Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-04-22-Speech-4-197"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040422.5.4-197"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
En regrettant le rejet de la motion, je conclus les arguments interrompus lors de la présentation de la motion en plénière.
Quelques-uns disent que le rapport est couvert par l’article 7 du traité. Mais il fallait alors agir en conformité et ce n’est pas le cas. D’autres disent qu’il se fonde sur la Charte des droits fondamentaux. Mais, même si elle était déjà en vigueur, il faut lire son article 51 - conservée du reste dans le projet de Constitution - selon lequel la Charte s’applique aux institutions européennes et aux États membres uniquement dans le cas d’actions nationales qui mettent en œuvre le droit communautaire. Or, justement ce n’est pas le cas.
Enfin, ce rapport n’est pas là pour régler une question italienne. Il est évident pour tous qu’il y a là une bataille italienne, mais il nous faut précisément nous garder de nous mêler des conflits nationaux, qu’ils se déclarent en Italie ou dans n’importe quel autre État membre.
Cette résolution tente d’usurper dangereusement des pouvoirs qui ne nous appartiennent pas. Elle nous fait tort à tous. Elle représente une injustice et une menace. Et nous devons être bien conscients qu’une injustice causée à quelqu’un - en l’occurrence l’Italie et d’autres États membres mentionnés - est toujours une menace qui pèse sur la tête de tous. Une menace contre la démocratie. Une menace contre l’État de droit."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Eftersom jeg beklager, at begæringen blev forkastet, vil jeg gerne afslutte de argumenter, der blev afbrudt ved fremlæggelse af begæringen på plenarmødet.
Der er nogle, der siger, at betænkningen er omfattet af traktatens artikel 7. Men i så fald skulle vi have handlet i overensstemmelse hermed, og det er ikke tilfældet. Andre siger, at den baserer sig på chartret om grundlæggende rettigheder. Men selv om dette allerede var gældende, skal vi læse artikel 51, som for øvrigt er bevaret i udkastet til forfatning, ifølge hvilken chartret udelukkende finder anvendelse på de europæiske institutioner og på medlemsstaterne, såfremt det drejer sig om nationale handlingsprogrammer, som gennemfører fællesskabsretten. Det er imidlertid netop ikke tilfældet.
Endelig er betænkningen ikke blevet til for at løse et italiensk problem. Det står klart for alle, at der hersker en italiensk strid på dette område, men vi skal netop afholde os fra at blande os i nationale konflikter, hvad enten de opstår i Italien eller i en hvilken som helst anden medlemsstat.
Beslutningen forsøger på farlig vis at tilrane sig beføjelser, som ikke tilkommer os. Den skader os alle. Den er uretfærdig og udgør en trussel. Og vi skal være klart bevidste om, at en uretfærdighed, som begås mod nogen - i dette tilfælde Italien og andre navngivne medlemsstater - altid er en trussel, som hænger over hovedet på os. En trussel mod demokratiet og en trussel mod retsstaten."@da1
".
In dem Bedauern über die Ablehnung des Antrags möchte ich die bei der Einreichung des Antrags im Plenum unterbrochene Argumentation fortführen.
Es gibt die Meinung, dass der Bericht durch Artikel 7 des Vertrages abgedeckt ist. Es müsste dann aber auch danach gehandelt werden, und dies ist nicht der Fall. Andere sagen, dass er sich auf die Charta der Grundrechte stützt. Aber selbst wenn diese schon in Kraft wäre, muss man sich deren Artikel 51 – der im Übrigen im Verfassungsentwurf beibehalten worden ist – vor Augen halten, wonach die Charta für die europäischen Institutionen gilt und für die Mitgliedstaaten nur dann, wenn bei dem einzelstaatlichen Handeln Gemeinschaftsrecht zur Anwendung kommt. Dies ist jedoch gerade nicht der Fall.
Letztendlich ist dieser Bericht nicht dazu da, um ein italienisches Problem zu lösen. Es ist für alle klar, dass es sich hierbei um eine italienische Auseinandersetzung handelt, doch wir müssen uns insbesondere davor hüten, uns in einzelstaatliche Konflikte einzumischen, gleich ob sie in Italien oder in einem beliebigen anderen Mitgliedstaat auftreten.
Diese Entschließung versucht, sich auf gefährliche Weise Befugnisse anzumaßen, die uns nicht zustehen. Sie gereicht uns allen zum Nachteil. Sie stellt eine Ungerechtigkeit und eine Bedrohung dar. Und wir müssen uns vollauf bewusst sein, dass eine Ungerechtigkeit, die jemandem zugefügt wird – im vorliegenden Fall sind es Italien und weitere Mitgliedstaaten – stets eine Gefahr für alle darstellt. Eine Gefahr für die Demokratie. Eine Gefahr für den Rechtsstaat."@de7
".
Εκφράζοντας τη λύπη μου για την απόρριψη της πρότασης, ολοκληρώνω την επιχειρηματολογία που διεκόπη κατά την παρουσίαση της πρότασης στην Ολομέλεια.
Ορισμένοι αναφέρουν ότι η έκθεση καλύπτεται από το άρθρο 7 της Συνθήκης. Εν προκειμένω λοιπόν θα έπρεπε να είχαμε δράσει αναλόγως, το οποίο όμως δεν πράξαμε. Άλλοι αναφέρουν ότι η έκθεση βασίζεται στον Χάρτη των Θεμελιωδών Δικαιωμάτων. Όμως, ακόμη και εάν ο Χάρτης ίσχυε ήδη, στο άρθρο 51 –το οποίο περιλαμβάνεται στο σχέδιο Συντάγματος– αναφέρεται ότι ο Χάρτης εφαρμόζεται στα ευρωπαϊκά θεσμικά όργανα και στα κράτη μέλη αποκλειστικά στην περίπτωση εθνικών δράσεων που εφαρμόζουν το κοινοτικό δίκαιο. Όμως, η περίπτωση αυτή δεν ισχύει βεβαίως.
Τέλος, η έκθεση αυτή δεν εκπονήθηκε για να διευθετήσει ένα ιταλικό ζήτημα. Είναι προφανές σε όλους ότι εν προκειμένω υπάρχει μια ιταλική μάχη, όμως οφείλουμε ακριβώς να μην εμπλακούμε σε εθνικές συγκρούσεις – στην Ιταλία ή σε οποιοδήποτε άλλο κράτος μέλος.
Το παρόν ψήφισμα επιδιώκει να σφετεριστεί με επικίνδυνο τρόπο εξουσίες οι οποίες δεν μας ανήκουν, και είναι εις βάρος όλων μας. Αντιπροσωπεύει μια αδικία και μια απειλή. Και οφείλουμε να γνωρίζουμε ότι μια αδικία που πραγματοποιείται σε κάποιον –εν προκειμένω στην Ιταλία και σε άλλα κράτη μέλη που έχουν αναφερθεί– παραμένει μια απειλή που παραμονεύει πάνω από το κεφάλι μας. Μια απειλή για τη δημοκρατία. Μια απειλή για το κράτος δικαίου."@el8
".
Regretting that the motion was rejected, I would like to finish presenting the arguments interrupted when the motion was presented in plenary.
Some say that the subject of the report is covered by Article 7 of the Treaty. In that case, however, we should have acted accordingly, which we have not done. Others say that the report has its basis in the Charter of Fundamental Rights. Even if, however, this were already in force, note should be taken of Article 51 – retained, moreover, in the draft Constitution – according to which the Charter is applicable to the European institutions and the Member States only in the case of national actions implementing Community law. In fact, that is not the case here.
Finally, this report is not there to settle an Italian issue. It is clear to everyone that this is an Italian dispute, but we must specifically refrain from interfering in national conflicts, whether they break out in Italy or in any other Member State.
This resolution tries dangerously to usurp powers that do not belong to us. It is detrimental to us all. It represents an injustice and a threat. We must, moreover, be very aware that an injustice caused to one Member State – in this case, Italy and other Member States mentioned – is always a threat hanging over the heads of us all. It is a threat to democracy. It is a threat to the rule of law."@en3
".
Lamentando el rechazo de la moción, quiero acabar de exponer la argumentación interrumpida durante la presentación de la moción en el pleno.
Algunos dicen que el informe está amparado por el artículo 7 del Tratado. Pero entonces tendríamos que haber actuado de conformidad con él y no es el caso. Otros dicen que se basa en la Carta de los Derechos Fundamentales. Pero, aunque estuviera ya en vigor, hay que leer su artículo 51 –que por lo demás se incluye en el proyecto de Constitución–, según el cual la Carta se aplica a las instituciones europeas y a los Estados miembros únicamente en caso de acciones nacionales por las que se aplica el Derecho comunitario. Pero, de hecho, este no es el caso.
Por último, este informe no está aquí para resolver una cuestión italiana. Es evidente para todos que hay una batalla italiana, pero precisamente tenemos que cuidarnos de inmiscuirnos en los conflictos nacionales, ya se declaren en Italia o en cualquier otro Estado miembro.
Esta resolución intenta usurpar peligrosamente poderes que no nos corresponden. Nos perjudica a todos. Representa una injusticia y una amenaza. Y debemos ser muy conscientes de que una injusticia causada a alguien –en este caso a Italia y a otros Estados miembros mencionados– es siempre una amenaza para todos. Una amenaza para la democracia. Una amenaza para el Estado de Derecho."@es12
".
Olen pahoillani siitä, että pyyntömme hylättiin, ja haluaisin lopuksi kertoa argumenttini, joiden esittäminen jäi kesken pyyntöä täysistunnossa esitettäessä.
Jotkut väittävät, että mietinnön aihe kuuluu perustamissopimuksen 7 artiklan soveltamisalaan. Tässä tapauksessa meidän olisi kuitenkin pitänyt toimia sen mukaisesti, mitä ei tapahtunut. Toiset väittävät, että mietinnön oikeusperustana on perusoikeuskirja. Vaikka se olisikin jo voimassa, olisi otettava huomioon 51 artikla – joka on sitä paitsi säilytetty ennallaan perustuslaillisessa sopimusehdotuksessa – jonka mukaan perusoikeuskirjaa sovelletaan yhteisön toimielimiin ja jäsenvaltioihin vain, jos kyse on kansallisista toimista, joilla pannaan täytäntöön yhteisön lainsäädäntöä. Tästä ei ole tässä tapauksessa kuitenkaan kyse.
Lisäksi tällä mietinnöllä ei ratkaista Italian kysymystä. Jokaisen mielestä on selvää, että kiista on Italian sisäinen, ja meidän on nimenomaisesti pidättäydyttävä sekaantumasta kansallisiin konflikteihin, puhkeavatpa ne sitten Italiassa tai missä tahansa muussa jäsenvaltiossa.
Mietinnössä pyritään vaarallisella tavalla käyttelemään sellaista valtaa, joka ei meille kuulu. Tämä vahingoittaa meitä kaikkia. Se on väärin ja vaarallista. Lisäksi meidän on oltava hyvin tietoisia siitä, että jollekin jäsenvaltiolle – tässä tapauksessa Italialle ja muille mainituille jäsenvaltioille – aiheutettu vääryys saattaa aina toistua ja kohdistua kehen tahansa meistä. Se vaarantaa demokratian ja oikeusvaltion."@fi5
"Spiacente che la mozione sia stata respinta, vorrei riprendere le mie argomentazioni da dove sono stato interrotto quando la mozione è stata discussa in plenaria.
Taluni sostengono che l’argomento della relazione è coperto dall’articolo 7 del Trattato. Se così fosse, però, ci saremmo dovuti comportare in conformità dello stesso, ma non lo abbiamo fatto. Altri ritengono che la base giuridica della relazione sia la Carta dei diritti fondamentali. Anche se la Carta fosse già in vigore, dovremmo tener conto dell’articolo 51, che è stato peraltro mantenuto nel progetto di Costituzione e stabilisce che la Carta si applichi alle Istituzioni europee e agli Stati membri esclusivamente nell’attuazione del diritto comunitario. Ma non è questo il caso.
Infine, la relazione non ha lo scopo di dirimere un problema italiano. E’ evidente a tutti che si tratta di una disputa interna all’Italia, ma è nostro dovere non interferire in conflitti nazionali – ovunque si verifichino, in Italia o in qualsiasi altro Stato membro.
La risoluzione costituisce un pericoloso tentativo di usurpare poteri che non ci appartengono. E’ dannosa per tutti noi. Rappresenta un’ingiustizia e una minaccia. Inoltre, dobbiamo essere ben consci del fatto che un’ingiustizia arrecata a uno Stato membro – in questo caso all’Italia e agli altri Stati membri citati – è sempre una spada di Damocle che pende sopra le teste di noi tutti. E’ una minaccia per la democrazia. E’ una minaccia per lo Stato di diritto."@it9
".
Regretting that the motion was rejected, I would like to finish presenting the arguments interrupted when the motion was presented in plenary.
Some say that the subject of the report is covered by Article 7 of the Treaty. In that case, however, we should have acted accordingly, which we have not done. Others say that the report has its basis in the Charter of Fundamental Rights. Even if, however, this were already in force, note should be taken of Article 51 – retained, moreover, in the draft Constitution – according to which the Charter is applicable to the European institutions and the Member States only in the case of national actions implementing Community law. In fact, that is not the case here.
Finally, this report is not there to settle an Italian issue. It is clear to everyone that this is an Italian dispute, but we must specifically refrain from interfering in national conflicts, whether they break out in Italy or in any other Member State.
This resolution tries dangerously to usurp powers that do not belong to us. It is detrimental to us all. It represents an injustice and a threat. We must, moreover, be very aware that an injustice caused to one Member State – in this case, Italy and other Member States mentioned – is always a threat hanging over the heads of us all. It is a threat to democracy. It is a threat to the rule of law."@lv10
".
Ik betreur het dat de motie is verworpen. Aangezien ik tijdens het indienen van de motie in de plenaire vergadering werd onderbroken, wil ik hier graag mijn argumenten aanvoeren.
Sommigen beweren dat het onderwerp van het verslag onder de werkingssfeer van artikel 7 van het Verdrag valt. We zouden dan ook overeenkomstig moeten handelen, en daarvan is hier echter geen sprake. Anderen zeggen weer dat het verslag op het Handvest van de grondrechten is gebaseerd. Ook al zou dit Handvest - dat overigens in de ontwerp-Grondwet is opgenomen - reeds van kracht zijn, dan nog moeten we artikel 51 voor ogen houden waarin staat dat het Handvest uitsluitend van toepassing is op de Europese instellingen en de lidstaten wanneer zij het recht van de Unie middels nationale maatregelen ten uitvoer brengen. Dat is hier echter niet het geval.
Tot slot is dit verslag niet bedoeld om een Italiaanse kwestie te regelen. Het is voor iedereen zo klaar als een klontje dat er een Italiaanse strijd gaande is, maar wij moeten nu juist onze handen afhouden van nationale conflicten, of deze nu in Italië spelen of in een andere lidstaat.
Met deze resolutie wordt op een gevaarlijke manier getracht bevoegdheden naar ons toe te trekken die niet de onze zijn. Hiermee wordt iedereen schade toegebracht. De resolutie is onrechtvaardig en bedreigend. Bovendien moeten we goed beseffen dat als we iemand onrechtvaardig bejegenen, in dit geval Italië en de andere genoemde lidstaten, dit altijd voor iedereen een bedreiging vormt. Een bedreiging aan het adres van de democratie. Een bedreiging aan het adres van de rechtsstaat."@nl2
"Lamentando a rejeição da proposta, vou concluir os argumentos interrompidos na sua apresentação em Plenário.
Há quem diga que o relatório está coberto pelo artigo 7º do Tratado. Mas era então necessário agir em conformidade e não foi o caso. Outros dizem que se baseia na Carta dos Direitos Fundamentais. Mas mesmo que esta já estivesse em vigor, haveria que ler o seu artigo 51º – conservado de resto no projecto de Constituição – segundo o qual a Carta se aplica exclusivamente às instituições europeias e aos Estados Membros no caso de acções nacionais que ponham em prática o direito comunitário. Na realidade, não é esse o caso.
Por fim, este relatório não existe para resolver uma questão italiana. É evidente para todos que estamos perante uma batalha italiana, mas temos precisamente de evitar misturar-nos com os conflitos nacionais, quer se declarem em Itália ou em qualquer outro Estado-Membro.
Esta resolução tenta usurpar perigosamente poderes que não nos pertencem. Faz-nos mal a todos. Representa uma injustiça e uma ameaça. E temos de estar bem conscientes de que uma injustiça causada a alguém – neste caso à Itália e a outros Estados-Membros mencionados – constitui sempre uma ameaça que pesa sobre a cabeça de todos. Uma ameaça contra a democracia. Uma ameaça contra o Estado de direito."@pt11
".
Jag beklagar att förslaget förkastades och skulle vilja avsluta med att lägga fram de argument som avbröts när förslaget lades fram i kammaren.
Somliga säger att betänkandets ämne omfattas av artikel 7 i fördraget. I så fall skulle vi emellertid ha agerat i enlighet därmed, vilket vi inte har gjort. Andra säger att betänkandet bygger på stadgan om de grundläggande rättigheterna. Även om den redan hade trätt i kraft, bör dock artikel 51 – som dessutom finns med i utkastet till konstitution – beaktas, i enlighet med vilken stadgan gäller för EU-institutionerna och medlemsstaterna endast i de fall där gemenskapsrätten genomförs genom nationella åtgärder. Det är faktiskt inte fallet här.
Slutligen har detta betänkande inte utarbetats för att lösa en italiensk fråga. Det är tydligt för alla att detta är en italiensk tvist, men vi måste uttryckligen avhålla oss från att ingripa i nationella konflikter, oavsett om de bryter ut i Italien eller i någon annan medlemsstat.
I denna resolution försöker man på ett farligt sätt tillskansa sig befogenheter som inte tillhör oss. Det är skadligt för oss alla. Det är en orättvisa och ett hot. Vi måste dessutom vara mycket medvetna om att en orätt som begås mot en medlemsstat – i det här fallet Italien och de andra medlemsstater som nämnts – alltid är ett hot som hänger över alla våras huvuden. Det är ett hot mot demokratin och ett hot mot rättssäkerheten."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples