Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-11-15-Speech-3-224"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2006-11-15"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Euroopa Liidu reguleerivate asutuste ühtse raamistiku loomine (arutelu)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20061115.17.3-224"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-11-15-Speech-3-225⁶
lpv:speaker	lp:Paula Lehtomäki⁶
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@fi⁷
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@cs¹ "Hr. formand, mine damer og herrer! EU og dets borgere har brug for effektive organer, der arbejder gennemsigtigt. For at fremme dette mål vedtog Rådet den 28. juni 2004 som bekendt konklusioner om Kommissionens meddelelse om rammer for europæiske reguleringsorganer. I disse konklusioner lagde Rådet vægt på, at Kommissionen agtede at fremlægge et forslag til et retligt bindende instrument med horisontale rammer for reguleringsorganer. Det var Rådets holdning, at forslaget burde omhandle centrale spørgsmål i forbindelse med oprettelse, drift og kontrol af reguleringsorganer med henblik på at sikre navnlig sammenhæng, gennemsigtighed, gode styreformer, troværdighed og omkostningseffektivitet samt legitimiteten af deres udøvende handling. Senere, i februar 2005, udarbejdede Kommissionen en interinstitutionel aftale om rammer for europæiske reguleringsorganer. I forslaget anføres det, at formålet med den interinstitutionelle aftale er at skabe en horisontal ramme for oprettelse af europæiske reguleringsorganer samt for disses struktur, virke, evaluering og kontrol. Da forslaget blev drøftet på arbejdsgruppeniveau, besluttede Rådet imidlertid i april 2005, at der ikke kunne opnås enighed om spørgsmålet i form af en interinstitutionel aftale, i hvert fald ikke om indholdet af den. Det ansås heller ikke for muligt at indrømme noget retsgrundlag for reguleringsorganerne, fordi der ikke står noget i traktaten om en retsakt af denne art. Under Rådets drøftelser blev der foreslået flere modeller for, hvordan der kunne ske fremskridt i sagen. Der blev imidlertid ikke opnået enighed om, hvordan dette skulle opnås. Under vores formandskab har vi overvejet forskellige muligheder for at fastlægge en interinstitutionel aftale om reguleringsorganerne. Vi har især lagt vægt på indholdet af Kommissionens forslag og spørgsmålet om et retsgrundlag. Tiden har imidlertid aldrig været moden for et helt nyt forslag fra Kommissionen. Derfor har det heller ikke været muligt at indlede nye forhandlinger om spørgsmålet. Det står imidlertid klart, at der er behov for flere drøftelser af både indholdet af et kommende forslag fra Kommissionen og dets format. Det er vigtigt at huske på, at alle horisontale rammer for organerne også skal fungere i praksis. Der skal være en garanti for, at der virkelig er behov for deres oprettelse og arbejde, og en grundig analyse af projektets omkostningseffektivitet. Det finske formandskab er helt klar over, at Europa-Parlamentet har sat fokus på dette spørgsmål ved flere lejligheder. I forslaget til interinstitutionel aftale understregede Kommissionen, at reguleringsorganerne skulle varetage en offentlig opgave. Det medvirker til at forbedre den måde, hvorpå fællesskabsreglerne gennemføres og anvendes i hele EU. Det er altså ikke bare et spørgsmål om at skabe retligt bindende rammer for at forbedre Unionens arbejde. Vi må vise offentligheden, at Unionen forsøger at gøre hurtigere fremskridt i spørgsmål, som er vigtige for dem, troværdigt og omkostningseffektivt, og i dette tilfælde ved hjælp af reguleringsorganerne."@da² ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Die Europäische Union und ihre Bürger brauchen effektive und transparent arbeitende Agenturen. Wie Sie wissen, hat der Rat im Hinblick auf diese Zielsetzung am 28. Juni 2004 Schlussfolgerungen zur Mitteilung der Kommission zur Festlegung von Rahmenbedingungen für die Europäischen Regulierungsagenturen verabschiedet. In diesen Schlussfolgerungen hat sich der Rat insbesondere auf die Absicht der Kommission konzentriert, den Vorschlag zur Festlegung eines horizontalen Handlungsrahmens für die Regulierungsagenturen als rechtsverbindliches Instrument einzubringen. Der Rat war der Auffassung, dass sich der Vorschlag mit solchen Fragestellungen befassen sollte wie der Errichtung, Arbeitsweise und Kontrolle der Regulierungsagenturen, um insbesondere sicherzustellen, dass Kohärenz, gute Verwaltungspraxis, Glaubwürdigkeit und Kosteneffektivität gewährleistet sind und dass ihre Aktivitäten im Einklang mit den Rechtsvorschriften stehen. Im Anschluss daran hat die Kommission im Februar 2005 den Entwurf einer Interinstitutionellen Vereinbarung zur Festlegung von Rahmenbedingungen für die Europäischen Regulierungsagenturen vorgelegt. In dem Vorschlag hieß es, dass der Zweck der Interinstitutionellen Vereinbarung darin bestehe, den horizontalen Rahmen für die Errichtung, die Struktur, die Arbeitsweise, die Überprüfung und die Kontrolle der Regulierungsagenturen zu stärken. Als der Entwurf auf Ebene der Arbeitsgruppen erörtert wurde, vertrat der Rat im April 2005 allerdings die Auffassung, dass es in dieser Angelegenheit keine Übereinkunft in Form einer Interinstitutionellen Vereinbarung geben könne, zumindest nicht im Hinblick auf ihren Inhalt. Ebenso hielt man es für nicht möglich, irgendeine Rechtsgrundlage für die Regulierungsagenturen zu finden, weil es im EG-Vertrag keine Regelungen für derartige Rechtsakte gibt. In den Debatten im Rat wurden verschiedene Modelle dafür vorgeschlagen, wie man in dieser Angelegenheit weiterkommen könnte. Eine Einigung darüber, wie dies zu erreichen wäre, hat es aber nicht gegeben. Im Verlaufe unserer Ratspräsidentschaft haben wir verschiedene Optionen für das Zustandekommen einer Interinstitutionellen Vereinbarung über die Regulierungsagenturen erwogen. Besondere Aufmerksamkeit haben wir dabei dem Inhalt des Vorschlags der Kommission und der Frage der Rechtsgrundlage gewidmet. Die Zeit für einen vollkommen neuen Vorschlag der Kommission ist jedoch noch nicht reif. So ist es auch noch nicht möglich gewesen, neue Gespräche in dieser Angelegenheit anzuberaumen. Trotzdem ist klar, dass es weiteren Diskussionsbedarf sowohl über den Inhalt eines jeden weiteren Vorschlags der Kommission als auch über deren rechtlichen Charakter gibt. Dabei gilt es zu bedenken, dass jeder horizontale Handlungsrahmen für die Agenturen auch praktikabel sein muss. Es bedarf einer Garantie dafür, dass es einen tatsächlichen Bedarf für ihre Errichtung und ihre Tätigkeit gibt, mit einer korrekten Analyse der Kostenwirksamkeit des jeweiligen Projekts. Dem finnischen Vorsitz ist sehr wohl bekannt, dass sich das Europäische Parlament bei mehreren Gelegenheiten mit dieser Angelegenheit befasst hat. In ihrem Entwurf für eine Interinstitutionelle Vereinbarung hob die Kommission hervor, dass die Regulierungsbehörden eine öffentliche Dienstleistungsfunktion erfüllen. Sie tragen dazu bei, die Umsetzung und Anwendung von Gemeinschaftsrecht überall in der Europäischen Union zu verbessern. Das heißt, dass es hierbei nicht nur um die Frage der Schaffung eines rechtsverbindlichen Rahmens für die Verbesserung der Arbeit der Union geht. Wir müssen der Öffentlichkeit auch zeigen, dass die Union bemüht ist, Fortschritte in Angelegenheiten zu erzielen, die den Menschen wichtig sind, und dies glaubwürdig und kosteneffektiv – und in diesem Fall mithilfe der Regulierungsagenturen."@de⁹ "Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, η Ευρωπαϊκή Ένωση και οι πολίτες της χρειάζονται αποτελεσματικούς οργανισμούς που θα λειτουργούν με διαφάνεια. Όπως γνωρίζετε, με σκοπό την προαγωγή αυτού του στόχου, στις 28 Ιουνίου 2004 το Συμβούλιο ενέκρινε συμπεράσματα σχετικά με την ανακοίνωση της Επιτροπής όσον αφορά το πλαίσιο λειτουργίας ευρωπαϊκών ρυθμιστικών οργανισμών. Σε αυτά τα συμπεράσματα, το Συμβούλιο επικέντρωνε την προσοχή του στην πρόθεση της Επιτροπής να διατυπώσει την πρόταση ως νομικά δεσμευτικό μέσο, το οποίο θα καθόριζε το οριζόντιο πλαίσιο λειτουργίας των ρυθμιστικών οργανισμών. Η γνώμη του Συμβουλίου ήταν ότι η πρόταση θα έπρεπε να ασχολείται με θέματα όπως η ίδρυση, η λειτουργία και ο έλεγχος ρυθμιστικών οργανισμών, για να διασφαλίζουν, ιδιαίτερα, ότι θα υπήρχε συνοχή, διαφάνεια, χρηστή διακυβέρνηση, αξιοπιστία και αποδοτικότητα από άποψη κόστους, και ότι οι δραστηριότητές τους θα ήσαν σύννομες. Στη συνέχεια, τον Φεβρουάριο του 2005, η Επιτροπή συνέταξε μια διοργανική συμφωνία σχετικά με το πλαίσιο λειτουργίας των ευρωπαϊκών ρυθμιστικών οργανισμών. Η πρόταση ανέφερε ότι σκοπός της διοργανικής συμφωνίας ήταν να ενισχυθεί το οριζόντιο πλαίσιο για τη δημιουργία, τη δομή, το έργο, την αξιολόγηση και τον έλεγχο των ρυθμιστικών οργανισμών. Ωστόσο, όταν το σχέδιο εξετάστηκε σε επίπεδο ομάδας εργασίας, το Συμβούλιο, τον Απρίλιο του 2005, διαμόρφωσε την άποψη ότι δεν θα υπήρχε συμφωνία για το θέμα με τη μορφή διοργανικής συμφωνίας, τουλάχιστον ως προς το περιεχόμενό της. Ούτε θεωρήθηκε δυνατόν να γίνει δεκτή οιαδήποτε νομική βάση για τους ρυθμιστικούς οργανισμούς, επειδή δεν υπάρχει νομική βάση στη συνθήκη για νομική πράξη αυτού του είδους. Στις συζητήσεις του Συμβουλίου, προτάθηκαν διάφορα μοντέλα προκειμένου να σημειωθεί πρόοδος στο θέμα αυτό. Ωστόσο, δεν υπήρξε συμφωνία για τον τρόπο που θα μπορούσε αυτή να επιτευχθεί. Κατά τη διάρκεια της Προεδρίας μας, μελετήσαμε διάφορες επιλογές για τη θέσπιση διοργανικής συμφωνίας σχετικά με τους ρυθμιστικούς οργανισμούς. Δώσαμε ιδιαίτερη προσοχή στο περιεχόμενο της πρότασης της Επιτροπής και στο θέμα μιας νομικής βάσης. Ωστόσο, ουδέποτε ωρίμασε η στιγμή για μια εντελώς νέα πρόταση από την Επιτροπή. Έτσι, ούτε και νέες συνομιλίες για το θέμα κατέστη δυνατό να διοργανωθούν. Παρά ταύτα, είναι σαφές ότι υπάρχει ανάγκη για περαιτέρω συνομιλίες τόσο για το περιεχόμενο οιασδήποτε επικείμενης πρότασης της Επιτροπής όσο και για τη μορφή της. Είναι σημαντικό να έχουμε κατά νου ότι το οριζόντιο πλαίσιο λειτουργίας σχετικά με τους οργανισμούς πρέπει να λειτουργεί και στην πράξη. Χρειάζεται να υφίσταται η εγγύηση ότι υπάρχει πραγματική ανάγκη για την ίδρυση και τη λειτουργία τους, με κατάλληλη ανάλυση της αποδοτικότητας από άποψη κόστους του έργου. Η φινλανδική Προεδρία γνωρίζει πολύ καλά ότι το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει επανειλημμένα επικεντρώσει την προσοχή του στο θέμα αυτό. Στο σχέδιό της για μια διοργανική συμφωνία, η Επιτροπή τόνισε ότι οι ρυθμιστικοί οργανισμοί θα έχουν να επιτελέσουν καθήκοντα δημόσιας υπηρεσίας. Θα βελτιώσουν την υλοποίηση και την εφαρμογή των κοινοτικών κανόνων παντού στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Έτσι, δεν πρόκειται απλά περί δημιουργίας ενός νομικά δεσμευτικού πλαισίου λειτουργίας για τη βελτίωση του έργου της Ένωσης. Οφείλουμε επίσης να δείξουμε στο ευρύ κοινό ότι η Ένωση προσπαθεί να επιταχύνει την πρόοδο σε θέματα που είναι σημαντικά γι’ αυτό, αξιόπιστα και αποτελεσματικά από άποψη κόστους, και σε αυτήν την περίπτωση με τη βοήθεια ρυθμιστικών οργανισμών."@el¹⁰ "Mr President, ladies and gentlemen, the European Union and its citizens need effective agencies that work transparently. As you know, in order to promote this objective, on 28 June 2004 the Council adopted conclusions on the Commission communication on the operating framework for the European Regulatory Agencies. In these conclusions, the Council focussed attention on the Commission’s intention to put forward the proposal as a legally binding instrument, which would define the Regulatory Agencies’ horizontal operating framework. It was the Council’s opinion that the proposal should deal with such issues as the establishment, work and monitoring of regulatory agencies, to ensure, in particular, that there would be consistency, transparency, good governance, credibility and cost-effectiveness, and that their activities would be lawful. Afterwards, in February 2005, the Commission drafted an interinstitutional agreement on the operating framework for the European Regulatory Agencies. The proposal stated that the purpose of the interinstitutional agreement was to reinforce the horizontal framework for the establishment, structure, work, evaluation and monitoring of the Regulatory Agencies. When the draft was being considered at working group level, however, the Council, in April 2005, took the view that there could be no agreement on the issue in the form of an interinstitutional agreement, at least in terms of its content. Nor was it considered possible to admit any legal basis for the Regulatory Agencies, because there is none in the Treaty for a legal act of this kind. In Council discussions, various models were proposed for moving forward in this matter. There was no agreement, however, on how this could be achieved. During our Presidency, we have pondered various options for establishing an interinstitutional agreement on the Regulatory Agencies. We have been paying particular attention to the content of the Commission’s proposal and the matter of a legal basis. The time has never been ripe, however, for a completely new proposal by the Commission. So fresh talks on the matter have also been impossible to organise. It is nonetheless clear that there is a need for more discussions on both the content of any forthcoming Commission proposal as well as its format. It is important to remember that any horizontal operating framework in respect of the agencies must also function practically. There needs to be a guarantee that there is a real need for their establishment and work, with a proper analysis of the cost-effectiveness of the project. The Finnish Presidency is very aware that the European Parliament has focussed its attention on this matter on several occasions. In its draft for an interinstitutional agreement, the Commission stressed that the Regulatory Bodies would have a public service function to perform. They would improve the implementation and application of Community rules everywhere in the European Union. Thus, it is not just a question of the creation of a legally binding framework to enhance the work of the Union. We need to show the general public that the Union is trying to step up progress on issues that are important to them, credibly and cost-effectively, and in this case with the help of Regulatory Agencies."@en⁴ "Señor Presidente, Señorías, la Unión Europea y sus ciudadanos necesitan agencias eficaces que funcionen de forma transparente. Como saben, con el fin de promover este objetivo, el 28 de junio de 2004 el Consejo adoptó una serie de conclusiones relativas a la comunicación de la Comisión sobre el marco aplicable a las agencias europeas de reglamentación. En estas conclusiones, el Consejo centró su atención en la intención de la Comisión de presentar la propuesta como un instrumento jurídicamente vinculante, que definiría el marco operativo horizontal de las agencias de reglamentación. El Consejo opinó que la propuesta debía abordar cuestiones como la creación, el funcionamiento y el seguimiento de las agencias de reglamentación para garantizar, sobre todo, su coherencia, transparencia, buena gobernabilidad, credibilidad y rentabilidad, así como la legalidad de sus actividades. Más tarde, en febrero de 2005, la Comisión redactó un acuerdo interinstitucional sobre el marco aplicable a las agencias europeas de reglamentación. La propuesta afirmaba que la finalidad del acuerdo interinstitucional era reforzar el marco horizontal para la creación, la estructura, el trabajo, la evaluación y el seguimiento de las agencias de reglamentación. No obstante, cuando el proyecto estaba siendo considerado en el grupo de trabajo, en abril de 2005 el Consejo consideró que no podía haber acuerdo posible sobre la cuestión en forma de acuerdo interinstitucional, por lo menos respecto a su contenido. Tampoco se consideró posible admitir ningún fundamento jurídico para las agencias de reglamentación, porque no existe ninguno en el Tratado para un acto jurídico de este tipo. En las discusiones del Consejo se propusieron diversos modelos para hacer avanzar esta cuestión. Sin embargo, no se llegó a acuerdo alguno sobre cómo esto podría lograrse. Durante nuestra Presidencia, hemos sopesado varias opciones para el establecimiento de un acuerdo interinstitucional sobre las agencias de reglamentación. Hemos prestado especial atención al contenido de la propuesta de la Comisión y la cuestión de un fundamento legal. Sin embargo, no se han dado las circunstancias para una propuesta totalmente nueva de la Comisión. Así pues, ha sido asimismo imposible organizar el inicio de nuevas discusiones sobre el asunto. A pesar de todo, está claro que existe la necesidad de discutir más, tanto sobre el contenido como sobre la forma de cualquier próxima propuesta de la Comisión. Es importante recordar que cualquier marco aplicable de forma horizontal en relación con las agencias también debe funcionar de manera práctica. Es necesario que exista una garantía de que hay una necesidad real para su creación y funcionamiento, con un análisis adecuado de la rentabilidad del proyecto. La Presidencia finlandesa es muy consciente de que el Parlamento Europeo ha centrado su atención en esta cuestión en varias ocasiones. En su proyecto de un acuerdo interinstitucional, la Comisión destacó que los Organismos Reguladores desempeñarían una función de servicio público. Mejorarían la implementación y la aplicación de las normas comunitarias en todos los rincones de la Unión Europea. Por lo tanto, no se trata solamente de la creación de un marco jurídicamente vinculante para mejorar el funcionamiento de la Unión. Debemos mostrar a la opinión pública que la Unión intenta intensificar el progreso sobre cuestiones importantes para ella, de forma creíble y rentable, y en este caso con la ayuda de las agencias de reglamentación."@es²⁰ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@et⁵ ". Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, l’Union européenne et ses citoyens ont besoin d’agences efficaces travaillant en toute transparence. Comme vous le savez, afin d’atteindre cet objectif, le 28 juin 2004, le Conseil a adopté les conclusions de la communication de la Commission sur l’encadrement des agences européennes de régulation. Dans ces conclusions, le Conseil a mis l’accent sur l’intention de la Commission de présenter cette proposition sous la forme d’un instrument juridiquement contraignant, qui définirait l’encadrement horizontal des agences de régulation. Le Conseil a estimé que la proposition devait aborder des questions telles que la création, le fonctionnement et le contrôle des agences de régulation afin d’offrir plus particulièrement des garanties de cohérence, de transparence, de bonne gouvernance, de crédibilité et de bon rapport coût/efficacité, ainsi que du caractère légal de leurs activités. Ultérieurement, en janvier 2005, la Commission a élaboré un projet d’accord interinstitutionnel pour un encadrement des agences européennes de régulation. En vertu de la proposition, l’objectif de cet accord interinstitutionnel était de renforcer le cadre horizontal relatif à la création, à la structure, au fonctionnement, à l’évaluation et au contrôle de ces organes. Cependant, lorsque ce projet a été envisagé au niveau des groupes de travail, le Conseil, en avril 2005, a estimé qu’il ne pourrait y avoir d’accord à ce sujet prenant la forme d’un accord interinstitutionnel, du moins pas au niveau du contenu. Il n’a pas non plus été jugé possible d’approuver une quelconque base juridique pour les agences de régulation, du fait que le Traité n’en prévoit aucune pour un acte juridique de cette nature. Lors des discussions qui se sont tenues au sein du Conseil, différents modèles ont été proposés afin d’avancer sur ce dossier. Cependant, aucun accord n’a été conclu sur la marche à suivre. Au cours de notre présidence, nous avons comparé plusieurs options de mise en place d’un accord interinstitutionnel pour les agences de régulation. Nous avons accordé une attention particulière au contenu de la proposition de la Commission et à la question de la base juridique. Toutefois, à aucun moment, la Commission n’a pu présenter de proposition totalement nouvelle. Par conséquent, il a été également impossible de lancer de nouvelles discussions à ce sujet. Cependant, il est clair qu’il convient de reprendre les débats tant sur le fond que sur la forme de toute nouvelle proposition de la Commission. Il est essentiel de se rappeler que tout encadrement horizontal des agences doit également fonctionner dans la pratique. Il convient de garantir que la création et le fonctionnement de ces agences répondent à un réel besoin et que le projet fasse l’objet d’une analyse adéquate en termes de rapport coût/efficacité. La présidence finlandaise est tout à fait consciente que le Parlement européen s’est penché sur cette question à plusieurs reprises. Dans son projet d’accord interinstitutionnel, la Commission souligne que les instances de régulation devraient assumer une fonction de service public. Elles viseraient à améliorer la mise en œuvre et l’application des règles communautaires partout dans l’Union européenne. Par conséquent, il n’est pas seulement question de créer un cadre juridiquement contraignant pour améliorer le fonctionnement de l’Union. Nous devons montrer au grand public que l’Union essaie d’avancer à plus grands pas sur les dossiers qui l’intéressent de près, dans un souci de crédibilité et de bon rapport coût/efficacité et, dans ce cas, avec l’aide des agences de régulation."@fr⁸ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@hu¹¹ ". Signor Presidente, onorevoli parlamentari, all’Unione europea e ai suoi cittadini occorrono agenzie efficaci che operano in maniera trasparente. Come sapete, per promuovere tale obiettivo il 28 giugno 2004 il Consiglio ha adottato le conclusioni sulla comunicazione della Commissione concernente l’inquadramento delle agenzie europee di regolazione. Nelle suddette conclusioni, il Consiglio si è concentrato sull’intenzione della Commissione di presentare la proposta relativa a uno strumento giuridicamente vincolante che dia un inquadramento orizzontale alle agenzie di regolazione. Il Consiglio era dell’avviso che la proposta dovesse affrontare questioni quali la creazione, il funzionamento e la supervisione delle agenzie di regolazione, al fine di garantire in particolare coerenze, trasparenza, buon governo, credibilità ed efficienza in termini di costi, nonché la legittimità della loro azione esecutiva. In un secondo momento, nel febbraio 2005, la Commissione ha elaborato un progetto di accordo interistituzionale relativo all’inquadramento delle agenzie europee di regolazione. La proposta indicava che scopo dell’accordo istituzionale era il rafforzamento dell’inquadramento orizzontale per la creazione, la struttura, il funzionamento, la valutazione e il controllo delle agenzie di regolazione. Tuttavia, quando il progetto è stato preso in esame in sede di gruppo di lavoro, nell’aprile 2005 il Consiglio ha ritenuto che non si potesse pervenire ad alcuna intesa sull’argomento sotto forma di accordo interistituzionale, per lo meno in termini di contenuto. Né è stato ritenuto possibile ammettere alcuna base giuridica per le agenzie di regolazione, in quanto il Trattato non ne prevede nessuna per un atto giuridico del genere. Durante il dibattito in Consiglio sono stati proposti vari modelli per portare avanti la questione, tuttavia non è stato possibile raggiungere alcun accordo in proposito. Nel corso della nostra Presidenza abbiamo valutato diverse opzioni per la definizione di un accordo interistituzionale in materia di agenzie di regolazione. Abbiamo prestato particolare attenzione al contenuto della proposta della Commissione e all’aspetto della base giuridica. Tuttavia, non si è mai giunti al punto di avere una proposta completamente nuova da parte della Commissione. E’ stato inoltre impossibile organizzare nuovi dibattiti sulla questione. Emerge tuttavia con chiarezza la necessità di confrontarsi maggiormente sul contenuto e sul formato di un’eventuale proposta imminente della Commissione. E’ inoltre importante ricordare che qualsiasi inquadramento orizzontale delle agenzie deve anche funzionare a livello pratico. Occorre una garanzia dell’effettiva necessità della loro creazione e del loro funzionamento, con un’analisi puntuale dell’efficienza in termini di costi del progetto. La Presidenza finlandese è perfettamente consapevole che il Parlamento ha posto l’accento su tale argomento in varie occasioni. Nel suo progetto di accordo interistituzionale, la Commissione ha sottolineato che agli enti di regolazione verrebbe affidato un compito di servizio pubblico. Contribuirebbero a migliorare le modalità di attuazione e applicazione delle norme comunitarie in tutta l’Unione europea. Non è pertanto solo una questione di creare un quadro giuridicamente vincolante al fine di rafforzare il lavoro dell’Unione. Dobbiamo dimostrare all’opinione pubblica che l’Unione sta cercando di compiere progressi in questioni ch’essa ritiene importanti, in maniera credibile ed efficiente in termini di costi, e in questo caso con l’aiuto di agenzie di regolazione."@it¹² "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@lt¹⁴ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, de Europese Unie en haar burgers hebben doeltreffende agentschappen nodig die transparant werken. Zoals u weet, nam de Raad, om dit doel te bevorderen, op 28 juni 2004 conclusies aan over de mededeling van de Commissie inzake het kader voor Europese regelgevende agentschappen. In deze conclusies richtte de Raad onder andere de aandacht op het plan van de Commissie om een voorstel te doen over een juridisch bindend instrument, waarmee het horizontale kader van de regelgevende agentschappen wordt vastgesteld. De Raad was van mening dat het voorstel moet gaan over belangrijke zaken als de oprichting, het werk en de monitoring van regelgevende agentschappen om vooral te kunnen waarborgen dat de regelgevende agentschappen opereren met inachtneming van consistentie, transparantie, goed beheer, geloofwaardigheid, kosteneffectiviteit en wettigheid. Hierna, in februari 2005, kwam de Commissie met een ontwerp voor een interinstitutioneel akkoord over het kader voor Europese regelgevende agentschappen. In het voorstel van de Commissie stond dat het de bedoeling van het interinstitutioneel akkoord is om het horizontale kader voor de oprichting, de structuur, het werk, de evaluatie en de controle van de regelgevende agentschappen vast te leggen. Toen dit ontwerp echter op werkgroepniveau werd behandeld, nam de Raad in april 2005 het standpunt aan dat hierover geen overeenkomst kon worden gesloten in de vorm van een interinstitutioneel akkoord, in ieder geval niet met de voorgestelde inhoud. Het werd ook niet voor mogelijk gehouden om een juridische basis aan de regelgevende agentschappen te verlenen, omdat hiervoor in het Verdrag geen rechtsgrondslag bestaat. In de debatten in de Raad werden verschillende modellen voorgesteld om vooruitgang in deze zaak te boeken. Er werd echter geen consensus bereikt over hoe dit moet gebeuren. Tijdens ons voorzitterschap hebben wij verschillende alternatieven overwogen voor het tot stand brengen van een interinstitutioneel akkoord inzake de regelgevende agentschappen. Wij hebben vooral aandacht besteed aan de inhoud van het voorstel van de Commissie en de kwestie van de rechtsgrondslag. De tijd was echter niet rijp voor een compleet nieuw voorstel van de Commissie. Op die manier kon er ook geen nieuw debat over dit onderwerp worden gehouden. Het is echter duidelijk dat er meer gesproken moet worden over zowel de inhoud als de vorm van een eventueel toekomstig voorstel van de Commissie. Het is belangrijk te beseffen dat een horizontaal kader voor de agentschappen ook in de praktijk moet werken. Er moet gegarandeerd worden dat er een daadwerkelijke behoefte bestaat aan de oprichting en het werk van de agentschappen, waarbij ook rekening wordt gehouden met een analyse van de kosteneffectiviteit van het project. Het Finse voorzitterschap is zich goed bewust van het feit dat het Europees Parlement verscheidene malen aandacht aan dit onderwerp heeft besteed. De Commissie benadrukt in haar ontwerp voor een interinstitutioneel akkoord dat de regelgevende agentschappen publieke diensten moeten leveren. Zij moeten de implementatie en toepassing van de communautaire regelgeving overal in de Europese Unie verbeteren. Op die manier gaat het niet alleen om het creëren van een juridisch bindend kader om het werk van de Europese Unie te verbeteren. Wij moeten de burgers tonen dat de Europese Unie op geloofwaardige en kosteneffectieve wijze zaken probeert te bevorderen die belangrijk voor hen zijn, in dit geval via regelgevende agentschappen."@nl³ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@pl¹⁶ "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, a União Europeia e os seus cidadãos precisam de agências eficazes que funcionem com transparência. Como sabem, para promover este objectivo, o Conselho adoptou, a 28 de Junho de 2004, conclusões sobre a comunicação da Comissão relativa ao quadro de funcionamento das Agências de Regulação Europeias. Nestas conclusões, o Conselho centrou a sua atenção na intenção da Comissão de apresentar a proposta como um instrumento juridicamente vinculativo, que definiria o quadro de funcionamento horizontal das Agências de regulação. O Conselho foi de opinião que a proposta deveria abordar questões como a criação, o funcionamento e o acompanhamento das agências de regulação para garantir, nomeadamente, que há consistência, transparência, boa governança, credibilidade e uma boa relação custo-eficácia e que as suas actividades são legítimas. Depois disso, em Fevereiro de 2005, a Comissão elaborou um acordo interinstitucional sobre o quadro de funcionamento das Agências de Regulação Europeias. A proposta afirmava que o objectivo do acordo interinstitucional era reforçar o quadro horizontal de criação, estrutura, funcionamento, avaliação e acompanhamento das Agências de Regulação. Porém, quando o projecto estava a ser analisado a nível do grupo de trabalho, em Abril de 2005, o Conselho assumiu a posição de que não poderia haver acordo sobre esta matéria, sob a forma de um acordo interinstitucional, pelo menos em termos do seu conteúdo. Também não se considerou possível admitir qualquer base jurídica para as Agências de Regulação, uma vez que não existe base jurídica no Tratado para um acto jurídico desta natureza. Nas discussões do Conselho, foram propostos vários modelos para se avançar nesta matéria. Todavia, não se chegou a acordo sobre a forma como isso poderia ser conseguido. Durante a nossa Presidência, ponderámos diversas opções para estabelecer um acordo interinstitucional sobre as Agências de Regulação. Temos estado a prestar particular atenção ao conteúdo da proposta da Comissão e à questão da base jurídica. No entanto, nunca chegou a haver um momento certo para uma proposta completamente nova por parte da Comissão. Assim, foi também impossível organizar novas negociações sobre a matéria. É contudo claro que há necessidade de mais discussões, tanto sobre o conteúdo de qualquer proposta futura da Comissão como sobre o seu formato. É importante recordar que qualquer quadro de funcionamento horizontal relativo às agências tem também de funcionar em termos práticos. É preciso uma garantia de que existe uma necessidade real para a sua criação e funcionamento, com uma análise adequada da relação custo-eficácia do projecto. A Presidência finlandesa está bem ciente de que o Parlamento Europeu centrou a sua atenção nesta matéria por diversas ocasiões. No seu projecto de um acordo interinstitucional, a Comissão sublinhou que os Órgãos Reguladores têm uma função de serviço público a desempenhar. Devem melhorar a execução e a aplicação das normas comunitárias em toda a União Europeia. Assim, não se trata apenas da questão de criar um quadro juridicamente vinculativo para melhorar o trabalho da União. Temos de mostrar ao público em geral que a União está a tentar avançar em questões que são importantes para as pessoas, com credibilidade e com uma boa relação custo-eficácia, e neste caso com a ajuda das Agências de Regulação."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@sk¹⁸ "Arvoisa puhemies, arvoisat parlamentin jäsenet, Euroopan unioni ja sen kansalaiset tarvitsevat tehokkaita ja toiminnassaan läpinäkyviä virastoja. Kuten tiedätte, neuvosto antoi tämän tavoitteen edistämiseksi 28. kesäkuuta 2004 päätelmät komission tiedonannosta Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Näissä päätelmissä neuvosto muun muassa kiinnitti huomiota komission aikeeseen antaa ehdotus oikeudellisesti sitovaksi välineeksi, jolla määriteltäisiin sääntelyvirastojen horisontaalinen toimintakehys. Neuvosto katsoi, että ehdotuksessa olisi käsiteltävä sääntelyvirastojen perustamiseen, toimintaan ja valvontaan liittyviä keskeisiä kysymyksiä, jotta varmistettaisiin erityisesti johdonmukaisuus, avoimuus, hyvä hallintotapa, uskottavuus ja kustannustehokkuus sekä sääntelyvirastojen toiminnan laillisuus. Tämän jälkeen, helmikuussa 2005, komissio esitti luonnoksen toimielinten väliseksi sopimukseksi Euroopan unionin sääntelyvirastojen toimintakehyksestä. Komission esityksessä todettiin, että toimielinten välisen sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa sääntelyvirastojen perustamista, rakennetta, toimintaa, arviointia ja valvontaa koskeva horisontaalinen kehys. Käsiteltäessä luonnosta työryhmätasolla neuvostossa huhtikuussa 2005 kuitenkin katsottiin, että asiasta ei voida sopia toimielinten välisen sopimuksen muodossa ainakaan esitetyn sisältöisenä. Sääntelyvirastoista ei katsottu myöskään mahdolliseksi antaa oikeudellista säädöstä, koska perustamissopimuksessa ei ole oikeusperustaa tällaiselle säädökselle. Neuvoston keskusteluissa esitettiinkin erilaisia malleja siitä, miten asiassa voitaisiin edetä. Yhteisymmärrystä etenemistavasta ei kuitenkaan saavutettu. Puheenjohtajakaudellamme olemme pohtineet erilaisia vaihtoehtoja edetä sääntelyvirastoja koskevan toimielinten välisen sopimuksen aikaansaamisessa. Olemme keskittyneet erityisesti komission esityksen sisältöä ja oikeusperustaa koskeviin kysymyksiin. Aika ei kuitenkaan ole ollut kypsä komission uudelle kokonaisesitykselle. Siten myöskään uutta keskustelua ei aiheesta ole voitu järjestää. On kuitenkin selvää, että tarvitaan lisäkeskusteluja sekä komission mahdollisen tulevan esityksen sisällöstä että myös esityksen muodosta. On tärkeää muistaa, että mahdollisen virastojen horisontaalisen toimintakehyksen on toimittava myös käytännössä. Sen tulisi taata se, että sekä virastojen perustamiselle että niiden toiminnalle on olemassa todellinen tarve, jossa huomioidaan myös kustannustehokkuutta koskeva analyysi. Puheenjohtajavaltiona olemme hyvin tietoisia siitä, että Euroopan parlamentti on kiinnittänyt tähän aiheeseen huomiota useaan otteeseen. Komissio on luonnoksessaan toimielinten väliseksi sopimukseksi korostanut sitä, että sääntelyvirastoilla on julkisen palvelun tehtävä hoidettavanaan. Ne parantavat yhteisön sääntöjen täytäntöönpanoa ja soveltamista kaikkialla Euroopan unionissa. Siten kyseessä ei ole vain oikeudellisesti sitovan toimintakehyksen luominen unionin toiminnan kehittämiseksi. Meidän on osoitettava kansalaisille, että unioni pyrkii edistämään heille tärkeitä asioita uskottavasti ja kustannustehokkaasti – tässä tapauksessa sääntelyvirastojen avulla."@sl¹⁹ "Herr talman, mina damer och herrar! EU och dess medborgare behöver effektiva myndigheter som arbetar med full insyn. För att nå detta mål antog rådet som ni vet slutsatser den 28 juni 2004 om kommissionens meddelande om rambestämmelser för EU:s tillsynsmyndigheter. I slutsatserna noterar rådet att kommissionen avser att lägga fram ett förslag om ett rättsligt bindande instrument om en övergripande ram för tillsynsmyndigheter. Rådet ansåg att förslaget borde avse hur tillsynsmyndigheter ska inrättas, arbeta och övervakas för att framför allt garantera samstämmighet, öppenhet, goda styrelseformer och kostnadseffektivitet samt lagenligheten i dessa myndigheters verkställighetsåtgärder. Senare, i februari 2005, utarbetade kommissionen ett förslag till interinstitutionellt avtal om rambestämmelser för EU:s tillsynsmyndigheter. Enligt förslaget är avtalets syfte att inrätta rambestämmelser för europeiska tillsynsmyndigheters inrättande, uppbyggnad, arbetssätt, utvärdering och kontroll. När förslaget behandlades i arbetsgrupperna intog dock rådet i april 2005 ståndpunkten att enighet inte kan nås i frågan om ett interinstitutionellt avtal, åtminstone inte om dess innehåll. Det ansågs heller inte möjligt att fastställa någon rättslig grund för tillsynsmyndigheterna, eftersom det inte finns någon sådan i fördraget för den här typen av rättsakter. I rådets diskussioner föreslogs olika modeller för att komma vidare i frågan. Någon enighet nåddes dock inte om hur detta kan åstadkommas. Under vårt ordförandeskap har vi övervägt flera olika möjligheter att inrätta ett interinstitutionellt avtal om tillsynsmyndigheter. Vi har fäst särskild vikt vid innehållet i kommissionens förslag och vid frågan om rättslig grund. Tiden har dock aldrig varit mogen för ett helt nytt förslag från kommissionen. Nya diskussioner i frågan har alltså heller inte varit möjliga. Det är dock uppenbart att ytterligare diskussioner behövs både om innehållet och utformningen hos ett eventuellt framtida förslag från kommissionen. Det är viktigt att komma ihåg att eventuella ramvillkor för tillsynsmyndigheterna också måste fungera praktiskt. Det måste garanteras att det finns ett verkligt behov av myndigheternas inrättande och arbete, och en ordentlig analys måste göras av projektets kostnadseffektivitet. Det finländska ordförandeskapet är mycket medvetet om att Europaparlamentet flera gånger har tagit upp denna fråga. I förslaget om ett interinstitutionellt avtal betonar kommissionen att tillsynsmyndigheterna skulle ha ett uppdrag i det allmännas intresse. De skulle förbättra gemenskapsbestämmelsernas genomförande och tillämpning i hela EU. Det handlar alltså inte bara om att inrätta en rättsligt bindande ram för att förbättra EU:s arbete. Vi måste visa medborgarna att EU försöker skynda på utvecklingen i frågor som är viktiga för dem, på ett trovärdigt och kostnadseffektivt sätt och i det här fallet med hjälp av tillsynsmyndigheter."@sv²¹
lpv:unclassifiedMetadata	"Paula Lehtomäki,"^{5,19,15,1,18,14,16,11,13} "neuvoston puheenjohtaja"^{5,19,15,1,18,14,11,16,13}