Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-04-22-Speech-4-007"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040422.1.4-007"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Mr President, the case of Leyla Zana casts a negative shadow over the implementation of political reforms. In a statement made yesterday, the Commission strongly deplored yesterday’s verdict by the Ankara State Security Court confirming the sentencing of Mrs Zana to serve her full prison term until June 2005.
Let me briefly remind you of the background to this case. As part of the political reforms adopted in Turkey in the period 2002/2003, new provisions were introduced in the Turkish legal system allowing for the retrial of persons whose convictions the European Court of Human Rights has found to violate the European Convention on Human Rights and Fundamental Freedoms. This was a specific priority under the Accession Partnership with Turkey. Another priority concerns the need to remedy the situation of those persons prosecuted or sentenced for non-violent expression of opinion.
Following the introduction of these new provisions, a decision was taken in February 2003, under which Mrs Zana and her three co-defendants were to be retried by the Ankara State Security Court. However, in spite of the several sessions held by the Ankara State Security Court, retrial largely resulted in a repetition of the previous trial, leading to persistent concerns about the respect for the rights of the defence and the principle of presumption of innocence, as acknowledged by independent international experts.
The Commission has repeatedly expressed its concerns to the Turkish authorities in the framework of the political dialogue. In our view, while fully respecting the principle of independence of the judiciary, the way this case has been handled shows the gap that exists between the spirit of the reforms and their actual implementation.
As I mentioned, the trial against Mrs Zana was held at a State Security Court. It is worth recalling that, according to the relevant priority under the Accession Partnership, the European Union has repeatedly asked Turkey to align the functioning of the State Security Courts with European standards. We note that the abolition of these courts is among the measures envisaged in the next package of legislative reforms announced in Turkey.
I should also like to point out that in his speech before the Turkish Parliament in January 2004, President Prodi called for the immediate release of Mrs Zana. Moreover, the Commission has raised this issue several times in its regular report and within the framework of the political dialogue with the Turkish authorities.
We understand that the lawyers representing the defendants have announced their intention to refer the case to the Court of Cassation and hope that it will be dealt with in accordance with all the relevant principles of equal justice."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, Leyla Zanas sag kaster en skygge over gennemførelsen af politiske reformer. I en udtalelse i går beklagede Kommissionen dybt Ankara statssikkerhedsdomstols kendelse. Retten stadfæstede, at Leyla Zana skulle afsone sin fulde dom indtil juni 2005.
Lad mig ganske kort opridse baggrunden for denne sag. Som led i de politiske reformer i Tyrkiet i perioden 2002-2003 blev der indført nye regler i det tyrkiske retssystem. Disse regler giver mulighed for fornyet rettergang i tilfælde, hvor Den Europæiske Menneskerettighedsdomstol har kendt dommen i modstrid med den europæiske konvention om menneskerettigheder og grundlæggende frihedsrettigheder. Det var en udtrykkelig prioritering i tiltrædelsespartnerskabet med Tyrkiet. En anden prioritering vedrører behovet for at afhjælpe situationen for personer, der er retsforfulgt eller dømt for meningstilkendegivelser uden at have opfordret til vold.
Efter indførelsen af disse nye regler blev der i februar 2003 truffet en afgørelse, ifølge hvilken Leyla Zana og hendes tre medanklagede fik deres sag genoptaget ved statssikkerhedsdomstolen i Ankara. Men trods adskillige retsmøder var den fornyede rettergang hovedsagelig en gentagelse af den tidligere proces, hvilket gav anledning til stor bekymring med hensyn til respekten for retten til forsvar og princippet om uskyldsformodning som anerkendt af uafhængige internationale eksperter.
Kommissionen har inden for rammerne af den politiske dialog gentagne gange givet udtryk for sin bekymring over for de tyrkiske myndigheder. Vi respekterer fuldt ud princippet om dommerstandens uafhængighed, men efter vores mening viser den måde, hvorpå denne sag er blevet behandlet, kløften mellem reformernes ånd og deres gennemførelse i praksis.
Som nævnt blev processen mod Leyla Zana ført ved en statssikkerhedsdomstol. Det skal bemærkes, at EU i henhold til den relevante prioritering i tiltrædelsespartnerskabet gentagne gange har anmodet Tyrkiet om at bringe statssikkerhedsdomstolenes funktion i overensstemmelse med EU's standarder. Vi bemærker, at afskaffelsen af disse domstole er blandt de planlagte foranstaltninger i Tyrkiets næste lovreformpakke.
Jeg vil også gerne påpege, at kommissionsformand Prodi i sin tale til det tyrkiske parlament i januar 2004 krævede Leyla Zanas øjeblikkelige løsladelse. Kommissionen har desuden rejst problemet adskillige gange i sin periodiske rapport og inden for rammerne af den politiske dialog med de tyrkiske myndigheder.
Vi forstår, at de anklagedes advokater har til hensigt at indbringe sagen for kassationsretten, og håber, at den vil blive behandlet ifølge de relevante principper om lige ret for alle."@da1
".
Herr Präsident, der Fall Leyla Zana wirft einen Schatten auf die Umsetzung politischer Reformen. In einer noch am selben Tag herausgegebenen Erklärung hat die Kommission das gestrige Urteil des Staatssicherheitsgerichts Ankara, mit dem die Entscheidung, Frau Zana habe ihre Gefängnisstrafe bis Juni 2005 vollständig abzubüßen, bestätigt wird, sehr bedauert.
Lassen Sie mich kurz an den Hintergrund dieses Falls erinnern. Im Rahmen der in den Jahren 2002/2003 beschlossenen politischen Reformen in der Türkei wurden im türkischen Rechtssystem neue Bestimmungen erlassen, die die Wiederaufnahme eines Verfahrens gegen Personen vorsehen, deren Verurteilung nach Ansicht des Europäischen Gerichtshofs für Menschenrechte eine Verletzung der Europäischen Konvention zum Schutz der Menschenrechte und Grundfreiheiten darstellt. Für die Beitrittspartnerschaft mit der Türkei galt speziell diese Frage als vorrangig. Vorrang genießt ferner die Notwendigkeit, die Lage jener Menschen zu verbessern, die wegen gewaltfreier Meinungsäußerung verfolgt oder verurteilt werden.
Nach der Einführung dieser neuen Bestimmungen wurde im Februar 2003 eine Entscheidung getroffen, der zufolge gegen Frau Zana und ihre drei Mitangeklagten durch das Staatssicherheitsgericht Ankara neu verhandelt werden musste. Trotz mehrerer Sitzungen des Staatssicherheitsgerichts Ankara geriet die Wiederaufnahme des Verfahrens jedoch weitgehend zu einer Wiederholung des früheren Verfahrens, was zu anhaltender Besorgnis in der Frage von unabhängigen internationalen Experten vertretenen Achtung der Rechte der Beklagten und des Prinzips der Unschuldsannahme Anlass gibt.
Im Rahmen des politischen Dialogs hat die Kommission den türkischen Behörden gegenüber wiederholt ihre Besorgnis geäußert. Während wir den Grundsatz der Unabhängigkeit der Justiz uneingeschränkt respektieren, lässt die Art und Weise, wie dieser Fall behandelt wurde, die Kluft erkennen, die zwischen dem Geist der Reformen und ihrer tatsächlichen Umsetzung besteht.
Wie ich schon sagte, wurde der Prozess gegen Frau Zana vor einem Staatssicherheitsgericht geführt. Es sei daran erinnert, dass die Europäische Union die Türkei unter Bezugnahme auf die entsprechende Priorität in der Beitrittspartnerschaft mehrfach aufgefordert hat, die Funktionsweise der Staatssicherheitsgerichte den europäischen Normen anzupassen. Wir nehmen zur Kenntnis, dass die Abschaffung dieser Gerichte zu den Maßnahmen gehört, die im nächsten Paket der von der Türkei angekündigten Rechtsreformen vorgesehen ist.
Ferner möchte ich darauf hinweisen, dass Präsident Prodi in seiner Rede vor dem türkischen Parlament im Januar 2004 die sofortige Freilassung von Frau Zana gefordert hat. Darüber hinaus hat die Kommission dieses Problem mehrfach in ihrem regelmäßigen Bericht und im des Rahmen des politischen Dialogs mit den türkischen Behörden aufgeworfen.
Wir haben erfahren, dass die Verteidiger der Angeklagten ihre Absicht kundgetan haben, den Fall an das Kassationsgericht zu übergeben, und hoffen, dass man ihn im Einklang mit allen relevanten Grundsätzen gerechter Justiz behandeln wird."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η υπόθεση της Leyla Zana αποτελεί στίγμα για την εφαρμογή των πολιτικών μεταρρυθμίσεων. Η Επιτροπή, με δήλωση που πραγματοποίησε χθες, καταδίκασε έντονα τη χθεσινή ετυμηγορία του δικαστηρίου κρατικής ασφάλειας της Άγκυρας, το οποίο επιβεβαίωσε ότι η κ. Zana θα εκτίσει την πλήρη ποινή φυλάκισής της έως τον Ιούνιο του 2005.
Επιτρέψτε μου να σας υπενθυμίσω εν συντομία το ιστορικό αυτής την υπόθεσης. Στο πλαίσιο των πολιτικών μεταρρυθμίσεων στην Τουρκία κατά την περίοδο 2002/2003, εισήχθησαν στο τουρκικό νομικό σύστημα νέες διατάξεις που επέτρεπαν την επανεκδίκαση υποθέσεων ανθρώπων, η καταδίκη των οποίων συνιστά, σύμφωνα με το Ευρωπαϊκό Δικαστήριο Ανθρωπίνων Δικαιωμάτων, παραβίαση της Ευρωπαϊκής Σύμβασης για τα Ανθρώπινα Δικαιώματα και τις Θεμελιώδεις Ελευθερίες. Μάλιστα, η επανεξέταση των υποθέσεων αυτών αποτέλεσε ειδική προτεραιότητα της εταιρικής σχέσης για την προσχώρηση της Τουρκίας. Ετέρα προτεραιότητα συνιστά η ανάγκη επανόρθωσης σε περιπτώσεις ανθρώπων που διώχθηκαν ή καταδικάστηκαν, επειδή εξέφραζαν –με μη βίαιο τρόπο– τις θέσεις τους.
Μετά τη θέσπιση των νέων αυτών διατάξεων, αποφασίστηκε τον Φεβρουάριο του 2003 να προσαχθούν η κ. Zana και οι τρεις εναγόμενοι σε νέα δίκη από το δικαστήριο κρατικής ασφάλειας της Άγκυρας. Ωστόσο, παρά τις πολυάριθμες συνεδριάσεις του δικαστηρίου κρατικής ασφάλειας της Άγκυρας, η νέα δίκη κατέληξε να αποτελεί επανάληψη της προηγούμενης, γεγονός που προκάλεσε έντονες ανησυχίες σε ανεξάρτητους διεθνείς εμπειρογνώμονες, όσον αφορά τον σεβασμό των δικαιωμάτων υπεράσπισης και της αρχής του τεκμηρίου της αθωότητας.
Στο πλαίσιο του πολιτικού διαλόγου η Επιτροπή έχει επανειλημμένως εκφράσει της ανησυχίες της προς τις τουρκικές αρχές. Εμείς, σεβόμενοι πλήρως την αρχή της ανεξαρτησίας της δικαιοσύνης, φρονούμε ότι ο τρόπος που αντιμετωπίστηκε αυτή η υπόθεση αποδεικνύει το χάσμα που υπάρχει μεταξύ του πνεύματος των μεταρρυθμίσεων και της πραγματικής εφαρμογής τους.
Όπως ανέφερα, η δίκη κατά της κ. Zana διεξήχθη σε δικαστήριο κρατικής ασφαλείας. Αξίζει να επαναφέρουμε στη μνήμη μας ότι η Ευρωπαϊκή Ένωση έχει επανειλημμένως ζητήσει από την Τουρκία να εναρμονίσει τη λειτουργία των δικαστηρίων κρατικής ασφάλειας με τις ευρωπαϊκές προδιαγραφές, σύμφωνα με τη σχετική προτεραιότητα της εταιρικής σχέσης ενόψει της προσχώρησης. Επισημαίνουμε ότι η κατάργηση των εν λόγω δικαστηρίων περιλαμβάνεται στα προβλεπόμενα μέτρα του επόμενου πακέτου νομοθετικών μεταρρυθμίσεων που ανακοινώθηκαν στην Τουρκία.
Θα ήθελα επίσης να επισημάνω ότι ο Πρόεδρος Prodi, στην ομιλία του ενώπιον του τουρκικού Κοινοβουλίου τον Ιανουάριο του 2004, ζήτησε την άμεση απελευθέρωση της κ. Zana. Επιπροσθέτως, η Επιτροπή έχει εγείρει αρκετές φορές το εν λόγω θέμα στην τακτική της έκθεση και κατά τον πολιτικό διάλογο με τις τουρκικές αρχές.
Εξ όσων γνωρίζουμε, οι συνήγοροι υπεράσπισης των εναγομένων έχουν ανακοινώσει την πρόθεσή τους να παραπέμψουν την υπόθεση στο ακυρωτικό δικαστήριο, ελπίζοντας ότι εκεί η υπόθεση θα εξεταστεί σύμφωνα με τις σχετικές αρχές της ισότητας έναντι της δικαιοσύνης."@el8
".
Señor Presidente, el caso de Leyla Zana arroja una sombra negativa sobre la aplicación de las reformas políticas. En una declaración hecha ayer, la Comisión lamentó enormemente el veredicto pronunciado ayer por el Tribunal de Seguridad del Estado de Ankara, que confirma la sentencia que obliga a la Sra. Zana a cumplir la totalidad de la pena hasta junio de 2005.
Permítanme recordarles brevemente los antecedentes de este caso. En el marco de las reformas políticas aprobadas en Turquía en el periodo 2002/2003, se introdujeron nuevas disposiciones en el ordenamiento jurídico turco que permitían la repetición de los juicios de las personas cuyas condenas violaran, según el Tribunal Europeo de Derechos Humanos, el Convenio Europeo para la Protección de los Derechos Humanos y de las Libertades Fundamentales. Se trataba de una prioridad concreta de acuerdo con la Asociación para la Adhesión de Turquía. Otra de las prioridades está relacionada con la necesidad de resolver la situación de las personas procesadas o condenadas por expresar su opinión de forma no violenta.
Tras la introducción de estas nuevas disposiciones, en febrero de 2003 se tomó una decisión según la cual la Sra. Zana y otros tres coprocesados serían juzgados de nuevo por el Tribunal de Seguridad del Estado de Ankara. Sin embargo, a pesar de que el Tribunal de Seguridad del Estado de Ankara celebró varias sesiones, estas resultaron ser esencialmente una repetición del juicio anterior, con la consiguiente inquietud persistente por el respeto de los derechos de defensa y del principio de presunción de inocencia, tal y como reconocen expertos internacionales independientes.
La Comisión ha expresado repetidas veces su preocupación a las autoridades turcas en el marco del diálogo político. Desde nuestro punto de vista, aunque respetamos plenamente el principio de independencia del poder judicial, la forma en que se ha tratado este caso es una muestra del vacío existente entre el espíritu reformista y su aplicación en la realidad.
Como ya he dicho, el juicio contra la Sra. Zana tuvo lugar en un Tribunal de Seguridad del Estado. Vale la pena recordar que, de acuerdo con la prioridad correspondiente fijada en la Asociación para la Adhesión, la Unión Europea ha pedido repetidamente a Turquía que ajuste el funcionamiento de los Tribunales de Seguridad del Estado a los criterios europeos. Destacamos que la abolición de estos tribunales se encuentra entre las medidas previstas en el próximo paquete de reformas legislativas anunciado en Turquía.
También me gustaría subrayar que en su discurso ante el Parlamento turco en enero de 2004, el Presidente Prodi solicitó la liberación inmediata de la Sra. Zana. Además, la Comisión ha planteado esta cuestión varias veces en su informe regular y dentro del marco del diálogo político con las autoridades turcas.
Se nos ha informado de que los abogados defensores han anunciado su intención de remitir el caso al Tribunal de Casación, y esperamos que el trato que reciba sea acorde con todos los principios inherentes a una justicia imparcial."@es12
"Arvoisa puhemies, Leyla Zanan tapaus luo mustan varjon poliittisten uudistusten toteutuksen ylle. Eilisessä julkilausumassa komissio pahoitteli voimakkaasti valtion turvallisuutta käsittelevän tuomioistuimen Ankarassa eilen antamaa tuomiota. Siinä vahvistettiin tuomioistuimen päätös, jonka mukaan Zanan vankeustuomio kestää kesäkuuhun 2005 asti.
Muistutan teitä lyhyesti tämän tapauksen taustasta. Turkissa vuosina 2002–2003 toteutettujen poliittisten uudistusten yhteydessä Turkin oikeusjärjestelmään sisällytettiin uusia säännöksiä, joiden perusteella uusintakäsittely on mahdollinen sellaisten henkilöiden kohdalla, joiden tuomitsemisen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoo loukkaavan Euroopan ihmisoikeusyleissopimusta ja perusvapauksia. Tämä oli Turkin liittymistä valmistelevan kumppanuuteen liittyvä ensisijainen tavoite. Ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu myös sellaisten henkilöiden tilanteen korjaaminen, jotka on asetettu syytteeseen tai tuomittu rangaistukseen väkivallattomien mielenilmausten vuoksi.
Näiden uusien säännösten käyttöönoton jälkeen helmikuussa 2003 tehtiin päätös, jonka mukaan Ankarassa sijaitsevan valtion turvallisuutta käsittelevän tuomioistuimen oli käsiteltävä Zanan ja kolmen muun vastaajan tapaus uudelleen. Huolimatta useista istunnoista, joita valtion turvallisuutta käsittelevä tuomioistuin Ankarassa piti, uusintakäsittely oli suurelta osin aikaisemman käsittelyn toistoa. Tämä ylläpiti huolestuneisuutta siitä, kunnioitettiinko puolustuksen oikeuksia ja syyttömyysolettamaa sellaisina kuin riippumattomat kansainväliset asiantuntijat ovat ne tunnustaneet.
Komissio on ilmaissut toistuvasti huolestuneisuutensa Turkin viranomaisille poliittisen vuoropuhelun yhteydessä. Vaikka tämän tapauksen yhteydessä on noudatettu täysin oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta, tapa, jolla asiaa on käsitelty, osoittaa mielestämme uudistushengen ja uudistusten tosiasiallisen toteuttamisen välisen ristiriidan.
Kuten totesin, Zanaa koskeva oikeudenkäynti järjestettiin valtion turvallisuutta käsittelevässä tuomioistuimessa. Muistutettakoon, että liittymistä valmistelevan kumppanuuden ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti Euroopan unioni on pyytänyt Turkkia toistuvasti mukauttamaan valtion turvallisuutta käsittelevien tuomioistuinten toiminnan EU:n normien mukaiseksi. Huomattakoon, että näiden tuomioistuinten lakkauttaminen kuuluu Turkin seuraavassa lainsäädäntöuudistuspaketissa suunniteltuihin toimenpiteisiin.
Huomautan myös, että Turkin parlamentissa tammikuussa 2004 pitämässään puheessa puheenjohtaja Prodi vaati Zanan välitöntä vapauttamista. Lisäksi komissio on ottanut kysymyksen esiin useita kertoja määräaikaiskertomuksessaan ja Turkin viranomaisten kanssa käymässään poliittisessa vuoropuhelussa.
Ymmärrämme, että vastaajia edustavat lakimiehet ovat ilmoittaneet aikomuksestaan saattaa asia maan kassaatiotuomioistuimeen, ja toivomme, että sitä käsitellään kaikkien asiaa koskevien yhdenvertaisuusperiaatteiden mukaisesti."@fi5
".
Monsieur le Président, le cas de Leyla Zana projette une ombre négative sur la mise en œuvre de réformes politiques. La Commission a sérieusement déploré hier, dans une déclaration, le verdict prononcé, le même jour, par la Cour de sûreté de l’État d’Ankara et qui confirme la condamnation de Mme Zana à accomplir l’entièreté de sa peine de prison, jusqu’en juin 2005.
Laissez-moi vous rappeler brièvement l’historique de cette affaire. Dans le cadre des réformes politiques adoptées en Turquie en 2002/2003, de nouvelles dispositions ont été introduites dans le système juridique turc, permettant la révision de procès de personnes dont la condamnation avait été jugée, par la Cour européenne des droits de l’homme, contraire à la Convention européenne de sauvegarde des droits de l’homme et des libertés fondamentales. Ces nouvelles dispositions constituaient une priorité spécifique du partenariat pour l’adhésion de la Turquie. Une autre priorité concerne la nécessité de remédier à la situation des personnes poursuivies ou condamnées pour expression non violente d’opinion.
Faisant suite à l’introduction de ces nouvelles dispositions, la décision de faire rejuger Mme Zana et ses trois coaccusés par la Cour de sûreté de l’État d’Ankara a été prise en février 2003. Cependant, malgré les différentes sessions tenues par cette dernière, le procès s’est avéré, en grande partie, être une répétition du procès précédent. Par conséquent, de nombreuses préoccupations subsistent encore quant au respect des droits de la défense et au principe de la présomption d’innocence, comme le reconnaissent des experts internationaux indépendants.
Dans le cadre du dialogue politique, la Commission a exprimé, à plusieurs reprises, ses préoccupations aux autorités turques. Nous pensons que, même si ces dernières respectent entièrement le principe d’indépendance du judiciaire, la manière dont cette affaire a été traitée révèle le fossé qui sépare l’esprit des réformes et leur mise en œuvre proprement dite.
Comme je l’ai mentionné, le procès de Mme Zana a été jugé par une Cour de sûreté d’État. Il est utile de rappeler que, conformément à la priorité en question du partenariat pour l’adhésion, l’Union européenne a constamment demandé à la Turquie d’aligner le fonctionnement des Cours de sûreté d’État sur les normes européennes. Nous constatons que l’abolition de ces Cours fait partie des mesures envisagées dans le prochain paquet de réformes législatives annoncées en Turquie.
Je souhaiterais aussi faire remarquer que, dans son discours devant le parlement turc en janvier 2004, le président Prodi a demandé la libération immédiate de Mme Zana. En outre, la Commission a plusieurs fois soulevé la question dans son rapport régulier et dans le cadre du dialogue politique avec les autorités turques.
Il semblerait que les avocats de la défense aient annoncé leur intention de renvoyer l’affaire devant la Cour de Cassation et nous espérons que le cas sera traité conformément à tous les principes de justice équitable
applicables."@fr6
".
Signor Presidente, il caso di Leyla Zana proietta un’ombra negativa sull’attuazione delle riforme politiche. In una dichiarazione formulata ieri, la Commissione ha pesantemente condannato il verdetto del tribunale per la sicurezza di Stato di Ankara che ha confermato la sentenza in cui si imponeva a Leyla Zana di scontare l’intera pena di detenzione fino a giugno 2005.
Permettetemi di ricordarvi brevemente l’antefatto. Come parte delle riforme politiche adottate in Turchia nel periodo 2002/2003, sono state introdotte nuove disposizioni nel sistema giuridico turco volte a concedere un nuovo processo a quelle persone le cui condanne, a giudizio della Corte europea dei diritti dell’uomo, violavano la Convenzione europea per la salvaguardia dei diritti dell’uomo e delle libertà fondamentali. Si tratta di una priorità specifica del partenariato di adesione con la Turchia. Un’altra priorità riguarda la necessità di risolvere la questione delle incriminazioni o delle condanne di persone che hanno espresso in maniera non violenta la propria opinione.
In seguito all’introduzione di tali disposizioni, nel febbraio 2003 è stato deciso che Leyla Zana e gli altri tre imputati avrebbero dovuto subire un nuovo processo da parte del tribunale per la sicurezza di Stato di Ankara. Ciononostante, stando a quanto affermano esperti indipendenti internazionali, questo secondo processo, pur con le sue numerose udienze, si è dimostrato in gran parte una ripetizione del primo, lasciando adito a molti dubbi sul rispetto dei diritti della difesa e del principio di presunzione di innocenza.
Nel quadro del proprio dialogo politico con le autorità turche, la Commissione ha reiteratamente espresso le proprie preoccupazioni in materia. A nostro avviso, sebbene il principio di indipendenza della magistratura sia stato pienamente rispettato, il modo in cui è stato condotto questo processo mostra il divario esistente tra lo spirito delle riforme e la loro effettiva attuazione.
Come ho accennato, il processo contro Leyla Zana si è tenuto in un tribunale per la sicurezza di Stato. E’ bene ricordare che, in base alle priorità del partenariato per l’adesione, l’Unione europea ha chiesto in più occasioni alla Turchia di uniformare il funzionamento dei tribunali per la sicurezza di Stato agli
europei. Notiamo che l’abolizione di questi tribunali è una delle misure previste nel prossimo pacchetto di riforme legislative annunciate dalla Turchia.
Vorrei altresì sottolineare che nel suo discorso al parlamento turco, nel gennaio 2004, il Presidente Prodi ha richiesto il rilascio immediato di Leyla Zana. La Commissione, inoltre, ha sollevato più volte quest’argomento nelle sue relazioni periodiche e nel quadro del dialogo politico con le autorità turche.
Da quanto ci è dato sapere, la difesa ha annunciato la propria intenzione di rinviare il caso alla Corte di cassazione. Auspichiamo che il caso venga trattato nel pieno rispetto del principio di uguale giustizia."@it9
".
Mr President, the case of Leyla Zana casts a negative shadow over the implementation of political reforms. In a statement made yesterday, the Commission strongly deplored yesterday’s verdict by the Ankara State Security Court confirming the sentencing of Mrs Zana to serve her full prison term until June 2005.
Let me briefly remind you of the background to this case. As part of the political reforms adopted in Turkey in the period 2002/2003, new provisions were introduced in the Turkish legal system allowing for the retrial of persons whose convictions the European Court of Human Rights has found to violate the European Convention on Human Rights and Fundamental Freedoms. This was a specific priority under the Accession Partnership with Turkey. Another priority concerns the need to remedy the situation of those persons prosecuted or sentenced for non-violent expression of opinion.
Following the introduction of these new provisions, a decision was taken in February 2003, under which Mrs Zana and her three co-defendants were to be retried by the Ankara State Security Court. However, in spite of the several sessions held by the Ankara State Security Court, retrial largely resulted in a repetition of the previous trial, leading to persistent concerns about the respect for the rights of the defence and the principle of presumption of innocence, as acknowledged by independent international experts.
The Commission has repeatedly expressed its concerns to the Turkish authorities in the framework of the political dialogue. In our view, while fully respecting the principle of independence of the judiciary, the way this case has been handled shows the gap that exists between the spirit of the reforms and their actual implementation.
As I mentioned, the trial against Mrs Zana was held at a State Security Court. It is worth recalling that, according to the relevant priority under the Accession Partnership, the European Union has repeatedly asked Turkey to align the functioning of the State Security Courts with European standards. We note that the abolition of these courts is among the measures envisaged in the next package of legislative reforms announced in Turkey.
I should also like to point out that in his speech before the Turkish Parliament in January 2004, President Prodi called for the immediate release of Mrs Zana. Moreover, the Commission has raised this issue several times in its regular report and within the framework of the political dialogue with the Turkish authorities.
We understand that the lawyers representing the defendants have announced their intention to refer the case to the Court of Cassation and hope that it will be dealt with in accordance with all the relevant principles of equal justice."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, de zaak van Leyla Zana werpt een donkere schaduw over de tenuitvoerlegging van de politieke hervormingen. In een verklaring die de Commissie gisteren heeft afgelegd betreurde zij het vonnis ten zeerste zoals dat gisteren door de rechtbank voor staatsveiligheid in Ankara is gewezen en waarin de veroordeling van mevrouw Zana tot het uitzitten van haar volledige gevangenisstraf tot juni 2005 wordt bevestigd.
Ik zal u kort herinneren aan de achtergrond van deze zaak. Als onderdeel van de politieke hervormingen die in Turkije in de periode 2002-2003 zijn goedgekeurd, zijn er nieuwe bepalingen ingevoerd in het Turkse rechtssysteem die de mogelijkheid bieden een nieuw proces te voeren tegen personen wier veroordeling in strijd is bevonden met het Europees Verdrag tot bescherming van de rechten van de mens en de fundamentele vrijheden door het Europees Hof voor de rechten van de mens. Dit was een specifieke prioriteit in het kader van het partnerschap voor toetreding met Turkije. Een andere prioriteit betreft de noodzaak de situatie te verbeteren van die personen die worden vervolgd of zijn veroordeeld voor het geweldloos uiten van hun mening.
Na de introductie van deze nieuwe bepalingen werd in februari 2003 het besluit genomen dat de zaak van mevrouw Zana en haar drie medeverdachten opnieuw behandeld zou worden door de rechtbank voor staatsveiligheid in Ankara. Hoewel de rechtbank voor staatsveiligheid in Ankara diverse zittingen heeft gehouden, is het nieuwe proces toch grotendeels uitgelopen op een herhaling van het vorige proces, hetgeen aanleiding geeft tot aanhoudende zorgen over het eerbiedigen van de rechten van de verdediging en het beginsel van het vermoeden van onschuld, zorgen die ook onderkend worden door onafhankelijke internationale deskundigen.
De Commissie heeft haar bezorgdheid herhaaldelijk aan de Turkse autoriteiten kenbaar gemaakt in het kader van de politieke dialoog. Hoewel wij het beginsel van de onafhankelijkheid van de rechterlijke macht volledig eerbiedigen, blijkt uit de manier waarop deze zaak is behandeld, naar onze mening, dat er een kloof bestaat tussen de geest van de hervormingen en hun daadwerkelijke tenuitvoerlegging.
Zoals ik heb vermeld, vond het proces tegen mevrouw Zana plaats voor een rechtbank voor staatsveiligheid. Het is de moeite waard in herinnering te roepen dat, overeenkomstig de relevante prioriteit onder het partnerschap voor toetreding, de Europese Unie Turkije herhaaldelijk heeft gevraagd het functioneren van de rechtbanken voor staatsveiligheid in overeenstemming te brengen met Europese normen. Wij nemen er nota van dat de afschaffing van deze hoven een van de maatregelen is die worden voorzien in het volgende pakket wettelijke hervormingsmaatregelen dat Turkije heeft aangekondigd.
Ik wil er verder op wijzen dat voorzitter Prodi in zijn toespraak voor het Turkse parlement in januari 2004 heeft opgeroepen tot de onmiddellijke vrijlating van mevrouw Zana. Bovendien heeft de Commissie deze kwestie diverse malen aan de orde gesteld in haar periodiek verslag en in het kader van de politieke dialoog met de Turkse autoriteiten.
Wij hebben begrepen dat de advocaten van de verdachten hun voornemen hebben aangekondigd de zaak te verwijzen naar het hof van cassatie en wij hopen dat deze behandeld zal worden in overeenstemming met alle relevante beginselen van onpartijdigheid."@nl2
"Senhor Presidente, o processo contra Leyla Zana lança sérias dúvidas quanto à efectiva realização de reformas políticas na Turquia. Numa declaração efectuada ontem, a Comissão deplorou veementemente o veredicto, ontem proferido pelo Tribunal de Segurança do Estado, que confirma a condenação de Leyla Zana ao cumprimento por inteiro da sua pena de prisão, isto é, até Junho de 2005.
Permitam-me recordar-vos sumariamente os antecedentes deste processo. Como parte integrante das reformas políticas adoptadas na Turquia no período de 2002/2003, foram introduzidas no sistema jurídico turco novas disposições que permitem a reabertura dos processos das pessoas cuja condenação tenha sido considerada pelo Tribunal Europeu dos Direitos do Homem como violando a Convenção Europeia dos Direitos do Homem e das Liberdades Fundamentais. Isto constituía uma prioridade específica no âmbito da Parceria de Adesão com a Turquia. Outra prioridade aí estabelecida prende-se com a necessidade de remediar a situação das pessoas incriminadas ou condenadas pela expressão não violenta das suas opiniões.
Na sequência da introdução destas novas disposições, foi tomada uma decisão em Fevereiro de 2003 nos termos da qual Leyla Zana e os seus três co-arguidos seriam novamente julgados pelo Tribunal de Segurança do Estado, em Ancara. Porém, apesar das diversas sessões realizadas no referido Tribunal de Segurança do Estado, o novo julgamento acabou por ser, essencialmente, uma repetição do julgamento anterior. Tal facto suscitou constantes preocupações acerca do respeito pelos direitos da defesa e pelo princípio da presunção de inocência, conforme reconhecidos por peritos internacionais independentes.
A Comissão tem repetidamente expressado as suas preocupações às autoridades turcas, no âmbito do diálogo político com aquele país. Em nossa opinião, e respeitando embora inteiramente o princípio da independência do poder judicial, a forma como este processo tem sido conduzido põe em evidência a lacuna existente entre o espírito das reformas e a sua efectiva implementação.
Como referi, o julgamento de Leyla Zana teve lugar num tribunal de segurança do Estado. Recorde-se que, em conformidade com a relevante prioridade no âmbito da Parceria de Adesão, a União Europeia instou reiteradamente a Turquia a alinhar o funcionamento dos tribunais de segurança do Estado pelas normas europeias. A Comissão constatou que a abolição destes tribunais é uma das medidas previstas no próximo conjunto de reformas legislativas anunciadas na Turquia.
Gostaria igualmente de sublinhar que, no seu discurso perante o Parlamento turco em Janeiro de 2004, o Presidente Romano Prodi apelou à imediata libertação de Leyla Zana. Além disso, a Comissão levantou esta questão diversas vezes nos seus relatórios periódicos, bem como no âmbito do diálogo político com as autoridades turcas.
Segundo nos é dado entender, os advogados que representam os arguidos anunciaram a sua intenção de remeter o processo para o Supremo Tribunal de Recurso, onde esperamos que seja tratado à luz de todos os princípios relevantes de justiça equitativa."@pt11
".
Herr talman! Fallet Leyla Zana kastar en negativ skugga över genomförandet av politiska reformer. I ett uttalande som gjordes i går beklagade kommissionen djupt gårdagens utslag av Ankaras domstol för statens säkerhet, i vilket bekräftades att Leyla Zana måste avtjäna hela sitt fängelsestraff fram till juni 2005.
Låt mig helt kort påminna er om bakgrunden till detta fall. Som en del av de politiska reformer som antogs i Turkiet under perioden 2002/2003 infördes i det turkiska rättssystemet nya bestämmelser som medger förnyad prövning för personer vars domar Europeiska domstolen för de mänskliga rättigheterna har funnit bryta mot Europeiska konventionen om de mänskliga rättigheterna och de grundläggande friheterna. Detta var en uttrycklig prioritering enligt föranslutningsavtalet med Turkiet. En annan prioritering gäller behovet av att rätta till situationen för de personer som åtalats eller dömts för fredlig åsiktsyttring.
Efter införandet av dessa nya bestämmelser fattades i februari 2003 ett beslut enligt vilket Leyla Zana och hennes tre medsvarande skulle ges en förnyad prövning av Ankaras domstol för statens säkerhet. Trots de åtskilliga sammanträden som hölls i Ankaras domstol för statens säkerhet blev den förnyade prövningen dock till stor del en upprepning av den föregående rättegången, vilket väckte stark oro över respekten för försvarets rättigheter och principen om oskuldspresumtion, som erkänts av oberoende internationella sakkunniga.
Kommissionen har upprepade gånger uttryckt sin oro för de turkiska myndigheterna inom ramen för den politiska dialogen. Med full respekt för principen om domarkårens oberoende anser vi att hanteringen av detta fall visar på det gap som finns mellan reformernas anda och deras faktiska genomförande.
Som jag nämnde hölls rättegången mot Leyla Zana i en domstol för statens säkerhet. Det är värt att påminna om att Europeiska unionen, i enlighet med relevant prioritering enligt föranslutningsavtalet, upprepade gånger har uppmanat Turkiet att anpassa verksamheten vid domstolarna för statens säkerhet efter EU:s normer. Vi noterar att avskaffandet av dessa domstolar är bland de åtgärder som planeras i nästa paket av lagstiftningsreformer som meddelats i Turkiet.
Jag skulle även vilja påpeka att ordförande Romano Prodi i sitt tal inför det turkiska parlamentet i januari 2004 begärde att Leyla Zana skulle friges omedelbart. Vidare har kommissionen tagit upp frågan åtskilliga gånger i sin återkommande rapport och inom ramen för den politiska dialogen med de turkiska myndigheterna.
Vi har hört att de advokater som företräder svarandena har meddelat sin avsikt att hänskjuta fallet till kassationsdomstolen och hoppas att ärendet kommer att behandlas i enlighet med alla relevanta principer om likhet inför rättvisan."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission"10,3
"EN"8
"Nielson,"8,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples