Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-04-22-Speech-4-227"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040422.6.4-227"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, en primer lugar quisiera felicitar a mi compañera Anna Karamanou por el informe que hoy presenta, que contiene muchísima información y que será muy útil para tratar de resolver parte de los problemas a los que hoy nos enfrentamos.
Hablamos fundamentalmente, señor Presidente, de democracia, porque hablamos de igualdad y de libertad, el resultado de cuya combinación debería ser la democracia. La democracia no ha llegado a las mujeres de los Balcanes. La trata de mujeres, la violencia doméstica, la dificultad para poder acceder a los derechos reproductivos, la participación política, el desempleo, la pobreza y la prostitución son la realidad de miles de mujeres que viven en la región. En cada uno de los países existen realidades particulares.
En Albania podríamos destacar el grave incremento del tráfico de mujeres y niñas para su explotación sexual. Bulgaria carece absolutamente de mecanismos para poder aplicar la igualdad de oportunidades entre hombres y mujeres, que es una condición fundamental para la transposición de nuestras normas. Bosnia y Herzegovina también ven incrementada su trata de mujeres y niñas. En Croacia la violencia contra las mujeres no se juzga. En Grecia encontramos problemas graves de representación política de las mujeres. En la ex República Yugoslava de Macedonia, los abusos sexuales sobre las niñas pertenecientes a los pueblos albanés y romaní son práctica casi cotidiana y la legislación no incluye ninguna ley sobre el delito de trata. En Rumanía encontramos delitos por motivos étnicos, fundamentalmente sobre mujeres romaníes. Estas no tienen prácticamente acceso a la anticoncepción y los matrimonios forzosos y la pobreza también forman parte de su realidad.
En Serbia y Montenegro, aparece un aumento clarísimo de la trata de mujeres, también influido por la llegada de las tropas de la Kafor. En Turquía, la violencia de género es práctica generalizada y sigue existiendo la reducción de las penas en los mal llamados "crímenes de honor".
Señor Presidente, abramos los ojos. Atendamos a la situación de las mujeres en esta región y no sigamos avanzando sin tener en cuenta la realidad cotidiana de miles de mujeres y niñas que viven la pobreza, la explotación y la falta de expectativas.
La Unión Europea tiene que ser la palanca ineludible, el acicate para que estos países se comprometan seriamente con los derechos humanos y con la libertad de sus ciudadanas. No existe tradición cultural que pueda situarse por encima de los derechos humanos universales. No pueden existir ciudadanos de primera y ciudadanas de segunda categoría. La desigualdad de las mujeres en la Europa Sudoriental debe ser una prioridad para todos nosotros, porque hablamos de democracia y no de problemas de mujeres.
Exigimos, por lo tanto, un seguimiento exhaustivo de la agenda de la adhesión en cuanto a los países candidatos, y un mayor esfuerzo de solidaridad con las mujeres, que lo están esperando."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil indlede med at lykønske min kollega Anna Karamanou med den betænkning, som hun forelægger i dag. Den indeholder mange oplysninger og vil være meget nyttig, når vi skal forsøge at løse nogle af de problemer, som vi står over for i dag.
Hr. formand, vi taler i bund og grund om demokrati, for vi taler om lighed og frihed, og kombinationen af de to ting skulle gerne føre til demokrati. Demokratiet er ikke nået frem til kvinderne i Balkanlandene. Handel med kvinder, vold i hjemmet, vanskeligheder med at få adgang til reproduktive rettigheder, manglende politisk deltagelse, arbejdsløshed, fattigdom og prostitution er virkelighed for tusinder af kvinder i regionen. I hvert land er der særlige forhold.
I Albanien kunne vi fremhæve den voldsomme stigning i handelen med kvinder og piger, som udnyttes seksuelt. Bulgarien har overhovedet ingen mekanismer til gennemførelse af lige muligheder for mænd og kvinder, hvilket er en grundlæggende betingelse for gennemførelsen af vores bestemmelser. I Bosnien-Hercegovina stiger handelen med kvinder og piger også. I Kroatien retsforfølges vold mod kvinder ikke. I Grækenland er der alvorlige problemer med den politiske repræsentation af kvinder. I Den Tidligere Jugoslaviske Republik Makedonien er seksuelt misbrug af albanske piger eller piger, som tilhører romabefolkningen, næsten hverdag, og lovgivningen omfatter ingen lov imod menneskehandel. I Rumænien sker der forbrydelser af etniske årsager, navnlig mod romakvinder. Disse kvinder har praktisk taget ikke adgang til prævention, og tvangsægteskaber og fattigdom er også en del af deres virkelighed.
I Serbien og Montenegro er der sket en tydelig stigning i handelen med kvinder, som også hænger sammen med KFOR-styrkernes ankomst. I Tyrkiet er kønsbestemt vold udbredt, og der er stadig nedsat straf for de fejlagtigt betegnede æresforbrydelser.
Hr. formand, vi må åbne øjnene. Vi må være opmærksomme på kvindernes situation i denne region, og vi kan ikke fortsætte uden at tage højde for virkeligheden for tusinder af kvinder og piger, som oplever fattigdom, udnyttelse og håbløshed.
EU skal være den afgørende løftestang, tilskyndelsen til, at disse lande seriøst forpligter sig over for menneskerettighederne og deres borgeres frihed. Ingen kulturtradition kan tilsidesætte de universelle menneskerettigheder. Der kan ikke være mandlige førsterangsborgere og kvindelige andenrangsborgere. Den ulige behandling af kvinder i Sydøsteuropa skal have høj prioritet for os alle, for vi taler om demokrati og ikke om kvindeproblemer.
Derfor forlanger vi en nøje overvågning af tiltrædelsesdagsordenen for kandidatlandene og en større solidaritet med kvinderne, for det forventer de."@da1
"Herr Präsident, zunächst möchte ich meine Kollegin Anna Karamanou zu dem Bericht beglückwünschen, den sie heute vorlegt. Er enthält eine Fülle von Informationen und wird sehr nützlich sein, wenn wir an die Lösung einiger unserer heutigen Probleme gehen.
Im Grunde sprechen wir über Demokratie, denn wir sprechen über Gleichheit und Freiheit, was in der Summe Demokratie ergeben sollte. Die Demokratie hat die Frauen auf dem Balkan nicht erreicht. Die Realität Tausender Frauen in der Region heißt Frauenhandel, häusliche Gewalt, Schwierigkeiten beim Zugang zu den Rechten auf dem Gebiet der Reproduktion, mangelnde Teilhabe an der Politik, Arbeitslosigkeit, Armut und Prostitution. Jedes Land hat seine eigene charakteristische Realität.
Für Albanien könnten wir den dramatischen Anstieg beim Handel mit Frauen und Kindern zwecks sexueller Ausbeutung herausstreichen. In Bulgarien fehlt es völlig an Mechanismen zur Schaffung von Chancengleichheit zwischen Männern und Frauen, die die Grundvoraussetzung für das Umsetzen unserer Bestimmungen bildet. Auch in Bosnien-Herzegowina nimmt der Handel mit Frauen und Mädchen zu. In Kroatien unterliegt Gewalt gegen Frauen keiner Bestrafung. In Griechenland stehen wir hinsichtlich der politischen Vertretung von Frauen ernsthaften Problemen gegenüber. In der ehemaligen jugoslawischen Republik Mazedonien werden albanische und Roma-Mädchen beinahe täglich sexuell missbraucht, und im mazedonischen Recht findet sich kein Gesetz über das Verbrechen des Menschenhandels. In Rumänien werden Verbrechen aus ethnischen Gründen begangen – vor allem gegen Roma-Frauen. Diese Frauen haben praktisch keinen Zugang zur Verhütung, und auch Zwangsehen und Armut gehören zu ihrer Realität.
In Serbien und Montenegro hat der Frauenhandel ganz deutlich zugenommen, was auch durch die Ankunft von KFOR-Truppen bedingt ist. In der Türkei ist Gewalt gegen Frauen weit verbreitet, und immer noch fallen Urteile unter der so falschen Bezeichnung „Verbrechen um der Ehre Willen“ milder aus.
Wir müssen die Augen öffnen, Herr Präsident. Wir müssen der Lage der Frauen in dieser Region Beachtung schenken, und wir dürfen nicht einfach so weitermachen, ohne die tägliche Realität Tausender von Frauen und Mädchen zu sehen, die in Armut, Ausbeutung und Hoffnungslosigkeit leben.
Die Europäische Union muss als entscheidender Hebel fungieren, muss einen Ansporn für diese Länder darstellen, sich ernsthaft auf Menschenrechte und Freiheit für ihre Bürger festzulegen. Keine kulturelle Tradition darf über den allgemeinen Menschenrechten stehen. Es kann keine Bürger erster und zweiter Klasse geben. Die Ungleichheit der Frauen in Südosteuropa muss für uns alle von vorrangiger Bedeutung sein, denn wir sprechen über Demokratie und nicht über Frauenprobleme.
Deswegen fordern wir eine umfassende Überwachung der Beitrittsagenda in Bezug auf die Kandidatenländer und mehr Solidarität mit Frauen, denn das erwarten sie."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, καταρχάς θα ήθελα να συγχαρώ τη συνάδελφό μου Άννα Καραμάνου για την έκθεση που παρουσιάζει σήμερα, η οποία περιέχει πάρα πολλές πληροφορίες και θα είναι πολύ χρήσιμη στην προσπάθεια να επιλυθεί μέρος των προβλημάτων που αντιμετωπίζουμε σήμερα.
Βασικά, κύριε Πρόεδρε, μιλάμε για δημοκρατία, επειδή μιλάμε για ισότητα και ελευθερία, ο συνδυασμός των οποίων πρέπει λογικά να έχει ως αποτέλεσμα τη δημοκρατία. Η δημοκρατία δεν έχει φθάσει στις γυναίκες των Βαλκανίων. Η σωματεμπορία, η ενδοοικογενειακή βία, η δυσκολία πρόσβασης στα αναπαραγωγικά δικαιώματα, η μη συμμετοχή στην πολιτική, η ανεργία, η φτώχεια και η πορνεία είναι η πραγματικότητα χιλιάδων γυναικών που ζουν στην περιοχή. Σε κάθε χώρα επικρατούν διαφορετικές συνθήκες.
Στην Αλβανία θα μπορούσαμε να υπογραμμίσουμε τη σοβαρή αύξηση της διακίνησης γυναικών και παιδιών για σεξουαλική εκμετάλλευση. Η Βουλγαρία δεν διαθέτει καθόλου μηχανισμούς για την εφαρμογή των ίσων ευκαιριών μεταξύ ανδρών και γυναικών, που είναι απαραίτητη προϋπόθεση για τη μεταφορά της νομοθεσίας μας. Στη Βοσνία και Ερζεγοβίνη αυξάνεται επίσης η σωματεμπορία γυναικών και παιδιών. Στην Κροατία η βία κατά των γυναικών δεν δικάζεται. Στην Ελλάδα συναντούμε σοβαρά προβλήματα πολιτικής εκπροσώπησης των γυναικών. Στην Πρώην Γιουγκοσλαβική Δημοκρατία της Μακεδονίας οι σεξουαλικές κακοποιήσεις των κοριτσιών που ανήκουν στον αλβανικό πληθυσμό και στον πληθυσμό Ρομ είναι σχεδόν καθημερινή πρακτική και η νομοθεσία δεν περιλαμβάνει κανένα νόμο για το έγκλημα της σωματεμπορίας. Στη Ρουμανία συναντάμε εγκλήματα με εθνοτικά κίνητρα, κυρίως σε βάρος γυναικών Ρομ. Οι γυναίκες αυτές δεν έχουν πρακτικά καθόλου πρόσβαση στην αντισύλληψη, ενώ ο εξαναγκασμός σε γάμο και η φτώχεια αποτελούν επίσης μέρος των συνθηκών ζωής τους.
Στη Σερβία και το Μαυροβούνιο φαίνεται να υπάρχει σαφέστατη αύξηση της σωματεμπορίας γυναικών, στην οποία συντέλεσε επίσης η άφιξη των δυνάμεων της KFOR. Στην Τουρκία η βία σε βάρος γυναικών αποτελεί γενικευμένη πρακτική και εξακολουθεί να υπάρχει μείωση των ποινών για τα κακώς ονομαζόμενα “εγκλήματα τιμής”.
Κύριε Πρόεδρε, πρέπει να ανοίξουμε τα μάτια μας. Πρέπει να φροντίσουμε για την κατάσταση των γυναικών σε αυτήν την περιοχή και να μην προχωρήσουμε άλλο χωρίς να λαμβάνουμε υπόψη την καθημερινή πραγματικότητα χιλιάδων γυναικών και κοριτσιών που ζουν μέσα στη φτώχεια, την εκμετάλλευση και την απελπισία.
Η Ευρωπαϊκή Ένωση πρέπει να είναι ο βασικός μοχλός, το ερέθισμα, για να δεσμευτούν σοβαρά αυτές οι χώρες υπέρ των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και της ελευθερίας των πολιτών τους. Καμία πολιτιστική παράδοση δεν μπορεί να τεθεί υπεράνω των καθολικών ανθρώπινων δικαιωμάτων. Δεν μπορούν οι άνδρες και οι γυναίκες να διακρίνονται σε πολίτες πρώτης και δεύτερης κατηγορίας. Η ανισότητα των γυναικών στη Νοτιοανατολική Ευρώπη πρέπει να αποτελέσει προτεραιότητα για όλους μας, επειδή μιλάμε για δημοκρατία και όχι για προβλήματα των γυναικών.
Πρέπει, συνεπώς, να ζητήσουμε εξαντλητική παρακολούθηση του ενταξιακού προγράμματος δράσης για τις υποψήφιες χώρες και μεγαλύτερη συμπαράσταση στις γυναίκες, που την περιμένουν."@el8
"Mr President, I would like firstly to congratulate my colleague, Anna Karamanou, on the report she is presenting today, which contains an enormous amount of information and which will be very useful when trying to resolve some of the problems we are facing today.
We are fundamentally talking about democracy, Mr President, because we are talking about equality and freedom, the combination of which should result in democracy. Democracy has not reached the women of the Balkans. Trafficking in women, domestic violence, difficulties accessing reproductive rights, lack of political participation, unemployment, poverty and prostitution are the reality of thousands of women living in the region. Each country has its own distinctive reality.
In Albania we could emphasise the serious increase in the trafficking in women and children for sexual exploitation. Bulgaria is entirely lacking in mechanisms for creating equal opportunities between men and women, which is a prerequisite for transposing our rules. Trafficking in women and girls in Bosnia Herzegovina is also increasing. In Croatia, violence against women goes unpunished. In Greece, we are faced with serious problems in terms of the political representation of women. In the former Yugoslav Republic of Macedonia, the sexual abuse of Albanian and Roma girls takes place on an almost daily basis and the legislation does not include any law relating to the crime of trafficking. In Romania there are crimes on ethnic grounds, mainly against Roma women. These women have practically no access to contraception and forced marriages and poverty are also part of their reality.
In Serbia and Montenegro, there is a very clear increase in trafficking in women, also influenced by the arrival of Kafor troops. In Turkey, violence against women is widespread and sentences are still reduced for what are so wrongly termed ‘crimes of honour’.
We must open our eyes, Mr President. We must pay attention to the situation of women in this region and we must not move ahead without taking account of the daily reality of thousands of women and girls living in poverty, exploitation and hopelessness.
The European Union must serve as an essential lever, as the incentive for these countries to commit themselves seriously to human rights and freedom for their citizens. No cultural tradition can be placed above universal human rights. There cannot be first- and second-class citizens. Inequality for women in south-east Europe must be a priority for all of us, because we are talking about democracy and not about women's problems.
We therefore call for exhaustive monitoring of the accession agenda in relation to the candidate countries, and greater solidarity with women, for this is what they expect."@en3
"Arvoisa puhemies, haluaisin aluksi onnitella kollegaani Anna Karamanouta hänen tänään esittelemästään mietinnöstä, joka sisältää valtavan määrän tietoa ja josta on jatkossa paljon hyötyä pyrkiessämme ratkaisemaan joitakin niistä ongelmista, joita nyt joudumme käsittelemään.
Arvoisa puhemies, pohjimmiltaan keskustelemme nyt demokratiasta, koska puhumme tasa-arvosta ja vapaudesta, joiden yhdistelmän pitäisi johtaa demokratiaan. Demokratia ei ole yltänyt Balkanin naisten elämään. Naiskauppa, perheväkivalta, vaikeudet lisääntymisoikeuksien saavuttamisessa, niukat mahdollisuudet poliittiseen toimintaan, työttömyys, köyhyys ja prostituutio ovat todellisuutta tuhansille alueella eläville naisille. Kunkin maan todellisuus on omanlaisensa.
Albanian kohdalla voimme korostaa sitä, että seksuaalista hyväksikäyttöä varten käytävä nais- ja lapsikauppa on lisääntynyt merkittävästi. Bulgarialta puuttuvat kokonaan keinot luoda yhtäläiset mahdollisuudet miesten ja naisten välille, mikä on perusedellytys sääntöjemme saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Naisilla ja tytöillä käytävä kauppa on kasvussa myös Bosnia ja Hertsegovinassa, ja Kroatiassa naisiin kohdistuvasta väkivallasta ei rangaista. Kreikassa meillä on ongelmia, jotka koskevat naisten poliittista edustusta, ja entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa albanialaisten tyttöjen ja romanityttöjen seksuaalista hyväksikäyttöä tapahtuu miltei päivittäin, eikä lainsäädäntö sisällä minkäänlaisia lakeja ihmiskauppaan liittyvistä rikoksista. Romaniassa tapahtuu etniseen taustaan perustuvia rikoksia, jotka kohdistuvat pääosin romaninaisiin. Näillä naisilla ei käytännössä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia käyttää ehkäisyvälineitä, ja myös pakkoavioliitot ja köyhyys ovat osa heidän elämäänsä.
Serbiassa ja Montenegrossa naiskauppa on selvästi lisääntynyt, mikä on seurausta myös Kafor-joukkojen saapumisesta maahan. Turkissa naisiin kohdistuva väkivalta on laajalle levinnyttä, ja tuomiot rajoittuvat edelleenkin rikoksiin, joita niin väärin kutsutaan termillä "kunniarikokset".
Arvoisa puhemies, meidän on avattava silmämme. Meidän on pohdittava alueen naisten tilannetta, emmekä saa edetä asiassa ottamatta huomioon sitä päivittäistä todellisuutta, joka koskettaa näitä köyhyyden, hyväksikäytön ja toivottomuuden keskellä eläviä naisia ja tyttöjä.
Euroopan unionin on toimittava tärkeänä kannustajana ja tukijana näille maille niin, että ne ottavat tosissaan vastuun kansalaistensa ihmisoikeuksista ja vapaudesta. Mitään kulttuuriperinnettä ei voida asettaa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien yläpuolelle, eikä kansalaisia voida jaotella ensimmäisen ja toisen luokan kansalaisiin. Meidän kaikkien on pidettävä Kaakkois-Euroopan naisten epätasa-arvoista tilannetta toimintamme painopisteenä, koska puhumme nyt demokratiasta emmekä naisten ongelmista.
Sen vuoksi pyydämme, että ehdokasmaiden liittymistoimintasuunnitelmaa tarkastellaan perusteellisesti ja että naisia kohtaan osoitetaan entistä vahvempaa yhteisvastuullisuutta, sillä sitä he odottavat."@fi5
"Monsieur le Président, je voudrais commencer par féliciter notre collègue, Anna Karamanou, pour le rapport qu’elle nous présente aujourd’hui. Ce rapport contient une montagne d’informations et nous sera d’une grande utilité lorsque nous essaierons de régler certains des problèmes auxquels nous sommes confrontés aujourd’hui.
Dans le fond, Monsieur le Président, c’est de démocratie dont nous parlons, puisque nous parlons d’égalité et de liberté et que la combinaison de ces deux concepts donne la démocratie. La démocratie n’est pas parvenue jusqu’aux femmes des Balkans. Le trafic des femmes, la violence familiale, les difficultés face aux droits génésiques, l’absence de participation à la vie politique, le chômage, la pauvreté et la prostitution sont la réalité quotidienne de milliers de femmes vivant dans la région. Chaque pays se distingue par sa propre réalité.
En Albanie, nous pourrions souligner l’augmentation considérable du trafic des femmes et des enfants à des fins d’exploitation sexuelle. La Bulgarie manque totalement de mécanismes à même de créer les conditions d’égalité entre les hommes et les femmes, qui sont une condition préalable à la transposition de nos règles. La traite des femmes et des filles en Bosnie-Herzégovine est également en train d’augmenter. En Croatie, la violence à l’encontre des femmes n’est pas punissable. La Grèce doit faire face à de graves problèmes en termes de représentation politique des femmes. Dans l’ancienne République yougoslave de Macédoine, les viols de filles albanaises ou roms sont quasi quotidiens et l’acte criminel de la traite des êtres humains ne fait l’objet d’aucune législation. En Roumanie, il y a des crimes motivés par des raisons ethniques, principalement contre les femmes roms. Ces femmes n’ont pratiquement aucun accès à la contraception; mariage forcé et pauvreté font aussi partie de leur réalité.
En Serbie et au Monténégro, on note une très nette augmentation du trafic des femmes, influencée également par l’arrivée des troupes de la KFOR. En Turquie, la violence contre les femmes est répandue, et il arrive encore que des peines soit réduites en cas de ce que l’on appelle à tort les "crimes d’honneur".
Nous devons ouvrir les yeux, Monsieur le Président. Nous devons prêter attention à la situation des femmes de cette région et nous ne devons pas aller de l’avant sans prendre en compte la réalité quotidienne de milliers de femmes et de filles vivant dans la pauvreté, l’exploitation et le désespoir.
L’Union européenne doit être un véritable levier, inciter ces pays à s’engager sérieusement en faveur des droits de l’homme et de la liberté de leurs citoyens. Aucune tradition culturelle ne peut outrepasser les droits universels de l’homme. Il ne peut pas y avoir des citoyens de première et de deuxième catégorie. L’inégalité dont souffrent les femmes en Europe du Sud-Est doit être un cheval de bataille pour nous tous, parce que c’est de démocratie dont nous parlons, pas des problèmes des femmes.
Nous réclamons donc un suivi exhaustif du programme d’adhésion des pays candidats, et une plus grande solidarité avec les femmes, parce que c’est ce qu’elles attendent."@fr6
"Signor Presidente, in primo luogo vorrei congratularmi con la collega Anna Karamanou per la relazione che presenta oggi, contenente una grande quantità di informazioni, che si rivelerà di grande utilità per cercare di risolvere parte dei problemi che stiamo affrontando.
Parliamo fondamentalmente di democrazia, signor Presidente, perché ci occupiamo di uguaglianza e di libertà, che insieme dovrebbero produrre la democrazia. La democrazia non è arrivata fino alle donne dei Balcani. La tratta delle donne, la violenza domestica, le difficoltà di accesso ai diritti riproduttivi, la scarsa partecipazione politica, la disoccupazione, la povertà e la prostituzione sono realtà per migliaia di donne nella regione. In ciascuno dei paesi in esame esistono realtà particolari.
In Albania potremmo sottolineare il grave aumento della tratta di donne e bambini a fini di sfruttamento sessuale. La Bulgaria manca assolutamente dei meccanismi necessari per le pari opportunità tra uomini e donne, condizione fondamentale per l’attuazione delle nostre normative. Anche la Bosnia-Erzegovina vede un aumento della tratta di donne e bambini. In Croazia la violenza contro le donne resta impunita. In Grecia incontriamo gravi problemi per quanto riguarda la rappresentanza politica delle donne. Nell’ex Repubblica jugoslava di Macedonia, gli abusi sessuali di cui sono vittime le bambine albanesi e
sono pratica quasi quotidiana e la legislazione non prevede disposizioni relative al reato di tratta di esseri umani. In Romania si commettono reati a sfondo etnico, soprattutto ai danni delle donne
. Queste donne non hanno alcun accesso agli anticoncezionali, mentre i matrimoni forzati e la povertà fanno parte della loro realtà.
In Serbia e Montenegro, la tratta di donne è chiaramente in aumento, un dato su cui ha influito anche l’arrivo delle truppe della Kafor. In Turchia la violenza nei confronti delle donne è ampiamente diffusa e la consuetudine di ridurre le pene per quelli che impropriamente vengono definiti “delitti d’onore” è ancora in vigore.
Signor Presidente, dobbiamo aprire gli occhi. Dobbiamo monitorare la situazione delle donne in questa regione, non possiamo andare avanti senza tenere conto della realtà quotidiana di migliaia di donne e bambine che vivono nella povertà, nello sfruttamento e nella disperazione.
L’Unione europea deve essere uno straordinario mezzo di pressione, un incentivo per questi paesi ad impegnarsi seriamente per i diritti umani e la libertà dei propri cittadini. Non esiste tradizione culturale che possa porsi al di sopra dei diritti umani universali. Non possono esistere cittadini di prima e di seconda classe. La disuguaglianza delle donne nell’Europa sudorientale dev’essere una priorità per noi tutti, perché qui si parla di democrazia, non dei problemi delle donne.
Chiediamo pertanto un completo monitoraggio del programma di adesione dei paesi candidati, e una maggiore solidarietà nei confronti delle donne, perché questo è ciò che si aspettano."@it9
"Mr President, I would like firstly to congratulate my colleague, Anna Karamanou, on the report she is presenting today, which contains an enormous amount of information and which will be very useful when trying to resolve some of the problems we are facing today.
We are fundamentally talking about democracy, Mr President, because we are talking about equality and freedom, the combination of which should result in democracy. Democracy has not reached the women of the Balkans. Trafficking in women, domestic violence, difficulties accessing reproductive rights, lack of political participation, unemployment, poverty and prostitution are the reality of thousands of women living in the region. Each country has its own distinctive reality.
In Albania we could emphasise the serious increase in the trafficking in women and children for sexual exploitation. Bulgaria is entirely lacking in mechanisms for creating equal opportunities between men and women, which is a prerequisite for transposing our rules. Trafficking in women and girls in Bosnia Herzegovina is also increasing. In Croatia, violence against women goes unpunished. In Greece, we are faced with serious problems in terms of the political representation of women. In the former Yugoslav Republic of Macedonia, the sexual abuse of Albanian and Roma girls takes place on an almost daily basis and the legislation does not include any law relating to the crime of trafficking. In Romania there are crimes on ethnic grounds, mainly against Roma women. These women have practically no access to contraception and forced marriages and poverty are also part of their reality.
In Serbia and Montenegro, there is a very clear increase in trafficking in women, also influenced by the arrival of Kafor troops. In Turkey, violence against women is widespread and sentences are still reduced for what are so wrongly termed ‘crimes of honour’.
We must open our eyes, Mr President. We must pay attention to the situation of women in this region and we must not move ahead without taking account of the daily reality of thousands of women and girls living in poverty, exploitation and hopelessness.
The European Union must serve as an essential lever, as the incentive for these countries to commit themselves seriously to human rights and freedom for their citizens. No cultural tradition can be placed above universal human rights. There cannot be first- and second-class citizens. Inequality for women in south-east Europe must be a priority for all of us, because we are talking about democracy and not about women's problems.
We therefore call for exhaustive monitoring of the accession agenda in relation to the candidate countries, and greater solidarity with women, for this is what they expect."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik mijn collega Anna Karamanou feliciteren met haar uitgebreide, informatieve verslag. Het zal zeker nuttig zijn bij onze pogingen om tenminste een deel van de problemen op te lossen waarmee we nu worden geconfronteerd.
Eigenlijk, mijnheer de Voorzitter, hebben we het over de democratie, want we hebben het over gelijkheid en vrijheid. Die twee samen zouden de democratie tot gevolg moeten hebben. De democratie heeft de vrouwen op de Balkan nog niet bereikt. Vrouwenhandel, huiselijk geweld, een moeizame toegang tot de reproductieve gezondheid, een beperkte deelname aan het politieke leven, werkloosheid, armoede en prostitutie zijn voor duizenden vrouwen die in die regio wonen de regel. De situatie is in ieder land weer anders.
In Albanië stellen we vast dat de vrouwen- en kinderhandel met het oog op seksuele exploitatie sterk is gestegen. In Bulgarije is er geen enkele mogelijkheid om te zorgen voor gelijke kansen voor mannen en vrouwen. Dat is echter een absolute voorwaarde voor het omzetten van onze normen. In Bosnië-Herzegovina neemt de handel in vrouwen en meisjes ook toe. In Kroatië wordt geweld tegen vrouwen niet vervolgd. In Griekenland hebben we grote problemen met de actieve deelname van vrouwen aan het politieke leven. In de voormalige Joegoslavische republiek Macedonië is seksueel misbruik van meisjes uit kringen van Albanezen en Roma bijna schering en inslag. In de wet wordt met geen woord gerept over mensenhandel. In Roemenië worden er misdrijven gepleegd tegen etnische groepen, vooral tegen Roma-vrouwen. Zij hebben bijna geen toegang tot geboortebeperking en voor hen zijn gedwongen huwelijken en armoede aan de orde van de dag.
In Servië en in Montenegro zien we een duidelijke toename van de vrouwenhandel, ook vanwege de komst van de KFOR-troepen. In Turkije wordt vrijwel overal geweld tegen vrouwen gepleegd, en het komt nog steeds voor dat de straf voor de ten onrechte zo genoemde “eremisdrijven” wordt gereduceerd.
Mijnheer de Voorzitter, we moeten onze ogen openen. We moeten iets doen aan de situatie van de vrouwen in die regio. We kunnen niet zomaar doorgaan zonder rekening te houden met het dagelijks leed van duizenden vrouwen en meisjes die het slachtoffer zijn van armoede en exploitatie. Zij hebben geen enkel perspectief.
De Europese Unie moet gebruik maken van haar invloed, een impuls geven. Dan kunnen we ervoor zorgen dat deze landen hun verplichting serieus nemen om iets te doen voor de mensenrechten en de vrijheid van de vrouwen in hun land. Ook in die landen mag geen enkele traditie en geen cultuur zich beschouwen als verheven boven de universele mensenrechten. Er mag geen sprake zijn van eerste- en tweederangs burgers. De ongelijkheid van vrouwen in Zuidoost-Europa verdient ieders aandacht, want het gaat niet over de problemen van de vrouwen, het gaat over de democratie.
Daarom moeten we eisen dat dit telkens weer aan de orde komt tijdens de toetredingsonderhandelingen met de kandidaat-lidstaten. We moeten meer solidariteit met de vrouwen aan den dag leggen, zij verwachten dat van ons."@nl2
"Senhor Presidente, em primeiro lugar, gostaria de felicitar a minha colega Anna Karamanou pelo relatório que hoje nos apresenta, que contém muita informação e que será muito útil para resolver alguns dos problemas com que estamos hoje confrontados.
Estamos a falar fundamentalmente de democracia, Senhor Presidente, porque estamos a falar de igualdade e de liberdade, cuja combinação deveria ter como resultado a democracia. A democracia não chegou às mulheres dos Balcãs. O tráfico de mulheres, a violência doméstica, as dificuldades de acesso aos direitos associados à reprodução, a falta de participação política, o desemprego, a pobreza e a prostituição são a realidade de milhares de mulheres que vivem na região. Cada país tem a sua realidade particular.
Na Albânia, poderíamos destacar o grave aumento do tráfico de mulheres e raparigas para exploração sexual. A Bulgária não dispõe, em absoluto, de mecanismos para poder aplicar a igualdade de oportunidades entre homens e mulheres, que é uma condição fundamental para a transposição das nossas normas. Na Bósnia-Herzegovina, também se regista um aumento do tráfico de mulheres e raparigas. Na Croácia, a violência exercida contra as mulheres não é punida. Na Grécia, deparamo-nos com problemas graves de representação política das mulheres. Na ex-República Jugoslava da Macedónia, o abuso sexual de raparigas albanesas e romenas é prática quase quotidiana e a legislação não prevê o crime de tráfico. Na Roménia, registam-se crimes por razões étnicas, fundamentalmente sobre mulheres romanichéis. Estas mulheres não têm praticamente acesso à contracepção e os casamentos forçados e a pobreza também fazem parte da sua realidade.
Na Sérvia e no Montenegro, regista-se um aumento evidente do tráfico de mulheres, também influenciado pela chegada aos seus territórios das tropas da KAFOR. Na Turquia, a violência contra as mulheres é prática generalizada e continua a verificar-se a redução das penas nos erradamente designados "crimes de honra".
Temos de abrir os olhos, Senhor Presidente. Temos de prestar atenção à situação das mulheres nesta região e não devemos avançar sem ter em conta a realidade quotidiana de milhares de mulheres e de raparigas que vivem na pobreza, na exploração e com falta de expectativas.
A União Europeia tem de servir de alavanca essencial, como estímulo para que estes países se comprometam seriamente com os direitos humanos e com a liberdade dos seus cidadãos. Nenhuma tradição cultural pode situar-se acima dos direitos humanos universais. Não podem existir cidadãos de primeira e cidadãos de segunda classe. A desigualdade das mulheres na Europa do Sudeste deve constituir uma prioridade para todos nós, porque estamos a falar de democracia e não dos problemas das mulheres.
Exigimos, por conseguinte, um acompanhamento exaustivo da agenda da adesão em relação aos países candidatos, e mais solidariedade para com as mulheres, dado que é isso que elas esperam."@pt11
"Herr talman! Låt mig först gratulera min kollega Anna Karamanou till det betänkande som hon i dag lägger fram och som innehåller oerhört mycket information och kommer att vara till stor nytta i arbetet med att lösa en del av de problem vi står inför i dag.
Herr talman! I grunden handlar det om demokrati, för vi talar om jämlikhet och frihet, som i kombination bör resultera i demokrati. Demokrati har ännu inte nått kvinnorna på Balkan. Handeln med kvinnor, våld i hemmet, svårigheter att utöva sina reproduktiva rättigheter, bristande deltagande i det politiska livet, arbetslöshet, fattigdom och prostitution är verklighet för tusentals kvinnor i regionen. Varje land har sin egen särskilda verklighet.
I Albanien kan man lyfta fram den allvarliga ökningen av handeln med kvinnor och barn. Bulgarien saknar helt mekanismer för att skapa jämställdhet, vilket krävs för att man skall kunna införliva vårt regelverk. Även i Bosnien-Hercegovina ökar handeln med kvinnor och flickor. I Kroatien bestraffas inte våld mot kvinnor. Grekland har allvarliga problem när det gäller kvinnors politiska representation. I den f.d. jugoslaviska republiken Makedonien sker sexuella övergrepp mot albanska och romska flickor nästan dagligen och det finns ingen lag mot människohandel. I Rumänien förekommer etniskt motiverade brott, främst mot romska kvinnor. Dessa kvinnor har praktiskt taget ingen tillgång till preventivmedel och även tvångsäktenskap och fattigdom är en del av deras verklighet.
Det sker en mycket tydlig ökning av handeln med kvinnor i Serbien och Montenegro, som även påverkats av Kafortruppernas ankomst. I Turkiet är våldet mot kvinnor utbrett och fortfarande avkortas straffen för vad som så missvisande kallas ”hedersrelaterade brott”.
Herr talman! Vi måste öppna ögonen. Vi måste uppmärksamma kvinnornas situation i denna region och inte gå vidare utan att ta hänsyn till de vardagliga realiteterna för tusentals kvinnor och flickor som lever i fattigdom, exploatering och hopplöshet.
EU måste agera som en viktig hävstång, som en stimulans för dessa länder att på allvar arbeta för sina medborgares mänskliga rättigheter och frihet. Inga kulturella traditioner kan stå över de allmänna mänskliga rättigheterna. Det får inte finnas första- och andraklassens medborgare. Bristen på jämställdhet i sydöstra Europa måste vara en prioriterad fråga för oss alla, därför att det handlar om demokrati och inte om kvinnors problem.
Vi efterlyser därför en grundlig övervakning av anslutningsagendan för kandidatländerna och ökad solidaritet med kvinnorna, för det är vad de förväntar sig."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples