Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-11-15-Speech-3-194"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech6
dcterms:Date	"2006-11-15"^^xsd:date6
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Bioloogiliste ja toksiinrelvade keelustamise konventsioon (BTWC), kildmiinid ja ja tavarelvastus (arutelu)6
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language6
lpv:document identification number	"en.20061115.15.3-194"6
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-11-15-Speech-3-1956
lpv:speaker	lp:Paula Lehtomäki6
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@fi7
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@cs1 "Hr. formand, mine damer og herrer! I de seneste år har spørgsmål om masseødelæggelsesvåben og våbenkontrol været centrale for EU's udenrigs- og sikkerhedspolitik. Ikke desto mindre har multilaterale tiltag i forbindelse med våbenkontrol og nedrustning i de foregående år stået over for enorme udfordringer, og de opnåede resultater har været beskedne. Der er akut behov for at ændre denne tendens. I februar i år vedtog Rådet en fælles holdning til den sjette revisionskonference. EU's holdning er en balance mellem en realistisk og en ambitiøs tilgang, men ikke desto mindre insisterer vi på en omfattende revision af konventionen og praktiske forbedringer af gennemførelsen af den. Som tillæg til den fælles holdning har EU udarbejdet tematiske arbejdsdokumenter om flere emner. Ud over fælles handling vedtog EU en handlingsplan for BTWC. Deri gav medlemsstater tilsagn om at tage skridt til at styrke konventionen såsom at bekendtgøre eventuelle tillidsskabende tiltag, der iværksættes. Disse konkrete initiativer vil gøre de centrale målsætninger i EU's fælles holdning til revisionskonferencen for BTWC mere plausible. Den tredje revisionskonference for CCW har god, om end måske ikke optimal, chance for at blive en succes. Under alle omstændigheder håber vi på et positivt resultat. Den sjette revisionskonference for BTWC har også fine chancer for at ende med et vellykket resultat. Den tredje revisionskonference for stater, der er kontraherende parter i konventionen om visse konventionelle våben, finder for øjeblikket sted i Genève. Såvel denne konference som den sjette revisionskonference for stater, der er kontraherende parter i konvention om forbud mod biologiske våben og toksinvåben, der vil blive afholdt sidst i november og først i december, er en lejlighed til at vise, at det internationale samfund er i stand til at reagere effektivt på de udfordringer, som våbenkontrol og nedrustning udgør i dag. Alt for ofte bliver civilbefolkningen ofre for brugen af de våben, der er omfattet af konventionen om visse konventionelle våben (CCW). Fjernelse af eksplosive krigsefterladenskaber er en stadigt voksende byrde for det internationale samfund. Den globale udbredelse af protokol V til CCW om eksplosive krigsefterladenskaber og den effektive gennemførelse af den betyder, at vi alle er nødt til at gøre en indsats. EU hilste protokollens ikrafttræden velkommen under revisionskonferencen. Protokollen om eksplosive krigsefterladenskaber blev udarbejdet som reaktion på den humanitære trussel, ueksploderet ammunition, herunder klyngebomber, udgør for civilbefolkningen efter en krig. Begivenhederne for nylig i det sydlige Libanon minder os om de farer, eksplosive krigsefterladenskaber, især klyngebomber, udgør for civilbefolkningen, og det besvær og de omkostninger, der er forbundet med at fjerne dem. Der skal tages hånd om dette problem med det samme. Derfor har EU foreslået, at gruppen af regeringseksperter under CCW skal fortsætte sit arbejde i 2007. Gruppens nuværende mandat omfatter udviklingen af forebyggende tiltag, der skal forbedre konstruktionen af visse typer ammunition med henblik på at minimere den risiko, de udgør for mennesker. Desuden har flere EU-medlemsstater hver for sig givet tilsagn om at indlede forhandlinger om en juridisk bindende protokol som reaktion på de risici, klyngebomber udgør for mennesker. EU-medlemsstaterne har imidlertid ikke samme holdning til, hvordan det temmelig begrænsede område, som klyngebomber udgør inden for rammerne af CCW, skal håndteres. Her til morgen besluttede revisionskonferencen at tilslutte sig EU's holdning til klyngebomber, og der blev truffet beslutning om at foreslå, at der oprettes en tænketank med eksperter, der skal have til formål at udarbejde anbefalinger for fremtidige tiltag i forhold til klyngebomber inden for rammerne af CCW. I de fem år, der er blevet forhandlet om panserminer, har EU igen og igen nævnt, at vores mål er en juridisk bindende protokol, der tilslutter sig den humanitære folkeret og forøger dens værdi. Det virker imidlertid usandsynligt, at der nås til enighed om protokollen ved revisionskonferencen. I over 30 år har konvention om forbud mod biologiske våben og toksinvåben (BTWC) været den normdannende og juridiske hjørnesten inden for biologisk nedrustning og ikkespredning. I dag er biologi et af de hurtigst voksende områder inden for videnskaben med deraf følgende uendeligt potentiale for både godt og slet. BTWC skal kunne tilpasses den videnskabelige udvikling og reagere på enhver tænkelig udfordring, der følger deraf. Det giver revisionskonferencerne lejlighed til. EU har forberedt den sjette revisionskonference for BTWC grundigt i henhold til målsætningerne i EU's strategi mod spredning af masseødelæggelsesvåben. Målsætningerne omfatter især at gøre BTWC verdensomspændende, at fremme national gennemførelse og overholdelse af konventionen på nationalt plan samt at styrke konventionen."@da2 ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Mit Massenvernichtungswaffen und Rüstungskontrolle zusammenhängende Fragen sind in den letzten Jahren zentrale Themen der Gemeinsamen Außen- und Sicherheitspolitik der Europäischen Union gewesen. Die multilateralen Aktivitäten zur Rüstungskontrolle und Abrüstung standen jedoch in den vergangenen Jahren vor enormen Herausforderungen, und die Ergebnisse, die erzielt wurden, waren bescheiden. Diese Tendenz zu ändern, ist dringend geboten. Im Februar dieses Jahres hat der Rat einen gemeinsamen Standpunkt zur Sechsten Überprüfungskonferenz angenommen. Die Haltung der Union ist ein Ausgleich zwischen einem realistischen und einem ambitionierten Ansatz, wobei wir jedoch auf einer umfassenden Überprüfung des Übereinkommens und Verbesserungen bei seiner Umsetzung in der Praxis bestehen. Als Zugabe zu dem Gemeinsamen Standpunkt hat die Union thematische Arbeitspapiere zu einigen Themen ausgearbeitet. Über die gemeinsamen Aktivitäten hinaus hat sich die EU auf einen Aktionsplan zum BWÜ geeinigt. Darin verpflichten sich die Mitgliedstaaten, Maßnahmen zur Stärkung des Übereinkommens zu ergreifen, wie z. B. Mitteilungen über alle bisher ergriffenen vertrauensbildenden Maßnahmen herauszugeben. Diese konkreten Maßnahmen werden die Hauptziele des Gemeinsamen Standpunktes der EU zur BWÜ-Überprüfungskonferenz glaubhafter machen. Die Dritte Überprüfungskonferenz zum CCW hat gute, wenngleich möglicherweise nicht optimale Chancen auf einen erfolgreichen Abschluss. Wir erhoffen uns jedenfalls ein gutes Ergebnis. Auch die Sechste BWÜ-Überprüfungskonferenz hat alle Chancen, erfolgreich abgeschlossen zu werden. Zurzeit tagt in Genf die Dritte Überprüfungskonferenz der Unterzeichnerstaaten des Übereinkommens über bestimmte konventionelle Waffen (CCW). Sowohl diese Konferenz als auch die Ende November – Anfang Dezember stattfindende Sechste Konferenz zur Überprüfung des Übereinkommens über das Verbot von biologischen und Toxinwaffen (BWÜ) geben Gelegenheit zu zeigen, dass die internationale Gemeinschaft wirksam in der Lage ist, auf die heutigen Herausforderungen der Rüstungskontrolle und Abrüstung zu reagieren. Die Zivilbevölkerung ist allzu häufig das Opfer des Einsatzes von Waffen, die unter das Übereinkommen über bestimmte konventionelle Waffen fallen. Die Räumung der explosiven Rückstände von Kriegen ist eine ständig wachsende Belastung für die internationale Gemeinschaft. Die Universalisierung des Protokolls V des CCW-Übereinkommens über nicht detonierte Sprengkörper und dessen wirksame Umsetzung erfordern, dass alle einen Beitrag leisten. Die Europäische Union hat das Inkrafttreten des Protokolls bei der Überprüfungskonferenz begrüßt. Das Protokoll über nicht detonierte Sprengkörper ist als Reaktion auf die humanitäre Bedrohung ausgearbeitet worden, die von nicht explodierten Artilleriegeschossen einschließlich Splitterbomben für die Zivilbevölkerung nach einem Krieg ausgeht. Die jüngsten Ereignisse im Südlibanon rufen uns die von explosiven Rückständen von Kriegen, insbesondere Splitterbomben, ausgehenden Gefahren für die Zivilbevölkerung sowie die Schwierigkeiten und Kosten zu ihrer Beseitigung ins Gedächtnis. Dieses Problem muss unverzüglich angesprochen werden. In diesem Sinne hat die EU vorgeschlagen, dass die Arbeit der CCW-Gruppe von Regierungsexperten im Jahr 2007 fortgesetzt werden soll. Das gegenwärtige Mandat der Arbeitsgruppe umfasst die Entwicklung präventiver Maßnahmen in Bezug auf die Bauart bestimmter Arten von Munition, mit dem Ziel, ihre Gefährlichkeit für die Bevölkerung zu verringern. Darüber hinaus haben sich einige EU-Mitgliedstaaten einzeln dafür ausgesprochen, Verhandlungen über ein rechtsverbindliches Protokoll zu den Risiken von Splitterbomben für die menschliche Bevölkerung aufzunehmen. Allerdings haben die EU-Mitgliedstaaten keine gemeinsame Auffassung darüber, wie man im Rahmen des CCW mit dem ziemlich begrenzten Bereich der Splitterbomben umgehen soll. Heute Morgen ist man bei der Überprüfungskonferenz übereingekommen, die Position der Union zum Problem der Splitterbomben mit aufzunehmen, und es wurde beschlossen, die Einrichtung einer Expertengruppe anzuregen, deren Aufgabe es sein soll, Empfehlungen für den künftigen Umgang mit dem Problem der Splitterbomben im Rahmen des CCW-Übereinkommens auszuarbeiten. In den fünf Jahren, in denen über Antifahrzeugminen verhandelt wurde, hat die EU immer wieder darauf hingewiesen, dass wir ein rechtsverbindliches Protokoll anstreben, das humanitäres Menschenrecht einschließt und diesem einen Mehrwert verschafft. Eine Einigung über dieses Protokoll bei der Überprüfungskonferenz scheint indes eher unwahrscheinlich. Über mehr als 30 Jahre hat das Übereinkommen über das Verbot von biologischen und Toxinwaffen (BWÜ) jetzt als normativer und rechtlicher Eckpfeiler der Abrüstung und der Nichtverbreitung von biologischen Waffen gedient. Heute sind die Biowissenschaften einer der sich am schnellsten entwickelnden Zweige der Wissenschaft mit einem endlosen Potenzial, im Guten wie im Bösen. Wir müssen es schaffen, dass das BWÜ den wissenschaftlichen Entwicklungen und allen damit einhergehenden Herausforderungen angepasst wird. Die Überprüfungskonferenzen sind eine gute Möglichkeit dafür. In Übereinstimmung mit den Zielen der EU-Strategie gegen die Verbreitung von Massenvernichtungswaffen hat sich die Europäische Union gründlich auf die Sechste BWÜ-Überprüfungskonferenz vorbereitet. Zu diesen Zielen gehören beispielsweise die Förderung der weltweiten Anwendung des BWÜ, die einzelstaatliche Umsetzung des Übereinkommens und die Verpflichtung zu seiner Befolgung auf nationaler Ebene sowie die Stärkung des Übereinkommens."@de9 "Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, τα θέματα που αφορούν τα όπλα μαζικής καταστροφής και τον έλεγχο των όπλων είναι στο επίκεντρο της εξωτερικής πολιτικής και της πολιτικής ασφάλειας της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Η πολυμερής δράση για τον έλεγχο των όπλων και τον αφοπλισμό είχε, ωστόσο, τα τελευταία χρόνια να αντιμετωπίσει τεράστιες προκλήσεις, και τα επιτευχθέντα αποτελέσματα υπήρξαν ισχνά. Η τάση αυτή πρέπει επειγόντως να αναστραφεί. Τον Φεβρουάριο αυτού του έτους, το Συμβούλιο ενέκρινε κοινή θέση σχετικά με την έκτη διάσκεψη αναθεώρησης. Η θέση της Ένωσης είναι η επίτευξη ισορροπίας μεταξύ μιας ρεαλιστικής και μιας φιλόδοξης προσέγγισης, η οποία ωστόσο θα επιμένει για μια συνολική αναθεώρηση της σύμβασης και για πρακτικές βελτιώσεις στην εφαρμογή της. Ως προσθήκη στην κοινή θέση, η Ένωση έχει συντάξει θεματικά έγγραφα εργασίας για αρκετά ζητήματα. Πέραν της κοινής δράσης, η ΕΕ συμφώνησε για ένα σχέδιο δράσης σε σχέση με την BTWC. Σε αυτό, τα κράτη μέλη δεσμεύονται να λαμβάνουν μέτρα για την ενίσχυση της σύμβασης, όπως μια ανακοίνωση για οιαδήποτε μέτρα οικοδόμησης εμπιστοσύνης τα οποία έχουν ληφθεί. Αυτά τα συγκεκριμένα μέτρα θα καταστήσουν πιο πειστικούς τους κύριους στόχους της κοινής θέσης της ΕΕ για τη διάσκεψη αναθεώρησης της BTWC. Η τρίτη διάσκεψη αναθεώρησης της CCW έχει καλές, αν και όχι ίσως τις βέλτιστες, πιθανότητες επιτυχίας. Ευελπιστούμε, ωστόσο, σε μια επιτυχή έκβαση. Η Έκτη διάσκεψη αναθεώρησης της BTWC έχει επίσης κάθε πιθανότητα επιτυχούς έκβασης. Η τρίτη διάσκεψη αναθεώρησης των συμβαλλομένων κρατών στη σύμβαση για ορισμένα συμβατικά όπλα, πραγματοποιείται αυτήν τη στιγμή στη Γενεύη. Τόσο αυτή η διάσκεψη όσο και η έκτη διάσκεψη αναθεώρησης των συμβαλλομένων κρατών στη σύμβαση για τα βιολογικά και τοξινικά όπλα που θα πραγματοποιηθεί στη Γενεύη στα τέλη Νοεμβρίου και αρχές Δεκεμβρίου αποτελούν ευκαιρία να δείξουμε ότι η διεθνής κοινότητα είναι ικανή να ανταποκρίνεται σήμερα αποτελεσματικά στις προκλήσεις του ελέγχου όπλων και του αφοπλισμού. Ο άμαχος πληθυσμός είναι συχνότατα θύμα της χρήσης όπλων που καλύπτονται από τη σύμβαση για ορισμένα συμβατικά όπλα. Ο καθαρισμός από μη εκραγέντα πυρομαχικά είναι ένα ολοένα και μεγαλύτερο βάρος για τη διεθνή κοινότητα. Η θέση σε ισχύ σε παγκόσμιο επίπεδο του πέμπτου πρωτοκόλλου της CCW για τα μη εκραγέντα πυρομαχικά και η αποτελεσματική εφαρμογή του σημαίνει ότι όλοι πρέπει να καταβάλουμε προσπάθεια. Η Ευρωπαϊκή Ένωση χαιρέτισε τη θέση σε ισχύ του πρωτοκόλλου στη διάσκεψη αναθεώρησης. Το πρωτόκολλο για τα μη εκραγέντα πυρομαχικά συντάχθηκε σε απάντηση στην ανθρωπιστική απειλή που προκαλείται από μη εκραγέντα πυρομαχικά, περιλαμβανομένων των βομβών διασποράς, για τους άμαχους πληθυσμούς μετά τη λήξη ενός πολέμου. Τα πρόσφατα γεγονότα στον Νότιο Λίβανο φέρνουν στον νου τους κινδύνους που προκαλούν στον άμαχο πληθυσμό τα μη εκραγέντα πυρομαχικά, ιδιαίτερα οι βόμβες διασποράς, και η δυσχέρεια απομάκρυνσής τους. Αυτό το πρόβλημα πρέπει να αντιμετωπιστεί χωρίς καθυστέρηση. Κατά συνέπεια, η ΕΕ έχει προτείνει τη συνέχιση και το 2007 του έργου της ομάδας κυβερνητικών εμπειρογνωμόνων της CCW. Η τρέχουσα εντολή της ομάδας περιλαμβάνει την ανάπτυξη προληπτικών μέτρων για τη βελτίωση του σχεδιασμού ορισμένων τύπων πυρομαχικών, με σκοπό την ελαχιστοποίηση του κινδύνου τους για την ανθρωπότητα. Επιπλέον, αρκετά κράτη μέλη έχουν ατομικά υποσχεθεί να αρχίσουν διαπραγματεύσεις για ένα νομικά δεσμευτικό πρωτόκολλο το οποίο θα απαντούσε στους κινδύνους που ανακύπτουν για την ανθρωπότητα από τις βόμβες διασποράς. Τα κράτη μέλη, ωστόσο, δεν έχουν ίδια άποψη για τον τρόπο χειρισμού του μάλλον περιορισμένου τομέα των βομβών διασποράς εντός του πλαισίου της CCW. Σήμερα το πρωί στη διάσκεψη αναθεώρησης, συμφωνήθηκε να εγκριθεί η θέση της Ένωσης για τις βόμβες διασποράς, και ελήφθη η απόφαση να προταθεί η σύσταση «δεξαμενής σκέψης» εμπειρογνωμόνων, της οποίας σκοπός θα ήταν η προετοιμασία συστάσεων για μελλοντική δράση για τον τρόπο χειρισμού του θέματος των βομβών διασποράς εντός του πλαισίου της CCW. Κατά την πορεία των πενταετών διαπραγματεύσεων για τις νάρκες κατά οχημάτων, η ΕΕ σε σταθερή βάση έκανε αναφορά στο γεγονός ότι ο σκοπός μας είναι ένα νομικά δεσμευτικό πρωτόκολλο το οποίο θα υιοθετεί το διεθνές ανθρωπιστικό δίκαιο και θα εισφέρει προστιθέμενη αξία σε αυτό. Μια συμφωνία για το πρωτόκολλο στη διάσκεψη αναθεώρησης φαίνεται, ωστόσο, απίθανη. Για περισσότερο από 30 χρόνια τώρα, η σύμβαση για τα βιολογικά και τοξινικά όπλα έχει χρησιμεύσει ως ο κανονιστικός και νομικός ακρογωνιαίος λίθος του βιολογικού αφοπλισμού και της μη διάδοσης βιολογικών όπλων. Σήμερα, οι βιοεπιστήμες είναι οι ταχύτερα εξελισσόμενοι κλάδοι της επιστήμης, με απεριόριστες δυνατότητες τόσο για το καλό όσο και για το κακό. Η BTWC πρέπει να είναι ικανή να προσαρμόζεται στις επιστημονικές εξελίξεις και να απαντά σε οιεσδήποτε πιθανές προκλήσεις που τις συνοδεύουν. Οι Διασκέψεις Αναθεώρησης αποτελούν ευκαιρία γι’ αυτόν τον σκοπό. Η Ευρωπαϊκή Ένωση έχει κάνει επιμελέστατες προετοιμασίες για την έκτη διάσκεψη αναθεώρησης της BTWC, σύμφωνα με τους στόχους της στρατηγικής της ΕΕ κατά της διάδοσης όπλων μαζικής καταστροφής. Αυτοί οι στόχοι περιλαμβάνουν ιδιαίτερα τη θέση σε ισχύ της BTWC σε παγκόσμιο επίπεδο, την προώθηση της εφαρμογής της και συμμόρφωσης προς αυτή σε εθνικό επίπεδο και την ενίσχυση της σύμβασης."@el10 "Mr President, ladies and gentlemen, issues relating to weapons of mass destruction and arms control have in recent years been central to the European Union’s Foreign and Security Policy. Multilateral action on arms control and disarmament has nevertheless had to face enormous challenges in previous years, and the results achieved have been modest. There is an urgent need to alter this trend. In February this year, the Council adopted a common position on the Sixth Review Conference. The Union’s position is a balance between a realistic and an ambitious approach, nevertheless insisting on a comprehensive review of the Convention and practical improvements for its implementation. As an add-on to the common position, the Union has drafted thematic working documents on several topics. In addition to joint action, the EU agreed on an Action Plan on the BTWC. In it, Member States committed to taking measures to strengthen the Convention, such as an announcement of any confidence-building measures that have been taken. These concrete measures will make the main aims of the EU's common position on the Review Conference of the BTWC more plausible. The Third Review Conference of the CCW has a good, though not perhaps optimal, chance of success. We hope for a successful outcome, however. The Sixth Review Conference of the BTWC also stands every chance of a successful outcome. The Third Review Conference of the States Parties to the Convention on Certain Conventional Weapons is currently taking place in Geneva. Both this conference and the Sixth Review Conference of the States Parties to the Biological and Toxin Weapons Convention to be held in late November and early December are an opportunity to show that the international community is able effectively to respond to the challenges of arms control and disarmament today. The civilian population is all too often the victim of the use of weapons covered under the Convention on Certain Conventional Weapons. The clearance of explosive remnants of war is an ever-growing burden for the international community. The universalisation of Protocol V to the CCW on Explosive Remnants of War and its effective implementation mean that we all have to make an effort. The European Union welcomed the entry into force of the Protocol at the Review Conference. The Protocol on Explosive Remnants of War was drafted in response to the humanitarian threat caused by unexploded ordnance, including cluster bombs, to civilian populations in the aftermath of a war. The recent events in southern Lebanon bring to mind the dangers caused to the civilian population by explosive remnants of war, especially cluster bombs, and the difficulty and expense of clearing them. This problem has to be addressed without delay. Therefore, the EU has proposed that the work of the CCW Group of Governmental Experts should be continued in 2007. The Group’s current mandate includes the development of preventative measures to improve the design of certain types of munitions, with a view to minimising their risk to humanity. In addition, several EU Member States have individually pledged to start negotiations on a legally binding protocol which would respond to the risks to humanity arising from cluster bombs. The EU Member States, however, do not have a shared view on how to deal with the rather restricted area of cluster bombs within the framework of the CCW. This morning at the Review Conference, it was agreed that the Union’s position on cluster bombs would be endorsed, and the decision was taken to propose the establishment of a think-tank of experts, whose purpose would be to prepare recommendations for future action to deal with cluster bombs within the CCW framework. In the course of the five years of negotiations on anti-vehicle landmines, the EU has consistently made mention of the fact that our objective is a legally binding protocol which endorses international humanitarian law and brings added value to it. Agreement on the protocol at the Review Conference, however, seems unlikely. For more than 30 years now, the Biological and Toxin Weapons Convention has served as the normative and legal cornerstone of biological disarmament and non-proliferation. Today, biosciences are one of the most rapidly evolving branches of science, with infinite potential for both good and bad. The BTWC has to be capable of being adjusted to scientific developments and responding to any possible challenges that go with them. The Review Conferences are an opportunity for this. The European Union has made thorough preparations for the Sixth Review Conference of the BTWC, in accordance with the objectives of the EU Strategy Against the Proliferation of Weapons of Mass Destruction. These objectives include, in particular, making the BTWC apply worldwide, promoting the national implementation of, and compliance with, the Convention at national level, and reinforcement of the Convention."@en4 "Señor Presidente, Señorías, los temas relacionados con las armas de destrucción masiva y el control de armamentos han ocupado un lugar destacado en estos últimos días para la Política Exterior y de Seguridad de la Unión Europea. No obstante, las acciones multilaterales en materia de control de armamento y desarme han tenido que hacer frente a enormes retos en los últimos años y los resultados obtenidos han sido modestos. Es necesario cambiar urgentemente esta tendencia. El Consejo adoptó en el mes de febrero de este año una posición común sobre la Sexta Conferencia de examen. La posición de la Unión establece un equilibrio entre un planteamiento realista y un planteamiento ambicioso, si bien insiste en un examen exhaustivo de la Convención y en la introducción de mejoras prácticas para su aplicación. Como adición a esta posición común, la Unión ha redactado una serie de documentos de trabajo sobre diversos temas. Además de la acción común, la UE ha acordado un Plan de acción sobre la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas. En ella, los Estados miembros se comprometen a adoptar medidas destinadas a reforzar la Convención, como el anuncio de las medidas de fomento de la confianza que hayan adoptado. Estas medidas concretas harán que las principales metas de la posición común de la UE sobre la Conferencia de examen de la Convención resulten más plausibles. La Tercera Conferencia de examen de la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales ofrece buenas posibilidades de éxito, aunque quizás no óptimas. No obstante, esperamos un buen resultado. La Sexta Conferencia de examen de la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas presenta igualmente muy buenas posibilidades de éxito. La tercera Conferencia de los Estados Parte encargada del examen de la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales se celebra actualmente en Ginebra. Tanto esta conferencia como la sexta Conferencia de los Estados Parte encargada del examen de la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas que se celebrará a finales de noviembre y principios de diciembre representan una oportunidad para demostrar que la comunidad internacional es capaz de responder a los retos que plantean hoy día el control de armamento y el desarme. La población civil es víctima con demasiada frecuencia del uso de armas incluidas en la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales. La eliminación de los restos explosivos de guerras se ha convertido en una carga cada vez más pesada para la comunidad internacional. Todos debemos hacer un esfuerzo para que todos los países suscriban el Protocolo V sobre los restos explosivos de guerra anejo a la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales y para su aplicación efectiva. La Unión Europea acoge con beneplácito la entrada en vigor de este Protocolo que tendrá lugar durante la Conferencia de examen. El Protocolo sobre restos explosivos de guerra fue redactado como respuesta a la amenaza humanitaria que presenta la munición de artillería sin explotar, incluyendo las bombas de racimo, para la población civil tras una guerra. Los recientes acontecimientos ocurridos en el sur del Líbano nos recuerdan los peligros que engendran los restos explosivos de guerra para la población civil, en particular las bombas de racimo, así como la dificultad y el gasto que suponen su eliminación. Este problema debe resolverse sin demora. Por ello, la UE ha propuesto que los trabajos del Grupo de Expertos Gubernamentales creado por la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales prosigan en 2007. El mandato actual de este Grupo contempla la elaboración de medidas preventivas para mejorar el diseño de determinados tipos de municiones con el fin de reducir al mínimo el riesgo que representan para la humanidad. Además, varios Estados miembros de la UE se han comprometido por su parte a iniciar negociaciones sobre un protocolo jurídicamente vinculante para hacer frente a los riesgos que encierran las bombas de racimo para la humanidad. Sin embargo, los Estados miembros de la UE no tienen un punto de vista común sobre como abordar el tan restringido ámbito de las bombas de racimo en el marco de la Convención sobre la prohibición de ciertas armas convencionales. Esta mañana en la Conferencia de examen se acordó apoyar la posición de la Unión respecto a las bombas de racimo, y se tomó la decisión de proponer la creación de un Grupo de expertos, cuya tarea consistiría en elaborar recomendaciones para aprobar medidas en el futuro para ocuparse de las bombas de racimo en el marco de esta Convención. Durante los cinco años que han durado las negociaciones sobre minas terrestres antivehículos, la UE ha señalado constantemente que nuestro objetivo es un protocolo jurídicamente vinculante que apoye el Derecho humanitario internacional y le aporte valor añadido. No obstante, parece poco probable que se llegue a un acuerdo sobre este protocolo en la Conferencia de examen. Durante más de treinta años, la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas ha servido de piedra angular normativa y legal para el desarme biológico y la no proliferación de estas armas. Hoy día, las ciencias de la vida son una de las ramas de la ciencia que avanzan con mayor rapidez, lo que implica posibilidades infinitas para hacer tanto el bien como el mal. Es necesario que la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas pueda adaptarse a los avances científicos para responder a los problemas que estos puedan conllevar. Las Conferencias de examen brindan una oportunidad para hacerlo. La Unión Europea ha realizado preparativos exhaustivos para la Sexta Conferencia de examen de la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas, de acuerdo con los objetivos de la Estrategia de la UE contra la Proliferación de Armas de Destrucción Masiva. Entre estos objetivos destaca la aplicación a escala mundial de la Convención sobre las armas biológicas y toxínicas, la promoción de la aplicación y cumplimiento a escala nacional de la Convención y el refuerzo de la misma."@es20 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@et5 ". Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, les questions liées aux armes de destruction massive et au contrôle des armements ont occupé, ces dernières années, une place centrale au sein de la politique étrangère et de sécurité de l’Union européenne. Les actions multilatérales entreprises en matière de contrôle des armements et de désarmement se sont néanmoins heurtées à d’importants obstacles au cours des années précédentes et leurs résultats ont été assez modestes. Il est donc urgent d’infléchir cette tendance. En février de cette année, le Conseil a adopté une position commune sur la sixième conférence d’examen. La position de l’Union opère un équilibre entre une approche réaliste et ambitieuse, tout en insistant cependant sur un examen détaillé de la convention et sur des améliorations pratiques visant sa mise en œuvre. Outre cette position commune, l’Union a également élaboré des documents de travail thématiques sur plusieurs sujets. Parallèlement aux actions conjointes, l’UE a convenu d’un plan d’action relatif à la CABT. Dans ce plan d’action, les États membres se sont engagés à prendre des mesures afin de renforcer la convention, notamment l’annonce de toute mesure de confiance. Ces mesures concrètes confèreront un caractère plus plausible aux principaux objectifs de la position commune de l’UE concernant la conférence d’examen de la CABT. La troisième conférence d’examen de la CCAC a de bonnes chances, quoique peut-être pas optimales, de réussir. Nous espérons néanmoins des résultats satisfaisants. La sixième conférence d’examen de la CABT a également toutes les chances de produire de bons résultats. La troisième conférence d’examen des États parties à la convention sur certaines armes classiques se tient actuellement à Genève. Tant cette conférence que la sixième conférence d’examen des États parties à la convention sur l’interdiction des armes biologiques et à toxines, qui se tiendra à la fin du mois de novembre et au début du mois de décembre, sont l’occasion de montrer que la communauté internationale est pleinement en mesure de relever les défis d’aujourd’hui liés au contrôle des armements et au désarmement. La population civile est trop souvent la victime de l’utilisation d’armes visées par la convention sur certaines armes classiques (CCAC). Les opérations de nettoyage des restes explosifs de guerre font peser une charge de plus en plus lourde sur les membres de la communauté internationale. L’universalisation du protocole V de la CCAC relatif aux restes explosifs de guerre et sa mise en œuvre effective impliquent des efforts de notre part à tous. L’Union européenne a salué l’entrée en vigueur du protocole lors de la conférence d’examen. Ce protocole a été élaboré en réponse à la menace humanitaire que représentent les engins non explosés, dont les bombes à fragmentation, pour les populations civiles à la suite d’un conflit armé. Les événements survenus récemment au Sud-Liban rappellent les dangers encourus par la population civile du fait des restes explosifs de guerre, et plus particulièrement des bombes à fragmentation, ainsi que la complexité et le coût des opérations de nettoyage. Ce problème doit être abordé sans attendre. Par conséquent, l’UE a proposé que les travaux du groupe d’experts gouvernementaux de la CCAC se poursuivent en 2007. L’actuel mandat du groupe inclut l’élaboration de mesures préventives visant à améliorer la conception de certains types de munitions, en vue de minimiser les risques pour l’humanité. En outre, plusieurs États membres de l’UE se sont engagés, à titre individuel, à entamer des négociations relatives à un protocole juridiquement contraignant qui répondrait aux risques représentés par les bombes à fragmentation pour l’humanité. Cependant, les États membres de l’UE ne partagent pas le même avis quant à l’approche à adopter vis-à-vis de ces bombes - un volet relativement restreint - dans le cadre de la CCAC. Ce matin, lors de la conférence d’examen, il a été convenu d’approuver la position de l’Union sur les bombes à fragmentation et il a été décidé de proposer la création d’un groupe d’experts chargé de produire des recommandations relatives aux futures actions à entreprendre sur le plan des bombes à fragmentation dans le cadre de la CCAC. Au cours des cinq ans qu’ont duré les négociations relatives aux mines antivéhicules, l’UE a constamment indiqué que notre objectif était un protocole juridiquement contraignant, portant approbation du droit humanitaire international et lui conférant une valeur ajoutée. Toutefois, il est peu probable que ce protocole fasse l’objet d’un accord de la conférence d’examen. Depuis plus de 30 ans désormais, la convention sur l’interdiction des armes biologiques et à toxines (CABT) sert de pierre angulaire, tant normative que juridique, du désarmement et de la non-prolifération des armes biologiques. Aujourd’hui, les biosciences sont l’une des branches de la science dont l’évolution est la plus rapide et qui présentent un potentiel infini d’applications et ce, pour le meilleur comme pour le pire. La CABT doit pouvoir être adaptée à l’évolution des progrès scientifiques et être en mesure de relever les défis potentiels qui les accompagneront. Les conférences d’examen nous en offrent l’occasion. L’Union européenne s’est minutieusement préparée à la sixième conférence d’examen de la CABT, conformément aux objectifs de la stratégie de l’UE contre la prolifération des armes de destruction massive. Ces objectifs incluent, plus particulièrement, l’application de la CABT à l’échelle mondiale, l’encouragement à la mise en œuvre nationale de la convention, son respect au niveau national et son renforcement."@fr8 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@hu11 ". Signor Presidente, onorevoli parlamentari, negli ultimi anni le questioni relative alle armi di distruzione di massa e al controllo degli armamenti sono state al centro della politica estera e di sicurezza comune dell’Unione europea. L’azione multilaterale sul controllo degli armamenti e sul disarmo si è comunque trovata di fronte a enormi sfide in anni precedenti, e i risultati ottenuti sono stati modesti. Esiste un urgente bisogno di invertire questa tendenza. Nel febbraio di quest’anno, il Consiglio ha adottato una posizione comune sulla sesta Conferenza di revisione. Si tratta di una posizione di compromesso tra un approccio realistico e uno più ambizioso, che insiste comunque su una revisione generale della Convenzione e su interventi pratici di miglioramento della sua attuazione. In aggiunta alla posizione comune, l’Unione ha preparato documenti di lavoro tematici su diversi argomenti. Oltre all’azione comune, l’UE ha concordato un piano d’azione sulla Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche, nel quale gli Stati membri si sono impegnati a prendere misure per rafforzare la Convenzione, quali l’annuncio di eventuali misure di rafforzamento della fiducia. Queste misure concrete renderanno più plausibili i principali obiettivi della posizione comune dell’UE sulla Conferenza di revisione della Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche. La terza Conferenza di revisione della Convenzione su talune armi convenzionali ha buone, anche se non ottime, probabilità di successo. Ci auguriamo in ogni caso un esito positivo. Anche la sesta Conferenza di revisione della Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche presenta buone probabilità di concludersi con successo. A Ginevra si sta svolgendo la terza Conferenza di revisione degli Stati firmatari della Convenzione su talune armi convenzionali. Sia questa conferenza che la sesta Conferenza di revisione degli Stati firmatari della Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche, prevista tra la fine di novembre e l’inizio di dicembre, sono un’occasione per dimostrare che la comunità internazionale oggi è in grado di rispondere con efficacia alle sfide del controllo degli armamenti e del disarmo. Troppo spesso la popolazione civile è vittima dell’utilizzo di armi contemplate dalla Convenzione su talune armi convenzionali. La rimozione dei residuati bellici esplosivi rappresenta un onere crescente per la comunità internazionale. L’universalizzazione del protocollo V della Convenzione su talune armi convenzionali relativo ai residuati bellici esplosivi e la sua effettiva attuazione implica che tutti dobbiamo fare uno sforzo. L’Unione europea ha accolto con favore l’entrata in vigore del protocollo nel corso della Conferenza di revisione. Il protocollo sui residuati bellici esplosivi è stato redatto in risposta alla minaccia umanitaria rappresentata dagli ordigni inesplosi, comprese le bombe a grappolo, nei confronti delle popolazioni civili successivamente a una guerra. I recenti avvenimenti nel Libano meridionale ci rammentano i pericoli per la popolazione civile derivanti dai residuati bellici esplosivi, in particolare le bombe a grappolo, nonché le difficoltà e i costi della loro rimozione. Occorre affrontare senza indugio questo problema. Di conseguenza, l’UE ha proposto che il lavoro del gruppo di esperti governativi previsto dalla Convenzione su talune armi convenzionali continui nel 2007. L’attuale mandato del gruppo comprende la formulazione di misure preventive per migliorare la progettazione di determinati tipi di munizioni, nell’intento di ridurre al minimo i rischi per la popolazione. Inoltre, diversi Stati membri dell’UE si sono impegnati individualmente ad avviare i negoziati su un protocollo giuridicamente vincolante, inteso a rispondere ai rischi per l’umanità derivanti dalle bombe a grappolo. Tuttavia, gli Stati membri dell’UE non hanno un’opinione comune su come trattare l’aspetto relativamente limitato delle bombe a grappolo nel quadro della Convenzione su talune armi convenzionali. Questa mattina alla Conferenza di revisione si è convenuto di appoggiare la posizione dell’Unione sulle bombe a grappolo e si è presa la decisione di proporre l’istituzione di un gruppo di esperti allo scopo di preparare raccomandazioni per interventi futuri relativi alle bombe a grappolo nel quadro della Convenzione in questione. Nel corso dei cinque anni di negoziati sulle mine terrestri antiveicolo, l’UE ha ripetutamente menzionato che il nostro obiettivo è un protocollo giuridicamente vincolante che promuova il diritto umanitario internazionale e vi apporti un valore aggiunto. Tuttavia un accordo su un simile protocollo appare improbabile alla Conferenza di revisione. Sono ormai più di trent’anni che la Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche funge da base normativa e giuridica per il disarmo e la non proliferazione di armi biologiche. Oggi, quello delle bioscienze è uno dei settori scientifici che si evolvono più rapidamente, con infinite potenzialità positive e negative. La Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche dev’essere in grado di adeguarsi agli sviluppi scientifici e di rispondere alle possibili sfide che li accompagnano. Le conferenze di revisione sono un’opportunità in questo senso. L’Unione europea ha lavorato intensamente per prepararsi alla sesta Conferenza di revisione della Convenzione sulle armi biologiche e tossiniche, in linea con gli obiettivi della strategia dell’UE contro la proliferazione delle armi di distruzione di massa. Questi obiettivi comprendono, in particolare, l’applicazione di questa Convenzione in tutto il mondo, la promozione della sua attuazione e della sua osservanza a livello nazionale, nonché il suo rafforzamento."@it12 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@lt14 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@lv13 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@mt15 "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, kwesties met betrekking tot massavernietigingswapens en wapenbeheersing speelden de afgelopen jaren een belangrijke rol in het gemeenschappelijk buitenlands- en veiligheidsbeleid van de Europese Unie. De multilaterale maatregelen voor wapenbeheersing en ontwapening hebben de afgelopen jaren echter met grote problemen te maken gehad en er zijn slechts bescheiden resultaten geboekt. Het is zeer noodzakelijk om deze trend te keren. In februari van dit jaar nam de Raad een gemeenschappelijk standpunt aan met betrekking tot de zesde toetsingsconferentie. Het standpunt van de Europese Unie balanceert tussen een realistische en een ambitieuze aanpak, maar behelst niettemin dat er een alomvattende toetsing van het verdrag en praktische verbeteringen voor de implementatie ervan wordt geëist. Als aanvulling op het gemeenschappelijk standpunt heeft de Europese Unie thematische werkdocumenten over verscheidene onderwerpen opgesteld. Naast gemeenschappelijke acties heeft de Europese Unie afspraken gemaakt over een actieplan met betrekking tot de BTWC. Hierin hebben de lidstaten zich verbonden tot het nemen van maatregelen om het verdrag te versterken, zoals het jaarlijks afgeven van een verklaring over de genomen vertrouwenwekkende maatregelen. Deze concrete maatregelen vergroten de geloofwaardigheid van de belangrijkste doelen in het gemeenschappelijk standpunt van de Europese Unie inzake de toetsingsconferentie van de BTWC. De derde toetsingsconferentie van de CWV heeft een goede, hoewel niet optimale, kans van slagen. Wij hopen echter op een goed resultaat. Ook de zesde toetsingsconferentie van de BTWC heeft alle kans van slagen. De derde toetsingsconferentie van de staten die partij zijn bij het Verdrag inzake bepaalde conventionele wapens vindt momenteel in Genève plaats. Zowel deze conferentie als de zesde toetsingsconferentie van de staten die partij zijn bij het Verdrag inzake biologische en toxinewapens, die eind november en begin december wordt gehouden, bieden de mogelijkheid aan te tonen dat de internationale gemeenschap in staat is de actuele uitdagingen van wapenbeheersing en ontwapening effectief aan te gaan. De burgerbevolking is veel te vaak het slachtoffer van het gebruik van wapens die onder het Conventionelewapensverdrag (CWV) vallen. Het opruimen van ontplofbare oorlogsresten wordt een steeds grotere taak voor de internationale gemeenschap. De wereldwijde toepassing van Protocol V van het CWV inzake ontplofbare oorlogsresten en de doeltreffende implementatie ervan eisen werk van ons allemaal. De Europese Unie verwelkomde het van kracht worden van het Protocol tijdens de toetsingsconferentie. Het Protocol inzake ontplofbare oorlogsresten is opgesteld als antwoord op de humanitaire dreiging die niet-ontplofte conventionele wapens, waaronder clusterbommen, na een oorlog voor de burgerbevolking vormen. De recente gebeurtenissen in Zuid-Libanon wijzen ons op de gevaren voor de burgerbevolking van ontplofbare oorlogsresten, vooral clusterbommen, en herinneren ons eraan hoe moeilijk en duur het is die te ruimen. Dit probleem moet onmiddellijk worden aangepakt. Daarom heeft de Europese Unie voorgesteld om het werk van de Groep regeringsdeskundigen van de CWV in 2007 voort te zetten. Het huidige mandaat van de Groep omvat de ontwikkeling van preventieve maatregelen om de eigenschappen van bepaalde typen munitie te verbeteren, zodat het humanitaire gevaar ervan wordt verkleind. Bovendien heeft een aantal lidstaten van de Europese Unie individueel gepleit om onderhandelingen te beginnen over een juridisch bindend protocol, dat een oplossing moet bieden voor de humanitaire gevaren van clusterbommen. De lidstaten van de Europese Unie hebben echter geen gemeenschappelijk standpunt over hoe er moet worden omgegaan met het tamelijk beperkte gebied van clusterbommen in het kader van de CWV. Vanmorgen werd op de toetsingsconferentie afgesproken het standpunt van de Europese Unie inzake clusterbommen vast te leggen en werd besloten een denktank van deskundigen op te richten die aanbevelingen moet voorbereiden voor de toekomstige behandeling van clusterbommen in het kader van de CWV. In de vijf jaar durende onderhandelingen over antitankmijnen heeft de Europese Unie consequent naar voren gebracht dat ons doel een juridisch bindend protocol is, dat het internationaal humanitair recht bevestigt en daar meerwaarde aan geeft. Het is echter niet waarschijnlijk dat er op de toetsingsconferentie overeenstemming over het protocol wordt bereikt. Al meer dan dertig jaar is het Verdrag inzake biologische en toxinewapens (de BTWC) de normatieve en wettige hoeksteen van de ontwapening en non-proliferatie van biologische wapens. Vandaag de dag zijn de biowetenschappen een van de snelst ontwikkelende takken van wetenschap, met onbeperkte mogelijkheden in positieve en negatieve zin. De BTWC moet aangepast kunnen worden aan wetenschappelijke ontwikkelingen en moet eventuele uitdagingen die hiermee gepaard gaan, het hoofd kunnen bieden. De toetsingsconferenties bieden hiervoor de mogelijkheid. De Europese Unie heeft zich grondig voorbereid op de zesde toetsingsconferentie van de BTWC, in overeenstemming met de doelen van de EU-strategie ter bestrijding van de verspreiding van massavernietigingswapens. Deze doelen omvatten vooral de wereldwijde toepassing van de BTWC, de bevordering van de implementatie en inachtneming van het verdrag op nationaal niveau alsmede de versterking van het verdrag."@nl3 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@pl16 "Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, nos últimos anos, as questões relativas a armas de destruição maciça e controlo de armamentos têm estado no centro da Política Externa e de Segurança da União Europeia. No entanto, a acção multilateral relativa ao controlo de armamentos e ao desarmamento teve de enfrentar enormes desafios em anos anteriores, tendo os resultados obtidos sido modestos. Urge alterar esta tendência. Em Fevereiro deste ano, o Conselho adoptou uma posição comum sobre a Sexta Conferência de Revisão. A posição da União é um equilíbrio entre uma abordagem realista e outra ambiciosa, mas sem deixar de insistir numa revisão completa da Convenção e no aspecto das melhorias práticas para a sua aplicação. Em complemento à posição comum, a União elaborou documentos de trabalho temáticos sobre vários tópicos. Além da acção conjunta, a UE chegou a acordo sobre um Plano de Acção relativo à Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC), no qual os Estados-Membros se comprometem a tomar medidas de reforço da Convenção, tais como o anúncio das medidas tomadas para instaurar um clima de confiança. Estas medidas concretas tornarão mais plausíveis os principais objectivos da posição comum da UE sobre a Conferência de Revisão da Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC). A Terceira Conferência de Revisão da Convenção sobre as Armas Desumanas (CCW) tem boas, mas não óptimas, possibilidades de ser bem sucedida. Esperamos, no entanto, que produza bons resultados. A Sexta Conferência de Revisão da Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC) tem também todas as possibilidades de ser frutífera. Decorre presentemente em Genebra a Terceira Conferência de Revisão dos Estados Partes na Convenção sobre Certas Armas Convencionais. Esta conferência e a Sexta Conferência de Revisão dos Estados Partes na Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas, a realizar no final de Novembro e princípio de Dezembro, constituem uma oportunidade para demonstrar que a comunidade internacional está efectivamente apta a responder aos actuais desafios em matéria de controlo de armamentos e desarmamento. A população civil é, demasiadas vezes, vítima da utilização das armas abrangidas pela Convenção sobre Certas Armas Convencionais. A eliminação dos resíduos de guerra explosivos está a tornar-se um fardo cada vez mais pesado para a comunidade internacional. A universalização do Protocolo V sobre Resíduos de Guerra Explosivos anexo à Convenção sobre as Armas Desumanas (CCW) e a sua aplicação efectiva significam que temos todos de fazer um esforço. A União Europeia saudou a entrada em vigor do Protocolo na Conferência de Revisão. O Protocolo sobre Resíduos de Guerra Explosivos foi elaborado em resposta à ameaça humanitária que os engenhos por explodir, entre os quais bombas de fragmentação, representam para as populações civis após o fim de uma guerra. Os recentes acontecimentos no Sul do Líbano recordam os perigos que ameaçam a população civil devido aos resíduos de guerra explosivos, nomeadamente as bombas de fragmentação, e para a dificuldade e os custos da sua eliminação. Este problema tem de ser tratado rapidamente. Nesse sentido, a UE propôs a continuação do trabalho do Grupo de Peritos Governamentais da Convenção sobre as Armas Desumanas (CCW) em 2007. O mandato actual do Grupo inclui o desenvolvimento de medidas preventivas para melhorar a concepção de determinados tipos de munições, com vista a minimizar o risco que elas acarretam para a humanidade. Além disso, vários Estados-Membros da UE comprometeram-se individualmente a começar a negociar um protocolo juridicamente vinculativo que responda aos riscos para a humanidade decorrentes das bombas de fragmentação. Contudo, os Estados-Membros da UE não têm uma opinião comum sobre como lidar com a área bastante restrita das bombas de fragmentação no quadro da Convenção sobre as Armas Desumanas (CCW). Esta manhã, na Conferência de Revisão, ficou acordado o apoio à posição da União sobre as bombas de fragmentação e foi tomada a decisão de propor a constituição de um grupo de reflexão ( ) formado por peritos, com a finalidade de elaborar recomendações para uma acção futura que permita tratar a questão das bombas de fragmentação no quadro da Convenção sobre as Armas Desumanas (CCW). No decurso dos cinco anos de negociações sobre as minas terrestres anti-veículo, a UE fez continuamente menção ao facto de o nosso objectivo ser um protocolo juridicamente vinculativo que apoie o direito humanitário internacional e lhe confira valor acrescentado. Porém, é pouco provável que se chegue a um acordo sobre o protocolo na Conferência de Revisão. Há mais de 30 anos que a Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas constitui a pedra angular normativa e jurídica em matéria de desarmamento e não-proliferação de armas biológicas. Hoje, as biociências são um dos ramos da ciência em mais rápida evolução, com um potencial infinito para o bem e para o mal. A Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC) tem de ser capaz de se adaptar aos desenvolvimentos científicos e responder aos eventuais desafios que os acompanhem. As Conferências de Revisão são uma oportunidade para avançar nesse sentido. A União Europeia preparou-se meticulosamente para os trabalhos da Sexta Conferência de Revisão da Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC), em conformidade com os objectivos da Estratégia da UE contra a Proliferação de Armas de Destruição Maciça, que consistem, nomeadamente, na aplicação da Convenção sobre as Armas Biológicas e Toxínicas (BTWC) à escala mundial, na promoção da aplicação e do cumprimento da Convenção ao nível nacional e no reforço da Convenção."@pt17 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@sk18 "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, joukkotuhoaseisiin ja asevalvontaan liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet keskeiseen asemaan Euroopan unionin yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa. Monenkeskisessä asevalvonta- ja aseidenriisuntatoiminnassa on kuitenkin menneinä vuosina kohdattu suuria haasteita ja saavutetut tulokset ovat olleet niukkoja. Tarvetta tämän kehityssuunnan muutokseen on erittäin suuri. Neuvosto hyväksyi kuudetta tarkastelukonferenssia koskevan yhteisen kannan helmikuussa tänä vuonna. Unionin kanta tasapainoilee realistisen ja kunnianhimoisen lähestymistavan välillä vaatien kuitenkin kattavaa sopimuksen tarkastelua ja käytännön parannuksia sopimuksen täytäntöönpanoon. Yhteisen kannan täydennykseksi unioni on valmistellut temaattisia työpapereita useista aiheista. Yhteisten toimien lisäksi Euroopan unioni on sopinut biologisten aseiden kieltosopimusta koskevasta toimintasuunnitelmasta. Siinä jäsenvaltiot sitoutuivat omalta osaltaan sopimusta vahvistaviin toimiin, kuten toimittamaan vuosittain luottamusta lisääviä toimia koskevan ilmoituksen. Nämä konkreettiset toimet lisäävät biologisten aseiden kieltosopimuksen tarkastelukonferenssia koskevassa EU:n yhteisessä kannassa esitettyjen tärkeimpien tavoitteiden uskottavuutta. Edellytykset tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen tarkastelukonferenssille ovat hyvät, vaikkakaan eivät ehkä optimaaliset. Olemme kuitenkin toiveikkaita onnistuneen konferenssin suhteen. Myös biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudennessa tarkastelukonferenssissa on olemassa kaikki mahdollisuudet hyvään lopputulokseen. Parhaillaan Genevessä on meneillään tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen kolmas tarkastelukonferenssi. Tämä konferenssi sekä marras-joulukuun taitteessa järjestettävä biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudes tarkastelukonferenssi tarjoavat molemmat mahdollisuuden osoittaa, että kansainvälinen yhteisö kykenee tehokkaasti vastaamaan tämän päivän asevalvontaa ja aseidenriisuntaa koskeviin haasteisiin. Siviiliväestö joutuu aivan liian usein tavanomaisten aseiden rajoittamissopimuksen, ns. CCW-sopimuksen, piiriin kuuluvien aseiden uhriksi. Sodan räjähtämättömien jäänteiden raivaaminen on yhä kasvava taakka kansainväliselle yhteisölle. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskevan viidennen pöytäkirjan universalisaatio ja sen tehokas täytäntöönpano edellyttävät työtä meiltä kaikilta. Euroopan unioni toi julki tyytyväisyytensä pöytäkirjan voimaantuloon tarkastelukonferenssin aikana. Sodan räjähtämättömiä jäänteitä koskeva pöytäkirja on laadittu vastaukseksi humanitaariseen uhkaan, jonka räjähtämättömiksi jääneet tavanomaiset ammukset, mukaan lukien kuorma-ammukset, aiheuttavat sodan päättymisen jälkeen siviileille. Viimeaikaiset tapahtumat Etelä-Libanonissa muistuttavat sodan räjähtämättömien jäänteiden, varsinkin kuorma-ammusten, siviiliväestölle aiheuttamista vaaroista ja niiden raivaamisen vaikeudesta ja kalleudesta. Ongelmaan on puututtava viipymättä. Sen takia EU on esittänyt, että CCW-sopimuksen asiantuntijatason työskentelyä jatkettaisiin vuonna 2007. Nykyinen mandaatti käsittää eri ammustyyppien teknisten ominaisuuksien kehittämisen ennaltaehkäisevästi, jotta niiden aiheuttama humanitaarinen vaara vähenisi. Sen lisäksi useat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat kansallisesti liittyneet esitykseen aloittaa neuvottelut oikeudellisesti sitovasta pöytäkirjasta, joka vastaisi kuorma-ammusten aiheuttamiin humanitaarisiin vaaroihin. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole yhteistä kantaa erityisesti kuorma-ammuksiin rajattuun käsittelyyn CCW-sopimuksen puitteissa. Tänään aamulla tarkastelukonferenssissa on sovittu unionin kuorma-ammuksia koskevan kannan vahvistamisesta ja päätetty esittää asiantuntijatyöryhmän perustamista. Sen tarkoituksena on valmistella suosituksia jatkotoimenpiteistä kuorma-ammusten käsittelemiseksi tavanomaisia aseita koskevan sopimuksen puitteissa. Viisi vuotta kestäneissä neuvotteluissa ajoneuvomiinoista EU on johdonmukaisesti tuonut esille, että tavoitteenamme on oikeudellisesti sitova, kansainvälistä humanitaarista oikeutta vahvistava ja sille lisäarvoa tuova pöytäkirja. Pöytäkirjasta sopiminen tarkastelukonferenssissa ei näytä todennäköiseltä. Biologisten aseiden kieltosopimus on jo yli 30 vuoden ajan toiminut biologisia aseita koskevan aseidenriisunnan ja aseiden leviämisen estämisen normatiivisena ja laillisena kulmakivenä. Biotieteet ovat yksi tämän hetken nopeimmin kehittyvistä tieteen haaroista, jonka mahdollisuudet ovat mittaamattomat – niin hyvässä kuin pahassakin. Kieltosopimuksen on pystyttävä mukautumaan tieteen kehitykseen ja vastaamaan sen tuomiin haasteisiin. Tarkastelukonferenssit antavat tähän mahdollisuuden. Euroopan unioni on valmistautunut kattavasti Biologisten aseiden kieltosopimuksen kuudenteen tarkastelukonferenssiin Euroopan unionin joukkotuhoasestrategian tavoitteiden mukaisesti. Näihin tavoitteisiin kuuluu erityisesti kieltosopimuksen saattaminen maailmanlaajuiseksi, sopimuksen kansallisen täytäntöönpanon ja noudattamisen tehostaminen sekä sopimuksen vahvistaminen."@sl19 "Herr talman, mina damer och herrar! Frågorna om massförstörelsevapen och vapenkontroll har varit centrala i Europeiska unionens utrikes- och säkerhetspolitik de senaste åren. Det multilaterala agerandet när det gäller vapenkontroll och nedrustning har trots detta präglats av enorma utmaningar under de senaste åren, och de resultat som nåtts har varit blygsamma. Det finns ett brådskande behov av att vända utvecklingen. I februari i år antog rådet en gemensam ståndpunkt om den sjätte översynskonferensen. EU:s ståndpunkt är en avvägning mellan en realistisk och ambitiös taktik, dock med krav på en omfattande översyn av konventionen och praktiska förbättringar av dess genomförande. Som ett tillägg till den gemensamma ståndpunkten har EU utarbetat tematiska arbetsdokument om flera olika frågor. Förutom gemensamma åtgärder enades EU om en handlingsplan om BTV-konventionen, i vilken medlemsstaterna åtar sig att vidta åtgärder för att stärka konventionen, som att sända uppgifter om de förtroendeskapande åtgärder som de har vidtagit. Dessa konkreta åtgärder kommer att bidra till att man kan göra de huvudsakliga målsättningarna i EU:s gemensamma ståndpunkt om konferensen om översyn av BTV-konventionen mer plausibla. Det finns en god, även om den kanske inte är optimal, chans att den tredje konferensen om översyn av CCW-konventionen blir framgångsrik. Vi hoppas dock på ett framgångsrikt resultat. Chanserna att nå ett lyckat resultat av den sjätte översynskonferensen om BTV-konventionen är också goda. Den tredje översynskonferensen för de stater som är anslutna till konventionen om vissa konventionella vapen (CCW-konventionen) pågår för närvarande i Genève. Både denna konferens och den sjätte konferensen om översyn av konventionen om biologiska vapen och toxinvapen som kommer att äga rum i slutet av november och början av december, utgör ett tillfälle för att visa att världssamfundet kan bemöta dagens utmaningar när det gäller vapenkontroll och nedrustning på ett effektivt sätt. Civilbefolkningen faller alltför ofta offer för användning av vapen som omfattas av konventionen om vissa konventionella vapen. Röjning av explosiva lämningar från krig är en ständigt växande börda för världssamfundet. Om protokoll V i CCW-konventionen om explosiva lämningar efter krig ska kunna göras allmängiltigt och genomförandet av det ska bli effektivt måste vi alla göra en insats. EU välkomnade protokollets ikraftträdande vid översynskonferensen. Protokollet om explosiva lämningar efter krig utarbetades som svar på det humanitära hot som oexploderad ammunition, däribland klusterbomber, innebär för civilbefolkningar efter krig. De senaste händelserna i södra Libanon är en påminnelse om de faror som explosiva lämningar efter krig, särskilt klusterbomber, orsakar civilbefolkningen och hur svårt och dyrt det är att röja dem. Vi måste ta itu med detta problem utan dröjsmål. Därför har EU föreslagit att CCW-gruppen med regeringsexperter ska fortsätta sitt arbete under 2007. Gruppens nuvarande mandat innefattar utarbetande av förebyggande åtgärder för att förbättra utformningen av vissa typer av krigsmateriel för att minska risken för människor. Dessutom har flera EU-medlemsstater individuellt förbundit sig att inleda förhandlingar om ett rättsligt bindande protokoll för att bemöta de risker som klusterbomber utgör för människor. EU:s medlemsstater är dock inte eniga om hur det tämligen begränsade området för klusterbomber ska hanteras inom ramen för CCW-konventionen. Vid översynskonferensen i morse enades man om att EU:s ståndpunkt om klusterbomber ska stödjas, och man beslutade att föreslå att en tankesmedja av experter ska inrättas med målet att utarbeta rekommendationer för framtida åtgärder för att ta itu med klusterbomber inom ramen för CCW-konventionen. Under fem års förhandlingar om fordonsminor har EU ständigt påtalat att vårt mål är ett rättsligt bindande protokoll som understöder den internationella humanitära rätten och tillför mervärde. Det förefaller dock osannolikt att man kan enas om detta protokoll vid översynskonferensen. Vid det här laget har konventionen om biologiska vapen och toxinvapen (BTV-konventionen) tjänat som den normgivande och rättsliga hörnstenen för biologisk nedrustning och icke-spridning i över 30 år. Biovetenskapen är en av de vetenskapsgrenar som utvecklas snabbast i dag, med ändlösa möjligheter att göra både gott och ont. BTV-konventionen måste kunna anpassas till den vetenskapliga utvecklingen och bidra till att bemöta alla eventuella utmaningar som detta medför. Översynskonferensen är ett tillfälle för detta. EU har förberett sig grundligt för den sjätte konferensen om översyn av konventionen om biologiska vapen och toxinvapen, i enlighet med målen för EU-strategin mot spridning av massförstörelsevapen. De särskilda målsättningarna är att se till att BTV-konventionen tillämpas över hela världen, främja genomförande och efterlevnad av konventionen på nationell nivå och förstärka den."@sv21
lpv:unclassifiedMetadata	"Paula Lehtomäki,"5,19,15,1,18,14,16,11,13 "neuvoston puheenjohtaja"5,19,15,1,18,14,11,16,13 "think-tank"17

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph