberedda de nya medlemsstaterna är, desto smidigare fungerar EU efter utvidgningen. Svåra frågor, såsom reformen av rättsväsendet och kampen mot korruption, måste hanteras i ett tidigt skede av förhandlingarna."@sv21
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"20,17
"(Applause)"5,19,15,1,18,14,16,11,13,13,4
"Olli Rehn,"5,19,15,1,18,14,16,11,13
"komission jäsen"5,19,15,1,18,14,16,11,13
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples