Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-11-14-Speech-2-392"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech⁶
dcterms:Date	"2006-11-14"^^xsd:date⁶
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Infotund (küsimused nõukogule)⁶
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language⁶
lpv:document identification number	"en.20061114.38.2-392"⁶
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-11-14-Speech-2-393⁶
lpv:speaker	lp:Paula Lehtomäki⁶
lpv:spoken text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@fi⁷
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@cs¹ "Hr. formand, mine damer og herrer! Rådet er klar over, at Island har sagt, at landet vil genoptage kommerciel hvalfangst trods Den Internationale Hvalkommissions moratorium på hvalfangst, som trådte i kraft i 1984. Dette spørgsmål blev drøftet på mødet i Rådet (miljø) den 23. oktober under punktet "Eventuelt". Den 10. oktober 2002 genindtrådte Island i den internationale konvention om regulering af hvalfangst fra 1946, selv om landet gav udtryk for forbehold med hensyn til moratoriet på hvalfangst. Som det ærede medlem ved, er medlemskabet af Den Internationale Hvalkommission åbent for alle lande, der officielt har tiltrådt 1946-konventionen. De enkelte medlemsstater kan beslutte, hvorvidt de ønsker at tilslutte sig en international konvention om spørgsmål, der ikke hører under Fællesskabets enekompetence. Hidtil har 18 medlemsstater i Den Europæiske Union tiltrådt konventionen, og de er også medlemmer af Den Internationale Hvalkommission. Kommissionen har lovet at beskytte hvalerne, således som det fremgår af levestedsdirektivet. Direktivet giver mulighed for et højt beskyttelsesniveau for hvaler, idet man samtidig forbyder alle former for bevidste fangster og drab på hvaler i Fællesskabets farvande. Desuden er importen af hvalkød og andre hvalprodukter til Fællesskabet udelukkende med kommercielle formål kraftigt reguleret i henhold til Rådets forordning (EF) nr. 338 fra 1977. Da Island erklærede, at landet vil genoptage den kommercielle hvalfangst, tog 15 EU-medlemsstater, der er medlemmer af Den Internationale Hvalkommission og Kommissionen sammen med Australien, USA og otte andre ligesindede lande officiel kontakt til Reykjavik og opfordrede Island til at overholde moratoriet og indstille sin kommercielle hvalfangst."@da^2,2 ". Herr Präsident, meine Damen und Herren! Dem Rat ist bekannt, dass Island erklärt hat, es werde den kommerziellen Walfang ungeachtet des Walfangmoratoriums der Internationalen Walfangkommission, das seit 1984 in Kraft ist, wieder aufnehmen. Die Angelegenheit wurde bei der Tagung des Rates „Umwelt“ am 23. Oktober unter „Verschiedenes“ erörtert. Island ist dem Internationalen Übereinkommen zur Regelung des Walfangs von 1946 am 10. Oktober 2002 wieder beigetreten, hat aber Vorbehalte in Bezug auf das Walfangmoratorium geltend gemacht. Wie der Herr Abgeordnete weiß, steht die Mitgliedschaft in der Internationalen Walfangkommission jedem Land frei, das sich offiziell dem Übereinkommen von 1946 anschließt. Jeder Mitgliedstaat kann für sich selbst entscheiden, ob er sich einem internationalen Abkommen anschließt, wenn dessen Gegenstand nicht in die ausschließliche Zuständigkeit der Gemeinschaft fällt. Bis jetzt haben sich 18 Mitgliedstaaten der Europäischen Union dem Übereinkommen angeschlossen, die auch alle Mitglieder der Internationalen Walfangkommission sind. Wie in der Habitat-Richtlinie verankert, hat sich die Kommission dem Schutz der Wale verpflichtet. Die Richtlinie sieht ein hohes Schutzniveau für Wale vor und untersagt gleichzeitig das vorsätzliche Jagen und Töten von Walen in den Gewässern der Gemeinschaft. Darüber hinaus unterliegt die Einfuhr von Walfleisch und anderen aus Walen gewonnenen Produkten in die Gemeinschaft zu vornehmlich kommerziellen Zwecken nach der Verordnung des Rates (EG) Nr. 338 von 1997 starken Beschränkungen. Als Island erklärt hat, es werde den kommerziellen Walfang wieder aufnehmen, haben die 15 der Internationalen Walfangkommission angehörenden EU-Mitglieder und die Europäische Kommission, gemeinsam mit Australien, den USA sowie acht anderen gleich gesinnten Ländern offiziellen Kontakt mit Reykjavik aufgenommen, um Island zu drängen, sich an das Moratorium zu halten und seine kommerziellen Walfangaktivitäten einzustellen."@de⁹ ". Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, το Συμβούλιο γνωρίζει ότι η Ισλανδία έχει δηλώσει ότι ξεκινά εκ νέου την εμπορική φαλαινοθηρία παρά το σχετικό μορατόριουμ της Διεθνούς Επιτροπής Φαλαινοθηρίας, το οποίο ισχύει από το 1984. Το θέμα αυτό συζητήθηκε στη συνεδρίαση του Συμβουλίου Υπουργών Περιβάλλοντος στις 23 Οκτωβρίου υπό τον τίτλο «διάφορα». Στις 10 Οκτωβρίου 2002 η Ισλανδία προσχώρησε εκ νέου στη Διεθνή Σύμβαση του 1946 για τη ρύθμιση της φαλαινοθηρίας, παρότι εξέφρασε επιφυλάξεις όσον αφορά το μορατόριουμ φαλαινοθηρίας. Όπως γνωρίζει ο αξιότιμος βουλευτής, η συμμετοχή στη Διεθνή Επιτροπή Φαλαινοθηρίας είναι ανοικτή για οποιαδήποτε χώρα έχει ευθυγραμμιστεί επισήμως με τη σύμβαση του 1946. Κάθε κράτος μέλος μπορεί να αποφασίσει ελεύθερα αν επιθυμεί να προσχωρήσει σε μια διεθνή σύμβαση η οποία αφορά θέματα τα οποία δεν εμπίπτουν στο πεδίο αποκλειστικής αρμοδιότητας της Κοινότητας. Μέχρι στιγμής, στην εν λόγω σύμβαση έχουν προσχωρήσει 18 κράτη μέλη της Ευρωπαϊκής Ένωσης, τα οποία είναι επίσης μέλη της Διεθνούς Επιτροπής Φαλαινοθηρίας. Η Επιτροπή έχει δεσμευτεί να προστατεύσει τις φάλαινες, όπως προβλέπεται στην οδηγία περί φυσικών ενδιαιτημάτων. Στην εν λόγω οδηγία προβλέπονται υψηλά επίπεδα προστασίας των φαλαινών, ενώ συγχρόνως απαγορεύεται κάθε μορφή σκόπιμης σύλληψης και θανάτωσης φαλαινών στα κοινοτικά ύδατα. Επιπλέον, για την εισαγωγή στην Κοινότητα κρέατος φάλαινας και άλλων προϊόντων που προέρχονται από φάλαινες για κυρίως εμπορικούς σκοπούς ισχύει αυστηρό καθεστώς ρύθμισης βάσει του κανονισμού (ΕΚ) αριθ. 338 του 1977 του Συμβουλίου. Όταν η Ισλανδία δήλωσε ότι θα ξεκινήσει εκ νέου τη φαλαινοθηρία για εμπορικούς σκοπούς, 15 κράτη μέλη της ΕΕ τα οποία ανήκουν στη Διεθνή Επιτροπή Φαλαινοθηρίας και η Ευρωπαϊκή Επιτροπή, μαζί με την Αυστραλία, τις Ηνωμένες Πολιτείες της Αμερικής και οκτώ άλλες χώρες οι οποίες συμμερίζονται την ίδια άποψη, ήλθαν σε επαφή με τις επίσημες αρχές του Ρέικιαβικ, καλώντας την Ισλανδία να συμμορφωθεί με το μορατόριουμ και να τερματίσει τις εμπορικές φαλαινοθηρικές της δραστηριότητες."@el¹⁰ "Mr President, ladies and gentlemen, the Council is aware that Iceland has said it is recommencing commercial whaling despite the International Whaling Commission’s moratorium on whaling, in effect since 1984. This issue was discussed at the meeting of the Environment Council on 23 October under ‘any other business’. On 10 October 2002 Iceland rejoined the International Convention for the Regulation of Whaling of 1946, although it expressed reservations with respect to the whaling moratorium. As the honourable Member knows, membership of the International Whaling Commission is open to every country officially aligned to the 1946 Convention. Each Member State can decide itself whether to join an international convention devoted to matters that do not fall within the exclusive competence of the Community. Up till now 18 Member States of the European Union have joined the Convention, and they are also members of the International Whaling Commission. The Commission has pledged to protect whales, as endorsed in the Habitats Directive. The Directive provides for high levels of protection for whales, at the same time banning any deliberate hunting and killing of whales in Community waters. In addition, the import of whale meat and other whale-derived products into the Community for primarily commercial purposes is tightly restricted under Council Regulation (EC) No 338 of 1977. When Iceland declared that it would recommence commercial whaling, 15 EU Member States that belong to the International Whaling Commission and the European Commission, together with Australia, the United States of America and eight other like-minded countries, made official contact with Reykjavik, urging Iceland to comply with the moratorium and end its commercial whaling activities."@en⁴ ". Señor Presidente, Señorías, el Consejo es consciente de que Islandia ha dicho que ha reiniciado la caza comercial de ballenas a pesar de la moratoria sobre la caza de ballenas de la Comisión Ballenera Internacional, que está en vigor desde 1984. Esta cuestión se debatió en la reunión del Consejo de Medio Ambiente del 23 de octubre bajo la rúbrica «otros asuntos». El 10 de octubre de 2002, Islandia se reincorporó al Convenio Internacional para la Regulación de la Caza de Ballenas de 1946, aunque expresó reservas con respecto a la moratoria sobre la caza de ballenas. Como sabe su Señoría, todo país que haya ratificado oficialmente la Convención de 1946 puede participar en la Comisión Ballenera Internacional. Los Estados miembros pueden decidir libremente su adhesión a una convención internacional dedicada a cuestiones que no son competencia exclusiva de la Comunidad. Hasta ahora, 18 Estados miembros se han adherido a la Convención, y también son miembros de la Comisión Ballenera Internacional. La Comisión se ha comprometido a proteger las ballenas, tal como ha ratificado en la Directiva sobre hábitats. La Directiva establece altos niveles de protección para las ballenas, prohibiendo al mismo tiempo toda caza y matanza deliberada de ballenas en aguas comunitarias. Además, la importación de carne de ballena y de otros productos derivados de la ballena a la Comunidad con fines primordialmente comerciales está limitado estrictamente por el Reglamento del Consejo (CE) nº 338/1977. Cuando Islandia declaró que reiniciaría la caza comercial de ballenas, 15 Estados miembros de la UE que pertenecen a la Comisión Ballenera Internacional, junto con Australia, los Estados Unidos de América y otros ocho países afines a esta postura iniciaron contactos oficiales con Reikiavik, urgiendo a Islandia a respetar la moratoria y poner fin a sus actividades de caza comercial de ballenas."@es²⁰ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@et⁵ ". Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, le Conseil sait bien que l’Islande a déclaré reprendre la chasse commerciale à la baleine malgré le moratoire en la matière de la Commission internationale de la chasse à la baleine, en vigueur depuis 1984. La question a été discutée lors de la réunion du Conseil «Environnement» du 23 octobre sous la rubrique «divers». Le 10 octobre 2002, l’Islande a rejoint la convention internationale pour la réglementation de la chasse à la baleine de 1946, bien qu’elle ait émis des réserves en ce qui concerne le moratoire sur la chasse à la baleine. Comme l’honorable parlementaire le sait, l’adhésion à la Commission internationale de la chasse à la baleine est ouverte à tous les pays officiellement parties à la convention de 1946. Chaque État membre peut décider lui-même s’il rejoint une convention internationale consacrée à des questions qui ne relèvent pas de la compétence exclusive de la Communauté. À ce jour, 18 États membres de l’Union européenne ont rejoint la convention et sont aussi membres de la Commission internationale de la chasse à la baleine. La Commission a promis de protéger les baleines, comme indiqué dans la directive «habitats». Cette directive prévoit de hauts niveaux de protection pour les baleines, de même qu’elle interdit toute chasse délibérée et toute mise à mort des baleines dans les eaux communautaires. En outre, l’importation de viande de baleine et d’autres produits dérivés de la baleine dans la Communauté pour des raisons essentiellement commerciales est strictement réglementée par le règlement (CE) n° 338/1977 du Conseil. Lorsque l’Islande a déclaré qu’elle reprendrait la chasse commerciale à la baleine, les 15 États membres de l’UE membres de la Commission internationale de la chasse à la baleine et la Commission européenne, en association avec l’Australie, les États-Unis d’Amérique et huit autres pays de même sensibilité, ont pris officiellement contact avec Reykjavik pour inviter l’Islande à respecter le moratoire et à mettre un terme à ses activités de chasse commerciale à la baleine."@fr⁸ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@hu¹¹ "Signor Presidente, onorevoli deputati, il Consiglio è al corrente del fatto che l’Islanda sta riavviando la caccia alle balene a fini commerciali, nonostante la moratoria della commissione internazionale baleniera, in vigore dal 1984. Il problema è stato discusso in seno alla riunione del Consiglio “Ambiente” del 23 ottobre, al punto “varie”. Il 10 ottobre 2002 l’Islanda ha nuovamente aderito alla convenzione internazionale sulla regolamentazione della caccia alla balena del 1946, esprimendo tuttavia alcune riserve sulla moratoria. Come l’onorevole Evans saprà, l’adesione alla commissione internazionale sulla caccia alla balena è aperta a ogni paese che applichi ufficialmente la convenzione del 1946. Ogni Stato membro ha la possibilità di scegliere autonomamente se aderire a una convenzione internazionale che tratta tematiche che esulano dalla competenza esclusiva della Comunità. Finora vi hanno aderito diciotto Stati membri dell’Unione europea, che sono anche membri della commissione internazionale sulla caccia alla balena. La Commissione si è impegnata a proteggere le balene, come sottoscritto nella direttiva . Quest’ultima garantisce un’elevata protezione di questi mammiferi, vietando al contempo qualsiasi tipo di caccia e abbattimento intenzionale delle balene nelle acque comunitarie. L’importazione della carne di balena e di altri prodotti derivati dalle balene per scopi prevalentemente commerciali, nella Comunità, è inoltre fortemente limitata dal regolamento del Consiglio (CE) n. 338 del 1977. Quando l’Islanda dichiarò la sua intenzione di riprendere la caccia commerciale alle balene, quindici Stati membri dell’Unione europea facenti parte della commissione internazionale sulla caccia alla balena e della Commissione europea, insieme ad Australia, Stati Uniti e a otto altri otto Stati che perseguivano gli stessi scopi, si misero ufficialmente in contatto con Reykjavik, esortando l’Islanda a conformarsi alla moratoria e a porre fine alle sue attività di caccia commerciale alla balena."@it¹² "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@lt¹⁴ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@lv¹³ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@mt¹⁵ "Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, de Raad is zich ervan bewust dat IJsland heeft verklaard de commerciële walvisvangst te zullen hervatten, ondanks het moratorium op de walvisvangst van de Internationale Walvisvangstcommissie (IWC), dat sinds 1984 van kracht is. Deze kwestie werd besproken op de bijeenkomst van de Raad Milieu op 23 oktober onder het punt "diversen". Op 10 oktober 2002 trad IJsland weer toe tot het Internationaal Verdrag tot regulering van de walvisvangst uit 1946, maar uitte zijn voorbehoud met betrekking tot het moratorium op de walvisvangst. Zoals de geachte afgevaardigde weet, staat het lidmaatschap van de Internationale Walvisvangstcommissie open voor iedereen die officieel partij is bij het Verdrag van 1946. Elke lidstaat kan zelf besluiten of het lid wil worden van een internationaal verdrag over zaken die niet onder de exclusieve bevoegdheid van de Gemeenschap vallen. Tot nu toe hebben achttien lidstaten van de Europese Unie zich bij het Verdrag aangesloten en zij zijn ook lid van de Internationale Walvisvangstcommissie. De Gemeenschap heeft zich ertoe verbonden de walvissen te zullen beschermen, zoals met de habitatrichtlijn wordt bevestigd. Deze richtlijn voorziet in hoogwaardige bescherming van walvissen en verbiedt tegelijkertijd het moedwillig jagen op of doden van walvissen in de communautaire wateren. Bovendien is de invoer van walvisvlees en andere producten afkomstig van walvissen naar de Gemeenschap voor hoofdzakelijk commerciële doeleinden strikt beperkt volgens Verordening (EG) nr. 338/97 van de Raad. Toen IJsland verklaarde de commerciële walvisvangst te zullen hervatten, namen vijftien EU-lidstaten die lid zijn van de Internationale Walvisvangstcommissie alsmede de Europese Commissie, samen met Australië, de Verenigde Staten van Amerika en acht andere gelijkgestemde landen officieel contact op met Reykjavik en riepen IJsland op zich aan het moratorium te houden en de commerciële walvisvangst te beëindigen."@nl³ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@pl¹⁶ "P Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, o Conselho está ciente de que a Islândia anunciou que vai reiniciar a caça à baleia com fins comerciais apesar da moratória imposta pela Comissão Baleeira Internacional à caça à baleia, em vigor desde 1984. O assunto foi discutido no Conselho “Ambiente” de 23 de Outubro, no ponto “diversos”. Em 10 de Outubro de 2002 a Islândia subscreveu a Convenção Internacional para a Regulação da Actividade Baleeira de 1946, apesar de ter expressado reservas relativamente à moratória. Como o Senhor Deputado sabe, qualquer país que tenha aderido oficialmente à Convenção de 1946 pode ser membro da Comissão Baleeira Internacional. Cabe a cada Estado-Membro decidir se quer aderir a uma convenção internacional relativa a assuntos que não se inscrevem na competência exclusiva da Comunidade. Até agora, 18 Estados-Membros da União Europeia assinaram a Convenção, sendo também membros da Comissão Baleeira Internacional. A Comissão comprometeu-se a proteger as baleias, como se pode ler na Directiva “Habitats”. Essa directiva estabelece elevados níveis de protecção para as baleias, proibindo, ao mesmo tempo, a captura e o abate intencionais de baleias nas águas comunitárias. Acresce que a importação de carne de baleia e de produtos derivados de baleia para a Comunidade para fins comerciais é rigorosamente restringida ao abrigo do Regulamento do Conselho (CE) nº 338 de 1997. Quando a Islândia declarou que iria reiniciar a caça comercial de baleias, 15 Estados-Membros da UE que fazem parte da Comissão Baleeira Internacional e a Comissão Europeia, assim como a Austrália, os Estados Unidos da América e outros oito países com preocupações semelhantes, contactaram oficialmente Reiquiavique, instando a Islândia a cumprir a moratória e a pôr cobro às suas actividades de caça comercial à baleia."@pt¹⁷ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@sk¹⁸ "Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, neuvosto on tietoinen siitä, että Islanti on ilmoittanut aloittavansa uudelleen kaupallisen valaanpyynnin vuodesta 1984 käytössä olleesta kansainvälisen valaanpyyntikomission IWC:n valaanpyyntiä koskevasta moratoriosta huolimatta. Tästä asiasta keskusteltiin 23. lokakuuta pidetyssä ympäristöneuvoston kokouksessa esityslistan kohdassa "muut asiat". Islanti liittyi 10. lokakuuta 2002 uudelleen vuoden 1946 valaanpyynnin säätelyä koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, mutta se esitti varauman valaanpyyntimoratorion osalta. Kuten arvoisa parlamentin jäsen tietää, kansainvälisen valaanpyyntikomission jäsenyys on avoin jokaiselle maalle, joka liittyy virallisesti vuoden 1946 yleissopimukseen. Kukin jäsenvaltio voi itse päättää sellaiseen kansainväliseen sopimukseen liittymisestä, jonka kohteena ovat asiat, jotka eivät kuulu yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan. Tällä hetkellä 18 Euroopan unionin jäsenvaltiota on liittynyt yleissopimukseen ja ne ovat myös Kansainvälisen valaanpyyntikomission jäseniä. Yhteisö on sitoutunut suojelemaan valaita, niin kuin luontotyyppidirektiivissä vahvistetaan. Direktiivissä säädetään korkeatasoisesta valaiden suojelusta ja kielletään samalla kaikki valaiden tahallinen pyydystäminen ja tappaminen yhteisön vesillä. Tämän lisäksi valaanlihan ja muiden valaasta peräisin olevien tuotteiden tuominen yhteisöön pääosin kaupallisiin tarkoituksiin on tiukasti rajoitettua vuonna 1997 annetun neuvoston asetuksen N:o 338 nojalla. Islannin ilmoitettua kaupallisen valaanpyynnin aloittamisesta uudelleen 15 Kansainväliseen valaanpyyntikomissioon kuuluvaa EU:n jäsenvaltiota ja Euroopan komissio suorittivat yhdessä Australian, Yhdysvaltojen ja kahdeksan muun samanmielisen maan kanssa virallisen yhteydenoton Reykjavikiin kehottaen Islantia noudattamaan moratoriota ja lopettamaan kaupalliset valaanpyyntitoimet."@sl¹⁹ "Herr talman, mina damer och herrar! Rådet känner till att Island har meddelat att landet återupptar den kommersiella valjakten, trots Internationella valfångstkommissionens moratorium mot jakten som varit i kraft sedan 1984. Frågan diskuterades vid sammanträdet med rådet (miljö) den 23 oktober under ”övriga frågor”. Den 10 oktober 2002 anslöts Island till den internationella valfångstkonventionen som funnits sedan 1946, även om landet framförde sina reservationer inför moratoriet för valjakt. Som ledamoten känner till kan alla länder som är officiellt anslutna till 1946 års konvention också ansluta sig till den internationella valfångstkommissionen. Varje medlemsstat kan själv fatta beslut om anslutning till internationella konventioner i frågor som inte omfattas av gemenskapens exklusiva behörighet. Hittills har 18 medlemsstater i EU anslutit sig till konventionen; de är också medlemmar i den internationella valfångstkommissionen. Kommissionen har lovat att skydda valarna enligt bestämmelserna i livsmiljödirektivet. I direktivet fastställs en hög skyddsnivå för valar samtidigt som all avsiktlig jakt och slakt av valar i gemenskapens vatten fördöms. Genom rådets förordning (EG) nr 338 från 1977 har även hårda restriktioner införts beträffande import i huvudsakligen kommersiellt syfte till gemenskapen av valkött och andra produkter som härrör från valar. När Island förklarade att landet skulle återuppta den kommersiella valfångsten tog 15 EU-medlemsstater, som också ingår i valfångstkommissionen, och Europeiska kommissionen tillsammans med Australien, Förenta staterna och åtta andra likasinnade länder officiell kontakt med Reykjavik och uppmanade Island att följa moratoriet och avsluta den kommersiella verksamheten kring valarna."@sv²¹
lpv:unclassifiedMetadata	"Habitat"¹² "Paula Lehtomäki,"^{5,19,15,1,18,14,16,11,13} "neuvoston puheenjohtaja"^{5,19,15,1,18,14,11,16,13}