Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-02-26-Speech-4-116"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2004-02-26"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Omröstning (fortsättning)4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20040226.5.4-116"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2004-02-26-Speech-4-1174
lpv:speaker	lp:Georges Berthu4
lpv:spoken text	". En adoptant le rapport Bigliardo sur les finances publiques dans l’UEM, le Parlement européen a finalement supprimé du texte d’origine les appels à des sanctions contre la France et l’Allemagne pour non-respect du pacte de stabilité. C’est la sagesse. Toutefois, j’ai voté contre l’ensemble du texte, car ce qui reste n’est guère meilleur que ce qui a été supprimé. Le rapport suggère en effet des mesures d’aménagement du pacte afin de le rendre intelligent, ce qui est impossible. Il est en effet stupide en lui-même, car il impose une règle budgétaire uniforme qui sera toujours arbitraire, même si elle devenait demain plus sophistiquée. Il faut plutôt laisser à chaque gouvernement, responsable devant son peuple, une plus grande liberté d’apprécier la politique la meilleure dans l’intérêt de sa société. Certes, on peut soutenir que l’existence de l’euro impose une certaine coordination des comportements budgétaires. Mais cette règle n’est pas absolue, comme on le voit aujourd’hui où l’euro reste à un niveau élevé malgré la divergence complète des politiques nationales. De toute façon, si vraiment l’unification monétaire devait imposer l’uniformisation, budgétaire ou autre, celle-ci entraînerait des coûts tellement exorbitants qu’il deviendrait opportun de se demander si l’opération reste globalement avantageuse."@fr6
lpv:spokenAs	substitute; Delegation to the European Economic Area Joint Parliamentary Committee (EEA) (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14 member; NA (2001-01-31--2004-07-19)14 unknown; Mouvement pour la France (2000-11-23--2004-07-19)14 member; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with Canada (2002-02-07--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Med vedtagelsen af Bigliardo-betænkningen om de offentlige finanser i ØMU har Europa-Parlamentet omsider fjernet den opfordring til sanktioner mod Frankrig og Tyskland for manglende overholdelse af stabilitetspagten, som indgik i den oprindelige tekst. Det vidner om sund fornuft. Jeg har ikke desto mindre stemt imod teksten som helhed, for det, som er tilbage, er ikke meget bedre end det, som er fjernet. Der opfordres til iværksættelse af foranstaltninger, som skal gøre stabilitets- og vækstpagten mere intelligent. Det er et umuligt forehavende. Pagten er grundlæggende dum, fordi den pålægger landene budgetbestemmelser, som er ens for alle, og som altid vil være arbitrære, også selv om de måtte være udformet på mere raffineret vis fremover. I stedet bør den enkelte regering, som er ansvarlig over for befolkningen, sikres større frihed til at vurdere, hvilken politik der vil være den optimale under hensyntagen til samfundets interesser. Man kan naturligvis hævde, at indførelsen af euroen gør det påkrævet med en vis koordinering af landenes finanspolitik. Men der er ikke tale om en ufravigelig regel. Vi oplever således i øjeblikket, at euroens kurs er høj, til trods for at landene langtfra fører samme politik. Hvis fælles valuta virkelig skulle stille krav om ensretning, af finanspolitisk eller anden art, ville omkostningerne i forbindelse hermed være urimeligt høje, og det ville derfor være på sin plads at spørge sig selv, om det forehavende samlet set er fordelagtigt."@da1 ". Mit der Annahme des Berichts Bigliardo über die öffentlichen Finanzen in der WWU hat das Europäische Parlament letztlich die Forderung nach Sanktionen gegen Frankreich und Deutschland wegen Nichteinhaltung des Stabilitätspaktes aus dem ursprünglichen Text gestrichen. Dies ist sehr weise. Ich habe dennoch gegen den Bericht insgesamt gestimmt, denn der verbliebene Text ist nicht viel besser als das, was gestrichen worden ist. So schlägt der Bericht vor, Anpassungen am Stabilitätspakt vorzunehmen, um seine Anwendung intelligenter zu machen, was einfach unmöglich ist, denn er ist seinem Wesen nach dumm, da er eine einheitliche Haushaltsvorschrift vorgibt, die immer willkürlich sein wird, auch wenn sie künftig noch so ausgeklügelt formuliert werden würde. Es muss ganz einfach jeder ihrem Volk gegenüber verantwortlichen Regierung ein größerer Spielraum eingeräumt werden, um zu beurteilen, welche Politik dem Interesse ihrer Gesellschaft am besten entspricht. Sicherlich kann man argumentieren, dass das Bestehen des Euro eine gewisse Koordinierung der Haushaltspraktiken erfordere. Doch diese Regel ist nicht absolut, wie man gegenwärtig feststellen kann, da der Kurs des Euro trotz der völligen Unterschiedlichkeit der nationalen Politiken auf hohem Niveau verharrt. Wenn die Vereinheitlichung der Währungen tatsächlich eine haushaltspolitische oder sonstige Vereinheitlichung erforderlich machen sollte, dann würde das so horrende Kosten mit sich bringen, dass man sich fragen müsste, ob sich die ganze Operation überhaupt noch lohnt."@de7 "Με την έγκριση της έκθεσης Bigliardo σε σχέση με τα δημοσιονομικά στην ΟΝΕ, το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο αφαίρεσε επιτέλους από το αρχικό κείμενο τις εκκλήσεις για κυρώσεις εναντίον της Γαλλίας και της Γερμανίας για τη μη τήρηση του Συμφώνου Σταθερότητας. Αυτό είναι δείγμα σωφροσύνης. Ωστόσο, καταψήφισα το κείμενο στο σύνολό του, δεδομένου ότι αυτά που μένουν δεν είναι καθόλου καλύτερα από όσα αφαιρέθηκαν. Η έκθεση προτείνει μέτρα προσαρμογής του Συμφώνου ώστε αυτό να καταστεί πιο έξυπνο, πράγμα που όμως είναι αδύνατο. Το Σύμφωνο είναι πράγματι εγγενώς ηλίθιο, αφού επιβάλλει έναν ενιαίο δημοσιονομικό κανόνα που θα είναι πάντα αυθαίρετος, έστω και αν μελλοντικά είναι πιο εξεζητημένος. Είναι καλύτερο να αφήσουμε σε κάθε κυβέρνηση, που λογοδοτεί στο λαό της, μεγαλύτερη ελευθερία για την εκτίμηση της βέλτιστης πολιτικής προς το συμφέρον της κοινωνίας. Βεβαίως, μπορούμε να υποστηρίξουμε ότι η ύπαρξη του ευρώ συνεπάγεται μια κάποια εναρμόνιση των δημοσιονομικών πολιτικών. Αυτός ο κανόνας, όμως, δεν είναι απόλυτος, όπως βλέπουμε σήμερα, που το ευρώ παραμένει σε υψηλά επίπεδα παρά την απόλυτη απόκλιση των εθνικών πολιτικών. Σε κάθε περίπτωση, εάν όντως η νομισματική ενοποίηση επέβαλλε την ομοιομορφία, δημοσιονομική ή άλλη, αυτό θα επέφερε κολοσσιαία κόστη σε βαθμό που καλό θα ήταν να αναρωτηθούμε αν το εγχείρημα συνολικά είναι θετικό."@el8 "By adopting the Bigliardo report on public finances in EMU, the European Parliament has finally removed from the original text calls for sanctions against France and Germany for not respecting the Stability and Growth Pact. That is wise. Nevertheless, I voted against the text as a whole because what remains is hardly better than what was removed. In effect, the report suggests measures to reform the Stability and Growth Pact in order to make it intelligent, which is impossible. The Pact itself is indeed stupid, because it imposes a uniform budgetary rule that will always be arbitrary, even if it were to become more sophisticated in future. Instead, each government, which is answerable to its people, must be given greater freedom to evaluate the policy that is in the best interests of society. Of course, it could be claimed that the existence of the euro means that some harmonisation of budgetary behaviour is essential. This rule is not however rigid, as we are currently seeing, with the euro remaining at a high level despite the complete divergence of national policies. In any case, if monetary unification really had to mean standardisation, budgetary or otherwise, this would bring about such exorbitant costs that it would be advisable to question whether or not the process was still beneficial as a whole."@en3 "(FR) Al adoptar el informe Bigliardo sobre las finanzas públicas en la UME, el Parlamento Europeo ha eliminado por fin del texto original las solicitudes de sanción en contra de Francia y Alemania por no respetar el Pacto de Estabilidad y Crecimiento. Es una sabia decisión. No obstante, he votado en contra de la totalidad del texto porque lo que queda apenas mejora lo que se eliminó. En efecto, el informe sugiere medidas para reformar el Pacto de Estabilidad y Crecimiento a fin de hacerlo inteligente, lo cual es imposible. El Pacto en sí es tonto, porque impone una regla presupuestaria uniforme que siempre será arbitraria, aunque se hiciera más sofisticada en el futuro. En cambio, cada gobierno, que debe responder ante su gente, debe disponer de una mayor libertad para evaluar la política que interesa más a la sociedad. Por supuesto, podría afirmarse que la existencia del euro quiere decir que es esencial cierto tipo de armonización del comportamiento presupuestario. Sin embargo, esta regla no es rígida, como vemos actualmente, puesto que el euro se encuentra en un alto nivel a pesar de la total divergencia de las políticas nacionales. En cualquier caso, si la unificación monetaria tuviera que conllevar una normalización presupuestaria o de otro tipo, esto produciría unos costes tan exorbitantes que sería aconsejable cuestionar si el proceso todavía era beneficioso en su conjunto."@es12 "Hyväksymällä julkista taloutta EMUssa käsittelevän Bigliardon mietinnön Euroopan parlamentti on lopullisesti poistanut alkuperäisestä tekstistä vaatimukset sanktioiden asettamisesta Ranskaa ja Saksaa vastaan vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamatta jättämisen johdosta. Se on viisasta. Äänestin kuitenkin koko tekstiä vastaan, koska jäljelle jääneet osat ovat tuskin parempia kuin poistetut. Itse asiassa mietinnössä ehdotetaan toimia vakaus- ja kasvusopimuksen uudistamiseksi niin, että siitä tulisi entistä järkevämpi, mikä on mahdotonta. Sopimus itsessään on todella järjetön, koska siinä määrätään yhtenäisestä budjettikehyksestä, joka on aina sattumanvarainen, vaikka sitä kehitettäisiinkin jatkossa. Sen sijaan jokaiselle hallitukselle, joka on toiminnastaan vastuussa kansalleen, olisi annettava laajempi vapaus arvioida, millainen politiikka palvelisi parhaiten yhteiskunnan etuja. Tietenkin voidaan väittää, että euron käyttöönotto on merkinnyt sitä, että jonkinlainen budjettikäyttäytymisen yhdenmukaistaminen on välttämätöntä. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole ehdoton, kuten tälläkin hetkellä näemme siitä, että euron kurssi on pysytellyt korkeana kansallisten politiikkojen täydellisestä erilaisuudesta huolimatta. Joka tapauksessa jos rahapolitiikan yhdenmukaistamisen todella täytyisi merkitä budjettipolitiikan tai muiden toimien standardointia, se aiheuttaisi niin kohtuuttomat kustannukset, että olisi syytä kysyä, onko prosessi kokonaisuudessaan edelleen hyödyllinen."@fi5 "Approvando la relazione Bigliardo sulle finanze pubbliche nell’Unione monetaria europea, il Parlamento europeo ha finalmente eliminato dal testo originale gli appelli alle sanzioni contro Francia e Germania per il mancato rispetto del Patto di stabilità e di crescita. Trovo che sia saggio. Tuttavia, non ho votato a favore del testo nel suo insieme, perché la parte rimasta non è migliore di quella eliminata. La relazione suggerisce infatti misure di riforma del Patto di stabilità e di crescita per renderlo intelligente, il che è impossibile. Esso è stupido in sé, perché impone una regola di bilancio uniforme che sarà sempre arbitraria, anche se in futuro dovesse diventare più sofisticata. Occorre invece lasciare a ogni governo, responsabile davanti al proprio popolo, una maggiore libertà di adottare la politica che meglio risponda agli interessi della società. Si può ovviamente affermare che l’esistenza dell’euro impone una certa armonizzazione dei comportamenti di bilancio. Ma questa regola non è assoluta, come si vede oggi che l’euro mantiene un’elevata quotazione malgrado la completa divergenza delle politiche nazionali. In ogni caso, se veramente l’unificazione monetaria dovesse imporre l’uniformazione, di bilancio o altra, questa comporterebbe costi talmente esorbitanti che ci sarebbe da chiedersi se l’operazione rimanga globalmente vantaggiosa."@it9 "By adopting the Bigliardo report on public finances in EMU, the European Parliament has finally removed from the original text calls for sanctions against France and Germany for not respecting the Stability and Growth Pact. That is wise. Nevertheless, I voted against the text as a whole because what remains is hardly better than what was removed. In effect, the report suggests measures to reform the Stability and Growth Pact in order to make it intelligent, which is impossible. The Pact itself is indeed stupid, because it imposes a uniform budgetary rule that will always be arbitrary, even if it were to become more sophisticated in future. Instead, each government, which is answerable to its people, must be given greater freedom to evaluate the policy that is in the best interests of society. Of course, it could be claimed that the existence of the euro means that some harmonisation of budgetary behaviour is essential. This rule is not however rigid, as we are currently seeing, with the euro remaining at a high level despite the complete divergence of national policies. In any case, if monetary unification really had to mean standardisation, budgetary or otherwise, this would bring about such exorbitant costs that it would be advisable to question whether or not the process was still beneficial as a whole."@lv10 "Met het aannemen van het verslag-Bigliardo over openbare financiën in de EMU heeft het Europees Parlement uiteindelijk dan toch de oproepen tot sancties tegen Frankrijk en Duitsland wegens schending van het Stabiliteitspact uit de oorspronkelijke tekst geschrapt. Dat is een wijs besluit. Ik heb echter tegen de tekst als geheel gestemd, want wat er overblijft is nauwelijks beter dan wat is geschrapt. Het verslag stelt immers aanpassingen van het pact voor met het oog op een intelligentere toepassing ervan, wat onmogelijk is. Het pact is immers uit de aard der zaak dom omdat het een uniforme begrotingsregel oplegt die altijd arbitrair zal zijn, zelfs als die regel morgen al beter in elkaar zou steken. Verstandiger is het om alle regeringen – zij zijn het immers die verantwoording moeten afleggen aan het volk – op dit terrein meer vrijheid te gunnen, zodat ze zelf kunnen bepalen welk beleid het beste is voor hun samenleving. Op zich is er wel iets voor te zeggen dat het bestaan van de euro een zekere coördinatie van het begrotingsbeleid vereist. Dat is echter geen absolute must, zoals blijkt uit de hoge notering van de euro ondanks het feit dat het beleid van de lidstaten zeer sterk uiteenloopt. Maar als het al zo is dat de monetaire eenwording inderdaad vraagt om uniformering op begrotings- of ander terrein, dan zullen de kosten daarvan zó extreem hoog oplopen dat je je kunt afvragen of de operatie al met al niet meer gaat kosten dan zij oplevert."@nl2 "Ao aprovar o relatório Bigliardo sobre as finanças públicas na UEM, o Parlamento Europeu suprimiu finalmente do texto original os apelos a sanções contra a França e a Alemanha por desrespeito do Pacto de Estabilidade e Crescimento. É sensato! Todavia, votei contra o conjunto do texto, porque o que resta não é melhor do que o que foi suprimido. O relatório sugere, com efeito, medidas de melhoramento do Pacto de forma a torná-lo inteligente, o que é impossível. O próprio Pacto é estúpido, pois impõe uma regra orçamental uniforme que será sempre arbitrária, mesmo que amanhã se tornasse mais sofisticada. Pelo contrário, há que deixar a cada governo, responsável perante o seu povo, uma maior liberdade de avaliar a melhor política no interesse da sua sociedade. Evidentemente que podemos defender que a existência do euro impõe uma certa coordenação dos comportamentos orçamentais. Mas essa regra não é absoluta, como se verifica actualmente, em que o euro se mantém elevado apesar da completa divergência das políticas nacionais. Seja como for, se a unificação monetária tivesse de facto de impor a uniformização, orçamental ou outra, esta implicaria custos de tal forma exorbitantes que seria então oportuno perguntarmos a nós próprios se a operação continuava a ser globalmente vantajosa."@pt11 ". Genom att anta Roberto Felice Bigliardos betänkande om de offentliga finanserna i EMU har Europaparlamentet till slut tagit bort uppmaningarna till sanktioner mot Frankrike och Tyskland för brott mot stabilitets- och tillväxtpakten från den ursprungliga texten. Detta är klokt. Trots det röstade jag emot texten som helhet, eftersom det som är kvar knappast är bättre än vad som togs bort. I betänkandet föreslås i själva verket åtgärder för att reformera stabilitets- och tillväxtpakten för att göra den intelligentare, vilket är omöjligt. Pakten själv är verkligen löjlig, eftersom den påbjuder en enhetlig budgetregel som alltid kommer att vara godtycklig, även om den skulle bli mer sofistikerad i framtiden. I stället måste varje regering, som är ansvarig inför sitt folk, ges större frihet att bedöma vilken politik som bäst tjänar samhällets intressen. Man skulle naturligtvis kunna hävda att eurons existens innebär att en viss harmonisering av budgethanteringen är nödvändig. Men denna regel är inte strikt, som vi kan se just nu, med en euro som ligger kvar på en hög nivå trots den totala divergensen när det gäller den nationella politiken. Om införandet av den enhetliga valutan verkligen måste innebära standardisering, i fråga om budgethanteringen eller på annat sätt, skulle detta i alla fall leda till så oerhörda kostnader att man borde ställa sig frågan om processen som helhet fortfarande var fördelaktig eller inte."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Berthu (NI ),"12,6 "par écrit"6 "por escrito."12

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph