Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-02-26-Speech-4-148"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2004-02-26"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Toespraak van de heer Stjepan Mesic, president van de Republiek Kroatië4
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20040226.8.4-148"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2004-02-26-Speech-4-1494
lpv:speaker	lp:Stjepan Mesic4
lpv:spoken text	". Mr President distinguished Members of the European Parliament, distinguished observers, I would like to thank you for your invitation and the opportunity to address the European Parliament at its plenary session today. I know that you are interested in our position vis-à-vis the Hague Tribunal. I want to state resolutely and unequivocally that we consider cooperation with the ICTY to be in the interest of all of us living in what was once Yugoslavia. Such cooperation makes it possible to individualise guilt and to prosecute individuals for crimes committed during the war. This is the only way to end the practice of collective guilt, whereby the crimes committed by individuals are shifted onto the whole nation. It is therefore important to bring to justice all persons who committed crimes or were involved in them in some other way, thus putting an end to accusations of whole nations. I expect that once the reform of the judiciary is completed, the Croatian courts will be ready to adjudicate in war crime cases. I believe that soon all outstanding cases will be dealt with before Croatian courts of law. The fate of refugees and displaced persons is still painful. As regards their return, Croatia uses every opportunity to secure their return to the Republic of Croatia, regardless of their ethnicity. But being a country in transition, Croatia is facing numerous problems caused by this return. The reconstruction of buildings, which is a necessary precondition for return, is not proceeding as fast as we would like it to. The state has provided the money for housing reconstruction, but this is not all. The returnees need not only housing but also employment, so that they may earn a livelihood for themselves and their families. The Croatian Government, together with the representatives of the international community, has engaged in programmes of return for citizens of Serbian nationality. Croatia and Bosnia and Herzegovina have agreed on measures to accelerate the return of refugees and displaced persons. There are areas in which successes have been achieved and we are justly proud of that. One such area is regional cooperation. On the bilateral plane, we have in recent years normalised our relations with Serbia and Montenegro. We have bilateral cooperation schemes with Bosnia and Herzegovina, and we are engaged in intensive political dialogue with all the other countries in the region. Economic cooperation has also been making progress in recent years. In order to facilitate the flow of people, goods and services, the visa regime with most of the countries in the region has been liberalised. Although we are optimists, we are aware of political and security challenges in the region. The only way to address them that I can see are through democratically-elected governments with a pro-European orientation. But merely paying lip service to Europe is not sufficient. More than anything else, it is necessary to prove such an orientation through action and commitment to European democratic standards. The example of Croatia, as a stable country in the region, proves this point. Closer cooperation of south-eastern European countries with the European Union will have a positive effect on the stability of the whole region. The Republic of Croatia is ready to take an active role in the region and to transmit its experience to other countries. The Zagreb Summit, which took place almost four years ago, was a turning point for the region. Last year's Thessaloniki Summit and the documents adopted there affirmed the European future for the Stabilisation and Association Process – SAP – countries. We, too, support all the steps taken to achieve the stated objectives. The new instruments and mechanisms such as European Partnerships, Twinning, Taiex, and participation in the Community programmes which are now available to countries involved in the Stabilisation and Association Process, will complement the existing efforts in the framework of the CARDS Programme. Such instruments represent essential and welcome assistance to those who aspire to become members of the European Union, and the Republic of Croatia is prepared to make the best use of them and of other pre-accession instruments. As regards the European Parliament, I am pleased to note that the relations between it and the countries in the region intensified following the visit by President Cox to the SAP countries in autumn 2003. The Republic of Croatia is especially grateful to President Cox for his invitation to the SAP countries to participate in the Conference of Presidents of Parliaments, held in Budapest in February. We see our participation at this conference as a signal that the process of enlargement will continue after 1 May this year. From the very beginning, Croatia has advocated an individual approach, i.e. the assessment of the country's own merits. We believe that Croatia's example and its accelerated progress towards the membership of the EU will encourage other southern European countries to tackle the key issues that are now an obstacle on their way towards the European Union. The European Parliament will soon take a decision on the future of the Delegation for Relations with the Countries of south-east Europe. I would like to use this opportunity to express our unreserved support for the establishment of an individual delegation of the European Parliament for cooperation with the Republic of Croatia. I would expect that such a delegation should be established after the new European Parliament has been elected. Such a decision would confirm a new, advanced stage of relations between the Republic of Croatia and the EU. It would also help to intensify the dialogue between the Croatian Parliament and the European Parliament. We very much hope that the experience in relations with the current candidate countries will be used in deciding on the future of the European Parliament delegations to the SAP countries. Unfortunately, my presentation has to begin with sad news. This morning, Mr Boris Trajkovski, the President of the Republic of Macedonia, was killed in an air crash. It is a human loss which not only hit his family and the Republic of Macedonia, but will also have political consequences for the situation in the region. The new situation following enlargement opens a new era for the SAP countries. We will become next-door neighbours. The increased technical assistance by the European Parliament to the parliaments of the SAP countries – as was the practice in the case of the present candidate countries – is a welcome contribution to the development potential of these countries. This would be the appropriate response to the challenges of the process of enlargement. The Republic of Croatia has a high esteem for the support of the European Parliament and for the understanding it has shown for its efforts to get closer to the European Union. One of the visible signs of such support was the ratification by the European Parliament of the Stabilisation and Association Agreement, which took place only a month and a half after its signing. This meant explicit support for the Republic of Croatia, but it was also a message to the EU Member States to start the process of ratification in the national parliaments. In its resolutions, the European Parliament has repeatedly welcomed Croatia's application for EU membership, thus also showing its support for Croatia's intentions and goals. After 1 May 2004, the European Union will have 25 Member States and a human potential of 450 million inhabitants. The figures are impressive! But we should not forget that the unification of Europe will not be completed until all the SAP countries become members of the European Union and until Europe is united within its geographical borders. The only way to remove instability in south-east Europe is EU membership. Once the borders which provoked the recent bloody war in south-east Europe are removed, the question of who lives on which side of the borders becomes irrelevant. Only a united Europe is capable of eliminating war as a political tool for the resolution of conflicts and to direct countries in the region towards a more prosperous future. On the other hand, the forthcoming enlargement will enable the European Union, based on the institutional cooperation of equal partners, to play an important and more active role on the international scene. United, Europe can face economic challenges from the Far East or from the United States. A strong, integrated and united structure, it can confront the global challenges of the present age, of which the most important is to combat terrorism, but also include the fight against organised crime, corruption, smuggling and drugs trafficking. It can play a significant role in the system of world peace and security, but also offer humanitarian, technological and economic assistance to those countries and nations that need help. It may be appropriate at this point to say a few words about the wider context of the enlargement of the Union. I find it difficult to accept the concept of a 'new Europe' and an 'old Europe', which maintains the conflicting nature of the process of the EU's enlargement to the countries in transition. As I see it, what we are witnessing is the emergence of a 'coming Europe' – that is a better description – a concept that rather than being conducive to internal European and trans-Atlantic differences, builds a European Union of the future based on the good traditions of the 'Europe of the past'. This 'coming Europe' can offer young democracies at least two good reasons to for joining it: political stability and economic competitiveness. For Croatia, these two reasons are sufficient to dispel all doubts about the benefits of European unification. The Republic of Croatia expects to join the European Union soon. Croatia has always been part of Europe – culturally, historically and geographically. But, by political circumstance, it distanced itself from it for a time. By developing new standards, we are now trying to build Croatia on the values of those nations in which democracy, the rule of law, freedom of speech, respect for minority rights and the human rights are viewed as the inheritance of the past decades. We do not see democracy as a static level of achievement, but rather as a continuous process, as a constant advance towards new horizons of freedom. We look upon the European Union as a family of diverse members who all work together, a community in which the interests of each nation are respected, while cooperation is developed on the basis of solidarity. Croatia wishes to enrich this community of values with its own cultural, linguistic and national identity. We want to live with you in the co-existence of diversity, but we would like to remind you also, boasting a little, that Croatia is one of the few oases of ecologically-preserved nature in present-day Europe. This afternoon I was supposed to meet Boris Trajkovski at a conference on investment in Bosnia-Herzegovina. Together with him and the Presidents of other states we were working on the programme of stabilisation and reconciliation in south-eastern Europe. Boris will now not be with us today in Mostar, but we shall continue the work. This will be the best way to continue on our joint road. I do not believe that this accident will affect future procedures or the integration of the Republic of Macedonia into the EU. Croatia is closely following various discussions at European level which will provide the basis for the future shape of the European Union. Although Croatia did not take part in the European Convention, we followed its deliberations with great interest. Equally, we followed the work of the Intergovernmental Conference. We are convinced that, despite difficulties, the Member States will overcome their differences and reach an agreement on the Constitutional Treaty that will make the enlarged European Union efficient and capable of responding to the challenges it faces, thus securing a more active and important role for it in the international arena. We also hope that the constitutional arrangements will allow smooth integration of the states participating in further enlargements. We also take great interest in the discussions on the next financial perspective, which should truly reflect the proclaimed strategic goals of the European Union and enable their full implementation. In particular, we would like to point to the need to allocate adequate financial resources enabling rapprochement with, and integration of, the countries which will become candidates or new Member States. Croatia hopes that in this respect the European Commission, the European Parliament and the current Member States will demonstrate a long-term vision. We believe that the new constitutional and budgetary framework must reflect the true nature of the commitment to include all European states in the European family, thus ensuring the further advancement of the European integration project, which would include Croatia, as well as other SAP countries. As a country that aspires to join the European Union in the not-too-distant future, the Republic of Croatia has an interest in joining a strong and effective Union that will meet the demands of all its citizens. In such a Union, the role of parliaments and parliamentary cooperation will be of vital importance. As an applicant country, Croatia reckons with the institutional capability of the Union to accept new members in the next round of enlargement. Croatia also follows with interest the discussions between the European Union and NATO on security issues. We highly appreciate the adoption of the European security strategy. We see this as a strategy that will enable the European Union to face the threats and global challenges, thus contributing to the multilateral system of security, as well as to its more active involvement in some parts of south-east Europe. We support the effective multilateralism as a concept that needs to be strengthened in the world facing the dangers and challenges like those of the present day. I would like to stress that the Republic of Croatia strongly relies on the European Parliament as an institution that will support its integration into the EU. I am convinced that in its recommendation to the Council on the application by Croatia for membership of the EU, the European Parliament will recognise the progress made by Croatia in fulfilling the Copenhagen and other relevant criteria and the reforms that are taking place in the country. I am equally convinced that the recommendation of the European Parliament will give an impetus to the other European institutions and Member States to adopt a positive stance on the Croatian application. Here I refer to the forthcoming Opinion by the European Commission, which we hope will be published in spring. This would enable the European Council in June to take new strategic political decisions on Croatia. Naturally, the Croatian authorities and the citizens of my country are looking ahead to a candidate status and opening of the accession negotiations. Distinguished Members of the European Parliament, you are entering the final session of your term of office. In June there will be elections, in which most citizens of Europe will take part. Their broad participation will contribute to the strengthening of the democratic legitimacy of the European Union. I am convinced that the citizens of Croatia will soon be in a position to vote in the elections for the European Parliament and that Croatian MPs will be able to take up their seats in the European Parliament. Although we are not a numerically large nation, we bring you the joys of the Mediterranean, the civilised values of Central Europe, the toughness of hard stone, the serenity of the Slavonian plains and above all, the open and noble heart and outstretched hands of friendship and co-operation. We hope, expect and know that in the final analysis the well-known words of Robert Schuman will prevail: 'We do not unify countries, we unite people.' It gives me great pleasure to speak before you on behalf of the Republic of Croatia at an important point in time for my country, as well as for the future of the EU: the day approaches when all real and imaginary curtains in Europe will fall – this time, we hope, forever. Let me say at the outset, clearly and resolutely: membership of the EU is the chief foreign policy objective of the Republic of Croatia. I am pleased to note that all the elements of the state authority have reached political consensus in this matter: the Croatian Parliament, the government and the President of the Republic. This objective was reasserted by a resolution of the Croatian Parliament adopted in December 2002, followed by the application for EU membership, submitted a year ago, in February 2003. This strategic goal enjoys the support of the political parties and public opinion. This places an even greater obligation on the political leadership of the country, as well as on all the strata of Croatian society, whose active participation in this effort is vital. Our goal is Europe, but not just membership of the EU. Our primary objective is to reach and maintain the standards that prevail in Europe. We are fully aware of the difficulties that this adjustment entails. However, the adjustment is necessary, so that one day Croatia may actively participate in European institutions as an equal member. The experience and help of other states in this regard will prove invaluable. Like some of the countries that will soon become full EU members, Croatia gained its independence and sovereignty only recently. Like them, it had to face the demanding and costly process of political, economic and social transition. But unlike these countries, Croatia had to face, in its recent past, a war imposed upon it. The ravages of war have left deep wounds – primarily in people, but also in huge material losses. Hundreds of thousands of people were forced to leave their homes and an equal number were left homeless. Croatia was thus in a position to face new challenges: the reconstruction of buildings in hundreds of towns, villages and hamlets and the de-mining of thousands of square kilometres of land. In addition, we had to achieve something that the EU members stressed as especially important: the establishment of trust and confidence, tolerance and co-existence leading to a lasting reconciliation. This was the task that was by far the most difficult, as it required we politicians to take clear and firm positions and decisions. I want to state very clearly that we are fully conscious of our duty to fulfil our obligations. We are working on the reform of public administration, the harmonisation of legislation, and the involvement of all our potential in the adjustment of the system. I assure you that we want to cooperate with the Hague Tribunal, and that we want to continue working on the return of refugees, a reform of the judiciary, the protection of minorities and regional cooperation. Many of you are aware of our bilateral initiatives in relation to our neighbours, as well as our active participation in regional organisations, such as the Stability Pact, the Adriatic-Ionian Initiative, the Central European Initiative and the Quadrilateral. We see this task less and less as a heavy burden and more as tasks on which we should be working with perseverance to reach the European standards as soon as possible."@en3
lpv:translated text	"Jeg vil gerne sige meget klart, at vi er fuldt ud bevidste om vores pligt til at opfylde vores forpligtelser. Vi arbejder på reformen af den offentlige forvaltning, harmoniseringen af lovgivningen og inddragelsen af hele vores potentiale i systemets tilpasning. Jeg kan forsikre Dem for, at vi gerne vil samarbejde med domstolen i Haag, og at vi gerne vil fortsætte arbejdet med flygtninges tilbagevenden, reformen af domstolene, beskyttelsen af mindretal og det regionale samarbejde. Mange af Parlamentets medlemmer kender til vores bilaterale initiativer i forholdet til vores naboer og vores aktive deltagelse i de regionale organisationer som f.eks. stabilitetspagten, det adriatisk-ioniske initiativ, det centraleuropæiske initiativ og det firesidede initiativ. Vi ser mindre og mindre denne opgave som en tung byrde og mere og mere som en opgave, vi skal arbejde indædt på for at nå de europæiske standarder hurtigst muligt. Jeg ved, at De gerne vil høre om vores holdning til domstolen i Haag. Jeg vil gerne sige klart og utvetydigt, at vi opfatter samarbejdet med ICTY som værende af interesse for alle os, der bor i det, der engang var Jugoslavien. Et sådant samarbejde gør det muligt at individualisere skyld og retsforfølge individer for forbrydelser, der blev begået under krigen. Det er den eneste måde at gøre op med den kollektive skyld på, hvor de forbrydelser, der begås af enkeltpersoner, væltes over på hele nationen. Det er derfor vigtigt at stille alle dem, der begik forbrydelser eller på en eller anden måde var involveret i dem, for retten, så vi kan få sat en stopper for beskyldningerne mod hele nationer. Jeg forventer, at de kroatiske domstole vil være klar til at dømme i krigsforbrydelsessager, når reformen af domstolene er fuldført. Jeg tror på, at alle uløste sager snart vil kunne behandles ved de kroatiske domstole. Flygtningenes og de fordrevne menneskers skæbne er fortsat ulykkelig. For så vidt angår deres tilbagevenden, griber Kroatien enhver lejlighed til at sikre, at de kan vende tilbage til Republikken Kroatien uanset deres etniske oprindelse. Men fordi landet er under omstrukturering, støder det på mange problemer som følge af denne tilbagevenden. Genopførelsen af bygningerne, der er en nødvendig forhåndsbetingelse herfor, skrider ikke så hurtigt fremad, som vi gerne ville. Staten har tilvejebragt pengene til husbyggeriet, men det er ikke alt. De tilbagevendte skal ikke blot have tag over hovedet. De skal også beskæftiges, så de kan tjene til livets ophold for dem selv og deres familier. Den kroatiske regering har sammen med repræsentanter for det internationale samfund iværksat programmer for serbiske borgeres tilbagevenden. Kroatien og Bosnien-Hercegovina er nået til enighed om foranstaltninger med henblik på flygtningenes og de fordrevne menneskers tilbagevenden. Der er områder, hvor vi har nået gode resultater, og det er vi med rette stolte over. Et af disse områder er det regionale samarbejde. På det bilaterale plan har vi i de seneste år normaliseret vores forbindelser med Serbien-Montenegro. Vi har bilaterale samarbejdsordninger med Bosnien-Hercegovina, og vi har indledt en intensiv politisk dialog med alle de øvrige lande i området. Det økonomiske samarbejde har også gjort fremskridt i de senere år. I et forsøg på at lette bevægeligheden for mennesker, varer og tjenesteydelser er visumordningen med de fleste af landene i området blevet liberaliseret. Selv om vi er optimistiske, er vi opmærksomme på områdets politiske og sikkerhedsmæssige udfordringer. Den eneste måde at tackle dem på er efter min mening gennem demokratisk valgte proeuropæiske regeringer. Men tomme ord er ikke nok. Det er mere end noget andet nødvendigt at bevise denne proeuropæiske holdning gennem handling og arbejde hen imod europæiske demokratiske standarder. Eksemplet med Kroatien som et stabilt land i området beviser dette. Et tættere samarbejde mellem de sydøsteuropæiske lande og EU vil få en positiv indvirkning på stabiliteten i hele området. Republikken Kroatien er klar til at spille en aktiv rolle i området og videregive sine erfaringer til de andre lande. Zagreb-topmødet, der fandt sted for knap fire år siden, var et vendepunkt for området. Sidste års topmøde i Thessaloniki og de dokumenter, der blev vedtaget dér, bekræftede de europæiske perspektiver for SAP-landene. Vi støtter også alle de tiltag, der gennemføres for at nå de erklærede mål. De nye instrumenter og mekanismer som f.eks. de europæiske partnerskaber, twinning, TAIEX og deltagelse i Fællesskabets programmer, som de lande, der er involveret i stabiliserings- og associeringsprocessen, nu har adgang til, vil supplere det eksisterende arbejde inden for rammerne af Cards-programmet. Sådanne instrumenter er en betydningsfuld og kærkommen støtte for dem, der stræber efter at blive medlem af EU, og Republikken Kroatien er klar til at bruge dem og andre førtiltrædelsesinstrumenter bedst muligt. For så vidt angår Europa-Parlamentet, glæder det mig at kunne sige, at forbindelserne mellem Parlamentet og landene i området er blevet intensiveret efter Europa-Parlamententets formand, hr. Cox', besøg i SAP-landene i efteråret 2003. Republikken Kroatien er hr. Cox særlig taknemmelig for hans invitation af SAP-landene til at deltage i Parlamentets Formandskonference, der afholdes i Budapest i februar. Vi ser vores deltagelse i denne konference som et signal om, at udvidelsesprocessen fortsætter efter den 1. maj i år. Hr. formand, ærede medlemmer af Europa-Parlamentet, ærede observatører, jeg vil gerne sige tak for Deres invitation og muligheden for at tale for Europa-Parlamentet på dets plenarmøde i dag. Lige fra starten har Kroatien støttet en individuel indgangsvinkel, det vil sige en vurdering af landets egne meritter. Vi tror på, at Kroatiens eksempel og landets hastige skridt mod et EU-medlemskab vil opmuntre andre sydeuropæiske lande til at tage fat på de nøgleproblemer, der for øjeblikket spærrer deres vej mod EU. Europa-Parlamentet vil om kort tid træffe en beslutning om fremtiden for Delegationen for Forbindelserne med Sydøsteuropa. Jeg vil gerne benytte lejligheden til at udtrykke vores uforbeholdne støtte til oprettelse af en individuel delegation for samarbejdet med Republikken Kroatien. Jeg formoder, at denne delegation vil blive oprettet, når det nye Europa-Parlament er blevet valgt. En sådan beslutning ville være en bekræftelse af et nyt, fremskredent stadie for forbindelserne mellem Republikken Kroatien og EU. Den ville også være med til at intensivere dialogen mellem det kroatiske parlament og Europa-Parlamentet. Vi håber meget, at erfaringerne med de nuværende kandidatlande vil blive brugt i forbindelse med beslutningerne om Europa-Parlamentets fremtidige delegationer for forbindelserne med SAP-landene. Efter udvidelsen åbner der sig en ny æra for SAP-landene. Vi bliver rigtige naboer - dem inde ved siden af. Den stigende tekniske bistand fra Europa-Parlamentet til SAP-landenes parlamenter - som det var tilfældet med de nuværende kandidatlande - er et kærkomment bidrag til den potentielle udvikling af landene. Det ville være den rigtige reaktion på udvidelsesprocessens udfordringer. Republikken Kroatien har stor respekt for Europa-Parlamentets støtte og den forståelse, Parlamentet har vist for landets anstrengelser for at nærme sig Den Europæiske Union. Et af de synlige tegn på denne støtte var Europa-Parlamentets ratificering af stabiliserings- og associeringsaftalen, der fandt sted blot halvanden måned efter aftalens undertegnelse. Det betød udtrykkelig støtte til Republikken Kroatien, men det var også et tegn til EU-medlemsstaterne om at indlede ratificeringsprocessen i de nationale parlamenter. I sine beslutninger har Europa-Parlamentet gentagne gange glædet sig over Kroatiens ansøgning om EU-medlemskab og dermed også vist sin støtte til Kroatiens hensigter og mål. Efter den 1. maj 2004 har Den Europæiske Union 25 medlemsstater og et menneskeligt potentiale på 450 millioner indbyggere. Disse tal er imponerende, men vi må ikke glemme, at Europas enhed ikke er fuldstændig, før alle SAP-landene er blevet medlem af Den Europæiske Union, og før Europa er blevet forenet inden for dets geografiske grænser. Den eneste måde at fjerne ustabiliteten på i Sydøsteuropa er gennem EU-medlemskab. Når først de grænser, der udløste den seneste blodige krig i Sydøsteuropa, er blevet nedbrudt, bliver spørgsmålet om, hvem der bor på hvilken side af grænsen, irrelevant. Kun et forenet Europa er i stand til at eliminere krig som et politisk instrument til konfliktløsning og føre landene i området mod en mere gunstig fremtid. På den anden side vil den forestående udvidelse give Den Europæiske Union mulighed for med udgangspunkt i det institutionelle samarbejde mellem lige partnere at spille en væsentlig og mere aktiv rolle på den internationale scene. Et forenet Europa kan klare økonomiske udfordringer fra Fjernøsten og USA. Som en stærk, integreret og forenet struktur kan Europa tage kampen op mod nutidens globale udfordringer, hvoraf den vigtigste er kampen mod terrorisme, men som også omfatter kampen mod organiseret kriminalitet, korruption, smugleri og narkotikasmugling. Europa kan spille en afgørende rolle for fred og sikkerhed i verden, men kan også tilbyde humanitær, teknologisk og økonomisk bistand til de lande og nationer, der har brug for hjælp. Det er måske nu på sin plads at sige et par ord om den bredere kontekst for Unionens udvidelse. Jeg har svært ved at acceptere konceptet om et nyt Europa og et gammelt Europa, som fastholder konflikten med hensyn til processen for udvidelse af EU med lande, der er under omstrukturering. Som jeg ser det, er det, vi er vidne til, et fremtidigt Europa - det er en bedre betegnelse - et koncept, der i stedet for at fremme de interne europæiske og transatlantiske forskelle bygger en fremtidsorienteret Europæisk Union baseret på de gode traditioner fra det tidligere Europa. Dette fremtidige Europa kan tilbyde unge demokratier mindst to gode grunde til at følge trop: politisk stabilitet og økonomisk konkurrencedygtighed. For Kroatien er disse to grunde nok til at fjerne enhver tvivl om fordelene ved et forenet Europa. Republikken Kroatien regner med snart at blive medlem af Den Europæiske Union. Kroatien har altid været en del af Europa - kulturelt, historisk og geografisk, men af politiske grunde har landet for en tid fjernet sig fra Europa. Ved at udvikle nye standarder forsøger vi nu at bygge Kroatien op om de værdier, der er fremherskende i de nationer, hvor demokratiet, retsstaten, ytringsfriheden, respekten for mindretallenes rettigheder og menneskerettighederne opfattes som de seneste årtiers arv. Vi ser ikke demokratiet som et statisk mål, men snarere som en løbende proces, som konstante fremskridt mod nye frihedsperspektiver. Jeg skal desværre indlede min tale med en trist nyhed. Her til morgen omkom Boris Trajkovski, præsident for Republikken Makedonien, i et flystyrt. Det er et menneskeligt tab, der ikke blot rammer hans familie og Republikken Makedonien, men som også får politiske konsekvenser for situationen i området. Vi ser Den Europæiske Union som en familie med en række familiemedlemmer, der alle arbejder sammen, et samfund, hvor de enkelte nationers interesser tilgodeses, mens samarbejdet udvikles med udgangspunkt i solidaritet. Kroatien vil gerne berige dette værdisamfund med landets egen kulturelle, sproglige og nationale identitet. Vi vil gerne leve sammen med jer i mangfoldighed, men vi vil også gerne minde jer om, at Kroatien - med lidt praleri - er en af de få oaser med miljøbeskyttet natur i nutidens Europa. Kroatien følger nøje med i de europæiske forhandlinger, der skal danne baggrund for Den Europæiske Unions fremtidige form. Selv om Kroatien ikke var med i Det Europæiske Konvent, fulgte vi dets forhandlinger med stor interesse. På samme måde fulgte vi med i regeringskonferencens arbejde. Vi er overbevist om, at medlemsstaterne på trods af vanskelighederne vil overkomme deres forskelle og nå frem til en aftale om en forfatningstraktat, der gør det udvidede EU effektivt og sætter det i stand til at reagere på de udfordringer, det stilles over for, og dermed sikrer det en mere aktiv og vigtig rolle på internationalt plan. Vi håber også, at forfatningsinstrumenterne vil sikre problemfri integration af de stater, der deltager i kommende udvidelser. Vi er endvidere meget interesserede i forhandlingerne om de kommende finansielle overslag, som virkelig bør afspejle Den Europæiske Unions erklærede strategiske mål og sikre deres fulde gennemførelse. Vi vil især gerne pege på behovet for at allokere tilstrækkelige finansielle ressourcer til tilnærmelse med og integration af de lande, der bliver kandidatlande eller nye medlemsstater. I denne forbindelse håber Kroatien, at Europa-Kommissionen, Europa-Parlamentet og de nuværende medlemsstater har langsigtede visioner. Vi mener, at den nye forfatnings- og budgetmæssige ramme skal afspejle det sande løfte om at indlemme alle europæiske stater i den europæiske familie og dermed videreudvikle det europæiske integrationsprojekt, som bør omfatte Kroatien såvel som andre SAP-lande. Som et land, der stræber efter at blive medlem af Den Europæiske Union i en ikke alt for fjern fremtid, er Republikken Kroatien interesseret i at blive medlem af en stærk og effektiv Union, der opfylder alle dens borgeres behov. I en sådan Union er parlamenterne og det parlamentariske samarbejde af afgørende betydning. Som ansøgerland regner Kroatien med Unionens institutionelle evne til at acceptere nye medlemmer i den næste udvidelsesrunde. Kroatien følger også opmærksomt med i Den Europæiske Union og NATOs forhandlinger om sikkerhedsspørgsmål. Vi sætter stor pris på gennemførelsen af den europæiske sikkerhedsstrategi. Vi ser denne som en strategi, der giver Den Europæiske Union mulighed for at tackle de trusler og globale udfordringer og dermed bidrager til det multilaterale sikkerhedssystem, og som sikrer en mere aktiv indgriben fra EU's side i nogle områder i Sydøsteuropa. Vi støtter den effektive multilateralisme som et koncept, der skal styrkes i en verden, der står over for de farer og udfordringer, vi står over for i dag. Jeg vil gerne understrege, at Republikken Kroatien i høj grad sætter sin lid til Europa-Parlamentet som en institution, der vil støtte landets integration i EU. Jeg er overbevist om, at Europa-Parlamentet i sin henstilling til Rådet om Kroatiens ansøgning om EU-medlemskab vil anerkende de fremskridt, Kroatien har gjort med hensyn til opfyldelse af København-kriterierne og andre relevante kriterier, og de reformer, der gennemføres i landet. Jeg er ligeledes overbevist om, at Europa-Parlamentets henstilling vil virke som en drivkraft for de øvrige europæiske institutioner og medlemsstater og få dem til at se positivt på den kroatiske ansøgning. Her henviser jeg til Europa-Kommissionens fremtidige holdning, som vi håber vil blive offentliggjort i foråret. Dermed vil Det Europæiske Råd i juni kunne træffe nye strategiske politiske beslutninger om Kroatien. De kroatiske myndigheder og borgerne i mit land ser naturligvis frem til at opnå status som kandidatland og til at indlede tiltrædelsesforhandlingerne. Ærede medlemmer af Europa-Parlamentet, De træder ind i det sidste år i Deres mandatperiode. I juni afholdes det valg, de fleste europæiske borgere vil deltage i. Deres omfattende valgdeltagelse vil bidrage til at styrke Den Europæiske Unions demokratiske berettigelse. Jeg er overbevist om, at de kroatiske borgere snart vil kunne stemme ved valg til Europa-Parlamentet, og at de kroatiske parlamentsmedlemmer snart vil kunne indtage deres pladser i Europa-Parlamentet. Selv om vi talmæssigt ikke er nogen stor nation, kan vi bidrage med Middelhavets glæder, Centraleuropas kultiverede værdier, den hårde stens soliditet, de slaviske sletters sindsro og frem for alt det åbne og ædle hjerte og de udstrakte hænder, som søger venskab og samarbejde. Jeg skulle have mødt Boris Trajkovski i eftermiddag på en konference om investering i Bosnien-Hercegovina. Sammen med ham og præsidenterne fra andre stater arbejdede vi på et program for stabilisering og forsoning i Sydøsteuropa. Nu kan Boris ikke være hos os i dag i Mostar, men vi skal fortsætte arbejdet. Det vil være den bedste måde at fortsætte vores fælles rejse på. Jeg tror ikke, at denne ulykke vil få nogen indflydelse på de kommende procedurer for Republikken Makedoniens integration i EU. Vi håber, forventer og ved, at Robert Schumans velkendte ord i sidste ende vil sejre: "Vi forener ikke lande. Vi forener folk." Det er mig en stor glæde at tale til Dem på vegne af Republikken Kroatien på et vigtigt tidspunkt for mit land og for EU's fremtid. Den dag nærmer sig, hvor alle de virkelige og imaginære tæpper i Europa vil falde - denne gang for altid, håber vi. Lad mig begynde med at sige klart og tydeligt, at EU-medlemskabet er Republikken Kroatiens største udenrigspolitiske mål. Det glæder mig at kunne oplyse, at samtlige dele af øvrigheden er nået til politisk enighed om dette spørgsmål, både det kroatiske parlament, regeringen og præsidenten. Denne målsætning blev slået fast igen ved det kroatiske parlaments beslutning fra december 2002 og fulgt op af ansøgningen om EU-medlemskab, der blev indgivet for et år siden, i februar 2003. Dette strategiske mål nyder støtte fra de politiske partier og den offentlige mening. Det stiller endnu større krav til landets politiske ledelse og til alle lag i det kroatiske samfund, hvis aktive deltagelse i disse anstrengelser er af vital betydning. Vores mål er Europa, men ikke kun EU-medlemskab. Vores primære målsætning er at nå op på og opretholde de standarder, der gælder i Europa. Vi er helt bevidst om de vanskeligheder, denne tilpasning indebærer. Men tilpasningen er nødvendig, så Kroatien en dag kan komme til at deltage aktivt i de europæiske institutioner som ligestillet medlem. I den forbindelse er de andre staters erfaringer og støtte uvurderlig. Ligesom nogle af de lande, der snart bliver fuldgyldige EU-medlemmer, er Kroatien først blevet uafhængig og har fået sin suverænitet for kort tid siden. Ligesom dem blev landet stillet over for en krævende og bekostelig proces med politisk, økonomisk og social transition. Men ulig disse lande blev Kroatien også i landets nyeste fortid stillet over for en krig, det blev tvunget til at deltage i. Krigens hærgen har sat sig dybe spor - især i befolkningen, men også i form af enorme materielle tab. Hundredtusindvis af mennesker blev tvunget til at forlade deres hjem, og et tilsvarende antal mennesker blev efterladt hjemløse. Kroatien stod derfor over for to nye udfordringer: genopførelse af bygninger i flere hundrede større og mindre byer og minerydning over flere tusinde kvadratkilometer. Derudover skulle vi opnå noget, som EU-medlemsstaterne understregede som noget særligt vigtigt, nemlig etableringen af tro og tillid, tolerance og sameksistens med henblik på at opnå en varig forsoning. Dette var langt den vanskeligste opgave, da den krævede, at vi politikere indtog klare og bestemte holdninger og traf klare og bestemte beslutninger."@da1 ". Herr Präsident, sehr geehrte Abgeordnete des Europäischen Parlaments, verehrte Beobachter! Ich möchte Ihnen für Ihre Einladung und für die Gelegenheit danken, heute im Rahmen der Plenartagung des Europäischen Parlaments das Wort ergreifen zu können. Ich weiß, dass Sie an unserer Haltung gegenüber dem Haager Tribunal interessiert sind. Ich möchte deutlich und unmissverständlich zum Ausdruck bringen, dass eine Zusammenarbeit mit dem ICTY unserer Ansicht nach im Interesse aller Bewohner des ehemaligen Jugoslawien ist. Mit einer solchen Zusammenarbeit wird es möglich, individuelle Schuldzuweisungen auszusprechen und Einzelpersonen für Kriegsverbrechen strafrechtlich zu verfolgen. Dies ist die einzige Möglichkeit, die Praxis der Kollektivschuld zu beenden, nach der die von Einzelnen begangenen Verbrechen einer ganzen Nation angelastet werden. Es ist daher wichtig, alle diejenigen vor Gericht zu bringen, die Verbrechen begangen haben oder auf andere Weise daran beteiligt waren, sodass Schluss mit den Schuldzuweisungen an eine ganze Nation ist. Ich gehe davon aus, dass die kroatischen Gerichte nach Abschluss der Justizreform in der Lage sein werden, über Kriegsverbrechen zu urteilen. Meines Erachtens werden alle noch offenen Fälle in Kürze vor kroatischen Gerichten behandelt. Das Schicksal der Flüchtlinge und Vertriebenen ist nach wie vor schmerzlich. Kroatien nutzt jede Gelegenheit, um ungeachtet ihrer ethnischen Herkunft ihre Rückkehr in die Republik sicherzustellen. Da sich Kroatien jedoch im Umbruch befindet, sind mit dieser Rückkehr zahlreiche Probleme verbunden. Der Wiederaufbau von Gebäuden als erforderliche Voraussetzung für eine Rückführung vollzieht sich nicht so schnell, wie wir uns dies wünschen würden. Der Staat hat die nötigen Mittel für den Wiederaufbau von Wohngebäuden zur Verfügung gestellt, doch dies ist nicht alles. Die Rückkehrer benötigen nicht nur ein Dach über dem Kopf, sondern auch Arbeit, damit sie den Lebensunterhalt für sich und ihre Familien verdienen können. Gemeinsam mit den Vertretern der internationalen Gemeinschaft beteiligt sich die kroatische Regierung an Rückkehrprogrammen für Bürger serbischer Nationalität. Kroatien hat sich mit Bosnien und Herzegowina über Maßnahmen zur Beschleunigung der Rückkehr der Flüchtlinge und Vertriebenen geeinigt. Es gibt Bereiche, in denen Erfolge erzielt werden konnten, und darauf sind wir zu Recht stolz. Einer dieser Bereiche ist die regionale Zusammenarbeit. Auf bilateraler Ebene konnten wir in den vergangenen Jahren unser Verhältnis zu Serbien und Montenegro normalisieren. Wir verfügen über Programme zur bilateralen Zusammenarbeit mit Bosnien und Herzegowina und führen einen intensiven politischen Dialog mit allen anderen Ländern der Region. Im Bereich der wirtschaftlichen Zusammenarbeit waren in den letzten Jahren ebenfalls Fortschritte zu verzeichnen. Um den Verkehr von Personen, Waren und Dienstleistungen zu erleichtern, wurden die Visaregelungen mit den meisten Ländern der Region gelockert. Obgleich wir Optimisten sind, kennen wir die politischen und die Sicherheitsprobleme der Region. Meines Erachtens können wir ihnen nur mit demokratisch gewählten Regierungen proeuropäischer Ausrichtung begegnen. Es reicht jedoch nicht aus, nur Lippenbekenntnisse zu Europa abzulegen. Mehr als alles andere müssen wir eine solche Orientierung durch Taten und einen Einsatz zugunsten europäischer demokratischer Standards unter Beweis stellen. Kroatien bietet als Beispiel für ein stabiles Land in der Region einen Beleg dafür. Eine engere Zusammenarbeit der Staaten Südosteuropas mit der Europäischen Union wird sich positiv auf die Stabilität der gesamten Region auswirken. Die Republik Kroatien ist bereit, eine aktive Rolle in der Region zu übernehmen und ihre Erfahrungen an andere Länder weiterzugeben. Der Gipfel von Zagreb, der vor nahezu vier Jahren stattfand, stellte einen Wendepunkt für die Region dar. Mit dem letztjährigen Gipfel von Thessaloniki und den dort angenommenen Dokumenten wurde die europäische Zukunft der am Stabilisierungs- und Assoziierungsprozess – SAP – beteiligten Länder bekräftigt. Auch wir unterstützen alle Schritte, die zur Erlangung der genannten Ziele unternommen werden. Mit den neuen Instrumenten und Mechanismen wie europäischen Partnerschaften, Städtepartnerschaften, dem Amt für den Informationsaustausch über technische Hilfe Taiex und der Beteiligung an Gemeinschaftsprogrammen, die nun den am Stabilisierungs- und Assoziierungsprozess beteiligten Ländern zur Verfügung stehen, werden die bereits im Rahmen des CARDS-Programms verfolgten Bemühungen ergänzt. Solche Instrumente stellen eine grundlegende und willkommene Unterstützung für alle diejenigen dar, die der Europäischen Union beitreten wollen, und die Republik Kroatien ist darauf vorbereitet, diese sowie andere Heranführungsinstrumente bestmöglich zu nutzen. Was das Europäische Parlament anbelangt, so bin ich froh, sagen zu können, dass sich seine Beziehungen zu den Staaten der Region im Anschluss an den Besuch von Präsident Cox in den SAP-Staaten im Herbst 2003 intensiviert haben. Die Republik Kroatien ist Präsident Cox insbesondere für seine Einladung an die SAP-Staaten dankbar, sich an der im Februar in Budapest veranstalteten Konferenz der Präsidenten der Parlamente zu beteiligen. Wir deuten unsere Beteiligung an dieser Konferenz als ein Signal, dass der Prozess der Erweiterung nach dem 1. Mai dieses Jahres fortgesetzt wird. Kroatien hat von Anbeginn an eine individuelle Strategie verfolgt, indem es sich die Vorzüge des eigenen Landes zunutze gemacht hat. Wir sind der Ansicht, dass das kroatische Beispiel und seine raschen Fortschritte in Richtung eines Beitritts zur Europäischen Union einige andere Staaten Südeuropas zur Lösung der zentralen Probleme ermutigen könnten, die sie derzeit auf ihrem Weg in die Europäische Union behindern. Das Europäische Parlament wird in Kürze einen Beschluss über die Zukunft der Delegation für die Beziehungen zu den Ländern Südosteuropas fällen. Ich möchte die Gelegenheit nutzen, um darauf hinzuweisen, dass wir die Einrichtung einer speziellen Delegation des Europäischen Parlaments für die Zusammenarbeit mit der Republik Kroatien uneingeschränkt unterstützen. Ich gehe davon aus, dass eine solche Delegation nach der Wahl des neuen Europäischen Parlaments errichtet wird. Mit einem solchen Beschluss würden wir in eine neue, fortgeschrittene Phase der Beziehungen zwischen der Republik Kroatien und der EU eintreten. Sie würde ebenfalls zu einer Intensivierung des Dialogs zwischen dem kroatischen und dem Europäischen Parlament beitragen. Wir hoffen sehr, dass die Erfahrungen mit den derzeitigen Beitrittskandidaten bei künftigen Entscheidungen über Delegationen des Europäischen Parlaments für die SAP-Staaten herangezogen werden. Leider muss ich meine Ausführungen mit einer traurigen Nachricht beginnen. Heute Morgen kam der Präsident der Republik Mazedonien, Boris Trajkovski, bei einem Flugzeugabsturz ums Leben. Dieser Verlust eines Menschenlebens ist nicht nur ein schwerer Schlag für die Angehörigen und die Republik Mazedonien, sondern wird auch politische Folgen für die Lage in der Region haben. Mit der neuen Situation im Anschluss an die Erweiterung beginnt eine neue Ära für die SAP-Staaten. Wir werden direkte Nachbarn sein. Die stärkere technische Unterstützung der Parlamente der SAP-Staaten durch das Europäische Parlament – wie im Falle der gegenwärtigen Beitrittskandidaten – stellt einen willkommenen Beitrag zum Entwicklungspotenzial dieser Länder dar. Sie wäre eine angemessene Reaktion auf die Herausforderungen des Erweiterungsprozesses. Die Republik Kroatien schätzt die Unterstützung des Europäischen Parlaments und sein Verständnis für unsere Bemühungen um eine Annäherung an die Europäische Union sehr. Eines der deutlichsten Zeichen für diese Unterstützung war die Ratifizierung des Stabilisierungs- und Assoziierungsabkommens durch das Europäische Parlament, die nur anderthalb Monate nach seiner Unterzeichnung erfolgte. Dies bedeutete eine konkrete Unterstützung für die Republik Kroatien, doch es handelte sich ebenfalls um eine Botschaft an die EU-Mitgliedstaaten, den Prozess der Ratifizierung durch die nationalen Parlamente einzuleiten. Das Europäische Parlament hat in seinen Entschließungen wiederholt den Antrag Kroatiens auf Beitritt zur Europäischen Union begrüßt und damit ebenfalls seine Unterstützung der kroatischen Absichten und Ziele zum Ausdruck gebracht. Nach dem 1. Mai 2004 wird die Europäische Union über 25 Mitgliedstaaten und ein Humanpotenzial von 450 Millionen Einwohnern verfügen. Dies sind beeindruckende Zahlen! Doch wir sollten nicht vergessen, dass die Einigung Europas nicht abgeschlossen sein wird, bevor nicht alle SAP-Staaten der Europäischen Union beigetreten sind und Europa innerhalb seiner geographischen Grenzen vereint ist. Die einzige Möglichkeit, erneut Stabilität in Südosteuropa herzustellen, ist die EU-Mitgliedschaft. Wenn erst einmal die Grenzen, die Ursache für diesen blutigen Krieg waren, der Geschichte angehören, wird die Frage, wer auf welcher Seite der Grenze lebt, irrelevant sein. Nur ein vereintes Europa ist in der Lage, den Krieg als politisches Mittel der Konfliktlösung abzuschaffen und die Länder der Region in eine blühendere Zukunft zu führen. Andererseits wird die bevorstehende Erweiterung die Europäische Union durch die institutionelle Zusammenarbeit gleichberechtigter Partner in die Lage versetzen, auf internationaler Ebene eine bedeutende und aktivere Rolle zu spielen. Vereint kann sich Europa den wirtschaftlichen Herausforderungen durch den Fernen Osten oder die USA stellen. Als starke, integrierte und vereinte Struktur kann es sich den globalen Herausforderungen der heutigen Zeit stellen, die vor allem die Bekämpfung des Terrorismus, aber auch den Kampf gegen das organisierte Verbrechen, Korruption, Schleuserkriminalität und Drogenhandel umfassen. Es kann eine bedeutende Rolle im internationalen Friedens- und Sicherheitsgefüge übernehmen, gleichzeitig aber auch hilfsbedürftigen Staaten humanitäre, technologische und wirtschaftliche Unterstützung gewähren. An dieser Stelle ist es womöglich angebracht, einige Bemerkungen zum größeren Zusammenhang der Erweiterung zu machen. Mit dem Begriff eines „neuen Europa“ und eines „alten Europa“ habe ich Schwierigkeiten, weil damit an der Widersprüchlichkeit des Prozesses der EU-Erweiterung um die Transformationsländer festgehalten wird. Meines Erachtens sind wir Zeugen der Entstehung eines „künftigen Europa“ – dies ist eine bessere Beschreibung –, eines Konzepts, das nicht die innereuropäischen und transatlantischen Unterschiede begünstigt, sondern eine Europäische Union der Zukunft auf der Grundlage der guten Tradition des „Europa der Vergangenheit“ aufbaut. Dieses „künftige Europa“ kann jungen Demokratien mindestens zwei gute Gründe für einen Beitritt liefern: politische Stabilität und wirtschaftliche Wettbewerbsfähigkeit. Für Kroatien reichen diese beiden Gründe aus, um alle Zweifel an den Vorteilen des europäischen Einigungswerks zu zerstreuen. Die Republik Kroatien geht davon aus, der Europäischen Union bald beizutreten. Kroatien ist immer ein Teil Europas gewesen, sowohl kulturell als auch historisch und geographisch. Doch bedingt durch politische Umstände hat es sich für gewisse Zeit distanziert. Mit der Entwicklung neuer Standards sind wir nun darum bemüht, Kroatien auf den Werten derjenigen Nationen aufzubauen, in denen Demokratie, Rechtsstaatlichkeit, Meinungsfreiheit, Achtung von Minderheiten und Menschenrechten als Erbe der vergangenen Jahrzehnte betrachtet werden. Wir denken nicht, dass Demokratie eine feste Errungenschaft ist, sondern vielmehr ein kontinuierlicher Prozess, ein unaufhörlicher Weg zu neuen Horizonten der Freiheit. Wir betrachten die Europäische Union als Familie mit verschiedenartigen Mitgliedern, die alle zusammenarbeiten, als Gemeinschaft, in der die Interessen der einzelnen Nationen geachtet werden und Zusammenarbeit auf der Grundlage von Solidarität entwickelt wird. Kroatien möchte diese Wertegemeinschaft um seine eigene kulturelle, sprachliche und nationale Identität bereichern. Wir möchten gemeinsam mit Ihnen die Koexistenz der Vielfalt leben, Sie jedoch auch, um ein wenig zu prahlen, daran erinnern, dass Kroatien im heutigen Europa eine der wenigen Oasen mit einer ökologisch intakten Umwelt ist. Am heutigen Nachmittag sollte ich mit Boris Trajkovski auf einer Konferenz zur Investitionslage in Bosnien-Herzegowina zusammentreffen. Gemeinsam mit ihm und den Präsidenten anderer Staaten haben wir an einem Programm zur Stabilisierung und Aussöhnung in Südosteuropa gearbeitet. Boris wird nun heute in Mostar nicht bei uns sein, doch wir werden unsere Arbeit fortsetzen. Dies wird die beste Möglichkeit sein, unseren gemeinsamen Weg weiter zu beschreiten. Ich denke nicht, dass dieser Unglücksfall Auswirkungen auf unser künftiges Vorgehen oder auf die Integration der Republik Mazedonien in die EU haben wird. Kroatien verfolgt aufmerksam die unterschiedlichen Diskussionen auf europäischer Ebene, mit denen eine Grundlage für die künftige Form der Europäischen Union geschaffen wird. Auch wenn Kroatien nicht am Europäischen Konvent beteiligt war, sind wir seinen Beratungen mit großem Interesse gefolgt. Der Arbeit der Regierungskonferenz haben wir ebenfalls unsere Aufmerksamkeit geschenkt. Wir sind überzeugt, dass die Mitgliedstaaten, ungeachtet der Schwierigkeiten, ihre Meinungsverschiedenheiten überwinden und eine Einigung zum Verfassungsvertrag erzielen können, mit dem die Effizienz der erweiterten Union gewährleistet und sie in die Lage versetzt wird, sich ihren Aufgaben zu stellen und sich damit eine aktivere und bedeutendere Rolle auf dem internationalem Parkett zu sichern. Wir hoffen zudem, dass die verfassungsmäßigen Regelungen eine reibungslose Integration der Staaten im Rahmen künftiger Erweiterungsprozesse ermöglichen werden. Unser besonderes Interesse gilt zudem den Diskussionen über die nächste Finanzielle Vorausschau, welche die erklärten strategischen Ziele der Europäischen Union richtig widerspiegeln und ihre vollständige Umsetzung ermöglichen sollte. Wir möchten insbesondere auf die notwendige Zuweisung von Finanzmitteln aufmerksam machen, die für eine Annäherung und eine Integration mit den Ländern, die Beitrittskandidaten oder Mitgliedstaaten werden, erforderlich sind. In diesem Zusammenhang hofft Kroatien, dass die Europäische Kommission, das Europäische Parlament und die derzeitigen Mitgliedstaaten ein langfristiges Konzept verfolgen werden. Unserer Ansicht nach muss der neue Haushalts- und Verfassungsrahmen den wirklichen Willen widerspiegeln, alle europäischen Staaten in die europäische Familie aufzunehmen und damit den weiteren Fortschritt der europäischen Integration zu gewährleisten, die Kroatien sowie andere SAP-Staaten umfassen würde. Die Republik Kroatien hat als Land, das in nicht allzu ferner Zukunft den Beitritt zur Europäischen Union anstrebt, ein Interesse daran, Mitglied einer starken und effektiven Union zu werden, die den Bedürfnissen aller ihrer Bürger gerecht wird. In einer solchen Union wird die Rolle des Parlaments und der parlamentarischen Zusammenarbeit von grundlegender Bedeutung sein. Als Bewerber um den Beitritt rechnet Kroatien damit, dass die Union über die institutionellen Kapazitäten verfügt, in der nächsten Erweiterungsrunde neue Mitglieder aufzunehmen. Das kroatische Interesse gilt zudem den Sicherheitsgesprächen zwischen der Europäischen Union und der NATO. Wir sind voller Anerkennung für die Verabschiedung der Europäischen Sicherheitsstrategie. Diese Strategie versetzt die Europäische Union unseres Erachtens in die Lage, sich den Gefahren und globalen Herausforderungen zu stellen, und leistet damit einen Beitrag zum multilateralen Sicherheitsgefüge sowie zu einer aktiveren Rolle der Union in einigen Teilen Südosteuropas. Wir unterstützen den effektiven Multilateralismus als Konzept, das es in einer Welt wie der heutigen, mit ihren Gefahren und Bewährungsproben, zu stärken gilt. Ich möchte betonen, dass die Republik Kroatien für ihre Integration in die EU eindeutig auf die Unterstützung durch das Europäische Parlament als Institution angewiesen ist. Ich bin überzeugt, dass das Europäische Parlament in seiner Empfehlung an den Rat zum Antrag Kroatiens auf Beitritt zur EU die Fortschritte, die mein Land bei der Erfüllung der Kopenhagener und anderer relevanter Kriterien machen konnte, und die nationalen Reformen anerkennen wird. Zudem bin ich der Überzeugung, dass die anderen europäischen Organe und Mitgliedstaaten durch die Empfehlung des Europäischen Parlaments dazu veranlasst werden, eine positive Haltung zum Antrag Kroatiens einzunehmen. Damit spreche ich auf die bevorstehende Stellungnahme der Europäischen Kommission an, die hoffentlich im Frühjahr veröffentlicht wird. Der Europäische Rat vom Juni würde dadurch in die Lage versetzt, neue strategiepolitische Entscheidung zu Kroatien zu treffen. Natürlich blicken die kroatischen Behörden und die Bürger meines Landes einer Beitrittskandidatur und der Eröffnung von Beitrittsverhandlungen voller Erwartung entgegen. Sehr geehrte Abgeordnete des Europäischen Parlaments, die letzte Sitzungsperiode Ihrer Amtszeit hat begonnen. Im Juni werden Wahlen abgehalten, an denen sich die meisten Unionsbürger beteiligen werden. Eine umfangreiche Wahlbeteiligung wird zu einer Stärkung der demokratischen Legitimität der Europäischen Union beitragen. Ich bin überzeugt, dass die kroatischen Staatsbürger bald in der Lage sein werden, an den Wahlen zum Europäischen Parlament teilzunehmen, und dass kroatische Abgeordnete ihre Sitze im Europaparlament einnehmen können. Unser Land hat zwar nicht viele Einwohner, doch wir bringen Ihnen die Freuden des Mittelmeers, die kulturellen Werte Mitteleuropas, die Härte von Felsen, die Ruhe der slawonischen Ebene und vor allem das offene und edle Herz und die ausgestreckte Hand der Freundschaft und Kooperation. Wir hoffen, erwarten und wissen, dass sich die Worte Robert Schumans letztendlich bewahrheiten werden, dass wir nicht Länder, sondern Menschen vereinigen. Es ist mir eine große Freude, mich im Namen der Republik Kroatien zu einem wichtigen Zeitpunkt für meine Heimat, aber auch für die Zukunft der EU, an Sie zu wenden: Es naht der Tag, an dem alle tatsächlichen und imaginären Vorhänge in Europa fallen werden, und wir hoffen, dass es diesmal für immer sein wird. Lassen Sie mich eingangs klar und deutlich zum Ausdruck bringen: die Mitgliedschaft in der EU ist das wichtigste außenpolitische Ziel der Republik Kroatien. Es freut mich festzustellen, dass zwischen allen Vertretern der staatlichen Autorität in dieser Frage politisches Einvernehmen herrscht: zwischen dem kroatischen Parlament, der Regierung und dem Staatspräsidenten. Dieses Ziel wurde in einer im Dezember 2002 verabschiedeten Entschließung des kroatischen Parlaments bekräftigt; im Anschluss wurde vor einem Jahr im Februar 2003 ein Antrag auf Mitgliedschaft in der EU gestellt. Dieses strategische Ziel erfreut sich der Unterstützung der Parteien und der Öffentlichkeit. Dadurch wächst die Verpflichtung der politischen Führung des Landes sowie aller Schichten der kroatischen Gesellschaft, deren aktive Beteiligung an diesen Bemühungen von grundlegender Bedeutung ist. Unser Ziel ist Europa, doch nicht nur die Mitgliedschaft in der EU. Unser vorrangiges Ziel besteht darin, die in Europa geltenden Standards zu erreichen und aufrechtzuerhalten. Der Schwierigkeiten, die diese Anpassung mit sich bringt, sind wir uns vollends bewusst. Sie ist jedoch erforderlich, damit Kroatien eines Tages als vollwertiges Mitglied in die europäischen Institutionen eingebunden werden kann. In diesem Zusammenhang wird sich die Erfahrung und Unterstützung anderer Staaten als wertvoll erweisen. Wie einige der Staaten, die bald die EU-Vollmitgliedschaft erwerben, hat Kroatien seine Unabhängigkeit und Souveränität erst vor kurzem erlangt. Ebenso wie sie musste sich unser Land dem anspruchsvollen und kostspieligen Prozess des politischen, wirtschaftlichen und sozialen Wandels stellen. Doch im Unterschied zu diesen Staaten wurde Kroatien in seiner jüngsten Geschichte ein Krieg aufgezwungen. Die Verwüstungen des Krieges haben tiefe Wunden hinterlassen – in erster Linie natürlich bei den Menschen, aber auch in materieller Hinsicht. Hunderttausende wurden gezwungen, ihre Häuser zu verlassen, und eine ebenso große Zahl wurde obdachlos. Kroatien konnte sich folglich neuen Aufgaben stellen: dem Wiederaufbau von Gebäuden in hunderten von Städten, Dörfern und Ansiedlungen und der Entminung von mehreren Tausend Quadratkilometern Land. Zusätzlich mussten wir uns um etwas bemühen, dem die EU-Mitgliedstaaten besondere Bedeutung beigemessen haben: wir mussten Vertrauen und Zuversicht, Toleranz und Miteinander schaffen, um zu einer dauerhaften Aussöhnung zu gelangen. Dies war die bei weitem schwierigste Aufgabe, da sie von uns Politikern klare und eindeutige Standpunkte und Entscheidungen verlangte. Ich möchte mit aller Deutlichkeit darauf hinweisen, dass wir uns vollauf unserer Aufgabe bewusst sind, unsere Verpflichtungen erfüllen zu müssen. Wir sind darum bemüht, die öffentliche Verwaltung zu reformieren, die Gesetzgebung zu harmonisieren und der Anpassung des Systems unser gesamtes Potenzial zu widmen. Ich versichere Ihnen, dass wir mit dem Haager Tribunal zusammenarbeiten und uns auch weiterhin mit der Rückkehr der Flüchtlinge, der Justizreform, dem Schutz von Minderheiten und der regionalen Zusammenarbeit befassen wollen. Vielen von Ihnen sind unsere bilaterale Initiativen mit unseren Nachbarn sowie unsere aktive Beteiligung an regionalen Gremien wie dem Stabilitätspakt, der Adriatisch-Ionischen Initiative, der Zentraleuropäischen Initiative und der Quadrilateralen bekannt. Wir betrachten diese Aufgabe immer weniger als große Last, sondern vielmehr als eine Aufgabe, der wir uns beharrlich widmen sollten, um so schnell wie möglich europäische Standards zu erreichen."@de7 "Θέλω να δηλώσω ρητά ότι έχουμε απόλυτη επίγνωση του καθήκοντός μας να εκπληρώσουμε τις υποχρεώσεις μας. Εργαζόμαστε για τη μεταρρύθμιση της δημόσιας διοίκησης, την εναρμόνιση της νομοθεσίας και την αξιοποίηση όλου του δυναμικού μας για την προσαρμογή του συστήματος. Σας διαβεβαιώνω ότι θέλουμε να συνεργαστούμε με το Δικαστήριο της Χάγης και να συνεχίσουμε το έργο μας για την επιστροφή των προσφύγων, τη μεταρρύθμιση της δικαστικής εξουσίας, την προστασία των μειονοτήτων και την περιφερειακή συνεργασία. Πολλοί από εσάς γνωρίζετε τις διμερείς μας πρωτοβουλίες σε σχέση με τους γείτονές μας, καθώς και την ενεργή συμμετοχή μας σε περιφερειακούς οργανισμούς, όπως είναι το Σύμφωνο Σταθερότητας, η πρωτοβουλία για την Αδριατική και το Ιόνιο, η πρωτοβουλία για την Κεντρική Ευρώπη και η Τετραμερής. Δεν θεωρούμε πλέον αυτό το καθήκον ως βάρος αλλά περισσότερο ως έργο που πρέπει να επιτελέσουμε με επιμονή, ώστε να επιτύχουμε τα ευρωπαϊκά πρότυπα το ταχύτερο δυνατό. Γνωρίζω ότι ενδιαφέρεστε για τη θέση μας ενώπιον του Δικαστηρίου της Χάγης. Θέλω να δηλώσω ρητά και κατηγορηματικά ότι θεωρούμε ότι η συνεργασία με το Διεθνές Ποινικό Δικαστήριο για την πρώην Γιουγκοσλαβία εξυπηρετεί τα συμφέροντα όλων όσοι ζούμε στην περιοχή που κάποτε ήταν η Γιουγκοσλαβία. Αυτή η συνεργασία καθιστά δυνατή την εξατομίκευση της ενοχής και τη δίωξη ατόμων για εγκλήματα που διέπραξαν στη διάρκεια του πολέμου. Αυτός είναι ο μόνος τρόπος να δώσουμε τέλος στην πρακτική της συλλογικής ενοχής, με την οποία τα εγκλήματα που έχουν διαπραχθεί από μεμονωμένα άτομα βαρύνουν ένα ολόκληρο έθνος. Επομένως, είναι σημαντικό να προσαχθούν στη δικαιοσύνη όλα τα πρόσωπα που διέπραξαν εγκλήματα ή ενεπλάκησαν σε αυτά με κάποιον άλλο τρόπο, ώστε να δοθεί τέλος στις κατηγορίες που εκτοξεύονται κατά ολόκληρων εθνών. Αναμένω ότι, με την ολοκλήρωση της μεταρρύθμισης της δικαστικής εξουσίας, τα δικαστήρια της Κροατίας θα είναι σε θέση να αποφαίνονται σε υποθέσεις εγκλημάτων πολέμου. Πιστεύω ότι σύντομα όλες οι εκκρεμείς υποθέσεις θα εκδικάζονται από τα δικαστήρια της Κροατίας. Το μέλλον των προσφύγων και των εκτοπισθέντων εξακολουθεί να είναι οδυνηρό θέμα. Όσον αφορά την επιστροφή τους, η Δημοκρατία της Κροατίας αξιοποιεί κάθε ευκαιρία διασφάλισης της επιστροφής τους στη χώρα, ανεξάρτητα από την εθνότητά τους. Ωστόσο, καθώς διανύει μεταβατική περίοδο, η Κροατία αντιμετωπίζει πολυάριθμα προβλήματα που συνδέονται με την επιστροφή αυτή. Η ανοικοδόμηση των πόλεων και χωριών, η οποία είναι αναγκαία προϋπόθεση για την επιστροφή, δεν προχωρεί όσο γρήγορα θα θέλαμε. Το κράτος έχει διαθέσει τα αναγκαία για την ανοικοδόμηση χρήματα, αλλά αυτό δεν αρκεί. Οι επαναπατριζόμενοι δεν χρειάζονται μόνο στέγαση αλλά και απασχόληση, ώστε να μπορούν να κερδίζουν τα προς το ζην για τους ίδιους και τις οικογένειές τους. Η κυβέρνηση της Κροατίας, μαζί με εκπροσώπους της διεθνούς κοινότητας, συμμετέχει σε προγράμματα επιστροφής για πολίτες σερβικής εθνικότητας. Η Κροατία και η Βοσνία-Ερζεγοβίνη έχουν συμφωνήσει για μέτρα επίσπευσης της επιστροφής των προσφύγων και των εκτοπισθέντων. Υπάρχουν τομείς όπου έχουμε σημειώσει επιτυχία, και είμαστε δικαιολογημένα υπερήφανοι για αυτό. Ένας τέτοιος τομέας είναι η περιφερειακή συνεργασία. Σε διμερές επίπεδο, τα τελευταία χρόνια, εξομαλύναμε τις σχέσεις μας με τη Σερβία και το Μαυροβούνιο. Εφαρμόζουμε διμερή σχέδια συνεργασίας με τη Βοσνία-Ερζεγοβίνη και διεξάγουμε εντατικό πολιτικό διάλογο με όλες τις άλλες χώρες της περιοχής. Τα τελευταία χρόνια, σημειώθηκε πρόοδος και στην οικονομική συνεργασία. Για να διευκολυνθεί η κυκλοφορία των προσώπων και η διακίνηση αγαθών και υπηρεσιών, ελευθερώθηκε το σύστημα θεωρήσεων από κοινού με τις περισσότερες χώρες της περιοχής. Αν και είμαστε αισιόδοξοι, γνωρίζουμε τις προκλήσεις που αντιμετωπίζει η περιοχή όσον αφορά την πολιτική και την ασφάλεια. Κατά τη γνώμη μου, ο μόνος τρόπος να αντεπεξέλθουμε σε αυτές είναι μέσω δημοκρατικά εκλεγμένων κυβερνήσεων με ευρωπαϊκό προσανατολισμό. Ωστόσο, το να εκφραζόμαστε απλώς θετικά για την Ευρώπη δεν αρκεί. Περισσότερο από οτιδήποτε άλλο, χρειάζεται να αποδείξουμε αυτόν τον προσανατολισμό με έργα και προσήλωση στα ευρωπαϊκά δημοκρατικά πρότυπα. Το παράδειγμα της Κροατίας, ως χώρας όπου επικρατεί σταθερότητα, αποτελεί απόδειξη. Η ενίσχυση της συνεργασίας των χωρών της Νοτιοανατολικής Ευρώπης με την Ευρωπαϊκή Ένωση θα έχει θετικό αντίκτυπο στη σταθερότητα όλης της περιοχής. Η Δημοκρατία της Κροατίας είναι έτοιμη να διαδραματίσει ενεργό ρόλο στην περιοχή και να μεταδώσει την εμπειρία της στις άλλες χώρες. Η Σύνοδος Κορυφής του Ζάγκρεμπ, η οποία πραγματοποιήθηκε πριν από τέσσερα σχεδόν χρόνια, αποτέλεσε καμπή για την περιοχή. Η περυσινή Σύνοδος Κορυφής της Θεσσαλονίκης και τα έγγραφα που εγκρίθηκαν σε αυτήν βεβαίωσαν το ευρωπαϊκό μέλλον των χωρών που συμμετέχουν στη διαδικασία σταθεροποίησης και σύνδεσης (ΔΣΣ). Στηρίζουμε και εμείς όλα τα βήματα που έγιναν για την επίτευξη των δηλωμένων στόχων. Τα νέα μέσα και μηχανισμοί, όπως είναι οι ευρωπαϊκές εταιρικές σχέσεις, η αδελφοποίηση, το Taiex και η συμμετοχή στα κοινοτικά προγράμματα, τα οποία διατίθενται τώρα στις χώρες της ΔΣΣ, θα συμπληρώσουν τις προσπάθειες που ήδη καταβάλλονται στο πλαίσιο του προγράμματος CARDS. Τα μέσα αυτά παρέχουν ουσιαστική και ευπρόσδεκτη συνδρομή στις χώρες που φιλοδοξούν να γίνουν μέλη της Ευρωπαϊκής Ένωσης, και η Δημοκρατία της Κροατίας είναι έτοιμη να αξιοποιήσει αυτά και άλλα προενταξιακά μέσα με τον καλύτερο δυνατό τρόπο. Όσον αφορά το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, με χαρά διαπιστώνω ότι οι σχέσεις του με τις χώρες της περιοχής ενισχύθηκαν μετά την επίσκεψη του Προέδρου Cox στις χώρες της ΔΣΣ το φθινόπωρο του 2003. Η Δημοκρατία της Κροατίας είναι ιδιαίτερα ευγνώμων στον Πρόεδρο Cox για την πρόσκλησή του προς τις χώρες της ΔΣΣ να συμμετάσχουν στη Διάσκεψη των Προέδρων των κοινοβουλίων τον Φεβρουάριο στη Βουδαπέστη. Θεωρούμε τη συμμετοχή μας στην εν λόγω διάσκεψη ως ένδειξη ότι η διαδικασία της διεύρυνσης θα συνεχιστεί μετά την 1η Μαΐου του τρέχοντος έτους. Κύριε Πρόεδρε αξιότιμοι βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, αξιότιμοι παρατηρητές, θα ήθελα να σας ευχαριστήσω για την πρόσκλησή σας και την ευκαιρία που μου δίνετε να προσφωνήσω το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο στη σημερινή συνεδρίαση της Ολομέλειας. Από την αρχή, η Κροατία τάχθηκε υπέρ μιας ατομικής προσέγγισης, δηλαδή της αξιολόγησης των αξιών της ίδιας της χώρας. Θεωρούμε ότι το παράδειγμα της Κροατίας και η εντεινόμενη πρόοδός της προς την κατεύθυνση της ένταξης στην ΕΕ θα ενθαρρύνει και άλλες χώρες της Νότιας Ευρώπης να ασχοληθούν με τα βασικά θέματα που αποτελούν τώρα φραγμό στην πορεία τους προς την Ευρωπαϊκή Ένωση. Το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα λάβει σύντομα απόφαση για το μέλλον της αντιπροσωπείας για τις σχέσεις με τις χώρες της Νοτιοανατολικής Ευρώπης. Θα ήθελα, με την ευκαιρία, να εκφράσω την ανεπιφύλακτη στήριξή μας για τη σύσταση χωριστής αντιπροσωπείας του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου για τη συνεργασία με τη Δημοκρατία της Κροατίας. Αναμένω τη σύσταση μιας τέτοιας αντιπροσωπείας μετά την εκλογή του νέου Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Μια τέτοια απόφαση θα επιβεβαίωνε τη μετάβαση σε ένα νέο, προηγμένο στάδιο σχέσεων ανάμεσα στη Δημοκρατία της Κροατίας και την ΕΕ. Θα συνέβαλλε επίσης στην εντατικοποίηση του διαλόγου ανάμεσα στο κοινοβούλιο της Κροατίας και το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Ελπίζουμε ολόψυχα ότι η εμπειρία στις σχέσεις με τις τωρινές υποψήφιες χώρες θα αξιοποιηθεί στη λήψη απόφασης για το μέλλον των αντιπροσωπειών του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στις χώρες της ΔΣΣ. Η νέα κατάσταση που θα επικρατήσει μετά τη διεύρυνση θα ανοίξει νέους ορίζοντες για τις χώρες της ΔΣΣ. Θα είμαστε πλέον γείτονες της ΕΕ. Η αύξηση της τεχνικής βοήθειας του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου στα κοινοβούλια των χωρών της ΔΣΣ –όπως συνέβαινε στην περίπτωση των τωρινών υποψήφιων χωρών– αποτελεί ευπρόσδεκτη συμβολή στη δυνατότητα ανάπτυξης των χωρών αυτών. Αυτό θα ήταν η κατάλληλη απάντηση στις προκλήσεις της διαδικασίας της διεύρυνσης. Η Δημοκρατία της Κροατίας εκτιμά ιδιαίτερα τη στήριξη του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου και την κατανόηση που έχει δείξει στις προσπάθειές της να προσεγγίσει την Ευρωπαϊκή Ένωση. Μια από τις ορατές ενδείξεις αυτής της στήριξης ήταν η επικύρωση από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο της συμφωνίας σταθεροποίησης και σύνδεσης, η οποία πραγματοποιήθηκε μόλις ενάμισι μήνα μετά την υπογραφή της συμφωνίας. Αυτό δείχνει σαφή στήριξη προς τη Δημοκρατία της Κροατίας, αλλά είναι και ένα μήνυμα προς τα κράτη μέλη της ΕΕ να ξεκινήσουν τη διαδικασία επικύρωσης στα εθνικά κοινοβούλια. Με τα ψηφίσματά του, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο έχει χαιρετίσει επανειλημμένα την αίτηση της Κροατίας για ένταξη στην ΕΕ, δείχνοντας έτσι τη στήριξή του στις προθέσεις και τους στόχους της Κροατίας. Μετά την 1η Μαΐου 2004, η Ευρωπαϊκή Ένωση θα έχει 25 κράτη μέλη και ένα ανθρώπινο δυναμικό 450 εκατ. κατοίκων. Τα στοιχεία είναι εντυπωσιακά! Ωστόσο, δεν πρέπει να ξεχνάμε ότι η ενοποίηση της Ευρώπης θα ολοκληρωθεί μόνο, όταν όλες οι χώρες της ΔΣΣ ενταχθούν στην Ευρωπαϊκή Ένωση, και η Ευρώπη ενωθεί εντός των γεωγραφικών της συνόρων. Ο μόνος τρόπος εξάλειψης της αστάθειας στη Νοτιοανατολική Ευρώπη είναι η ένταξη στην ΕΕ. Με την κατάργηση των συνόρων που προκάλεσαν τον πρόσφατο αιματηρό πόλεμο στη Νοτιοανατολική Ευρώπη, το ερώτημα ποιος ζει σε ποια πλευρά των συνόρων χάνει το νόημά του. Μόνο μια ενωμένη Ευρώπη, ως πολιτικό εργαλείο για την επίλυση συγκρούσεων, μπορεί να εξαλείψει τον πόλεμο και να οδηγήσει τις χώρες της περιοχής προς ένα μέλλον με περισσότερη ευημερία. Από την άλλη πλευρά, η επερχόμενη διεύρυνση θα δώσει τη δυνατότητα στην Ευρωπαϊκή Ένωση, βάσει της θεσμικής συνεργασίας ισότιμων εταίρων, να διαδραματίσει σημαντικό και πιο ενεργό ρόλο στη διεθνή σκηνή. Ενωμένη, η Ευρώπη μπορεί να αντιμετωπίσει τις οικονομικές προκλήσεις της Άπω Ανατολής ή των Ηνωμένων Πολιτειών. Ως ισχυρή, ολοκληρωμένη και ενωμένη διάρθρωση, μπορεί να αντιμετωπίσει τις παγκόσμιες προκλήσεις της εποχής μας, από τις οποίες η πιο σημαντική είναι η καταπολέμηση της τρομοκρατίας, και στις οποίες συγκαταλέγεται η καταπολέμηση του οργανωμένου εγκλήματος, της διαφθοράς, του λαθρεμπορίου ναρκωτικών και του λαθρεμπορίου γενικότερα. Η Ευρώπη μπορεί να διαδραματίσει σημαντικό ρόλο στο σύστημα της παγκόσμιας ειρήνης και ασφάλειας αλλά και να παράσχει ανθρωπιστική, τεχνολογική και οικονομική βοήθεια στις χώρες και τα έθνη που την έχουν ανάγκη. Ίσως αρμόζει στο σημείο αυτό να αναφερθώ εν συντομία στο ευρύτερο πλαίσιο της διεύρυνσης της Ένωσης. Δυσκολεύομαι να δεχτώ την έννοια της “νέας Ευρώπης” και της “παλαιάς Ευρώπης”, η οποία διατηρεί την αντιφατική φύση της διαδικασίας της διεύρυνσης της ΕΕ προς τις χώρες που διανύουν μεταβατική περίοδο. Κατά τη γνώμη μου, αυτό που βιώνουμε είναι η εμφάνιση της “ερχόμενης Ευρώπης” –πρόκειται για ακριβέστερη περιγραφή– μιας έννοιας η οποία, αντί να προσφέρεται για εσωτερικές ευρωπαϊκές και διατλαντικές διαφορές, οικοδομεί την Ευρωπαϊκή Ένωση του μέλλοντος με βάση τις καλές παραδόσεις της “Ευρώπης του παρελθόντος”. Η “ερχόμενη Ευρώπη” μπορεί να προσφέρει στις νέες δημοκρατίες δύο τουλάχιστον βάσιμους λόγους για την ένταξή τους σε αυτήν: πολιτική σταθερότητα και οικονομική ανταγωνιστικότητα. Για την Κροατία, οι δύο αυτοί λόγοι αρκούν για να διώξουν κάθε αμφιβολία για τα οφέλη της ευρωπαϊκής ενοποίησης. Η Δημοκρατία της Κροατίας αναμένει να ενταχθεί σύντομα στην Ευρωπαϊκή Ένωση. Η Κροατία αποτελούσε πάντα μέρος της Ευρώπης – από πολιτιστική, ιστορική και γεωγραφική άποψη. Ωστόσο, λόγω πολιτικών συνθηκών, απομακρύνθηκε από αυτήν για κάποιο χρονικό διάστημα. Αναπτύσσοντας νέα πρότυπα, προσπαθούμε τώρα να οικοδομήσουμε την Κροατία πάνω στις αξίες εκείνων των εθνών όπου η δημοκρατία, το κράτος δικαίου, η ελευθερία του λόγου και ο σεβασμός των δικαιωμάτων των μειονοτήτων και των ανθρωπίνων δικαιωμάτων θεωρούνται κληρονομιά των περασμένων δεκαετιών. Δεν αντιλαμβανόμαστε τη δημοκρατία ως στατικό επίτευγμα αλλά, αντίθετα, ως συνεχή διεργασία, ως συνεχή πορεία προς νέους ορίζοντες ελευθερίας. Δυστυχώς, η παρουσίασή μου ξεκινά με θλιβερά νέα. Σήμερα το πρωί, ο Πρόεδρος της ΠΓΔΜ κ. Τραϊκόφσκι σκοτώθηκε σε αεροπορικό δυστύχημα. Πρόκειται για μια ανθρώπινη απώλεια η οποία δεν έπληξε μόνο την οικογένειά του και την ΠΓΔΜ, αλλά θα έχει και πολιτικές επιπτώσεις στην κατάσταση που επικρατεί στην περιοχή. Θεωρούμε την Ευρωπαϊκή Ένωση μια οικογένεια διαφόρων μελών που συνεργάζονται μεταξύ τους, μια κοινότητα όπου τα συμφέροντα κάθε έθνους είναι σεβαστά, ενώ η συνεργασία αναπτύσσεται με βάση την αλληλεγγύη. Η Κροατία επιθυμεί να εμπλουτίσει αυτήν την κοινότητα αξιών με τη δική της πολιτιστική, γλωσσική και εθνική ταυτότητα. Θέλουμε να συνυπάρξουμε μαζί σας στην πολυμορφία της ΕΕ, αλλά θα θέλαμε επίσης να σας θυμίσουμε, με μια δόση υπερηφάνειας, ότι η Κροατία είναι μια από τις λίγες οάσεις οικολογικά διατηρούμενης φύσης στη σημερινή Ευρώπη. Η Κροατία παρακολουθεί στενά διάφορες συζητήσεις σε ευρωπαϊκό επίπεδο οι οποίες θα αποτελέσουν τη βάση της μελλοντικής μορφής της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Μολονότι η Κροατία δεν συμμετείχε στην Ευρωπαϊκή Συνέλευση, παρακολουθήσαμε τις διαβουλεύσεις της με μεγάλο ενδιαφέρον. Ομοίως, παρακολουθήσαμε το έργο της Διακυβερνητικής Διάσκεψης. Είμαστε πεπεισμένοι ότι, παρά τις δυσκολίες, τα κράτη μέλη θα ξεπεράσουν τις διαφορές τους και θα καταλήξουν σε συμφωνία για τη συνταγματική συνθήκη, η οποία θα καταστήσει τη διευρυμένη Ευρωπαϊκή Ένωση αποτελεσματική και ικανή να ανταποκριθεί στις προκλήσεις που αντιμετωπίζει, διασφαλίζοντάς της έναν πιο ενεργό και σημαντικό ρόλο στον διεθνή στίβο. Ελπίζουμε επίσης ότι οι συνταγματικές ρυθμίσεις θα επιτρέψουν την ομαλή ενσωμάτωση των κρατών που θα συμμετάσχουν σε περαιτέρω διαδικασίες διεύρυνσης. Επίσης, ενδιαφερόμαστε ιδιαίτερα για τις συζητήσεις γύρω από τις επόμενες δημοσιονομικές προοπτικές, οι οποίες πρέπει να αντικατοπτρίζουν επακριβώς τους δηλωμένους στρατηγικούς στόχους της Ευρωπαϊκής Ένωσης και να επιτρέπουν την πλήρη υλοποίησή τους. Ειδικότερα, θα θέλαμε να επισημάνουμε την ανάγκη διάθεσης επαρκών οικονομικών πόρων για την προσέγγιση και την ενσωμάτωση των χωρών που θα είναι υποψήφιες ή νέα κράτη μέλη. Η Κροατία ελπίζει ότι, στο πλαίσιο αυτό, η Ευρωπαϊκή Επιτροπή, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και τα τωρινά κράτη μέλη θα επιδείξουν ένα μακροπρόθεσμο όραμα. Θεωρούμε ότι το νέο συνταγματικό και δημοσιονομικό πλαίσιο πρέπει να αντικατοπτρίζει την αληθινή φύση της δέσμευσης για συμπερίληψη όλων των ευρωπαϊκών κρατών στην ευρωπαϊκή οικογένεια, διασφαλίζοντας έτσι την περαιτέρω προώθηση του εγχειρήματος της ευρωπαϊκής ολοκλήρωσης, το οποίο θα περιλαμβάνει την Κροατία αλλά και τις άλλες χώρες της ΔΣΣ. Ως χώρα που φιλοδοξεί να ενταχθεί στην Ευρωπαϊκή Ένωση στο όχι και τόσο μακρινό μέλλον, η Δημοκρατία της Κροατίας ενδιαφέρεται να ενταχθεί σε μια ισχυρή και αποτελεσματική Ένωση, η οποία ανταποκρίνεται στις απαιτήσεις όλων των πολιτών της. Σε μια τέτοια Ένωση, ο ρόλος των κοινοβουλίων και της κοινοβουλευτικής συνεργασίας θα είναι ζωτικής σημασίας. Ως αιτούσα χώρα, η Κροατία υπολογίζει στη θεσμική ικανότητα της Ένωσης να δεχτεί νέα μέλη στον επόμενο γύρο της διεύρυνσης. Η Κροατία παρακολουθεί επίσης με ενδιαφέρον τις συζητήσεις ανάμεσα στην Ευρωπαϊκή Ένωση και το NATO σε θέματα ασφάλειας. Εκτιμούμε βαθύτατα την έγκριση της ευρωπαϊκής στρατηγικής για την ασφάλεια. Θεωρούμε ότι η εν λόγω στρατηγική θα δώσει στην Ευρωπαϊκή Ένωση τη δυνατότητα να αντιμετωπίσει τις απειλές και τις παγκόσμιες προκλήσεις, συμβάλλοντας έτσι στο πολυμερές σύστημα ασφάλειας, καθώς και στην πιο ενεργή της συμμετοχή σε ορισμένες περιοχές της νοτιοανατολικής Ευρώπης. Στηρίζουμε τον αποτελεσματικό πολυμερισμό ως έννοια που πρέπει να ενισχυθεί ενόψει κινδύνων και προκλήσεων όπως αυτές που αντιμετωπίζουμε σήμερα. Θα ήθελα να τονίσω ότι η Δημοκρατία της Κροατίας βασίζεται σε μεγάλο βαθμό στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο ως θεσμικό όργανο το οποίο θα στηρίξει την ένταξή της στην ΕΕ. Είμαι πεπεισμένος ότι, στη σύστασή του προς το Συμβούλιο σχετικά με την αίτηση της Κροατίας για ένταξη στην ΕΕ, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο θα αναγνωρίσει την πρόοδο που σημειώνει η Κροατία όσον αφορά την εκπλήρωση των κριτηρίων της Κοπεγχάγης και άλλων συναφών κριτηρίων, καθώς και τις μεταρρυθμίσεις που πραγματοποιούνται στη χώρα. Είμαι εξίσου πεπεισμένος ότι η σύσταση του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου θα δώσει ώθηση στα άλλα ευρωπαϊκά θεσμικά όργανα και τα κράτη μέλη να υιοθετήσουν θετική στάση απέναντι στην αίτηση της Κροατίας. Εδώ αναφέρομαι στην επικείμενη γνωμοδότηση της Ευρωπαϊκής Επιτροπής, η οποία ελπίζουμε ότι θα δημοσιευτεί την άνοιξη. Αυτό θα δώσει τη δυνατότητα στο Ευρωπαϊκό Συμβούλιο του Ιουνίου να λάβει νέες στρατηγικές πολιτικές αποφάσεις για την Κροατία. Φυσικά, οι αρχές και οι πολίτες της χώρας μου προσδοκούν την αναγνώρισή της ως υποψήφιας χώρας και την έναρξη των ενταξιακών διαπραγματεύσεων. Αξιότιμοι βουλευτές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου, διανύετε την τελευταία περίοδο της θητείας σας. Τον Ιούνιο θα διεξαχθούν εκλογές, στις οποίες θα συμμετάσχει η πλειοψηφία των πολιτών της Ευρώπης. Η ευρύτητα της συμμετοχής τους θα συμβάλει στην ενίσχυση της δημοκρατικής νομιμότητας της Ευρωπαϊκής Ένωσης. Είμαι πεπεισμένος ότι οι πολίτες της Κροατίας θα μπορούν σύντομα να συμμετέχουν στις εκλογές για το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, και ότι οι βουλευτές της Κροατίας θα έχουν τα δικά τους έδρανα στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Μολονότι δεν είμαστε πολυπληθής χώρα, σας φέρνουμε τις χαρές της Μεσογείου, τις πολιτισμένες αξίες της Κεντρικής Ευρώπης, την αντοχή της πέτρας, τη γαλήνη των πεδιάδων της Σλαβονίας και, κυρίως, εγκαρδιότητα, ευγένεια και πνεύμα φιλίας και συνεργασίας. Το απόγευμα, θα συναντούσα τον κ. Τραϊκόφσκι σε μια διάσκεψη για τις επενδύσεις στη Βοσνία-Ερζεγοβίνη. Με τον ίδιο και τους Προέδρους άλλων κρατών συνεργαζόμαστε στο πρόγραμμα σταθεροποίησης και συμφιλίωσης στη Νοτιοανατολική Ευρώπη. Ο Μπόρις δεν θα είναι μαζί μας σήμερα στο Μόσταρ, αλλά θα συνεχίσουμε το έργο μας. Αυτός είναι ο καλύτερος τρόπος να συνεχίσουμε την κοινή μας πορεία. Δεν θεωρώ ότι αυτό το δυστύχημα θα επηρεάσει τις μελλοντικές διαδικασίες ή την ένταξη της ΠΓΔΜ στην ΕΕ. Ελπίζουμε, αναμένουμε και γνωρίζουμε ότι, σε τελική ανάλυση, θα επικρατήσει η γνωστή ρήση του Ρόμπερτ Σούμαν: δεν ενώνουμε χώρες, ενώνουμε ανθρώπους. Με μεγάλη μου χαρά μιλώ ενώπιόν σας εξ ονόματος της Δημοκρατίας της Κροατίας σε μια σημαντική περίοδο για τη χώρα μου, καθώς και για το μέλλον της ΕΕ: πλησιάζει η ημέρα όπου όλα τα πραγματικά και φανταστικά παραπετάσματα στην Ευρώπη θα πέσουν – αυτήν τη φορά, ελπίζουμε, οριστικά. Θα ήθελα να πω ευθύς εξαρχής, ξεκάθαρα και αποφασιστικά, το εξής: η ένταξη στην ΕΕ είναι ο βασικός στόχος της εξωτερικής πολιτικής της Δημοκρατίας της Κροατίας. Με χαρά διαπιστώνω ότι όλοι οι φορείς της κρατικής αρχής έχουν επιτύχει πολιτική συναίνεση στο θέμα αυτό: το κοινοβούλιο της Κροατίας, η κυβέρνηση και ο Πρόεδρος της Δημοκρατίας. Ο στόχος αυτός επαναβεβαιώθηκε σε ψήφισμα που ενέκρινε το κοινοβούλιο της Κροατίας τον Δεκέμβριο του 2002, το οποίο ακολούθησε η αίτηση για ένταξη στην ΕΕ, η οποία υποβλήθηκε πέρυσι, τον Φεβρουάριο του 2003. Ο στρατηγικός αυτός στόχος χαίρει της στήριξης των πολιτικών κομμάτων και της κοινής γνώμης. Αυτό καθιστά ακόμα μεγαλύτερη την υποχρέωση της πολιτικής ηγεσίας της χώρας, καθώς και όλων των στρωμάτων της κροατικής κοινωνίας, των οποίων η ενεργός συμμετοχή σε αυτήν την προσπάθεια είναι ζωτικής σημασίας. Στόχος μας είναι η Ευρώπη, αλλά όχι μόνο η ένταξη στην ΕΕ. Πρωταρχικός μας στόχος είναι η επίτευξη και η διατήρηση των προτύπων που κυριαρχούν στην Ευρώπη. Γνωρίζουμε πολύ καλά τις δυσκολίες που συνεπάγεται αυτή η προσαρμογή. Ωστόσο, είναι αναγκαία, προκειμένου κάποια μέρα η Κροατία να μπορεί να συμμετέχει ενεργά στα ευρωπαϊκά θεσμικά όργανα ως ισότιμο μέλος. Στο πλαίσιο αυτό, η εμπειρία και η συνδρομή των άλλων κρατών θα αποδειχτεί πολύτιμη. Όπως πολλές από τις χώρες που θα γίνουν σύντομα πλήρη μέλη της ΕΕ, η Κροατία κέρδισε την ανεξαρτησία και την κυριαρχία της μόλις πρόσφατα. Όπως εκείνες, έτσι και η Κροατία έπρεπε να αντιμετωπίσει τη δύσκολη και επίπονη διαδικασία της πολιτικής, οικονομικής και κοινωνικής μετάβασης. Ωστόσο, σε αντίθεση με τις χώρες αυτές, η Κροατία έπρεπε να αντιμετωπίσει, στο πρόσφατο παρελθόν, τον πόλεμο που της επιβλήθηκε. Οι καταστροφικές επιπτώσεις του πολέμου άφησαν μεγάλες πληγές – κυρίως στους ανθρώπους, αλλά και από άποψη τεράστιων υλικών ζημιών. Εκατοντάδες χιλιάδες άνθρωποι αναγκάστηκαν να εγκαταλείψουν τα σπίτια τους, και άλλοι τόσοι έμειναν άστεγοι. Έτσι, η Κροατία χρειάστηκε να αντιμετωπίσει νέες προκλήσεις: την ανοικοδόμηση εκατοντάδων πόλεων, χωριών και οικισμών και την εκκαθάριση ναρκοπεδίων έκτασης χιλιάδων τετραγωνικών χιλιομέτρων. Επιπλέον, έπρεπε να πετύχουμε κάτι το οποίο τα κράτη μέλη της ΕΕ τόνισαν ως ιδιαίτερα σημαντικό: την οικοδόμηση εμπιστοσύνης, την ανοχή και τη συνύπαρξη με απώτερο στόχο την οριστική συμφιλίωση. Το έργο αυτό ήταν εις μακράν το δυσκολότερο, καθώς απαιτούσε από εμάς, τους πολιτικούς, να λάβουμε σαφείς και σταθερές θέσεις και αποφάσεις."@el8 ". Señor Presidente, distinguidos diputados al Parlamento Europeo, distinguidos observadores, quiero darles las gracias por su invitación y por la oportunidad de dirigirme al Parlamento Europeo en su sesión plenaria de hoy. Sé que están interesados en nuestra postura frente al Tribunal de La Haya. Quiero afirmar de forma resuelta e inequívoca que consideramos que la cooperación con el Tribunal Penal Internacional para la antigua Yugoslavia nos beneficia a todos los que vivimos en lo que una vez fue Yugoslavia. Esta cooperación permite individualizar la culpa y procesar a los individuos por los delitos cometidos durante la guerra. Es la única manera de poner fin a la práctica de la culpa colectiva, por la que los delitos cometidos por individuos se trasladan a toda la nación. Por lo tanto, es importante que se haga justicia con todas las personas que cometieron delitos o estuvieron implicadas en ellos de algún modo, poniendo fin así a las acusaciones a naciones enteras. Espero que una vez que se haya completado la reforma del poder judicial, los tribunales croatas estén preparados para emitir sentencias en casos de crímenes de guerra. Creo que pronto se juzgarán todos los casos pendientes ante los tribunales croatas. El destino de los refugiados y desplazados sigue siendo doloroso. Con respecto a su retorno, Croacia aprovecha cada oportunidad para conseguir que vuelvan a la República de Croacia, sea cual sea la etnia a la que pertenecen. Sin embargo, al tratarse de un país en transición, Croacia se enfrenta a numerosos problemas causados por este retorno. La reconstrucción de edificios, que es una condición necesaria para el retorno, no se está produciendo tan rápidamente como nos gustaría. El Estado ha aportado el dinero para la reconstrucción de las viviendas, pero eso no es todo. Los que regresan no solo necesitan vivienda, sino también empleo, para que puedan ganarse el sustento para ellos mismos y sus familias. El Gobierno croata, junto con los representantes de la comunidad internacional, ha participado en programas de retorno para ciudadanos de nacionalidad serbia. Croacia y Bosnia y Herzegovina han acordado medidas para acelerar el retorno de los refugiados y desplazados. Hay áreas en las que se han conseguido progresos y eso es algo de lo que, con razón, estamos orgullosos. Una de estas áreas es la cooperación regional. En el plano bilateral, en los últimos años hemos normalizado nuestras relaciones con Serbia y Montenegro. Tenemos planes de cooperación bilaterales con Bosnia y Herzegovina, y estamos participando en un diálogo político intenso con todos los demás países de la región. La cooperación económica también ha progresado en los últimos años. Para facilitar la circulación de personas, mercancías y servicios se ha liberalizado el régimen de visado con la mayoría de los países de la región. Aunque somos optimistas, conocemos los desafíos políticos y de seguridad de la región. La única manera de hacerles frente que se me ocurre es a través de Gobiernos elegidos democráticamente con una orientación proeuropea. Sin embargo, no basta con alabar el ideal de Europa pero no cumplirlo. Por encima de todo, es necesario demostrar esa orientación a través de la acción y el compromiso con respecto a las normas democráticas europeas. El ejemplo de Croacia, como un país estable de la región, demuestra este extremo. Una cooperación más estrecha de los países del sureste de Europa con la Unión Europea tendrá un efecto positivo sobre la estabilidad de toda la región. La República de Croacia está preparada para desempeñar un papel activo en la región y para transmitir su experiencia a otros países. La Cumbre de Zagreb, que se celebró hace casi cuatro años, representó un punto de inflexión para la región. El pasado año, la Cumbre de Salónica y los documentos allí aprobados reafirmaron el futuro europeo para los países del proceso de estabilización y asociación (PEA). Nosotros también apoyamos todos los pasos dados para alcanzar los objetivos señalados. Los nuevos instrumentos y mecanismos, como asociaciones europeas, hermanamientos y el Taiex, y la participación en programas comunitarios que ya están disponibles para países implicados en el proceso de estabilización y asociación, complementarán los esfuerzos actuales en el marco del programa CARDS. Estos instrumentos representan una ayuda esencial y esperada para quienes aspiran a convertirse en Estados miembros de la Unión Europea, y la República de Croacia está dispuesta a hacer el mejor uso posible de ellos, así como de otros instrumentos de preadhesión. Con respecto al Parlamento Europeo, me satisface observar que las relaciones entre este y los países de la región se intensificaron tras la visita del Presidente Cox a los países del PEA, en otoño de 2003. La República de Croacia está especialmente agradecida al Presidente Cox por su invitación a los países del PEA a participar en la Conferencia de Presidentes de los Parlamentos, celebrada en Budapest en el mes de febrero. Consideramos nuestra participación en esta conferencia como una señal de que el proceso de ampliación continuará después del 1 de mayo de este año. Desde el principio, Croacia ha defendido un planteamiento individual, es decir, la evaluación de los méritos propios del país. Creemos que el ejemplo de Croacia y su acelerado avance hacia la adhesión a la Unión animará a otros países del sureste del Europa a solucionar las cuestiones clave que son ahora un obstáculo para su adhesión a la Unión Europea. El Parlamento Europeo tomará pronto una decisión sobre el futuro de la delegación para las relaciones con los países del sureste de Europa. Me gustaría aprovechar esta oportunidad para expresar nuestro apoyo sin reservas a la creación de una delegación específica del Parlamento Europeo para la cooperación con la República de Croacia. Espero que esa delegación pueda establecerse una vez que se haya elegido al nuevo Parlamento Europeo. Esa decisión confirmaría una nueva y avanzada fase de las relaciones entre la República de Croacia y la Unión Europea. También ayudaría a intensificar el diálogo entre el Parlamento croata y el Parlamento Europeo. Esperamos sinceramente que la experiencia en las relaciones con los actuales países candidatos se utilice para decidir acerca del futuro de las delegaciones del Parlamento Europeo para los países del PEA. Desafortunadamente, mi intervención tiene que comenzar con tristes noticias. Esta mañana, el Sr. Boris Trajkovski, Presidente de la República de Macedonia, resultó muerto en un accidente aéreo. Se trata de una pérdida humana que no solo afecta a su familia y a la República de Macedonia, sino que también tendrá consecuencias políticas para la situación en la región. La nueva situación tras la ampliación abre una nueva era para los países del PEA. Nosotros pasaremos a ser los vecinos de al lado. El aumento de la asistencia técnica por parte del Parlamento Europeo a los Parlamentos de los países del PEA –como sucedió en el caso de los actuales países candidatos– supone una esperada contribución al potencial de desarrollo de esos países. Esta sería la respuesta apropiada a los desafíos del proceso de ampliación. La República de Croacia aprecia enormemente el apoyo del Parlamento Europeo y la comprensión que ha demostrado con respecto a sus esfuerzos por acercarse a la Unión Europea. Uno de los signos visibles de este apoyo fue la ratificación, por parte del Parlamento Europeo, del Acuerdo de Estabilización y Asociación, que se produjo solo un mes y medio después de su firma. Esto supuso un apoyo explícito a la República de Croacia, pero también un mensaje a los Estados miembros de la Unión Europea, para que inicien el proceso de ratificación en los Parlamentos nacionales. En sus resoluciones, el Parlamento Europeo ha acogido con satisfacción repetidamente la solicitud de adhesión a la Unión Europea de Croacia, demostrando así también su apoyo a los objetivos e intenciones de Croacia. Después del 1 de mayo de 2004, la Unión Europea tendrá 25 Estados miembros y un potencial humano de 450 millones de habitantes. ¡Las cifras son impresionantes! Sin embargo, no deberíamos olvidar que la unificación de Europa no se habrá completado hasta que todos los países del PEA se conviertan en Estados miembros de la Unión Europea y hasta que Europa esté unida dentro de sus límites geográficos. La única forma de acabar con la inestabilidad en el sureste de Europa es la adhesión a la Unión. Una vez que las fronteras que han provocado la reciente guerra sangrienta en el sureste de Europa hayan sido eliminadas, la cuestión de quién vive a cada lado de las fronteras será irrelevante. Solo una Europa unida es capaz de acabar con la guerra como una herramienta política para la resolución de conflictos y de llevar a los países de la región hacia un futuro más próspero. Por otra parte, la futura ampliación permitirá a la Unión Europea, basándose en la cooperación institucional de socios en igualdad de condiciones, desempeñar un papel importante y más activo en la escena internacional. Unida, Europa puede hacer frente a los desafíos económicos del Extremo Oriente o de los Estados Unidos. Una estructura sólida, integrada y unida puede hacer frente a los desafíos globales de los tiempos actuales, siendo el más importante de ellos la lucha contra el terrorismo, aunque también se incluyen la lucha contra el crimen organizado, la corrupción, el contrabando y el tráfico de drogas. Puede desempeñar un papel importante en el sistema de seguridad y paz mundiales, pero también ofrecer ayuda humanitaria, tecnológica y económica a los países y naciones que necesitan ayuda. Puede resultar apropiado, en este punto, decir algunas palabras acerca del contexto más general de la ampliación de la Unión. Me resulta difícil aceptar el concepto de una «nueva Europa» y una «vieja Europa», que mantiene la naturaleza conflictiva del proceso de ampliación de la Unión a los países en transición. En mi opinión, lo que estamos presenciando es la aparición de una «futura Europa» –esta descripción es mejor–, un concepto que en lugar de conducir a diferencias internas europeas y transatlánticas, crea una Unión Europea del futuro, basada en las buenas tradiciones de la «Europa del pasado». Esta «futura Europa» puede ofrecer a las democracias jóvenes al menos dos razones para unirse a ella : estabilidad política y competitividad económica. Para Croacia, estas dos razones son suficientes para disipar todas las dudas acerca de los beneficios de la unificación europea. La República de Croacia espera unirse a la Unión Europea pronto. Croacia siempre ha formado parte de Europa, cultural, histórica y geográficamente. Sin embargo, por circunstancias políticas, se distanció de ella durante un tiempo. Desarrollando nuevas normas, ahora estamos intentando construir Croacia sobre los valores de las naciones en las que la democracia, el Estado de derecho, la libertad de expresión, el respeto de los derechos de la minorías y los derechos humanos se consideran la herencia de las décadas pasadas. No consideramos la democracia como un logro estático, sino como un proceso continuo, como un avance constante hacia nuevos horizontes de libertad. Vemos a la Unión Europea como una familia de miembros diversos que trabajan todos juntos, una comunidad en la que se respetan los intereses de cada nación, mientras que la cooperación se desarrolla sobre la base de la solidaridad. Croacia desea enriquecer esta comunidad de valores con su propia identidad cultural, lingüística y nacional. Queremos vivir con ustedes en la coexistencia de la diversidad, pero también nos gustaría recordarles, alardeando un poco, que Croacia es uno de los pocos oasis de naturaleza ecológicamente preservada en la Europa de nuestros días. Esta tarde yo tenía que reunirme con Boris Trajkovski en una conferencia sobre inversión en Bosnia y Herzegovina. Con él y los Presidentes de otros Estados, estábamos trabajando en el programa de estabilización y reconciliación en el sureste de Europa. Boris no estará hoy con nosotros en Mostar, pero continuaremos trabajando. Esta será la mejor forma de continuar nuestro camino conjunto. No creo que este accidente afecte a los procedimientos futuros ni a la integración de la República de Macedonia en la Unión Europea. Croacia sigue de cerca varias discusiones a escala europea que sentarán las bases para la futura configuración de la Unión Europea. A pesar de que Croacia no participó en la Convención Europea, seguimos sus deliberaciones con gran interés. Del mismo modo, seguimos el trabajo de la Conferencia Intergubernamental. Estamos convencidos de que, a pesar de las dificultades, los Estados miembros superarán sus diferencias y llegarán a un acuerdo con respecto al Tratado Constitucional, que permitirá que la Unión Europea ampliada sea eficiente y capaz de responder a los desafíos a los que se enfrenta, obteniendo así un papel más activo e importante en la escena internacional. También esperamos que los acuerdos constitucionales permitan la integración sin problemas de los Estados que participen en futuras ampliaciones. También estamos muy interesados en los debates acerca de las próximas perspectivas financieras, que deberían reflejar realmente los objetivos estratégicos proclamados de la Unión Europea y permitir su plena aplicación. En particular, nos gustaría señalar la necesidad de asignar suficientes recursos financieros que permitan un acercamiento y la integración de los países que serán candidatos o nuevos Estados miembros. Croacia espera que, en este sentido, la Comisión Europea, el Parlamento Europeo y los actuales Estados miembros hagan gala de una visión a largo plazo. Creemos que el nuevo marco presupuestario y constitucional deberá reflejar la verdadera naturaleza del compromiso de incluir a todos los Estados europeos en la familia europea, garantizando así un nuevo avance del proyecto de integración europeo, que incluiría a Croacia, además de otros países del PEA. Como país que aspira a unirse a la Unión Europea en un futuro no lejano, la República de Croacia está interesada en unirse a una Unión sólida y efectiva, que satisfaga las demandas de todos sus ciudadanos. En esta Unión, el papel de los Parlamentos y la cooperación parlamentaria será de vital importancia. Como país candidato, Croacia confía en la capacidad institucional de la Unión para aceptar nuevos miembros en la próxima ronda de ampliación. Croacia también sigue con interés los debates entre la Unión Europea y la OTAN en materia de seguridad. Apreciamos enormemente la adopción de la estrategia de seguridad europea. Consideramos que esta estrategia permitirá a la Unión Europea hacer frente a las amenazas y a los desafíos globales, contribuyendo así al sistema de seguridad multilateral, así como a su implicación más activa en algunas partes del sureste de Europa. Apoyamos el multilateralismo efectivo, como un concepto que necesita ser reforzado en un mundo que se enfrenta a peligros y desafíos como los actuales. Me gustaría subrayar que la República de Croacia confía firmemente en el Parlamento Europeo, como una institución que apoyará su integración en la Unión Europea. Estoy convencido de que en su recomendación al Consejo relativa a la solicitud de adhesión a la Unión Europea por parte de Croacia, el Parlamento Europeo reconocerá el progreso conseguido por Croacia en el cumplimiento de los criterios de Copenhague y de otros criterios pertinentes, así como las reformas que se están llevando a cabo en el país. Estoy igualmente convencido de que la recomendación del Parlamento Europeo impulsará a las demás instituciones europeas y los Estados miembros a adoptar una postura positiva con respecto a la solicitud de Croacia. Me refiero en concreto al futuro dictamen de la Comisión Europea, que esperamos que se publique en primavera. Esto permitiría al Consejo Europeo tomar nuevas decisiones políticas estratégicas acerca de Croacia en el mes de junio. Naturalmente, las autoridades croatas y los ciudadanos de mi país esperan alcanzar la categoría de país candidato y que se abran las negociaciones para la adhesión. Señorías del Parlamento Europeo, inician ustedes la sesión final de su mandato. En junio habrá elecciones, en las que participarán la mayor parte de los ciudadanos de Europa. Su amplia participación contribuirá a reforzar la legitimidad democrática de la Unión Europea. Estoy convencido de que los ciudadanos de Croacia estarán pronto en condiciones de votar en las elecciones al Parlamento Europeo y de que los diputados croatas podrán ocupar sus escaños en el Parlamento Europeo. Aunque en términos numéricos no somos una nación grande, les traemos la alegría del Mediterráneo, los valores civilizados de Europa Central, la resistencia de las piedras y la serenidad de las llanuras eslavonas y, sobre todo, el corazón franco y noble y nuestra mano tendida ofreciendo amistad y cooperación. Deseamos, esperamos y sabemos que, en última instancia, prevalecerán las famosas palabras de Robert Schuman : «No unimos países, unimos pueblos». Es un gran placer para mí hablar ante ustedes, en nombre de la República de Croacia, en un momento importante para mi país, así como para el futuro de la Unión: se aproxima el día en el que caerán todas las barreras reales e imaginarias de Europa ; esta vez, esperamos, para siempre. Permítanme comenzar diciendo, de forma clara y resuelta: la adhesión a la Unión Europea es el principal objetivo de la política exterior de la República de Croacia. Me complace comprobar que todos los elementos de la autoridad del Estado han alcanzado un consenso político en esta cuestión: el Parlamento croata, el Gobierno y el Presidente de la República. Este objetivo se reafirmó en una resolución del Parlamento croata aprobada en diciembre de 2002 y, a continuación, en la solicitud de adhesión a la Unión Europea, presentada hace un año, en febrero de 2003. Este objetivo estratégico goza del apoyo de los partidos políticos y la opinión pública. Esto impone una obligación tanto mayor a los líderes políticos del país, así como a todos los estratos de la sociedad croata, cuya participación activa en este esfuerzo resulta vital. Nuestro objetivo es Europa, pero no solo la adhesión a la Unión Europea. Nuestro principal objetivo es alcanzar y mantener las normas que prevalecen en Europa. Somos plenamente conscientes de las dificultades que entraña este ajuste. Sin embargo, el ajuste es necesario, para que algún día Croacia pueda participar activamente en instituciones europeas como miembro de pleno derecho. La experiencia y la ayuda de otros Estados en este sentido será valiosísima. Al igual que algunos de los países que se convertirán pronto en Estados miembros de la Unión Europea de pleno derecho, Croacia ha conseguido su independencia y soberanía recientemente. Al igual que ellos, tuvo que enfrentarse al difícil y costoso proceso de la transición política, económica y social. Sin embargo, a diferencia de esos países, Croacia tuvo que enfrentarse, en su pasado reciente, a una guerra que le vino impuesta. Los estragos de la guerra han dejado profundas heridas, principalmente humanas, pero también en forma de enormes pérdidas materiales. Cientos de miles de personas se han visto forzadas a abandonar sus hogares y otras tantas se han quedado sin hogar. Así pues, Croacia tuvo que afrontar nuevos desafíos: la reconstrucción de edificios en cientos de ciudades, pueblos y aldeas, y la retirada de minas en miles de kilómetros cuadrados de tierra. Por otra parte, teníamos que conseguir algo que los miembros de la Unión afirmaron que resultaba especialmente importante: el establecimiento de la confianza, tolerancia y coexistencia que nos lleven a una reconciliación duradera. Esa era la tarea de lejos más difícil, dado que exigía que nosotros, los políticos, tomásemos decisiones y adoptásemos posturas claras y firmes. Quiero dejar muy claro que somos totalmente conscientes de nuestra responsabilidad de cumplir nuestras obligaciones. Estamos trabajando en la reforma de la administración pública, la armonización de la legislación y la implicación de todo nuestro potencial en el ajuste del sistema. Les aseguro que queremos cooperar con el Tribunal de La Haya y que queremos continuar impulsando el retorno de los refugiados, una reforma del poder judicial, la protección de las minorías y la cooperación regional. Muchos de ustedes conocen nuestras iniciativas bilaterales en relación con nuestros vecinos, así como nuestra participación activa en organizaciones regionales, como el Pacto de Estabilidad, la Iniciativa Adriático-Jónica, la Iniciativa Centroeuropea y la Cuatrilateral. Cada vez vemos esta tarea menos como una pesada carga y más como una labor en la que deberíamos trabajar con perseverancia, para ajustarnos a las normas europeas lo antes posible."@es12 ". Arvoisa puhemies arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, arvoisat tarkkailijat, haluan kiittää kutsusta ja mahdollisuudesta käyttää puheenvuoro Euroopan parlamentin täysistunnossa tänään. Tiedän teitä kiinnostavan kantamme Haagin tuomioistuimeen. Haluan todeta päättäväisesti ja yksiselitteisesti, että katsomme yhteistyön entisen Jugoslavian alueen kansainvälisen rikostuomioistuimen kanssa olevan kaikkien meidän entisessä Jugoslaviassa eläneiden edun mukaista. Tällainen yhteistyö tekee mahdolliseksi syyllisyyden yksilöimisen ja sodanaikaisiin rikoksiin syyllistyneiden saattamisen oikeuden eteen. Tämä on ainoa tapa päästä eroon kollektiivisesta syyllisyydestä, jossa yksilöiden tekemät rikokset painavat kokonaisen kansakunnan harteita. Tämän vuoksi on tärkeää saattaa oikeuteen kaikki rikoksiin syyllistyneet tai niihin jollain tavoin osallistuneet, ja lopettaa kokonaisten kansakuntien syyllistäminen. Odotan, että oikeusjärjestelmän uudistuksen jälkeen kroatialaiset tuomioistuimet voivat ratkaista sotarikostapauksia. Uskon, että piakkoin kaikki ratkaisematta olevat tapaukset voidaan käsitellä kroatialaisissa tuomioistuimissa. Pakolaisten ja kodittomien tilanne on edelleen erittäin vaikea. Kroatia käyttää hyväkseen kaikki keinot heidän kotiinpaluunsa mahdollistamiseksi riippumatta heidän etnisestä alkuperästään. Koska Kroatia on siirtymävaiheessa oleva valtio, heidän kotiinpaluunsa aiheuttaa sille paljon vaikeuksia. Rakennusten uudelleen rakentaminen, joka on välttämätön ennakkoedellytys heidän paluulleen, ei etene niin nopeasti kuin toivoisimme. Valtio on osoittanut rahaa jälleenrakentamiseen, mutta se ei vielä riitä. Palaajat tarvitsevat asuntojen lisäksi myös työtä, jotta voivat elättää itsensä ja perheensä. Yhdessä kansainvälisen yhteisön edustajien kanssa Kroatian hallitus on käynnistänyt Serbian kansalaisten paluuohjelmia. Kroatia sekä Bosnia ja Hertsegovina ovat sopineet toimenpiteistä pakolaisten ja siirtymään joutuneiden paluun nopeuttamiseksi. Joillakin aloilla on menestytty ja olemme siitä oikeutetusti ylpeitä. Yksi tällainen ala on alueellinen yhteistyö. Kahdenvälisellä tasolla olemme viime vuosina normalisoineet suhteemme Serbiaan ja Montenegroon. Meillä on kahdenvälisen yhteistyön järjestelmiä Bosnian ja Hertsegovinan kanssa ja käymme tiivistä poliittista vuoropuhelua alueen kaikkien muiden valtioiden kanssa. Myös taloudellinen yhteistyö on edistynyt viime vuosina. Viisumijärjestelmää useimpien alueen valtioiden kesken on kevennetty ihmisten, tavaroiden ja palveluiden liikkumisen helpottamiseksi. Vaikka olemmekin optimistisia, olemme tietoisia alueen poliittisista ja turvallisuutta koskevista haasteista. Ainoa tapa niiden ratkaisemiseksi on nähdäkseni demokraattisesti valittujen Eurooppaan myönteisesti suhtautuvien hallitusten työ. Kauniit lupaukset Euroopalle eivät kuitenkaan riitä. Tärkeämpää kuin mikään muu on osoittaa tämä suuntautuminen toimin ja sitoutumalla Euroopan demokraattisiin normeihin. Kroatian esimerkki vakaana valtiona tällä alueella osoittaa tämän todeksi. Kaakkois-Euroopan valtioiden entistä läheisemmällä yhteistyöllä Euroopan unionin kanssa on myönteinen vaikutus koko alueen vakauteen. Kroatian tasavalta on valmis toimimaan aktiivisesti alueella ja välittämään kokemuksiaan muille valtioille. Lähes neljä vuotta sitten pidetty Zagrebin huippukokous oli alueen kannalta merkittävä käännekohta. Edellisen vuoden Thessalonikin huippukokous ja hyväksytyt asiakirjat vahvistivat vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien valtioiden eurooppalaisen tulevaisuuden. Mekin kannatamme kaikkia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi otettuja askeleita. Uudet välineet ja mekanismit, kuten eurooppalaiset kumppanuudet, ystävyysohjelmat, Taiex ja osallistuminen yhteisön ohjelmiin, jotka nyt ovat vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien valtioiden ulottuvilla, täydentävät Cards-ohjelman toimia. Nämä välineet ovat Euroopan unionin jäsenyyttä toivoville maille olennaista ja tervetullutta apua, ja Kroatia on valmis hyödyntämään niitä ja muita liittymistä edeltäviä välineitä parhaansa mukaan. Voin ilokseni todeta, että Euroopan parlamentin ja alueen valtioiden väliset suhteet ovat vahvistuneet puhemies Coxin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuviin valtioihin syksyllä 2003 tekemän vierailun jälkeen. Kroatian tasavalta on erityisen kiitollinen puhemies Coxille vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien valtioiden kutsumisesta osallistumaan helmikuussa Budapestissa järjestettyyn parlamentin puhemiesten konferenssiin. Katsomme, että osallistumisemme konferenssiin on merkki siitä, että laajentumisprosessi jatkuu vielä tämän vuoden toukokuun ensimmäisen päivän jälkeen. Kroatia on alusta alkaen ajanut erillistä lähestymistapaa, toisin sanoen valtion omien ansioiden arvioimista. Uskomme Kroatian esimerkin ja sen nopeutuneen edistymisen kohti EU-jäsenyyttä kannustavan muitakin eteläisen Euroopan valtioita käymään käsiksi niihin keskeisiin kysymyksiin, jotka vielä ovat esteenä Euroopan unionin jäsenyydelle. Euroopan parlamentti tekee piakkoin päätöksen suhteista Kaakkois-Eurooppaan vastaavan valtuuskuntansa tulevaisuudesta. Haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ilmaistakseni varauksettoman kannatuksemme erityisen yhteistyöstä Kroatian tasavallan kanssa vastaavan valtuuskunnan perustamiselle. Katson, että tällainen valtuuskunta olisi perustettava Euroopan parlamentin vaalien jälkeen. Tällaisella päätöksellä vahvistettaisiin Kroatian tasavallan ja EU:n välisille suhteille uusi ja aiempaa edistyneempi taso. Se auttaisi myös tehostamaan Kroatian parlamentin ja Euroopan parlamentin välistä vuoropuhelua. Toivomme todella, että suhteista nykyisiin ehdokasvaltioihin saatuja kokemuksia hyödynnetään päätettäessä Euroopan parlamentin vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien valtioiden valtuuskuntien tulevaisuudesta. Valitettavasti minun on aluksi kerrottava huonoja uutisia. Makedonian presidentti Boris Trajkovski sai aamulla surmansa lento-onnettomuudessa. Inhimillinen menetys kohtasi hänen perhettään ja Makedonian tasavaltaa, mutta tällä on myös poliittisia seurauksia tilanteeseen alueella. Laajentumisen jälkeinen uusi tilanne aloittaa uuden aikakauden vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvissa valtioissa. Meistä tulee lähinaapureita. Euroopan parlamentin lisääntyvä tekninen tuki vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvien valtioiden parlamenteille – kuten nykyisille ehdokasvaltioillekin aikanaan – on tervetullut apu näiden valtioiden kehityspotentiaalin parantamiseksi. Tämä olisi asianmukainen vastaus laajentumisprosessin haasteisiin. Kroatian tasavalta pitää arvossa Euroopan parlamentin tukea ja sen osoittamaa ymmärtämystä valtion pyrkimyksille lähentyä Euroopan unionia. Yksi tuen nähtävistä merkeistä oli se, että Euroopan parlamentti ratifioi vakautus- ja assosiaatiosopimuksen vain puolentoista kuukauden kuluttua sen allekirjoittamisesta. Tämä oli selvä ilmaus tuesta Kroatian tasavallalle, mutta se oli myös viesti EU:n jäsenvaltioille, jotta nämä aloittaisivat ratifiointiprosessin kansallisissa parlamenteissa. Euroopan parlamentti on toistuvasti ilmaissut päätöslauselmissaan kannattavansa Kroatian EU-jäsenyyshakemusta ja osoittanut näin tukensa Kroatian aikomuksille ja tavoitteille. Euroopan unionissa on 1. toukokuuta 2004 alkaen 25 jäsenvaltiota ja 450 miljoonaa asukasta. Luvut ovat vaikuttavia! Meidän ei kuitenkaan pidä unohtaa, että Euroopan yhdentyminen ei ole päättynyt, ennen kuin kaikki vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat valtiot ovat Euroopan unionin jäseniä ja Eurooppa on yhdentynyt maantieteellisten rajojensa sisällä. Kaakkois-Euroopan epävakaus voidaan poistaa vain EU:n jäsenyyden kautta. Kun Kaakkois-Euroopan verisen sodan aiheuttaneet rajat poistetaan, tulee kysymys siitä, kuka milläkin puolen rajaa asuu, täysin merkityksettömäksi. Vain yhdentynyt Eurooppa voi estää sen, ettei sotaa käytettäisi poliittisena konfliktien ratkaisuvälineenä, ja ohjata alueen valtiot kohti vauraampaa tulevaisuutta. Toisaalta tuleva laajentuminen antaa Euroopan unionille mahdollisuuden entistä merkittävämpään ja aktiivisempaan kansainväliseen asemaan yhdenvertaisten kumppanien institutionaalisen yhteistyön perusteella. Yhdistyneenä Eurooppa voi vastata Kaukoidän ja Yhdysvaltojen taloudellisiin haasteisiin. Voimakas, yhdentynyt ja yhtenäinen Eurooppa voi vastata tämän hetken globaaleihin haasteisiin, joista tärkein on terrorismin torjuminen, mutta joita ovat myös järjestäytyneen rikollisuuden, korruption, salakuljetuksen ja huumekaupan torjuminen. Euroopalla on merkittävä tehtävä maailman rauhan ja turvallisuuden järjestelmässä, mutta se pystyy myös tarjoamaan humanitaarista, teknistä ja taloudellista apua sitä tarvitseville valtioille ja kansakunnille. Tässä vaiheessa voi olla syytä sanoa muutama sana unionin laajentumisen laajemmasta yhteydestä. Minun on vaikea hyväksyä uuden ja vanhan Euroopan käsitteitä, joilla pidetään yllä käsitystä siirtymävaiheessa oleviin valtioihin kohdistuvan EU:n laajentumisprosessin ristiriitaisesta luonteesta. Minusta me todistamme nyt tulevaisuuden Euroopan syntymää – minusta se on parempi kuvaus – sellaista rakennetta, joka Euroopan sisäisten ja Atlantin välisten eroavaisuuksien sijaan perustuu tulevaisuuden Euroopan rakentamiseen menneisyyden Euroopan hyvien perinteiden pohjalta. Tulevaisuuden Eurooppa tarjoaa nuorille demokratioille ainakin kaksi hyvää syytä liittyä siihen: poliittisen vakauden ja taloudellisen kilpailukyvyn. Kroatian kannalta nämä kaksi syytä ovat riittäviä poistamaan kaikki epäilykset Euroopan yhdentymisen hyödyllisyydestä. Kroatian tasavalta olettaa liittyvänsä pian Euroopan unioniin. Kroatia on aina ollut osa Eurooppaa – kulttuurisesti, historiallisesti ja maantieteellisesti. Poliittisten olosuhteiden vuoksi se kuitenkin etääntyi Euroopasta joksikin aikaa. Uusia normeja kehittämällä me pyrimme nyt rakentamaan Kroatiaa niiden valtioiden arvojen pohjalta, joissa demokratiaa, oikeusvaltiota, sananvapautta, vähemmistöjen oikeuksien kunnioittamista ja ihmisoikeuksia pidetään viime vuosikymmenten perintönä. Emme pidä demokratiaa staattisena saavutuksena vaan pikemminkin jatkuvana prosessina, jatkuvana etenemisenä kohti vapauden uutta taivaanrantaa. Me suhtaudumme Euroopan unioniin erilaisten jäsenien muodostamana perheenä, joka tekee yhdessä työtä, yhteisönä, jossa jokaisen kansakunnan etuja kunnioitetaan solidaarisuuteen perustuvaa yhteistyötä samalla kehittäen. Kroatia toivoo voivansa rikastuttaa tätä arvojen yhteisöä omalla kulttuurisella, kielellisellä ja kansallisella identiteetillään. Toivomme rinnakkaiseloa erilaisuudessa, mutta haluamme myös muistuttaa teitä hiukan ylpeillen siitä, että Kroatia on yksi harvoista ekologisesti suojatun luonnon keitaista nyky-Euroopassa. Minun oli määrä tavata Boris Trajkovski iltapäivällä investointikonferenssissa Bosnia ja Herzegovinassa. Työskentelimme hänen ja muiden valtioiden presidenttien kanssa Kaakkois-Euroopan vakauttamisen ja sovittelun ohjelman parissa. Boris ei ole mukanamme tänään Mostarissa, mutta me jatkamme työtä. Se on paras tapa jatkaa yhteistä matkamme. En usko onnettomuuden vaikuttavan tuleviin menettelyihin tai Makedonian tasavallan yhdentymiseen EU:hun. Kroatia seuraa tiiviisti Euroopan eri tasoilla käytäviä keskusteluja Euroopan unionin tulevasta muodosta. Vaikka Kroatia ei osallistunutkaan Eurooppa-valmistelukunnan toimintaan, me seurasimme sen käymää keskustelua mielenkiinnolla. Seurasimme myös hallitustenvälisen konferenssin työtä. Olemme vakuuttuneita siitä, että vaikeuksista huolimatta jäsenvaltiot pystyvät ratkaisemaan erimielisyytensä ja pääsevät sopimukseen perustuslaillisesta sopimuksesta, jolla Euroopan unionista tehdään tehokas ja kykeneväinen vastaamaan kohtaamiinsa haasteisiin ja jolla näin turvataan unionin entistä aktiivisempi ja merkittävämpi kansainvälinen asema. Toivomme myös, että perustuslailliset järjestelyt mahdollistavat tuleviin laajentumisiin osallistuvien valtioiden sujuvan yhdentymisen. Olemme myös hyvin kiinnostuneina seuranneet seuraavia rahoitusnäkymiä koskevaa keskustelua, sillä niissä olisi todella kuvastuttava Euroopan unionin julkilausutut strategiset tavoitteet, joiden täysimääräisen täytäntöönpanon olisi oltava mahdollista. Haluamme erityisesti korostaa tarvetta osoittaa riittävästi varoja uusien jäsenvaltioiden tai uusien ehdokasvaltioiden lähentymisen ja yhdentymisen helpottamiseksi. Kroatia toivoo, että Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja nykyiset jäsenvaltiot osoittavat tässä yhteydessä kaukonäköisyyttä. Katsomme, että uuden perustuslaillisen ja talousarviota koskevan kehyksen on vastattava todellista sitoutumista kaikkien Euroopan valtioiden sisällyttämiseksi eurooppalaiseen perheeseen, mikä takaisi Euroopan yhdentymishankkeen edistymisen myös Kroatiassa ja muissa vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvissa valtioissa. Kroatian tasavalta toivoo voivansa lähitulevaisuudessa liittyä Euroopan unioniin, ja sen edun mukaista on liittyä vahvaan ja tehokkaaseen unioniin, joka vastaa kaikkien kansalaisten vaatimuksia. Tällaisessa unionissa parlamenttien ja parlamentaarisen yhteistyön merkitys korostuu. Ehdokasmaana Kroatia varautuu unionin institutionaaliseen kykyyn hyväksyä uusia jäseniä laajentumisen seuraavalla kierroksella. Kroatia seuraa mielenkiinnolla myös Euroopan unionin ja Naton välistä turvallisuuskeskustelua. Arvostamme suuresti eurooppalaisen turvallisuusstrategian hyväksymistä. Pidämme sitä strategiana, joka antaa Euroopan unionille mahdollisuuden vastata uhkiin ja globaaleihin haasteisiin ja osallistua näin monenväliseen turvallisuusjärjestelmään. Näemme sen myös Euroopan unionin mahdollisuutena entistä aktiivisempaan osallistumiseen joissakin Kaakkois-Euroopan osissa. Kannatamme tehokasta monenvälistä toimintaa käsitteenä, jota on edelleen vahvistettava maailmassa, joka kohtaa tämän hetkisiä vaaroja ja haasteita. Haluan korostaa, että Kroatian tasavalta luottaa vahvasti Euroopan parlamenttiin sen EU:hun yhdentymistä kannattavana toimielimenä. Olen vakuuttunut siitä, että Kroatian EU-jäsenyyshakemusta koskevassa suosituksessaan neuvostolle Euroopan parlamentti tunnustaa Kroatian edistymisen Kööpenhaminan kriteerien ja muiden merkittävien kriteerien täyttymisessä ja maassa tapahtuvat uudistukset. Olen yhtä vakuuttunut siitä, että Euroopan parlamentin suositukset kannustavat myös muita toimielimiä ja jäsenvaltioita omaksumaan myönteisen kannan Kroatian hakemukseen. Viittaan nyt Euroopan komission tulevaan lausuntoon, jonka toivomme sen julkaisevan keväällä. Näin Eurooppa-neuvosto voisi tehdä kesäkuussa Kroatiaa koskevia uusia strategisia päätöksiä. Kroatian viranomaiset ja kotimaani kansalaiset toivovat luonnollisesti ehdokkuutta ja liittymisneuvottelujen käynnistämistä. Arvoisat Euroopan parlamentin jäsenet, aloitatte vaalikautenne viimeistä istuntokautta. Kesäkuun vaaleihin osallistuu suurin osa Euroopan kansalaisista. Heidän laaja osallistumisensa auttaisi vahvistamaan Euroopan unionin demokraattista legitimiteettiä. Olen vakuuttunut siitä, että Kroatian kansalaiset voivat pian äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja että kroatialaiset Euroopan parlamentin jäsenet saavat paikkansa Euroopan parlamentissa. Vaikka emme ole väkimäärältämme suuri valtio, tuomme mukanamme välimerellistä iloa, Keski-Euroopan sivistyneitä arvoja, peruskallion lujuutta, slaavilaisten tasankojen seesteisyyttä ja ennen kaikkea avoimen ja ylevän tunteemme sekä sylin avoimena yhteistyölle ja ystävyydelle. Toivomme, uskomme ja tiedämme, että loppujen lopuksi Robert Schumanin kuuluisat sanat pätevät yhä: emme yhdistä valtioita vaan kansoja. Minulla on suuri ilo puhua teille Kroatian tasavallan puolesta kotimaani ja EU:n tulevaisuuden kannalta merkittävänä aikana: se päivä lähestyy, jolloin kaikki todelliset ja kuvitteelliset esiriput revitään Euroopassa – toivoaksemme tällä kertaa lopullisesti. Sanon sen nyt aluksi selkeästi ja päättäväisesti: Kroatian tasavallan pääasiallinen ulkopoliittinen tavoite on EU-jäsenyys. Olen iloinen voidessani todeta, että kaikki valtion viranomaiset ovat päässeet tästä poliittiseen yhteisymmärrykseen: Kroatian parlamentti, hallitus ja tasavallan presidentti. Tavoite vahvistettiin Kroatian parlamentin joulukuussa 2002 antamassa päätöslauselmassa, minkä jälkeen vuosi sitten, helmikuussa 2003 toimitettiin EU:n jäsenyyshakemus. Poliittiset puolueet ja kansalaiset kannattavat strategista tavoitettamme. Tämä velvoittaa yhä enemmän valtion poliittista johtoa sekä kroatialaisen yhteiskunnan kaikkia kansanosia, joiden aktiivinen osallistuminen näihin pyrkimyksiin on ratkaisevan tärkeää. Tavoitteenamme on Eurooppa, mutta ei pelkästään EU:n jäsenyys. Ensisijainen tavoitteemme on Euroopassa vallalla olevien normien saavuttaminen ja ylläpitäminen. Olemme täysin tietoisia tähän mukautukseen liittyvistä vaikeuksista. Mukautus on kuitenkin tarpeen, jotta Kroatia voi jonakin päivänä aktiivisesti osallistua eurooppalaisten toimielinten toimintaan tasavertaisena jäsenenä. Muiden valtioiden kokemukset ja apu osoittautuvat tässä korvaamattoman arvokkaaksi. Joidenkin piakkoin EU:n jäseniksi tulevien valtioiden tavoin Kroatia on saavuttanut itsenäisyyden ja suvereeniuden vasta hiljattain. Muiden valtioiden tavoin se on joutunut käymään läpi vaativan ja kalliin poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen siirtymän. Toisin kuin muut valtiot Kroatia on kuitenkin lähimenneisyydessä joutunut kokemaan myös sodan. Sodan tuhot ovat jättäneet syviä haavoja – ensisijaisesti ihmisiin, mutta myös aineelliset menetykset ovat olleet valtavia. Sadat tuhannet ihmiset ovat joutuneet jättämään kotinsa ja yhtä monet ovat joutuneet kodittomiksi. Kroatia oli näin tilanteessa, jossa se joutui kohtaamaan uusia haasteita: satoja kaupunkeja ja kyliä on rakennettava uudelleen ja tuhansia neliökilometrejä on raivattava miinoista. Lisäksi meidän oli saavutettava jotakin, mitä EU:n jäsenvaltiot korostivat aivan erityisen tärkeänä: meidän oli luotava uskoa ja luottamusta, suvaitsevaisuutta sekä pysyvään sovintoon johtava rinnakkaiselo. Tämä oli kaikista vaikein tehtävä, sillä meidän poliitikkojen oli selkeästi ja tiukasti valittava kantamme ja tehtävä päätöksiä. Haluan tehdä selväksi, että olemme täysin tietoisia velvoitteittemme täyttämisen merkityksestä. Työskentelemme kaikin voimin julkishallinnon uudistuksen, lainsäädännön yhdenmukaistamisen sekä järjestelmämme mukauttamisen edistämiseksi.. Vakuutan teille, että haluamme toimia yhteistyössä Haagin tuomioistuimen kanssa ja että haluamme jatkaa työtä pakolaisten kotipaluun edistämiseksi, oikeuslaitoksen uudistamiseksi, vähemmistöjen suojelemiseksi ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi. Monet teistä tuntevat kahdenväliset aloitteemme, jotka koskevat suhteita naapureihimme sekä aktiivista osallistumistamme alueellisiin organisaatioihin, kuten vakauttamissopimukseen, Adrianmeren-Joonianmeren aloitteeseen, Keski-Euroopan aloitteeseen ja neljän valtion väliseen aloitteeseen. Koemme tehtävän yhä vähemmän raskaana taakkana ja yhä enemmän tehtävänä, jonka eteen meidän on tehtävä työtä saavuttaaksemme eurooppalaiset normit mahdollisimman pian."@fi5 ". - Monsieur le Président Mesdames et Messieurs les Parlementaires européens, Mesdames et Messieurs les observateurs, je tiens à vous remercier de votre invitation et de l’occasion qui m’est offerte de m’adresser aujourd’hui au Parlement européen réuni en session plénière. Je sais que vous vous intéressez à notre position vis-à-vis du Tribunal de La Haye. Je tiens à affirmer résolument et sans équivoque que nous considérons que la coopération avec le TPIY est dans l’intérêt de tous ceux qui vivent sur le territoire de l’ex-Yougoslavie. Une telle coopération permet d’individualiser les culpabilités et de poursuivre des individus pour les crimes commis durant la guerre. C’est la seule manière de mettre fin à la pratique consistant à proclamer une culpabilité collective, les crimes commis par des individus se trouvant rejetés sur l’ensemble d’une nation. Il importe par conséquent de traduire devant la justice toutes les personnes qui ont commis des crimes ou y ont participé d’une manière ou d’une autre, mettant ainsi un terme aux accusations portées à l’encontre de nations entières. J’espère qu’une fois la réforme de l’appareil judiciaire accomplie, les tribunaux croates seront prêts à organiser des procès pour crimes de guerre. Je crois que tous les cas non encore traités le seront bientôt devant des juridictions croates. Le sort des réfugiés et des personnes déplacées reste encore pénible. En ce qui concerne leur retour, la Croatie profite de chaque occasion pour assurer le retour en République de Croatie, quelle que soit leur origine ethnique. Mais en tant que pays en pleine transition, la Croatie est confrontée à de nombreux problèmes provoqués par ces retours. La reconstruction des bâtiments, qui est une condition préalable nécessaire au retour, n’avance pas aussi vite que nous le souhaiterions. L’État a fourni les montants nécessaires à la reconstruction des bâtiments, mais cela n’est pas suffisant. Les personnes qui reviennent au pays n’ont pas seulement besoin d’un logement, mais aussi d’un emploi, afin de pouvoir subvenir à leurs besoins et à ceux de leurs familles. Le gouvernement croate, ainsi que les représentants de la communauté internationale, s’est engagé dans des programmes de retour destinés aux citoyens de nationalité serbe. La Croatie et la Bosnie-Herzégovine ont adopté en commun des mesures visant à accélérer le retour des réfugiés et des personnes déplacées. Il existe des domaines où des succès ont été obtenus, et nous avons tout lieu d’en être fiers. L’un de ces domaines est la coopération régionale. Sur le plan bilatéral, nous avons normalisé, ces dernières années, nos relations avec la Serbie et le Monténégro. Nous avons des plans de coopération bilatérale avec la Bosnie-Herzégovine, et nous sommes engagés dans un dialogue politique intensif avec tous les autres pays de la région. La coopération économique a également fait des progrès ces dernières années. Afin de faciliter les flux de personnes, de marchandises et de services, le régime des visas a été libéralisé avec la plupart des pays de la région. Bien qu’étant optimistes, nous sommes conscients des défis politiques et de sécurité dans la région. La seule manière de les aborder que je puisse envisager est de le faire via des gouvernements démocratiquement élus à orientation pro-européenne. Les belles paroles au sujet de l’Europe ne suffisent pas. Il est plus que tout nécessaire de prouver cette orientation au moyen de l’action et de l’engagement vis-à-vis des normes démocratiques européennes. L’exemple de la Croatie, pays stable de la région, démontre ce point. Une coopération plus étroite des pays d’Europe du Sud-Est avec l’Union européenne aura un effet positif sur la stabilité de la région tout entière. La République de Croatie est prête à jouer un rôle actif dans la région et à communiquer son expérience à d’autres pays. Le sommet de Zagreb, qui a eu lieu il y a presque quatre ans, a été un tournant pour la région. Le sommet de Thessalonique de l’année dernière et les documents qui ont été adoptés lors de ce sommet affirmaient l’avenir européen des pays participant au processus de stabilisation et d’association. Nous soutenons nous aussi toutes les démarches entreprises afin de réaliser les objectifs affirmés. Les nouveaux instruments et mécanismes, tels que les partenariats européens, les jumelages, Taiex, et la participation aux programmes communautaires maintenant accessibles aux pays participant au processus de stabilisation et d’association, compléteront les efforts existants dans le cadre du programme CARDS. De tels instruments représentent une aide essentielle et bienvenue pour ceux qui aspirent à devenir membres de l’Union européenne, et la République de Croatie est disposée à faire le meilleur usage de ces instruments, ainsi que d’autres instruments préalables à l’adhésion. En ce qui concerne le Parlement européen, je suis heureux de constater que les relations entre ce Parlement et les pays de la région se sont intensifiées à la suite de la visite du président Cox dans les pays du processus de stabilisation et d’association à l’automne 2003. La République de Croatie est particulièrement reconnaissante au président Cox de l’invitation qu’il a adressée à ces pays à participer à la conférence des présidents de parlements qui s’est tenue à Budapest en février. Nous considérons notre participation à cette conférence comme un signal signifiant que le processus d’élargissement se poursuivra après le 1er mai de cette année. Dès le début, la Croatie a défendu une approche par pays, c’est-à-dire sur la base d’une évaluation des mérites propres à chaque pays. Nous croyons que l’exemple de la Croatie et de ses progrès accélérés vers l’adhésion à l’Union européenne encouragera d’autres pays du sud de l’Europe à s’attaquer aux questions clés qui constituent à l’heure actuelle un obstacle sur leur chemin vers l’Union européenne. Le Parlement européen prendra prochainement une décision sur l’avenir de la délégation chargée des relations avec les pays d’Europe du Sud-Est. J’aimerais profiter de l’occasion pour exprimer notre soutien sans réserve à l’établissement d’une délégation spécifique du Parlement européen pour la coopération avec la République de Croatie. J’espère qu’une telle délégation sera mise en place après l’élection du nouveau Parlement européen. Cette décision confirmerait un nouveau stade, avancé, des relations entre la République de Croatie et l’Union européenne. Elle aiderait également à intensifier le dialogue entre le parlement croate et le Parlement européen. Nous avons grand espoir que l’expérience des relations avec les actuels pays candidats sera utilisée pour prendre des décisions quant à l’avenir des délégations du Parlement européen dans les pays participant au processus de stabilisation et d’association. Hélas, je dois débuter mon introduction par l’annonce d’une triste nouvelle. Ce matin, M. Boris Trajkovski, président de la République de Macédoine, a été tué dans un accident d’hélicoptère. C’est là une perte humaine qui ne touchera pas seulement sa famille et la République de Macédoine, mais aura également des conséquences politiques sur la situation dans la région. La nouvelle situation consécutive à l’élargissement ouvre une nouvelle ère pour les pays du processus de stabilisation et d’association. Nous deviendrons alors des voisins immédiats. L’assistance technique accrue apportée par le Parlement européen aux parlements des pays participant au processus de stabilisation et d’association - et qui était déjà d’usage dans le cas des actuels pays candidats - est une contribution au potentiel de développement de ces pays, que nous saluons. Ce serait la réponse appropriée aux défis du processus d’élargissement. La République de Croatie tient en haute estime le soutien du Parlement européen et la compréhension dont il a fait preuve pour ses efforts de rapprochement vis-à-vis de l’Union européenne. L’un des signes visibles de ce soutien a été la ratification par le Parlement européen de l’accord de stabilisation et d’association, qui a eu lieu un mois et demi seulement après sa signature. Cela impliquait un soutien explicite à la République de Croatie, mais il s’agissait également d’un message à l’adresse des États membres de l’Union européenne en vue d’un lancement du processus de ratification par les parlements nationaux. Dans ses résolutions, le Parlement a salué à plusieurs reprises la candidature de la Croatie à l’adhésion à l’Union européenne, montrant aussi, de cette façon, son soutien aux intentions et aux objectifs de la Croatie. A partir du 1er mai 2004, l’Union européenne comptera 25 États membres et un potentiel humain de 450 millions d’habitants. Les chiffres sont impressionnants! Mais nous ne devons pas oublier que l’unification de l’Europe ne sera pas achevée tant que tous les pays participant au processus de stabilisation et d’association ne seront pas devenus membres de l’Union européenne et tant que l’Europe ne sera pas unie dans ses frontières géographiques. La seule manière de remédier à l’instabilité de l’Europe du Sud-Est est l’adhésion à l’Union européenne. Une fois que les frontières qui ont provoqué cette récente guerre sanguinaire en Europe du Sud-Est auront été supprimées, la question de savoir qui habite de quel côté des frontières deviendra sans objet. Seule une Europe unie est capable d’éliminer la guerre en tant qu’outil politique de résolution des conflits et de guider les pays de la région vers un avenir plus prospère. D’autre part, cet élargissement imminent permettra à l’Union européenne, en se basant sur la coopération institutionnelle de partenaires égaux, de jouer un rôle important et plus actif sur la scène internationale. Unie, l’Europe peut faire face aux défis économiques venus d’Extrême-Orient ou des États-Unis. Si elle est une structure forte, intégrée et unie, elle peut affronter les défis mondiaux de l’ère actuelle, dont le plus important est la lutte contre le terrorisme, mais qui comprennent aussi la lutte contre le crime organisé, la corruption, la contrebande et le trafic de drogue. Elle peut jouer un rôle important dans le système de paix et de sécurité mondiale, mais aussi offrir une aide humanitaire, technologique et économique aux pays et aux nations qui ont besoin d’aide. Il serait sans doute justifié de dire à présent quelques mots du contexte plus large de l’élargissement de l’Union. Je trouve qu’il est difficile d’admettre le concept d’une "nouvelle Europe" et d’une "vieille Europe", qui ne fait qu’entretenir la nature conflictuelle du processus d’élargissement de l’Union européenne vers les pays en phase de transition. J’estime personnellement que nous assistons à l’émergence d’une "Europe naissante" - c’est là une meilleure définition; un concept qui, au lieu d’entraîner des différenciations intraeuropéennes et transatlantiques, construit une Union européenne du futur fondée sur les bonnes traditions de l’"Europe du passé". Cette "Europe naissante" peut offrir aux jeunes démocraties au moins deux bonnes raisons de venir la rejoindre: la stabilité politique et la compétitivité économique. Pour la Croatie, ces deux raisons sont suffisantes pour dissiper tous les doutes au sujet des avantages de l’unification européenne. La République de Croatie espère rejoindre bientôt l’Union européenne. La Croatie a toujours fait partie intégrante de l’Europe - culturellement, historiquement et géographiquement. Mais, à la suite de circonstances politiques, elle s’en est distancée pendant un certain laps de temps. En élaborant de nouvelles normes, nous essayons à présent de construire la Croatie sur les valeurs des nations dans lesquelles la démocratie, l’État de droit, la liberté d’expression, le respect des droits des minorités et les droits de l’homme sont considérés comme un héritage des décennies passées. Nous ne considérons pas la démocratie comme un niveau statistique d’achèvement, mais plutôt comme un processus continu, comme un progrès constant vers de nouveaux horizons de liberté. Nous regardons vers l’Union européenne comme vers une famille faite de divers membres qui travaillent tous ensemble, une communauté au sein de laquelle les intérêts de chaque nation sont respectés, la coopération étant basée sur la solidarité. La Croatie souhaite venir enrichir cette communauté de valeurs de sa propre identité culturelle, linguistique et nationale. Nous désirons vivre avec vous dans le cadre d’une coexistence de la diversité, mais nous aimerions vous rappeler également, avec une certaine fierté, que la Croatie est une des rares oasis de nature écologiquement préservée dans l’Europe d’aujourd’hui. Cet après-midi, j’étais censé rencontrer Boris Trajkovski à une conférence sur les investissements en Bosnie-Herzégovine. Nous travaillions avec lui et les présidents d’autres États sur le programme de stabilisation et de réconciliation en Europe du Sud-est. Boris ne sera pas avec nous aujourd’hui à Mostar, mais nous continuerons ce travail. Ce sera la meilleure manière de poursuivre notre voie commune. Je ne crois pas que cet accident affectera les futures procédures ni l’intégration de la République de Macédoine dans l’Union européenne. La Croatie suit de près les différentes discussions qui se déroulent au niveau européen et qui formeront le socle de la future structure de l’Union européenne. Même si la Croatie n’a pas pris part à la Convention sur l’avenir de l’Europe, nous avons suivi ses délibérations avec grand intérêt. De même, nous avons suivi les travaux de la Conférence intergouvernementale. Nous sommes convaincus qu’en dépit des difficultés, les États membres surmonteront leur différences et parviendront à un accord sur le Traité constitutionnel qui rendra l’Union européenne élargie à la fois efficace et capable de répondre aux défis auxquels elle doit faire face, lui garantissant ainsi un rôle plus actif et plus important sur la scène internationale. Nous espérons aussi que les dispositions de cette Constitution permettront une intégration sans heurts des États qui feront partie des élargissements ultérieurs. Nous suivons également avec beaucoup d’intérêt les discussions portant sur les perspectives financières immédiates, qui devraient refléter véritablement les objectifs stratégiques proclamés de l’Union européenne et permettre leur mise en œuvre pleine et entière. Nous souhaiterions notamment souligner la nécessité d’allouer des ressources financières adéquates permettant un rapprochement avec les pays qui seront les futurs candidats, ou les futurs États membres, ainsi que l’intégration de ces pays. La Croatie espère qu’à cet égard, la Commission européenne, le Parlement européen et les États membres actuels feront preuve d’une vision à long terme. Nous estimons que le nouveau cadre constitutionnel et budgétaire doit refléter la vraie nature de l’engagement consistant à inclure tous les États européens dans la famille européenne, assurant ainsi les progrès ultérieurs du projet d’intégration européenne, qui inclurait la Croatie, ainsi que d’autres pays relevant du processus de stabilisation et d’association. En tant que pays aspirant à adhérer à l’Union européenne dans un avenir pas trop lointain, la République de Croatie a intérêt à rejoindre une Union forte et efficace qui répondra aux exigences de tous ses citoyens. Dans une telle Union, le rôle des Parlements et de la coopération parlementaire revêtira une importance vitale. En tant que pays candidat, la Croatie compte sur la capacité institutionnelle de l’Union à accepter de nouveaux membres lors de la prochaine phase de l’élargissement. La Croatie suit également avec intérêt les discussions entre l’Union européenne et l’OTAN sur les questions de sécurité. Nous apprécions à sa juste valeur l’adoption de la stratégie européenne en matière de sécurité. Nous considérons celle-ci comme une stratégie qui permettra à l’Union européenne de faire face aux menaces et aux défis mondiaux, contribuant ainsi au système multilatéral de sécurité, ainsi qu’à son implication plus active dans certaines régions de l’Europe du Sud-Est. Nous soutenons un multilatéralisme efficace, concept qui a besoin d’être renforcé dans un monde confronté à des dangers et à des défis tels que ceux que nous connaissons actuellement. Je voudrais souligner que la République de Croatie fait fermement confiance au Parlement européen en tant qu’institution qui soutiendra son intégration dans l’Union européenne. Je suis persuadé que dans sa recommandation au Conseil relative à la candidature de la Croatie à l’adhésion à l’Union européenne, le Parlement européen reconnaîtra les progrès effectués par la Croatie dans le respect des critères de Copenhague et d’autres critères pertinents ainsi que les réformes qui ont lieu dans le pays. Je suis tout aussi persuadé que la recommandation du Parlement européen donnera aux autres institutions européennes et aux États membres l’impulsion nécessaire pour adopter une position positive quant à la candidature croate. Je me réfère ici à l’avis de la Commission européenne, qui est maintenant imminent, et dont nous espérons qu’il sera publié au printemps, ce qui permettrait au Conseil européen de juin de prendre de nouvelles décisions stratégiques au sujet de la Croatie. Bien entendu, les autorités croates et les citoyens de mon pays attendent avec impatience ce statut de candidat et l’ouverture des négociations d’adhésion. Chers Parlementaires européens, vous entamez la dernière session de votre mandat. En juin, il y aura des élections, auxquelles la majorité des citoyens d’Europe participeront. Leur large participation contribuera à renforcer la légitimité démocratique de l’Union européenne. Je suis convaincu que les citoyens de Croatie seront bientôt en mesure de voter aux élections européennes et que les parlementaires croates pourront avoir leur siège au sein du Parlement européen. Bien que nous ne soyons pas, numériquement, une grande nation, nous vous apportons les joies de la Méditerranée, les valeurs civilisées de l’Europe centrale, la rudesse de la pierre dure, la sérénité des plaines de Slavonie et par-dessus tout, le cœur ouvert et noble et les mains tendues de l’amitié et de la coopération. Nous espérons, nous attendons et nous savons qu’en dernière analyse, les paroles célèbres de Robert Schuman auront le dernier mot: "nous n’unissons pas des pays, nous unissons des peuples." J’éprouve un grand plaisir à parler devant vous au nom de la République de Croatie en ce moment si important pour mon pays et pour l’avenir de l’Union européenne: le jour est proche où toutes les barrières réelles et imaginaires en Europe finiront par tomber - pour toujours cette fois-ci, nous l’espérons. Je le dis dès le début, de manière claire et résolue: l’adhésion à l’Union européenne est le principal objectif de la République de Croatie en matière de politique étrangère. Je suis heureux d’observer que tous les éléments représentant l’autorité de l’État sont parvenus à un consensus politique à ce sujet: le Parlement croate, le gouvernement et le président de la République. Cet objectif a été réaffirmé par une résolution du Parlement croate adoptée en décembre 2002, suivie de la candidature à l’adhésion à l’Union européenne, présentée il y a un an, en février 2003. Cet objectif stratégique bénéficie du soutien des partis politiques et de l’opinion publique, ce qui implique de plus grandes obligations pour les dirigeants politiques du pays, ainsi que pour toutes les couches de la société croate, dont la participation active à cet effort est vitale. Notre but est l’Europe, mais non pas uniquement l’adhésion à l’Union européenne. Notre objectif premier consiste à atteindre, et à maintenir, les normes qui ont cours en Europe. Nous sommes pleinement conscients des difficultés qu’implique cet ajustement. Toutefois, celui-ci est nécessaire, de sorte qu’un jour, la Croatie puisse participer activement au fonctionnement des institutions européennes en qualité de membre à part entière. L’expérience et l’aide d’autres États nous sera très précieuse dans cette perspective. Tout comme certains des pays qui deviendront sous peu des membres à part entière de l’Union européenne, la Croatie n’a obtenu que récemment son indépendance et sa souveraineté. Comme eux, elle a dû faire face au processus exigeant et onéreux de transition politique, économique et sociale. Mais à la différence de ces pays, la Croatie s’est retrouvée confrontée, dans son passé récent, à une guerre qui lui a été imposée. Les ravages de la guerre ont laissé de profondes blessures - avant tout chez les gens, mais aussi sous la forme d’énormes pertes matérielles. Des centaines de milliers de personnes ont été contraintes de quitter leur maison, et un nombre équivalent de personnes se sont retrouvées sans domicile. La Croatie était par conséquent en position de devoir relever de nouveaux défis: la reconstruction des bâtiments dans des centaines de villes, de villages et de hameaux ainsi que le déminage de milliers de kilomètres carrés de terrain. Nous devions en outre réaliser quelque chose que les États membres de l’Union européenne soulignaient comme étant tout particulièrement important: l’instauration de la confiance, de la tolérance et de la coexistence conduisant à une réconciliation durable. C’était là la tâche qui était de loin la plus difficile de toutes, car elle exigeait de nous autres, acteurs politiques, de prendre des positions et des décisions claires et fermes. Je tiens à affirmer ici tout à fait clairement que nous sommes pleinement conscients de notre devoir de satisfaire à nos obligations. Nous travaillons actuellement à la réforme de l’administration publique, à l’harmonisation de la législation, et à l’implication de tout notre potentiel dans l’ajustement du système. Je peux vous assurer que nous désirons coopérer avec le Tribunal de La Haye, et que nous souhaitons continuer à travailler au retour des réfugiés et à une réforme du système judiciaire, à la protection des minorités et à la coopération régionale. Nombre d’entre vous sont au courant de nos initiatives bilatérales concernant nos voisins et de notre participation active aux organisations régionales, telles que le pacte de stabilité, l’initiative adriatico-ionienne, l’initiative pour l’Europe centrale et l’initiative quadrilatérale. Nous considérons de moins en moins ces tâches comme un lourd fardeau, mais plutôt comme des tâches auxquelles nous devrions travailler avec persévérance afin de rejoindre les normes européennes le plus vite possible."@fr6 ". – Signor Presidente, onorevoli deputati al Parlamento europeo, stimati osservatori, vi ringrazio per l’invito e per l’opportunità di intervenire dinanzi al Parlamento europeo nella seduta plenaria di oggi. So che vi interessa la nostra posizione in relazione al Tribunale dell’Aia. Voglio dichiarare in modo netto e inequivocabile che consideriamo la cooperazione con il Tribunale penale internazionale per la ex Jugoslavia nell’interesse di tutti noi che viviamo in quella che un tempo era la Jugoslavia. Tale cooperazione rende possibile individuare le responsabilità e perseguire gli individui per crimini commessi durante la guerra. Questo è l’unico modo per porre fine alla pratica della colpa collettiva, in base alla quale i crimini commessi dagli individui sono attribuiti all’intera nazione. E’ quindi importante assicurare alla giustizia tutti coloro che hanno commesso crimini o che sono stati coinvolti in altri modi, mettendo così fine alle accuse rivolte a intere nazioni. Mi aspetto che, una volta completata la riforma della magistratura, i tribunali croati saranno pronti per giudicare i casi di crimini di guerra. Credo che presto tutti i casi pendenti saranno trattati dinanzi ai tribunali croati. Il destino dei rifugiati e dei profughi è ancora doloroso. La Croazia non perde occasione per assicurare il loro ritorno nella Repubblica di Croazia, senza distinzioni di etnia. Ma, essendo un paese in transizione, la Croazia sta affrontando numerosi problemi causati da questo ritorno. La ricostruzione di edifici, requisito indispensabile per il ritorno, non sta procedendo con la rapidità auspicata. Lo Stato ha fornito le risorse per la ricostruzione edilizia, ma questo non è sufficiente. I rifugiati che tornano non hanno solo bisogno di case, ma anche di lavoro, per poter guadagnare da vivere per sé e per le loro famiglie. Il governo croato, insieme ai rappresentanti della comunità internazionale, si è impegnato in programmi per il ritorno dei cittadini di nazionalità serba. La Croazia e la Bosnia-Erzegovina hanno concordato misure volte ad accelerare il ritorno di rifugiati e profughi. In alcuni settori sono stati conseguiti risultati positivi e ne siamo giustamente orgogliosi. Uno di tali settori è la cooperazione regionale. Sul piano bilaterale, negli ultimi anni abbiamo normalizzato le nostre relazioni con la Serbia e il Montenegro. Abbiamo programmi di cooperazione bilaterale con la Bosnia-Erzegovina e siamo impegnati in un approfondito dialogo politico con tutti gli altri paesi della regione. Anche la cooperazione economica ha compiuto progressi in questi ultimi anni. Per facilitare la circolazione di persone, beni e servizi, è stato liberalizzato il regime relativo ai visti con la maggior parte dei paesi della regione. Seppure ottimisti, siamo consapevoli delle sfide politiche e di sicurezza nella regione. A mio parere, l’unico modo per affrontarle è attraverso governi democraticamente eletti con un orientamento proeuropeo. Un’adesione meramente formale all’Europa, tuttavia, non è sufficiente. Più di qualsiasi altra cosa, è necessario dimostrare tale orientamento attraverso l’azione e l’impegno per il raggiungimento degli democratici europei. L’esempio della Croazia come paese stabile nella regione dimostra questo punto. Una cooperazione più stretta dei paesi dell’Europa sudorientale con l’Unione europea avrà un effetto positivo sulla stabilità dell’intera regione. La Repubblica di Croazia è pronta ad assumere un ruolo attivo nella regione e a trasmettere la sua esperienza ad altri paesi. Il Vertice di Zagabria, tenutosi quasi quattro anni fa, è stato una svolta per la regione. Il Vertice di Salonicco dell’anno scorso e i documenti adottati in tale occasione hanno definito il futuro europeo per i paesi del processo di stabilizzazione e di associazione (PSA). Anche noi sosteniamo tutti i passi compiuti per realizzare gli obiettivi dichiarati. I nuovi strumenti e meccanismi come i partenariati europei, i programmi di gemellaggio, TAIEX e la partecipazione ai programmi comunitari ora disponibili per i paesi impegnati nel processo di stabilizzazione e di associazione completeranno gli sforzi in atto nel quadro del programma CARDS. Tali strumenti rappresentano un’assistenza essenziale e gradita per i paesi che aspirano a diventare membri dell’Unione europea e la Repubblica di Croazia è pronta a fare l’uso migliore di questi e di altri strumenti di preadesione. Per quanto riguarda il Parlamento europeo, sono lieto di constatare che le relazioni tra questa Istituzione e i paesi della regione si sono intensificate dopo la visita del Presidente Cox nei paesi del PSA nell’autunno 2003. La Repubblica di Croazia è particolarmente grata al Presidente Cox per l’invito ai paesi PSA a partecipare alla Conferenza dei presidenti dei parlamenti, tenutasi a Budapest a febbraio. Consideriamo la nostra partecipazione a questa conferenza un segnale della volontà di proseguire il processo di allargamento dopo il 1° maggio di quest’anno. Sin dall’inizio, la Croazia ha sostenuto un approccio individuale, vale a dire la valutazione dei meriti propri del paese. Crediamo che l’esempio della Croazia e il suo rapido progresso verso l’adesione all’Unione europea incoraggeranno altri paesi dell’Europa meridionale ad affrontare le questioni cruciali che ora costituiscono un ostacolo nel loro cammino verso l’Unione europea. Il Parlamento europeo prenderà presto una decisione sul futuro della delegazione per le relazioni con i paesi dell’Europa sudorientale. Vorrei cogliere questa occasione per esprimere il nostro appoggio incondizionato a favore dell’istituzione di una delegazione del Parlamento europeo per la cooperazione con la Repubblica di Croazia. Mi aspetterei che tale delegazione sia creata dopo l’elezione del nuovo Parlamento europeo. Tale decisione confermerebbe una nuova fase avanzata di relazioni tra la Repubblica di Croazia e l’Unione europea e contribuirebbe altresì a rafforzare il dialogo tra il parlamento croato e il Parlamento europeo. Speriamo vivamente che l’esperienza maturata nelle relazioni con gli attuali paesi candidati sarà utilizzata per decidere sul futuro delle delegazioni del Parlamento europee nei paesi PSA. Purtroppo, la mia presentazione deve cominciare con una triste notizia. Questa mattina Boris Trajkovski, Presidente della Repubblica di Macedonia, è rimasto ucciso in un incidente aereo. E’ una perdita umana che non solo ha colpito la sua famiglia e la Repubblica di Macedonia, ma che avrà anche conseguenze politiche per la situazione nella regione. La nuova situazione che seguirà l’allargamento apre una nuova era per i paesi PSA. Diventeremo i vicini della porta accanto. L’assistenza tecnica potenziata da parte del Parlamento europeo ai parlamenti dei paesi PSA – come già è stato fatto nel caso degli attuali paesi candidati – è un contributo gradito al potenziale sviluppo di questi paesi. Questa sarebbe la risposta adatta alle sfide del processo di allargamento. La Repubblica di Croazia stima molto il sostegno del Parlamento europeo e la comprensione che ha dimostrato per i suoi sforzi di avvicinarsi all’Unione europea. Uno dei segnali visibili di tale sostegno è stato la ratifica da parte del Parlamento europeo dell’accordo di stabilizzazione e di associazione, avvenuta solo un mese e mezzo dopo la sua firma. Tale gesto ha significato un appoggio esplicito alla Repubblica di Croazia, ma è anche un invito agli Stati membri dell’Unione europea ad avviare il processo di ratifica nei parlamenti nazionali. Nelle sue risoluzioni, il Parlamento europeo ha ripetutamente espresso approvazione per la domanda di adesione all’Unione europea della Croazia, dimostrando così anche il suo appoggio alle intenzioni e agli obiettivi della Croazia. Dopo il 1° maggio 2004, l’Unione europea avrà 25 Stati membri e un potenziale umano di 450 milioni di abitanti. Le cifre sono impressionanti, ma non dobbiamo dimenticare che l’unificazione dell’Europa non sarà completa finché tutti i paesi PSA non diventeranno membri dell’Unione europea e finché l’Europa non sarà unita all’interno dei suoi confini geografici. L’unico modo per eliminare l’instabilità nell’Europa sudorientale è l’adesione all’Unione europea. Una volta eliminati i confini che hanno provocato la recente sanguinosa guerra nell’Europa sudorientale, la questione di chi vive su quale lato dei confini diventa irrilevante. Solo un’Europa unita è in grado di eliminare la guerra come strumento politico per la risoluzione dei conflitti e di guidare i paesi della regione verso un futuro più prospero. D’altro lato, l’imminente allargamento consentirà all’Unione europea, sulla base della cooperazione istituzionale di paritari, di svolgere un ruolo importante e più attivo sulla scena internazionale. L’Europa, se unita, può fronteggiare le sfide economiche provenienti dall’Estremo Oriente o dagli Stati Uniti. Una struttura forte, integrata e unita può affrontare le sfide globali dell’epoca attuale, la più importante delle quali è la lotta contro il terrorismo, oltre alla lotta contro la criminalità organizzata, la corruzione, il contrabbandando e il traffico di droga. Può svolgere un ruolo significativo nel sistema della pace e della sicurezza nel mondo, ma anche offrire assistenza umanitaria, tecnologica ed economica ai paesi e alle nazioni che hanno bisogno di aiuto. Sarebbe opportuno a questo punto dedicare qualche parola al contesto più ampio dell’allargamento dell’Unione. Trovo difficile accettare il concetto di una “nuova Europa” e di una “vecchia Europa”, che mantiene la natura conflittuale del processo di allargamento dell’Unione europea ai paesi in transizione. A mio parere, stiamo assistendo all’emergere di una “Europa del futuro” – che costituisce una descrizione migliore –, un concetto che, invece di accentuare differenze interne europee e transatlantiche, costruisce un’Unione europea del futuro basata sulle tradizioni positive della “Europa del passato”. Questa “Europa del futuro” può offrire alle giovani democrazie almeno due buone ragioni per l’adesione: la stabilità politica e la competitività economica. Per la Croazia, queste due ragioni sono sufficienti per fugare ogni dubbio sui benefici dell’unificazione europea. La Repubblica di Croazia spera di aderire presto all’Unione europea. La Croazia ha sempre fatto parte dell’Europa – culturalmente, storicamente e geograficamente. Tuttavia, a causa di circostanze politiche, se ne è allontanata per un certo periodo. Sviluppando nuovi stiamo ora cercando di costruire la Croazia sui valori di quelle nazioni in cui la democrazia, il principio di legalità, la libertà di espressione, il rispetto dei diritti delle minoranze e dei diritti umani sono visti come l’eredità degli ultimi decenni. Non consideriamo la democrazia un conseguimento statico, ma piuttosto un processo continuo, un avanzamento costante verso nuovi orizzonti di libertà. Noi consideriamo l’Unione europea una famiglia composta da diversi membri che lavorano tutti insieme, una comunità in cui si rispettano gli interessi di ogni nazione, mentre la cooperazione è sviluppata sulla base della solidarietà. La Croazia desidera arricchire questa comunità di valori con la sua peculiare identità culturale, linguistica e nazionale. Vogliamo vivere con voi nella coesistenza della diversità, ma vorremmo anche ricordarvi, vantandoci un po’, che la Croazia è una delle poche oasi di natura ecologicamente protetta nell’Europa attuale. Questo pomeriggio avrei dovuto incontrare Boris Trajkovski in una conferenza sugli investimenti in Bosnia-Erzegovina. Con lui e con i Presidenti di altri Stati stavamo lavorando al programma di stabilizzazione e di riconciliazione nell’Europa sudorientale. Boris non sarà con noi oggi a Mostar, ma noi continueremo il nostro lavoro. Questo sarà il modo migliore per proseguire il nostro cammino comune. Non credo che questo incidente comprometterà le future procedure o l’integrazione della Repubblica di Macedonia nell’Unione europea. La Croazia sta seguendo da vicino varie discussioni a livello europeo che forniranno la base per la futura forma dell’Unione europea. Sebbene la Croazia non abbia preso parte alla Convenzione europea, ne abbiamo seguito le deliberazioni con grande interesse. Abbiamo altresì seguito il lavoro della Conferenza intergovernativa. Siamo convinti che, malgrado le difficoltà, gli Stati membri supereranno le differenze e raggiungeranno un accordo sul Trattato costituzionale che renderà l’Unione europea allargata efficiente e capace di rispondere alle sfide che le si prospettano, garantendole così un ruolo più attivo e importante nell’arena internazionale. Speriamo anche che le disposizioni costituzionali permetteranno l’integrazione senza problemi degli Stati che parteciperanno ai futuri allargamenti. Nutriamo inoltre un grande interesse per le discussioni sulle prossime prospettive finanziarie, che dovrebbero veramente riflettere gli obiettivi strategici proclamati dell’Unione europea e consentirne la piena realizzazione. In particolare, vorremmo sottolineare la necessità di stanziare risorse finanziarie adeguate per consentire il ravvicinamento e l’integrazione dei paesi che diventeranno candidati o nuovi Stati membri. La Croazia spera che a tale riguardo la Commissione europea, il Parlamento europeo e gli attuali Stati membri dimostreranno di avere una visione a lungo termine. Noi crediamo che la nuova struttura costituzionale e di bilancio debba riflettere la vera natura dell’impegno ad accogliere tutti gli Stati europei nella famiglia europea, garantendo così l’ulteriore avanzamento del progetto di integrazione europea, che include la Croazia, nonché altri paesi PSA. Aspirando ad aderire all’Unione europea in un futuro non troppo distante, la Repubblica di Croazia ha interesse ad aderire a un’Unione forte ed efficiente che risponderà alle esigenze di tutti i suoi cittadini. In tale Unione, il ruolo dei parlamenti e della cooperazione parlamentare saranno di importanza vitale. Come paese candidato, la Croazia conta sulla capacità istituzionale dell’Unione di accettare nuovi membri nel prossimo allargamento. La Croazia segue anche con interesse le discussioni tra l’Unione europea e la NATO sulle questioni di sicurezza. Apprezziamo molto l’adozione della strategia di sicurezza europea. La consideriamo una strategia che consentirà all’Unione europea di fronteggiare le minacce e le sfide globali, contribuendo così al sistema multilaterale di sicurezza, nonché al suo coinvolgimento più attivo in alcune parti dell’Europa sudorientale. Appoggiamo un efficace multilateralismo come concetto che deve essere rafforzato nel mondo che deve affrontare i pericoli e le sfide attuali. Vorrei sottolineare che la Repubblica di Croazia conta fortemente sul Parlamento europeo come Istituzione che sosterrà la sua integrazione nell’Unione europea. Sono convinto che, nella sua raccomandazione al Consiglio sulla domanda di adesione della Croazia all’Unione europea, il Parlamento europeo riconoscerà il progresso compiuto dalla Croazia nell’adempimento dei criteri di Copenaghen e degli altri criteri pertinenti, nonché le riforme che si stanno attuando nel paese. Sono ugualmente convinto che la raccomandazione del Parlamento europeo incoraggerà le altre Istituzioni europee e gli Stati membri ad adottare una posizione positiva sulla domanda di adesione della Croazia. Mi riferisco all’imminente parere della Commissione europea, che speriamo sarà pubblicato in primavera. Questo consentirebbe al Consiglio europeo di giugno di prendere nuove decisioni politiche strategiche sulla Croazia. Naturalmente, le autorità croate e i cittadini del mio paese guardano avanti allo di candidato e all’apertura dei negoziati di adesione. Onorevoli deputati al Parlamento europeo, state entrando nella parte finale del vostro mandato. A giugno si terranno le elezioni, cui parteciperà la maggior parte dei cittadini d’Europa. La loro ampia partecipazione contribuirà al rafforzamento della legittimità democratica dell’Unione europea. Sono convinto che i cittadini della Croazia potranno presto votare alle elezioni europee e che deputati croati potranno sedere al Parlamento europeo. Sebbene non siamo una nazione numericamente grande, vi portiamo le gioie del Mediterraneo, i valori civili dell’Europa centrale, la resistenza della roccia, la serenità delle pianure della Slavonia e, soprattutto, il cuore aperto e nobile e le mani tese dell’amicizia e della cooperazione. Noi speriamo, attendiamo e sappiamo che in ultima analisi prevarranno le note parole di Robert Schuman: “Non unifichiamo paesi, uniamo le persone”. E’ per me un grande piacere rivolgermi alla vostra Assemblea a nome della Repubblica di Croazia in un momento importante per il mio paese, nonché per il futuro dell’Unione europea: si avvicina il giorno in cui saranno abbattute tutte le barriere reali e immaginarie in Europa – questa volta, speriamo, per sempre. Consentitemi di dire subito, chiaramente e risolutamente, che l’adesione all’Unione europea è il principale obiettivo di politica estera della Repubblica di Croazia. Sono lieto di poter dire che tutti gli elementi dell’autorità di Stato hanno raggiunto un consenso politico in questa questione: il parlamento croato, il governo e il Presidente della Repubblica. Questo obiettivo è stato riaffermato in una risoluzione del parlamento croato adottata nel dicembre 2002, seguita dalla domanda di adesione all’Unione europea, presentata un anno fa, nel febbraio 2003. Tale obiettivo strategico gode dell’appoggio dei partiti politici e dell’opinione pubblica. Questo impone un obbligo ancor più grande ai dirigenti politici del paese, nonché a tutte le fasce della società croata, la cui partecipazione attiva a questo sforzo è vitale. La nostra meta è l’Europa, ma non solo l’adesione all’Unione europea. Il nostro obiettivo primario è raggiungere e mantenere gli europei. Siamo pienamente consapevoli delle difficoltà che comporta questo adeguamento. Tuttavia, tale adeguamento è necessario, perché un giorno la Croazia possa partecipare attivamente alle Istituzioni europee come Stato membro alla pari con gli altri. L’esperienza e l’aiuto di altri Stati a questo riguardo si dimostreranno inestimabili. Come alcuni dei paesi che diventeranno presto membri a pieno titolo dell’Unione europea, la Croazia ha conquistato la sua indipendenza e sovranità solo di recente. Come gli altri, ha dovuto affrontare l’impegnativo e faticoso processo di transizione politica, economica e sociale. Ma diversamente da questi paesi, la Croazia ha dovuto affrontare, nel suo passato recente, una guerra che le è stata imposta. Le devastazioni della guerra hanno lasciato ferite profonde – in primo luogo nelle persone, ma anche in termini di enormi perdite materiali. Centinaia di migliaia di persone sono state costrette a lasciare le loro case e altrettante sono rimaste senza un’abitazione. La Croazia ha dovuto quindi affrontare nuove sfide: la ricostruzione di edifici in centinaia di città, villaggi e piccoli centri e lo sminamento di migliaia di chilometri quadrati di territorio. Inoltre, abbiamo dovuto realizzare un obiettivo che i membri dell’Unione europea hanno indicato come particolarmente importante: la creazione della fiducia e della sicurezza, della tolleranza e della coesistenza in vista di una riconciliazione durevole. Questo era il compito di gran lunga più difficile, poiché richiedeva a noi politici di assumere posizioni e decisioni chiare e ferme. Voglio affermare molto chiaramente che siamo pienamente consapevoli del nostro dovere di adempiere gli obblighi assunti. Stiamo lavorando alla riforma della pubblica amministrazione, all’armonizzazione della legislazione e impegnando tutto il nostro potenziale per l’adeguamento del sistema. Vi assicuro che vogliamo cooperare con il Tribunale dell’Aia e che vogliamo continuare a lavorare per il ritorno dei rifugiati, per una riforma della magistratura, per la protezione delle minoranze e per la cooperazione regionale. Molti di voi conoscono le nostre iniziative bilaterali in relazione ai nostri vicini, nonché la nostra partecipazione attiva alle organizzazioni regionali, come il Patto di stabilità, l’Iniziativa adriatica-ionica, l’Iniziativa per l’Europa centrale e il Quadrilatero. Consideriamo questo compito sempre meno come un carico oneroso e più come un obiettivo su cui dobbiamo lavorare con perseveranza per raggiungere gli europei nel più breve tempo possibile."@it9 ". Mr President distinguished Members of the European Parliament, distinguished observers, I would like to thank you for your invitation and the opportunity to address the European Parliament at its plenary session today. I know that you are interested in our position vis-à-vis the Hague Tribunal. I want to state resolutely and unequivocally that we consider cooperation with the ICTY to be in the interest of all of us living in what was once Yugoslavia. Such cooperation makes it possible to individualise guilt and to prosecute individuals for crimes committed during the war. This is the only way to end the practice of collective guilt, whereby the crimes committed by individuals are shifted onto the whole nation. It is therefore important to bring to justice all persons who committed crimes or were involved in them in some other way, thus putting an end to accusations of whole nations. I expect that once the reform of the judiciary is completed, the Croatian courts will be ready to adjudicate in war crime cases. I believe that soon all outstanding cases will be dealt with before Croatian courts of law. The fate of refugees and displaced persons is still painful. As regards their return, Croatia uses every opportunity to secure their return to the Republic of Croatia, regardless of their ethnicity. But being a country in transition, Croatia is facing numerous problems caused by this return. The reconstruction of buildings, which is a necessary precondition for return, is not proceeding as fast as we would like it to. The state has provided the money for housing reconstruction, but this is not all. The returnees need not only housing but also employment, so that they may earn a livelihood for themselves and their families. The Croatian Government, together with the representatives of the international community, has engaged in programmes of return for citizens of Serbian nationality. Croatia and Bosnia and Herzegovina have agreed on measures to accelerate the return of refugees and displaced persons. There are areas in which successes have been achieved and we are justly proud of that. One such area is regional cooperation. On the bilateral plane, we have in recent years normalised our relations with Serbia and Montenegro. We have bilateral cooperation schemes with Bosnia and Herzegovina, and we are engaged in intensive political dialogue with all the other countries in the region. Economic cooperation has also been making progress in recent years. In order to facilitate the flow of people, goods and services, the visa regime with most of the countries in the region has been liberalised. Although we are optimists, we are aware of political and security challenges in the region. The only way to address them that I can see are through democratically-elected governments with a pro-European orientation. But merely paying lip service to Europe is not sufficient. More than anything else, it is necessary to prove such an orientation through action and commitment to European democratic standards. The example of Croatia, as a stable country in the region, proves this point. Closer cooperation of south-eastern European countries with the European Union will have a positive effect on the stability of the whole region. The Republic of Croatia is ready to take an active role in the region and to transmit its experience to other countries. The Zagreb Summit, which took place almost four years ago, was a turning point for the region. Last year's Thessaloniki Summit and the documents adopted there affirmed the European future for the Stabilisation and Association Process – SAP – countries. We, too, support all the steps taken to achieve the stated objectives. The new instruments and mechanisms such as European Partnerships, Twinning, Taiex, and participation in the Community programmes which are now available to countries involved in the Stabilisation and Association Process, will complement the existing efforts in the framework of the CARDS Programme. Such instruments represent essential and welcome assistance to those who aspire to become members of the European Union, and the Republic of Croatia is prepared to make the best use of them and of other pre-accession instruments. As regards the European Parliament, I am pleased to note that the relations between it and the countries in the region intensified following the visit by President Cox to the SAP countries in autumn 2003. The Republic of Croatia is especially grateful to President Cox for his invitation to the SAP countries to participate in the Conference of Presidents of Parliaments, held in Budapest in February. We see our participation at this conference as a signal that the process of enlargement will continue after 1 May this year. From the very beginning, Croatia has advocated an individual approach, i.e. the assessment of the country's own merits. We believe that Croatia's example and its accelerated progress towards the membership of the EU will encourage other southern European countries to tackle the key issues that are now an obstacle on their way towards the European Union. The European Parliament will soon take a decision on the future of the Delegation for Relations with the Countries of south-east Europe. I would like to use this opportunity to express our unreserved support for the establishment of an individual delegation of the European Parliament for cooperation with the Republic of Croatia. I would expect that such a delegation should be established after the new European Parliament has been elected. Such a decision would confirm a new, advanced stage of relations between the Republic of Croatia and the EU. It would also help to intensify the dialogue between the Croatian Parliament and the European Parliament. We very much hope that the experience in relations with the current candidate countries will be used in deciding on the future of the European Parliament delegations to the SAP countries. Unfortunately, my presentation has to begin with sad news. This morning, Mr Boris Trajkovski, the President of the Republic of Macedonia, was killed in an air crash. It is a human loss which not only hit his family and the Republic of Macedonia, but will also have political consequences for the situation in the region. The new situation following enlargement opens a new era for the SAP countries. We will become next-door neighbours. The increased technical assistance by the European Parliament to the parliaments of the SAP countries – as was the practice in the case of the present candidate countries – is a welcome contribution to the development potential of these countries. This would be the appropriate response to the challenges of the process of enlargement. The Republic of Croatia has a high esteem for the support of the European Parliament and for the understanding it has shown for its efforts to get closer to the European Union. One of the visible signs of such support was the ratification by the European Parliament of the Stabilisation and Association Agreement, which took place only a month and a half after its signing. This meant explicit support for the Republic of Croatia, but it was also a message to the EU Member States to start the process of ratification in the national parliaments. In its resolutions, the European Parliament has repeatedly welcomed Croatia's application for EU membership, thus also showing its support for Croatia's intentions and goals. After 1 May 2004, the European Union will have 25 Member States and a human potential of 450 million inhabitants. The figures are impressive! But we should not forget that the unification of Europe will not be completed until all the SAP countries become members of the European Union and until Europe is united within its geographical borders. The only way to remove instability in south-east Europe is EU membership. Once the borders which provoked the recent bloody war in south-east Europe are removed, the question of who lives on which side of the borders becomes irrelevant. Only a united Europe is capable of eliminating war as a political tool for the resolution of conflicts and to direct countries in the region towards a more prosperous future. On the other hand, the forthcoming enlargement will enable the European Union, based on the institutional cooperation of equal partners, to play an important and more active role on the international scene. United, Europe can face economic challenges from the Far East or from the United States. A strong, integrated and united structure, it can confront the global challenges of the present age, of which the most important is to combat terrorism, but also include the fight against organised crime, corruption, smuggling and drugs trafficking. It can play a significant role in the system of world peace and security, but also offer humanitarian, technological and economic assistance to those countries and nations that need help. It may be appropriate at this point to say a few words about the wider context of the enlargement of the Union. I find it difficult to accept the concept of a 'new Europe' and an 'old Europe', which maintains the conflicting nature of the process of the EU's enlargement to the countries in transition. As I see it, what we are witnessing is the emergence of a 'coming Europe' – that is a better description – a concept that rather than being conducive to internal European and trans-Atlantic differences, builds a European Union of the future based on the good traditions of the 'Europe of the past'. This 'coming Europe' can offer young democracies at least two good reasons to for joining it: political stability and economic competitiveness. For Croatia, these two reasons are sufficient to dispel all doubts about the benefits of European unification. The Republic of Croatia expects to join the European Union soon. Croatia has always been part of Europe – culturally, historically and geographically. But, by political circumstance, it distanced itself from it for a time. By developing new standards, we are now trying to build Croatia on the values of those nations in which democracy, the rule of law, freedom of speech, respect for minority rights and the human rights are viewed as the inheritance of the past decades. We do not see democracy as a static level of achievement, but rather as a continuous process, as a constant advance towards new horizons of freedom. We look upon the European Union as a family of diverse members who all work together, a community in which the interests of each nation are respected, while cooperation is developed on the basis of solidarity. Croatia wishes to enrich this community of values with its own cultural, linguistic and national identity. We want to live with you in the co-existence of diversity, but we would like to remind you also, boasting a little, that Croatia is one of the few oases of ecologically-preserved nature in present-day Europe. This afternoon I was supposed to meet Boris Trajkovski at a conference on investment in Bosnia-Herzegovina. Together with him and the Presidents of other states we were working on the programme of stabilisation and reconciliation in south-eastern Europe. Boris will now not be with us today in Mostar, but we shall continue the work. This will be the best way to continue on our joint road. I do not believe that this accident will affect future procedures or the integration of the Republic of Macedonia into the EU. Croatia is closely following various discussions at European level which will provide the basis for the future shape of the European Union. Although Croatia did not take part in the European Convention, we followed its deliberations with great interest. Equally, we followed the work of the Intergovernmental Conference. We are convinced that, despite difficulties, the Member States will overcome their differences and reach an agreement on the Constitutional Treaty that will make the enlarged European Union efficient and capable of responding to the challenges it faces, thus securing a more active and important role for it in the international arena. We also hope that the constitutional arrangements will allow smooth integration of the states participating in further enlargements. We also take great interest in the discussions on the next financial perspective, which should truly reflect the proclaimed strategic goals of the European Union and enable their full implementation. In particular, we would like to point to the need to allocate adequate financial resources enabling rapprochement with, and integration of, the countries which will become candidates or new Member States. Croatia hopes that in this respect the European Commission, the European Parliament and the current Member States will demonstrate a long-term vision. We believe that the new constitutional and budgetary framework must reflect the true nature of the commitment to include all European states in the European family, thus ensuring the further advancement of the European integration project, which would include Croatia, as well as other SAP countries. As a country that aspires to join the European Union in the not-too-distant future, the Republic of Croatia has an interest in joining a strong and effective Union that will meet the demands of all its citizens. In such a Union, the role of parliaments and parliamentary cooperation will be of vital importance. As an applicant country, Croatia reckons with the institutional capability of the Union to accept new members in the next round of enlargement. Croatia also follows with interest the discussions between the European Union and NATO on security issues. We highly appreciate the adoption of the European security strategy. We see this as a strategy that will enable the European Union to face the threats and global challenges, thus contributing to the multilateral system of security, as well as to its more active involvement in some parts of south-east Europe. We support the effective multilateralism as a concept that needs to be strengthened in the world facing the dangers and challenges like those of the present day. I would like to stress that the Republic of Croatia strongly relies on the European Parliament as an institution that will support its integration into the EU. I am convinced that in its recommendation to the Council on the application by Croatia for membership of the EU, the European Parliament will recognise the progress made by Croatia in fulfilling the Copenhagen and other relevant criteria and the reforms that are taking place in the country. I am equally convinced that the recommendation of the European Parliament will give an impetus to the other European institutions and Member States to adopt a positive stance on the Croatian application. Here I refer to the forthcoming Opinion by the European Commission, which we hope will be published in spring. This would enable the European Council in June to take new strategic political decisions on Croatia. Naturally, the Croatian authorities and the citizens of my country are looking ahead to a candidate status and opening of the accession negotiations. Distinguished Members of the European Parliament, you are entering the final session of your term of office. In June there will be elections, in which most citizens of Europe will take part. Their broad participation will contribute to the strengthening of the democratic legitimacy of the European Union. I am convinced that the citizens of Croatia will soon be in a position to vote in the elections for the European Parliament and that Croatian MPs will be able to take up their seats in the European Parliament. Although we are not a numerically large nation, we bring you the joys of the Mediterranean, the civilised values of Central Europe, the toughness of hard stone, the serenity of the Slavonian plains and above all, the open and noble heart and outstretched hands of friendship and co-operation. We hope, expect and know that in the final analysis the well-known words of Robert Schuman will prevail: 'We do not unify countries, we unite people.' It gives me great pleasure to speak before you on behalf of the Republic of Croatia at an important point in time for my country, as well as for the future of the EU: the day approaches when all real and imaginary curtains in Europe will fall – this time, we hope, forever. Let me say at the outset, clearly and resolutely: membership of the EU is the chief foreign policy objective of the Republic of Croatia. I am pleased to note that all the elements of the state authority have reached political consensus in this matter: the Croatian Parliament, the government and the President of the Republic. This objective was reasserted by a resolution of the Croatian Parliament adopted in December 2002, followed by the application for EU membership, submitted a year ago, in February 2003. This strategic goal enjoys the support of the political parties and public opinion. This places an even greater obligation on the political leadership of the country, as well as on all the strata of Croatian society, whose active participation in this effort is vital. Our goal is Europe, but not just membership of the EU. Our primary objective is to reach and maintain the standards that prevail in Europe. We are fully aware of the difficulties that this adjustment entails. However, the adjustment is necessary, so that one day Croatia may actively participate in European institutions as an equal member. The experience and help of other states in this regard will prove invaluable. Like some of the countries that will soon become full EU members, Croatia gained its independence and sovereignty only recently. Like them, it had to face the demanding and costly process of political, economic and social transition. But unlike these countries, Croatia had to face, in its recent past, a war imposed upon it. The ravages of war have left deep wounds – primarily in people, but also in huge material losses. Hundreds of thousands of people were forced to leave their homes and an equal number were left homeless. Croatia was thus in a position to face new challenges: the reconstruction of buildings in hundreds of towns, villages and hamlets and the de-mining of thousands of square kilometres of land. In addition, we had to achieve something that the EU members stressed as especially important: the establishment of trust and confidence, tolerance and co-existence leading to a lasting reconciliation. This was the task that was by far the most difficult, as it required we politicians to take clear and firm positions and decisions. I want to state very clearly that we are fully conscious of our duty to fulfil our obligations. We are working on the reform of public administration, the harmonisation of legislation, and the involvement of all our potential in the adjustment of the system. I assure you that we want to cooperate with the Hague Tribunal, and that we want to continue working on the return of refugees, a reform of the judiciary, the protection of minorities and regional cooperation. Many of you are aware of our bilateral initiatives in relation to our neighbours, as well as our active participation in regional organisations, such as the Stability Pact, the Adriatic-Ionian Initiative, the Central European Initiative and the Quadrilateral. We see this task less and less as a heavy burden and more as tasks on which we should be working with perseverance to reach the European standards as soon as possible."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, geachte leden van het Europees Parlement, geachte waarnemers, ik wil u graag hartelijk danken voor de uitnodiging en de gelegenheid om het Europees Parlement hier vandaag tijdens haar plenaire vergadering toe te spreken. Ik weet dat u geïnteresseerd bent in onze opstelling ten opzichte van het Haagse tribunaal. Ik wil hier vastbesloten en ondubbelzinnig verklaren dat wij samenwerking met het in het belang achten van eenieder die in voormalig Joegoslavië woont. Een dergelijke samenwerking maakt het mogelijk de schuldvraag te individualiseren en dus ook individuen voor tijdens de oorlog begane misdaden te vervolgen. Dat is de enige manier om een einde te maken aan de praktijk van collectieve schuld, waarbij misdaden die door individuen zijn gepleegd op het conto van een gehele natie worden geschoven. Daarom is het van belang dat alle personen die misdaden hebben begaan, of daar op de een of andere manier bij betrokken waren, voor de rechter worden gebracht, zodat er een einde komt aan de beschuldigingen tegen landen als geheel. Ik verwacht dat, zodra de hervorming van de rechterlijke macht is voltooid, de Kroatische rechtbanken zaken van oorlogsmisdaden zullen kunnen behandelen. Ik denk dat alle nog openstaande gevallen spoedig voor Kroatische rechtbanken kunnen worden gebracht. Het lot van vluchtelingen en verdreven personen is nog altijd schrijnend. Kroatië probeert elke gelegenheid te benutten om hun terugkeer naar de Republiek Kroatië mogelijk te maken, ongeacht hun etnische achtergrond. Maar als een land in een overgangsproces ziet Kroatië zich als gevolg van die terugkeer voor talrijke problemen geplaatst. Het herstel van woningen, wat een noodzakelijke voorwaarde voor terugkeer is, gaat niet zo snel als we zouden willen. De staat heeft geld voor de wederopbouw van huisvesting ter beschikking gesteld, maar daarmee is de zaak nog niet gedaan. Mensen die terugkeren hebben niet alleen een woning nodig, maar ook werk, zodat ze voor zichzelf en hun gezin een inkomen kunnen verdienen. De Kroatische regering is in samenwerking met de internationale gemeenschap betrokken bij programma’s voor de terugkeer van burgers van Servische nationaliteit. Kroatië en Bosnië en Herzegovina zijn het eens geworden over maatregelen die de terugkeer van vluchtelingen en verdreven personen kunnen versnellen. Er zijn terreinen waar successen zijn geboekt en daar zijn we trots op. Een van die terreinen is regionale samenwerking. We hebben de afgelopen jaren op bilateraal niveau onze betrekkingen met Servië en Montenegro genormaliseerd. We beschikken over een kader voor bilaterale samenwerking met Bosnië en Herzegovina en we zijn bezig met een intensieve politieke dialoog met alle andere landen in de regio. Ook is er de afgelopen jaren vooruitgang geboekt op het gebied van economische samenwerking. Om het verkeer van mensen, goederen en diensten soepel te laten verlopen hebben we de visaregelingen met de meeste landen in de regio geliberaliseerd. Ofschoon we optimistisch gestemd zijn, zijn we ons terdege bewust van de politieke problemen en uitdagingen op het gebied van veiligheid in de regio. De enige manier waarop we die, in mijn ogen, kunnen aanpakken is door middel van democratisch gekozen regeringen met een pro-Europese oriëntatie. Maar alleen lippendienst aan Europa verlenen is niet genoeg. Het is vooral noodzakelijk om een dergelijke oriëntatie door middel van daden en een echte toewijding aan de Europese democratische beginselen aan te tonen. Kroatië is er, als stabiel land in de regio, een voorbeeld van. Nauwere samenwerking tussen de Zuid-Europese landen en de Europese Unie zal een positief effect hebben op de stabiliteit van de regio als geheel. De Republiek Kroatië is bereid een actieve rol in de regio op zich te nemen en zijn ervaringen met andere landen te delen. De topontmoeting van Zagreb, nu bijna vier jaar geleden, was voor de regio een keerpunt. De top van vorig jaar in Thessaloniki en de daar aangenomen stukken, stelden de Europese toekomst van de landen van het stabilisatie- en associatieproces (SAP) zeker. Ook wij steunen iedere stap die is gezet om de geformuleerde doelstellingen te bereiken. Nieuwe instrumenten en mechanismen, zoals het Europees Partnerschap en deelname aan de programma’s van de Gemeenschap die nu beschikbaar zijn voor landen die betrokken zijn bij het stabilisatie- en associatieproces, zullen een goede aanvulling vormen op de bestaande inspanningen in het kader van het programma Communautaire bijstand voor wederopbouw, ontwikkeling en stabilisatie. Dit soort instrumenten zijn een wezenlijke en welkome ondersteuning voor lidstaten die toetreding ambiëren en de Republiek Kroatië wil deze en andere instrumenten voor kandidaat-lidstaten ten volle benutten. Wat betreft het Europees Parlement kan ik verheugd vaststellen dat de betrekkingen tussen deze instelling en de landen in de regio hechter zijn geworden sinds het bezoek van Voorzitter Cox aan de SAP-landen in de herfst van 2003. De Republiek Kroatië is Voorzitter Cox vooral erkentelijk voor zijn uitnodiging aan de SAP-landen om deel te nemen aan de Conferentie van Parlementsvoorzitters die in februari in Boedapest werd gehouden. Wij beschouwen onze deelname aan deze conferentie als een teken dat het proces van uitbreiding na 1 mei doorgaat. Kroatië heeft vanaf het begin een individuele aanpak voorgestaan, dat wil zeggen dat de eigen verdiensten van het land worden bekeken. Wij denken dat het voorbeeld van Kroatië en zijn versnelde vooruitgang op weg naar lidmaatschap van de EU de andere Zuid-Europese landen zal aanmoedigen de kwesties aan te pakken die nu hun toenadering tot de Europese Unie nog in de weg staan. Het Europees Parlement zal spoedig een besluit nemen over de toekomst van de delegatie voor de betrekkingen met de landen in Zuidoost-Europa. Ik neem deze gelegenheid graag te baat om uitdrukking te geven aan onze onverdeelde steun aan de oprichting van een afzonderlijke delegatie van het Europees Parlement ten behoeve van samenwerking met de Republiek Kroatië. Ik ga ervan uit dat een dergelijke delegatie zou worden opgericht na verkiezing van het nieuwe Europees Parlement. Een dergelijk besluit zou een nieuw, vergevorderd stadium in de betrekkingen tussen de Republiek Kroatië en het Europees Parlement markeren. Wij hopen van harte dat de ervaring die wordt opgedaan in de betrekkingen met de huidige kandidaat-lidstaten, wordt gebruikt bij de besluitvorming over de toekomst van de delegaties van het Europees Parlement in de SAP-landen. Helaas moet ik mijn toespraak beginnen met een droevig bericht. Deze morgen is de heer Boris Trajkovski, president van de Republiek Macedonië, bij een vliegtuigongeluk om het leven gekomen. Dit menselijk verlies treft niet alleen zijn familie en de Republiek Macedonië, maar zal ook politieke consequenties hebben voor de toestand in de regio. De nieuwe situatie die na de uitbreiding ontstaat, betekent het begin van een nieuw tijdperk voor de SAP-landen. Wij worden buren. De toegenomen technische bijstand van het Europees Parlement voor de parlementen in de SAP-landen – zoals het geval was bij de huidige kandidaat-lidstaten – is een welkome bijdrage aan het ontwikkelingspotentieel van deze landen. Dit zou een gepast antwoord zijn op de uitdagingen van het uitbreidingsproces. De Republiek Kroatië heeft grote waardering voor de steun van het Europees Parlement en voor het begrip dat het heeft getoond voor de Kroatische inspanningen om dichter tot de Europese Unie te komen. Een van de merkbare tekenen van die steun was de ratificatie door het Europees Parlement van de stabilisatie- en associatieovereenkomst, die al anderhalve maand na ondertekening plaatsvond. Dit was een uitdrukking van expliciete steun voor de Republiek Kroatië, maar was ook het startsignaal voor de lidstaten om een begin te maken met het ratificatieproces in de nationale parlementen. Het Europees Parlement heeft zich in zijn resoluties herhaaldelijk positief uitgelaten over de aanvraag van het EU-lidmaatschap van Kroatië, waarmee het eveneens blijk gaf van steun aan de intenties en doelstellingen van het land. Na 1 mei 2004 heeft de Europese Unie 25 lidstaten en een menselijk potentieel van 450 miljoen inwoners. De cijfers zijn indrukwekkend! Maar we moeten niet vergeten dat de eenwording van Europa pas voltooid is als alle SAP-landen lid zijn van de Europese Unie en Europa binnen zijn geografische grenzen verenigd is. De enige manier om een einde te maken aan de instabiliteit in Zuidoost-Europa is het EU-lidmaatschap. Zodra de grenzen die de recente bloedige oorlog in Zuidoost-Europa aanwakkerden zijn verdwenen, is ook de vraag wie aan welke kant van de grens woont niet meer relevant. Alleen een verenigd Europa is in staat om oorlog uit te bannen als politiek middel om conflicten op te lossen en de landen in de regio de weg te wijzen naar een welvarender toekomst. Tegelijkertijd stelt de komende uitbreiding de Europese Unie in staat om, gebaseerd op institutionele samenwerking van gelijkwaardige partners, een belangrijkere en actievere rol te spelen op het internationale toneel. Een verenigd Europa kan de economische uitdagingen van het Verre Oosten of de Verenigde Staten pareren. Met een sterke, geïntegreerde en verenigde structuur kan zij het hoofd bieden aan de internationale kwesties die op dit moment spelen, waarvan de strijd tegen het terrorisme de belangrijkste is, maar waartoe ook de strijd tegen de georganiseerde misdaad, corruptie, smokkel en drugshandel behoren. Zij kan een belangrijke rol spelen in het systeem van vrede en veiligheid in de wereld, maar ook humanitaire, technologische en economische hulp bieden aan landen en naties die hulp nodig hebben. Het zij mij toegestaan hier enkele woorden te wijden aan de bredere context van de uitbreiding van de Unie. Ik heb moeite met het concept van een ‘nieuw Europa’ en een ‘oud Europa’, omdat dit de conflictueuze aard van het uitbreidingsproces overbrengt naar de landen in het overgangsproces. Ik spreek liever van de opkomst van een ‘toekomstig Europa’ – dat is een betere omschrijving –, een concept dat misschien niet aansluit bij de interne Europese en trans-Atlantische meningsverschillen, maar eerder een Europese Unie van de toekomst opbouwt op basis van de goede tradities van het ‘Europa van het verleden’. Dit ‘toekomstig Europa’ biedt jonge democratieën ten minste twee goede redenen voor toetreding: politieke stabiliteit en economische concurrentie. Voor Kroatië zijn deze twee redenen voldoende om alle twijfels over de voordelen van de Europese eenwording terzijde te schuiven. De Republiek Kroatië verwacht spoedig tot de Europese Unie toe te treden. Kroatië is altijd onderdeel van Europa geweest – cultureel, historisch en geografisch. Slechts door politieke omstandigheden heeft het zich een tijd lang van Europa verwijderd. Door nieuwe standaarden te ontwikkelen trachten wij Kroatië nu op te bouwen op het fundament van de waarden van de landen waar democratie, de rechtsstaat, vrijheid van meningsuiting, respect voor de mensenrechten en de rechten van minderheden worden beschouwd als een erfenis van de voorbije decennia. Wij beschouwen democratie niet als een statische verworvenheid, maar als een continu proces, een aanhoudende voortgang naar nieuwe horizonten van vrijheid. We zien de Europese Unie als een familie, een divers gezelschap van leden die allemaal samenwerken, een gemeenschap waarin de belangen van elke natie worden gerespecteerd terwijl samenwerking tot stand komt op grond van solidariteit. Kroatië wil deze op waarden gebaseerde gemeenschap verrijken met zijn eigen culturele, taalkundige en nationale identiteit. Wij willen met jullie samenleven in verscheidenheid, maar we willen er jullie ook aan herinneren, en dan ga ik een beetje opscheppen, dat Kroatië een van de weinige oases is in het huidige Europa waar nog ongerepte natuur bestaat. Ik zou Boris Trajkovski vanmiddag hebben ontmoet op een conferentie over investeringen in Bosnië-Herzegovina. Samen met hem en de presidenten van andere landen werkten wij aan een programma voor stabilisering en verzoening in Zuidoost-Europa. Boris kan er nu vandaag niet bij zijn in Mostar, maar we zullen het werk voortzetten. Het is het beste om op onze gezamenlijke weg voort te gaan. Ik denk niet dat dit incident gevolgen heeft voor toekomstige procedures of de integratie van de Republiek Macedonië in de EU. Kroatië volgt nauwlettend de verschillende discussies op Europees niveau, die de basis zullen vormen voor de wijze waarop de Europese Unie in de toekomst vorm zal krijgen. Hoewel Kroatië niet deelnam aan de Europese Conventie hebben we de discussies met grote belangstelling gevolgd. Hetzelfde geldt voor de Intergouvernementele Conferentie. Wij zijn ervan overtuigd dat de lidstaten, ondanks de moeilijkheden, hun meningsverschillen zullen overbruggen en overeenstemming zullen bereiken over een constitutioneel verdrag dat de Europese Unie na de uitbreiding tot een efficiënte instelling zal maken die in staat is het hoofd te bieden aan de uitdagingen waarvoor zij wordt gesteld, zodat zij voor zichzelf een actievere en belangrijkere rol in de internationale arena zal opeisen. Wij hopen tevens dat de constitutionele regelingen de soepele integratie mogelijk maken van landen die bij toekomstige uitbreidingen betrokken zullen zijn. Wij stellen tevens groot belang in de discussies over de nieuwe financiële vooruitzichten, waarin de gekozen strategische doelstellingen van de Europese Unie concreet tot uiting zullen komen en die de volledige uitvoering ervan mogelijk moeten maken. Wij willen in het bijzonder wijzen op de noodzaak om voldoende financiële middelen vrij te maken voor de toenadering tot, en integratie van landen die de status van kandidaat-lidstaat, of lidstaat, zullen verkrijgen. Kroatië hoopt in dit verband dat de Europese Commissie, het Europees Parlement en de huidige lidstaten blijk zullen geven van een langetermijnvisie. Wij denken dat het nieuwe constitutionele en budgettaire kader blijk moet geven van werkelijke toewijding aan het opnemen van alle Europese landen in de Europese familie, zodat de voortgang van het project van de Europese integratie, waar Kroatië en ook de andere SAP-landen bij horen, is gewaarborgd. Als land dat ambieert in een niet al te verre toekomst tot de Europese Unie toe te treden, heeft de Republiek Kroatië er belang bij zich te kunnen aansluiten bij een sterke en effectieve Unie, die aan de vereisten van al haar burgers tegemoetkomt. In zo’n Unie zal de rol van parlementen en parlementaire samenwerking van cruciaal belang zijn. Als een land dat om toetreding heeft verzocht gaat Kroatië ervan uit dat de Unie institutioneel in staat is in de volgende uitbreidingsronde nieuwe lidstaten toe te laten. Kroatië volgt tevens met belangstelling de discussies over veiligheidszaken die plaatsvinden tussen de Europese Unie en de NAVO. Wij hebben grote waardering voor de aanvaarding van de Europese veiligheidsstrategie. Wij beschouwen die als een strategie die de Europese Unie in staat zal stellen de dreigingen en wereldwijde uitdagingen het hoofd te bieden en aldus aan het multilateraal veiligheidsstelsel bij te dragen, alsmede een actievere betrokkenheid te tonen bij sommige delen van Zuidoost-Europa. Wij staan achter een effectieve vorm van multilateralisme als concept dat het verdient te worden versterkt, gezien de gevaren en problemen waarvoor de wereld van vandaag wordt gesteld. Graag wil ik beklemtonen dat de Republiek Kroatië in hoge mate rekent op het Europees Parlement als instelling die haar integratie in de EU zal ondersteunen. Ik ben ervan overtuigd dat het Europees Parlement in haar aanbevelingen aan de Raad over het verzoek tot toetreding van Kroatië tot de EU, de door Kroatië geboekte vooruitgang op het gebied van naleving van de criteria van Kopenhagen en andere criteria, alsmede de hervormingen die in het land plaatsvinden, zal erkennen. Ik ben er evenzeer van overtuigd dat de aanbevelingen van het Europees Parlement een impuls zullen geven aan de overige Europese instituties en de lidstaten om ten aanzien van het Kroatische verzoek een welwillende houding aan te nemen. Ik verwijs hier naar het komende advies van de Europese Commissie, dat naar wij hopen in de lente wordt uitgebracht. De Europese Raad zou dan in staat zijn om in juni nieuwe strategische politieke beslissingen over Kroatië te nemen. Het spreekt voor zich dat de Kroatische autoriteiten en de burgers van mijn land uitkijken naar de status van kandidaat-lidstaat en het openen van de onderhandelingen over toetreding. Geachte leden van het Europees Parlement, u begint aan het laatste deel van uw zittingstermijn. In juni zijn er verkiezingen waaraan de meeste burgers van Europa meedoen. Hun brede deelname zal de democratische legitimiteit van de Europese Unie versterken. Ik ben ervan overtuigd dat de Kroatische burgers spoedig in staat zullen zijn hun stem uit te brengen in verkiezingen voor het Europees Parlement en dat Kroatische parlementsleden hun zetels in het Europees Parlement zullen kunnen innemen. Ofschoon wij getalsmatig geen groot land zijn, brengen wij u de geneugten van de mediterrane wereld, de geciviliseerde waarden van Centraal-Europa, de kloekheid van hard gesteente, de sereniteit van de Slavonische hoogvlakten en, vooral, de open harten en uitgestrekte handen die haken naar vriendschap en samenwerking. Wij hopen, verwachten en weten dat bij het opmaken van de balans de bekende woorden van Robert Schumann de doorslag zullen geven: ‘Wij verenigen geen landen, wij verenigen mensen.’ Het is mij een groot genoegen om u namens de Republiek Kroatië te kunnen toespreken op dit voor mijn land en voor de toekomst van de EU zo belangrijke tijdstip: de dag nadert waarop alle echte en imaginaire gordijnen in Europa zullen verdwijnen – dit keer, naar wij hopen, voorgoed. Laat ik om te beginnen het volgende duidelijk en vastbesloten zeggen: lidmaatschap van de EU is de belangrijkste doelstelling van de buitenlandse politiek van de Republiek Kroatië. Tot mijn genoegen kan ik eraan toevoegen dat in alle geledingen van de autoriteiten over dit onderwerp politieke consensus is bereikt: het Kroatische parlement, de regering en de president van de Republiek. De doelstelling werd herbevestigd in een resolutie die het Kroatische Parlement in december 2002 aannam, gevolgd door de aanvraag van het EU-lidmaatschap een jaar geleden, in februari 2003. Dit strategische doel geniet de steun van de politieke partijen en de publieke opinie. Dit legt een nog grotere verantwoordelijkheid op de schouders van de politieke leiders van het land, en op alle geledingen van de Kroatische maatschappij, wier actieve deelname aan deze inspanning van essentieel belang is. Ons doel is Europa, maar niet alleen lidmaatschap van de EU. Onze voornaamste doelstelling is het bereiken en handhaven van de standaarden die in Europa gemeengoed zijn. We zijn ons ten volle bewust van de moeilijkheden die met de aanpassingen gepaard gaan. Maar veranderingen zijn noodzakelijk wil Kroatië ooit actief als gelijkwaardig lid aan de Europese instituties deelnemen. De ervaring en hulp van andere landen zal hierbij onmisbaar zijn. Evenals enkele andere landen die binnenkort volwaardige EU-lidstaten worden, heeft Kroatië zijn onafhankelijkheid en soevereiniteit nog meer kort geleden verworven. Net als deze landen heeft het een kostbaar proces van politieke, economische en sociale overgang doorlopen. Maar anders dan deze landen heeft Kroatië in zijn recente verleden ook te maken gehad met een oorlog, die het werd opgedrongen. De verwoestingen van de oorlog hebben diepe wonden achtergelaten – in de eerste plaats bij de bevolking, maar ook in de vorm van grote materiële verliezen. Honderdduizenden mensen waren gedwongen uit hun huizen te vluchten en eenzelfde aantal is dakloos geworden. Kroatië moest dan ook nieuwe uitdagingen tegemoet treden: de wederopbouw van gebouwen in honderden plaatsen, dorpen en gehuchten, en de ontmijning van duizenden vierkante kilometers grondgebied. Bovendien moesten we iets zien te verwezenlijken waaraan de EU-lidstaten in het bijzonder veel belang hechten: het vestigen van veiligheid en vertrouwen, van tolerantie en vreedzaam naast elkaar bestaan, uitmondend in duurzame verzoening. Dit was verreweg de moeilijkste opdracht, omdat het van ons, politici, heldere en vastberaden stellingnames en besluiten vereiste. Ik wil met nadruk vaststellen dat wij het als onze plicht zien deze opdrachten te vervullen. We zijn bezig met de hervorming van het openbaar bestuur en de harmonisering van wetgeving en stellen alles in het werk om het systeem aan te passen. Ik kan u verzekeren dat wij met het oorlogstribunaal in Den Haag willen samenwerken, en dat wij bereid zijn te blijven werken aan de terugkeer van vluchtelingen, hervorming van de rechterlijke macht, de bescherming van minderheden, en regionale samenwerking. Velen van u zijn op de hoogte van onze bilaterale initiatieven met betrekking tot onze buren en van onze actieve betrokkenheid bij regionale organisaties. Ik noem in dit verband het Stabiliteitspact, het Adriatisch-Ionisch initiatief, het Centraal-Europees initiatief en de Vierhoek. Wij beschouwen dit steeds minder als een zware last en steeds meer als opdrachten waaraan we met vasthoudendheid moeten werken zodat we de Europese standaarden zo spoedig mogelijk bereiken."@nl2 "Senhor Presidente Excelentíssimos Senhores Deputados do Parlamento Europeu, distintos observadores, gostaria de agradecer o vosso convite e esta oportunidade que hoje me é dada de me dirigir ao Parlamento Europeu na sua sessão plenária. Sei que vos interessa saber qual é a nossa posição relativamente ao Tribunal de Haia. Quero afirmar aqui, com firmeza e sem ambiguidades, que consideramos que a cooperação com o TPIJ é do interesse de todos nós que vivemos na antiga Jugoslávia. Essa cooperação permite inculpar e perseguir indivíduos por crimes cometidos durante a guerra e é a única maneira de acabar com a prática da culpa colectiva, que consiste em atribuir a toda uma nação crimes que foram cometidos por indivíduos. Daí a importância de levar à justiça todas as pessoas que cometeram crimes ou que neles participaram de alguma maneira, pondo assim termo a acusações contra nações inteiras. Mal fique concluída a reforma do sistema judiciário, espero que os tribunais croatas estejam prontos para julgarem os crimes de guerra. Creio que dentro em breve todos os processos pendentes serão submetidos aos tribunais de justiça croatas. Continua a ser penosa a sorte dos refugiados e das pessoas deslocadas. A Croácia aproveita todas as oportunidades para lhes dar a possibilidade de regressarem ao país, independentemente da etnia a que pertencem. No entanto, sendo um país em transição, a Croácia defronta-se com numerosos problemas que esse regresso acarreta. A reconstrução dos edifícios, que é uma condição prévia para o mesmo ser possível, não está a avançar tão rapidamente como desejaríamos. O Estado disponibilizou dinheiro para a reconstrução de habitações, mas isso não é suficiente. Os retornados não precisam só de alojamento; precisam também de emprego a fim de poderem ganhar o sustento para si próprios e para as suas famílias. O Governo croata, juntamente com os representantes da comunidade internacional, empenhou-se em programas para o regresso de cidadãos de etnia sérvia. A Croácia e a Bósnia-Herzegovina chegaram a acordo sobre medidas tendentes a acelerar o regresso dos refugiados e das pessoas deslocadas. Existem áreas nas quais realizámos progressos, o que nos deixa justamente orgulhosos. Uma dessas áreas é a cooperação regional. No plano bilateral, normalizámos nos últimos anos as nossas relações com a Sérvia e o Montenegro. Temos esquemas de cooperação bilateral com a Bósnia-Herzegovina, e estamos empenhados num diálogo político intensivo com todos os outros países da região. Também se registaram progressos na área da cooperação económica nestes últimos anos. No intuito de facilitar a circulação de pessoas, bens e serviços, procedemos à liberalização do regime de vistos com a maior parte dos países da região. Embora sejamos optimistas, temos consciência dos desafios que se colocam a nível político e da segurança na região. A única maneira que consigo vislumbrar para lhes dar resposta passa pela constituição de governos democraticamente eleitos e com uma orientação pró-europeia. Mas falar à Europa apenas da boca para fora não basta. Acima de tudo, é necessário provar essa orientação através da acção e de um empenhamento nos padrões democráticos europeus. O exemplo da Croácia como um país estável da região demonstra que assim é. Uma cooperação mais estreita entre os países do sudeste europeu e a União Europeia terá um efeito positivo sobre a estabilidade de toda a região. A República da Croácia está pronta para assumir um papel activo na região e transmitir a sua experiência a outros países. A Cimeira de Zagrebe, que teve lugar vai para quatro anos, representou um ponto de viragem para a região. A Cimeira de Salónica do ano passado e os documento ali adoptados afirmaram o futuro europeu para os países do Processo de Estabilização e de Associação - PEA. Também nós apoiamos todos os passos dados para alcançar os objectivos proclamados. Os novos instrumentos e mecanismos como as parcerias europeias, a geminação, o Taiex e a participação nos programas comunitários agora abertos aos países que participam no Processo de Estabilização e de Associação irão complementar os esforços que estão a ser desenvolvidos no âmbito do Programa CARDS. Esses instrumentos representam uma assistência essencial e bem-vinda àqueles que aspiram a tornar-se membros da União Europeia, e a República da Croácia está preparada para fazer o melhor uso deles e de outros instrumentos de pré-adesão. No que se refere ao Parlamento Europeu, apraz-me assinalar que houve uma intensificação das relações entre esta instituição e os países da região após a visita do Presidente Cox aos países do PEA no Outono de 2003. A República da Croácia está particularmente grata ao Presidente Cox pelo convite que endereçou aos países do PEA para participarem na Conferência dos Presidentes de Parlamentos, realizada em Budapeste em Fevereiro. Vemos a nossa participação nesta conferência como um sinal de que o processo do alargamento irá continuar depois do dia 1 de Maio do corrente ano. A Croácia tem defendido desde o início uma abordagem individual, ou seja, a avaliação dos méritos próprios de cada país. Consideramos que o exemplo da Croácia e o seu progresso acelerado para aderir à UE servirá de incentivo para outros países do sudeste europeu resolverem as questões essenciais que actualmente constituem um entrave à sua caminhada rumo à União Europeia. O Parlamento Europeu tomará dentro de pouco tempo uma decisão sobre o futuro da Delegação para as Relações com os Países da Europa do Sudeste. Gostaria de aproveitar esta ocasião para expressar o nosso apoio incondicional ao estabelecimento de uma delegação individual do Parlamento Europeu para a cooperação com a República da Croácia. Espero que essa delegação seja criada a seguir à eleição do novo Parlamento Europeu. Uma decisão nesse sentido confirmaria uma nova fase avançada das relações entre a República da Croácia e a UE. Além disso, contribuiria para a intensificação do diálogo entre o Parlamento croata e o Parlamento Europeu. Esperamos sinceramente que a experiência a nível das relações com os actuais países candidatos sirva de base a uma decisão sobre o futuro das delegações do Parlamento Europeu para os países do PEA. Lamentavelmente, vou ter de iniciar a minha intervenção com notícias tristes. Boris Trajkovski, Presidente da República da Macedónia, morreu esta manhã num desastre de avião. É uma perda humana que atinge não só a sua família e a República da Macedónia, mas terá também consequências políticas para a situação na região. A nova situação a seguir ao alargamento abre uma nova era para os países do PEA. Vamos passar a ser os vizinhos do lado. A assistência técnica acrescida do Parlamento Europeu aos parlamentos dos países do PEA – como aconteceu na prática com os actuais países candidatos – é uma contribuição bem-vinda para o potencial de desenvolvimento desses países. Essa seria a resposta adequada aos desafios do processo de alargamento. A República da Croácia aprecia enormemente o apoio dado pelo Parlamento Europeu e a compreensão que este demonstrou pelos seus esforços para se aproximar mais da União Europeia. Um dos sinais visíveis desse apoio foi a ratificação do Acordo de Estabilização e de Associação pelo Parlamento Europeu, apenas um mês e meio após a assinatura do mesmo. Essa ratificação representou para a República da Croácia um apoio explícito, mas foi também uma mensagem dirigida aos Estados-Membros da UE para iniciarem o processo de ratificação nos respectivos parlamentos nacionais. Nas suas resoluções, o Parlamento Europeu saudou reiteradamente a candidatura da Croácia de adesão à UE, mostrando assim o seu apoio às nossas intenções e aos nossos objectivos. Depois do dia 1 de Maio de 2004, a União Europeia terá 25 Estados-Membros e um potencial humano de 450 milhões de habitantes. São números impressionantes! Não devemos, contudo, esquecer que a unificação da Europa não será completa enquanto os países do PEA não se tornarem membros da União Europeia e enquanto a Europa não estiver unida nas suas fronteiras geográficas. A única via para eliminar a instabilidade na Europa do Sudeste passa pela adesão à UE. Assim que forem eliminadas as fronteiras que estiveram na origem da guerra sangrenta que recentemente assolou a Europa do Sudeste, a questão de quem vive no outro lado das fronteiras deixará de ser relevante. Só uma Europa unida é capaz de eliminar a guerra enquanto instrumento político de resolução de conflitos, e de encaminhar os países da região para um futuro mais próspero. Por outro lado, o alargamento iminente irá permitir que a União Europeia, baseada na cooperação institucional de parceiros iguais, desempenhe um papel mais importante e activo na cena internacional. Unida, a Europa pode enfrentar os desafios económicos do Extremo Oriente ou dos Estados Unidos. Uma estrutura forte, integrada e unida, pode enfrentar os desafios globais da era actual, entre os quais se destaca o combate ao terrorismo, mas que incluem igualmente a luta contra a criminalidade organizada, a corrupção, o contrabando e o tráfico de drogas. Ela pode desempenhar um papel importante no sistema de paz e segurança a nível mundial, mas pode também oferecer assistência humanitária, tecnológica e económica aos países e às nações que carecem de ajuda. Neste momento, talvez seja pertinente dizer algumas palavras sobre o contexto mais vasto do alargamento da União. Considero difícil aceitar o conceito de "nova Europa" e de "velha Europa", que conserva a natureza conflituosa do processo de alargamento da UE aos países em transição. Tal como o vejo, este processo a que estamos a assistir é o aparecimento de uma "Europa que se anuncia" – esta descrição é mais apropriada – um conceito que, em vez de conduzir a divergências europeias internas e transatlânticas, constrói uma União Europeia do futuro baseada nas boas tradições da "Europa do passado". Essa "Europa que se anuncia" pode oferecer às jovens democracias pelo menos dois bons motivos para se lhe juntarem: estabilidade política e competitividade económica. Para a Croácia, estes dois motivos são suficientes para dissipar todas as dúvidas quanto aos benefícios da unificação europeia. A República da Croácia espera aderir à União Europeia dentro em breve. A Croácia sempre fez parte da Europa – em termos culturais, históricos e geográficos. Porém, as circunstâncias políticas levaram a que se distanciasse dela durante algum tempo. Através do desenvolvimento de novos padrões, estamos agora a tentar construir a Croácia com base nos valores daquelas nações onde a democracia, o Estado de direito, a liberdade de expressão, o respeito pelos direitos das minorias e os direitos humanos são vistos como o legado das décadas passadas. Para nós, a democracia não é um nível de realização estático, é antes um processo contínuo, um avanço permanente rumo a novos horizontes de liberdade. Olhamos para a União Europeia como uma família de membros diversos que trabalham em conjunto, uma comunidade na qual os interesses de cada nação são respeitados e onde se desenvolve a cooperação com base na solidariedade. É desejo da Croácia enriquecer esta comunidade de valores com a sua própria identidade cultural, linguística e nacional. Queremos viver convosco na coexistência da diversidade, mas também gostaríamos de vos lembrar, com alguma dose de orgulho, que a Croácia é um dos poucos oásis da natureza ecologicamente preservada na Europa actual. Estava previsto encontrar-me esta tarde com Boris Trajkovski numa conferência sobre investimentos na Bósnia-Herzegovina. Tenho estado a trabalhar com ele e com os Presidentes de outros Estados no programa de estabilização e reconciliação para a Europa do Sudeste. Agora, Boris não vai estar connosco em Mostar, mas nós vamos continuar a trabalhar. Será essa a melhor maneira de continuar a percorrer o nosso caminho comum. Não creio que este acidente venha a afectar os processos futuros ou a adesão da República da Macedónia à UE. A Croácia está a acompanhar de perto vários debates em curso a nível europeu que irão fornecer a base para o formato futuro da União Europeia. Embora a Croácia não tenha participado na Convenção Europeia, acompanhámos com grande interesse as suas deliberações, bem como os trabalhos da Conferência Intergovernamental. Estamos convictos de que, apesar das dificuldades, os Estados-Membros hão-de superar as suas divergências e chegar a um acordo sobre o Tratado Constitucional que irá conferir à União Europeia alargada eficiência e capacidade para responder aos desafios que enfrenta, assegurando-lhe assim um papel mais activo e relevante na arena internacional. Esperamos igualmente que as disposições constitucionais permitam uma integração sem problemas dos Estados que participarem nos alargamentos futuros. Nutrimos também grande interesse pelas discussões sobre as próximas perspectivas financeiras, que deverão reflectir verdadeiramente os objectivos estratégicos proclamados pela União Europeia e possibilitar a sua plena aplicação. Gostaríamos de salientar em particular a necessidade de afectar recursos financeiros suficientes para permitir a aproximação e integração dos países que irão tornar-se candidatos ou novos Estados-Membros. A Croácia espera que, nesse aspecto, a Comissão Europeia, o Parlamento Europeu e os actuais Estados-Membros demonstrem uma visão de longo prazo. Entendemos que o novo quadro constitucional e orçamental deve reflectir a verdadeira natureza do compromisso de incluir todos os Estados europeus na família europeia, assegurando dessa forma a continuação do avanço do projecto de integração europeia, que incluiria a Croácia e outros países do PEA. Enquanto país que ambiciona aderir à União Europeia num futuro não demasiado longínquo, a República da Croácia tem interesse em que essa União seja forte e eficiente, capaz de satisfazer as exigências de todos os seus cidadãos. Nessa União, o papel dos parlamentos e a cooperação parlamentar serão de vital importância. Enquanto país candidato, a Croácia conta com a capacidade institucional da União para aceitar novos membros na próxima ronda de alargamento. A Croácia segue igualmente com interesse as discussões entre a União Europeia e a NATO sobre questões de segurança. Apreciamos enormemente a adopção da estratégia de segurança europeia. Consideramos que essa estratégia irá permitir à União Europeia enfrentar as ameaças e os desafios globais, contribuindo assim para o sistema multilateral de segurança, bem como para o seu envolvimento mais activo em algumas partes da Europa do Sudeste. Apoiamos o multilateralismo efectivo como um conceito que tem de ser reforçado no mundo que enfrenta perigos e desafios como os que hoje se lhe apresentam. Gostaria de frisar que a República da Croácia confia firmemente no Parlamento Europeu como uma instituição que apoiará a sua integração na UE. Estou convicto de que a sua recomendação ao Conselho sobre a candidatura de adesão da Croácia à UE, o Parlamento Europeu reconhecerá os progressos realizados pelo nosso país no cumprimento dos critérios de Copenhaga e de outros relevantes, bem como as reformas que temos em curso. É também minha convicção que a recomendação do Parlamento Europeu irá incentivar as outras instituições europeias e os Estados-Membros a adoptarem uma atitude positiva sobre a candidatura da Croácia. Faço aqui referência ao futuro parecer da Comissão Europeia, que espero venha a ser publicado na Primavera. Dessa forma o Conselho Europeu poderá tomar em Junho novas decisões políticas estratégicas sobre a Croácia. Naturalmente, as autoridades croatas e os meus concidadãos esperam ansiosamente pela concessão do estatuto de país candidato e pela abertura das negociações de adesão. Excelentíssimos Senhores Deputados do Parlamento Europeu, V. Exas. estão a entrar na fase final do vosso mandato. No próximo mês de Junho, realizam-se eleições nas quais deverá participar a maioria dos cidadãos da Europa. Essa ampla participação irá contribuir para o reforço da legitimidade democrática da União Europeia. Estou convicto de que, muito em breve, os cidadãos da Croácia estarão em condições de poderem votar nas eleições para o Parlamento Europeu e os eurodeputados croatas serão capazes de ocupar os seus lugares no Parlamento Europeu. Embora não sejamos uma grande nação do ponto de vista numérico, trazemos-lhes as alegrias do Mediterrâneo, os valores civilizacionais da Europa Central, a robustez da pedra dura, a serenidade das planícies eslavas e, acima de tudo, o coração aberto e nobre e as mãos estendidas da amizade e da cooperação. Temos confiança, esperamos e sabemos que no final acabarão por prevalecer as famosas palavras de Robert Schuman: "Não unificamos países, unimos pessoas". É para mim um grande prazer discursar perante vós em nome da República da Croácia, num momento importante não só para o meu país mas também para o futuro da UE: aproxima-se o dia em que irão cair todas a cortinas reais e imaginárias existentes na Europa – esperamos que desta vez seja para sempre. Permitam-me dizer desde já, com toda a clareza e determinação: a adesão à UE é o principal objectivo da política externa da República da Croácia. Apraz-me assinalar que todos os órgãos do poder chegaram a um consenso político sobre esta matéria: o Parlamento croata, o Governo e o Presidente da República. Este objectivo foi reiterado numa resolução aprovada pelo Parlamento croata em Dezembro de 2002, à qual se seguiu a apresentação da candidatura de adesão à UE, há um ano, em Fevereiro de 2003. Este objectivo estratégico tem o apoio dos partidos políticos e da opinião pública. Ele impõe uma obrigação ainda maior aos dirigentes políticos do país e a todas as camadas da sociedade croata, cuja participação activa neste esforço é vital. A nossa meta é a Europa, mas não se limita à adesão à UE. O nosso primeiro objectivo é alcançar e manter os padrões prevalecentes na Europa. Estamos plenamente cientes das dificuldades que esse ajustamento acarreta. Ele é, no entanto, necessário para a Croácia poder um dia participar activamente nas instituições europeias como membro de pleno direito. Nesse aspecto, a experiência e a ajuda de outros Estados revelar-se-ão preciosas. À semelhança de alguns dos países que em breve serão membros de pleno direito da UE, a Croácia só recentemente obteve a sua independência e soberania. Como eles, teve de enfrentar o processo de transição política, económica e social, um processo exigente e oneroso. Porém, ao contrário desses países, a Croácia teve de enfrentar, no seu passado recente, uma guerra que lhe foi imposta. A devastação causada pela guerra deixou feridas profundas – principalmente nas pessoas, mas também em termos de enormes prejuízos materiais. Centenas de milhares de pessoas foram obrigadas a abandonar os seus lares e outras tantas ficaram sem abrigo. A Croácia viu-se assim confrontada com novos desafios: a reconstrução de edifícios em centenas de cidades, vilas e aldeias e a desactivação de minas terrestres espalhadas por milhares de quilómetros quadrados do seu território. Além disso, tivemos de conseguir algo que os membros da UE destacaram como sendo particularmente importante: o estabelecimento de um clima de confiança, de tolerância e coexistência, conducente a uma reconciliação duradoura. Esta foi de longe a tarefa mais árdua, pois exigiu que nós, políticos, adoptássemos posições e decisões claras e firmes. Quero dizer com muita clareza que estamos plenamente conscientes de que temos de cumprir com as nossas obrigações. Estamos a trabalhar na reforma da administração pública, na harmonização da legislação, e na aplicação de todo o nosso potencial no ajustamento do sistema. Asseguro-lhes que queremos cooperar com o Tribunal de Haia e que queremos continuar a trabalhar com vista a assegurar o retorno dos refugiados, uma reforma do sistema judiciário, a protecção das minorias e a cooperação regional. Muitos dos senhores deputados têm conhecimento das nossas iniciativas bilaterais em relação aos nossos vizinhos, bem como da nossa participação activa em organizações regionais como o Pacto de Estabilidade, a Iniciativa Adriático-Jónica, a Iniciativa da Europa Central e a Quadrilateral. Encaramos esta tarefa cada vez menos como um fardo pesado e cada vez mais como algo em que temos de trabalhar com perseverança a fim de atingir os padrões europeus o mais depressa possível."@pt11 "Jag vill tydligt framhålla att vi är fullt medvetna om vår plikt att utföra våra skyldigheter. Vi arbetar med att reformera den offentliga förvaltningen, harmonisera lagstiftningen och med att förena alla våra resurser för att anpassa systemet. Jag försäkrar er att vi vill samarbeta med tribunalen i Haag och att vi vill fortsätta arbetet med flyktingars återvändande, reformen av domstolen, skyddet för minoriteter och regionalt samarbete. Många av er känner till såväl våra bilaterala initiativ med våra grannländer som vårt aktiva deltagande i regionala organisationer, t.ex. stabilitetspakten, adriatisk-joniska initiativet, Centraleuropeiska initiativet och fyrklöver. Vi ser detta alltmer som uppgifter som vi måste arbeta ihärdigt med för att så fort som möjligt nå upp till den europeiska standarden och allt mindre som en tung börda. Jag vet att ni är intresserade av hur vi ställer oss till tribunalen i Haag. Jag vill tydligt och bestämt påpeka att vi anser att samarbetet med Internationella tribunalen för före detta Jugoslavien är av stor betydelse för alla oss som bor i före detta Jugoslavien. Denna typ av samarbete gör det möjligt att individualisera skulden och att åtala enskilda individer för brott som begicks under kriget. Detta är enda sättet att sätta stopp för den kollektiva skulden, som gör att en hel nation beskylls för brott som har begåtts av enskilda individer. Därför är det viktigt att alla de som begick brott, eller på något annat sätt var inblandade i brott, ställs inför rätta, så att man kan göra slut på anklagelser mot hela nationer. Jag räknar med att kroatiska domstolar kan döma i krigsförbrytarfall så snart reformen av domstolen är genomförd. Jag tror att alla återstående fall snart kommer att behandlas i kroatiska domstolar. Flyktingarnas och de tvångsförflyttade människornas öde plågar oss fortfarande. I fråga om deras återvändande gör Kroatien allt för att se till att de kan återvända till Republiken Kroatien, oavsett deras etniska tillhörighet. Men eftersom Kroatien är ett övergångsland orsakar återvändandet många problem. Återuppbyggnaden av byggnader, vilket är en nödvändig förutsättning för återvändande, går inte så fort som vi skulle vilja. Staten har ordnat med pengar till återuppbyggnad av bostäder, men detta är inte allt. De återvändande behöver inte bara bostäder, utan även arbeten, så att de kan försörja sig och sina familjer. Den kroatiska regeringen har tillsammans med företrädare för världssamfundet engagerat sig i program för återvändande av medborgare av serbisk nationalitet. Kroatien och Bosnien och Hercegovina har kommit överens om åtgärder för att påskynda flyktingars och tvångsförflyttade människors återvändande. På vissa områden har vi varit framgångsrika, vilket vi med rätta är stolta över. Ett av dessa områden är det regionala samarbetet. På det bilaterala planet har vi under de senaste åren normaliserat våra förbindelser med Serbien och Montenegro. Vi har bilaterala samarbetsprogram med Bosnien och Hercegovina, och vi för intensiva politiska dialoger med alla övriga länder i regionen. Det ekonomiska samarbetet har också förbättrats under de senaste åren. För att underlätta rörligheten för människor, varor och tjänster har visumkraven blivit mildare i de flesta länder i regionen. Men även om vi är optimistiska vet vi att det återstår utmaningar när det gäller politiken och säkerheten i regionen. Enda sättet att ta sig an dem är, så vitt jag kan se, med hjälp av demokratiskt valda regeringar som för en europavänlig politik. Men det räcker inte att bara tala varmt om Europa. Denna politik måste framför allt omsättas i handling och engagemang för Europas demokratiska normer. Detta är Kroatien, som är ett stabilt land i regionen, ett bra exempel på. Ett närmare samarbete mellan länderna i Sydösteuropa och EU kommer att ha en positiv inverkan på stabiliteten i hela regionen. Republiken Kroatien är beredd att inta en aktiv roll i regionen och att dela med sig av sina erfarenheter till andra länder. Toppmötet i Zagreb för nästan fyra år sedan innebar en vändpunkt för regionen. I och med toppmötet i Thessaloniki förra året, och de texter som antogs där, fastställdes den europeiska framtiden för de länder som omfattas av stabiliserings- och associeringsprocessen (SAP). Även vi stöder de åtgärder som vidtagits för att nå de uppställda målen. De nya instrumenten och mekanismerna, till exempel europeiska partnerskap, partnersamverkan ”twinning”, TAIEX samt deltagande i de gemenskapsprogram som nu är öppna för länderna i stabiliserings- och associeringsprocessen, kommer att komplettera det arbete som redan bedrivs inom ramen för Cardsprogrammet. Dessa instrument är till viktig och välbehövlig hjälp för dem som strävar efter att bli medlemmar i EU, och Republiken Kroatien är beredd att utnyttja såväl dessa som andra föranslutningsinstrument på bästa sätt. När det gäller Europaparlamentet gläds jag över de stärkta förbindelserna mellan detta och länderna i regionen efter ordförande Pat Cox' besök till länderna inom SAP våren 2003. Republiken Kroatien är särskilt tacksam för talman Cox' inbjudan till länderna inom SAP att delta i talmanskonferensen i Budapest i februari. Vi ser vårt deltagande i denna konferens som ett tecken på att utvidgningsprocessen kommer att fortsätta även efter den 1 maj i år. Herr talman ärade parlamentsledamöter, ärade åhörare! Jag skulle vilja tacka för er inbjudan och för möjligheten att tala inför Europaparlamentet vid dagens sammanträde. Kroatien förespråkade redan från början ett individuellt tillvägagångssätt, det vill säga att man bedömer landets egna meriter. Vi anser att Kroatiens föredöme och påskyndade utveckling mot ett EU-medlemskap kommer att uppmuntra andra länder i Sydösteuropa att ta itu med de nyckelfrågor som för närvarande utgör hinder på vägen mot Europeiska unionen. Europaparlamentet skall snart fatta ett beslut om framtiden för delegationen för förbindelserna med länderna i Sydösteuropa. Jag skulle vilja ta detta tillfälle i akt att uttrycka vårt öppenhjärtiga stöd för upprättandet av en enskild delegation från Europaparlamentet för samarbete med Republiken Kroatien. Jag skulle räkna med att en sådan delegation upprättas efter det att det nya Europaparlamentet har valts. Ett sådant beslut skulle vara ett bevis på att nya framsteg nåtts i förbindelserna mellan Republiken Kroatien och EU. Det skulle också bidra till att stärka dialogen mellan Kroatiens parlament och Europaparlamentet. Vi hoppas innerligt att erfarenheterna från förbindelserna med de nuvarande kandidatländerna kommer att användas till att bestämma hur Europaparlamentets delegationer till länderna inom SAP skall se ut i framtiden. Den nya situation som följer av utvidgningen kommer att innebära en ny era för länderna inom SAP. Vi blir grannar. Europaparlamentets utökade tekniska stöd till parlamenten i länderna inom SAP – som det som gavs till de nuvarande kandidatländerna – är ett välkommet bidrag till dessa länders utvecklingspotential. Det skulle vara ett rimligt sätt att ta itu med utvidgningsprocessens utmaningar. Republiken Kroatien sätter stort värde på Europaparlamentets stöd och på den förståelse det har visat när det gäller Kroatiens ansträngningar att närma sig Europeiska unionen. Ett tydligt tecken på detta stöd var att Europaparlamentet godkände stabiliserings- och associeringsavtalet redan en och en halv månad efter det att avtalet hade skrivits under. Detta innebar ett uttalat stöd för Republiken Kroatien, men det var samtidigt en vink till EU-medlemsstaterna att påbörja ratificeringsprocessen i de nationella parlamenten. Europaparlamentet har i sina resolutioner vid ett flertal tillfällen välkomnat Kroatiens ansökan om EU-medlemskap och har på så sätt visat att det stöder Kroatiens avsikter och mål. Efter den 1 maj 2004 kommer Europeiska unionen att ha 25 medlemsstater och en folkmängd av 450 miljoner invånare. Detta är imponerande siffror! Men vi måste komma ihåg att Europa inte kommer att vara helt enat förrän alla länder inom SAP blir medlemmar i EU och Europa enas inom dess geografiska gränser. Enda sättet att råda bot på den instabila situationen i Sydösteuropa är genom EU-medlemskap. När de gränser som utlöste det senaste blodiga kriget i Sydösteuropa har suddats ut kommer det inte längre att ha någon betydelse vem som bor på vilken sida av gränsen. Endast genom ett enat Europa kommer vi att kunna utrota krigen som ett politiskt verktyg för konfliktlösning och leda länderna i regionen mot en ljusare framtid. Å andra sidan kommer den förestående utvidgningen att innebära att Europeiska unionen, som bygger på institutionellt samarbete med jämlika partner, kan spela en viktigare och mer aktiv roll på det internationella planet. Ett enat Europa kan stå emot den ekonomiska utmaningen från Fjärran östern och Förenta staterna. Med en stark, integrerad och enad struktur kan det stå emot nutidens globala utmaningar, som i synnerhet består av kampen mot terrorism, men även av kampen mot organiserad brottslighet, korruption, smuggling och narkotikahandel. Ett enat Europa kan spela en viktig roll för freden och säkerheten i världen och ge humanitärt, tekniskt och ekonomiskt stöd till länder och nationer som behöver hjälp. Med anledning av detta kan det vara på sin plats att säga några ord om EU-utvidgningens större sammanhang. Jag har svårt att acceptera konceptet med ”det nya Europa” och ”det gamla Europa” eftersom detta antyder att det ligger något motsägelsefullt i EU:s utvidgning mot övergångsländerna. Det vi ser växa fram är enligt min mening ”framtidens Europa” – det är en bättre beskrivning – som är ett koncept som i stället för att bidra till interna europeiska och transatlantiska skillnader snarare bygger en framtida europeisk union utifrån det ”tidigare Europas” goda traditioner. Detta ”framtidens Europa” innebär åtminstone två goda skäl för unga demokratier att förenas med det, nämligen politisk stabilitet och konkurrenskraftig ekonomi. För Kroatien är dessa två skäl nog för att skingra alla tvivel när det gäller fördelarna med att gå med i EU. Republiken Kroatien räknar med att ansluta sig till Europeiska unionen inom kort. Kroatien har alltid varit en del av Europa – kulturellt, historiskt och geografiskt. Men politiska omständigheter ledde till att landet under en period gled ifrån Europa. Genom att utveckla nya normer försöker vi grunda Kroatien på de värderingar som råder i länder där demokrati, rättssäkerhet, yttrandefrihet och respekten för minoriteters rättigheter och de mänskliga rättigheterna anses vara ett arv från de senaste årtiondena. Vi ser inte demokrati som ett beständigt tillstånd, utan snarare som en pågående process, som en konstant strävan efter nya frihetsperspektiv. Tyvärr måste jag inleda med tråkiga nyheter. Före detta jugoslaviska republiken Makedoniens president Boris Trajkovski omkom i dag på morgonen i en flygolycka. Detta är en förlust som inte bara drabbar hans familj och före detta jugoslaviska republiken Makedonien, utan som även kommer att påverka den politiska situationen i regionen. Vår bild av Europeiska unionen är den av en familj med olika medlemmar som alla arbetar tillsammans, en gemenskap där varje nations intressen respekteras, samtidigt som samarbete byggs upp på solidariska grunder. Kroatiens önskan är att berika denna gemenskap av värderingar med sin egen kulturella, språkliga och nationella identitet. Vi vill leva tillsammans med er i mångfald, men vi skulle samtidigt vilja skryta lite och påminna om att Kroatien är en av de få kvarvarande oaserna av ekologiskt bevarad natur i dagens Europa. Kroatien följer noga olika diskussioner på EU-nivå som kommer att utgöra grunden för EU:s framtida utformning. Även om Kroatien inte deltog vid Europeiska konventet följde vi debatterna med stort intresse. Vi följde även regeringskonferensens arbete. Vi är övertygade om att medlemsstaterna trots svårigheter kommer att överbrygga motsättningarna och nå en överenskommelse om det konstitutionella fördraget som kommer att leda till att den utvidgade europeiska unionen blir mer effektiv och kan anta de utmaningar den ställs inför. På så sätt kommer EU att spela en viktigare och aktivare roll på det internationella planet. Vi hoppas också att det konstitutionella systemet leder till att de stater som kommer att delta i framtida utvidgningar kan integreras på ett smidigt sätt. Vi följer också med stort intresse diskussionerna om den nya budgetplanen, som borde återspegla EU:s uttalade strategiska mål på ett sanningsenligt sätt samt göra det möjligt att uppnå dessa mål. Vi skulle särskilt vilja peka på behovet av att anslå tillräckliga ekonomiska resurser för att de länder som kommer att bli kandidatländer eller nya medlemsstater skall kunna närma sig, och integreras i, unionen. I detta avseende hoppas Kroatien att Europeiska kommissionen, Europaparlamentet och de nuvarande medlemsstaterna visar prov på en långsiktig vision. Vi anser att den nya konstitutionella ramen och budgetramen måste återspegla den sanna bilden av viljan att inkludera alla Europas stater i den europeiska familjen och därmed garantera fortsatta framsteg för det europeiska integrationsprojektet, i vilket såväl Kroatien som andra länder inom SAP skulle ingå. Republiken Kroatien strävar efter att bli medlem i EU inom en inte alltför avlägsen framtid och har således ett intresse av att det är en stark och effektiv union som kan tillgodose alla sina medborgares krav. I en sådan union spelar parlamenten och samarbetet mellan olika parlament en avgörande roll. Som ansökarland räknar Kroatien med unionens institutionella förmåga att anta nya medlemmar när det är dags för nästa utvidgningsomgång. Kroatien följer även med intresse diskussionerna mellan EU och Nato när det gäller säkerhetsfrågor. Vi är väldigt tacksamma över antagandet av den europeiska säkerhetsstrategin. Vi ser denna som en strategi som kommer att göra det möjligt för EU att möta hoten och de globala utmaningarna och på så sätt bidra till ett multilateralt säkerhetssystem och till att unionen blir mer aktivt involverad i vissa delar av Sydösteuropa. Med de hot och utmaningar som världen står inför i dag är vi för en starkare effektiv multilateralism. Jag skulle vilja betona att Republiken Kroatien starkt litar på att Europaparlamentet kommer att stödja landets integrering i EU. Jag är övertygad om att Europaparlamentet i sina rekommendationer till rådet om Kroatiens ansökan om medlemskap i EU kommer att påpeka vilka framsteg Kroatien har gjort i fråga om att uppfylla såväl Köpenhamnskriterierna som andra relevanta kriterier samt vilka reformer som sker i landet. Jag är också övertygad om att Europaparlamentets rekommendationer kommer att driva på de övriga EU-institutionerna och medlemsstaterna att ställa sig positiva till Kroatiens ansökan. I detta avseende hänvisar jag till det kommande yttrandet från Europeiska kommissionen som vi hoppas kommer att offentliggöras under våren. Då skulle Europeiska rådet i juni kunna fatta nya strategiska politiska beslut om Kroatien. De kroatiska myndigheterna och mitt lands medborgare ser naturligtvis fram emot en status som kandidatland och att anslutningsförhandlingarna inleds. Ärade parlamentsledamöter! Ni går in i slutskedet av er mandatperiod. I juni skall det hållas val där de flesta EU-medborgarna kommer att delta. Ett högt valdeltagande kommer att bidra till att stärka Europeiska unionens demokratiska legitimitet. Jag är övertygad om att Kroatiens medborgare snart kommer att kunna rösta i valen till Europaparlamentet och att kroatiska parlamentsledamöter kommer att kunna ta plats i Europaparlamentet. Även om vi är en ganska liten nation sett till antalet invånare kan vi tillföra Medelhavets glädje, Centraleuropas civiliserade värderingar, styrkan av hård sten, de slaviska slätternas fridfullhet och, framför allt, ett öppet och ädelt hjärta och vänskapens och samarbetets utsträckta armar. Jag skulle ha träffat Boris Trajkovski vid en konferens om investeringar i Bosnien och Hercegovina i eftermiddag. Vi arbetade tillsammans med presidenter i andra stater med stabiliserings- och försoningsprogrammet i Sydösteuropa. Boris kommer inte att finnas med oss i Mostar i dag, men vi skall gå vidare med arbetet. Det är det bästa sättet att fortsätta vår gemensamma strävan. Jag tror inte att olyckan kommer att påverka framtida förfaranden eller integreringen av före detta jugoslaviska republiken Makedonien i EU. Vi hoppas, tror och vet att Robert Schumans välkända ord kommer att segra i slutändan: Vi binder inte samman stater, vi förenar människor. Det är ett stort nöje för mig att på Republiken Kroatiens vägnar tala inför er vid en tidpunkt som är avgörande för såväl mitt land som för EU:s framtid. Den dag närmar sig då alla verkliga och inbillade ridåer i Europa kommer att falla – och den här gången hoppas vi att det är för alltid. Inledningsvis vill jag säga, tydligt och bestämt, att ett medlemskap i EU är Republiken Kroatiens viktigaste utrikespolitiska mål. Jag är glad att alla delar av statsmakten, det vill säga det kroatiska parlamentet, regeringen och presidenten, har enats politiskt i denna fråga. Detta mål återupprättades genom en resolution från det kroatiska parlamentet som antogs i december 2002 och följdes av en ansökan om EU-medlemskap som lämnades in för ett år sedan, i februari 2003. Detta strategiska mål har stöd både hos de politiska partierna och hos folket, vilket ställer ännu högre krav på såväl Kroatiens politiska ledarskap som på alla dess samhällsskikt, vars delaktighet är mycket viktig i denna strävan. Vårt mål är Europa, men inte bara ett medlemskap i EU. Vårt viktigaste mål är att nå och upprätthålla den standard som gäller i Europa. Vi är fullt medvetna om vilka svårigheter denna anpassning kommer att innebära. Men vi måste anpassa oss så att Kroatien en dag kan delta aktivt som en likvärdig medlem i europeiska institutioner. I detta avseende kommer andra staters erfarenhet och hjälp att vara ovärderlig. Det var inte länge sedan som Kroatien, i likhet med några av de länder som snart kommer att bli fullvärdiga EU-medlemmar, blev oberoende och självständigt. I likhet med dessa har landet fått genomgå krävande och kostsamma politiska, ekonomiska och sociala övergångar. Men till skillnad från dessa länder har Kroatien nyligen fått genomlida ett krig som drabbat landet. Krigets härjningar har lämnat djupa spår, främst bland folket, men även i form av enorma materiella förluster. Hundratusentals människor tvingades lämna sina hem och lika många blev hemlösa. Kroatien ställdes därmed inför nya utmaningar: Byggnader i hundratals städer, samhällen och byar behövde återuppbyggas och tusentals kvadratkilometer land behövde minröjas. Dessutom var vi tvungna att uppnå något som EU-medlemsstaterna betonade som särskilt viktigt, nämligen förtroende, tillit, tolerans och samexistens som skulle leda till en varaktig försoning. Detta var det allra svåraste eftersom det innebar att vi politiker var tvungna att fatta klara och bestämda ståndpunkter och beslut."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"(Aplausos)"12,11 "(Applaudissements)"6 "(Applaus)"2 "(Applause)"10,10,3 "(Applausi)"9 "(Applåder)"13 "(Beifall)"7 "(Bifald)"1 "(Grandes aplausos)"12 "(Kraftigt bifald)"1 "(Lebhafter Beifall)"7 "(Levendig applaus)"2 "(Livliga applåder)"13 "(Loud applause)"10,3 "(Suosionosoituksia)"5 "(Vifs applaudissements)"6 "(Vivi applausi)"9 "(Vivos aplausos)"11 "(Äänekkäitä suosionosoituksia)"5 "(Ζωηρά χειροκροτήματα)"8 "(Χειροκροτήματα)"8 "ICTY"2 "Kroatian tasavallan presidentti"5 "President of the Republic of Croatia"10,3 "Presidente della Repubblica di Croazia"9 "Präsident der Republik Kroatien"7 "Republiken Kroatiens president"13 "Stjepan Mesic,"13,5,8,1,10,3,7,9,6 "Taiex"2 "partner"9 "præsident for Republikken Kroatien"1 "président de la République de Croatie"6 "standard"9 "status"9 "twinning"2 "Πρόεδρος της Δημοκρατίας της Κροατίας"8

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph