Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-11-29-Speech-3-137"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech6
dcterms:Date	"2006-11-29"^^xsd:date6
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Rahastamisvahend demokraatia ja inimõiguste edendamiseks kogu maailmas (arutelu)6
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language6
lpv:document identification number	"en.20061129.16.3-137"6
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-11-29-Speech-3-1386
lpv:speaker	lp:Paula Lehtomäki6
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytyksenä sille, että ratkaisu löytyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@fi7
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@cs1 "Hr. formand, mine damer og herrer! Beslutningstagningen fra det finske formandskabs side med hensyn til EU's fremtidige finansieringsinstrumenter vil snart være forbi. Under udvisning af eksemplarisk solidaritet har vi med held behandlet sagen og vedtaget de fleste af forordningerne om de nye finansieringsinstrumenter. Selv om der har været en del udfordringer, har der også været en umådelig stor politisk vilje hos Parlamentet, medlemslandene og Kommissionen til at opnå aftale om de relevante spørgsmål. Parlamentet har lagt vægt på at fremhæve det specielle moment, at støtte, som bevilges inden for rammerne af instrumentet, der jo hovedsagelig er beregnet på aktører i civilsamfundet, kan gives uden regeringens godkendelse i et tredjeland. Der har været almindelig enighed om dette princip mellem Rådet og Parlamentet lige fra begyndelsen. Jeg mener, at det nu også er lykkedes os at finde en måde, hvorpå dette princip kan anføres mere præcist og tydeligt, set i lyset af vores forpligtelser i henhold til traktaten om Den Europæiske Union og internationale aftaler og konventioner. Formandskabet er parat til at foreslå princippet inkluderet i den første indledende tekst, hvis der ved førstebehandlingen er enighed om forordningens indhold i sin helhed. Parlamentet har også gjort opmærksom på vigtigheden af at nævne migranters, asylansøgeres og flygtninges rettigheder i et givent land i forordningsteksten. Teksten vil være baseret på internationale menneskerettighedskonventioner. Man kunne derfor overveje at indarbejde dette foreslåede område allerede nu. Formandskabet er ikke desto mindre klar til at overveje også denne tilføjelse, hvis forordningen kan godkendes i sin helhed ved førstebehandlingen. Rådet er derfor for sin del parat til at udvise endog større fleksibilitet for at finde en løsning, før året er omme. Dette kræver fleksibilitet fra alle sider. I Parlamentets udvalgsbetænkning foreslås det, at politiske grupper bør tilføjes på listen over dem, der modtager støtte. Dette betyder sandsynligvis bl.a. politiske partier. Dvs. at der ville være finansiel støtte til arbejdet i partier, der også er aktive i tredjelande. Demokratiske partier spiller unægtelig en væsentlig rolle for styrkelsen af demokratiet og menneskerettighederne overalt i verden. Det er meget vigtigt, at kriterierne for støtte ydet inden for rammerne af dette menneskerettighedsinstrument er klare, og at de er baseret på menneskerettighedsprincipper, der er vedtaget internationalt. Der vil langtfra være ressourcer nok til rådighed med dette instrument til at yde generel partistøtte til alle ud fra de samme kriterier, sådan som det er tilfældet i mange lande i Europa. At udvælge enkelte partier som støttemodtagere ville være en meget svær opgave i betragtning af synspunktet om at fastslå klare kriterier. Valget ville skulle træffes på en sådan måde, at ingen ville få det indtryk, at partipolitiske synspunkter var ved at tage plads op for demokrati- og menneskerettighedskriterierne, når der blev tildelt støtte. Det er også klart, at et øget antal modtagere på dette område kan betyde mindre støtte til andre. Vi har hovedsagelig forsøgt at styre støtten i retning af ngo'er, der arbejder for især demokrati og menneskerettigheder. I formandskabets kompromisforslag tages der hensyn til Parlamentets forslag om at tilføje uafhængige partistiftelser og nationale, regionale og internationale parlamenter til modtagergruppen. I kraft af forordningens artikel 9, stk. 2 bliver det også muligt at yde støtte i særlige tilfælde til andre grupper, der ikke er nævnt i artiklen. Ordlyden ligger meget tæt på det, Parlamentet ønsker at se, og den er fleksibel, idet den giver mulighed for, at problemer kan løses under den aktuelle finansieringsperiode. Af alle disse grunde kan Rådet ikke godkende en tilføjelse af politiske grupper til forordningsteksten. Dette spørgsmål kan medføre en risiko for ikke at få hele forordningen vedtaget ved førstebehandlingen, og det ville igen medføre en situation, hvor der indtil videre ikke ville være lovmæssig basis for handling fra EU's side i forbindelse med demokrati og menneskerettigheder. At fastfryse al EU-støtte vedrørende menneskerettigheder og demokrati for at løse dette spørgsmål ville være et meget barsk våben. Rådet har strakt sig langt for at imødekomme Parlamentets ønsker. For at nå en løsning er det meget vigtigt at inkorporere og opretholde medlemslandenes støtte til denne forordningspakke. Jeg håber, at Parlamentet vil vise fleksibilitet, så vi sammen kan opnå vores fælles mål. Vores fælles mål er, at EU næste år fortsat skal være i stand til at støtte handlinger i forbindelse med demokrati og menneskerettigheder ved hjælp af det nye instrument. For at sikre, at denne støtte kan fortsætte, er det uomgængeligt nødvendigt at få en afgørelse på forslaget til forordning, og jo før jo bedre. Der ligger stadig en udfordring forude, og det er vedtagelsen af forordningen om oprettelse af et Europæisk Instrument til Fremme af Demokrati og Menneskerettigheder (EIDHR). Det er et vigtigt anliggende for både Parlamentet og medlemslandene, fordi det vedrører fremme af de grundlæggende værdier, som er indarbejdet i traktaten om Den Europæiske Union. Parlamentet og dets medlemmer har specialkendskab inden for spørgsmålene om demokrati og menneskerettigheder, hvilket har været en hjælp i bestræbelserne på at opnå et godt resultat. Forordningen om et nyt instrument til fremme af menneskerettigheder på verdensplan er blevet udarbejdet efter en meget stram tidsplan. Ligesom Parlamentet har også medlemslandene haft utallige forslag til dets indhold. Det er et meget positivt tegn, at der allerede er opnået en aftale om næsten alle punkterne under disse forhandlinger. Rådet har for sin del enstemmigt godkendt kompromisteksten som mandat for formandskabet til at føre drøftelser med Parlamentet med henblik på at finde en løsning. Det er formandskabets mål at godkende instrumentet under førstebehandlingen. Grunden hertil må være klar for alle. Det nuværende EIDHR udløber om nogle få uger, ved årets udgang. Vi ønsker ikke nogen længere afbrydelse i EU's støtte til demokrati og menneskerettigheder. Vi er moralsk forpligtet til at tage en hurtig beslutning, ikke kun fordi vi europæere synes, at menneskerettigheder og demokrati er vigtige som værdier, men også fordi forsvarere af menneskerettigheder og demokrati i andre lande fortæller os om de håb og forventninger, der næres her. Instrumenterne er udfærdiget på en sådan måde, at de udgør et hele, der er så levedygtigt som muligt. Demokrati og menneskerettigheder indføres også ved hjælp af andre instrumenter, og EIDHR vil være et supplement til dette hele på særlige områder. Også af denne grund er det væsentligt, at vedtagelsen af instrumentet er helt på plads inden starten på den nye finansieringsperiode. Rådets formandskab anmoder kraftigt Parlamentet om at nå til en beslutning før årets udgang. Den pakke, Rådet har vedtaget, indeholder et meget stort antal ændringsforslag til den forordningstekst, som Parlamentet har fremsat med hensyn til både prioriteringsområder for støtte og til Parlamentets egen holdning med hensyn til gennemførelse af forordningen. Et betydningsfuldt træk i den nye forordning er anerkendelsen af vigtigheden af at arbejde for demokratiet og dermed af den større vægt, der tillægges parlamenters og parlamentsmedlemmers arbejde. Det væsentlige grundlag for vores arbejde i tredjelande er vores tillid til internationale menneskerettighedskonventioner og de rettigheder og forpligtelser, der er indskrevet i dem. Med forordningsforslaget udvides aktørernes betingelser for at komme i betragtning til hjælp fra Unionen. Det er godt, at vi kan anerkende mangfoldigheden inden for menneskerettigheder og demokrati og anvende forskellige ressourcer på en fleksibel måde i forskellige situationer. Det ser også ud til, at de økonomiske ressourcer inden for rammerne af instrumentet vil blive forøget en smule i den finansperiode, der slutter nu, så indbefatning af de nye aktører vil ikke nødvendigvis betyde en beskæring af de andre aktørers positioner. Hovedidéen bag oprettelsen af instrumentet har været at muliggøre støtte til især det arbejde, der udføres af aktører i civilsamfundet, og tillade støtte, når sådant arbejde finder sted uden udtrykkelig statslig godkendelse i det pågældende land. Det er vigtigt, at denne holdning forbliver intakt, og at der ikke tilføjes for mange former for støtte til andre aktører inden for rammerne af forordningen. I Rådets kompromisforslag er betingelserne for at komme i betragtning til støtte blevet udvidet i overensstemmelse med Parlamentets forslag om at inkludere parlamentariske og politiske stiftelser. Desuden vil forordningsudkastet også gøre det muligt for andre aktører at komme i betragtning under særlige omstændigheder. Efter min mening er det en velovervejet og gennemførlig løsning, med hvilken der tages hensyn til forskellige EU-aktørers håb og indvendinger."@da2 ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Die Beschlussfassungen zu den künftigen Finanzierungsinstrumenten der Europäischen Union unter dem finnischen Vorsitz gehen ihrem Ende entgegen. In einer hervorragenden Demonstration der Solidarität haben wir die Angelegenheit erfolgreich bewältigt und die Mehrzahl der Verordnungen zu den neuen Finanzierungsinstrumenten verabschiedet. Auch wenn es eine ganze Reihe von Schwierigkeiten gegeben hat, so ist doch auch ein enormer politischer Wille seitens des Europäischen Parlaments, der Mitgliedstaaten und der Kommission zu einer Einigung über die wesentlichen Fragestellungen zu kommen, zu verzeichnen gewesen. Das Parlament hat Wert darauf gelegt, dass jene Besonderheit hervorgehoben wird, dass finanzielle Zuwendungen im Rahmen dieses Instruments, das in erster Linie für Akteure der Zivilgesellschaft vorgesehen ist, ohne die Zustimmung der Regierung des jeweiligen Drittlandes gewährt werden können. Über dieses Prinzip herrschte von Anfang an Konsens zwischen dem Rat und dem Parlament. Ich bin überzeugt, dass es uns jetzt auch gelungen ist, einen Weg zu finden, um dieses Prinzip präziser und klarer zu formulieren, wie es unseren Verpflichtungen aus dem Vertrag über die Europäische Union sowie den internationalen Abkommen und Übereinkommen entspricht. Der Vorsitz ist bereit, den Vorschlag zu unterbreiten, dieses Prinzip in die Einleitung aufzunehmen, vorausgesetzt, es gibt in erster Lesung eine Einigung über den Inhalt der Verordnung im Ganzen. Das Parlament hat ebenso Wert darauf gelegt, dass auch die Rechte von Migranten, Asylsuchenden und innerstaatlich Vertriebenen im Text der Verordnung Erwähnung finden. Der Text wird sich auf internationale Menschenrechtsübereinkommen stützen, weshalb man unterstellen könnte, dass der angesprochene Bereich bereits darin enthalten ist. Der Vorsitz ist dennoch bereit, auch über diese Ergänzung nachzudenken, falls die Verordnung in ihrer Gesamtheit in erster Lesung angenommen wird. Der Rat ist also seinerseits bereit, sogar noch mehr Flexibilität an den Tag zu legen, um bis Jahresende zu einer Lösung zu gelangen. Dies setzt allerdings Flexibilität von allen Seiten voraus. Im Bericht des Ausschusses wird vorgeschlagen, politische Gruppen in die Liste derer aufzunehmen, die gefördert werden können. Damit sind vermutlich, unter anderem, politische Parteien gemeint; das heißt, es würde finanzielle Zuwendungen auch für die Arbeit von Parteien in Drittländern geben. Demokratische Parteien spielen unbestreitbar eine wichtige Rolle bei der Stärkung der Demokratie und der Menschenrechte auf der ganzen Welt. Es ist sehr wichtig, dass die Kriterien für die im Rahmen dieses Instruments für Menschenrechte gewährte Förderung klar sind und dass sie sich auf die international vereinbarten Prinzipien für Menschenrechte gründen. Für eine allgemeine Parteienförderung, wie es sie in vielen Ländern Europas gibt, auf der Grundlage derselben Kriterien reichen die Ressourcen dieses Instruments allerdings nicht aus. Einzelne Parteien als Begünstigte auszuwählen, wäre unter dem Aspekt der Schaffung eindeutiger Kriterien eine sehr schwierige Aufgabe. Die Auswahl müsste so getroffen werden, dass niemand den Eindruck hätte, bei der Zuteilung der Fördergelder würden politische Ansichten von Parteien an die Stelle der Kriterien für Demokratie und Menschenrechte treten. Klar ist auch, dass eine Zunahme der Zahl der Begünstigten in diesem Bereich weniger Unterstützung für andere bedeuten könnte. Wir haben in erster Linie versucht, die Förderung in Richtung auf die Organisationen der Zivilgesellschaft zu lenken, die sich in besonderer Weise für Demokratie und Menschenrechte einsetzen. Der Kompromissvorschlag des Vorsitzes berücksichtigt die Empfehlungen des Parlaments, unabhängige Parteistiftungen und nationale, regionale und internationale Parlamente in die Gruppe der Begünstigten aufzunehmen. Artikel 9 Absatz 2 der Verordnung schafft zudem die Möglichkeit, in speziellen Fällen auch andere Gruppen zu fördern, die nicht in diesem Artikel aufgeführt sind. Der Wortlaut hält sich eng an die Wünsche des Parlaments, und er ist flexibel, weil er zulässt, dass auftretende Probleme im Verlaufe der Förderperiode gelöst werden können. Aus allen diesen Gründen kann der Rat einer Hinzufügung politischer Gruppen in den Text der Verordnung nicht zustimmen. Diese Frage könnte die Chancen für eine Annahme der gesamten Verordnung in erster Lesung gefährden, und dies wiederum würde zu einer Situation führen, in der es vorläufig keine Rechtsgrundlage für die Tätigkeit der EU im Bereich der Demokratie und der Menschenrechte gäbe. Alle Fördermittel der EU im Bereich der Menschenrechte und der Demokratie einzufrieren, um diesen einen Fall zu lösen, wäre eine sehr harsche Waffe. Der Rat hat einen langen Weg zurückgelegt, um den Wünschen des Parlaments entgegenzukommen. Um zu einer Lösung zu gelangen, ist es sehr wichtig, die Unterstützung der Mitgliedstaaten zu diesem Verordnungspaket zu bekommen und diese auch aufrechtzuerhalten. Ich hoffe, dass das Parlament Flexibilität zeigt, damit wir unser Hauptziel gemeinsam erreichen können. Und unser Hauptziel ist, dass die Europäische Union auch im kommenden Jahr in der Lage ist, ihre Aktivitäten für Demokratie und Menschenrechte mit Hilfe des neuen Instruments fortzusetzen. Um sicherzustellen, dass diese Unterstützung fortgeführt werden kann, ist es unabdingbar, dass eine Lösung für den Verordnungsvorschlag gefunden wird, je eher desto besser. Eine Herausforderung liegt noch vor uns, und das ist die Annahme der Verordnung zur Einführung eines Europäischen Instruments für die Förderung der Demokratie und der Menschenrechte (EIDHR). Dies ist eine wichtige Angelegenheit sowohl für das Parlament als auch für die Mitgliedstaaten, weil es die Förderung grundlegender Werte betrifft, wie sie im Vertrag über die Europäische Union niedergeschrieben sind. Das Parlament und seine Abgeordneten verfügen über Expertenwissen in Fragen der Demokratie und der Menschenrechte, was bei den Bemühungen um ein gutes Ergebnis sehr hilfreich gewesen ist. Die Verordnung zur Einführung eines neuen Instruments für die weltweite Förderung der Menschenrechte ist in einem sehr engen Zeitrahmen ausgearbeitet worden. Ebenso wie das Parlament haben auch die Mitgliedstaaten zahlreiche Vorschläge zu ihrem Inhalt eingebracht. Es ist ein sehr positives Zeichen, dass bei diesen Verhandlungen bereits Einigung zu fast allen Punkten erzielt worden ist. Der Rat hat seinerseits den Kompromisstext, der dem Vorsitz jetzt als Mandat für die abschließenden Verhandlungen mit dem Parlament dient, einstimmig genehmigt. Ziel des Vorsitzes ist es, das Instrument in erster Lesung anzunehmen. Der Grund dafür dürfte jedem klar sein. Das jetzige EIDHR läuft in einigen Wochen aus, genauer gesagt zum Jahresende. Wir wollen größere Unterbrechungen in der Unterstützung der Europäischen Union für Demokratie und Menschenrechte vermeiden. Daher sind wir verpflichtet, eine schnelle Entscheidung zu treffen, nicht nur wegen der Bedeutung der Menschenrechte und der Demokratie als Werte für uns Europäer, sondern auch wegen der Hoffnungen und Erwartungen, die von Verteidigern der Menschenrechte und der Demokratie in anderen Ländern an uns gerichtet werden. Die Instrumente sind so ausgearbeitet, dass sie ein möglichst gut funktionierendes großes Ganzes bilden. Demokratie und Menschenrechte werden auch mit Hilfe anderer Instrumente umgesetzt; das EIDHR wird als Ergänzung dazu in speziellen Bereichen zum Einsatz kommen. Auch aus diesem Grunde erscheint es höchst angebracht, das Instrument noch vor dem Beginn der neuen Förderperiode zu beschließen. Die Ratspräsidentschaft fordert das Parlament nachdrücklich auf, einen Beschluss noch vor Ende dieses Jahres zu fassen. Das vom Rat angenommene Paket enthält eine sehr große Zahl von Abänderungen zum Text der Verordnung, die vom Parlament sowohl im Hinblick auf die prioritären Bereiche für die Unterstützung der Gemeinschaft als auch auf eigene Positionen des Parlaments im Hinblick auf die Umsetzung der Verordnung eingebracht worden sind. Eine herausragende Besonderheit der neuen Verordnung ist die Anerkennung des Engagements für die Demokratie und, als Teil davon, der stärkeren Würdigung der Arbeit der Parlamente und der Parlamentarier. Wesentliche Grundlage für unser Tätigwerden in Drittländern ist unsere Bezugnahme auf die internationalen Übereinkommen über Menschenrechte und die darin enthaltenen Rechte und Pflichten. Mit dem Verordnungsvorschlag werden die Bedingungen für die einzelnen Akteure, in den Genuss von Fördermitteln der Union zu kommen, ausgeweitet. Es ist gut, dass wir in der Lage sind, die Vielfalt der Aktivitäten für Demokratie und Menschenrechte würdigen und in unterschiedlichen Situationen von den verschiedenen Instrumenten flexibel Gebrauch machen zu können. Es hat auch den Anschein, als würden die finanziellen Ressourcen dieses Instruments im Vergleich zur laufenden Förderperiode etwas angehoben werden, sodass die Einbeziehung neuer Akteure nicht zwangsläufig dazu führt, dass anderen Akteuren etwas weggenommen wird. Der Grundgedanke bei der Schaffung dieses Instrumentes war der, dass damit insbesondere die Arbeit von Akteuren der Zivilgesellschaft gefördert werden kann, was eine Unterstützung ohne die ausdrückliche Zustimmung der Regierung des betroffenen Landes erlaubt. Es ist wichtig, dass dieser Ansatz bis zum Ende durchgehalten wird und dass nicht zu viele Formen der Förderung für andere Akteure im Rahmen der Verordnung hinzugefügt werden. Die Bedingungen für die Förderfähigkeit wurden im Kompromissvorschlag des Rates entsprechend den Vorschlägen des Europäischen Parlaments, die parlamentarischen und politischen Stiftungen mit einzubeziehen, ausgeweitet. Außerdem lässt der Entwurf der Verordnung unter speziellen Bedingungen auch die Förderung anderer Akteure zu. Meiner Ansicht nach ist dies eine gut überlegte, praktikable Lösung, die die Hoffnungen und Einwände der verschiedenen EU-Akteure berücksichtigt."@de9 ". Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, η διαδικασία λήψης αποφάσεων της φινλανδικής Προεδρίας σχετικά με τα μελλοντικά χρηματοδοτικά μέσα της Ευρωπαϊκής Ένωσης αναμένεται να έχει σύντομα ολοκληρωθεί. Σε μια εξαιρετική επίδειξη αλληλεγγύης, χειριστήκαμε το θέμα με επιτυχία και υιοθετήσαμε την πλειονότητα των κανονισμών για τα νέα χρηματοδοτικά μέσα. Παρότι αντιμετωπίσαμε πολυάριθμες προκλήσεις, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, τα κράτη μέλη και η Επιτροπή επέδειξαν ισχυρή πολιτική βούληση προκειμένου να επιτευχθεί συμφωνία στα θέματα ουσίας. Το Κοινοβούλιο υπογραμμίζει με έμφαση την ιδιαίτερη αρχή σύμφωνα με την οποία μπορεί να χορηγηθεί ενίσχυση στο πλαίσιο εφαρμογής του μέσου, με αποδέκτες κυρίως μέλη της κοινωνίας των πολιτών όπως ήδη προβλέπεται, χωρίς τη συναίνεση της κυβέρνησης μιας τρίτης χώρας. Ως προς την αρχή αυτή, υπήρξε εξαρχής γενική συναίνεση μεταξύ του Συμβουλίου και του Κοινοβουλίου. Φρονώ ότι καταφέραμε πλέον να βρούμε έναν τρόπο διατύπωσης αυτής της αρχής κατά τρόπο ακριβέστερο και σαφέστερο, ενόψει των υποχρεώσεών μας βάσει της Συνθήκης για την Ευρωπαϊκή Ένωση και των διεθνών συμφωνιών και συμβάσεων. Η Προεδρία είναι διατεθειμένη να προτείνει τη συμπερίληψη της αρχής στην πρώτη εισαγωγική πρόταση, εφόσον υπάρξει συνολική συμφωνία επί του περιεχομένου του κανονισμού κατά την πρώτη ανάγνωση. Το Κοινοβούλιο επέστησε επίσης την προσοχή στη σημασία της αναφοράς στα δικαιώματα των μεταναστών, των αιτούντων άσυλο και των προσφύγων σε μια χώρα στο κείμενο του κανονισμού. Το κείμενο θα στηρίζεται στις διεθνείς συμβάσεις για τα ανθρώπινα δικαιώματα. Θα μπορούσε, συνεπώς, να θεωρηθεί ότι αυτή η πτυχή περιλαμβάνεται ήδη στον κανονισμό. Η Προεδρία είναι, ωστόσο, διατεθειμένη να εξετάσει το ενδεχόμενο συμπερίληψης και αυτής της προσθήκης, εάν ο κανονισμός εγκριθεί στο σύνολό του κατά την πρώτη ανάγνωση. Συνεπώς, το Συμβούλιο είναι διατεθειμένο να επιδείξει ακόμη μεγαλύτερη ευελιξία προκειμένου να βρεθεί λύση πριν από τα τέλη του έτους. Για να επιτευχθεί αυτό, απαιτείται ευελιξία από όλες τις πλευρές. Στην έκθεση της επιτροπής του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου προτείνεται να προστεθούν και πολιτικές ομάδες στον κατάλογο των φορέων που λαμβάνουν ενίσχυση. Αυτό ενδεχομένως συνεπάγεται, μεταξύ άλλων, πολιτικά κόμματα· γεγονός που σημαίνει ότι θα προσφέρεται οικονομική ενίσχυση για το έργο κομμάτων τα οποία δραστηριοποιούνται σε τρίτες χώρες. Τα δημοκρατικά κόμματα έχουν αναμφίβολα σημαντικό ρόλο στην ενίσχυση της δημοκρατίας και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων παγκοσμίως. Είναι πολύ σημαντικό τα κριτήρια για τη χορήγηση ενίσχυσης στο πλαίσιο αυτού του μέσου για τα ανθρώπινα δικαιώματα να είναι σαφή και να στηρίζονται στις διεθνείς αρχές προστασίας των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Δεν υπάρχουν επ’ ουδενί επαρκείς πόροι στο πλαίσιο του μέσου για τη γενικευμένη ενίσχυση όλων των κομμάτων με βάση τα ίδια κριτήρια, όπως σε πολλές χώρες της Ευρώπης. Η επιλογή συγκεκριμένων κομμάτων ως αποδεκτών ενίσχυσης θα ήταν πολύ δύσκολη όσον αφορά τη θέσπιση σαφών κριτηρίων. Η επιλογή θα έπρεπε να γίνεται κατά τέτοιον τρόπο ώστε να μην έχει κανείς την εντύπωση ότι οι κομματικές προτιμήσεις υποκαθιστούν τα κριτήρια της δημοκρατίας και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων κατά τη χορήγηση ενισχύσεων. Είναι επίσης σαφές ότι η αύξηση του αριθμού των αποδεκτών σε αυτόν τον τομέα θα μπορούσε να σημαίνει μικρότερη ενίσχυση σε άλλους. Προσπαθήσαμε κατά κύριο λόγο να στρέψουμε τη χορήγηση ενισχύσεων σε μη κυβερνητικές οργανώσεις οι οποίες δραστηριοποιούνται συγκεκριμένα για την προάσπιση της δημοκρατίας και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Στη συμβιβαστική πρόταση της Προεδρίας λαμβάνονται υπόψη οι προτάσεις του Κοινοβουλίου σχετικά με την προσθήκη ανεξάρτητων πολιτικών ιδρυμάτων και εθνικών, περιφερειακών και διεθνών κοινοβουλίων στην ομάδα των αποδεκτών. Το άρθρο 9, παράγραφος 2, του κανονισμού επιτρέπει επίσης τη χορήγηση ενίσχυσης σε ειδικές περιπτώσεις σε άλλες ομάδες οι οποίες δεν αναφέρονται στο εν λόγω άρθρο. Η διατύπωση είναι πολύ κοντινή σε αυτή που ζητά το Κοινοβούλιο, ενώ είναι επίσης ευέλικτη, καθόσον καθιστά δυνατή την επίλυση προβλημάτων κατά τη διάρκεια της χρηματοδοτικής περιόδου. Για όλους αυτούς τους λόγους, η προσθήκη των πολιτικών ομάδων στο κείμενο του κανονισμού δεν τυγχάνει της έγκρισης του Συμβουλίου. Αυτό το θέμα δημιουργεί τον κίνδυνο να μην καταστεί δυνατή η συνολική έγκριση του κανονισμού κατά την πρώτη ανάγνωση, στερώντας ενδεχομένως από την ΕΕ προσωρινά την αναγκαία νομική βάση για τη χορήγηση ενισχύσεων με σκοπό την ενίσχυση της δημοκρατίας και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων. Το πάγωμα όλων των κοινοτικών ενισχύσεων για τα ανθρώπινα δικαιώματα και τη δημοκρατία θα ήταν πολύ σκληρό όπλο διαπραγμάτευσης. Το Συμβούλιο κατέβαλε σημαντικές προσπάθειες για να συμμορφωθεί με τις επιθυμίες του Κοινοβουλίου. Προκειμένου να είναι δυνατή η επίτευξη λύσης, είναι αναγκαίο να διατηρηθεί η στήριξη αυτού του συμβιβαστικού κειμένου του κανονισμού από τα κράτη μέλη. Ευελπιστώ ότι το Κοινοβούλιο θα επιδείξει ευελιξία, έτσι ώστε να επιτύχουμε από κοινού τον βασικό μας στόχο. Βασικός μας στόχος είναι να έχει τη δυνατότητα η Ευρωπαϊκή Ένωση να συνεχίσει το προσεχές έτος την ενίσχυση δράσεων για τη δημοκρατία και τα ανθρώπινα δικαιώματα μέσω του νέου μέσου. Προκειμένου να διασφαλιστεί η συνέχιση αυτής της ενίσχυσης, είναι απαραίτητο να καταλήξουμε σε απόφαση σχετικά με την πρόταση κανονισμού και, όσο πιο σύντομα συμβεί αυτό, τόσο το καλύτερο. Μένει ακόμη μία πρόκληση, και αυτή είναι η έγκριση του κανονισμού που αφορά την καθιέρωση ενός ευρωπαϊκού μέσου για την προαγωγή της δημοκρατίας και των δικαιωμάτων του ανθρώπου (EIDHR). Αυτό το θέμα είναι σημαντικό τόσο για το Κοινοβούλιο όσο και για τα κράτη μέλη, επειδή αφορά την προαγωγή των βασικών αξιών που κατοχυρώνονται στη Συνθήκη για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Το Κοινοβούλιο και τα μέλη του έχουν ειδική γνώση των θεμάτων που άπτονται της δημοκρατίας και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων, η οποία φάνηκε χρήσιμη σε προσπάθειες επίτευξης θετικών αποτελεσμάτων. Ο κανονισμός που αφορά το νέο χρηματοδοτικό μέσο για την προαγωγή της δημοκρατίας και των δικαιωμάτων του ανθρώπου παγκοσμίως καταρτίστηκε εντός πολύ στενών χρονικών περιθωρίων. Όπως και το Κοινοβούλιο, τα κράτη μέλη κατέθεσαν επίσης πολυάριθμες προτάσεις σχετικά με το περιεχόμενό του. Είναι πολύ θετικό το γεγονός ότι έχει ήδη επιτευχθεί συμφωνία για όλα σχεδόν τα θέματα σε αυτές τις διαπραγματεύσεις. Το Συμβούλιο, από την πλευρά του, ενέκρινε ομοφώνως το συμβιβαστικό κείμενο το οποίο θα χρησιμεύσει ως διαπραγματευτική εντολή προς την Προεδρία στις συνομιλίες με το Κοινοβούλιο για την εξεύρεση κοινά αποδεκτής λύσης. Στόχος της Προεδρίας είναι να εγκριθεί το μέσο κατά την πρώτη ανάγνωση. Ο λόγος είναι προφανής σε όλους. Η ισχύς του τρέχοντος Ευρωπαϊκού Μέσου για τη Δημοκρατία και τα Δικαιώματα του Ανθρώπου εκπνέει σε λίγες εβδομάδες, στα τέλη του έτους. Δεν επιθυμούμε να υπάρξει σοβαρή διατάραξη των προσπαθειών της Ευρωπαϊκής Ένωσης για την ενίσχυση της δημοκρατίας και των δικαιωμάτων του ανθρώπου. Έχουμε καθήκον να αποφασίσουμε γρήγορα, όχι μόνο λόγω της σημασίας των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και της δημοκρατίας ως αξιών για εμάς τους Ευρωπαίους, αλλά και λόγω των ελπίδων και των προσδοκιών που μας μεταφέρουν οι υπερασπιστές των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και της δημοκρατίας σε άλλες χώρες. Τα μέσα έχουν σχεδιαστεί κατά τέτοιον τρόπο ώστε να αποτελούν ένα σύνολο το οποίο να είναι όσο το δυνατόν πιο βιώσιμο. Η δημοκρατία και τα ανθρώπινα δικαιώματα προωθούνται επίσης με τη χρήση και άλλων μέσων, και το Ευρωπαϊκό Μέσο για τη Δημοκρατία και τα Δικαιώματα του Ανθρώπου θα λειτουργήσει συμπληρωματικά σε ειδικευμένους τομείς αυτού του συνόλου. Αυτός είναι ένας από τους λόγους για τους οποίους η έγκριση του μέσου είναι επιβεβλημένη πριν από την έναρξη της νέας χρηματοδοτικής περιόδου. Η Προεδρία του Συμβουλίου καλεί επιτακτικά το Κοινοβούλιο να λάβει απόφαση πριν από τα τέλη του έτους. Η δέσμη μέτρων που εγκρίθηκε από το Συμβούλιο περιλαμβάνει μεγάλο αριθμό τροπολογιών στο κείμενο κανονισμού που κατέθεσε το Κοινοβούλιο όσον αφορά τόσο τους τομείς προτεραιότητας προς χρηματοδότηση όσο και τη θέση του Κοινοβουλίου σχετικά με την εφαρμογή του κανονισμού. Ένα σημαντικό χαρακτηριστικό του νέου κανονισμού είναι η αναγνώριση της σημασίας των προσπαθειών για τη δημοκρατία και, στο πλαίσιο αυτό, η μεγαλύτερη έμφαση στο έργο των κοινοβουλίων και των βουλευτών. Η ουσιαστική βάση του έργου μας σε τρίτες χώρες είναι η στήριξή μας στις διεθνείς συμβάσεις για τα ανθρώπινα δικαιώματα και στα δικαιώματα και υποχρεώσεις που κατοχυρώνονται μέσω αυτών. Με την πρόταση κανονισμού, διευρύνονται οι προϋποθέσεις για την επιλεξιμότητα όσον αφορά τη χορήγηση κοινοτικής ενίσχυσης σε διαφόρους φορείς. Είναι θετικό το γεγονός ότι μπορούμε να αναγνωρίσουμε την ποικιλία των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και της δημοκρατίας και να χρησιμοποιήσουμε με ευελιξία διάφορους πόρους σε διαφορετικές καταστάσεις. Φαίνεται επίσης ότι οι χρηματοδοτικοί πόροι που διατίθενται για το εν λόγω μέσο είναι κατά τι αυξημένοι σε σχέση με τη χρηματοδοτική περίοδο που βαίνει προς το τέλος της, οπότε η συμπερίληψη νέων φορέων δεν μειώνει οπωσδήποτε τα ποσά που θα διατεθούν στους υπόλοιπους φορείς. Η βασική ιδέα στην οποία στηρίζεται η δημιουργία αυτού του μέσου ήταν η ενίσχυση των προσπαθειών φορέων της κοινωνίας των πολιτών ειδικότερα, και η δυνατότητα παροχής ενίσχυσης σε περιπτώσεις που αυτό συμβαίνει χωρίς συγκεκριμένη έγκριση της κυβέρνησης της ενδιαφερόμενης χώρας. Είναι σημαντικό να διατηρηθεί αμετάβλητη αυτή η προσέγγιση, και να μην προστεθούν πάρα πολλές μορφές στήριξης για άλλους φορείς στο πλαίσιο του κανονισμού. Οι προϋποθέσεις επιλεξιμότητας για τη χορήγηση ενίσχυσης στη συμβιβαστική πρόταση του Συμβουλίου διευρύνθηκαν σύμφωνα με τις προτάσεις του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, έτσι ώστε να περιλαμβάνονται κοινοβουλευτικά και πολιτικά όργανα. Επιπλέον, το σχέδιο κανονισμού θα επιτρέπει επίσης την επιλεξιμότητα άλλων φορέων υπό ιδιαίτερες περιστάσεις. Κατά τη γνώμη μου, πρόκειται για μια μελετημένη, λειτουργική λύση η οποία λαμβάνει υπόψη τις προσδοκίες και τις αντιρρήσεις των διαφόρων φορέων της ΕΕ."@el10 "Mr President, ladies and gentlemen, decision-making on the part of the Finnish Presidency with regard to the European Union’s future financing instruments will soon be at an end. In an excellent show of solidarity, we have dealt with the matter successfully and adopted the majority of the Regulations on the new financing instruments. Although there have been a number of challenges, there has also been immense political will on the part of the European Parliament, the Member States and the Commission to reach agreement on the relevant issues. Parliament has been keen to highlight the special feature that aid which is granted within the framework of the instrument, mainly meant for civil society players as it is, can be given without the consent of the government of a third country. There has been general consensus on this principle between the Council and Parliament right from the start. I believe that we have also now succeeded in finding a way of citing this principle in a more precise and clear manner, given our obligations under the Treaty on European Union and international agreements and conventions. The Presidency is prepared to propose the inclusion of the principle in the first introductory wording, if there is agreement on the content of the Regulation as a whole at first reading. Parliament has also drawn attention to the importance of mentioning the rights of migrants, asylum seekers and refugees in a given country in the text of the Regulation. The text will be based on international human rights conventions. One might therefore consider incorporating this proposed area already. The Presidency is nevertheless prepared to consider this addition too, if the Regulation can be adopted in its entirety at first reading. The Council, for its own part, therefore, is ready to demonstrate even greater flexibility in order to find a solution before the year is out. Flexibility on the part of all sides is a requirement for this. In the European Parliament’s committee report, it is proposed that political groups should be added to the list of those receiving support. This probably means political parties; that is to say, there would be financial support for the work of parties also operating in third countries. Democratic parties undeniably have an important role in the strengthening of democracy and human rights all over the world. It is very important that the criteria for support given within the framework of this human rights instrument are clear and that they are grounded in human rights principles agreed internationally. There will be nowhere near enough resources available under this instrument for general party support for all based on the same criteria, such as there is in many countries in Europe. Selecting individual parties as beneficiaries would be a very hard task from the point of view of establishing clear criteria. The choice would have to be made in such a way that no one would have the impression that party political views were taking the place of the democracy and human rights criteria when allocating aid. It is also clear that an increase in the number of beneficiaries in this area might mean less support for others. We have mainly tried to steer support in the direction of NGOs working on behalf of democracy and human rights in particular. The Presidency’s compromise proposal takes account of Parliament’s suggestions to add independent party foundations and national, regional and international parliaments to the group of beneficiaries. Article 9(2) of the Regulation also makes it possible to provide support in special cases to other groups not mentioned under this Article. The wording is very close to what Parliament wants to see, and it is flexible, because it allows problems to be solved during the financing period. For all these reasons, adding political groups to the text of the Regulation does not have the Council’s approval. This issue may jeopardise the chances of having the entire Regulation adopted at first reading, and that again would give rise to a situation where there would not be any legal basis for EU action on democracy and human rights for the time being. Freezing all EU human rights and democracy aid to resolve this case would be a very harsh weapon. The Council has gone a long way in order to comply with Parliament’s wishes. In order to achieve a solution, it is very important to incorporate and maintain the support of the Member States in this Regulation package. I hope that Parliament will show flexibility, so that together we can achieve our main goal. Our main goal is for the European Union to be able to continue next year to aid action on democracy and human rights by means of the new instrument. To ensure that this support can continue, it is vital to get a decision on the proposal for a regulation, and the sooner the better. One challenge still lies ahead, and that is the adoption of the Regulation establishing a European Instrument for the Promotion of Democracy and Human Rights (EIDHR). This is an important matter both for Parliament and the Member States, because it concerns the promotion of basic values as enshrined in the Treaty on European Union. Parliament and its Members have specialist knowledge of democracy and human rights issues, which has been a help in endeavours to attain a good outcome. The Regulation on a new human rights instrument to apply worldwide has been drafted to a very tight schedule. As well as Parliament, the Member States too have had numerous proposals for its content. It is a very positive sign that agreement has already been reached on almost all the issues in these negotiations. The Council, for its part, has unanimously approved the compromise text to serve as a mandate for the Presidency to conduct talks with Parliament with a view to finding a solution. It is the Presidency’s aim to adopt the instrument at first reading. The reason for this will be clear to everyone. The current EIDHR expires in a few weeks’ time, at the end of the year. We do not want any major disruption in the European Union’s support for democracy and human rights. We are duty-bound to take a swift decision, not only because of the importance to us Europeans of human rights and democracy as values, but also because of the hopes and expectations made known to us by defenders of human rights and democracy in other countries. The instruments have been drafted in such a way that they form a whole that is as viable as possible. Democracy and human rights are also implemented by means of other instruments, and the EIDHR will act as an addition to this whole in special areas. It is for this reason too that the adoption of the instrument is very much in order before the new financing period starts. The Presidency of the Council strongly requests Parliament to reach a decision before the end of the year. The package adopted by the Council contains a very large number of amendments to the text of the Regulation tabled by Parliament with regard both to priority areas for support and to Parliament’s own position regarding the implementation of the Regulation. A significant feature of the new Regulation is the recognition of the importance of work for democracy and, as part of that, the stronger emphasis on the work of parliaments and parliamentarians. The essential basis of our work in third countries is our reliance on international human rights conventions and the rights and obligations written into them. With the proposal for the Regulation, the conditions for players to be eligible for aid from the Union are being widened. It is good that we are able to acknowledge the diversity of human rights and democracy and to make flexible use of various resources in different situations. It would also seem that the instrument’s financial resources will also be up slightly on the financing period now ending, so the inclusion of new players will not necessarily detract from the positions of the other players. The main idea behind establishing the instrument has been that it will make possible support for the work of civil society players in particular, and permit support in situations where that takes place without the specific consent of the government of the country concerned. It is important that this approach remains throughout, and that not too many forms of support for other players are added within the framework of the Regulation. The conditions for eligibility for aid in the Council’s compromise proposal have been widened in accordance with the European Parliament’s suggestions to include parliamentary and political foundations. Moreover, the draft Regulation will also allow for the eligibility of other players in special circumstances. In my view, that is a well considered, workable solution which takes account of the hopes and objections of various EU players."@en4 ". Señor Presidente, Señorías, la Presidencia finlandesa está a punto a tomar las últimas decisiones con respecto a los futuros instrumentos financieros de la Unión Europea. En una excelente muestra de solidaridad, hemos logrado resolver la cuestión y hemos adoptado la mayoría de los reglamentos sobre los nuevos instrumentos financieros. Aunque ha habido no pocas dificultades, también se ha observado una gran voluntad política por parte del Parlamento Europeo, los Estados miembros y la Comisión de llegar a un acuerdo sobre las cuestiones relevantes. El Parlamento ha querido subrayar la condición especial de que la ayuda concedida al amparo del instrumento, principalmente pensada para los actores de la sociedad civil tal cual, pueda concederse sin el consentimiento del Gobierno de un tercer país. Desde el principio ha existido un consenso general sobre este principio entre el Consejo y el Parlamento. Creo que también hemos logrado encontrar un modo de citar este principio de manera más clara y precisa, dadas las obligaciones que nos impone el Tratado sobre la Unión Europea y los acuerdos y convenciones internacionales. La Presidencia está dispuesta a proponer la inclusión del principio en el primer texto introductorio, si existe acuerdo sobre el contenido del reglamento en su conjunto en primera lectura. El Parlamento también ha llamado la atención sobre la importancia de mencionar en el texto del reglamento los derechos de los inmigrantes, solicitantes de asilo y refugiados en un país dado. El texto se basará en convenciones internacionales de derechos humanos. Por lo tanto, se podría plantear ya la incorporación de este ámbito propuesto. No obstante, la Presidencia está dispuesta a considerar también esta incorporación si el reglamento puede adoptarse en su totalidad en primera lectura. Por lo tanto, el Consejo, por su parte, está dispuesto a demostrar una mayor flexibilidad con el fin de encontrar una solución antes de fin de año. La flexibilidad de todas las partes es un requisito a este respecto. En el informe de la comisión del Parlamento Europeo se propone incluir a los grupos políticos en la lista de los receptores de apoyo. Es probable que esto incluya, entre otras cosas, a los partidos políticos; es decir, habría apoyo financiero al trabajo de partidos que también operan en terceros países. Sin duda, los partidos democráticos desempeñan un papel importante en el refuerzo de la democracia y los derechos humanos en todo el mundo. Es muy importante que los criterios de concesión del apoyo en el marco de este instrumento de derechos humanos queden claros y estén basados en principios de derechos humanos acordados internacionalmente. Ni por asomo habrá suficientes recursos disponibles al amparo de este instrumento para prestar un apoyo general a todos los partidos sobre la base de los mismos criterios, como el que existe en muchos países de Europa. La selección de partidos concretos como beneficiarios sería una tarea muy ardua desde el punto de vista del establecimiento de criterios claros. La elección tendría que hacerse de modo que no se causara la impresión de que las opiniones de partido están ocupando el lugar de los criterios de democracia y derechos humanos a la hora de asignar la ayuda. También queda claro que un incremento del número de beneficiarios en este ámbito podría implicar la merma de la ayuda concedida a otros. Sobre todo hemos intentando encaminar el apoyo hacia las ONG que trabajan en particular a favor de la democracia y los derechos humanos. La propuesta de compromiso de la Presidencia tiene en cuenta las sugerencias del Parlamento para añadir fundaciones independientes de partidos y Parlamentos nacionales, regionales e internacionales al grupo de beneficiarios. El apartado 2 del artículo 9 del reglamento también permite prestar apoyo en casos especiales a grupos no mencionados en dicho artículo. El texto coincide en gran medida con las expectativas del Parlamento y es flexible, porque permite resolver los problemas durante el período de financiación. Por todas estas razones, la inclusión de grupos políticos en el texto de la normativa no cuenta con la aprobación del Consejo. Puede que esta cuestión merme las posibilidades de que se apruebe la totalidad de la normativa en primera lectura, y eso daría lugar a su vez a una situación en la que temporalmente no habría un fundamento jurídico para la acción de la UE en materia de democracia y derechos humanos. Congelar toda la ayuda de la Unión Europea en defensa de los derechos humanos y la democracia para resolver esta cuestión sería una medida muy drástica. El Consejo ha dado grandes pasos para acercar posiciones con el Parlamento. Para llegar a una solución, es muy importante incorporar y mantener el apoyo de los Estados miembros en este paquete reglamentario. Espero que el Parlamento muestre flexibilidad para que juntos podamos lograr nuestro objetivo principal. Nuestro objetivo principal es que el año que viene la Unión Europea pueda continuar ayudando a la acción por la democracia y los derechos humanos gracias al nuevo instrumento. Para garantizar la continuidad de este apoyo, es vital que se tome una decisión sobre la propuesta de normativa, y cuanto antes mejor. Todavía queda un reto por delante, que es la adopción de la normativa por la que se establece un Instrumento Europeo para la Promoción de la Democracia y los Derechos Humanos (IEDDH). Se trata de una cuestión importante, tanto para el Parlamento como para los Estados miembros, porque se refiere a la promoción de valores fundamentales, tal como están consagrados en el Tratado sobre la Unión Europea. El Parlamento y sus diputados y diputadas tienen un profundo conocimiento de la democracia y las cuestiones de derechos humanos, lo cual ha sido de gran ayuda para alcanzar un buen resultado. La normativa sobre un nuevo instrumento de derechos humanos que se aplicará a escala mundial se ha elaborado dentro de un plazo muy ajustado. Al igual que el Parlamento, los Estados miembros también han presentado numerosas propuestas con respecto a su contenido. Es muy buena señal que se haya logrado un acuerdo sobre casi todas las cuestiones en estas negociaciones. El Consejo, por su parte, ha aprobado por unanimidad el texto de compromiso que servirá de mandato para que la Presidencia mantenga conversaciones con el Parlamento con vistas a encontrar una solución. La Presidencia se propone adoptar el instrumento en primera lectura. Los motivos estarán claros para todos. El IEDDH actual expira dentro de unas semanas, a finales de año. No queremos ninguna interrupción importante del apoyo de la Unión Europea a la democracia y los derechos humanos. Es nuestro deber tomar una decisión rápida, no solo por la importancia que tienen los derechos humanos y la democracia como valores para nosotros, los europeos, sino también por las esperanzas y expectativas que nos hacen llegar los defensores de los derechos humanos y la democracia en otros países. Los instrumentos se han redactado de tal manera que forman un conjunto lo más viable posible. La democracia y los derechos humanos también se aplican mediante otros instrumentos, y el IEDDH servirá de complemento de este conjunto en ámbitos especiales. También por este motivo, es muy conveniente que la adopción del instrumento se produzca antes de que comience el nuevo período de financiación. La Presidencia del Consejo pide encarecidamente al Parlamento que tome una decisión antes de que finalice el año. El paquete adoptado por el Consejo incluye un número considerable de enmiendas al texto del reglamento presentado por el Parlamento con respecto a ámbitos de apoyo prioritarios y a la posición del propio Parlamento en relación con la implementación del reglamento. Una característica significativa de la nueva normativa es el reconocimiento de la importancia del trabajo a favor de la democracia y, en este marco, la mayor insistencia en la labor de los Parlamentos y los parlamentarios. La base esencial de nuestro trabajo en terceros países es que nos apoyamos en los convenios internacionales de derechos humanos y los derechos y obligaciones consagrados en los mismos. Con la propuesta de reglamento se amplían las posibilidades de que los actores pueden acogerse a la ayuda de la Unión. Es bueno que podamos reconocer la diversidad de los derechos humanos y la democracia y que hagamos un uso flexible de distintos recursos en situaciones diferentes. Asimismo parece que los recursos financieros del instrumento también aumentarán ligeramente con respecto al período de financiación que ahora toca a su fin, así que la inclusión de nuevos actores no merma necesariamente las posiciones de los demás. La idea principal subyacente a la creación del instrumento ha sido que permitirá apoyar el trabajo de los interlocutores de la sociedad civil en particular y prestar apoyo en situaciones en las que tenga lugar sin el consentimiento concreto del Gobierno del país afectado. Es importante que se mantenga este enfoque y que no se añadan demasiadas formas de apoyo para otros actores en el marco del reglamento. Los criterios que hay que cumplir para acogerse a la ayuda, en la propuesta de compromiso del Consejo, se han ampliado de acuerdo con las sugerencias del Parlamento Europeo para incluir fundaciones parlamentarias y políticas. Además, el proyecto de reglamento también permitirá la elegibilidad de otros interlocutores en circunstancias especiales. En mi opinión, se trata de una solución factible y bien planteada que tiene en cuenta las esperanzas y objeciones de varios actores de la UE."@es20 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@et5 ". Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, les décisions de la présidence finlandaise relatives aux futurs instruments financiers de l’Union européenne toucheront bientôt à leur fin. Dans un bel élan de solidarité, nous avons mené les travaux à bien et adopté la majorité des règlements concernant les nouveaux instruments financiers. Si un certain nombre de difficultés se sont posées, le Parlement européen, les États membres et la Commission ont aussi affiché une volonté politique considérable pour parvenir à un accord sur les matières concernées. Le Parlement a voulu souligner comme particularité la possibilité d’octroyer l’aide dans le cadre de l’instrument, laquelle est principalement destinée aux acteurs de la société civile, sans l’accord du gouvernement d’un pays tiers. Un consensus global autour de ce principe est apparu d’emblée entre le Conseil et le Parlement. Je crois que nous sommes aussi parvenus à présent à trouver un moyen d’énoncer ce principe de manière plus précise et claire, compte tenu de nos obligations relevant du traité sur l’Union européenne et des conventions et accords internationaux. La présidence est prête à proposer l’inclusion du principe dans la première formule d’introduction s’il existe un accord sur le contenu du règlement dans son ensemble en première lecture. Le Parlement a également attiré l’attention sur l’importance de mentionner les droits des immigrants, des demandeurs d’asile et des réfugiés dans un pays donné dans le texte du règlement. Le texte sera fondé sur les conventions internationales des droits de l’homme. On pourrait par conséquent envisager d’inclure déjà ce domaine proposé. La présidence est toutefois prête à envisager aussi cet ajout si le règlement peut être adopté dans son intégralité en première lecture. Pour sa part, le Conseil est donc prêt à faire preuve d’encore plus de souplesse pour trouver une solution avant la fin de l’année. Pour ce faire, toutes les parties doivent se faire preuve de souplesse. Dans le rapport de commission du Parlement européen, il est proposé que les groupes politiques soient ajoutés à la liste des bénéficiaires de l’aide. Il est probable que cela concerne aussi les partis politiques, ce qui signifie qu’une aide financière pourra être octroyée pour soutenir les travaux des partis également actifs dans des pays tiers. Les partis démocratiques ont sans aucun doute un rôle important à jouer dans le renforcement de la démocratie et des droits de l’homme partout dans le monde. Il est très important que les critères de l’aide octroyée dans le cadre de cet instrument des droits de l’homme soient clairs et fondés sur les principes des droits de l’homme convenus au niveau international. Nous sommes loin d’avoir des moyens suffisants, au titre de cet instrument, pour aider d’une manière générale tous les partis sur la base des mêmes critères, comme c’est le cas dans bon nombre de pays européens. Le fait de sélectionner des partis bénéficiaires serait une tâche ardue pour ce qui est d’établir des critères clairs. Il conviendrait d’effectuer un choix de manière à ce que personne n’ait l’impression que les positions politiques des partis se substituent aux critères de démocratie et de droits de l’homme lors de l’octroi des aides. Il est clair aussi qu’une hausse du nombre de bénéficiaires dans ce domaine pourrait supposer une réduction de l’aide aux autres. Nous avons surtout essayé d’orienter l’aide vers les ONG travaillant spécifiquement pour la cause de la démocratie et des droits de l’homme. La proposition de compromis de la présidence prend en considération les suggestions du Parlement visant à inclure les fondations indépendantes des partis et les parlements nationaux, régionaux et internationaux dans le groupe des bénéficiaires. L’article 9, paragraphe 2, du règlement permet également d’octroyer une aide dans des cas spécifiques à d’autres groupes non mentionnés dans cet article. La formulation est très proche de ce que souhaite le Parlement et elle est souple dans la mesure où elle permet de régler les problèmes au cours de la période financière. Pour toutes ces raisons, l’ajout des groupes politiques au texte du règlement n’a pas l’aval du Conseil. Ce point peut compromettre les chances de voir l’ensemble du règlement adopté en première lecture, ce qui pourrait entraîner l’absence de base juridique des actions communautaires dans le domaine de la démocratie et des droits de l’homme. Le gel de toutes les aides communautaires en matière de démocratie et de droits de l’homme en attendant de régler ce point serait radical. Le Conseil a fait beaucoup de chemin pour répondre aux souhaits du Parlement. Pour trouver une solution, il est très important d’intégrer et de préserver le soutien des États membres à ce règlement. J’espère que le Parlement fera preuve de souplesse, de sorte que nous puissions atteindre ensemble notre principal objectif, qui est de permettre à l’Union européenne de poursuivre son action d’aide en matière de démocratie et de droits de l’homme à l’aide du nouvel instrument. Pour veiller à ce que cette aide puisse se poursuivre, il est crucial d’obtenir une décision sur la proposition de règlement, et le plus tôt sera le mieux. Il reste une tâche à accomplir, à savoir l’adoption du règlement instituant l’Instrument européen pour la promotion de la démocratie et des droits de l’homme (IEDDH). Il s’agit d’un dossier important pour le Parlement et pour les États membres dans la mesure où il porte sur la promotion de valeurs fondamentales consacrées par le traité sur l’Union européenne. Le Parlement et ses députés possèdent une connaissance pointue des questions liées à la démocratie et aux droits de l’homme, ce qui a été utile pour tenter de parvenir à une issue positive. Le règlement relatif à un nouvel instrument des droits de l’homme applicable dans le monde entier a été élaboré dans un laps de temps très court. Tout comme le Parlement, les États membres ont soumis de nombreuses propositions sur son contenu. C’est un signe très positif qui montre qu’un accord a été trouvé sur la plupart des points abordés au cours de ces négociations. Pour sa part, le Conseil a approuvé à l’unanimité le texte de compromis qui servira de mandat à la présidence pour mener les discussions avec le Parlement et trouver une solution. La présidence a l’intention d’adopter l’instrument en première lecture. Tout le monde comprendra pourquoi. L’actuelle IEDDH expirera dans quelques semaines, à la fin de l’année. Nous ne voulons pas de grosse interruption de l’aide de l’Union européenne en faveur de la démocratie et des droits de l’homme. Nous sommes tenus de prendre une décision rapidement, non seulement du fait de l’importance pour nous, Européens, des valeurs que sont les droits de l’homme et la démocratie, mais aussi en raison des espoirs et des attentes qu’ont exprimés les défenseurs des droits de l’homme et de la démocratie dans d’autres pays. Les instruments ont été conçus de manière à former un tout aussi viable que possible. La démocratie et les droits de l’homme sont aussi mis en œuvre par l’intermédiaire d’autres instruments, et l’IEDDH fera office de complément à cet ensemble dans les domaines spécifiques. C’est aussi pour cette raison que l’adoption de l’instrument est prête avant l’entame de la nouvelle période de financement. La présidence du Conseil prie instamment le Parlement de prendre une décision avant la fin de l’année. L’ensemble adopté par le Conseil comporte un très grand nombre d’amendements au texte du règlement déposé par le Parlement concernant les domaines d’aide prioritaires et la position du Parlement relative à l’application du règlement. Un point important du nouveau règlement concerne la reconnaissance de l’importance des travaux pour la démocratie et, dans ce cadre, l’accent accru mis sur les travaux des parlements et des députés. Notre travail dans les pays tiers repose essentiellement sur le fait que nous nous appuyons sur les conventions internationales des droits de l’homme et sur les droits et les obligations qu’elles contiennent. Avec la proposition de règlement, les conditions permettant aux acteurs de bénéficier d’une aide de l’Union sont élargies. C’est une bonne chose que nous puissions reconnaître la diversité des droits de l’homme et de la démocratie et faire un usage souple des diverses ressources selon les situations. Comme il semble aussi que les moyens financiers de l’instrument augmenteront aussi quelque peu en cette fin de période financière, l’intégration de nouveaux acteurs ne portera pas nécessairement atteinte à la situation des autres acteurs. L’objectif principal de l’instrument est de permettre de soutenir le travail des acteurs de la société civile en particulier et d’apporter un soutien dans des situations dans lesquelles cette aide interviendra sans l’accord spécifique du gouvernement du pays concerné. Il importe de faire perdurer cette approche et de ne pas ajouter un trop grand nombre de formes d’aide destinées à d’autres acteurs dans le cadre du règlement. Les conditions à remplir pour bénéficier de l’aide énoncées dans la proposition de compromis du Conseil ont été élargies conformément aux suggestions du Parlement européen, qui propose d’inclure les fondations parlementaires et politiques. Par ailleurs, le projet de règlement permettra aussi à d’autres acteurs d’être éligibles dans certaines circonstances. Selon moi, il s’agit d’une solution viable bien pensée qui prend en considération les espoirs et les objections de divers acteurs communautaires."@fr8 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@hu11 "Signor Presidente, onorevoli deputati, il processo decisionale della Presidenza finlandese sui futuri strumenti finanziari dell’Unione europea sta per volgere al termine. Dando una straordinaria dimostrazione di solidarietà, abbiamo affrontato efficacemente la questione e adottato la maggioranza dei regolamenti sui nuovi strumenti finanziari. Le sfide non sono mancate, ma da parte del Parlamento europeo, degli Stati membri e della Commissione si è registrata anche l’immensa volontà politica di giungere a un accordo sulle questioni importanti. Il Parlamento ha tenuto a sottolineare che gli aiuti concessi nel quadro dello strumento, destinato principalmente agli attori della società civile, hanno la peculiare caratteristica di poter essere erogati senza il consenso del governo di un paese terzo. Su tale principio il consenso tra Consiglio e Parlamento è stato unanime fin dall’inizio. Credo che ora siamo anche riusciti a trovare il modo di citare questo principio in maniera più chiara e precisa, alla luce degli obblighi derivanti dal Trattato sull’Unione europea e dagli accordi e dalle convenzioni internazionali. La Presidenza è disposta a proporre l’inclusione del principio nella prima formulazione introduttiva, qualora si giunga a un consenso in prima lettura sul contenuto del regolamento nel suo complesso. Il Parlamento ha anche richiamato l’attenzione sull’importanza di citare nel testo del regolamento i diritti degli immigrati, dei richiedenti asilo e dei rifugiati in un determinato paese. Il testo si baserà sulle convenzioni internazionali per i diritti umani. Si potrebbe pertanto valutare l’ipotesi di incorporare fin d’ora l’area proposta. La Presidenza è tuttavia disposta a prendere in considerazione anche questa aggiunta, qualora il regolamento possa essere adottato integralmente in prima lettura. Il Consiglio, da parte sua, è pertanto disposto a dimostrare una flessibilità addirittura maggiore per giungere a una soluzione entro la fine dell’anno. Allo scopo è indispensabile che tutte le parti diano prova di flessibilità. La relazione della commissione del Parlamento europeo propone che i gruppi politici vengano aggiunti alla lista dei beneficiari degli aiuti. Tra questi probabilmente figurano i partiti politici; in altre parole si finanzierebbe il lavoro di partiti che operano anche in paesi terzi. I partiti democratici rivestono innegabilmente un ruolo importante nel rafforzamento della democrazia e dei diritti umani in tutto il mondo. E’ molto importante che i criteri di sostegno forniti nel quadro di questo strumento per i diritti umani siano chiari e fondati su principi per i diritti umani riconosciuti a livello internazionale. Nell’ambito di questo strumento non vi saranno mai abbastanza risorse disponibili da destinare a un sostegno generale a favore di tutti i partiti sulla base degli stessi criteri, analogo a quello esistente in molti paesi europei. Dal punto di vista della definizione di criteri chiari sarebbe un compito molto difficile selezionare come beneficiari singoli partiti. La scelta andrebbe operata in modo tale da non creare l’impressione che, nell’assegnazione degli aiuti, posizioni politiche di partito prevalgano su criteri di democrazia e diritti umani. E’ inoltre evidente che, aumentando il numero dei beneficiari in quest’area, altri potrebbero ricevere meno sostegno. Abbiamo soprattutto cercato di indirizzare gli aiuti verso le ONG che operano in nome della democrazia e dei diritti umani in particolare. La proposta di compromesso della Presidenza tiene conto dei suggerimenti del Parlamento di aggiungere al gruppo dei beneficiari fondazioni partitiche indipendenti e parlamenti nazionali, regionali e internazionali. L’articolo 9, paragrafo 2, del regolamento permette anche di fornire sostegno, in casi speciali, ad altri gruppi non menzionati in questo articolo. La formulazione si avvicina molto ai desideri del Parlamento ed è flessibile, poiché permette di risolvere problemi durante il periodo di finanziamento. Per tutti questi motivi, il Consiglio non approva l’aggiunta di gruppi politici al testo del regolamento. Questo aspetto potrebbe pregiudicare la possibilità di riuscire ad adottare l’intero regolamento in prima lettura, e anche in questo caso si verificherebbe una situazione in cui per il momento non esisterebbe alcuna base giuridica per un’azione comunitaria sulla democrazia e i diritti umani. Sarebbe molto rischioso congelare tutti gli aiuti comunitari per la promozione dei diritti umani e la democrazia per risolvere questo problema. Il Consiglio si è impegnato molto per venire incontro ai desideri del Parlamento. Per giungere a una soluzione è importantissimo incorporare e mantenere il sostegno degli Stati membri in questo pacchetto di regolamento. Mi auguro che il Parlamento dia prova di flessibilità; in tal modo potremo realizzare insieme il nostro principale obiettivo, ossia fare in modo che l’anno prossimo l’Unione europea sia in grado di continuare a finanziare le azioni a favore della democrazia e dei diritti umani attraverso il nuovo strumento. Affinché tale sostegno possa proseguire, è indispensabile giungere a una decisione sulla proposta di regolamento e, quanto prima vi perverremo, tanto meglio sarà. Resta ancora una sfida da affrontare, ossia l’adozione del regolamento che istituisce uno strumento europeo per la promozione della democrazia e dei diritti umani (EIDHR). Si tratta di una questione importante sia per il Parlamento sia per gli Stati membri, poiché riguarda la promozione di valori fondamentali sanciti dal Trattato sull’Unione europea. Il Parlamento e i suoi Stati membri hanno una competenza specialistica in materia di democrazia e diritti umani, che si è rivelata utile negli sforzi finalizzati al conseguimento di un buon risultato. Il regolamento su un nuovo strumento per la promozione dei diritti umani nel mondo è stato redatto a un ritmo molto serrato. Oltre al Parlamento, anche gli Stati membri hanno avanzato varie proposte sul suo contenuto. Il fatto che in questi negoziati sia già stato raggiunto un accordo su quasi tutte le questioni è un segnale molto positivo. Il Consiglio, da parte sua, ha unanimemente approvato il testo di compromesso di cui si avvarrà la Presidenza nei colloqui che condurrà con il Parlamento per giungere a una conclusione. La Presidenza intende adottare lo strumento in prima lettura, per motivi che sono indubbiamente chiari a tutti. L’attuale EIDHR scadrà tra poche settimane, alla fine dell’anno. Non vogliamo che il sostegno dell’Unione europea alla democrazia e ai diritti umani subisca una grave interruzione. Abbiamo il dovere di adottare una decisione rapida, non solo per l’importanza che i diritti umani e la democrazia rivestono come valori per noi europei, ma anche per le speranze e le aspettative che hanno riposto in noi i difensori dei diritti umani e della democrazia di altri paesi. Gli strumenti sono stati elaborati in maniera tale da formare un unico meccanismo quanto più praticabile possibile. La democrazia e i diritti umani vengono attuati anche attraverso altri strumenti, e l’EIDHR costituirà un’integrazione di tale meccanismo in aree particolari. Anche per questo motivo è più che mai necessario adottare lo strumento prima dell’inizio del nuovo periodo di finanziamento. La Presidenza del Consiglio esorta fortemente il Parlamento a giungere a una decisione entro la fine dell’anno. Il pacchetto adottato dal Consiglio contiene un vastissimo numero di emendamenti al testo del regolamento presentato dal Parlamento riguardo sia ad aree prioritarie di sostegno sia alla posizione del Parlamento stesso sull’applicazione del regolamento. Una caratteristica importante del nuovo regolamento è il riconoscimento dell’importanza del lavoro per la democrazia e, in tale contesto, il più marcato accento posto sul lavoro di parlamenti e parlamentari. Il nostro lavoro nei paesi terzi si basa fondamentalmente sulle convenzioni internazionali sui diritti umani e sui diritti e doveri da esse sanciti. Con la proposta di regolamento, vengono ampliate le condizioni di ammissibilità degli attori agli aiuti comunitari. E’ positivo riconoscere la diversità in materia di diritti umani e di democrazia e utilizzare in maniera flessibile varie risorse in situazioni diverse. A quanto pare, inoltre, le risorse finanziarie dello strumento saranno lievemente più cospicue nel periodo di finanziamento che sta per concludersi e, di conseguenza, l’inclusione di nuovi attori non indebolirà necessariamente le posizioni degli altri operatori. L’istituzione dello strumento è stata principalmente motivata dalla convinzione che, grazie ad esso, sarà possibile sostenere in particolare il lavoro degli attori della società civile soprattutto laddove manchi il consenso specifico del governo del paese interessato. E’ importante mantenere costantemente questo approccio senza aggiungere troppe forme di sostegno a favore di altri attori nel quadro del regolamento. Nella proposta di compromesso del Consiglio le condizioni per l’ammissibilità agli aiuti sono state ampliate conformemente ai suggerimenti del Parlamento europeo, che aveva proposto di includervi fondazioni parlamentari e politiche. La proposta di regolamento, inoltre, prevede anche l’ammissibilità di altri attori in circostanze speciali. A mio avviso si tratta di una soluzione ponderata e praticabile che tiene conto delle speranze e delle obiezioni di diversi attori comunitari."@it12 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@lt14 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@lv13 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@mt15 "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, de besluitvorming tijdens het Finse voorzitterschap met betrekking tot de toekomstige financieringsinstrumenten van de Europese Unie wordt binnenkort afgerond. Met een uitstekende proeve van solidariteit zijn wij erin geslaagd deze zaak succesvol te behandelen en het merendeel van de verordeningen met betrekking tot de nieuwe financieringsinstrumenten aan te nemen. Ondanks een aantal uitdagingen was er een grote politieke wil bij het Europees Parlement, de lidstaten en de Commissie om hierover een akkoord te bereiken. Het Parlement wilde vooral de nadruk leggen op het specifieke aspect, dat de steun die in het kader van het instrument wordt toegewezen en die hoofdzakelijk is bedoeld voor actoren in het maatschappelijk middenveld, ook zonder instemming van de regering van een derde land kan worden gegeven. Over dit beginsel bestond van meet af aan consensus tussen de Raad en het Parlement. Naar mijn mening hebben wij nu ook een manier gevonden om dit beginsel op een nauwkeuriger en duidelijker manier te omschrijven, met inachtneming van onze verplichtingen op grond van het Verdrag betreffende de Europese Unie en van internationale overeenkomsten en verdragen. Het voorzitterschap is bereid voor te stellen dit principe op te nemen in de eerste inleidende formulering, als er in eerste lezing een akkoord wordt bereikt over de inhoud van de verordening in geheel. Het Parlement heeft ook de aandacht gevestigd op het belang van de verwijzing in de tekst van de verordening naar de rechten van migranten, asielzoekers en vluchtelingen in een bepaald land. De tekst zal gebaseerd zijn op de internationale verdragen inzake mensenrechten, en men kan dus zeggen dat dit voorstel eigenlijk al is opgenomen. Het voorzitterschap is echter bereid om ook deze aanvulling in de Raad te behandelen, als de verordening in haar geheel in eerste lezing kan worden aangenomen. De Raad is dus van zijn kant bereid nog meer flexibiliteit te tonen om voor het einde van het jaar een oplossing te vinden. Voorwaarde is echter dat alle partijen blijk geven van flexibiliteit. In het verslag van de parlementaire commissie wordt voorgesteld ook politieke groeperingen voor steun in aanmerking te doen komen. Hiermee worden waarschijnlijk ook politieke partijen bedoeld, en er zou dus ook sprake zijn van financiële steun aan partijen die in derde landen actief zijn. Democratische partijen spelen ontegenzeggelijk een belangrijke rol in het versterken van de democratie en de mensenrechten overal ter wereld. Het is zeer belangrijk dat de voorwaarden voor de steun die de Europese Unie in het kader van het mensenrechteninstrument geeft, duidelijk zijn en gebaseerd op internationaal overeengekomen mensenrechtenbeginselen. Er zullen in het kader van dit instrument bij lange na niet genoeg middelen beschikbaar zijn voor algemene partijsteun die voor iedereen op dezelfde criteria is gebaseerd, zoals in veel Europese landen bestaat. Het uitkiezen van afzonderlijke partijen die voor steun in aanmerking komen, is een zeer moeilijke taak. Dan moeten er immers duidelijke criteria worden opgesteld. Dan moet de keuze zodanig worden gemaakt dat bij steuntoewijzing niet de indruk ontstaat dat partijpolitieke overwegingen de plaats hebben ingenomen van democratische en mensenrechtencriteria. Het is ook duidelijk dat een toename van het aantal steunontvangers kan betekenen dat anderen minder steun krijgen. Wij proberen de steun vooral te richten op niet-gouvernementele organisaties die zich specifiek inzetten voor democratie en mensenrechten. In het compromisvoorstel van het voorzitterschap wordt onder andere rekening gehouden met de voorstellen van het Parlement om onafhankelijke politieke stichtingen en nationale, regionale en internationale parlementen aan de groep van steunontvangers toe te voegen. Artikel 9, lid 2, van de verordening maakt het mogelijk in specifieke gevallen ook steun te geven aan andere dan de in dit artikel genoemde actoren. De formulering komt grotendeels overeen met de wensen van het Parlement en is flexibel, want zij biedt de mogelijkheid om problemen tijdens de financieringsperiode op te lossen. De eis om politieke groeperingen aan de tekst van de verordening toe te voegen wordt om deze redenen niet door de Raad gesteund. Deze zaak kan de aanneming van de hele verordening in eerste lezing in gevaar brengen en aldus een situatie doen ontstaan waarin er voorlopig geen rechtsgrondslag is voor de activiteiten van de Europese Unie op het gebied van democratie en mensenrechten. Het bevriezen van alle steun van de Europese Unie voor mensenrechten en democratie, in afwachting van een oplossing van deze kwestie, zou een zeer zwaar wapen zijn. De Raad is van zijn kant het Parlement in grote mate tegemoet gekomen. Om een oplossing te vinden is het zeer belangrijk ook de steun van de lidstaten in dit verordeningspakket op te nemen en te bewaren. Ik hoop dat het Parlement flexibiliteit toont, zodat wij samen ons hoofddoel kunnen bereiken. Ons hoofddoel is ervoor te zorgen dat de Europese Unie met dit nieuwe instrument activiteiten ten behoeve van democratie en mensenrechten volgend jaar kan blijven steunen. Om te kunnen waarborgen dat deze steun gehandhaafd blijft, is het noodzakelijk dat er zo snel mogelijk een besluit over het voorstel voor een verordening wordt genomen. Er ligt nog één uitdaging voor ons, namelijk de aanneming van de verordening inzake het Europees instrument voor democratie en mensenrechten (EIDHR). Dit is een belangrijke zaak voor zowel het Parlement als de lidstaten, want het gaat om de bevordering van de fundamentele waarden die zijn verankerd in het Verdrag betreffende de Europese Unie. Het Parlement en zijn leden hebben specifieke kennis van zaken als het om democratie en mensenrechten gaat, wat goed van pas is gekomen bij de pogingen om een goed resultaat te bereiken. De verordening inzake een nieuw, op wereldschaal toe te passen mensenrechteninstrument is in een zeer kort tijdsbestek opgesteld. Naast het Parlement hadden ook de lidstaten talrijke voorstellen voor de inhoud ervan. Het is goed dat er al een akkoord is bereikt over bijna alle kwesties in deze onderhandelingen. De Raad heeft van zijn kant unaniem de compromistekst goedgekeurd, op grond waarvan het voorzitterschap een mandaat heeft gekregen om met het Parlement te onderhandelen over een oplossing. Het voorzitterschap streeft ernaar om het instrument in eerste lezing aan te nemen. De reden hiervoor zal iedereen duidelijk zijn. De huidige verordening inzake het EIDHR loopt over enkele weken, eind dit jaar, af. Wij willen niet dat er een groot gat valt in de steun van de Europese Unie voor democratie en mensenrechten. Wij zijn verplicht snel een besluit te nemen, niet alleen vanwege het belang dat wij Europeanen hechten aan de waarden van mensenrechten en democratie, maar ook vanwege de hoop en verwachtingen die de verdedigers van de mensenrechten en de democratie in andere landen ons duidelijk hebben gemaakt. De instrumenten zijn zodanig opgesteld dat zij een zo goed mogelijk functionerend geheel vormen. Democratie en mensenrechten worden ook door middel van andere instrumenten geïmplementeerd en het EIDHR zal dit geheel op specifieke punten aanvullen. Ook daarom is het zeer gerechtvaardigd het instrument nog vóór de nieuwe financieringsperiode aan te nemen. Het voorzitterschap van de Raad doet met klem een beroep op het Parlement om nog voor het einde van het jaar een besluit te nemen. Het door de Raad aangenomen pakket omvat een zeer groot aantal amendementen die het Parlement op de ontwerpverordening heeft ingediend. Daarin gaat het om de prioriteiten voor de steunverlening en het eigen standpunt van het Parlement met betrekking tot de uitvoering van het instrument. Een belangrijk aspect van de nieuwe verordening is dat het belang van het werk voor democratie wordt erkend. Een onderdeel daarvan is ook de sterkere nadruk op het werk dat parlementen en parlementariërs verrichten. Het wezenlijke uitgangspunt voor ons werk in derde landen is ons vertrouwen in internationale mensenrechtenverdragen en de daarin opgetekende rechten en plichten. Met de ontwerpverordening worden de voorwaarden waaraan de verschillende actoren moeten voldoen om voor steun van de Europese Unie in aanmerking te komen, uitgebreid. Het is goed dat wij rekening kunnen houden met de diversiteit op het gebied van de mensenrechten en de democratie, en op flexibele wijze gebruik kunnen maken van verschillende middelen in verschillende situaties. Ook de financiële middelen van het instrument lijken enigszins toe te nemen in vergelijking met de nu aflopende financieringsperiode, zodat de komst van nieuwe actoren niet noodzakelijkerwijs ten koste gaat van andere actoren. De hoofdgedachte achter de instelling van het instrument is dat steun moet worden gegeven aan het werk van met name actoren in het maatschappelijk middenveld, maar ook dat steunverlening mogelijk moet zijn in situaties waarin geen specifieke toestemming bestaat van de regering van het betrokken land. Het is van belang dat dit uitgangspunt tot het eind toe gehandhaafd blijft en dat er niet te veel vormen van steun voor andere actoren worden toegevoegd in het kader van de verordening. In het compromisvoorstel van de Raad zijn de voorwaarden om voor steun in aanmerking te komen uitgebreid, in overeenstemming met de voorstellen die het Europees Parlement heeft gedaan om parlementaire en politieke stichtingen op te nemen. Bovendien maakt de ontwerpverordening het mogelijk dat in specifieke situaties ook andere actoren in aanmerking komen. Naar mijn mening is dat een weloverwogen, werkbare oplossing, waarin rekening wordt gehouden met de wensen en bezwaren van verschillende actoren in de Europese Unie."@nl3 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@pl16 "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, o processo de decisão da Presidência Finlandesa sobre os futuros instrumentos financeiros da União Europeia está prestes a ser concluído. Numa excelente demonstração de solidariedade, resolvemos eficazmente este assunto e adoptámos a maior parte dos regulamentos relativos aos novos instrumentos financeiros. Embora tenha havido algumas dificuldades a ultrapassar, houve também uma enorme vontade política por parte do Parlamento Europeu, dos Estados-Membros e da Comissão para chegar a acordo sobre as questões relevantes. O Parlamento fez questão de destacar o aspecto específico de que a ajuda concedida no quadro deste instrumento – que é, aliás, destinado principalmente a actores da sociedade civil – pode ser dada sem o consentimento do Governo do país terceiro em causa. Houve, desde o início, um consenso de base relativamente a este princípio entre o Conselho e o Parlamento. Penso que conseguimos também agora encontrar uma forma mais clara e precisa de inscrever no texto esse princípio, tendo em conta as nossas obrigações decorrentes do Tratado da União Europeia e de acordos e convenções internacionais. A Presidência está disposta a propor a inclusão deste princípio no texto introdutório se houver acordo sobre o conteúdo global do Regulamento em primeira leitura. O Parlamento também chamou a atenção para a importância de fazer referência, no texto do Regulamento, aos direitos dos migrantes, requerentes de asilo e refugiados num determinado país. O texto será baseado nas convenções internacionais em matéria de direitos humanos. Poder-se-ia considerar, portanto, este aspecto da proposta como já incorporado. Todavia, a Presidência está disposta a aceitar esta inclusão se o Regulamento for aprovado na sua totalidade em primeira leitura. O Conselho está, pois, preparado para demonstrar, pelo seu lado, uma flexibilidade ainda maior, a fim de se encontrar uma solução antes de o ano terminar. Para isso, é necessário que todas as partes façam prova de flexibilidade. No relatório da comissão parlamentar, propõe-se acrescentar os grupos políticos à lista das entidades que podem receber apoio. Isto significará provavelmente partidos políticos – ou seja, haveria apoio financeiro à actividade de partidos activos em países terceiros. Os partidos democráticos têm, inegavelmente, um papel importante no fomento da democracia e dos direitos humanos em todo o mundo. É muito importante que os critérios de elegibilidade para apoio a título deste instrumento de promoção dos direitos humanos sejam claros e tenham por fundamento os princípios em matéria de direitos humanos internacionalmente reconhecidos. Não haverá suficiente disponibilidade de recursos, no âmbito deste instrumento, para um apoio generalizado a todos os partidos que correspondam aos critérios, como acontece em muitos países na Europa. Seleccionar determinados partidos para beneficiarem de apoio seria uma tarefa muito difícil do ponto de vista do estabelecimento de critérios claros. A selecção teria de ser feita de modo a não deixar a impressão de que os pontos de vista político-partidários estavam a substituir os critérios da democracia e dos direitos humanos na concessão de apoio. Além disso, é evidente que o aumento do número de beneficiários nesta área iria implicar uma diminuição do apoio a outros. Tentámos, essencialmente, orientar o apoio para ONG activas especificamente na defesa da democracia e dos direitos humanos. A proposta de compromisso da Presidência tem em conta as sugestões do Parlamento de acrescentar ao grupo de beneficiários fundações partidárias independentes e parlamentos nacionais, regionais e internacionais. O n.º 2 do artigo 9º do Regulamento permite conceder apoio, em casos especiais, a outras entidades, não nomeadas no referido artigo. O texto está muito próximo da formulação desejada pelo Parlamento, e é flexível, porque permite a resolução de problemas durante o período de financiamento. Por todas estas razões, o Conselho não aprova a inclusão dos grupos políticos no texto do Regulamento. Esta questão pode comprometer a aprovação do Regulamento na sua totalidade em primeira leitura, o que, por sua vez, conduziria a uma situação de ausência temporária de base jurídica para a acção da UE no domínio da democracia e dos direitos humanos. Congelar toda a ajuda destinada à promoção da democracia e dos direitos humanos até à resolução deste aspecto seria uma arma muito agressiva. O Conselho fez um enorme esforço para satisfazer os desejos do Parlamento. Para chegar a uma solução, é muito importante assegurar e manter o apoio dos Estados-Membros a este pacote de regulamentos. Espero que o Parlamento demonstre flexibilidade, a fim de podermos realizar em conjunto o nosso objectivo principal. E o nosso objectivo principal é possibilitar à União Europeia continuar a apoiar, no próximo ano, as actividades de promoção da democracia e dos direitos humanos através do novo instrumento. Para assegurar a continuação deste apoio, é crucial uma decisão sobre a proposta de regulamento, e quanto mais rápida, melhor. Está ainda por solucionar um dos desafios, a adopção do Regulamento do Parlamento Europeu e do Conselho que institui um instrumento financeiro para a promoção da democracia e dos direitos humanos a nível mundial (Instrumento Europeu para a Democracia e os Direitos Humanos). Trata-se de uma questão importante, não só para o Parlamento como também para os Estados-Membros, porque se prende com a promoção de valores fundamentais consignados no Tratado da União Europeia. O Parlamento e os seus membros têm um conhecimento especializado das questões do domínio da democracia e dos direitos humanos, que tem sido muito útil nos nossos esforços para obter bons resultados. O regulamento relativo a um novo instrumento de promoção dos direitos humanos a nível mundial foi elaborado de acordo com um calendário muito rigoroso. Tal como o Parlamento, também os Estados-Membros tiveram inúmeras propostas respeitantes ao conteúdo do regulamento. O facto de já se ter chegado a acordo sobre quase todos os pontos em negociação é um sinal muito positivo. O Conselho, pelo seu lado, aprovou por unanimidade o texto de compromisso que constitui o mandato negocial da Presidência nas suas conversações com o Parlamento com vista a uma solução. É objectivo da Presidência adoptar o instrumento na primeira leitura. O motivo é seguramente claro para todos. O actual IEDDH expira dentro de poucas semanas, no fim do ano. Não queremos que haja uma falha de continuidade no apoio da União Europeia à democracia e aos direitos humanos. Temos o dever de tomar uma decisão rápida, não só em virtude da importância que têm para nós, europeus, estes dois valores, mas também por causa das esperanças e expectativas que nos são comunicadas pelos defensores dos direitos humanos e da democracia noutros países. Os instrumentos foram elaborados de forma a constituírem um todo tão viável quanto possível. A democracia e os direitos humanos beneficiam ainda de outros instrumentos, e o IEDDH funcionará como um acréscimo a esse todo em determinadas áreas específicas. Também por esta razão é particularmente oportuna a adopção do instrumento antes do inícío do novo período de financiamento. A Presidência do Conselho pede insistentemente ao Parlamento que tome a sua decisão antes do final do ano. O pacote adoptado pelo Conselho inclui um grande número de alterações ao texto do Regulamento apresentadas pelo Parlamento e respeitantes quer aos domínios de apoio prioritários, quer à posição do Parlamento sobre a implementação do Regulamento. Um aspecto a destacar no novo regulamento é o reconhecimento da importância do trabalho de promoção da democracia e, nesse contexto, o trabalho desenvolvido pelos parlamentos e pelos respectivos membros. A principal base do nosso trabalho em países terceiros é constituída pelas convenções internacionais em matéria de direitos humanos e os direitos e obrigações nelas consignados. Com esta proposta de Regulamento, estão a ser ampliadas as possibilidades dos intervenientes quanto à elegibilidade para apoio da União Europeia. É positivo que estejamos a reconhecer a diversidade da acção a favor dos direitos humanos e da democracia e a fazer uma utilização flexível dos diversos recursos em diferentes situações. Afigura-se, também, que os recursos financeiros do instrumento aumentarão ligeiramente em relação ao período de financiamento que agora termina, pelo que a inclusão de novos actores não irá necessariamente prejudicar a posição dos restantes. A principal ideia subjacente à criação do instrumento foi a de tornar possível o apoio ao trabalho dos actores da sociedade civil e, especificamente, em situações em que esse trabalho é desenvolvido sem o consentimento explícito do Governo do país em causa. É importante manter esta abordagem de uma forma geral, sem acrescentar muitas outras categorias de intervenientes à lista de beneficiários no quadro do Regulamento. As condições de elegibilidade para apoio foram alargadas no texto de compromisso do Conselho, em conformidade com a sugestão do Parlamento Europeu de incluir órgãos parlamentares e fundações políticas. A proposta de Regulamento prevê ainda a elegibilidade de outros actores, em circunstâncias especiais. Em meu entender, trata-se de uma solução ponderada e exequível, que tem em consideração as esperanças e os objectivos de vários intervenientes da UE."@pt17 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@sk18 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, Euroopan unionin tulevia rahoitusinstrumentteja koskeva päätöksenteko Suomen puheenjohtajakaudella alkaa olla loppusuoralla. Olemme onnistuneet erittäin hyvässä yhteishengessä käsittelemään asiaa ja hyväksymään pääosan uusia rahoitusinstrumentteja koskevista asetuksista. Vaikka haasteita on riittänyt, vastaavasti poliittinen tahto asioista sopimiseen niin Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden ja komission puolella on ollut suurta. Parlamentti on halunnut tuoda selvemmin esiin sen erityispiirteen, että tämän, pääosin kansalaisyhteiskunnan toimijoille suunnatun instrumentin puitteissa annettavaa tukea on mahdollista antaa myös ilman kolmannen maan hallituksen antamaa suostumusta. Tästä periaatteesta on vallinnut alun alkaen yhteisymmärrys neuvoston ja parlamentin kesken. Uskoakseni olemme onnistuneet löytämään nyt myös tavan, jolla periaate voidaan mainita täsmällisemmällä ja selkeämmällä tavalla, huomioiden sekä unionin perussopimuksen että kansainväliset sopimusvelvoitteemme. Puheenjohtajavaltio on valmis esittämään periaatteen sisällyttämistä ensimmäiseen johdantokappaleeseen, mikäli koko asetuksen sisällöstä löydetään yhteisymmärrys ensimmäisessä käsittelyssä. Parlamentti on kiinnittänyt huomiota myös siirtolaisten, turvapaikanhakijoiden sekä maan sisäisten pakolaisten oikeuksien mainitsemiseen asetustekstissä. Asetusteksti pitää lähtökohtana kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. Sen voi siis katsoa jo sisältävän myös tämän esitetyn asian. Puheenjohtajavaltio on kuitenkin valmis viemään myös tämän lisäyksen neuvoston käsittelyyn, mikäli asetus voidaan hyväksyä kokonaisuutena ensimmäisessä käsittelyssä. Neuvosto on siis omalta puoleltaan valmis osoittamaan vielä lisää joustavuutta ratkaisun löytämiseksi ennen vuoden loppua. Kaikkien osapuolten joustavuus on edellytys sille, että ratkaisu syntyy. Euroopan parlamentin valiokuntamietinnössä on esitetty, että tuen piiriin lisätään poliittiset ryhmittymät. Tällä tarkoitettaneen muun muassa poliittisia puolueita eli kyseessä olisi myös kolmansissa maissa toimivien puolueiden toiminnan taloudellinen tukeminen. Demokraattisilla puolueilla on eittämättä tärkeä rooli demokratian ja ihmisoikeuksien vahvistamisessa kaikkialla maailmassa. On hyvin tärkeää, että unionin tämän ihmisoikeusinstrumentin puitteissa antaman tuen perusteet ovat selkeät ja että ne perustuvat lähtökohtaisesti kansainvälisesti sovittuihin ihmisoikeusperiaatteisiin. Yleisen, kaikille samoin perustein annettavan puoluetuen – sellaisen, joka monissa Euroopan maissakin on – luomiseen tämän instrumentin voimavarat eivät alkuunkaan riitä. Yksittäisten puolueiden valitseminen tuen kohteeksi olisi selkeän kriteeristön löytämisen näkökulmasta hyvin haasteellinen tehtävä. Tämä valinta olisi kyettävä tekemään niin, ettei synny vaikutelmaa siitä, että jokin puoluepoliittinen harkinta syrjäyttäisi demokratia- ja ihmisoikeusperusteet tukea valikoitaessa. On myös selvää, että tältäkin osin tuen saajien määrän kasvattaminen saattaa merkitä tuen vähentämistä muilta. Tukea on pääasiassa pyritty ohjaamaan erityisesti demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta toimiville kansalaisjärjestöille. Puheenjohtajavaltion kompromissiesityksessä on huomioitu muun muassa parlamentin esitykset lisätä itsenäiset puoluesäätiöt sekä kansalliset, alueelliset ja kansainväliset parlamentit tuensaajien joukkoon. Asetuksen 9 artiklan 2 kohta mahdollistaa tuen antamisen erityisissä tapauksissa myös muille kuin tässä artiklassa mainituille toimijoille. Muotoilu myötäilee pitkälti parlamentin toivomuksia ja on joustava, sillä se antaa mahdollisuuden ratkaista ongelmakysymyksiä rahoituskauden aikana. Vaatimus poliittisten ryhmien lisäämisestä asetustekstiin ei ole edellä mainituista syistä neuvoston hyväksyttävissä. Tämä asia saattaa vaarantaa koko asetuksen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä, ja se taas synnyttäisi tilanteen, jossa Euroopan unionin demokratia- ja ihmisoikeustoiminnalle ei olisi toistaiseksi laillista perustaa. Koko Euroopan unionin ihmisoikeus- ja demokratiatuen jäädyttäminen tämän tapauksen ratkaisemiseksi olisi hyvin järeä ase. Neuvosto on tullut omalta osaltaan hyvin pitkälle parlamenttia vastaan. Ratkaisun saamiseksi on hyvin tärkeää sisällyttää ja säilyttää myös jäsenvaltioiden tuki tälle asetuskokonaisuudelle. Toivon parlamentilta joustavuutta, jotta saavutamme yhdessä tärkeimmän tavoitteemme. Tärkein tavoitteemme on, että Euroopan unioni voi edelleenkin, myös ensi vuonna, tukea demokratia- ja ihmisoikeustoimintaa tämän uuden instrumentin kautta. Jotta tämän tuen jatkuvuus pystytään turvaamaan, ratkaisun saaminen asetusehdotuksesta on välttämätöntä ja sen aikaansaaminen on välttämätöntä pian. Edessämme on vielä yksi haaste, eurooppalaista demokratia- ja ihmisoikeusinstrumenttia (EIDHR) koskevan asetuksen hyväksyminen. Asia on tärkeä niin parlamentille kuin jäsenvaltioillekin, sillä on kyse unionin perussopimukseen sisältyvien perusarvojen edistämisestä. Parlamentilla ja sen jäsenillä on erityistuntemusta demokratia- ja ihmisoikeuskysymyksissä, mikä on ollut apuna hyvään lopputulokseen pyrittäessä. Asetusta uudesta, maailmanlaajuisesta ihmisoikeusinstrumentista on valmisteltu hyvin tiiviissä aikataulussa. Parlamentin ohella myös jäsenvaltioilla on ollut lukuisia esityksiä asetuksen sisältöön. On hyvin myönteistä, että lähes kaikista kysymyksistä on jo onnistuttu pääsemään yhteiseen näkemykseen näissä neuvotteluissa. Neuvosto on osaltaan hyväksynyt yksimielisesti kompromissitekstin, jonka pohjalta puheenjohtajavaltiolla on mandaatti neuvotella parlamentin kanssa ratkaisun löytämiseksi. Puheenjohtajavaltion tavoitteena on asian hyväksyminen ensimmäisessä käsittelyssä. Syy tähän on kaikille selvä. Nykyisen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentin asetuksen voimassaoloaika päättyy muutaman viikon kuluttua, vuoden loppuessa. Emme halua, että Euroopan unionin antamaan demokratia- ja ihmisoikeustukeen syntyy merkittävä katkos. Ripeään ratkaisuun meitä velvoittaa paitsi ihmisoikeuksien ja demokratian merkitys arvona meille eurooppalaisille, myös ihmisoikeus- ja demokratian puolustajien meihin eri maissa suuntaamat toiveet ja odotukset. Instrumentteja on valmisteltu siten, että ne muodostavat mahdollisimman toimivan kokonaisuuden. Demokratia- ja ihmisoikeustoimintoja toteutetaan myös muiden instrumenttien kautta ja erityinen demokratia- ja ihmisoikeusinstrumentti täydentää erityisissä kohdissa tätä kokonaisuutta. Myös tästä syystä instrumentin hyväksyminen ennen uuden rahoituskauden alkua on erittäin perusteltua. Neuvoston puheenjohtajavaltio vetoaa voimakkaasti parlamenttiin päätösten tekemiseksi ennen vuoden loppua. Neuvoston hyväksymä kokonaisuus sisältää huomattavassa määrin parlamentin tekemiä tarkistuksia asetustekstiin koskien sekä tuen sisällöllisiä painopisteitä että parlamentin itsensä asemaa instrumentin toimeenpanossa. Merkittävä piirre uudessa asetuksessa on demokratiatyön painoarvon huomioiminen ja sen osana parlamenttien ja parlamentaarikkojen työn aiempaa vahvempi korostaminen. Keskeisenä lähtökohtana toiminnallemme kolmansissa maissa on tukeutuminen kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niihin kirjattuihin oikeuksiin ja velvollisuuksiin. Asetusehdotuksen myötä eri toimijoiden kelpoisuusehdot päästä unionin antaman tuen piiriin ovat laajentumassa. On hyvä, että kykenemme huomioimaan ihmisoikeus- ja demokratiatoiminnan monipuolisuuden ja käyttämään joustavasti erilaisia keinoja erilaisissa tilanteissa. Myös instrumentin taloudelliset resurssit näyttäisivät jonkin verran kasvavan verrattuna nyt päättyvään rahoituskauteen, joten uusien toimijoiden mukaantulo ei ole välttämättä pois muilta toimijoilta. Instrumentin perustamisen keskeinen ajatus on ollut, että se mahdollistaa tuen erityisesti kansalaisyhteiskunnan toimijoille ja mahdollistaa tuen myös tilanteissa, joissa se tapahtuu ilman asianomaisen maan hallituksen nimenomaista suostumusta. On tärkeää, että tämä lähtökohta säilyy loppuun asti eikä tukimuotoja muille toimijoille asetuksen sisällä lisätä liikaa. Neuvoston kompromissiesityksessä tuen kelpoisuusehtoja on laajennettu, Euroopan parlamentin esitysten mukaisesti, parlamenttien ja poliittisten säätiöiden suuntaan. Lisäksi asetusluonnos mahdollistaa myös muiden toimijoiden kelpoisuuden erityisissä tilanteissa. Mielestäni se on hyvin harkittu, eri Euroopan unionin toimijoiden toiveet ja vastustuksen huomioon ottava sekä toimintakykyinen ratkaisu."@sl19 ". Herr talman, mina damer och herrar! Det finländska ordförandeskapet kommer snart att upphöra att fatta beslut om EU:s framtida finansieringsinstrument. Vi har hanterat frågan på ett framgångsrikt sätt i en strålande uppvisning av solidaritet och antagit större delen av förordningarna om de nya finansieringsinstrumenten. Även om det har funnits ett antal utmaningar har det från Europaparlamentets, medlemsstaternas och kommissionens sida också funnits en oerhörd politisk vilja att komma fram till en överenskommelse om därmed sammanhängande frågor. Parlamentet har velat framhäva den speciella omständigheten att stöd som beviljas inom ramen för instrumentet, som ju huvudsakligen är avsett för civilsamhällets aktörer, kan utgå utan samtycke från regeringen i ett tredjeland. Det har funnits ett allmänt samförstånd om denna princip mellan rådet och parlamentet från första början. Jag tror att vi nu också har lyckats hitta ett sätt att formulera denna princip på ett exaktare och tydligare sätt, med tanke på våra skyldigheter enligt fördraget om Europeiska unionen samt internationella avtal och konventioner. Ordförandeskapet är berett att föreslå att den här principen läggs in i inledningsavsnittet, om vi kommer överens om innehållet i förordningen som helhet vid första behandlingen. Parlamentet har också påpekat vikten av att nämna invandrares, asylsökandes och flyktingars rättigheter i ett givet land i förordningstexten. Texten kommer att bygga på internationella konventioner om mänskliga rättigheter. Således kan man överväga att ta med detta föreslagna område redan nu. Ordförandeskapet är hur som helst berett att överväga att göra också detta tillägg om förordningen kan antas i sin helhet vid första behandlingen. Rådet är alltså för sin del redo att visa prov på ännu större flexibilitet för att finna en lösning innan årets slut. Flexibilitet från alla sidor är ett krav för att detta ska lyckas. I Europaparlamentets utskottsbetänkande föreslås det att politiska grupper ska läggas till i listan över stödmottagare. Detta betyder förmodligen bland annat politiska partier, det vill säga att det skulle utgå finansiellt stöd till partier som också verkar i tredjeländer. Det är utan tvekan så att demokratiska partier spelar en viktig roll för att öka demokratin och stärka de mänskliga rättigheterna i hela världen. Det är mycket viktigt att de stödkriterier som ställs upp inom ramen för detta instrument för mänskliga rättigheter är tydliga och bottnar i internationellt överenskomna principer för mänskliga rättigheter. Det här instrumentet kommer inte på långa vägar att ge tillräckligt med tillgängliga resurser för ett allmänt partistöd för alla enligt samma kriterier som finns i många länder i Europa. Det skulle vara mycket svårt att välja ut enskilda partier som biståndstagare när det gäller att sätta upp tydliga kriterier. Urvalet skulle behöva göras på ett sådant sätt att ingen får intrycket att partipolitiska åsikter ersätter kriterier för demokrati och mänskliga rättigheter när stödet fördelas. Det står också klart att ett ökat antal biståndsmottagare på det här området kan leda till att andra får mindre stöd. Vi har främst försökt att styra stödet till icke-statliga organisationer som särskilt arbetar för demokrati och mänskliga rättigheter. Ordförandeskapets kompromissförslag tar hänsyn till parlamentets förslag att lägga till självständiga partistiftelser samt nationella, regionala och internationella parlament i gruppen av mottagare. Enligt artikel 9.2 i förordningen blir det också möjligt att i särskilda fall ge stöd till andra grupper som inte nämns i denna artikel. Formuleringen ligger väldigt nära parlamentets önskemål och den är flexibel eftersom den gör att problem kan lösas under räkenskapsperioden. Av alla dessa skäl stöder inte rådet att politiska grupper läggs till i förordningstexten. Den här frågan kan äventyra chanserna att få hela förordningen antagen vid första behandlingen, och det skulle i sin tur skapa en situation där det tills vidare inte finns någon rättslig grund för EU:s agerande i fråga om demokrati och mänskliga rättigheter. Att frysa allt EU-bistånd till mänskliga rättigheter och demokrati för att lösa detta skulle vara ett mycket grovt artilleri. Rådet har gjort mycket för att uppfylla parlamentets önskemål. För att nå en lösning är det mycket viktigt att införliva medlemsstaternas bistånd med detta förordningspaket och bibehålla det där. Jag hoppas att parlamentet kommer att visa prov på flexibilitet så att vi kan nå vårt huvudmål tillsammans. Vårt huvudmål är att EU ska kunna fortsätta att stödja åtgärder för demokrati och mänskliga rättigheter genom detta nya instrument nästa år. För att se till att detta stöd kan fortsätta är det avgörande att vi får ett beslut om förslaget till förordning, och ju förr desto bättre. En utmaning återstår, och det är antagandet av förordningen om inrättande av ett finansieringsinstrument för främjande av demokrati och mänskliga rättigheter (EIDHR). Detta är en viktig fråga för både parlamentet och medlemsstaterna, eftersom den rör främjandet av grundläggande värden enligt fördraget om Europeiska unionen. Parlamentet och dess ledamöter har specialkunskaper om demokrati och mänskliga rättigheter, vilket har varit till hjälp i strävandena att nå ett gott resultat. Förordningen om ett nytt instrument för mänskliga rättigheter som ska användas i hela världen har sammanställts på mycket kort tid. Parlamentet, men också medlemsstaterna, har framfört många förslag om innehållet. Det är ett mycket positivt tecken att en överenskommelse redan har nåtts på nästan alla punkterna i dessa förhandlingar. Rådet har för sin del enhälligt antagit den kompromisstext som ska fungera som ett mandat för ordförandeskapet att föra samtal med parlamentet i syfte att finna en lösning. Ordförandeskapet strävar efter att anta instrumentet vid första behandlingen, av begripliga skäl. Den nuvarande EIDHR löper ut om några få veckor, vid årsskiftet. Vi vill inte ha några stora störningar i EU:s stöd till demokrati och mänskliga rättigheter. Det är vår skyldighet att snabbt fatta ett beslut, inte bara på grund av den vikt som vi européer fäster vid mänskliga rättigheter och demokrati som värden, utan också på grund av de förhoppningar och förväntningar som försvarare av mänskliga rättigheter och demokrati i andra länder har på oss. Instrumenten har utformats på ett sådant sätt att de utgör en helhet som är så gångbar som möjligt. Demokrati och mänskliga rättigheter tillämpas också genom andra instrument, och EIDHR kommer att fungera som ett komplement till denna helhet på vissa speciella områden. Det är också därför som antagandet av instrumentet verkligen bör ske innan den nya räkenskapsperioden börjar. Rådets ordförandeskap uppmanar med kraft parlamentet att fatta ett beslut före årets slut. Det paket som rådet har antagit innehåller ett mycket stort antal ändringsförslag till den förordningstext som parlamentet lade fram, både när det gäller prioriterade stödområden och parlamentets egen ståndpunkt om genomförandet av förordningen. Ett betydelsefullt inslag i den nya förordningen är erkännandet av vikten av att arbeta för demokrati, och som en del av detta den större betoningen av parlamentens och parlamentarikernas arbete. Den huvudsakliga grunden för vårt arbete i tredjeländer är vår tillit till internationella konventioner om mänskliga rättigheter och de rättigheter och skyldigheter som framgår av dessa. I och med förslaget till förordning utvidgas möjligheterna för aktörer att bli berättigade till EU-stöd. Det är bra att vi kan erkänna mångfalden inom mänskliga rättigheter och demokrati och vara flexibla genom att använda olika resurser i olika situationer. Det tycks också vara så att instrumentets finansiella resurser kommer att öka något efter den räkenskapsperiod som nu tar slut, så det faktum att nya aktörer tillkommer kommer inte nödvändigtvis att inkräkta på de övriga aktörernas ställning. Huvudtanken bakom inrättandet av instrumentet har varit att det framför allt kommer att möjliggöra stöd till det arbete som civilsamhällets aktörer utför, också i situationer där det saknas ett specifikt samtycke från regeringen i det berörda landet. Det är viktigt att denna linje bibehålls hela vägen och att inte alltför många former av stöd till andra aktörer läggs till inom förordningens ram. I rådets kompromissförslag har villkoren för att vara stödberättigad utvidgats så att parlamentariska och politiska stiftelser omfattas, i enlighet med Europaparlamentets förslag. Dessutom ska andra aktörer vara stödberättigade under speciella omständigheter enligt förslaget till förordning. Enligt min mening är detta en väl övervägd och fungerande lösning som tar hänsyn till de förhoppningar och invändningar som olika EU-aktörer har."@sv21
lpv:unclassifiedMetadata	"Paula Lehtomäki,"5,19,15,1,18,14,16,11,13 "inter alia"4,17,12 "neuvoston puheenjohtaja"5,19,15,1,18,14,11,16,13

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph