Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2006-07-05-Speech-3-066"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech6
dcterms:Date	"2006-07-05"^^xsd:date6
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Soome eesistumise programmi esitlemine (arutelu)6
dcterms:Language	"fi"^^xsd:language6
lpv:document identification number	"en.20060705.2.3-066"6
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2006-07-05-Speech-3-0676
lpv:speaker	lp:Matti Vanhanen6
lpv:spoken text	". Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanariansaarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanariansaarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@fi7
lpv:translated text	"Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@cs1 "Hr. formand! Jeg tav diplomatisk, da talen var om fodbold. Vores opgave - Rådets, Parlamentets og Kommissionens - er imidlertid at sikre, at verdens fire - eller helst 25 - bedste er europæiske. Det er vores fælles ansvar. Vi har også ret til at udtrykke vores holdning til den, og vi gør det med henvisning til vores egen forfatning og under hensyntagen til de bestemmelser og ratifikationsprocedurer, som den fastsætter. Hr. Crowley fremhævede nye energikilder, og jeg er helt enig i det, han sagde i sit indlæg. Hr. Farage sagde, at en fælles asylpolitik i Europa er latterlig. Det er den ikke. Tværtimod, vi har brug for en fælles asylpolitik. Det er lige præcis, hvad Europa har brug for, ligesom en masse andre ting, som er livsvigtige inden for retlige og indre anliggender. Det er netop med hensyn til disse emner, at vi har brug for et område med frihed og retfærdighed. Vi har brug for fælles standarder og fælles regler, og vi har brug for fælles handling ud fra samme retningslinjer. Vi har både brug for samarbejde mellem vores lande og et klart mandat for EU. Hr. Paasilinna rejste det følsomme spørgsmål, om energipolitik er et våben for nogle i verden. Det spørgsmål har ofte været rejst. Vores svar er, at energipolitikken ikke bør bruges som våben i en global politik. Tværtimod bør EU's linje være, at energipolitik er en del af den normale forretning. Den skal være forretningsbaseret, og den skal gå begge veje og give alle de involverede parter samme rettigheder. Den skal være baseret på langsigtede, stabile aftaler og markedspriser. På denne måde kan vi drage fordel af hinanden, når vi handler. Energipolitikken mellem EU og især Rusland er en del af et strategisk partnerskab. Rusland har behov for europæisk teknologi og for de penge, vi bruger, og vi har brug for russisk energi. Dette partnerskab kan være med til at forbedre både EU's og Ruslands succes på globalt plan. Fru Jäätteenmäki nævnte gennemsigtigheden, og jeg er helt enig i hendes bemærkninger om, at det vigtigste er offentlig adgang til dokumenter. Vi forventer, at Kommissionen udarbejder et oplæg til debat om revisionen af en EU-forordning om gennemsigtighed, og under vores formandskab vil vi tage det op til diskussion i Rådet. Desuden vil alt det, der blev sagt om klimaændringen under debatten, også fru Hassis bemærkninger, blive taget op til overvejelse. Hr. Kirkhope understregede, at det er vigtigt at vurdere lovgivningens effekter. Det er også en grundlæggende del af politikken om bedre lovgivning. Det vil være Kommissionens, Rådets og Parlamentets opgave - alle dem, som er involveret i lovgivningsarbejdet. Vi må betragte vores lovgivningsarbejde som et grundlag for konsekvensvurderinger. Som jeg sagde i min tale, handler det både om konsekvenserne for vores konkurrenceevne og miljøet og om konsekvenserne for den sociale velfærd. Det skal være en del af den almindelige lovgivningsproces. Hr. Swobodas tale om Tyrkiet var klog. Jeg støtter fuldt ud kommissionsformands Barrosos bemærkninger med hensyn til forhandlingerne med Tyrkiet. Jeg er enig i mange af Deres vurderinger og holdninger med hensyn til min tale og min måde at fremlægge tingene på. Jeg er nok lidt embedsmandsagtig, og det kan godt være, jeg godt kan lide at lave lister, men jeg har ikke tænkt mig at skifte stil. Jeg ved, at jeg ikke vil slippe godt fra den store retorik over for nogen af Dem, og jeg vil ikke engang prøve. Ikke desto mindre har denne debat vist, at der er så lidenskabelige holdninger til mange af disse europæiske spørgsmål, at der måske skal en kølig hjerne til at forene dem alle. Det kan vise sig at være en bedre løsning end skinger retorik. Hr. Pflüger beskrev Finland som neutralt. Her må jeg korrigere ham. Finland er medlem af EU. En gang var vi et politisk neutralt land, det var i jerntæppets tid. Nu er vi medlemmer af EU, en del af dette værdifællesskab, som har en fælles politik og desuden en fælles udenrigspolitik. Han kritiserede, at vi fører EU ud i militære eventyr og nævnte som eksempel den operation, vi har indledt i Den Demokratiske Republik Congo. Det handler kun om at sikre demokratiske valg. Det er præcis den type opgaver, som EU bør være engageret i. Det giver en solid støtte til de grundlæggende værdier, som vores eksistens bygger på. Hr. Rasmussen nævnte det ekstraordinære sociale topmøde, som vi afholder, og sagde, at når valget står mellem fleksibilitet og sikkerhed, skal folk mærke, at de har sikkerhed. Det vil være en krævende opgave, når vi indfører reformer. Som svar på globaliseringens udfordringer må vi være i stand til at lave reformer på en sådan måde, at vi også er førende med hensyn til økonomi og beskæftigelse, men det skal ske på en sådan måde, at folk også kan have tillid til det. Her har arbejdsmarkedets partnere en særlig rolle at spille. På dette topmøde vil vi tale lidt om den konsensusmodel, som Finland med en vis succes har brugt til at opnå visse resultater. Endelig vil jeg i denne forbindelse gerne tage fru Estrelas spørgsmål om lighed op. Det overvejes nu at indføre en forordning om etablering af et institut for ligestilling mellem kønnene. Forhåbentlig vil vi nå et resultat her. Ligeledes vil vi under vores formandskab fokusere på emner som handel med og vold mod kvinder. Hr. Buzek nævnte den vigtigste af det finske formandskabs prioriteter, nemlig innovationspolitikken. Det er det syvende rammeprogram en vigtig del af. Det europæiske teknologiske institut er et vigtigt initiativ, og der skal findes en passende struktur for det. Men generelt kommer De gennem denne seksmånedersperiode til at høre udtrykket innovationspolitik igen og igen. Det er det budskab, vi ønsker at slå fast i EU. Hvis der er noget, som jeg håber det finske formandskab vil blive husket for, så er det, at vi hele tiden talte om innovationspolitik og om, hvor vigtig den er. Hr. Buzek kom med en meget tydelig beskrivelse af de elementer, som en innovationspolitik bør indeholde. Med hensyn til hr. Broks tale om Østersøregionen, må jeg minde om, at det nu er et fælles hav. Jeg noterede med glæde Deres bemærkninger, og vi vil holde spørgsmålet om Østersøen kørende. De fremskridt, som vi gør med EU's nordlige dimension, er nok til at give os de redskaber, vi skal bruge til at forbedre situationen med hensyn til Østersøen. Til hr. Hökmark fra Sverige kan jeg kun sige, at i 700 år var vi samme land som Sverige, og om nogle få år vil vi fejre, at vi gik hver til sit. Men på den anden side har vi gennem de sidste 11 år været med i samme fællesskab inden for EU, og vi har et meget tæt partnerskab. Jeg vil gerne afslutte med en bemærkning til hr. Millán Mons tale om situationen på De Kanariske Øer. Forhåbentlig er der noget symbolsk ved, at Finland, EU nordligste land, endog har ønsket at sende en grænsepatrulje og et overvågningsfly til De Kanariske Øer for at hjælpe og vise solidaritet og for at vise, at de problemer, vi har i forskellige dele af Europa, også med hensyn til illegal immigration, er vores fælles problemer. Vi må vise solidaritet i EU. Det er spørgsmål, som er fælles for os alle. Det er mit ønske, at det finske formandskab vil handle i denne ånd i EU i de næste seks måneder. Tak, hr. formand, fordi jeg fik lejlighed til at tale her i Parlamentet, og jeg håber, at vi vil få et frugtbart samarbejde med Parlamentet, dets udvalg og de politiske grupper i de næste seks måneder. Her har jeg modtaget god rådgivning og vejledning. Jeg kan ikke kommentere alle Deres taler. Jeg vil imidlertid gerne begynde med hr. Titleys tale, for han er en slags for os. Han udarbejdede for nogen tid siden en betænkning om det finske formandskab, og han var det første medlem af Europa-Parlamentet, som jeg kort stiftede bekendtskab med, da vi sad i samme udvalg, som var dannet i fællesskab af det finske og Europa-Parlamentet. Han gav mig nogle gode råd: handling, handling og handling. Det vil forhåbentlig også være en beskrivelse af det finske formandskab. Hr. Poettering kom med den træffende bemærkning, at formandskaberne danner en seksmånederskæde. Derfor er det også naturligt, at de samme emner, som De har hørt om mange gange før, også vil dukke op på det finske formandskabs dagsorden. Jeg mener at huske, at en af Dem mukkede over dette. Den kæde er nødvendig. De sidder i Europa-Parlamentet i fem år. Kommissionen sidder i fem år. De har et naturligt langsigtet aspekt på alle disse ting. For Rådets vedkommende skal det langsigtede aspekt opbygges gennem samarbejde mellem formandskaberne, for vi har brug for kontinuitet. Det skal vi vie vores energi til. Vi har brug for at have alle involveret i 50 års-festlighederne og -erklæringen til næste forår, og jeg er glad for de idéer, der er blevet fremsat under dette plenarmøde. Jeg er enig i hr. Schulz' klare holdning om, at EU har brug for redskaber, som vi kan bruge til at besvare alle de udfordringer, der er vigtige for os. Til hans bemærkninger om behovet for udvidelse og en ny traktat vil jeg svare, at der ikke er skyggen af uenighed mellem kommissionsformand Barroso og mig. Som det ser ud, har vi mekanismerne til en udvidelse, men alle ved, at almindelig sund fornuft kræver, at vi også får en ny traktat, i det mindste på længere sigt. Tak til hr. Schulz og hr. Watson for Deres støtte og for det bestemte, men sunde pres, som De har udøvet, for at vi skulle opnå fremskridt i beslutningstagningen under tredje søjle. Hr. Cohn-Bendit kritiserede, at jeg ikke tog spørgsmålet om legal indvandring op. Det har en vigtig plads i vores program, og jeg nævnte det. Jeg nævnte det i forbindelse med faktorer, som har at gøre med Europas succes. Vi har også brug for legal indvandring, hvis Europa skal lykkes. Det er en vej hen mod europæisk succes i fremtidens globale konkurrence. Hr. Seppänen kritiserede Finlands plan om at ratificere forfatningen og sagde, at vi ikke respekterer resultaterne af de franske og hollandske folkeafstemninger. Det gør vi bestemt, men vi respekterer også Finlands ret til at vedtage sin egen holdning til den forhandlede traktat, det bredt baserede kompromis, som man en gang nåede frem til."@da2 ". Herr Präsident! Ich habe bisher zum Thema Fußball diplomatisch geschwiegen. Unsere Aufgabe jedoch, die des Rates, des Parlaments und der Kommission, besteht darin, dafür zu sorgen, dass die vier – oder lieber noch die 25 – Weltbesten Europäer sind. Darin liegt unsere gemeinsame Verantwortung. Wir haben auch das Recht, unsere Ansichten dazu zu äußern, und das tun wir mit dem Verweis auf unsere eigene Verfassung und die durch sie begründeten Prüf- und Ratifizierungsverfahren. Herr Crowley erwähnte insbesondere neue Energiequellen, und ich stimme seinen Äußerungen voll und ganz zu. Herr Farage sagte, eine gemeinsame Asylpolitik in Europa sei lachhaft. Das ist sie nicht. Im Gegenteil, wir brauchen eine gemeinsame Asylpolitik. Genau das braucht Europa, ebenso wie viele andere Dinge, die innenpolitisch und rechtlich unabdingbar sind. Gerade wegen dieser Fragen brauchen wir auch einen Raum der Freiheit und des Rechts. Wir brauchen gemeinsame Standards und gemeinsame Regelungen, und wir brauchen auch entsprechende gemeinsame Maßnahmen. Wir brauchen sowohl die Zusammenarbeit zwischen unseren Ländern als auch ein klares Mandat für die Europäische Union. Herr Paasilinna sprach die heikle Frage an, ob die Energiepolitik für einige in der Welt als Waffe dient. Diese Frage wird sehr häufig aufgeworfen. Unsere Antwort lautet, dass Energiepolitik nicht als Waffe in der Weltpolitik eingesetzt werden sollte. Im Gegenteil, die EU sollte die Energiepolitik als normalen Bestandteil des Wirtschaftsgeschehens betrachten. Sie muss eine geschäftliche Grundlage haben, auf Gegenseitigkeit beruhen und allen Beteiligten die gleichen Rechte einräumen. Sie muss auf langfristigen, verlässlichen Vereinbarungen und Marktpreisen beruhen. Auf diese Weise können wir in unserem Handeln voneinander profitieren. Insbesondere die energiepolitischen Beziehungen zwischen der EU und Russland sind Teil einer strategischen Partnerschaft. Russland braucht europäische Technologie und auch das Geld, das wir ausgeben, und wir brauchen russische Energie. Diese Partnerschaft kann der Verbesserung der globalen Erfolgsbilanz sowohl der EU als auch Russlands dienen. Frau Jäätteenmäki erwähnte insbesondere die Transparenz, und ich bin mit ihr völlig einer Meinung darüber, dass der Zugang der Öffentlichkeit zu Dokumenten am wichtigsten ist. Wir erwarten, dass die Kommission eine Diskussionsvorlage zur Prüfung einer Gemeinschaftsverordnung zum Thema Transparenz erarbeitet, und während unserer Präsidentschaft werden wir dies als Diskussionsthema in den Rat einbringen. Auch alles, was in der Aussprache zum Thema Klimawandel gesagt wurde, darunter die Äußerung von Frau Hassi, wird Berücksichtigung finden. Herr Kirkhope unterstrich die Bedeutung der Abschätzung der Folgen von Rechtsvorschriften. Auch dies ist ein elementarer Bestandteil der Politik für eine bessere Rechtssetzung. Die Verantwortung dafür tragen die Kommission, der Rat und das Parlament – alle, die an der Legislativarbeit beteiligt sind. Wir müssen unsere legislative Arbeit als Grundlage für Folgenabschätzungen betrachten. Wie ich in meiner Rede sagte, geht es sowohl um die Auswirkungen auf unsere Wettbewerbsfähigkeit und die Umwelt als auch um die Auswirkungen auf den Sozialbereich. Dies muss Bestandteil des normalen Gesetzgebungsprozesses sein. Herr Swoboda machte kluge Anmerkungen zum Thema Türkei. Ich stehe voll hinter den Ausführungen von Kommissionspräsident Barroso zu den Verhandlungen mit der Türkei. Vielen Ihrer Einschätzungen und Meinungen zu meiner Rede und meinem Vortragsstil kann ich durchaus zustimmen. Ich habe vielleicht etwas Beamtenhaftes an mir, und es kann gut sein, dass ich gern Listen aufstelle, doch ich habe nicht die Absicht, meinen Stil zu ändern. Ich weiß, dass ich kaum jemanden von Ihnen mit Redegewandtheit beeindrucken kann und werde es gar nicht erst versuchen. Dennoch – wie diese Aussprache gezeigt hat, gibt es derart leidenschaftliche Ansichten zu vielen dieser europäischen Fragen, dass es vielleicht eines kühlen Kopfes bedarf, um sie alle unter einen Hut zu bringen. Das ist bestimmt eine bessere Lösung als donnernde Reden. Herr Pflüger bezeichnete Finnland als neutral. Hier muss ich ihn korrigieren: Finnland ist Mitglied der EU. Früher einmal, zu Zeiten des Eisernen Vorhangs, waren wir ein politisch neutrales Land. Jetzt sind wir Mitglied der Union, Teil dieser Wertegemeinschaft, die über eine gemeinsame Politik und zudem über eine gemeinsame Außenpolitik verfügt. Er kritisierte, dass wir die Union in militärische Abenteuer führen, und nannte als Beispiel den Einsatz, den wir in der Demokratischen Republik Kongo begonnen haben. Hier geht es ausschließlich um die Absicherung demokratischer Wahlen. Genau für solche Aufgaben sollte sich die Union engagieren. Damit untermauern wir nachhaltig die Grundwerte, auf die sich unsere Existenz stützt. Herr Rasmussen erwähnte den außerordentlichen Sozialgipfel, den wir veranstalten, und wies darauf hin, dass die Menschen bei der Wahl zwischen Flexibilität und Sicherheit das Gefühl der Sicherheit haben müssen. Diese Aufgabe wird uns bei der Einführung von Reformen viel abverlangen. Als Antwort auf die Herausforderung der Globalisierung müssen wir Reformen so durchführen, dass wir auch in puncto Wirtschaft und Beschäftigung führend in der Welt sind, doch muss das so geschehen, dass auch die Bürger darauf vertrauen können. In dieser Hinsicht kommt den Sozialpartnern eine besonders wichtige Rolle zu. Auf diesem Gipfel wollen wir wenig auf das Konsensmodell eingehen, das Finnland mit gewissem Erfolg angewandt hat, um bestimmte Ergebnisse zu erzielen. Um das Thema abzuschließen, möchte ich noch auf die Frage von Frau Estrela zur Gleichstellung eingehen. Die Einführung einer Verordnung zur Gründung eines Instituts für Gleichstellungsfragen wird derzeit geprüft. Wir hoffen sehr, dabei ein Ergebnis zu erzielen. Ebenso werden wir uns während unserer Präsidentschaft auf solche Probleme wie den Handel mit Frauen und die Gewalt gegen Frauen konzentrieren. Herr Buzek sprach den eigentlich bedeutendsten Schwerpunkt der finnischen Ratspräsidentschaft an – die Innovationspolitik. Das Siebte Rahmenprogramm bildet eine zentrale Komponente dieser Politik. Das EIT ist eine wichtige Initiative, und es muss eine geeignete Struktur dafür gefunden werden. Generell werden Sie den Begriff „Innovationspolitik“ während unserer sechsmonatigen Amtszeit immer wieder hören. Dieses Erfordernis wollen wir in der Union unmissverständlich klar machen. Wenn es also etwas gibt, woran man sich im Zusammenhang mit der finnischen Präsidentschaft erinnern wird, dann ist es hoffentlich die Tatsache, dass wir unaufhörlich auf die Bedeutung der Innovationspolitik hingewiesen haben. Herr Buzek hat hier sehr anschaulich die Elemente dargelegt, die eine Innovationspolitik beinhalten sollte. Was den Beitrag von Herrn Brok zur Bedeutung des Ostseeraums betrifft, muss ich Sie daran erinnern, dass die Ostsee jetzt ein gemeinsames Meer ist. Ich habe Ihre Ausführungen mit Freude zur Kenntnis genommen, und wir haben die Absicht, die Frage des Ostseeraums aktuell zu halten. Unsere Fortschritte bei der Nördlichen Dimension reichen aus, um uns das Instrumentarium an die Hand zu geben, das wir zur Verbesserung der Situation in Bezug auf die Ostsee benötigen. Herrn Hökmark aus Schweden kann ich nur sagen, dass wir 700 Jahre lang ein gemeinsames Land waren und in ein paar Jahren das Jubiläum des Tages begehen, von dem an wir getrennte Wege gingen. Andererseits sind wir seit 11 Jahren Teil derselben Gemeinschaft im Rahmen der Union, und wir pflegen eine sehr enge Partnerschaft. Zum Abschluss möchte ich auf die Ausführungen von Herrn Millán Mon zur Lage auf den Kanarischen Inseln eingehen. Ich hoffe, es hat Symbolcharakter, dass Finnland als nördlichstes Land der Union eine Grenzpatrouille und ein Patrouillenflugzeug zu den Kanaren entsenden möchte, um zu helfen und Solidarität zu bekunden und um zu zeigen, dass die Probleme, die wir in verschiedenen Teilen Europas haben, auch im Hinblick auf die illegale Einwanderung, uns alle angehen. Wir müssen innerhalb der Union solidarisch sein. Das sind Fragen, die uns alle betreffen. Ich möchte, dass auch die finnische Präsidentschaft in den nächsten sechs Monaten in diesem Sinne in der Europäischen Union tätig wird. Ich danke Ihnen, Herr Präsident, für die Gelegenheit, hier im Parlament sprechen zu dürfen, und ich hoffe, dass wir in den nächsten sechs Monaten eine außerordentlich fruchtbare Zusammenarbeit mit dem Parlament, seinen Ausschüssen und seinen Fraktionen erleben können. Dabei habe ich viele gute Ratschläge und Anregungen erhalten. Leider kann ich jetzt nicht auf alle Ihre Beiträge eingehen. Ich möchte jedoch mit Herrn Titleys Beitrag beginnen, da er eine Art Pate für uns ist. Vor einiger Zeit hat er einen Bericht zur finnischen Präsidentschaft erarbeitet, und er war der erste Abgeordnete des Europäischen Parlaments, den ich kurz kennenlernte, als wir zusammen in einem Ausschuss saßen, den die finnische und das Europäische Parlament gemeinsam eingerichtet hatten. Er hat mir einen guten Rat gegeben: Handeln, handeln und nochmals handeln! Das wird hoffentlich auch für die finnische Präsidentschaft kennzeichnend sein. Herr Pöttering meinte zutreffenderweise, die Präsidentschaften würden eine jeweils sechs Monate lange Kette bilden. Daher ist es nur logisch, dass dieselben Themen, die Sie schon viele Male gehört haben, auch auf der finnischen Agenda auftauchen. Wenn ich mich recht erinnere, hat das jemand von Ihnen moniert. Diese Kette ist notwendig. Sie sitzen fünf Jahre im Europäischen Parlament. Die Amtszeit der Kommission dauert fünf Jahre. Für Sie hat alles einen natürlichen Langzeitaspekt. Für den Rat muss der Langzeitaspekt durch Zusammenarbeit zwischen den Präsidentschaften begründet werden, denn wir brauchen Kontinuität. Darauf müssen wir unsere Energien verwenden. Für die 50-Jahr-Feierlichkeiten und die Deklaration im kommenden Frühjahr brauchen wir die Beteiligung aller, und ich begrüße die in dieser Sitzung geäußerten Gedanken. Ich schließe mich der eindringlich vorgetragenen Auffassung von Herrn Schulz an, dass die Union die Instrumente benötigt, mit denen wir auf all die für uns wichtigen Herausforderungen reagieren können. Auf seine Bemerkungen zur Notwendigkeit der Erweiterung und eines neuen Vertrages möchte ich erwidern, dass es zwischen Kommissionspräsident Barroso und mir nicht die geringste Meinungsverschiedenheit gibt. Wir verfügen zwar über die Mechanismen für die Erweiterung, aber der gesunde Menschenverstand sagt jedem, dass wir auch einen neuen Vertrag benötigen, zumindest auf längere Sicht. Vielen Dank, Herr Schulz und Herr Watson, für Ihre Unterstützung und für den entschiedenen, aber vernünftigen Druck, mit dem Sie fordern, dass wir Fortschritte bei der Entscheidungsfindung unter der dritten Säule erzielen. Herr Cohn-Bendit merkte kritisch an, dass ich die Frage der legalen Einwanderung nicht angesprochen habe. Diese nimmt eine wichtige Stellung in unserem Programm ein, und das habe ich auch erwähnt. Erwähnt habe ich es im Zusammenhang mit den Faktoren, die den Erfolg Europas ausmachen. Wir brauchen die legale Einwanderung auch, damit Europa erfolgreich ist. Sie ist für Europa einer der Wege zum Erfolg im globalen Wettbewerb der Zukunft. Herr Seppänen kritisierte das Ziel Finnlands, die Verfassung zu ratifizieren, und sagte, wir würden die Ergebnisse der Referenden in Frankreich und den Niederlanden nicht respektieren. Selbstverständlich respektieren wir sie, aber wir respektieren auch das Recht Finnlands, eine eigene Haltung zu dem ausgehandelten Vertrag einzunehmen, zu jenem breiten Kompromiss, der einmal erzielt worden ist."@de9 "Κύριε Πρόεδρε, τήρησα διπλωματική σιγή όσον αφορά το θέμα του ποδοσφαίρου. Είναι ωστόσο καθήκον μας, του Συμβουλίου, του Κοινοβουλίου και της Επιτροπής μας, να διασφαλίσει ότι οι τέσσερις –ή κατά προτίμηση οι 25– καλύτεροι στον κόσμο είναι Ευρωπαίοι: αυτό είναι κοινή μας ευθύνη. Έχουμε επίσης το δικαίωμα να εκφράσουμε τις απόψεις μας γι’ αυτό, και το πράττουμε ανατρέχοντας στο δικό μας σύνταγμα και εξετάζοντας τα θέματα και τις διαδικασίες επικύρωσης που θεσπίζει. Ο κ. Crowley έκανε ιδιαίτερη αναφορά στις νέες πηγές ενέργειας και συμφωνώ πλήρως με ό,τι είπε στην ομιλία του. Ο κ. Farage είπε ότι μια κοινή πολιτική ασύλου στην Ευρώπη είναι γελοία. Δεν είναι. Αντιθέτως, χρειαζόμαστε μια κοινή πολιτική ασύλου. Αυτό ακριβώς χρειάζεται η Ευρώπη, όπως με πολλά άλλα πράγματα που είναι λιγότερο απαραίτητα στις εσωτερικές και νομικές υποθέσεις. Όσον αφορά ακριβώς αυτά τα θέματα χρειαζόμαστε έναν χώρο ελευθερίας και δικαιοσύνης. Χρειαζόμαστε κοινές προδιαγραφές και κοινές ρυθμίσεις, και χρειαζόμαστε κοινή δράση στο ίδιο πνεύμα. Χρειαζόμαστε τόσο συνεργασία μεταξύ των χωρών μας όσο και σαφή εντολή για την Ευρωπαϊκή Ένωση. Ο κ. Paasilinna ήγειρε το ευαίσθητο ζήτημα του κατά πόσον η ενεργειακή πολιτική συνιστά όπλο για ορισμένους στον κόσμο. Το ζήτημα αυτό τίθεται πολύ συχνά. Η απάντησή μας είναι ότι η ενεργειακή πολιτική δεν πρέπει να χρησιμοποιείται ως όπλο στην παγκόσμια πολιτική. Αντιθέτως, η γραμμή της ΕΕ πρέπει να είναι ότι η ενεργειακή πολιτική αποτελεί φυσιολογικό τμήμα των συναλλαγών. Πρέπει να βασίζεται στις συναλλαγές και πρέπει σαφώς να λειτουργεί αμφίδρομα και να δίνει τα ίδια δικαιώματα σε όλα τα εμπλεκόμενα μέρη. Πρέπει να βασίζεται σε μακροπρόθεσμες, αξιόπιστες συμφωνίες και σε τιμές αγοράς. Κατ’ αυτόν τον τρόπο, όταν δρούμε μπορούμε να επωφεληθούμε ο ένας από τον άλλο. Η ενεργειακή πολιτική μεταξύ της ΕΕ και της Ρωσίας συγκεκριμένα αποτελεί μέρος μιας στρατηγικής εταιρικής σχέσης. Η Ρωσία χρειάζεται την ευρωπαϊκή τεχνολογία, καθώς και τα χρήματα που δαπανούμε, και εμείς χρειαζόμαστε τη ρωσική ενέργεια. Αυτή η εταιρική σχέση μπορεί να χρησιμεύσει για τη βελτίωση της επιτυχίας τόσο της ΕΕ όσο και της Ρωσίας παγκοσμίως. Η κ. Jäätteenmäki έκανε ιδιαίτερη αναφορά στη διαφάνεια και συμφωνώ πλήρως με όσα είπε όταν παρατήρησε ότι αυτό το οποίο ήταν πιο σημαντικό ήταν η πρόσβαση του κοινού σε έγγραφα. Αναμένουμε από την Επιτροπή να υποβάλει ένα έγγραφο στη συζήτηση για την αναθεώρηση του κοινοτικού κανονισμού για τη διαφάνεια, και, κατά τη διάρκεια της Προεδρίας μας, θα θέσουμε το θέμα προς συζήτηση στο Συμβούλιο. Επίσης, ό,τι ειπώθηκε σχετικά με το θέμα της αλλαγής του κλίματος στη συζήτηση, περιλαμβανομένων όσων είπε η κ. Hassi, θα ληφθούν υπόψη. Ο κ. Kirkhope τόνισε τη σημασία εκτίμησης των επιπτώσεων της νομοθεσίας. Αυτό αποτελεί επίσης βασικό τμήμα της εν λόγω πολιτικής για τη βελτίωση του ρυθμιστικού πλαισίου. Θα αποτελέσει δε ευθύνη της Επιτροπής, του Συμβουλίου και του Κοινοβουλίου: όλων όσων εμπλέκονται στο νομοθετικό έργο. Πρέπει να θεωρήσουμε το νομοθετικό μας έργο βάση των αξιολογήσεων αντικτύπου. Όπως είπα στην ομιλία μου, συνδέονται τόσο με τις επιπτώσεις στην ανταγωνιστικότητά μας και το περιβάλλον όσο και με τις επιπτώσεις στην κοινωνική ευημερία. Αυτό πρέπει να αποτελέσει τμήμα της συνήθους νομοθετικής διαδικασίας. Η ομιλία του κ. Swoboda σχετικά με το θέμα της Τουρκίας ήταν συνετή. Στηρίζω πλήρως αυτά στα οποία επέστησε την προσοχή ο Πρόεδρος της Επιτροπής, κ. Barroso, όσον αφορά τις διαπραγματεύσεις με την Τουρκία στην ομιλία του. Τείνω να συμφωνήσω με πολλές από τις εκτιμήσεις και απόψεις σας όσον αφορά την ομιλία μου και το ύφος της εισήγησής μου. Είμαι ίσως κάπως δημοσιοϋπαλληλικός και τείνω να καταρτίζω καταλόγους, αλλά δεν σκοπεύω να μεταβάλω το ύφος μου. Γνωρίζω ότι δεν θα υπεκφύγω με ρητορείες σχεδόν από κανέναν σας και δεν πρόκειται καν να προσπαθήσω. Ωστόσο, η συζήτηση αυτή έδειξε ότι υπάρχουν τόσο παθιασμένες απόψεις για πολλά από αυτά τα ευρωπαϊκά θέματα που ίσως χρειάζεται ψυχραιμία για να συνδυαστούν όλες. Αυτό είναι ίσως καλύτερη λύση από τη δεινή ρητορεία. Ο κ. Pflüger περιέγραψε τη Φινλανδία ως ουδέτερη. Πρέπει να τον διορθώσω σε αυτό: η Φινλανδία είναι μέλος της ΕΕ. Ήμασταν κάποτε πολιτικά ουδέτερη χώρα, κατά τη διάρκεια του Σιδηρού Παραπετάσματος. Τώρα είμαστε μέλος της Ένωσης, μέρος αυτής της κοινότητας αξιών, που έχει κοινή πολιτική και, επίσης, κοινή εξωτερική πολιτική. Επέκρινε το γεγονός ότι οδηγούμε την Ένωση σε στρατιωτικές επιχειρήσεις και ανέφερε, υπό τύπον παραδείγματος, την επιχείρηση που ξεκινήσαμε στη Λαϊκή Δημοκρατία του Κονγκό. Αυτή αφορά μόνον τη διασφάλιση της διεξαγωγής δημοκρατικών εκλογών. Είναι απλώς το είδος καθηκόντων στα οποία οφείλει να μετέχει η Ένωση. Προσφέρει δε σθεναρή στήριξη στις βασικές αξίες στις οποίες στηρίζεται η ύπαρξή μας. Ο κ. Rasmussen ανέφερε την έκτακτη σύνοδο κορυφής την οποία διεξάγουμε και το γεγονός ότι κατά την επιλογή μεταξύ ευελιξίας και ασφάλειας οι πολίτες έχουν ανάγκη να αισθάνονται ασφαλείς. Αυτό θα είναι απαιτητικό καθήκον κατά την υλοποίηση μεταρρυθμίσεων. Ως απάντηση στην πρόκληση της παγκοσμιοποίησης, πρέπει να είμαστε σε θέση να προβούμε σε μεταρρυθμίσεις κατά τέτοιον τρόπο ώστε να ηγηθούμε επίσης του κόσμου από την άποψη της οικονομίας και της απασχόλησης, αυτό όμως πρέπει να συμβεί κατά τέτοιον τρόπο ώστε οι πολίτες να έχουν εμπιστοσύνη σε αυτή. Εν προκειμένω, οι κοινωνικοί εταίροι διαδραματίζουν ιδιαίτερα σημαντικό ρόλο. Σε αυτή τη σύνοδο κορυφής προτιθέμεθα να μιλήσουμε λίγο για το μοντέλο συναίνεσης το οποίο η Φινλανδία, από την πλευρά της, έχει χρησιμοποιήσει με κάποια επιτυχία για να επιτύχει ορισμένα είδη αποτελεσμάτων. Τέλος, εν προκειμένω, θα εγκύψω στο ζήτημα της κ. Estrela σχετικά με την ισότητα. Εξετάζεται τώρα η θέσπιση κανονισμού για την ίδρυση Ινστιτούτου για την Ισότητα των Φύλων. Ευελπιστούμε ότι θα επιτύχουμε κάποιο αποτέλεσμα σε αυτόν τον τομέα. Επίσης, κατά τη διάρκεια της Προεδρίας μας θα εστιάσουμε την προσοχή μας σε θέματα όπως η εμπορία γυναικών και η άσκηση βίας εις βάρος τους. Ο κ. Buzek ανέφερε κάτι που είναι όντως η πιο σημαντική προτεραιότητα της φινλανδικής Προεδρίας: η πολιτική για την καινοτομία, σημαντικό συστατικό της οποίας αποτελεί το έβδομο πρόγραμμα πλαίσιο. Οι τεχνολογίες ηλεκτρονικών πληροφοριών αποτελούν σημαντική πρωτοβουλία και πρέπει να δημιουργηθεί μια κατάλληλη δομή γι’ αυτή. Εν γένει, ωστόσο, κατά τη διάρκεια αυτού του εξαμήνου θα ακούτε συνεχώς τη φράση πολιτική για την καινοτομία. Αυτό είναι το μήνυμα που επιθυμούμε να μεταφέρουμε στην Ένωση. Επιπλέον, εάν υπάρχει κάτι για το οποίο ελπίζω ότι θα θυμούνται τη φινλανδική Προεδρία, θα είναι ότι δεν σταματήσαμε ποτέ να μιλούμε για την πολιτική όσον αφορά την καινοτομία και το πόσο σημαντική είναι. Πράγματι, ο κ. Buzek έδωσε πολύ γλαφυρή περιγραφή του είδους των στοιχείων που πρέπει να περιλαμβάνει η πολιτική για την καινοτομία. Εν συνεχεία, όσον αφορά την ομιλία του κ. Brok σχετικά με τη σημασία της περιοχής της Βαλτικής, πρέπει να σας υπενθυμίσω ότι είναι πλέον μια κοινή θάλασσα. Με χαρά σημείωσα όσα είπατε, και σκοπεύουμε να διατηρήσουμε επίκαιρο το θέμα της Βαλτικής. Η πρόοδος που σημειώνουμε όσον αφορά τη Βόρεια Διάσταση είναι αρκετή ώστε να μας παράσχει τα εργαλεία που χρειαζόμαστε για να βελτιώσουμε την κατάσταση σχετικά με τη Βαλτική, μεταξύ άλλων. Στον κ. Hökmark από τη Σουηδία μπορώ να πω μόνο ότι επί 700 χρόνια ήμασταν μία χώρα με τη Σουηδία, και ότι σε λίγα χρόνια θα εορτάσουμε το γεγονός ότι ακολουθήσαμε διαφορετικές πορείες. Εντούτοις, τα τελευταία 11 χρόνια αποτελούμε τμήμα της ίδιας κοινότητας στους κόλπους της Ένωσης και απολαμβάνουμε πολύ στενή συνεργασία. Επιτρέψτε μου να τελειώσω με μια παρατήρηση για τις ομιλίες του κ. Millán Mon σχετικά με την κατάσταση των Καναρίων Νήσων. Ευτυχώς υπάρχει κάτι συμβολικό όσον αφορά το γεγονός ότι η Φινλανδία, η βορειότερη χώρα στην Ένωση, θέλησε ακόμη και να στείλει συνοριακή περίπολο και αεροπλάνο εποπτείας στις Καναρίους Νήσους για να βοηθήσει και να επιδείξει αλληλεγγύη, καταδεικνύοντας ότι τα προβλήματα που αντιμετωπίζουμε σε διαφορετικά μέρη στην Ευρώπη, ακόμη και σε σχέση με την παράνομη μετανάστευση, τα συμμεριζόμαστε όλοι μας. Πρέπει να επιδείξουμε αλληλεγγύη εντός της Ένωσης. Αυτά είναι θέματα που αντιμετωπίζουμε όλοι από κοινού. Επιθυμώ επίσης η φινλανδική Προεδρία να δράσει σε τέτοιο πνεύμα στην Ένωση τους επόμενους έξι μήνες. Σας ευχαριστώ, κύριε Πρόεδρε, για την ευκαιρία να μιλήσω εδώ στο Κοινοβούλιο, και ελπίζω ότι θα απολαύσουμε την πιο εποικοδομητική συνεργασία με το Κοινοβούλιο, τις επιτροπές του και τις πολιτικές του ομάδες τους επόμενους έξι μήνες. Σε αυτό έχω λάβει πάρα πολλές καλές συμβουλές και καθοδήγηση. Δεν μπορώ να διατυπώσω τώρα παρατηρήσεις για όλες τις ομιλίες σας. Θα ήθελα να ξεκινήσω με την ομιλία του κ. Titley, καθώς είναι ένα είδος νονού για εμάς. Πριν από κάποιο διάστημα, εκπόνησε μια έκθεση για τη φινλανδική Προεδρία και ήταν ο πρώτος βουλευτής του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου τον οποίο γνώρισα για λίγο όταν ήμασταν στην ίδια επιτροπή που συστάθηκε από το φινλανδικό Eduskunta και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Μου έδωσε ορισμένες καλές συμβουλές: δράση, δράση και δράση. Αυτό θα επίσης το χαρακτηριστικό της φινλανδικής Προεδρίας. Ο κ. Poettering προέβη στην εύστοχη παρατήρηση ότι οι Προεδρίες αποτελούν εξάμηνες αλυσίδες. Είναι συνεπώς επίσης φυσικό ότι πολλά θέματα που έχετε ακούσει πολλές φορές θα εμφανιστούν στην ατζέντα της φινλανδικής Προεδρίας. Αν θυμάμαι καλώς, κάποιος από εσάς διαμαρτυρήθηκε γι’ αυτό. Η αλυσίδα είναι απαραίτητη. Η θητεία σας στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο είναι πενταετής. Η θητεία της Επιτροπής είναι επίσης πενταετής. Ως εκ τούτου, υπάρχει μια φυσική μακροπρόθεσμη προοπτική στα όργανά σας. Για το Συμβούλιο, η μακροπρόθεσμη προοπτική πρέπει να θεσπιστεί μέσω της αμοιβαίας συνεργασίας μεταξύ των Προεδριών, επειδή χρειαζόμαστε τη συνέχεια. Πρέπει να αφιερώσουμε την ενέργειά μας σε αυτό. Χρειαζόμαστε τη συμμετοχή όλων στους εορτασμούς και τη δήλωση της 50ής επετείου της ερχόμενης άνοιξης, και έχω επικροτήσει τις ιδέες που έχουν υποβληθεί εδώ σε αυτή τη σύνοδο. Συμφωνώ με την έντονα διατυπωμένη άποψη του κ. Schulz ότι η Ένωση έχει ανάγκη τα εργαλεία που μπορούμε να χρησιμοποιήσουμε για να ανταποκριθούμε σε όλες τις προκλήσεις που είναι σημαντικές για εμάς. Στις παρατηρήσεις του όσον αφορά την ανάγκη διεύρυνσης και νέας συνθήκης απαντώ ότι δεν υπάρχει η παραμικρή διχογνωμία μεταξύ του Προέδρου της Επιτροπής και εμού του ιδίου. Ως έχει, διαθέτουμε τους μηχανισμούς διεύρυνσης, αλλά όλοι γνωρίζουν ότι η κοινή λογική λέει ότι χρειαζόμαστε επίσης μια νέα συνθήκη, τουλάχιστον μακροπρόθεσμα. Σας ευχαριστώ, κύριε Schulz και κύριε Watson, για τη στήριξή σας και για τη σθεναρή αλλά υγιή πίεση που ασκήσατε προκειμένου να επιτύχουμε πρόοδο στη λήψη αποφάσεων στο πλαίσιο του τρίτου πυλώνα. Ο κ. Cohn-Bendit επέκρινε το γεγονός ότι δεν ήγειρα το θέμα της νόμιμης μετανάστευσης. Κατέχει σημαντική θέση στο πρόγραμμά μας και το ανέφερα. Το ανέφερα σε σχέση με τους παράγοντες που συνδέονται με την επιτυχία της Ευρώπης. Χρειαζόμαστε επίσης τη νόμιμη μετανάστευση προκειμένου να επιτύχει η Ευρώπη. Αποτελεί μια οδό προς την ευρωπαϊκή επιτυχία στον παγκόσμιο ανταγωνισμό στο μέλλον. Ο κ. Seppänen επέκρινε τον στόχο της Φινλανδίας για επικύρωση του Συντάγματος, λέγοντας ότι δεν σεβόμαστε τα αποτελέσματα του γαλλικού και του ολλανδικού δημοψηφίσματος. Ασφαλώς και τα σεβόμαστε, αλλά σεβόμαστε επίσης το δικαίωμα της Φινλανδίας να υιοθετήσει η ίδια μια θέση για την υπό διαπραγμάτευση Συνθήκη, αυτή τη συμβιβαστική λύση ευρείας βάσης που επιτεύχθηκε κάποια στιγμή."@el10 ". Mr President, I kept diplomatically quiet on the subject of football. Our task, however, that of the Council, Parliament and the Commission, is to ensure that the world’s four – or preferably 25 – best are European: that is our common responsibility. We also have the right to express our views on it and we do so with reference to our own constitution and the consideration of matters and ratification procedures which it establishes. Mr Crowley made special mention of new sources of energy, and I fully agree with what he said in his speech. Mr Farage said that a common asylum policy in Europe is laughable. It is not. On the contrary, we need a common asylum policy. That is exactly what Europe needs, as with a lot of other things which are vitally necessary in internal and legal affairs. It is with regard to these very issues that we need an area of freedom and justice. We need common standards and common regulations, and we need common action very much along the same lines. We need both cooperation between our countries and a clear mandate for the European Union. Mr Paasilinna raised the sensitive question as to whether energy policy is for some in the world a weapon. That question is raised very frequently. Our reply is that energy policy should not be used as a weapon in global policy. On the contrary, the EU line should be that energy policy is a normal part of business. It must be business-based, and should clearly work both ways and give the same rights to all concerned parties. It must be based on long-term, reliable agreements and market prices. This way, when we act we can benefit from one another. The energy policy between the EU and Russia in particular is part of a strategic partnership. Russia needs European technology and the money that we spend as well, and we need Russian energy. This partnership can serve to improve both the EU’s and Russia’s success globally. Mrs Jäätteenmäki made special mention of transparency and I fully agree with what she said when she remarked that what was most important was public access to documents. We are expecting the Commission to produce a document to debate on the review of a Community Regulation on transparency, and, during our Presidency, we will submit it as a topic of discussion in the Council. Furthermore, everything that was said on the issue of climate change in the debate, including what Mrs Hassi said, will be taken into consideration. Mr Kirkhope stressed the importance of assessing the effects of legislation. This is also a fundamental part of this policy of better regulation. This will be the responsibility of the Commission, the Council and Parliament: all those involved in legislative work. We must consider our legislative work a basis for impact assessments. As I said in my speech, they relate to both the effects on our competitiveness and the environment and the effects on social welfare. This needs to be part of the normal legislative process. Mr Swoboda’s speech on the issue of Turkey was a wise one. I fully support what Commission President Barroso drew attention to regarding Turkish negotiations in his speech. I tend to agree with many of your assessments and opinions regarding my speech and my style of presentation. I am perhaps slightly civil servant-like and it may well be that I tend to make lists, but I do not intend to change my style. I know that I will not get away with rhetoric with hardly any of you and I am not even going to try. Nevertheless, this debate has showed that there are such passionate views on many of these European issues that perhaps it is going to take a cool head to reconcile them all. This might be a better solution than strident rhetoric. Mr Pflüger described Finland as neutral. I must correct him on that: Finland is a member of the EU. We were at one time a politically neutral country, during the time of the Iron Curtain. Now we are a member of the Union, part of this community of values, which has a common policy and, moreover, a common foreign policy. He criticised the fact that we are leading the Union into military ventures and mentioned, by way of example, the operation we have begun in the Democratic Republic of the Congo. That is all about ensuring that there are democratic elections. That is just the sort of task that the Union should be engaged in. It gives firm support to those basic values which our existence relies on. Mr Rasmussen mentioned the extraordinary social summit which we are holding and the fact that in choosing between flexibility and security the people need to feel that they have security. This will be an exacting task when we are introducing reforms. In responding to the challenge of globalisation we need to be able to make reforms in such a way that we also lead the world in terms of the economy and employment, but that has to happen in such a way that the people too can have confidence in it. In this respect, the social partners have an especially important role to play. At that summit we mean to speak a little about the model of consensus which Finland, for its own part, has used with some success to achieve certain kinds of results. Finally in this regard, I will address Mrs Estrela’s question on equality. The introduction of a regulation on the founding of a Gender Equality Institute is now being considered. Hopefully we will achieve a result there. Similarly, during our Presidency we will focus attention on such issues as the trafficking of, and violence against, women. Mr Buzek mentioned what in fact is the most important of the Finnish Presidency’s priorities: innovation policy. The Seventh Framework Programme is an important component of that. The EIT is an important initiative and a suitable structure needs to be found for it. In general, however, during this six-month term you will be hearing the phrase innovation policy over and over again. That is the message we want to drum home in the Union. Moreover, if there is something I hope the Finnish Presidency will be remembered for, it will be that we never stopped talking about innovation policy and how important it is. In fact, Mr Buzek gave a very graphic description of the sort of elements innovation policy should embrace. Then, regarding Mr Brok’s speech on the importance of the Baltic region, I have to remind you that it is now a common sea. I was happy to note what you had to say, and we intend to keep the issue of the Baltic a current one. The progress we are making on the Northern Dimension is enough to provide us with the tools we need to improve the situation regarding the Baltic too. To Mr Hökmark of Sweden I can only say that for 700 years we were the same country as Sweden, and in a few years’ time we will be celebrating the fact that we went our separate ways. Now for the last 11 years, on the other hand, we have been part of the same community within the framework of the Union and we enjoy a very close partnership. I would like to end with a comment on Mr Millán Mon’s speeches on the situation in the Canary Islands. Hopefully there is something symbolic about the fact that Finland, the northernmost country in the Union, has wanted even to send a border patrol and a surveillance aircraft to the Canary islands to help and demonstrate solidarity, and show that the problems that we have in different parts of Europe, even with regard to illegal immigration, are shared by all of us. We need to show solidarity within the Union. These are issues which we all have in common. I would also like the Finnish Presidency to act in such a spirit in the Union over the next six months. Thank you, Mr President, for the opportunity to speak here in Parliament, and I hope that we will enjoy the most fruitful cooperation with Parliament, its committees and its political groups over the next six months. In this I have received very much good advice and guidance. I cannot now comment on all your speeches. I would like to start, however, with Mr Titley’s speech, as he is a sort of godfather to us. Some time ago, he drafted a report on the Finnish Presidency and was the first Member of the European Parliament whose acquaintance I briefly made when we were on the same committee jointly set up by the Finnish and the European Parliament. He gave me some good advice: action, action, and action. That will also hopefully describe the Finnish Presidency. Mr Poettering made the apt comment that the presidencies form a six-month chain. It is therefore also natural that the same issues that you have heard many times will appear on the Finnish Presidency’s agenda. If I remember, one of you grumbled about this. This chain is necessary. You sit in the European Parliament for five years. The Commission sits for five years. There is a natural long-term aspect to all this among you. For the Council, the long-term aspect has to be established through mutual cooperation between the presidencies, because we need continuity. We have to devote our energies to that. We need the involvement of everyone in next spring’s 50-year anniversary festivities and declaration, and I have welcomed those ideas that have been put forward here in this part-session. I agree with Mr Schulz’s powerfully expressed view that the Union needs those tools which we can use to respond to all the challenges that are important to us. To his comments on the need for enlargement and a new treaty I reply that there is not the slightest conflict of opinion between Commission President Barroso and myself. As it is, we have the mechanisms for enlargement, but everyone knows that common sense says that we also need a new treaty, at least in the longer term. Thank you to Mr Schulz and Mr Watson for your support and for the firm but healthy pressure you exerted in order that we should achieve progress in decision-making under the third pillar. Mr Cohn-Bendit made the criticism that I did not raise the issue of legal immigration. It occupies a position of importance in our programme and I mentioned it. I mentioned it in connection with factors relating to Europe’s success. We also need legal immigration for Europe to succeed. It is one path towards European success in global competition in the future. Mr Seppänen criticised Finland’s aim to ratify the Constitution, saying that we do not respect the results of the French and Dutch referendums. We certainly do, but we also respect Finland’s right to adopt a position itself on the negotiated Treaty, that broad-based compromise which was at one time reached."@en4 ". Señor Presidente, he guardado un diplomático silencio en relación con el asunto del fútbol. Sin embargo, nuestra tarea, la del Consejo, el Parlamento y la Comisión, es garantizar que los cuatro –o preferiblemente 25– mejores del mundo sean europeos: esa es nuestra responsabilidad común. Nosotros también tenemos derecho a expresar nuestra opinión sobre el tema y lo hacemos en el contexto de nuestra propia Constitución y el planteamiento de los trámites y procedimientos de ratificación que establece. El señor Crowley ha hecho especial mención a las nuevas fuentes de energía y estoy totalmente de acuerdo con lo que ha dicho en su intervención. El señor Farage ha manifestado que una política de asilo común en Europa resulta ridícula. No lo es. Al contrario, necesitamos una política de asilo común. Eso es exactamente lo que necesita Europa, al igual que otras muchas otras cosas que son vitalmente necesarias en asuntos interiores y jurídicos. Con relación a estos mismos temas necesitamos un espacio de libertad y justicia. Necesitamos estándares comunes y reglamentos comunes y precisamos una acción común con esas mismas orientaciones. Necesitamos tanto cooperación entre nuestros países, como un mandato claro para la Unión Europea. El señor Paasilinna ha planteado la delicada cuestión de si, para algunos en este mundo, la política energética representa un arma. Esa cuestión se plantea muy a menudo. Nuestra respuesta es que la política energética no debería utilizarse como un arma en la política global. Al contrario, el planteamiento de la UE debería ser que la política energética fuera un componente normal de los negocios. Tiene que tener un planteamiento de negocio y debería funcionar claramente en ambos sentidos y otorgar los mismos derechos a todas las partes implicadas. Tiene que basarse sobre acuerdos fiables a largo plazo y sobre precios de mercado. De esa forma, cuando actuemos podremos beneficiarnos los unos de los otros. La política energética entre la UE y Rusia, en concreto, forma parte de una asociación estratégica. Rusia necesita la tecnología europea, así como el dinero que gastamos, y nosotros necesitamos la energía rusa. Esta asociación puede servir para mejorar tanto el éxito de la UE como el de Rusia a nivel global. La señora Jäätteenmäki ha hecho especial mención a la transparencia y coincido totalmente con lo que ha dicho, cuando ha señalado que lo más importante era el acceso público a los documentos. Estamos esperando a que la Comisión elabore un documento para debate sobre la revisión de un Reglamento de la Comunidad sobre transparencia y, durante nuestra Presidencia, lo vamos a presentar como un tema de discusión en el Consejo. Además, todo lo que se ha dicho acerca del asunto del cambio climático en el debate, incluido lo dicho por la señora Hassi, será tenido en cuenta. El señor Kirkhope ha subrayado la importancia de evaluar los efectos de la legislación. Constituye una parte fundamental de esta política de mejor legislación. Será responsabilidad de la Comisión, del Consejo y del Parlamento: todas las partes implicadas en la tarea legislativa. Hemos de contemplar nuestra labor legislativa como una base para la evaluación del impacto. Tal como he manifestado en mi intervención, están relacionadas tanto con los efectos sobre nuestra competitividad y el entorno, como con los efectos sobre el bienestar social. Tiene que formar parte del proceso legislativo normal. La intervención del señor Swoboda sobre la cuestión de Turquía ha sido muy acertada. Respaldo totalmente el asunto sobre el que el Presidente de la Comisión, señor Barroso, llamó la atención durante su intervención en relación con las negociaciones turcas. Estoy bastante de acuerdo con muchas de sus afirmaciones y opiniones referentes a mi intervención y mi estilo de presentación. Tal vez posea un ligero talante de funcionario y bien pudiera ser que propendo a confeccionar listas, pero no tengo ninguna intención de cambiar mi estilo. Sé que a base de retórica difícilmente voy a superar a ninguno de ustedes y ni siquiera voy a intentarlo. No obstante, este debate ha puesto de manifiesto la existencia de opiniones tan acaloradas sobre muchos de estos asuntos europeos que quizá exija una mente fría para reconciliarlas todas. Tal vez constituya esto una solución mejor que la retórica estridente. El señor Pflüger ha descrito a Finlandia como neutral. Debo corregirle a ese respecto. Finlandia es un miembro de la UE. En otra época, durante los años del Telón de Acero, fuimos un país políticamente neutral. Ahora somos un miembro de la Unión, parte de esta comunidad de valores, que cuenta con una política común y, además, una política exterior común. Ha criticado el hecho de que estemos metiendo a la Unión en aventuras militares y ha mencionado, a guisa de ejemplo, la operación que hemos iniciado en la república Democrática del Congo. Se trata de garantizar que allí se celebren elecciones democráticas. Es justo el tipo de tarea en la que la Unión debe estar implicada. Proporciona un apoyo firme a aquellos valores básicos sobre los que se sustenta nuestra existencia. El señor Rasmussen ha mencionado la Cumbre social extraordinaria que vamos a celebrar y el hecho de que, al elegir entre flexibilidad y seguridad, la gente tiene que sentir que tienen seguridad. Va a ser una tarea ardua estando implantando reformas. Para responder al reto de la globalización tenemos que ser capaces de hacer reformas de manera que sigamos liderando el mundo en términos de economía y empleo, pero ha de producirse de manera que la gente también tenga confianza en ello. A este respecto, los interlocutores sociales tienen un papel a jugar especialmente importante. En esa Cumbre nos proponemos hablar un poco sobre el modelo de consenso que Finlandia, por su parte, ha utilizado con cierto éxito para alcanzar un determinado tipo de resultados. Y por último dentro de este contexto, voy a responder la pregunta de la señora Estrela sobre igualdad. La introducción de un Reglamento sobre la financiación de un Instituto para la igualdad de género está siendo objeto de estudio. Espero que logremos algún resultado a este respecto. Análogamente, durante nuestra Presidencia vamos a centra nuestra atención en asuntos como el tráfico de mujeres y la violencia contra ellas. El señor Buzek ha mencionado la que, de hecho, es la prioridad más importante de la Presidencia finlandesa: la política de innovación. El Séptimo programa marco es un componente notable de la misma. El IET constituye una iniciativa importante y es necesario encontrar una estructura apropiada para él. Pero en general, durante este período de seis meses usted oirá el término «política de innovación» una y otra vez. Ese es el mensaje que queremos inculcar a la Unión. Además, si hay algo por lo que espero sea recordada la Presidencia finlandesa, es por no haber dejado de hablar de la política de innovación y la importancia que tiene. De hecho, el señor Buzek ha hecho una enumeración muy gráfica del tipo de elementos que debería comprender la política de innovación. En relación con las palabras del señor Brok sobre la importancia de la región báltica, permítame recordarle que ahora es un mar común. Me ha complacido lo que usted ha dicho y nos proponemos mantener la cuestión del Báltico totalmente vigente. El progreso que estamos consiguiendo en cuanto a la dimensión septentrional es suficiente para proporcionarnos las herramientas que necesitamos para mejorar la situación relativa al Báltico. Al señor Hökmark de Suecia solo puedo decirle que, durante 700 años, fuimos el mismo país que Suecia y dentro de muy pocos años vamos a celebrar el hecho de emprender caminos separados. Por otro lado, durante los últimos 11 años, hemos formado parte de la misma comunidad dentro del marco de la Unión y mantenemos una relación muy estrecha. Me gustaría finalizar con un comentario sobre las intervenciones del señor Millán Mon acerca de la situación en las Islas Canarias. Esperamos que exista algo simbólico en el hecho de que Finlandia, el país más septentrional de la Unión, haya querido incluso enviar una patrulla fronteriza y un avión de vigilancia a las Islas Canarias para ayudar y demostrar su solidaridad, y poner de manifiesto que los problemas que tenemos en las distintas partes de Europa, incluso con relación a la inmigración ilegal, son compartidos por todos nosotros. Hemos de demostrar solidaridad dentro de la Unión. Son asuntos que todos tenemos en común. Me gustaría que la Presidencia finlandesa actuara dentro de ese espíritu en la Unión a lo largo de los próximos seis meses. Gracias, señor Presidente, por la oportunidad de hablar ante el Parlamento y espero que disfrutemos de la cooperación más fructífera con él, sus comisiones y sus Grupos políticos durante el semestre venidero. A este respecto he recibido gran cantidad de buenos consejos y orientaciones. Paso a comentar ahora todas sus intervenciones. Quiero comenzar, no obstante, por las palabras del señor Titley, ya que para nosotros es una especie de padrino. Hace algún tiempo elaboró un informe sobre la Presidencia finlandesa y fue el primer diputado al Parlamento Europeo al que conocí brevemente, cuando coincidimos en la misma comisión creada conjuntamente por el finlandés y el Parlamento Europeo. Me dio un buen consejo: acción, acción y acción. Espero que eso sirva para describir también a la Presidencia finlandesa. El señor Poettering ha formulado el comentario acertado de que las Presidencias forman una cadena semestral. En consecuencia, es lógico que los asuntos que tantas veces han escuchado aparezcan en la agenda de la Presidencia finlandesa. Si no recuerdo mal, alguno de ustedes se ha quejado de esto. Esta cadena resulta necesaria. Ustedes están en el Parlamento Europeo durante cinco años. La Comisión dura cinco años. Ustedes tienen una lógica visión a largo plazo de todo esto. En el caso del Consejo, el enfoque a largo plazo ha de crearse por medio de la cooperación mutua entre las Presidencias, ya que necesitamos la continuidad. Hemos de dedicar nuestro afán a ello. Necesitamos la participación de todo el mundo en las celebraciones y la declaración de la próxima primavera con motivo del 50º aniversario y he recogido con satisfacción todas las ideas que se han planteado aquí durante este período parcial de sesiones. Estoy de acuerdo con la opinión, planteada de forma rotunda, del señor Schulz en el sentido de que la Unión necesita herramientas que podamos utilizar para responder a todos los retos que son de importancia para nosotros. A sus comentarios sobre la necesidad de la ampliación y de un nuevo Tratado le respondo que no existe el más mínimo conflicto de opinión entre el Presidente de la Comisión, señor Barroso, y yo. Sucede que contamos con los mecanismos para la ampliación, pero todo el mundo sabe que el sentido común dicta que también necesitamos un nuevo Tratado, al menos a largo plazo. Doy las gracias al señor Schulz y al señor Watson por su apoyo y por la presión firme, pero saludable, que han ejercido para que hagamos avanzar la toma de decisiones bajo el tercer pilar. El señor Cohn-Bendit me ha criticado que no planteara el tema de la inmigración legal. Ocupa un lugar de preferencia dentro de nuestro programa y lo he mencionado. Lo he citado en conexión con los factores relacionados con el éxito de Europa. También necesitamos la inmigración legal para que Europa alcance el éxito. Es una de las vías hacia el éxito europeo dentro de la competencia global en el futuro. El señor Seppänen ha criticado el propósito de Finlandia de ratificar la Constitución, afirmando que no respetamos los resultados de los referendos francés y neerlandés. Desde luego que los respetamos, pero también respetamos el derecho de Finlandia a adoptar una postura propia acerca del Tratado negociado, ese compromiso de amplia base que se alcanzó en su momento."@es20 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@et5 ". Monsieur le Président, je suis resté, diplomatiquement parlant, silencieux à propos du football. Néanmoins, notre tâche, celle du Conseil, du Parlement et de la Commission, consiste à veiller à ce que les quatre meilleurs du monde - ou les 25 meilleurs si vous préférez - soient européens: voilà notre responsabilité commune. Nous avons également le droit de donner notre avis sur lui et nous le faisons en nous référant à notre propre constitution et en tenant compte des dispositions et des procédures de ratification qu’elle définit. M. Crowley a évoqué spécifiquement les nouvelles sources d’énergie, et je suis tout à fait d’accord avec ce qu’il a dit. M. Farage a déclaré qu’une politique d’asile commune en Europe est ridicule. Ce n’est pas vrai. Au contraire, nous en avons besoin. C’est exactement ce dont l’Europe a besoin, tout comme un tas d’autres choses absolument indispensables dans les affaires intérieures et juridiques. C’est précisément dans ces domaines que nous avons besoin d’un espace de liberté et de justice. Il nous faut des normes communes et une réglementation commune, une action commune dans la même veine. Il faut aussi bien une coopération entre nos pays qu’un mandat clair pour l’Union européenne. M. Paasilinna a soulevé la question délicate de savoir si la politique énergétique était une arme pour certains acteurs de la scène internationale. Cette question est soulevée très fréquemment. Notre réponse est que la politique énergétique ne doit pas être utilisée en tant qu’arme dans la politique internationale. Au contraire, l’UE doit adopter comme principe que la politique énergétique est une activité commerciale normale. Elle doit être à finalité commerciale et doit évidemment fonctionner dans les deux sens et octroyer les mêmes droits à toutes les parties concernées. Elle doit être fondée sur des accords et des prix du marché à long terme et sûrs. De cette manière, lorsque nous agissons, nous pouvons tirer profit les uns des autres. La politique énergétique entre l’UE et la Russie notamment s’inscrit dans le cadre d’un partenariat stratégique. La Russie a besoin de la technologie européenne ainsi que de l’argent que nous dépensons, et nous avons besoin de l’énergie russe. Ce partenariat peut servir à mieux faire réussir l’UE et la Russie sur la scène internationale. Mme Jäätteenmäki a évoqué spécifiquement la transparence et je suis pleinement d’accord avec elle lorsqu’elle fait remarquer que ce qui importe le plus est l’accès de la population aux documents. La Commission devrait produire un document pour débattre du réexamen d’un règlement communautaire sur la transparence. Par ailleurs, sous notre présidence, nous le soumettrons en tant que sujet de discussion au sein du Conseil. En outre, tout ce qui a été dit au cours du débat concernant le changement climatique, y compris les propos de Mme Hassi, sera pris en considération. M. Kirkhope a souligné combien il importe d’évaluer les effets de la législation. Cette démarche est également un volet fondamental de la politique de meilleure réglementation. Ce sera la responsabilité de la Commission, du Conseil et du Parlement: tous ceux qui participent aux travaux législatifs. Nous devons considérer nos travaux législatifs comme une base des évaluations d’impact. Comme je l’ai indiqué dans mon intervention, elles portent sur les effets sur notre compétitivité et l’environnement et les effets sur le bien-être social. Il faut que cette démarche fasse partie de la procédure législative normale. L’intervention de M. Swoboda sur la question de la Turquie était judicieuse. Je soutiens pleinement ce sur quoi le président de la Commission, M. Barroso, a attiré l’attention dans son intervention concernant les négociations avec la Turquie. J’approuve en général nombre de vos opinions et avis concernant mon intervention et mon style de présentation. J’ai peut-être un peu de fonctionnaire en moi et il se pourrait que j’aie tendance à dresser des listes, mais je n’entends pas changer de style. Je sais que je ne l’emporterai sur presque aucun de vous en matière de rhétorique et je ne vais même pas essayer. Néanmoins, ce débat démontre qu’il y a tellement d’avis passionnés sur nombre de ces questions européennes qu’il va peut-être falloir garder la tête froide pour tous les concilier. Ce pourrait être une meilleure solution que des discours véhéments. M. Pflüger a qualifié la Finlande de neutre. Je me dois de le corriger sur ce point: la Finlande est membre de l’UE. Nous étions jadis un pays politiquement neutre, à l’époque du rideau de fer. À présent, nous sommes membres de l’Union, partie à cette communauté de valeurs, qui dispose d’une politique commune ainsi que d’une politique étrangère commune. Il a critiqué le fait que nous entraînions l’Union dans des aventures militaires et a évoqué, à titre d’exemple, l’opération entamée en République démocratique du Congo. Elle a pour unique objectif d’y garantir des élections démocratiques. Voilà simplement le genre de tâches que l’Union doit s’engager à accomplir. Elles soutiennent fermement les valeurs fondamentales mêmes sur lesquelles repose notre existence. M. Rasmussen a évoqué l’extraordinaire sommet social que nous tenons et le fait qu’en choisissant entre la flexibilité et la sécurité, les citoyens doivent savoir qu’ils jouissent de sécurité. Ce sera une tâche astreignante lorsque nous introduirons des réformes. En relevant le défi de la mondialisation, nous devons être en mesure d’entreprendre des réformes d’une manière telle que nous soyons les premiers au monde en termes d’économie et d’emploi, mais cela doit se faire d’une manière telle que les citoyens aussi puissent avoir confiance en nos actions. À cet égard, les partenaires sociaux ont un rôle particulièrement important à jouer. Lors de ce sommet, nous entendons parler un peu du modèle de consensus que la Finlande, de son côté, a utilisé avec fruit pour atteindre certains types de résultats. Enfin, dans ce contexte, permettez-moi d’aborder la question de Mme Estrela sur l’égalité. L’introduction d’un règlement sur la création d’un Institut de l’égalité des genres est à présent envisagée. Espérons que nous parviendrons à un résultat à cet égard. De même, au cours de notre présidence, nous nous attarderons sur des questions telles que la traite des femmes et la violence à leur encontre. M. Buzek a évoqué ce qui est en réalité la priorité la plus importante de la présidence finlandaise: la politique en matière d’innovation. Le septième programme-cadre en est un volet important. L’IET est une initiative importante et il convient de lui trouver une structure adéquate. Toutefois, d’une manière générale, vous entendrez maintes et maintes fois au cours de ces six mois les termes «politique en matière d’innovation». C’est le message que nous voulons claironner au sein de l’Union. En outre, s’il est un point pour lequel, je l’espère, on se souviendra de la présidence finlandaise, ce sera que nous n’avons jamais cessé de parler de la politique en matière d’innovation et de son importance. M. Buzek a décrit d’une manière très explicite le type d’éléments que la politique en matière d’innovation doit englober. Ensuite, concernant l’intervention de M. Brok sur l’importance de la région baltique, je me dois de vous rappeler qu’il s’agit désormais d’une mer commune. J’ai été ravi de prendre note de vos commentaires, et nous entendons garder la question de la Baltique à l’ordre du jour. Les progrès que nous accomplissons concernant la dimension septentrionale suffisent à nous fournir les outils nécessaires pour améliorer la situation concernant la Baltique également. Pour répondre à M. Hökmark, de Suède, tout ce que je peux lui dire, c’est que pendant 700 ans, nous faisions partie du même pays que la Suède, et que dans quelques années, nous commémorerons le fait que nous avons choisi des voies distinctes. D’autre part, depuis ces 11 dernières années, nous faisons partie de la même communauté dans le cadre de l’Union et nous bénéficions d’un partenariat très étroit. Je voudrais terminer par un commentaire sur les propos de M. Millán Mon concernant la situation dans les Îles Canaries. Espérons qu’il y ait quelque chose de symbolique dans le fait que la Finlande, le pays le plus septentrional de l’Union, ait voulu envoyer une patrouille frontalière et un avion de surveillance aux Îles Canaries pour aider et faire montre de solidarité, de même que pour montrer que nous sommes tous concernés par les problèmes que l’on rencontre dans diverses régions d’Europe, même concernant l’immigration clandestine. Nous devons faire preuve de solidarité au sein de l’Union. Voilà des problèmes que nous partageons tous. Je voudrais aussi que la présidence finlandaise agisse dans cet esprit au cours des six prochains mois. Je vous remercie, Monsieur le Président, de m’avoir donné l’occasion de m’exprimer dans cette Assemblée, et j’espère que nous jouirons d’une coopération très fructueuse avec le Parlement, ses commissions et ses groupes politiques au cours des six prochains mois. À cet égard, j’ai reçu de bons conseils et de bonnes orientations à profusion. Je ne peux à présent commenter toutes vos interventions. Toutefois, je voudrais commencer par celle de M. Titley, car il est une sorte de parrain pour nous. Il y a quelque temps, il a rédigé un rapport sur la présidence finlandaise. Par ailleurs, il fut le premier député du Parlement européen dont j’ai fait brièvement la connaissance lorsque nous siégions dans la même commission créée par l’ finlandais et le Parlement européen. Il m’avait alors donné un bon conseil: agir, agir, et encore agir. Espérons que l’on pourra dire que la présidence finlandaise a suivi ce conseil. M. Poettering a déclaré avec pertinence que les présidences forment une chaîne de six mois. C’est pourquoi il est également tout naturel que les mêmes questions qui ont déjà été soulevées à de nombreuses reprises apparaissent dans le programme de la présidence finlandaise. Si je me souviens bien, l’un d’entre vous s’en est plaint. Cette chaîne est nécessaire. Vous siégez au Parlement européen pour cinq ans. La Commission a un mandat de cinq ans. Il existe un aspect naturel à long terme à tout cela parmi vous. Pour le Conseil, l’aspect à long terme doit être défini par la coopération mutuelle entre les présidences, car nous avons besoin de continuité. Nous devons y consacrer nos efforts. Nous avons besoin de la participation de tous aux festivités et à la déclaration du 50e anniversaire au printemps prochain, et je salue les idées qui ont été émises lors de cette période de session. Je partage l’avis de M. Schulz, exprimé avec force, selon lequel l’Union a besoin des outils que nous serons à même d’utiliser pour relever tous les défis qui nous importent. Pour répondre à ses commentaires concernant la nécessité de l’élargissement et d’un nouveau traité, il n’existe pas le moindre désaccord entre le président de la Commission, M. Barroso, et moi-même. Dans l’état actuel des choses, nous disposons des mécanismes pour l’élargissement, mais tout le monde sait que le bon sens veut que nous ayons également besoin d’un nouveau traité, du moins à long terme. Je vous remercie, Monsieur Schulz et Monsieur Watson, pour votre soutien et pour la pression ferme mais saine que vous exercez pour que nous fassions progresser le processus décisionnel au titre du troisième pilier. M. Cohn-Bendit s’est plaint que je n’aie pas soulevé la question de l’immigration légale. Elle occupe une position d’importance dans notre programme et je l’ai évoquée. Je l’ai évoquée lorsque j’ai mentionné les facteurs liés à la réussite de l’Europe. Nous avons également besoin d’immigration légale pour que l’Europe soit une réussite. C’est une voie vers la réussite européenne dans la concurrence internationale. M. Seppänen a critiqué l’objectif de la Finlande de ratifier la Constitution, affirmant que nous ne respectons pas l’issue des référendums français et néerlandais. Nous les respectons assurément, mais nous respectons également le droit de la Finlande d’adopter une position propre sur le traité négocié, sur le vaste compromis auquel nous sommes parvenus par le passé."@fr8 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@hu11 ". Signor Presidente, sono rimasto diplomaticamente in silenzio riguardo al calcio. Tuttavia, il nostro compito, quello del Consiglio, del Parlamento e della Commissione, è garantire che i quattro migliori del mondo – preferibilmente i 25 – siano europei: questa è la nostra responsabilità comune. Abbiamo anche noi il diritto di esprimere un parere al riguardo e lo faremo alla luce della nostra costituzione e in conformità degli aspetti e delle procedure di ratifica che essa prevede. L’onorevole Crowley ha parlato specificamente delle nuove fonti energetiche e sono pienamente d’accordo con ciò che ha affermato nel suo intervento. L’onorevole Farage ha affermato che una politica comune europea in materia di asilo è un’idea ridicola. Non lo è. Al contrario, abbiamo bisogno di una politica comune in materia di asilo. E’ precisamente ciò di cui l’Europa ha bisogno, assieme a varie altre cose di vitale importanza nel settore giuridico e degli affari interni. Proprio in considerazione di questi aspetti è necessario uno spazio di libertà e giustizia. Sono necessarie norme e regolamenti comuni ed è altrettanto necessaria un’azione comune. Abbiamo bisogno sia di cooperazione tra i nostri paesi sia di un chiaro mandato per l’Unione europea. L’onorevole Paasilinna ha sollevato una questione delicata, cioè se alcuni nel mondo usino la politica energetica come un’arma. Tale questione emerge di frequente. La nostra risposta è che la politica energetica non dovrebbe essere usata come un’arma nella politica globale. Al contrario, l’Unione dovrebbe adottare una posizione che consideri la politica energetica come una questione di ordinaria amministrazione. Deve basarsi sulle imprese e deve chiaramente funzionare in entrambi i sensi e riconoscere gli stessi diritti a tutte le parti interessate. Deve basarsi su accordi affidabili a lungo termine e su prezzi di mercato. In tal modo, quando agiamo possiamo trarre benefici gli uni dagli altri. La politica energetica tra l’Unione europea e la Russia, in particolare, fa parte di un partenariato strategico. La Russia ha bisogno della tecnologia europea e anche dei fondi che spendiamo e noi abbiamo bisogno dell’energia russa. Questo partenariato può contribuire a migliorare il successo sia dell’Unione sia della Russia a livello internazionale. L’onorevole Jäätteenmäki ha parlato specificamente della trasparenza e sono pienamente d’accordo con lei quando afferma che l’aspetto più importante è l’accesso pubblico ai documenti. Attendiamo che la Commissione produca un documento per discutere la revisione del regolamento comunitario sulla trasparenza e, durante la nostra Presidenza, lo proporremo come argomento di discussione in seno al Consiglio. Inoltre, tutto ciò che è stato affermato sulla questione del cambiamento climatico nel corso della discussione, comprese le osservazioni dell’onorevole Hassi, sarà preso in considerazione. L’onorevole Kirkhope ha sottolineato l’importanza di valutare gli effetti della legislazione. Anche questo è un elemento fondamentale della politica volta a migliorare la regolamentazione. Sarà responsabilità della Commissione, del Consiglio e del Parlamento: tutti gli interessati al lavoro legislativo. Dobbiamo considerare il nostro lavoro legislativo come base per le valutazioni d’impatto. Come ho detto nel mio intervento, tali valutazioni riguardano sia gli effetti sulla nostra competitività e sull’ambiente sia gli effetti sul benessere sociale. Devono far parte del normale processo legislativo. L’intervento dell’onorevole Swoboda sulla Turchia è stato saggio. Per quanto riguarda i negoziati con la Turchia, sostengo pienamente gli aspetti sui quali il Presidente della Commissione Barroso ha richiamato l’attenzione nel suo intervento. Tendenzialmente concordo con molte vostre valutazioni e pareri sul mio discorso e sullo stile della mia presentazione. Forse ho un atteggiamento simile a quello di un funzionario pubblico ed è possibile che tenda a fare elenchi, ma non intendo modificare il mio stile. So che non la spunterò con la retorica, praticamente con nessuno di voi, e non intendo nemmeno provarci. Tuttavia, la discussione ha dimostrato che su molte questioni europee i pareri sono talmente infuocati che forse è necessaria una mente fredda per riuscire a conciliarli tutti. Questa potrebbe essere una soluzione migliore di una retorica stridente. L’onorevole Pflüger ha definito la Finlandia un paese neutrale. Devo correggerlo: la Finlandia è uno Stato membro dell’Unione. Una volta, all’epoca della cortina di ferro, eravamo un paese politicamente neutrale. Ora siamo uno Stato membro dell’Unione, facciamo parte di questa comunità di valori, che ha una politica comune e soprattutto una politica estera comune. L’onorevole Pflüger ha criticato il fatto che stiamo conducendo l’Unione verso avventure militari e ha menzionato, a titolo di esempio, le operazioni che abbiamo avviato nella Repubblica democratica del Congo. Si tratta di assicurare che si svolgano elezioni democratiche. E’ precisamente il tipo di funzione che l’Unione deve assolvere, in quanto fornisce fermo sostegno ai valori fondamentali su cui si fonda la nostra esistenza. L’onorevole Rasmussen ha parlato del Vertice sociale straordinario che stiamo svolgendo e del fatto che nella scelta tra flessibilità e sicurezza i cittadini devono avere la certezza di essere al sicuro. Sarà un compito impegnativo introdurre le riforme. In risposta alla sfida della globalizzazione, dobbiamo riuscire a introdurre riforme che ci permettano di guidare il mondo anche in termini di economia e di occupazione, ma ciò dovrà avvenire in modo che anche i cittadini possano riporvi fiducia. In questo contesto, le parti sociali hanno un ruolo particolarmente importante da svolgere. Al Vertice intendiamo descrivere il modello di consenso che la Finlandia, dal canto suo, ha utilizzato con un certo successo per conseguire determinati risultati. Infine, in questo contesto, risponderò alla domanda dell’onorevole Estrela sulla parità. E’ in esame l’introduzione di un regolamento relativo alla creazione di un Istituto per la parità di genere. Mi auguro che si raggiunga un risultato al riguardo. Analogamente, durante la nostra Presidenza concentreremo l’attenzione su questioni quali la tratta delle donne e la violenza sulle donne. L’onorevole Buzek ha parlato della priorità più importante della Presidenza finlandese: la politica di innovazione. Il settimo programma quadro è una componente significativa di tale politica. L’IET è un’iniziativa importante e occorre trovare una struttura idonea. In generale, tuttavia, durante questo semestre sentirete ripetere spesso l’espressione “politica di innovazione”. Questo è il messaggio che vogliamo trasmettere forte e chiaro nell’Unione. Inoltre, se vi è una cosa per cui mi auguro che la Presidenza finlandese sia ricordata, è non aver mai smesso di parlare della politica di innovazione e della sua importanza. L’onorevole Buzek ha di fatto fornito una descrizione molto chiara del tipo di elementi che tale politica dovrà contenere. Riguardo all’intervento dell’onorevole Brok sull’importanza della regione del Baltico, devo ricordarvi che ora è un mare comune. Ho preso atto con piacere di ciò che lei ha affermato e intendiamo mantenere la questione del Baltico tra gli argomenti di attualità. I progressi che stiamo compiendo sulla dimensione settentrionale sono sufficienti per dotarci degli strumenti necessari a migliorare anche la situazione del Baltico. All’onorevole Hökmark di Svezia posso solo dire che per 700 anni siamo stati un unico paese con la Svezia e tra qualche anno festeggeremo il fatto di esserci separati. D’altro canto, da 11 anni facciamo parte della stessa comunità nel quadro dell’Unione e godiamo di una stretta cooperazione tra noi. Vorrei concludere con un’osservazione sull’intervento dell’onorevole Millán Mon sulla situazione delle isole Canarie. Vi è un aspetto simbolico, o così mi auguro, nel fatto che la Finlandia, il paese più settentrionale dell’Unione, abbia voluto inviare guardie di frontiera e un aereo da ricognizione nelle isole Canarie per prestare assistenza e offrire solidarietà e dimostrare che i problemi presenti nelle diverse regioni d’Europa, anche per quanto riguarda l’immigrazione clandestina, sono comuni a tutti. Dobbiamo dimostrare solidarietà all’interno dell’Unione. Queste sono problematiche comuni a tutti. Voglio che anche la Presidenza finlandese agisca in questo spirito nell’Unione nel corso dei prossimi sei mesi. La ringrazio, signor Presidente, per la possibilità di intervenire in seno al Parlamento. Mi auguro che instaureremo una proficua cooperazione con il Parlamento, con le sue commissioni e i suoi gruppi politici nei prossimi sei mesi. Al riguardo, ho ricevuto molti buoni consigli e orientamenti. Non posso rispondere ora a tutti i vostri interventi. Vorrei tuttavia cominciare con quello dell’onorevole Titley, in quanto è una specie di padrino per noi. Qualche tempo fa, ha elaborato una relazione sulla Presidenza finlandese ed è stato il primo deputato al Parlamento europeo del quale ho fatto brevemente la conoscenza, quando eravamo entrambi membri della commissione congiunta istituita dall’ finlandese e dal Parlamento europeo. Mi ha dato alcuni buoni consigli: azione, azione e azione. Mi auguro che tale approccio caratterizzerà anche la Presidenza finlandese. L’onorevole Poettering ha fatto un’osservazione corretta, cioè che le presidenze formano una catena semestrale. E’ quindi naturale che le stesse questioni che avete sentito molte volte figurino nel programma della Presidenza finlandese. Se ben ricordo, uno di voi si è lamentato al riguardo. Questa catena è necessaria. Voi sedete al Parlamento europeo per cinque anni. La Commissione rimane in carica cinque anni. Esiste quindi un naturale aspetto a lungo termine per voi. Per il Consiglio, l’aspetto a lungo termine si deve stabilire tramite la cooperazione reciproca tra le presidenze, perché dobbiamo garantire la continuità. Dobbiamo dedicare le nostre energie a tal fine. E’ necessario che tutti partecipino alle celebrazioni del 50° anniversario e alla dichiarazione la prossima primavera e accolgo con favore le idee proposte in questa seduta. Concordo con il parere, espresso con vigore dall’onorevole Schulz, secondo cui l’Unione ha bisogno di strumenti cui si possa fare ricorso per rispondere a tutte le sfide che consideriamo importanti. Alle sue osservazioni sulla necessità dell’allargamento e di un nuovo Trattato, rispondo che non vi è il minimo conflitto di opinioni tra me e il Presidente della Commissione Barroso. In realtà, disponiamo dei meccanismi per l’allargamento, ma tutti sanno che il buon senso dice che è anche necessario un nuovo Trattato, quanto meno nel più lungo periodo. Ringrazio l’onorevole Schulz e l’onorevole Watson per il loro sostegno e per le ferme ma salutari pressioni che hanno esercitato affinché si compiano progressi sul processo decisionale nel quadro del terzo pilastro. L’onorevole Cohn-Bendit mi ha criticato perché non ho sollevato la questione dell’immigrazione legale. Essa occupa un posto importante nel nostro programma e ne ho parlato. Ne ho parlato nel contesto dei fattori legati al successo dell’Europa. E’ necessaria anche l’immigrazione legale perché l’Europa abbia successo. E’ una via verso il successo europeo nella concorrenza globale futura. L’onorevole Seppänen ha criticato l’obiettivo della Finlandia di ratificare la Costituzione, affermando che non rispettiamo i risultati dei francese e olandese. Certo che li rispettiamo, ma rispettiamo anche il diritto della Finlandia di adottare una posizione sul Trattato negoziato, su quell’ampio compromesso che a un certo punto è stato raggiunto."@it12 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@lt14 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@lv13 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@mt15 "Mijnheer de Voorzitter, over het onderwerp voetbal heb ik diplomatiek gezwegen. Het is echter onze taak als Raad, Parlement en Commissie om ervoor te zorgen dat ook in andere sectoren dan voetbal de vier beste van de wereld, liever nog de vijfentwintig beste van de wereld, Europees zijn. Dit is onze gezamenlijke verantwoordelijkheid. Wij hebben ook het recht ons eigen standpunt hierover kenbaar te maken en wij doen dat op basis van onze eigen grondwet en de daarin omschreven procedures voor behandeling en ratificatie. De heer Crowley noemde specifiek de nieuwe energiebronnen en ik sluit mij volledig aan bij wat hij in zijn toespraak zei. De heer Farage zei dat een gemeenschappelijk asielbeleid in Europa belachelijk is. Dat is het niet. Wij hebben in Europa juist een gemeenschappelijk asielbeleid nodig, net als veel andere dingen die noodzakelijk zijn bij interne en justitiële zaken. Juist bij dergelijke kwesties hebben wij behoefte aan een ruimte van vrijheid, veiligheid en rechtvaardigheid. Wij hebben gemeenschappelijke normen en regels en gelijksoortige acties nodig. Wij hebben zowel samenwerking tussen de lidstaten nodig als duidelijke bevoegdheden voor de Europese Unie. De heer Paasilinna stelde de zeer gevoelige vraag of het energiebeleid voor sommigen in de wereld een wapen is. Die vraag wordt zeer vaak gesteld. Ons antwoord is dat het energiebeleid in de wereldpolitiek niet als wapen mag worden gebruikt. Het moet juist het beleid van de Europese Unie zijn dat het energiebeleid een normaal onderdeel van het zakelijk leven is. Het moet gebaseerd zijn op zakelijke activiteiten en het moet een duidelijke wederkerigheid en gelijke rechten voor alle betrokken partijen omvatten. Het moet gebaseerd zijn op langlopende en betrouwbare contracten en marktprijzen. Als wij op die manier handelen, kunnen wij van elkaar profiteren. Vooral het energiebeleid tussen de Europese Unie en Rusland maakt deel uit van een strategisch partnerschap. Rusland heeft Europese technologie en ons geld nodig en wij hebben Russische energie nodig. Dit partnerschap kan het succes van zowel de Europese Unie als Rusland in de wereld verbeteren. Mevrouw Jäätteenmäki noemde specifiek de transparantie en ik ben het volledig eens met haar constatering dat de openbaarheid van documenten het belangrijkste is. Wij verwachten van de Commissie een discussiestuk over de herziening van de communautaire verordening betreffende transparantie, die ook verband houdt met de openbaarheid van documenten, en wij zullen dit tijdens ons voorzitterschap ook ter behandeling aan de Raad geven. Ook alles wat in het debat werd gezegd over de klimaatverandering, onder andere door mevrouw Hassi, wordt in aanmerking genomen. De heer Kirkhope benadrukte het belang van het beoordelen van de effecten van wetgeving. Dit is ook een wezenlijk onderdeel van het beleid voor betere regelgeving. Hierbij ligt de verantwoordelijkheid bij de Commissie, de Raad en het Parlement, kortom bij iedereen die aan het wetgevingswerk deelneemt. Wij moeten effectbeoordelingen als basis voor ons wetgevingswerk beschouwen. Zoals ik in mijn toespraak zei, gaat het hier om de effecten op ons concurrentievermogen, milieu en sociaal welzijn. Deze moeten bij het normale wetgevingsproces worden betrokken. De heer Swoboda sprak verstandige woorden over Turkije. Wat de onderhandelingen met Turkije betreft volg ik geheel de lijn van Commissievoorzitter Barroso in zijn toespraak. Ik onderschrijf veel van uw opmerkingen en standpunten over mijn toespraak en mijn stijl van presenteren. Ik ben misschien een beetje een ambtenaar en het kan zijn dat ik te veel bezig ben met het opsommen van zaken, maar ik ben niet van plan mijn stijl te veranderen. Ik weet dat mijn retoriek die van de meeste van u niet kan evenaren en daar streef ik ook helemaal niet naar. Dit debat heeft aangetoond dat veel Europese zaken gepaard gaan met emotionele standpunten die misschien met enige koelheid tot elkaar kunnen worden gebracht. Dit lukt zo misschien beter dan met grote retoriek. De heer Pflüger omschreef Finland als een neutraal land. Ik moet hem wat dit betreft corrigeren en zeggen dat Finland lid is van de Europese Unie. Wij waren in de tijd van het IJzeren Gordijn in politiek opzicht een neutraal land. Nu zijn wij lid van de Europese Unie, maken deel uit van deze waardengemeenschap met een gemeenschappelijk beleid en ook een gemeenschappelijk buitenlands beleid. Hij bekritiseerde dat wij de Europese Unie in militaire avonturen storten en noemde als voorbeeld de operatie die wij in de Democratische Republiek Congo zijn begonnen. Het gaat hier echter om het waarborgen van democratische verkiezingen. Dat is nou precies een taak die de Europese Unie moet uitvoeren. Deze taak ondersteunt in grote mate de fundamentele waarden waar wij ons bestaan op baseren. De heer Rasmussen maakte gewag van de buitengewone Sociale Top, die wij organiseren, en het feit dat bij de keuze tussen flexibiliteit en zekerheid de mensen moeten voelen dat zij zekerheid hebben. Dit zal een veeleisende taak zijn bij het doorvoeren van hervormingen. Bij het aangaan van de uitdaging van de mondialisering moeten wij in staat zijn zodanige hervormingen door te voeren dat wij ook op het gebied van economie en arbeid tot de top in de wereld behoren. Dit moet wel gebeuren op een manier waarop de mensen kunnen vertrouwen. In dit verband spelen de sociale partners een zeer belangrijke rol. Wij zijn van plan op deze Top iets te vertellen over het consensusmodel waarmee Finland van zijn kant met enig succes resultaten heeft kunnen boeken. Als laatste wat dit betreft beantwoord ik de vraag van mevrouw Estrela over gelijkwaardige behandeling. Wij bereiden momenteel een verordening voor betreffende de oprichting van een instituut voor gendergelijkheid. Hopelijk boeken wij hierbij resultaat. Ook zullen wij tijdens ons voorzitterschap aandacht besteden aan zaken als vrouwenhandel en geweld tegen vrouwen. De heer Buzek noemde de belangrijkste prioriteit van het Finse voorzitterschap, namelijk het innovatiebeleid. Het zevende kaderprogramma is daar een belangrijk onderdeel van. Het Europees Instituut voor Technologie (EIT) is een belangrijk initiatief waarvoor een passende vorm gevonden moet worden. U zult dit halfjaar trouwens steeds weer opnieuw het woord innovatiebeleid horen. Dat is de boodschap die wij er bij de Europese Unie in willen hameren. Ik hoop dat men zich het Finse voorzitterschap in de eerste plaats herinnert om het feit dat wij maar bleven hameren op het belang van het innovatiebeleid. In feite omschreef de heer Buzek zojuist op zeer beeldende wijze waar het innovatiebeleid uit moet bestaan. Wat de toespraak van de heer Brok over het belang van het Oostzeegebied betreft wil ik erop wijzen dat de Oostzee tegenwoordig een gezamenlijke binnenzee is. Ik was blij met hetgeen u zei en wij zijn van plan de Oostzee op de agenda te houden. De vooruitgang die wij boeken bij de noordelijke dimensie biedt ons ook de instrumenten voor het verbeteren van de situatie in en rond de Oostzee. Tegen de heer Hökmark uit Zweden wil ik alleen zeggen dat wij zevenhonderd jaar lang met Zweden één land vormden en dat wij over enkele jaren vieren dat wij onze eigen weg gingen. Nu hebben wij de afgelopen elf jaar in het kader van de Europese Unie weer deel uitgemaakt van dezelfde gemeenschap en onze samenwerking is zeer intensief. Ik wil eindigen met een opmerking over de bijdragen van de heer Millán Mon over de situatie op de Canarische Eilanden. Hopelijk getuigt het ook van enige symboliek dat Finland als noordelijkste land van de Europese Unie grensbewakers en een vliegtuig naar de Canarische Eilanden wilde sturen om te helpen en solidariteit te betuigen en te tonen dat de problemen die wij in de verschillende delen van Europa ook op het gebied van illegale immigratie hebben, gemeenschappelijke problemen zijn. Wij moeten binnen de Europese Unie solidariteit tonen. Dit zijn gemeenschappelijke zaken. Ik wil dat ook het Finse voorzitterschap het komende halfjaar in deze geest in de Europese Unie zal werken. Mijnheer de Voorzitter, dank u voor de mogelijkheid hier in het Parlement te spreken en ik hoop op een zo vruchtbaar mogelijke samenwerking met het Parlement en zijn commissies en fracties in de komende zes maanden. Ik heb hier zeer veel goede adviezen en instructies gekregen. Ik kan nu niet op al uw toespraken reageren. Ik wil echter beginnen met de toespraak van de heer Titley, want hij is als een peetvader van ons. Hij stelde enige tijd geleden een verslag op over het Finse voorzitterschap en was het eerste lid van het Europees Parlement waar ik kort mee kennis maakte toen wij lid waren van dezelfde commissie van de Finse en het Europees Parlement. Hij gaf mij een goede raad: actie, actie, actie. Dit omschrijft hopelijk ook het Finse voorzitterschap. De heer Poettering zei heel mooi dat de voorzitterschappen een ketting vormen met schakels van een half jaar. Het is daarom ook logisch dat er op de agenda van het Finse voorzitterschap onderwerpen staan die u al vele malen heeft gehoord. Als ik het mij goed herinner heeft iemand van u hierover geklaagd. Deze ketting is echter noodzakelijk. U zit vijf jaar in het Europees Parlement. De Commissie zit vijf jaar. Er zit een natuurlijk langetermijnaspect aan alles wat u doet. Bij de Raad moet dit lange-termijnaspect ontstaan door samenwerking tussen de voorzittende landen, zodat de noodzakelijke continuïteit ontstaat. Dit vergt een grote inzet. Bij de feestelijkheden en de proclamatie van het vijftigjarig jubileum van komend voorjaar moet iedereen worden betrokken en ik verwelkom de ideeën die hierover in deze vergadering zijn geuit. Ik ben het met het uitgesproken standpunt van de heer Schulz eens dat de Europese Unie de instrumenten nodig heeft waarmee wij alle uitdagingen kunnen aangaan die voor ons belangrijk zijn. Wat betreft zijn opmerkingen over de noodzaak van de uitbreiding en een nieuw verdrag wil ik zeggen dat hierover tussen mij en Commissievoorzitter Barroso geen enkel conflict bestaat. Wij beschikken op zich over de mechanismen voor de uitbreiding, maar iedereen weet dat het verstand zegt dat wij ook een nieuw verdrag nodig hebben, in ieder geval op de iets langere termijn. Ik wil de heer Schulz en mevrouw Watson bedanken voor de steun en ook de sterke maar welkome druk die u wilt zetten achter vooruitgang bij de besluitvorming in het kader van de derde pijler. De heer Cohn-Bendit bekritiseerde het feit dat ik de legale immigratie niet ter sprake heb gebracht. Die neemt echter een belangrijke plaats in op onze agenda en ik heb haar ook genoemd. Ik noemde haar bij de factoren die tot het succes van Europa leiden. Ook voor het succes van Europa hebben wij legale immigratie nodig. Het is een manier om ervoor te zorgen dat Europa de wereldwijde concurrentie ook in de toekomst aankan. De heer Seppänen bekritiseerde de doelstelling van Finland om het Grondwettelijk Verdrag te ratificeren door te zeggen dat wij de resultaten van de referenda in Frankrijk en Nederland niet respecteren. Dat doen wij wel, maar wij respecteren ook het recht van Finland zelf een standpunt in te nemen over het uitonderhandelde Verdrag, dit brede compromis dat indertijd is gesloten."@nl3 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@pl16 ". Senhor Presidente, mantive-me diplomaticamente silencioso a respeito do futebol. No entanto, a nossa missão, do Conselho, do Parlamento e da Comissão, é assegurar que os quatro – ou, de preferência, os 25 – melhores do mundo sejam europeus: essa é a nossa responsabilidade comum. Também temos o direito de exprimir os nossos pontos de vista a esse respeito e fazemo-lo tendo como referência a nossa Constituição e os processos de ratificação que esta prevê. O senhor deputado Crowley mencionou especificamente as novas fontes de energia, e concordo inteiramente com o que disse na sua intervenção. O senhor deputado Farage disse que é ridículo a Europa ter uma política comum de asilo. Não é. Pelo contrário, precisamos de uma política comum de asilo. É exactamente disso que a Europa precisa, como de muitas outras coisas que são absolutamente vitais no plano dos assuntos internos e jurídicos. É por causa destas questões tão importantes que precisamos de um espaço de liberdade e justiça. Precisamos de normas e regulamentos comuns e precisamos de muita acção comum orientada para os mesmos objectivos. Precisamos de cooperação entre os nossos países e de um mandato claro para a União Europeia. O senhor deputado Paasilinna levantou a delicada questão de saber se a política energética é, para alguns, uma arma. Esta questão tem-se colocado muito frequentemente. A nossa resposta é a seguinte: a política energética não deve ser usada como uma arma na geopolítica. Pelo contrário, a orientação da UE deve ser a de considerar a política energética como uma parte normal da vida económica. Deve ser baseada no mercado, funcionar de forma claramente bilateral e reconhecer os mesmos direitos a todas as partes envolvidas. Tem de ser baseada em acordos fiáveis e a longo prazo e em preços de mercado. Deste modo, quando negociamos, podemos colher benefícios mútuos. A política energética entre a UE e a Rússia, especificamente, faz parte de uma parceria estratégica. A Rússia precisa da tecnologia europeia e também do dinheiro que gastamos, e nós precisamos da energia russa. Esta parceria pode contribuir para reforçar o sucesso tanto da UE como da Rússia no plano global. A senhora deputada Jäätteenmäki fez uma referência especial à transparência, e eu concordo inteiramente com o que disse quando afirmou que o mais importante era o acesso do público aos documentos. Estamos a aguardar que a Comissão produza um documento de debate sobre a revisão do regulamento comunitário relativo à transparência e, durante a nossa Presidência, colocaremos este tema à discussão no Conselho. Além disso, tudo o que aqui foi dito sobre a questão das alterações climáticas, incluindo o que disse a senhora deputada Hassi, irá ser tido em consideração. O senhor deputado Kirkhope salientou a importância da avaliação dos efeitos da legislação. Esta é também uma parte fundamental da política de "legislar melhor". Será da responsabilidade da Comissão, do Conselho e do Parlamento – de todos os envolvidos no trabalho legislativo. Temos de considerar o nosso trabalho legislativo como uma base para avaliações de impacto. Como disse na minha intervenção inicial, as avaliações devem incidir não só nos efeitos sobre a nossa competitividade e o nosso ambiente, como também nos efeitos sobre o bem-estar social. Esta tem de ser uma componente do normal processo legislativo. A intervenção do senhor deputado Swoboda sobre a questão da Turquia foi muito avisada. Apoio inteiramente o que o senhor Presidente da Comissão Barroso sublinhou na sua intervenção a respeito das negociações com a Turquia. Em termos gerais, concordo com muitas das vossas apreciações e opiniões sobre o meu discurso e o meu estilo de apresentação. Talvez eu pertença, de certo modo, ao tipo do funcionário público, e pode ser que tenha tendência para fazer listas, mas não tenciono mudar o meu estilo. Sei que dificilmente conseguirei bater-me com qualquer de vós no plano da retórica, e nem sequer vou tentar. No entanto, este debate mostrou que há opiniões tão apaixonadas sobre tantas destas questões europeias, que talvez seja bom haver uma cabeça fria para conciliar todas elas. Pode ser que esta solução seja melhor do que a mais estridente retórica. O senhor deputado Pflüger referiu-se à Finlândia como neutral. Tenho de o corrigir neste ponto: a Finlândia é um membro da UE. Fomos um país politicamente neutro nos tempos da "cortina de ferro". Agora somos um membro da União, fazemos parte desta comunidade de valores, que tem uma política comum e, além disso, uma política externa comum. Criticou ainda o facto de estamos a conduzir a União para aventuras militares, citando como exemplo a operação que iniciámos na República Democrática do Congo. Trata-se apenas de assegurar que se realizem eleições democráticas. Este é justamente o tipo de missão em que a União deve envolver-se. Consiste em dar um apoio firme aos valores fundamentais que são a base da nossa existência. O senhor deputado Rasmussen referiu-se à cimeira social extraordinária que estamos a realizar e ao facto de, para escolherem entre flexibilidade e segurança, as pessoas precisarem de sentir que têm segurança. Esta vai ser uma tarefa exigente quando estivermos a introduzir as reformas. Para responder ao desafio da globalização, temos de ser capazes de fazer reformas de uma maneira que nos leve igualmente a liderar o mundo em termos de economia e de emprego, mas isto tem de acontecer de uma forma que mereça a confiança das pessoas. A este respeito, os parceiros sociais têm um papel especialmente importante a desempenhar. Na cimeira, tencionamos falar um pouco sobre o modelo de consenso que a Finlândia tem utilizado com algum sucesso para alcançar certos resultados. Ainda a este respeito, quero responder à questão colocada pela senhora deputada Estrela relativamente à igualdade entre os géneros. Está actualmente a ser considerada a introdução de um regulamento que crie um Instituto da Igualdade entre Homens e Mulheres. Esperamos obter algum resultado nesse domínio. De igual modo, durante a nossa Presidência iremos centrar a atenção em questões como o tráfico de mulheres e a violência contra as mulheres. O senhor deputado Buzek referiu aquela que é, de facto, a mais importante das prioridades da Presidência finlandesa: a política de inovação. O 7º Programa-Quadro é uma importante componente desta política. O Instituto Europeu de Tecnologia constitui uma iniciativa importante e é preciso encontrar-lhe uma estrutura adequada. De uma maneira geral, no entanto, irão ouvir falar muitas vezes, durante este semestre, de política de inovação. É esta a mensagem que pretendemos fazer ressoar na União. Além disso, se há alguma coisa pela qual desejo que a Presidência finlandesa seja lembrada será o facto de nunca pararmos de falar da política de inovação e da sua enorme importância. Na verdade, o senhor deputado Buzek fez uma descrição muito explícita dos elementos que a política de inovação deve incluir. Depois, relativamente ao discurso do senhor deputado Brok sobre importância da região báltica, devo lembrar que o Báltico é hoje um mar comum. Registei com agrado as suas palavras, e é nossa intenção manter actual a questão do Báltico. Os progressos que estamos a realizar na Dimensão Setentrional são suficientes para nos darem os instrumentos de que precisamos para melhorar igualmente a situação do Báltico. Ao senhor deputado Hökmark, da Suécia, posso apenas dizer que, durante 700 anos, fomos um único país e, dentro de alguns anos, iremos comemorar o facto de termos seguido caminhos separados. Por outro lado, nos últimos 11 anos, temos feito parte da mesma comunidade, no quadro da União, e beneficiamos de uma parceria muito estreita. Gostaria de concluir com um comentário às intervenções do senhor deputado Millán Mon sobre a situação nas ilhas Canárias. Espero que haja algo de simbólico no facto de a Finlândia, o país da União situado mais a norte, ter enviado um barco de guarda costeira e um avião de vigilância para as ilhas Canárias, para ajudar e dar prova de solidariedade, e que isto mostre que os problemas que temos em diferentes partes da Europa, mesmo em relação à imigração ilegal, são partilhados por todos nós. Temos de demonstrar solidariedade no seio da União. Gostaria que a Presidência finlandesa contasse com este espírito na União durante os próximos seis meses. Obrigado, Senhor Presidente, pela oportunidade de falar aqui no Parlamento, e espero que tenhamos a mais frutuosa cooperação com o Parlamento, as suas comissões e os seus grupos políticos nos próximos seis meses. Recebi neste debate muito bons conselhos e orientações. Não vou poder comentar todas as vossas intervenções. No entanto, gostaria de começar pelo discurso do senhor deputado Titley, porque ele é uma espécie de nosso padrinho. Há algum tempo, elaborou um relatório sobre a Presidência finlandesa e foi o primeiro membro do Parlamento Europeu com quem travei um breve conhecimento, quando estivemos na mesma comissão conjunta, criada entre o finlandês e o Parlamento Europeu. Deu-me alguns bons conselhos: acção, acção e acção. Espero que esta seja a melhor descrição da Presidência finlandesa. O senhor deputado Poettering comentou, acertadamente, que as presidências formam uma cadeia de semestres. Por isso, é natural que as mesmas questões de que já ouviram falar muitas vezes apareçam de novo na agenda da Presidência finlandesa. Se bem me lembro, um de vós mostrou-se descontente por isso. Esta cadeia é necessária. O vosso mandato no Parlamento Europeu é de cinco anos. O da Comissão é de seis. Há entre vós uma natural perspectiva de longo prazo sobre tudo isto. No caso do Conselho, a perspectiva de longo prazo tem de ser estabelecida através da cooperação entre as presidências, porque precisamos de continuidade. Temos de aplicar nisso as nossas energias. Precisamos da participação de todos nos festejos e na declaração do 50º aniversário, na próxima Primavera, e agradeço as ideias que aqui foram apresentadas neste período de sessões. Concordo com a opinião expressa, com muito brilho, pelo senhor deputado Schulz de que a União necessita dos instrumentos que pudermos utilizar para responder aos desafios que são importantes para nós. Às suas observações sobre a necessidade de alargamento e de um novo Tratado, responderei dizendo que não há a menor divergência de opiniões entre mim próprio e o Presidente da Comissão Barroso. Sendo assim, dispomos dos mecanismos para o alargamento, mas, como todos sabem, o senso comum diz-nos que precisamos de um novo Tratado, pelo menos a longo prazo. Agradeço aos senhores deputados Schulz e Watson o seu apoio e também a pressão, firme mas estimulante, que exerceram no sentido de alcançarmos progressos no domínio do processo de decisão no âmbito do terceiro pilar. O senhor deputado Cohn-Bendit criticou o facto de eu não me ter referido à imigração legal. Esta ocupa um lugar importante no nosso programa e fiz-lhe uma referência. Fi-la no contexto dos factores relativos ao sucesso da Europa. Para o sucesso da Europa, precisamos também de imigração legal. Constitui um dos factores do sucesso europeu na competição global do futuro. O senhor deputado Seppänen criticou a intenção da Finlândia de ratificar a Constituição, dizendo que não respeitamos os resultados dos referendos francês e neerlandês. Claro que os respeitamos, mas respeitamos também o direito da Finlândia de ter uma posição própria sobre o Tratado negociado, e sobre o qual chegou, em tempos, a ser alcançado um compromisso com uma base muito ampla."@pt17 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@sk18 "Arvoisa puhemies, olin jalkapallosta valtioviisaasti hiljaa. Mutta meidän tehtävämme – neuvoston, parlamentin ja komission tehtävä – on huolehtia siitä, että muillakin sektoreilla kuin jalkapallossa neljä maailman parasta on eurooppalaisia, mielellään kaksikymmentäviisi, se on meidän yhteisellä vastuullamme. Meillä on oikeus ilmaista myös oma kantamme siitä, ja teemme sen nojaten omaan perustuslakiimme ja sen luomaan käsittely- ja ratifiointijärjestykseen. Crowley nosti esille erityisesti uudet energialähteet, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän puheenvuorossaan totesi. Farage totesi, että yhteinen turvapaikkapolitiikka Euroopassa on naurettavaa. Ei ole. Päinvastoin me tarvitsemme yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. Juuri sitä Eurooppa tarvitsee, samoin kuin monia muita asioita, jotka ovat sisä- ja oikeusasioissa välttämättömiä. Juuri tällaisissa kysymyksissä tarvitaan vapauden ja oikeuden aluetta, tarvitaan yhteisiä standardeja, yhteisiä säännöksiä ja samansuuntaista toimintaa. Tarvitaan sekä valtioiden välistä yhteistyötä että selkeää toimivaltaa Euroopan unionille. Paasilinna nosti esille hyvin arkaluontoisen kysymyksen liittyen siihen, onko energiapolitiikka joillekin maailmassa ase. Se kysymys on esillä hyvin useasti. Meidän vastauksemme on, että energiapolitiikkaa ei saa käyttää maailmanpolitiikassa aseena. Päinvastoin EU:n linjan pitää olla se, että energiapolitiikka on normaali osa liiketoimintaa. Sen pitää olla liiketalouspohjaista, siihen pitää sisältyä selkeä vastavuoroisuus ja samat oikeudet. Sen pitää perustua pitkiin ja luotettaviin sopimuksiin ja markkinahintoihin. Näin kun toimimme, pystymme hyötymään toisistamme. Erityisesti EU:n ja Venäjän välinen energiapolitiikka on osa strategista kumppanuutta. Venäjä tarvitsee eurooppalaista tekniikkaa ja myös meidän maksujamme, ja me tarvitsemme venäläistä energiaa. Tällä yhteistyöllä voimme parantaa sekä EU:n että Venäjän pärjäämistä maailmassa. Jäätteenmäki nosti erityisesti esille avoimuuden, ja voin yhtyä täysin siihen, mitä hän sanoi todetessaan, että tärkeintä on asiakirjajulkisuus. Me odotamme komissiolta keskusteluasiakirjaa avoimuutta koskevan yhteisön asetuksen tarkistamisesta liittyen myös asiakirjajulkisuuteen, ja tulemme viemään sen puheenjohtajakaudellamme myös neuvoston käsiteltäväksi. Myös kaikki se, mitä keskustelussa sanottiin ilmastonmuutoksesta – muun muassa jäsen Hassi sanoi – otetaan huomioon. Kirkhope korosti vaikutustenarviointien tekoa lainsäädännössä. Tämä on olennainen osa myös tätä paremman sääntelyn politiikkaa. Tässä on vastuu komissiolla, neuvostolla ja parlamentilla, kaikilla, jotka lainsäädäntätyöhön osallistuvat. Meidän on pidettävä lainsäädäntätyömme perustana vaikutustenarviointeja. Kuten puheessani totesin, ne liittyvät sekä vaikutuksiin kilpailukykyymme ja ympäristöön että sosiaalisiin vaikutuksiin. Tämän pitää olla osa normaalia lainsäädäntäprosessia. Swobodan Turkkia käsittelevä puheenvuoro oli viisas. Tuen Turkin neuvottelujen osalta täysin sitä, mitä komission puheenjohtaja Barroso omassa puheenvuorossaan korosti. Allekirjoitan hyvinkin monet arviot ja mielipiteet sekä puheestani että esiintymistyylistäni. Olen ehkä hieman virkamiesmäinen ja saattaa olla, että luettelen asioita, mutta en aio omaa tyyliäni muuttaa. Tiedän sen, että en pärjää retoriikassa läheskään kaikkien teidän kanssa enkä edes pyri siihen. Mutta tämäkin keskustelu osoitti sen, että moniin näistä eurooppalaisista asioista sisältyy sellaisia intohimoja, joiden yhteensovittamiseen ehkä tarvitaan jonkin verran viileyttä. Saattaa olla, että se onnistuu paremmin niin kuin vahvalla retoriikalla. Pflüger luonnehti Suomea neutraaliksi. Minun täytyy siltä osin korjata häntä, että Suomi on EU:n jäsen. Me olimme aikanaan rautaesiripun aikana poliittisesti puolueeton maa. Nyt me olemme unionin jäsen, osa tätä arvoyhteisöä, jolla on yhteinen politiikka ja myös yhteinen ulkopolitiikka. Hän arvosteli sitä, että olemme viemässä unionin sotilaallisiin seikkailuihin ja mainitsi esimerkkinä Kongon demokraattisessa tasavallassa aloittamamme operaation. Siinä on kyse demokraattisten vaalien turvaamisesta. Se on juuri sellainen tehtävä, johon unionin pitää osallistua. Se tukee vahvasti sitä arvopohjaa, jonka takia olemme olemassa. Rasmussen nosti esille ylimääräisen sosiaaliasioita käsittelevän huippukokouksen, jonka järjestämme, ja sen, että valittaessa joustavuuden ja turvallisuuden välillä ihmisten pitää kokea turvallisuutta. Tämä on vaativa tehtävä uudistuksia tehdessämme. Globalisaatiohaasteeseen vastatessamme meidän pitää kyetä tekemään reformeja siten, että olemme maailman kärjessä myös talouden ja työn alalla, mutta sen pitää tapahtua sellaisella tavalla, johon ihmiset myös luottavat. Tässä suhteessa työmarkkinaosapuolilla on erityisen tärkeä rooli. Aiomme tuossa huippukokouksessa kertoa jonkin verran siitä konsensuksen mallista, jolla Suomi on omalta osaltaan pystynyt jonkinlaisia saavutuksia saamaan aikaan. Lopuksi vielä Estrelan kysymys tasa-arvosta: meillä on parhaillaan vireillä tasa-arvoinstituutin perustamisasetus. Toivottavasti pääsemme siinä ratkaisuun. Samoin tulemme puheenjohtajakaudellamme kiinnittämään huomiota muun muassa naiskauppaan ja naisiin kohdistuvaan väkivaltaan. Buzek nosti esille itse asiassa Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä tärkeimmän – innovaatiopolitiikan. Seitsemäs puiteohjelma on tärkeä osa sitä. EIT on tärkeä aloite, sille pitää löytää sopiva muoto. Ylipäätään tämän kuusikuukautisen vaiheen aikana tulette kuulemaan uudelleen ja uudelleen sanan innovaatiopolitiikka. Sen me haluamme iskostaa unionin ajattelutapaan. Ja jos jostakin toivon Suomen puheenjohtajakauden muistettavan, niin siitä, että jaksoimme jankuttaa innovaatiopolitiikasta ja sen tärkeydestä. Itse asiassa Buzek luonnehti äsken hyvin havainnollisella tavalla, minkälaisista osista innovaatiopolitiikassa on kyse. Vielä Brokin puheenvuorosta Itämeren alueen merkityksestä: se on nykyään yhteinen meri. Panin ilolla merkille puheenvuoronne, ja aiomme pitää esillä Itämeri-asiaa. Se, että edistymme pohjoisen ulottuvuuden suhteen, tulee antamaan välineitä myös Itämeren tilan parantamiseen. Jäsen Högmarkille Ruotsista voin sanoa, että olimme 700 vuotta samaa valtiota Ruotsin kanssa ja muutaman vuoden päästä juhlimme sitä, että me erkaannuimme toisistamme. Nyt olemme viimeiset 11 vuotta olleet taas unionin puitteissa osa samaa yhteisöä ja yhteistyömme on todella tiivistä. Haluan tietoisesti lopettaa tämän vastauspuheenvuoroni kommentoimalla Millán Monin puheenvuoroja Kanarian saarten tilanteesta. Toivottavasti siinä on jotain symboliikkaa, että Suomi unionin pohjoisimpana maana on halunnut lähettää myös rajavartioita ja valvontalentokoneen Kanarian saarille auttamaan ja osoittamaan solidaarisuutta sekä osoittamaan että ne ongelmat, joita meillä on eri puolilla Eurooppaa myös laittoman maahanmuuton osalta, ovat yhteisiä. Meidän pitää osoittaa unionin sisäistä solidaarisuutta. Nämä ovat yhteisiä asioita. Haluan, että myös Suomen puheenjohtajuus tulee toimimaan tässä hengessä unionissa seuraavan puolen vuoden ajan. Kiitos, arvoisa puhemies, mahdollisuudesta käyttää täällä parlamentissa puheenvuoro, ja toivon parlamentin, sen valiokuntien ja poliittisten ryhmien kanssa mahdollisimman hedelmällistä yhteistyötä seuraavien kuuden kuukauden aikana. Sain tässä erittäin paljon hyviä neuvoja ja opastusta. En pysty nyt kaikkia puheenvuorojanne kommentoimaan. Haluan aloittaa kuitenkin Titleyn puheenvuorosta, sillä hän on eräänlainen kummisetämme. Hän laati aikanaan mietinnön Suomen puheenjohtajakaudesta ja oli ensimmäinen Euroopan parlamentin jäsen, johon lyhyesti tutustuin ollessamme samassa Suomen eduskunnan ja Euroopan parlamentin toimikunnassa jäsenenä. Hän antoi hyvän neuvon: toimintaa, toimintaa, toimintaa. Se luonnehtii hyvin toivottavasti myös Suomen puheenjohtajakautta. Poettering luonnehti hyvin sitä, että puheenjohtajuudet muodostavat puolen vuoden ketjun. Siksi on luonnollista myös se, että myös Suomen puheenjohtajakauden ohjelmassa esiintyvät samat asiat, jotka te olette kuulleet moneen kertaan. Tästä muistaakseni joku teistä valitti. Tätä ketjua tarvitaan. Te istutte Euroopan parlamentissa viisi vuotta. Komissio istuu viisi vuotta. Teillä syntyy luonnollinen pitkäjänteisyys. Neuvoston puolella pitkäjänteisyys on synnytettävä puheenjohtajavaltioiden keskinäisellä yhteistyöllä, sillä että turvataan jatkuvuus. Siihen pitää panostaa paljon. Ensi kevään viisikymmentävuotisjuhlallisuuksien ja julistuksen osalta tarvitaan kaikkien osallistumista ja otin ne ideat vastaan, jotka tässä istunnossa esille tuotiin. Yhdyn Schultzin voimakkaaseen kantaan siitä, että unioni tarvitsisi ne välineet, joilla vastaamme kaikkiin niihin haasteisiin, jotka ovat meille tärkeitä. Hänen huomioonsa laajentumisen ja uuden sopimuksen tarpeesta totean, että minun ja komission puheenjohtajan Barroson välillä ei ole pienintäkään ristiriitaa. Meillä on sinällään mekanismit laajentumiseen, mutta jokainen tietää sen, että järki sanoo, että vähänkään pidemmällä tähtäimellä me tarvitsemme myös uutta sopimusta. Kiitos Schultzille ja Watsonille tuesta ja myös vahvasta terveestä painostuksesta, että saisimme edistystä aikaan kolmannen pilarin päätöksenteossa. Cohn-Bendit kritisoi sitä, että en tuonut esille laillista maahanmuuttoa. Se on vahvalla sijalla ohjelmassamme ja mainitsin sen. Mainitsin sen liittyen Euroopan menestykseen liittyviin tekijöihin. Myös Euroopan menestyksen takia me tarvitsemme laillista maahanmuuttoa. Se on yksi tie siihen, että Eurooppa pärjää myös globaalissa kilpailussa tulevaisuudessa. Seppänen kritisoi Suomen ratifiointipyrkimystä todeten, että emme kunnioita Ranskan ja Hollannin kansanäänestysten tuloksia. Kyllä me kunnioitamme niitä, mutta me kunnioitamme myös Suomen oikeutta ottaa itse kantaa neuvoteltuun sopimukseen, siihen laajaan kompromissiin, joka aikanaan tehtiin."@sl19 "Herr talman! Jag höll diplomatiskt tyst när diskussionen kom in på fotbollen. Vår uppgift, rådets, parlamentets och kommissionens uppgift, är att se till att världens fyra – eller helst 25 – bästa nationer är europeiska: detta är vårt gemensamma ansvar. Vi har också rätt att ge uttryck för våra åsikter om den, och detta gör vi med hänvisning till vår egen konstitution, och de frågor som tas upp och de ratificeringsförfaranden som fastställs i den. Brian Crowley nämnde särskilt nya energikällor, och jag håller fullständigt med om det han sa i sitt anförande. Nigel Farage sa att en gemensam asylpolitik i EU är en skrattretande tanke. Det är den inte. Tvärtom, vi behöver en gemensam asylpolitik. Det är exakt vad EU behöver, vilket gäller många saker som är av central vikt för de inre och rättsliga frågorna. Det är just när det gäller dessa frågor som vi behöver ett område med frihet och rättvisa. Vi behöver gemensamma standarder och gemensamma bestämmelser, och vi är i mycket stort behov av gemensamt agerande enligt samma linjer. Vi behöver både samarbete mellan våra länder och ett tydligt mandat för Europeiska unionen. Reino Paasilinna tog upp den känsliga frågan om huruvida energipolitiken utgör ett vapen för en del i världen. Denna fråga tas upp mycket ofta. Vårt svar är att energipolitiken inte ska användas som ett vapen i den globala politiken. EU:s linje bör tvärtom vara att energipolitiken är en normal del av verksamheten. Den måste vara affärsbaserad, bör helt klart fungera åt båda håll, och alla berörda parter ska ha samma rättigheter. Den måste bygga på långsiktiga och tillförlitliga avtal och marknadspriser. På så sätt kan vi dra nytta av varandra i vårt agerande. Energipolitiken mellan EU och Ryssland i synnerhet ingår i ett strategiskt partnerskap. Ryssland behöver EU:s teknik och även de pengar vi spenderar, och vi behöver rysk energi. Detta partnerskap kan bidra till att förbättra både EU:s och Rysslands framgångar globalt sett. Anneli Jäätteenmäki nämnde särskilt öppenheten, och jag instämmer fullständigt i hennes kommentar om att den viktigaste aspekten av detta är allmänhetens tillgång till handlingar. Vi räknar med att kommissionen kommer utarbeta ett dokument om översynen av en gemenskapsförordning om insyn, och vi kommer att föra fram detta som ett diskussionstema i rådet under vårt ordförandeskap. Allt som har sagts om frågan om klimatförändringar under debatten, inklusive det som Satu Hassi sa, kommer dessutom att beaktas. Timothy Kirkhope betonade vikten av att utvärdera effekterna av lagstiftningen. Detta är också en grundläggande del av politiken för bättre lagstiftning. Detta kommer att vara kommissionens, rådets och parlamentets ansvar: alla institutioner som deltar i det lagstiftande arbetet. Vi måste betrakta vårt lagstiftningsarbete som en grund för konsekvensanalyser. Som jag sa i mitt anförande har detta både samband med effekterna på vår konkurrenskraft och miljön och effekterna på den sociala välfärden. Detta måste ingå i den normala lagstiftningsprocessen. Hannes Swobodas anförande om Turkietfrågan var klokt. Jag stöder fullständigt det som kommissionsordföranden José Manuel Barroso uppmärksammade när det gäller förhandlingarna med Turkiet i sitt anförande. Jag instämmer i många av era bedömningar och åsikter om mitt tal och mitt sätt att presentera ämnet. Jag är kanske något tjänstemannamässig, och det kan mycket väl vara så att jag har en benägenhet att göra upp listor, men jag har inte för avsikt att ändra min stil. Jag vet att jag inte kommer att komma undan med retorik med knappast någon av er, och jag kommer inte ens att försöka. Likväl har denna debatt visat att det finns mycket passionerade åsikter om många av dessa europeiska frågor, och det kanske kommer att vara nödvändigt att hålla huvudet kallt för att sammanjämka alla dessa åsikter. Detta är nog en bättre lösning än knastertorr retorik. Tobias Pflüger beskrev Finland som neutralt. Jag måste rätta honom i detta. Finland är medlem i EU. Vi var en gång ett politiskt neutralt land, under järnridåns tid. Nu är vi medlemmar i unionen, vi ingår i denna värdegemenskap, som har en gemensam politik, och dessutom en gemensam utrikespolitik. Han kritiserade det faktum att vi leder in unionen på militära insatser och nämnde, som ett exempel, den operation vi har inlett i Demokratiska republiken Kongo. Detta handlar enbart om att se till att valet är demokratiskt. Det är exakt dessa slags uppgifter som unionen bör delta i. Det ger starkt stöd till de grundläggande värderingar som vår existens är beroende av. Poul Nyrup Rasmussen nämnde det extra sociala toppmöte som vi kommer att hålla, och att folket, i valet mellan flexibilitet och säkerhet, måste känna att de är trygga. Detta kommer att bli en spännande uppgift när vi inför reformer. När vi bemöter globaliseringens utmaningar måste vi kunna genomföra reformer på ett sådant sätt att vi även är världsledande i ekonomi och sysselsättning, men detta måste ske på ett sådant sätt att folket har förtroende för det. I detta avseende har arbetsmarknadens parter en särskilt viktig funktion att fylla. Vid detta toppmöte har vi för avsikt att tala lite om den konsensusmodell som Finland, för sin del, har tillämpat med viss framgång för att nå vissa slags resultat. I detta avseende kommer jag slutligen att besvara Edite Estrelas fråga om jämställdhet. Frågan om att införa en förordning om inrättande av ett institut för jämställdhet övervägs för närvarande. Förhoppningsvis kommer vi att nå resultat där. Under vårt ordförandeskap kommer vi likaså att rikta uppmärksamheten på frågor som handel med och våld mot kvinnor. Jerzy Buzek nämnde det som i själva verket är den viktigaste av det finska ordförandeskapets prioriteringar: innovationspolitiken. Det sjunde ramprogrammet är en viktig beståndsdel i detta. Europeiska tekniska institutet är ett viktigt initiativ, och det måste finnas en lämplig struktur för detta. Generellt sett kommer ni under denna sexmånadersperiod emellertid få höra uttrycket innovationspolitik gång på gång. Det är det budskap som vi vill slå på trumman för i unionen. Dessutom, om det finns något som jag hoppas att det finska ordförandeskapet kommer att bli ihågkommet för, kommer det att vara att vi aldrig slutade tala om innovationspolitik och hur viktig den är. I själva verket gav Jerzy Buzek en mycket åskådlig beskrivning av det slags faktorer som innovationspolitiken bör innehålla. När det gäller Elmar Broks anförande om vikten av Östersjöregionen, måste jag påminna er om att det nu är ett gemensamt hav. Det gladde mig att lyssna till det ni hade att säga, och vi har för avsikt att se till att Östersjöfrågan är en aktuell fråga. De framsteg vi gör med den nordliga dimensionen är tillräckliga för att ge oss de verktyg som vi behöver för att förbättra situationen även när det gäller Östersjön. Till Gunnar Hökmark från Sverige kan jag bara säga att Finland och Sverige var samma land i 700 år, och om några år kommer vi att fira att vi gick skilda vägar. Under de senaste 11 åren har vi däremot varit del av samma gemenskap inom ramen för unionen, och vi har ett mycket nära partnerskap. Jag vill gärna avsluta med en kommentar om Francisco José Millán Mons anförande om situationen på Kanarieöarna. Förhoppningsvis finns det något symboliskt med att Finland, det nordligaste landet i unionen, till och med har velat sända en gränspatrull och ett bevakningsflygplan till Kanarieöarna för att hjälpa och visa solidaritet, och för att visa att de problem som vi har i de olika delarna av EU, även när det gäller den olagliga invandringen, delas av oss alla. Vi måste visa solidaritet inom unionen. Dessa frågor är gemensamma för oss alla. Jag skulle också vilja att det finska ordförandeskapet agerar i en sådan anda i unionen under de kommande sex månaderna. Tack, herr talman, för möjligheten att tala här i parlamentet, och jag hoppas att vi kommer att åtnjuta det mest givande samarbete med parlamentet, dess utskott och politiska grupper under de närmaste sex månaderna. Härvidlag har jag fått väldigt många goda råd och vägledning. Jag kan inte kommentera allas anföranden. Jag vill dock börja med Gary Titleys anförande, eftersom han är ett slags gudfader för oss. För en tid sedan utarbetade han en rapport om det finska ordförandeskapet, och han var den förste ledamoten av Europaparlamentet som jag kort gjorde bekantskap med när vi deltog i samma kommitté som gemensamt inrättats av den finska riksdagen och Europaparlamentet. Han gav mig några goda råd: handling, handling och åter handling. Förhoppningsvis kommer han också att beskriva det finska ordförandeskapet på detta sätt. Hans-Gert Poettering kom med den lämpliga kommentaren att ordförandeskapen bildar en sexmånaderskedja. Det är följaktligen även normalt att samma frågor som ni har hört många gånger kommer att finnas med på det finska ordförandeskapets dagordning. Om jag minns rätt klagade en av er på detta. Denna kedja är nödvändig. Ni sitter i Europaparlamentet i fem år. Kommissionen sitter i sex år. Det finns en naturlig långsiktig aspekt för allt detta bland er. För rådet måste den långsiktiga aspekten skapas genom ömsesidigt samarbete mellan ordförandeskapen, eftersom vi behöver kontinuitet. Vi måste lägga vår energi på detta. Det krävs att alla är involverade under femtioårsjubileet och förklaringen nästa vår, och jag välkomnar de förslag som har lagts fram här under sammanträdet. Jag instämmer i Martin Schulz’ kraftfullt uttryckta åsikt att unionen behöver verktyg som vi kan använda för att bemöta de utmaningar som är viktiga för oss. På hans kommentarer om behovet av utvidgning och ett nytt fördrag svarar jag att det inte finns den allra minsta meningsskiljaktighet mellan kommissionens ordförande José Manuel Barroso och mig själv. Som det är nu har vi mekanismerna för utvidgningen, men alla vet att det sunda förnuftet säger att vi också behöver ett nytt fördrag, åtminstone på längre sikt. Jag tackar Martin Schulz och Graham Watson för deras stöd och för de fasta men nyttiga påtryckningar som ni har utövat för att vi ska kunna göra framsteg i beslutsfattandet inom ramen för den tredje pelaren. Daniel Marc Cohn-Bendit kritiserade mig för att jag inte tog upp frågan om laglig invandring. Detta är en viktig punkt i vårt program, och jag nämnde den. Jag nämnde den i samband med faktorer som har att göra med EU:s framgång. Vi behöver även laglig invandring för att EU ska lyckas. Den utgör en väg mot EU:s framgång i den globala konkurrensen i framtiden. Esko Seppänen kritiserade Finlands målsättning att ratificera konstitutionen, och sa att vi inte respekterar resultatet av folkomröstningarna i Frankrike och Nederländerna. Det gör vi sannerligen, men vi respekterar också Finlands rätt att inta en egen ståndpunkt om det förhandlade fördraget, denna brett baserade kompromiss som nåddes tidigare."@sv21,21
lpv:unclassifiedMetadata	"(Aplausos)"20,17 "(Applaudissements)"8 "(Applaus)"3 "(Applause)"4 "(Applausi)"12 "(Applåder)"21 "(Beifall)"9 "(Bifald)"2 "(Suosionosoituksia)"5,19,15,1,18,14,16,11,7,13 "(Χειροκροτήματα)"10 "Eduskunta"21,3,2,4,20,17,9,12,8 "Matti Vanhanen,"5,19,15,1,18,14,16,11,13 "godfather"2 "neuvoston puheenjohtaja"5,19,15,1,18,14,11,16,13 "referendum"12

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph