Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-11-29-Speech-3-178"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2006-11-29"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:EÜ ja Euratomi seitsmenda raamprogrammi kehtestamine (arutelu)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20061129.18.3-178"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-11-29-Speech-3-179⁶
lpv:speaker	lp:Paula Lehtomäki⁶
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquinia, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat kolmenvälisten neuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@fi⁷
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@cs¹ "Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer! Først vil jeg gerne nævne, at Mauri Pekkarinen, minister for handel og industri, som har ansvaret for dette rammeprogram, desværre ikke kan være til stede i aften på grund af sygdom. Derfor er det en glæde og en ære for mig at repræsentere Rådet ved denne forhandling. På grund af dette tilfælde af sygdom vil formandskabet ikke være repræsenteret på ministerplan ved morgendagens pressekonference, men jeg er sikker på, at det nok skal gå godt. Det Europæiske Fællesskabs syvende rammeprogram for forskning er et af Fællesskabets vigtigste foranstaltninger til gennemførelse af Lissabon-strategien og forbedring af den europæiske konkurrenceevne. Fællesskabets foranstaltninger vedrørende forskning og udvikling er vigtige for opnåelsen af dette mål. Budgettet for rammeprogrammet set over syv år er på mere end 50 milliarder euro. Det gør det til det største rammeprogram nogensinde rent budgetmæssigt og det, der tager længst tid at få i gang. Den interinstitutionelle aftale om Fællesskabets finansielle overslag blev vedtaget i maj måned sidste år. Det betyder, at det lykkedes os at nå frem til en vellykket afslutning på forhandlingerne mellem Parlamentet og Rådet, selv om tidsrammen var stram. Jeg håber, at vi kan holde vores ambitiøse tidsplan og afslutte lovgivningsarbejdet for rammeprogrammet inden udgangen af i år. I den forbindelse vil jeg gerne takke Europa-Parlamentet for dette kompromis og navnlig ordførerne Jerzy Buzek og Philippe Busquin, formanden for Udvalget om Industri, Forskning og Energi Giles Chichester, skyggeordførerne og de talrige andre medlemmer, der har arbejdet aktivt på at nå frem til en fælles løsning. Jeg vil især gerne takke kommissær Potočnik for hans konstruktive bidrag til at bringe forhandlingerne til afslutning. Finland har i sin egenskab af formand for Rådet kunnet arbejde videre på de resultater, som de tidligere formandskaber har opnået, navnlig Østrig. Kommissionens udkast til rammeprogrammet indeholdt talrige nye, ambitiøse initiativer såsom det europæiske forskningsråd, fælles teknologiinitiativer og finansieringsfaciliteten med risikodeling. Til tider var forhandlingerne meget vanskelige, f.eks. om førnævnte initiativer. Resultaterne af samtalerne betød et stort arbejde, betydelig fleksibilitet og et ægte ønske om et kompromis fra Parlamentet, Kommissionen og Rådet. Med dette in mente vil jeg gerne nævne, at Rådet i sin fælles holdning accepterede Parlamentets ændringsforslag til de principper, der er bestemmende for finansiering af stamcelleforskning under rammeprogrammet. Kommissionen gjorde en beslutsom indsats for at nå frem til en fin aftale, og det vil jeg gerne takke kommissæren for. Efter min mening er resultatet et ambitiøst, men alligevel afbalanceret program. Det er et fremragende grundlag for Fællesskabets foranstaltninger inden for forsknings- og udviklingsområdet i de kommende syv år. Et vigtigt mål for Kommissionens forslag til reglerne for deltagelse var at forenkle deltagelsen. I den forbindelse har Parlamentets dynamiske rolle gjort det langt nemmere for forskerne at deltage fuldt ud i rammeprogrammet. Det finske formandskab er glad for at se, at der er pakker af ændringsforslag at stemme om, ændringsforslag, der er baseret på resultatet af forhandlingerne ved trilogen. Jeg kan bekræfte, at disse ændringsforslag har Rådets accept. Jeg håber imidlertid, at forhandlingsresultatet vil forblive uændret i lyset af de øvrige ændringsforslag. Jeg håber, at Parlamentet vil vedtage beslutningerne om det syvende rammeprogram for forskning og reglerne for deltagelse til brug ved gennemførelsen på sit møde i morgen. På den måde vil det fælles mål for alle institutionerne, Europa-Parlamentet, Kommissionen og Rådet, om, at rammeprogrammet skal gå i gang lige fra begyndelsen af næste år, kunne blive virkelighed. Det er også, hvad Europas videnskabsfolk forventer af os."@da² ". Herr Präsident, Herr Kommissar, meine Damen und Herren! Zunächst möchte ich Ihnen mitteilen, dass Mauri Pekkarinen, Minister für Wirtschaft und Industrie, zu dessen Geschäftsbereich dieses Rahmenprogramm gehört, aufgrund einer Erkrankung heute Abend leider nicht hier sein kann. Aus diesem Grunde ist es mir ein Vergnügen und eine Ehre, den Rat in dieser Debatte selbst vertreten zu dürfen. Wegen dieser Erkrankung wird der Vorsitz bei der morgigen Pressekonferenz auch nicht durch einen Minister vertreten sein, aber ich bin sicher, dass es trotzdem gut gehen wird. Das Siebte Forschungsrahmenprogramm der Europäischen Gemeinschaft ist eine der wichtigsten Gemeinschaftsmaßnahmen zur Umsetzung der Lissabon-Strategie und zur Verbesserung der europäischen Wettbewerbsfähigkeit. Die Maßnahmen der Gemeinschaft im Bereich der Forschung und Entwicklung sind enorm wichtig, um dieses Ziel zu erreichen. Der Etat für das Rahmenprogramm beträgt mehr als 50 Milliarden Euro über sieben Jahre. Das macht es zum größten Rahmenprogramm überhaupt, sowohl was sein Budget angeht, als auch hinsichtlich seiner Laufzeit. Die Interinstitutionelle Vereinbarung über den finanziellen Rahmen der Gemeinschaft wurde im Mai dieses Jahres angenommen. Daraufhin konnten wir die Verhandlungen zwischen Parlament und Rat trotz des engen Zeitrahmens erfolgreich zum Abschluss bringen. Ich hoffe sehr, dass wir an unserem ehrgeizigen Zeitplan festhalten und die legislative Arbeit für das Rahmenprogramm bis Ende dieses Jahres abschließen können. In diesem Zusammenhang möchte ich dem Europäischen Parlament für diesen Kompromiss danken, insbesondere den Berichterstattern, Herrn Buzek und Herrn Busquin, dem Vorsitzenden des Ausschusses für Industrie, Forschung und Energie, Herrn Chichester, den Schattenberichterstattern sowie den zahlreichen anderen Mitgliedern, die aktiv daran mitgewirkt haben, zu einer gemeinsamen Lösung zu gelangen. Insbesondere möchte ich auch Herrn Kommissar Potočnik für seinen konstruktiven Beitrag beim Vorantreiben der Verhandlungen danken. Als Ratspräsidentschaft konnte Finnland bei seiner Arbeit auf den Ergebnissen aufbauen, die durch vorangegangene Vorsitze erzielt worden waren, insbesondere den österreichischen. Der Vorschlag der Kommission zu dem Rahmenprogramm enthielt zahlreiche neue und ehrgeizige Initiativen wie den Europäischen Forschungsrat, die gemeinsamen Technologieinitiativen und die Finanzierungsfazilität mit Risikoteilung (RSFF). Bisweilen waren die Verhandlungen sehr schwierig, beispielsweise in Bezug auf die erwähnten Initiativen. Das Ergebnis der Gespräche ist Ausdruck einer Menge Arbeit, eines beträchtlichen Maßes an Flexibilität und eines echten Strebens nach einem Kompromiss seitens des Parlaments, der Kommission und des Rates. In diesem Zusammenhang möchte ich erwähnen, dass der Rat in seinem Gemeinsamen Standpunkt den Änderungsanträgen des Parlaments zu den Prinzipien für die Zuteilung von Mitteln für die Förderung der Stammzellenforschung innerhalb des Rahmenprogramms zugestimmt hat. Die Kommission hat sich entscheidend für eine Einigung in dieser Sache eingesetzt, wofür ich dem Kommissar danken möchte. Meiner Meinung nach ist das Ergebnis ein ehrgeiziges und gleichzeitig ausgewogenes Programm. Es stellt eine ausgezeichnete Grundlage für Maßnahmen der Gemeinschaft im Bereich der Forschung und Entwicklung für die kommenden sieben Jahre dar. Ein wichtiges Ziel des Vorschlags der Kommission in Bezug auf die Beteiligungsregeln bestand darin, die Beteiligung zu vereinfachen. Dabei hat die dynamische Rolle des Parlaments es für alle Forscher um ein Vielfaches leichter gemacht, sich umfassend an dem Rahmenprogramm beteiligen zu können. Der finnische Vorsitz ist glücklich darüber, dass es Pakete von Änderungsanträgen gibt, über die hier abzustimmen ist, Änderungsanträge, die auf dem Ergebnis der Dreierverhandlungen basieren. Ich kann bestätigen, dass diese Änderungen die Zustimmung des Rates haben. Ich hoffe jedoch, dass das Verhandlungsergebnis, was die anderen vorliegenden Änderungsanträge angeht, unverändert bleibt. Ich hoffe, dass das Parlament die Beschlüsse zum Siebten Forschungsrahmenprogramm sowie die Beteiligungsregeln zu seiner Umsetzung in der morgigen Sitzung annehmen wird. So könnte das gemeinsame Ziel aller Organe, d. h. des Europäischen Parlaments, der Kommission und des Rates, das Rahmenprogramm mit Beginn des kommenden Jahres in Kraft zu setzen, Realität werden. Und genau das erwartet die europäische Wissenschaftsgemeinschaft auch von uns."@de⁹ "Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, καταρχάς θέλω να αναφέρω ότι ο Υπουργός Εμπορίου και Βιομηχανίας, Mauri Pekkarinen, στον τομέα του οποίου ανήκει αυτό το πρόγραμμα πλαίσιο, δυστυχώς δεν θα παραστεί εδώ σήμερα το απόγευμα λόγω ασθένειας. Για τον λόγο αυτό, είναι χαρά και τιμή μου να εκπροσωπήσω εγώ το Συμβούλιο σε αυτή τη συζήτηση. Λόγω αυτής της ασθένειας, η Προεδρία δεν θα εκπροσωπηθεί σε υπουργικό επίπεδο στην αυριανή συνέντευξη τύπου, αλά είμαι βέβαιη ότι θα πάει καλά. Το έβδομο πρόγραμμα πλαίσιο για την έρευνα της Ευρωπαϊκής Κοινότητας είναι ένα από τα πιο σημαντικά μέτρα της Κοινότητας για την εφαρμογή της Στρατηγικής της Λισαβόνας και για τη βελτίωση της ευρωπαϊκής ανταγωνιστικότητας. Τα κοινοτικά μέτρα για την έρευνα και την ανάπτυξη είναι καίριας σημασίας για να επιτευχθεί αυτός ο στόχος. Ο προϋπολογισμός του προγράμματος πλαισίου σε επτά χρόνια ανέρχεται σε πάνω από 50 δισ. ευρώ. Έτσι καθίσταται το μεγαλύτερο πρόγραμμα πλαίσιο που έγινε ποτέ από πλευράς προϋπολογισμού και το πιο μακροχρόνιο. Η διοργανική συμφωνία σχετικά με το δημοσιονομικό πλαίσιο της Κοινότητας εγκρίθηκε τον περασμένο Μάιο. Ως αποτέλεσμα, καταφέραμε να οδηγήσουμε σε επιτυχή κατάληξη τις διαπραγματεύσεις που διεξήχθησαν από το Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο, αν και το χρονοδιάγραμμα ήταν αυστηρό. Ελπίζω πραγματικά ότι θα τηρήσουμε το φιλόδοξο χρονοδιάγραμμά μας και θα ολοκληρώσουμε το νομοθετικό έργο για το πρόγραμμα πλαίσιο μέχρι το τέλος του έτους. Σε αυτό το πλαίσιο, θέλω να ευχαριστήσω το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο γι’ αυτόν τον συμβιβασμό και ειδικά τους εισηγητές Jerzy Buzek και Philippe Busquin, τον Πρόεδρο της Επιτροπής Βιομηχανίας, Έρευνας Ενέργειας Giles Chichester, τους σκιώδεις εισηγητές και τους πολλούς άλλους βουλευτές που δραστηριοποιήθηκαν για την εξεύρεση κοινής λύσης. Συγκεκριμένα, θέλω να ευχαριστήσω τον Επίτροπο Potočnik για την εποικοδομητική συνδρομή του στην προώθηση των διαπραγματεύσεων. Η Φινλανδία, με την ιδιότητά της ως ασκούσα την Προεδρία του Συμβουλίου, κατάφερε να στηρίξει το έργο της στα αποτελέσματα που επετεύχθησαν από τις προηγούμενες προεδρίες, ειδικά της Αυστρίας. Το σχέδιο πρότασης της Επιτροπής σχετικά με το πρόγραμμα πλαίσιο περιείχε πολλές νέες φιλόδοξες πρωτοβουλίες, όπως το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο Έρευνας, κοινές πρωτοβουλίες τεχνολογίας και τον μηχανισμό χρηματοδότησης επιμερισμού κινδύνου. Κατά καιρούς οι διαπραγματεύσεις ήταν πολύ δύσκολες· για παράδειγμα, όσον αφορά τις πρωτοβουλίες που αναφέρθηκαν. Το αποτέλεσμα των συνομιλιών συνεπαγόταν πολλή δουλειά, σημαντική ευελιξία και πραγματική βούληση για συμβιβασμό από την πλευρά του Κοινοβουλίου, της Επιτροπής και του Συμβουλίου. Έχοντας αυτό υπόψη, θα ήθελα να αναφέρω ότι το Συμβούλιο ενέκρινε στην κοινή θέση του την τροπολογία του Κοινοβουλίου που αφορά τις αρχές που καθοδηγούν τη χρηματοδότηση για την έρευνα των βλαστοκυττάρων στο πρόγραμμα πλαίσιο. Η Επιτροπή κατέβαλε αποφασιστική προσπάθεια για την επίτευξη συμφωνίας, για την οποία θέλω να ευχαριστήσω τον Επίτροπο. Κατά τη γνώμη μου, το αποτέλεσμα είναι ένα αισιόδοξο, αλλά και ισορροπημένο πρόγραμμα. Παρέχει μια άριστη βάση για κοινοτικά μέτρα στον τομέα της έρευνας και της ανάπτυξης για τα προσεχή επτά έτη. Ένας σημαντικός στόχος της πρότασης της Επιτροπής για τους κανόνες συμμετοχής ήταν η απλούστευση της συμμετοχής. Σε αυτό το πλαίσιο, ο δυναμικός ρόλος του Κοινοβουλίου διευκόλυνε πολύ περισσότερο όλους τους ερευνητές να συμμετάσχουν πλήρως στο πρόγραμμα πλαίσιο. Η φινλανδική Προεδρία με ικανοποίηση διαπιστώνει ότι υπάρχουν δέσμες τροπολογιών επί των οποίων θα διεξαχθεί ψηφοφορία, τροπολογίες που βασίζονται στο αποτέλεσμα των τριμερών διαπραγματεύσεων. Μπορώ να βεβαιώσω ότι αυτές οι τροπολογίες έχουν την έγκριση του Συμβουλίου. Ελπίζω, ωστόσο, ότι το αποτέλεσμα των διαπραγματεύσεων θα παραμείνει αμετάβλητο ενόψει των άλλων τροπολογιών που κατατέθηκαν. Ελπίζω ότι το Κοινοβούλιο θα εγκρίνει τις αποφάσεις του έβδομου προγράμματος πλαισίου για την έρευνα και τους κανόνες συμμετοχής που συνδέονται με την εφαρμογή στην αυριανή συνεδρίαση. Έτσι, ο κοινός στόχος όλων των θεσμικών οργάνων, του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, της Επιτροπής και του Συμβουλίου, για την έναρξη του προγράμματος πλαισίου αμέσως στις αρχές του προσεχούς έτους μπορεί να γίνει πραγματικότητα. Αυτό περιμένει από εμάς και η επιστημονική κοινότητα της Ευρώπης."@el¹⁰ "Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, first I wish to mention that Mauri Pekkarinen, Minister for Trade and Industry, to whose field this Framework Programme belongs, will unfortunately not be here this evening owing to illness. For that reason, it is my pleasure and honour to represent the Council in this debate myself. On account of this illness, the Presidency will not have representation at ministerial level at tomorrow’s press conference, but I am sure that it will go well. The European Community’s Seventh Research Framework Programme is one of the most important of the Community’s measures to implement the Lisbon Strategy and improve European competitiveness. The Community’s measures for research and development are crucial if this goal is to be achieved. The budget for the Framework Programme over seven years is more than EUR 50 billion. That makes it the biggest Framework Programme ever in terms of budget and the longest-lasting one to boot. The interinstitutional agreement on the Community’s financial framework was approved last May. As a result, we managed to bring to a successful conclusion the negotiations conducted by Parliament and the Council, even though the timetable was a tight one. I do hope that we will keep to our ambitious timetable and conclude the legislative work for the Framework Programme by the end of the year. In this connection, I wish to thank the European Parliament for this compromise, and especially the rapporteurs Jerzy Buzek and Philippe Busquin, Chairman of the Committee on Industry, Research and Energy Giles Chichester, the shadow rapporteurs and numerous other Members who have been active in finding a common solution. In particular, I also want to thank Commissioner Potočnik for his constructive input in taking the negotiations forward. Finland, in its capacity as President of the Council, has been able to rely in its work on the results achieved by former presidencies, especially that of Austria. The Commission’s draft proposal on the Framework Programme contained numerous new ambitious initiatives, such as the European Research Council, joint technology initiatives and the Risk-sharing Finance Facility. At times the negotiations were very difficult; for example, with regard to the initiatives mentioned. The outcome of the talks had meant a lot of work, considerable flexibility, and a genuine desire for compromise on the part of Parliament, the Commission and the Council. With this in mind, I would like to mention that the Council in its common position adopted Parliament’s amendment to the principles that steer financing for stem cell research under the Framework Programme. The Commission made a determined effort to find agreement, for which I want to thank the Commissioner. To my mind, the result is an ambitious, though balanced Programme. It provides an excellent basis for Community measures in the area of research and development for the next seven years. One important aim of the Commission’s proposal for the participation rules was to simplify participation. In this connection, Parliament’s dynamic role has made it a lot easier for all researchers to participate fully in the Framework Programme. The Finnish Presidency is happy to see that there are packages of amendments to vote on, amendments that are based on the outcome of the trilogue negotiations. I can confirm that these amendments have the approval of the Council. I hope, however, that the outcome of negotiations will remain unchanged in view of the other amendments tabled. I hope that Parliament will adopt the decisions on the Seventh Research Framework Programme and the participation rules relating to implementation in tomorrow’s sitting. That way, the objective shared by all the institutions, the European Parliament, the Commission and the Council, to have the Framework Programme start right at the beginning of next year can become a reality. This is also what Europe’s scientific community is expecting of us."@en⁴ ". Señor Presidente, señora Comisaria, Señorías, en primer lugar quiero mencionar que, lamentablemente, el señor Pekkarinen, Ministro de Comercio e Industria, a cuyo ámbito pertenece este Programa Marco, no estará presente esta tarde por hallarse enfermo. Por ese motivo, me complace y me honra representar al Consejo en este debate. Debido a esta enfermedad, la Presidencia no tendrá representación a nivel ministerial en la conferencia de prensa de mañana, pero estoy segura de que irá bien. El Séptimo Programa Marco de Investigación de la Comunidad Europea es una de las medidas más importantes de la Comunidad para aplicar la Estrategia de Lisboa y mejorar la competitividad europea. Las acciones comunitarias en materia de investigación y desarrollo son cruciales para el logro de este objetivo. El presupuesto septenal del Programa Marco supera los 50 000 millones de euros. Eso lo convierte en el Programa Marco más grande desde el punto de vista del presupuesto y también el de mayor duración. El acuerdo interinstitucional sobre el marco financiero de la Comunidad se aprobó el pasado mes de mayo. De este modo conseguimos concluir con éxito las negociaciones protagonizadas por el Parlamento y el Consejo, a pesar de lo ajustado del calendario. Espero que podamos mantener nuestro ambicioso calendario y concluir el trabajo legislativo relativo al Programa Marco para finales de año. A este respecto, quisiera dar las gracias al Parlamento Europeo por este compromiso, y de manera especial a los ponentes, el señor Buzek y el señor Busquin, al Presidente de la Comisión de Industria, Investigación y Energía, el señor Chichester, a los ponentes alternativos y a muchas de sus Señorías que han participado activamente en la búsqueda de una solución común. En particular, también quiero dar las gracias al Comisario Potočnik por su constructiva aportación para hacer avanzar las negociaciones. Finlandia, que ostenta la Presidencia del Consejo, ha podido confiar en su trabajo en los resultados alcanzados por presidencias anteriores, especialmente la de Austria. El proyecto de propuesta de la Comisión sobre el Programa Marco contenía numerosas y ambiciosas iniciativas nuevas, como el Consejo Europeo de Investigación, iniciativas tecnológicas conjuntas y el Instrumento de Financiación del Riesgo Compartido. Hubo momentos difíciles en las negociaciones; por ejemplo, con respecto a las iniciativas mencionadas. El resultado de las conversaciones había supuesto mucho trabajo, una flexibilidad considerable y un deseo genuino de compromiso por parte del Parlamento, la Comisión y el Consejo. Con esto en mente, quisiera mencionar que el Consejo adoptó en su Posición Común la enmienda del Parlamento a los principios que rigen la financiación de la investigación sobre células madre al amparo del Programa Marco. La Comisión ha realizado un esfuerzo decidido por lograr un acuerdo, y por ello quiero dar las gracias al Comisario. En mi opinión, el resultado es un Programa ambicioso, aunque equilibrado. Proporciona una base excelente para las acciones comunitarias en el ámbito de la investigación y el desarrollo en los próximos siete años. Un objetivo importante de la propuesta de la Comisión sobre las normas de participación era simplificar esta. A este respecto, el papel dinámico del Parlamento ha facilitado enormemente la participación plena de todos los investigadores en el Programa Marco. La Presidencia finlandesa se complace al ver que hay paquetes de enmiendas sobre las que votar, que son enmiendas basadas en el resultado de las negociaciones a tres bandas. Puedo confirmar que estas enmiendas cuentan con el apoyo del Consejo. Sin embargo, espero que el resultado de las negociaciones permanezca invariable en vista del resto de enmiendas presentadas. Espero que el Parlamento apruebe las decisiones sobre el Séptimo Programa Marco de Investigación y las normas de participación relativas a la implementación en la sesión de mañana. De ese modo, el objetivo compartido por todas las instituciones, el Parlamento Europeo, la Comisión y el Consejo de que el Programa Marco inicie su andadura a principios del próximo año podrá hacerse realidad. También es eso lo que la comunidad científica de Europa espera de nosotros."@es²⁰ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@et⁵ ". Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, Mesdames et Messieurs, je vous informe tout d’abord que M. Pekkarinen, ministre du commerce et de l’industrie - deux domaines dont relève ce programme-cadre -, est malheureusement absent ce soir en raison de problèmes de santé. C’est la raison pour laquelle j’ai le plaisir et l’honneur de représenter le Conseil au cours de ce débat. Étant donné ces problèmes de santé, la présidence n’aura pas de représentation à l’échelon ministériel lors de la conférence de presse de demain, mais je suis sûre que tout se passera bien. Le 7e programme-cadre pour la recherche de la Communauté européenne constitue l’une des mesures communautaires majeures destinées à mettre en œuvre la stratégie de Lisbonne et à améliorer la compétitivité européenne. Les instruments communautaires en faveur de la recherche et du développement sont cruciaux pour atteindre ces objectifs. Le budget du programme-cadre qui s’étend sur sept années s’élève à plus de 50 milliards d’euros. Il s’agit du plus important programme-cadre en termes de budget et du plus long à amorcer. L’accord interinstitutionnel sur le cadre financier communautaire a été approuvé en mai dernier. Par conséquent, nous avons clôturé avec succès les négociations menées par le Parlement et le Conseil, même si le calendrier était serré. J’espère sincèrement que nous respecterons notre ambitieux calendrier et terminerons d’ici la fin de l’année les travaux législatifs relatifs au programme-cadre. À ce sujet, je voudrais remercier le Parlement européen pour ce compromis et, en particulier, les rapporteurs M. Buzek et M. Busquin, le président de la commission de l’industrie, de la recherche et de l’énergie, M. Chichester, les rapporteurs fictifs et les nombreux autres députés qui ont œuvré pour trouver une solution commune. Permettez-moi également de remercier le commissaire Potočnik pour son aide constructive qui a permis de faire avancer les négociations. La Finlande, dans son rôle de chef de file du Conseil, a pu s’appuyer sur les résultats obtenus par les présidences précédentes, surtout par l’Autriche. Le projet de proposition de la Commission sur le programme-cadre contenait de nombreuses nouvelles initiatives ambitieuses, notamment le Conseil européen de la recherche, les initiatives technologiques communes et l’instrument de financement avec partage des risques. Les négociations ont parfois été très difficiles, par exemple, concernant les initiatives précitées. L’issue positive des pourparlers n’aurait pas été possible sans le travail considérable, la grande flexibilité et la réelle volonté de compromis dont ont fait preuve le Parlement, la Commission et le Conseil. Dans cet esprit, je précise que le Conseil a adopté, dans sa position commune, l’amendement du Parlement aux principes qui régissent le financement de la recherche sur les cellules souches au sein du programme-cadre. Le Commission s’est montrée déterminée à trouver un accord et j’en remercie le commissaire. À mon sens, le résultat donne un programme à la fois ambitieux et équilibré. Il s’agit d’une excellente base pour les mesures communautaires dans le secteur de la recherche et du développement au cours des sept prochaines années. Un objectif important de la proposition de la Commission était de simplifier la participation en remodelant les règles. À cet égard, l’action dynamique du Parlement a facilité grandement l’accès de tous les chercheurs au programme-cadre. La présidence finlandaise se félicite de certains amendements soumis au vote, qui s’inspirent des conclusions des négociations tripartites. Je vous confirme que ces amendements ont reçu l’aval du Conseil. J’espère toutefois que le résultat des négociations ne sera pas altéré par les autres amendements déposés. J’espère que le Parlement adoptera demain les décisions relatives au 7e programme-cadre pour la recherche et aux règles de participation liées à la mise en œuvre. De la sorte, il permettra de concrétiser l’objectif partagé par toutes les institutions - le Parlement, la Commission et le Conseil - à savoir faire démarrer le programme-cadre dès le début de l’année prochaine. C’est également ce qu’attend de nous la communauté scientifique européenne."@fr⁸ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@hu¹¹ ". Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli deputati, vorrei dire innanzi tutto che il ministro del Commercio e dell’Industria, Mauri Pekkarinen, nel cui campo di competenza rientra il programma quadro in esame, purtroppo è ammalato e stasera non sarà presente in Aula. Per questo motivo, è per me un piacere e un onore rappresentare io stessa il Consiglio nella discussione di oggi. A causa di tale assenza per malattia, la Presidenza non sarà rappresentata a livello ministeriale alla conferenza stampa di domani, ma sono certa che andrà tutto bene. Il settimo programma quadro di ricerca della Comunità europea è una delle più importanti misure comunitarie per attuare la strategia di Lisbona e migliorare la competitività europea. Le misure comunitarie a favore delle attività di ricerca e sviluppo sono fondamentali per realizzare questo obiettivo. Il bilancio per il programma quadro settennale è di oltre 50 miliardi di euro, dotazione che lo rende il maggiore programma quadro mai adottato in termini di bilancio e anche di durata. L’accordo interistituzionale sul quadro finanziario per la Comunità è stato approvato in maggio. Di conseguenza, siamo riusciti a concludere positivamente i negoziati condotti dal Parlamento e dal Consiglio, anche se il calendario era stretto. Mi auguro che rispetteremo il nostro calendario ambizioso e completeremo il lavoro legislativo per il programma quadro entro la fine dell’anno. In questo contesto, vorrei ringraziare il Parlamento europeo per il compromesso raggiunto, in particolare i relatori, onorevoli Jerzy Buzek e Philippe Busquin, il presidente della commissione per l’industria, la ricerca e l’energia, Giles Chichester, i relatori ombra e molti altri deputati che si sono adoperati per trovare una soluzione comune. In particolare, vorrei ringraziare anche il Commissario Potočnik per il suo contributo costruttivo alla conduzione dei negoziati. La Finlandia, nell’esercizio della Presidenza del Consiglio, ha potuto fare assegnamento nel suo lavoro sui risultati raggiunti dalle Presidenze precedenti, soprattutto quella austriaca. La proposta iniziale della Commissione relativa al programma quadro conteneva numerose iniziative nuove e ambiziose, come il Consiglio europeo della ricerca, le iniziative tecnologiche congiunte e lo strumento di finanziamento con condivisione dei rischi. A volte i negoziati sono stati molto difficili, per esempio riguardo alle iniziative che ho menzionato. La conclusione delle trattative ha richiesto molto lavoro, grande flessibilità e una reale volontà di raggiungere un compromesso da parte del Parlamento, della Commissione e del Consiglio. Ciò considerato, vorrei dire che il Consiglio, nella sua posizione comune, ha adottato l’emendamento del Parlamento sui principi che disciplinano il finanziamento della ricerca sulle cellule staminali nell’ambito del programma quadro. La Commissione ha compiuto uno sforzo risoluto per trovare un accordo, per il quale ringrazio il Commissario. A mio parere, il risultato è un programma ambizioso, ma equilibrato. Costituisce un’ottima base per le misure comunitarie nel settore della ricerca e sviluppo per i prossimi sette anni. Un obiettivo importante della proposta della Commissione relativa alle regole di partecipazione era semplificare l’accesso. Al riguardo, il ruolo dinamico svolto dal Parlamento ha enormemente agevolato la piena partecipazione di tutti i ricercatori al programma quadro. La Presidenza finlandese è lieta di constatare che vi sono pacchetti di emendamenti da sottoporre al voto, che si basano sull’esito dei negoziati tripartiti. Posso confermare che tali emendamenti sono approvati dal Consiglio. Mi auguro tuttavia che l’esito dei negoziati rimanga inalterato, alla luce degli altri emendamenti presentati. Spero che il Parlamento adotti le decisioni sul settimo programma quadro di ricerca e sulle regole di partecipazione per la sua attuazione nella seduta di domani. In tal modo, l’obiettivo condiviso da tutte le Istituzioni – il Parlamento europeo, la Commissione e il Consiglio – di lanciare il programma quadro all’inizio del prossimo anno potrà diventare una realtà. Questo è anche ciò che si attende la comunità scientifica europea."@it¹² "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@lt¹⁴ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, dames en heren, allereerst wil ik zeggen dat minister voor Handel en Industrie Mauri Pekkarinen, onder wiens bevoegdheid dit kaderprogramma valt, hier vanavond helaas niet aanwezig kan zijn vanwege ziekte. Het is daarom voor mij een eer om in dit debat zelf de Raad te mogen vertegenwoordigen. Vanwege deze ziekte wordt het voorzitterschap morgen op de persconferentie niet op ministerieel niveau vertegenwoordigd, maar ik ben er zeker van dat het goed zal gaan. Het zevende kaderprogramma voor onderzoek van de Europese Gemeenschap is een van de belangrijkste maatregelen van de Gemeenschap om de strategie van Lissabon uit te voeren en het Europese concurrentievermogen te verbeteren. Om dit doel te kunnen bereiken zijn de communautaire maatregelen voor onderzoek en ontwikkeling van cruciaal belang. De begroting voor het kaderprogramma bedraagt ruim 50 miljard euro voor zeven jaar. Daarmee is dit het kaderprogramma met de grootste begroting en de langste duur. Het Interinstitutioneel Akkoord over het financiële kader van de Gemeenschap werd afgelopen mei vastgesteld. Als gevolg daarvan hebben wij de onderhandelingen tussen het Parlement en de Raad zeer snel en succesvol kunnen afronden. Ik hoop dan ook dat wij ons aan ons ambitieuze tijdschema kunnen houden en eind dit jaar het wetgevingswerk voor het kaderprogramma kunnen afsluiten. Ik wil in dit verband het Europees Parlement voor dit compromis bedanken, vooral de rapporteurs Jerzy Buzek en Philippe Busquin, de voorzitter van de Commissie industrie, onderzoek en energie, Giles Chichester, de schaduwrapporteurs en talrijke andere leden die actief betrokken waren bij het vinden van een gemeenschappelijke oplossing. Ik wil in het bijzonder ook commissaris Potočnik bedanken voor zijn constructieve inspanningen om de onderhandelingen verder te brengen. Het Finse voorzitterschap heeft in zijn werk kunnen steunen op de resultaten van eerdere voorzitterschappen en vooral dat van Oostenrijk. Het voorstel van de Commissie voor een kaderprogramma omvatte een aantal nieuwe, ambitieuze initiatieven, zoals de Europese Onderzoeksraad, gezamenlijke technologie-initiatieven en het financieringsinstrument voor risicodeling. De onderhandelingen waren soms zeer lastig, onder andere wat deze initiatieven betreft. Achter het onderhandelingsresultaat schuilt dan ook veel werk, aanzienlijke flexibiliteit en de bereidheid tot compromis van de kant van het Parlement, de Commissie en de Raad. Ik wil in dit verband vermelden dat de Raad in zijn gemeenschappelijke standpunt het amendement van het Parlement heeft overgenomen inzake de beginselen van de financiering van stamcelonderzoek op grond van het kaderprogramma. De initiatieven van de Commissie om tot een akkoord te komen waren beslissend en daarvoor wil ik de commissaris bedanken. Het resultaat is naar mijn mening een ambitieus maar evenwichtig programma. Het biedt een uitstekende basis voor communautaire maatregelen op het gebied van onderzoek en ontwikkeling voor de komende zeven jaar. Een belangrijk doel van het voorstel van de Commissie voor de deelnameregels was om deelname te vergemakkelijken. In dit verband heeft de actieve rol van het Parlement het alle onderzoekers een stuk makkelijker gemaakt om volledig aan het kaderprogramma deel te nemen. Het Finse voorzitterschap is blij te zien dat er pakketten van amendementen zijn om over te stemmen. Die amendementen zijn gebaseerd op de resultaten van de onderhandelingen in de trialoog. Ik kan bevestigen dat deze amendementen de goedkeuring van de Raad hebben. Wat de overige voorgestelde amendementen betreft hoop ik echter dat het onderhandelingsresultaat ongewijzigd blijft. Ik hoop dat het Parlement in de vergadering van morgen de besluiten over het zevende kaderprogramma voor onderzoek alsmede de deelnameregels met betrekking tot de implementatie aanneemt. Op die manier kan het gemeenschappelijke doel van alle instellingen, het Europees Parlement, de Commissie en de Raad, om het kaderprogramma direct begin volgend jaar van start te laten gaan, worden gerealiseerd. Dit verwacht ook de Europese wetenschapsgemeenschap van ons."@nl³ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores Deputados, começo por mencionar que Mauri Pekkarinen, Ministro do Comércio e da Indústria, a cuja tutela pertence este programa-quadro, não estará, infelizmente, entre nós esta noite, por motivo de doença. Por este motivo, cabe-me a honra e o prazer de representar o Conselho neste debate. Ainda em virtude da doença do Ministro Pekkarinen, o Conselho não estará representado a nível ministerial na conferência de imprensa de amanhã, mas estou certa de que tudo correrá bem. O Sétimo Programa-Quadro da Comunidade Europeia de actividades em matéria de investigação, desenvolvimento tecnológico e demonstração é uma das mais importantes medidas da Comunidade para executar a Estratégia de Lisboa e melhorar a competitividade europeia. As medidas da Comunidade no domínio da investigação e desenvolvimento são cruciais para a consecução desse objectivo. O orçamento do Programa-Quadro para sete anos ultrapassa 50 mil milhões de euros. É, portanto, o maior programa-quadro até hoje em termos de orçamento, sendo também o de maior duração. O acordo interinstitucional sobre o quadro financeiro da Comunidade foi aprovado em Maio último. Isto permitiu-nos concluir com êxito as negociações conduzidas pelo Parlamento e o Conselho, embora o calendário fosse apertado. Espero que consigamos cumprir o nosso ambicioso calendário e finalizar o trabalho legislativo respeitante ao Programa-Quadro antes do fim do ano. Neste contexto, quero agradecer ao Parlamento Europeu o actual compromisso e, especificamente, aos relatores, deputado Jerzy Buzek e deputado Philippe Busquin, ao presidente da Comissão da Indústria, da Investigação e da Energia, deputado Giles Chichester, aos relatores-sombra e a muito outros membros do Parlamento, que colaboraram activamente na procura de uma solução comum. Agradeço também, muito particularmente, ao Senhor Comissário Potočnik, pelo seu construtivo contributo para o avanço das negociações. A Finlândia, na sua qualidade de Presidente do Conselho, desenvolveu o seu trabalho com base nos resultados obtidos por anteriores Presidências, nomeadamente a da Áustria. O projecto de Programa-Quadro da Comissão continha um grande número de iniciativas ambiciosas, como a do Conselho Europeu de Investigação, as iniciativas tecnológicas conjuntas e o Mecanismo de Financiamento de Partilha de Riscos. As negociações atravessaram momentos muito difíceis, nomeadamente, a propósito das iniciativas mencionadas. O resultado das negociações envolveu muito trabalho, bastante flexibilidade e um genuíno desejo de compromisso por parte do Parlamento, da Comissão e do Conselho. Tendo isto presente, devo referir que o Conselho, na sua posição comum, adoptou a alteração do Parlamento aos princípios que regem o financiamento da investigação no domínio das células estaminais a título do Programa-Quadro. A Comissão fez um esforço determinado para chegar a acordo, o que agradeço ao Senhor Comissário Potočnik. Em meu entender, o resultado é um Programa-Quadro ambicioso, mas equilibrado. Este Programa-Quadro proporciona uma base excelente para as medidas da Comunidade no domínio da investigação e desenvolvimento nos próximos sete anos. Um objectivo importante da proposta da Comissão relativamente às regras de participação foi simplificar esse processo. Neste aspecto, o papel dinâmico do Parlamento facilitou grandemente a plena participação de todos os investigadores nas actividades do Programa-Quadro. A Presidência Finlandesa constata com agrado que irão ser votados pacotes de alterações, baseadas nos resultados das negociações do trílogo. Posso confirmar que estas alterações têm a aprovação do Conselho. Espero, contudo, que o resultado das negociações permaneça inalterado, tendo em conta as restantes alterações apresentadas. Espero que o Parlamento adopte as decisões relativas ao Sétimo Programa-Quadro de Investigação e as regras de participação relativas à implementação na sessão de amanhã. Isto permitirá concretizar o objectivo comum de todas as instituições – Parlamento Europeu, Comissão e Conselho – de que o Programa-Quadro se inicie logo no princípio do próximo ano. É também o que a comunidade científica da Europa espera de nós."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@sk¹⁸ "Arvoisa puhemies, hyvä komission jäsen, hyvät esittelijät, hyvät parlamentin jäsenet, ensiksikin haluaisin mainita, että sairastumisen vuoksi kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, jonka toimialaan tämä puiteohjelma kuuluu, ei valitettavasti pääse tänä iltana paikalle. Sen vuoksi minulla on ilo ja kunnia itse edustaa neuvostoa tässä keskustelussa. Tästä sairastumisesta johtuen puheenjohtajavaltiolla ei ole ministeritason edustusta huomenna lehdistötilaisuudessa, mutta olen varma, että siitäkin selvitään. Euroopan yhteisön tutkimuksen seitsemäs puiteohjelma on tärkeimpiä yhteisön toimia Lissabonin strategian toteuttamiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämän tavoitteen saavuttamisessa yhteisön tutkimus- ja kehitystoimet ovat avainasemassa. Puiteohjelman budjetti on yli 50 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Se on siten budjetiltaan kaikkien aikojen suurin sekä kestoltaan pisin puiteohjelma. Toimielinten välinen sopimus yhteisön rahoituspuitteiksi saatiin vahvistettua viime toukokuussa. Sen seurauksena olemme erittäin nopealla aikataululla voineet saattaa menestyksellisesti päätökseen parlamentin ja neuvoston neuvottelut. Toivonkin, että me pysymme kunnianhimoisessa aikataulussamme ja saamme päätökseen puiteohjelmaa koskevan lainsäädäntötyön vuoden loppuun mennessä. Haluan tässä yhteydessä kiittää Euroopan parlamenttia tästä kompromissista, etenkin esittelijöitä Buzekia ja Busquiniä, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan puheenjohtajaa Chichesteriä, varjoesittelijöitä sekä lukuisia muita edustajia, jotka ovat aktiivisesti toimineet yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Haluan myös erityisesti kiittää komission jäsentä Potočnikia hänen rakentavasta panoksestaan neuvottelujen eteenpäin viemiseksi. Suomi neuvoston puheenjohtajan ominaisuudessa on voinut työssään tukeutua aikaisempien puheenjohtajavaltioiden ja etenkin Itävallan kaudella saavutettuihin tuloksiin. Komission puiteohjelmaesitys sisälsi lukuisia uusia kunnianhimoisia aloitteita, kuten Euroopan tutkimusneuvoston, yhteiset teknologia-aloitteet ja riskinjaon rahoitusvälineen. Neuvottelut olivat ajoittain hyvinkin vaikeita, muun muassa näiden mainittujen aloitteiden osalta. Neuvottelutuloksen taustalla onkin paljon työtä, huomattavia joustoja ja aitoa kompromissihalua sekä parlamentin, komission että neuvoston puolelta. Tässä yhteydessä haluan mainita, että neuvosto yhteisessä kannassaan hyväksyi parlamentin tarkistuksen puiteohjelman kantasolututkimuksen rahoituksen periaatteista. Komission aloitteet sovun löytämiseksi olivat ratkaisevia, mistä haluan komission jäsentä kiittää. Mielestäni tuloksena on kunnianhimoinen, mutta tasapainoinen ohjelma. Se antaa erinomaisen perustan yhteisön tutkimus- ja kehitystoimille seuraavan seitsemän vuoden ajaksi. Komission osallistumissääntöehdotuksen yhtenä merkittävänä tavoitteena oli osallistumisen yksinkertaistaminen. Tässä yhteydessä parlamentin aktiivinen rooli on entisestään parantanut kaikkien tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti puiteohjelmaan. Neuvoston puheenjohtajana voin ilolla todeta, että äänestettävänä on tarkistuspaketit, jotka perustuvat trilogineuvottelujen tuloksiin. Näiden tarkistusten osalta voin vahvistaa neuvoston hyväksynnän. Sen sijaan muiden tarkistusehdotusten osalta toivon, että neuvottelutulos säilyy muuttumattomana. Toivon, että parlamentti hyväksyy huomisessa istunnossaan päätökset tutkimuksen seitsemännestä puiteohjelmasta sekä sen toimeenpanoon liittyvistä osallistumissäännöistä. Näin kaikkien toimielinten, Euroopan parlamentin, komission ja neuvoston, yhteinen tavoite saada puiteohjelma käynnistettyä heti ensi vuoden alussa voisi toteutua. Tätä myös Euroopan tiedeyhteisö meiltä odottaa."@sl¹⁹ "Herr talman, herr kommissionsledamot, mina damer och herrar! Först vill jag säga att Mauri Pekkarinen, som är handels- och industriminister och som har hand om de frågor som ingår i detta ramprogram, tyvärr inte kommer att närvara i kväll på grund av sjukdom. Därför har jag själv fått glädjen och äran att företräda rådet i den här debatten. På grund av ministerns sjukdom kommer ordförandeskapet inte att ha någon företrädare på ministernivå vid morgondagens presskonferens, men jag är säker på att det kommer att gå bra ändå. Europeiska gemenskapens sjunde ramprogram för forskning är en av gemenskapens viktigaste åtgärder för att genomföra Lissabonstrategin och förbättra EU:s konkurrenskraft. Gemenskapens åtgärder för forskning och utveckling är viktiga om vi ska kunna uppnå detta mål. Budgeten för ramprogrammet, som sträcker sig över sju år, är över 50 miljarder euro. Det gör det till det största ramprogrammet någonsin när det gäller budget och det som tagit längst tid att köra igång. Det interinstitutionella avtalet om gemenskapens budgetram godkändes i maj i fjol. Detta ledde till att vi med framgång lyckades avsluta förhandlingarna mellan parlamentet och rådet, trots att vi hade ett snävt tidsschema. Jag hoppas att vi kommer att hålla oss till vårt ambitiösa tidsschema och avsluta lagstiftningsarbetet för ramprogrammet före årets slut. Med anledning av detta skulle jag vilja tacka Europaparlamentet för kompromissen, och i synnerhet föredragandena Jerzy Buzek och Philippe Busquin, ordföranden för utskottet för industrifrågor, forskning och energi, Giles Chichester, skuggföredragandena samt flera andra ledamöter som har arbetat för att finna en gemensam lösning. Jag vill även särskilt tacka kommissionsledamot Janez Potočnik för hans konstruktiva insatser för att leda förhandlingarna framåt. Finland har i egenskap av rådets ordförande kunnat förlita sitt arbete på de resultat som tidigare ordförandeländer, i synnerhet Österrike, har uppnått. Kommissionens utkast till förslag om ramprogrammet innehöll flera nya målmedvetna initiativ, som Europeiska forskningsrådet, gemensamma teknikinitiativ och finansieringsfaciliteten med riskfördelning. Ibland var förhandlingarna väldigt svåra, till exempel när det gällde de nämnda initiativen. Resultatet av samtalen föregicks av mycket arbete, stor flexibilitet och en stark vilja från parlamentets, kommissionens och rådets sida att nå en kompromiss. Med tanke på detta skulle jag vilja nämna att rådet i sin gemensamma ståndpunkt antog parlamentets ändringsförslag om de principer som styr anslagen till stamcellsforskning inom ramprogrammet. Kommissionen arbetade målmedvetet för att nå en överenskommelse och jag vill tacka kommissionsledamoten för detta. Resultatet är, enligt min mening, ett ambitiöst men balanserat program. Det utgör en utmärkt grund för gemenskapsåtgärder inom området forskning och utveckling för de kommande sju åren. Ett viktigt syfte med kommissionens förslag om reglerna för deltagande var att göra det enklare att delta. I detta sammanhang har parlamentets dynamiska roll lett till att det har blivit lättare för alla forskare att delta i ramprogrammet. Det finska ordförandeskapet gläder sig över att det finns ett antal ändringsförslag att rösta om, ändringsförslag som bygger på resultatet av trepartsförhandlingarna. Jag kan bekräfta att rådet godkänner dessa ändringsförslag. Men jag hoppas att resultatet av förhandlingarna kommer att vara oförändrat i fråga om de andra ändringsförslag som har lagts fram. Jag hoppas att parlamentet antar besluten om det sjunde ramprogrammet för forskning och de regler för deltagande som rör genomförandet vid morgondagens sammanträde. I så fall kan vi förverkliga det mål som alla institutioner – Europaparlamentet, kommissionen och rådet – delar, nämligen att ramprogrammet startar omedelbart i början av nästa år. Detta är också vad EU:s forskarsamhälle hoppas på."@sv²¹
lpv:unclassifiedMetadata	"Paula Lehtomäki,"^{5,19,15,1,18,14,16,11,13} "neuvoston puheenjohtaja"^{5,19,15,1,18,14,11,16,13}