Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-02-12-Speech-4-019"

PredicateValue (sorted: default)
rdf:type
dcterms:Date
dcterms:Is Part Of
dcterms:Language
lpv:document identification number
"en.20040212.1.4-019"4
lpv:hasSubsequent
lpv:speaker
lpv:spoken text
"Madam President, I wish to begin by congratulating Mr Brie on his excellent report. I would now like to address Commissioner Patten: there are two issues that I would like him to raise. In November 2003, Mr Karzai's Government allowed the enforcement of a 1970 law banning married women from the classroom which, according to the Deputy Education Minister, led to the expulsion of about two to three thousand women. Could you raise the issue of this law enforcement? Article 3 of the Afghan Constitution states that: 'No law can be contrary to the beliefs and provisions of the sacred religion of Islam.' This language – designed to secure a relatively smooth approval of the new Afghan Constitution – may entail high costs for women in the future. The control of education by religious authorities is definitely a very alarming signal and an issue that should be raised. Many reports confirm that in several regions of Afghanistan there is no security for women, and education for girls is under threat. 16 attacks have been documented on girls' schools since September 2002, ranging from rocket attacks to setting schools on fire or their forced closure by gunmen. Their effect is devastating. According to the UN Development Programme, the gross enrolment ratio at primary level has been most recently calculated as being 39% for boys, with a corresponding rate for girls of just 3%. The UNICEF programme 'Back to School', launched in March 2002, gave rise to great expectations. More than three million children – one-third of them girls – flooded the classrooms in Afghanistan. However, in Kandahar, leaflets were distributed with the message 'Stop sending your women to offices and daughters to school. It spreads indecency and vulgarity. Stand ready for the consequences if you do not heed the advice.' Then, after five months, these violent attacks on girls' schools began. We know the immense challenges that confront the Afghan Transitional Authority today. The European Union and the international community should strongly support economic, social and political reconstruction. However, it is imperative that security for women throughout the country is a priority for both donors and the Afghan Government. If we fail in that, the future will be very grim."@en3
lpv:spokenAs
lpv:translated text
"Fru formand, jeg vil indlede med at lykønske hr. Brie med hans glimrende betænkning. Jeg vil nu henvende mig til kommissær Patten, for der er to problemer, som jeg gerne vil have, at han tager op. I november 2003 tillod hr. Karzais regering håndhævelsen af en lov fra 1970, der udelukkede gifte kvinder fra at gå i skole, hvilket ifølge viceundervisningsministeren førte til, at 2.000-3.000 kvinder blev bortvist. Kunne De rejse spørgsmålet om denne retshåndhævelse? I artikel 3 i den afghanske forfatning står der: "Ingen lov må være i modstrid med den hellige religion islams tro og forskrifter". Dette sprog - beregnet til at sikre en forholdsvis glat vedtagelse af den nye afghanske forfatning - kan medføre store omkostninger for kvinderne i fremtiden. De religiøse myndigheders kontrol med uddannelse er uden tvivl et meget alarmerende signal og et problem, der skal tages op. Det bekræftes i mange rapporter, at der i flere regioner i Afghanistan ikke er sikkerhed for kvinder, og at pigers uddannelse er truet. Siden september 2002 er der dokumenteret 16 angreb på pigeskoler, som enten er blevet angrebet med raketter, er blevet brændt ned eller er blevet tvunget til at lukke af bevæbnede mænd. Virkningerne er katastrofale. I henhold til FN's Udviklingsprogram er bruttoindskrivningsprocenten på grundskoleniveau for nylig blevet beregnet til 39 % for drenge og kun 3 % for piger. UNICEF-programmet "Back to School", som blev iværksat i marts 2002, vakte store forhåbninger. Over 3 millioner børn - hvoraf en tredjedel var piger - oversvømmede klasseværelserne i Afghanistan. Men i Kandahar blev der uddelt løbesedler med meddelelsen "Lad være med at sende jeres koner på kontor og døtre i skole. Det spreder usømmelighed og vulgaritet. Vær beredt på følgerne, hvis I ikke lytter til dette råd". Og efter fem måneder begyndte disse voldelige angreb på pigeskoler. Vi ved, hvor store udfordringer den afghanske overgangsregering står over for i dag. EU og det internationale samfund må støtte den økonomiske, sociale og politiske genopbygning stærkt. Det er imidlertid helt påkrævet, at både donorer og den afghanske regering prioriterer kvindernes sikkerhed over hele landet højt. Hvis vi ikke formår det, vil fremtiden blive meget barsk."@da1
"Frau Präsidentin, zunächst meinen Glückwunsch an Herrn Brie zu seinem ausgezeichneten Bericht. Ich möchte mich nun mit zwei Problemen an Kommissar Patten wenden. Im November 2003 ließ die Regierung von Herrn Karzai die Durchsetzung eines Gesetzes aus dem Jahre 1970 zu, das verheiratete Frauen aus Klassenräumen verbannt, was laut stellvertretendem Bildungsminister zum Schulverweis von zwei bis drei Tausend Frauen führte. Könnten Sie die Frage der Durchsetzung dieses Gesetzes zur Sprache bringen? Artikel 3 der afghanischen Verfassung stellt fest: ‚Kein Gesetz darf sich gegen den Glauben und die Bestimmungen der heiligen Religion des Islam richten.’ Diese Sprache – mit der eine relativ reibungslose Zustimmung zur afghanischen Verfassung gesichert werden soll – kann den Frauen in der Zukunft teuer zu stehen kommen. Die Kontrolle der Bildung durch religiöse Autoritäten ist eindeutig ein sehr alarmierendes Zeichen und eine Problem, das angesprochen werden sollte. Viele Berichte bestätigen, dass es in verschiedenen Regionen Afghanistans für Frauen keine Sicherheit gibt und die Bildung für Mädchen gefährdet ist. Seit September 2002 gab es nachweislich 16 Angriffe auf Mädchenschulen, die von Angriffen mit Raketen bis zum In-Brand-Setzen von Schulen oder ihrer zwangsweisen Schließung durch Bewaffnete reichen. Die Folgen sind verheerend. Laut dem UN-Entwicklungsprogramm wurde die Einschreibungsrate auf Grundschulebene erst kürzlich auf 39 % für Jungen und die für Mädchen auf gerade einmal 3 % geschätzt. Das im März 2002 aufgelegte UNICEF-Programm ‚Zurück zur Schule’ gab Anlass zu großen Erwartungen. Mehr als drei Millionen Kinder – darunter ein Drittel Mädchen – strömten in Afghanistan in die Klassenzimmer. In Kandahar wurden jedoch Flugblätter verteilt mit der Botschaft ‚Hört auf, eure Frauen in die Büros und eure Töchter in die Schule zu schicken. Das führt zu Unsittlichkeit und Verworfenheit. Macht euch auf Konsequenzen gefasst, wenn ihr den Rat nicht befolgt.’ Fünf Monate später nahmen dann diese gewaltsamen Übergriffe auf Mädchenschulen ihren Anfang. Wir wissen um die immensen Herausforderungen, vor denen die Übergangsverwaltung Afghanistans heute steht. Die Europäische Union und die internationale Gemeinschaft sollten den wirtschaftlichen, sozialen und politischen Wiederaufbau energisch unterstützen. Indes muss die Sicherheit der Frauen im ganzen Land sowohl für die Geber als auch für die afghanische Regierung unbedingt eine Priorität darstellen. Wenn wir hier versagen, wird die Zukunft sehr trostlos aussehen."@de7
"Κυρία Πρόεδρε, θα ήθελα να ξεκινήσω συγχαίροντας τον κ. Brie για την εξαιρετική έκθεσή του. Θα ήθελα τώρα να απευθυνθώ στον Επίτροπο Patten: υπάρχουν δύο ζητήματα τα οποία θα ήθελα να θέσει. Το Νοέμβριο του 2003, η κυβέρνηση του κ. Karzai επέτρεψε την επιβολή ενός νόμου του 1970, ο οποίος απαγόρευε την παρουσία έγγαμων γυναικών στις αίθουσες διδασκαλίας και, σύμφωνα με τον αναπληρωτή υπουργό Παιδείας, οδήγησε δύο με τρεις χιλιάδες περίπου γυναίκες στον αποκλεισμό. Μπορείτε να αναφερθείτε στο ζήτημα αυτής της επιβολής του νόμου; Το άρθρο 3 του αφγανικού συντάγματος αναφέρει ότι “Κανένας νόμος δεν πρέπει να αντίκειται στις πεποιθήσεις και τις υπαγορεύσεις της ιερής θρησκείας του Ισλάμ”. Η διατύπωση αυτή –στόχος της οποίας είναι η διασφάλιση μιας σχετικά ομαλής αποδοχής του νέου αφγανικού συντάγματος– συνεπάγεται υψηλό κόστος για τις γυναίκες στο μέλλον. Ο έλεγχος της εκπαίδευσης από τις θρησκευτικές αρχές αποτελεί ασφαλώς ένα πολύ ανησυχητικό φαινόμενο και ένα θέμα που πρέπει να συζητηθεί. Πολλές εκθέσεις επιβεβαιώνουν ότι, σε πολλές περιοχές του Αφγανιστάν, δεν υπάρχει ασφάλεια για τις γυναίκες και η εκπαίδευση των κοριτσιών απειλείται. Από το Σεπτέμβριο του 2002, έχουν καταγραφεί 16 επιθέσεις εναντίων σχολείων θηλέων, από επιθέσεις με ρουκέτες έως εμπρησμούς ή καταναγκαστικό κλείσιμο των σχολείων από οπλοφόρους. Τα αποτελέσματα είναι καταστροφικά. Σύμφωνα με το Πρόγραμμα του ΟΗΕ για την Ανάπτυξη, το συνολικό ποσοστό εγγραφών στην πρωτοβάθμια εκπαίδευση εκτιμήθηκε πρόσφατα ότι είναι 39% για τα αγόρια, ενώ το αντίστοιχο ποσοστό για τα κορίτσια να φτάνει μόλις το 3%. Το πρόγραμμα της UNICEF “Επιστροφή στο Σχολείο”, το οποίο ξεκίνησε το Μάρτιο του 2002, δημιούργησε μεγάλες προσδοκίες. Περισσότερα από τρία εκατομμύρια παιδιά –εκ των οποίων το ένα τρίτο κορίτσια– πλημμύρισαν τις αίθουσες διδασκαλίας στο Αφγανιστάν. Ωστόσο, στην Κανταχάρ, διανεμήθηκαν φυλλάδια με το μήνυμα “Σταματήστε να στέλνετε τις γυναίκες σας στα γραφεία και τις κόρες σας στο σχολείο. Έτσι εξαπλώνεται η απρέπεια και η χυδαιότητα. Προετοιμαστείτε για τις συνέπειες, εάν δεν λάβετε υπόψη τη συμβουλή”. Πέντε μήνες μετά, ξεκίνησαν αυτές οι βίαιες επιθέσεις στα σχολεία θηλέων. Γνωρίζουμε τις τεράστιες προκλήσεις που αντιμετωπίζει σήμερα η μεταβατική κυβέρνηση του Αφγανιστάν. Η Ευρωπαϊκή Ένωση και η διεθνής κοινότητα πρέπει να ενισχύσουν σοβαρά την οικονομική, κοινωνική και πολιτική ανασυγκρότηση. Ωστόσο, είναι επιτακτική ανάγκη να αποτελέσει προτεραιότητα η ασφάλεια των γυναικών σε όλη τη χώρα, τόσο για τους χορηγούς όσο και για την αφγανική κυβέρνηση. Εάν αποτύχουμε σε αυτόν τον τομέα, το μέλλον θα είναι πολύ δυσοίωνο."@el8
"Señora Presidenta, deseo comenzar felicitando al Sr. Brie por su excelente informe. Ahora quisiera dirigirme al Comisario Patten. Hay dos cuestiones que quisiera que aborde. En noviembre de 2003, el Gobierno del Sr. Karzai permitió la aplicación de una ley de 1970 que prohibía la presencia de mujeres casadas en las aulas, lo cual, según el Viceministro de Educación, derivó en la expulsión de dos a tres mil mujeres. ¿Puede abordar la cuestión de la aplicación de esta ley? El artículo 3 de la Constitución afgana afirma que: «Ninguna ley puede estar en contradicción con las creencias y preceptos de la sagrada religión del Islam» Este lenguaje, destinado a facilitar relativamente la aprobación de la nueva Constitución afgana, podría acarrear elevados costes para las mujeres en el futuro. No hay duda de que el control de la educación por parte de las autoridades religiosas es una señal muy alarmante y una cuestión que debe abordarse. Muchos informes confirman que en varias regiones del Afganistán no hay seguridad para las mujeres y que la educación de las niñas se ve amenazada. Desde septiembre de 2002 se han documentado 16 ataques a escuelas de niñas, que van desde ataques con cohetes hasta la quema de escuelas o su cierre forzado por parte de pistoleros. Su efecto es devastador. Según los cálculos más recientes del Programa de Desarrollo de las Naciones Unidas, la tasa bruta de inscripciones de alumnos de primaria es de 39% para los niños y de apenas un 3% para las niñas. El programa del UNICEF «Vuelta al colegio», iniciado en marzo de 2002, hizo nacer grandes esperanzas. Más de tres millones de niños, un tercio de ellos niñas, inundaron las aulas del Afganistán. Sin embargo, en Kandahar se distribuyeron panfletos con el mensaje «Dejad de mandar a vuestras mujeres a las oficinas y vuestras hijas a la escuela. Esto propaga la indecencia y la vulgaridad. Ateneos a las consecuencias si no hacéis caso de este consejo.» Después, tras cinco meses comenzaron los ataques violentos contra las escuelas de niñas. Conocemos los enormes desafíos a que se enfrenta hoy la Autoridad de Transición del Afganistán. La Unión Europea y la comunidad internacional deben apoyar decididamente la reconstrucción económica, social y política. Sin embargo, es imperativo que la seguridad de las mujeres en todo el país sea una prioridad para los donantes y el Gobierno afgano. Si fracasamos en esto, el futuro será muy sombrío."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan aluksi kiittää jäsen Brietä hänen erinomaisesta mietinnöstään. Haluaisin sanoa komission jäsenelle Pattenille, että on kaksi asiaa, jotka toivoisin hänen ottaman esiin. Karzain hallitus salli marraskuussa 2003 vuonna 1970 annetun lain täytäntöönpanon. Laissa kielletään naimisissa olevia naisia olemasta luokkahuoneissa, mikä johti koulutuksesta vastaavan apulaisministerin mukaan noin kahden–kolmentuhannen naisen karkottamiseen kouluista. Voisitteko käsitellä tämän lain täytäntöönpanoa koskevaa kysymystä? Afganistanin perustuslain 3 §:ssä todetaan, ettei mikään laki voi olla pyhän islamin uskonnon vakaumusten tai määräysten vastainen. Tämä sanamuoto – jolla on tarkoitus varmistaa Afganistanin uuden perustuslain hyväksyminen suuremmitta ongelmitta – saattaa koitua naisten suureksi vahingoksi tulevaisuudessa. Uskonnollisten viranomaisten harjoittama koulutuksen valvonta on ehdottomasti hyvin hälyttävää, ja tätä kysymystä olisi ehdottomasti tutkittava. Monissa raporteissa todetaan, etteivät naiset ole turvassa monilla Afganistanin alueilla ja että tyttöjen koulutus on uhattuna. Syyskuun 2002 jälkeen on ilmoitettu 16:sta tyttökouluihin tehdystä iskusta, jotka ovat olleet muun muassa ohjusiskuja, jotka ovat sytyttäneet koulut palamaan, tai joissa aseistetut miehet ovat pakottaneet sulkemaan koulut. Iskujen seuraukset ovat musertavia. YK:n kehitysohjelman mukaan koulutukseen osallistuu äskettäisten tutkimusten perusteella 39 prosenttia pojista ja tytöistä vain 3 prosenttia. Maaliskuussa 2002 käynnistetty kouluun paluuta koskeva Unicefin "Back to School" -ohjelma herätti suuria odotuksia. Yli kolme miljoonaa lasta – joista kolmasosa oli tyttöjä – täytti Afganistanin luokkahuoneet. Kandaharissa kuitenkin jaettiin lehtisiä, joissa luki "Älkää lähettäkö naisianne toimistoihin ja lapsianne kouluun. Se levittää säädyttömyyttä ja rivoutta. Valmistautukaa seurauksiin, ellette noudata tätä neuvoa." Viisi kuukautta tämän jälkeen alkoivat nämä väkivaltaiset iskut tyttökouluja vastaan. Tiedämme, mitä valtaisia haasteita Afganistanin siirtymähallinto joutuu tällä hetkellä kohtaamaan. Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön pitäisi tukea vahvasti maan taloudellista, yhteiskunnallista ja poliittista jälleenrakentamista. On kuitenkin välttämätöntä, että naisten turvallisuus koko maassa on niin rahoittajien kuin Afganistanin hallituksenkin ensisijaisena tavoitteena. Jos epäonnistumme siinä, edessämme on hyvin synkkä tulevaisuus."@fi5
"Madame la Présidente, je tiens tout d’abord à féliciter M. Brie pour son excellent rapport. Je m’adresse à présent au commissaire Patten: je souhaiterais qu’il soulève deux questions. En novembre 2003, le gouvernement Karzaï a autorisé l’exécution d’une loi de 1970 interdisant aux femmes mariées d’être scolarisées, ce qui, selon le vice-ministre de l’éducation, a entraîné l’exclusion de deux à trois mille femmes. Pourrez-vous soulever la question de l’application de cette loi? L’article 3 de la constitution afghane dispose qu’aucune loi ne peut s’opposer aux croyances et aux dispositions de la religion sacrée de l’islam. Cette formulation, qui visait à garantir une adoption relativement harmonieuse de la nouvelle constitution afghane, pourrait porter lourdement préjudice aux femmes à l’avenir. Le contrôle de l’éducation exercé par les autorités religieuses est clairement un signe très alarmant et un problème qui mérite d’être soulevé. De nombreux témoignages confirment que, dans plusieurs régions du pays, les femmes sont privées de sécurité et que l’éducation des filles est menacée. Depuis septembre 2002, 16 attaques contre des écoles de filles ont été relatées, de l’attaque à la roquette aux incendies volontaires, en passant par la fermeture forcée d’écoles du fait d’hommes armés. Ces attaques ont des effets dévastateurs. Selon le programme des Nations unies pour le développement, les dernières estimations relatives au taux d’inscription à l’école primaire rapportent un taux de 39% pour les garçons et un taux correspondant d’à peine 3% pour les filles. Lancé en mars 2002, le programme "Retour à l’école" de l’UNICEF a suscité de grandes attentes. Plus de trois millions d’enfants (dont un tiers de filles) ont envahi les classes de cours du pays. Pourtant, à Kandahar, des dépliants ont été distribués, sur lesquels on pouvait lire "N’envoyez plus vos femmes au travail et vos filles à l’école. C’est une cause d’indécence et de vulgarité. Apprêtez-vous à payer si vous ne suivez pas ce conseil." Cinq mois plus tard, les violences contre les écoles de filles ont débuté. Nous sommes conscients des immenses difficultés auxquelles doit faire face aujourd’hui le pouvoir de transition afghan. L’Union européenne et la communauté internationale devraient soutenir fermement la reconstruction économique, sociale et politique de l’Afghanistan. Il est toutefois impératif que la sécurité des femmes dans tout le pays soit une priorité des donateurs et du gouvernement afghan. Si ce n’est pas le cas, l’avenir sera très sombre."@fr6
". Signora Presidente, vorrei in primo luogo congratularmi con l’onorevole Brie per la sua ottima relazione. Ora desidero rivolgermi al Commissario Patten; vorrei che egli affrontasse due questioni. Nel novembre del 2003 il governo del Presidente Karzai ha consentito l’applicazione di una legge – risalente al 1970 – che escludeva le donne sposate dall’insegnamento; secondo il viceministro dell’Istruzione, ciò ha provocato l’allontanamento dalla scuola di due o tremila donne. Può il Commissario sollevare il problema dell’applicazione di questa legge? L’articolo 3 della costituzione afghana stabilisce che “Nessuna legge può essere contraria alle credenze e alle disposizioni della sacra religione dell’ ”; questo modo di esprimersi – che mira a garantire un’approvazione relativamente agevole della nuova costituzione afghana – può comportare in futuro gravi costi per le donne. Il controllo dell’istruzione da parte delle autorità religiose è certo un segnale assai allarmante, e costituisce un problema che non possiamo ignorare. Sappiamo da molte fonti che in parecchi regioni dell’Afghanistan non c’è sicurezza per le donne, e l’istruzione femminile è minacciata. Dal settembre 2002 in poi si sono registrate 16 aggressioni contro scuole femminili: attacchi con missili, oppure incendi di scuole, o ancora irruzioni di uomini armati che ne hanno imposto la chiusura. L’effetto di tali episodi è devastante: secondo il Programma di sviluppo delle Nazioni Unite, le stime più recenti indicano una percentuale globale di iscrizioni alle scuole primarie pari al 39 per cento per i maschi, ma al tre per cento appena per le femmine. Il programma varato dall’UNICEF nel marzo 2002 aveva suscitato grandi speranze, e più di tre milioni di scolari – un terzo dei quali bambine – avevano riempito le aule scolastiche del paese. Poi a Kandahar sono apparsi volantini del seguente tenore: “Smettetela di mandare le vostre donne a lavorare in ufficio, e le vostre figlie a scuola; ciò diffonde l’immoralità e l’indecenza. Se ignorate quest’ammonimento ne subirete le conseguenze”. Dopo cinque mesi sono iniziate le violenze contro le scuole femminili. Conosciamo bene le difficilissime sfide con cui deve oggi misurarsi l’autorità provvisoria afghana. L’Unione europea e la comunità internazionale devono sostenere senza riserve la ricostruzione sociale, economica e politica; ma è essenziale che la sicurezza delle donne in tutto il paese costituisca una priorità sia per i donatori che per il governo afghano. In caso contrario l’avvenire si presenta davvero oscuro."@it9
"Madam President, I wish to begin by congratulating Mr Brie on his excellent report. I would now like to address Commissioner Patten: there are two issues that I would like him to raise. In November 2003, Mr Karzai's Government allowed the enforcement of a 1970 law banning married women from the classroom which, according to the Deputy Education Minister, led to the expulsion of about two to three thousand women. Could you raise the issue of this law enforcement? Article 3 of the Afghan Constitution states that: 'No law can be contrary to the beliefs and provisions of the sacred religion of Islam.' This language – designed to secure a relatively smooth approval of the new Afghan Constitution – may entail high costs for women in the future. The control of education by religious authorities is definitely a very alarming signal and an issue that should be raised. Many reports confirm that in several regions of Afghanistan there is no security for women, and education for girls is under threat. 16 attacks have been documented on girls' schools since September 2002, ranging from rocket attacks to setting schools on fire or their forced closure by gunmen. Their effect is devastating. According to the UN Development Programme, the gross enrolment ratio at primary level has been most recently calculated as being 39% for boys, with a corresponding rate for girls of just 3%. The UNICEF programme 'Back to School', launched in March 2002, gave rise to great expectations. More than three million children – one-third of them girls – flooded the classrooms in Afghanistan. However, in Kandahar, leaflets were distributed with the message 'Stop sending your women to offices and daughters to school. It spreads indecency and vulgarity. Stand ready for the consequences if you do not heed the advice.' Then, after five months, these violent attacks on girls' schools began. We know the immense challenges that confront the Afghan Transitional Authority today. The European Union and the international community should strongly support economic, social and political reconstruction. However, it is imperative that security for women throughout the country is a priority for both donors and the Afghan Government. If we fail in that, the future will be very grim."@lv10
"Mevrouw de Voorzitter, allereerst wil ik de heer Brie feliciteren met zijn uitstekende verslag. Ik wil aan commissaris Patten vragen om twee onderwerpen ter sprake te brengen. In november 2003 gaf de regering-Karzai toestemming voor de handhaving van een wet uit 1970, op grond waarvan de schoolklas verboden terrein is voor getrouwde vrouwen. Volgens de onderminister van Onderwijs heeft deze wet twee- tot drieduizend vrouwen getroffen. Zou u deze kwestie aan de orde willen stellen? Volgens artikel 3 van de Afghaanse grondwet mag geen enkele wet in strijd zijn met de geloofsovertuiging en leer van de heilige religie van de islam. Deze formulering, die bedoeld is om de goedkeuring van de nieuwe Afghaanse grondwet zo soepel mogelijk te laten verlopen, kan de vrouwen in de toekomst duur komen te staan. De controle van de religieuze autoriteiten over het onderwijs is zeer zorgwekkend en moet tijdens het bezoek aan de orde komen. In talrijke rapporten wordt bevestigd dat er in diverse Afghaanse regio’s sprake is van een onveilige situatie voor vrouwen en dat het onderwijs voor meisjes wordt bedreigd. Sinds september 2002 zijn er 16 aanslagen gepleegd op meisjesscholen, variërend van raketaanvallen tot brandstichting en gedwongen sluiting door gewapende benden. Met desastreuze gevolgen: volgens recente gegevens van het ontwikkelingsprogramma van de VN volgt 39 procent van de jongens basisonderwijs, tegen slechts 3 procent van de meisjes. Het in maart 2002 gestarte UNICEF-programma 'Back to School' wekte grote verwachtingen. Meer dan drie miljoen kinderen, waarvan eenderde meisjes, stroomden de Afghaanse klaslokalen in. In Kandahar werden echter vlugschriften verspreid met de boodschap: “Laat uw vrouwen niet langer naar kantoor en uw dochters niet langer naar school gaan. Deze verspreiden slechts obsceniteit en vulgariteit. Houd rekening met de gevolgen als u deze raad niet opvolgt”. Vijf maanden later begonnen de gewelddadige aanvallen op de meisjesscholen. We zijn ons bewust van de enorme uitdagingen waar het Afghaanse Overgangsbestuur op dit moment voor staat. De Europese Unie en de internationale gemeenschap moeten de economische, sociale en politieke wederopbouw krachtig ondersteunen. Veiligheid voor vrouwen in het hele land moet echter de allerhoogste prioriteit zijn voor donoren en de Afghaanse regering. Als we daar niet in slagen, ziet de toekomst er zeer somber uit."@nl2
"Senhora Presidente, começo por felicitar o senhor deputado Brie pelo seu excelente relatório. Dirijo-me agora ao Senhor Comissário Patten, para lhe solicitar que se pronuncie sobre as duas questões que passo a referir. Em Novembro de 2003, o Governo do Presidente Karzai autorizou a imposição de uma lei de 1970 que proibia o acesso de mulheres casadas ao ensino, medida que, segundo o Adjunto do Ministro da Educação, levou à expulsão de duas a três mil mulheres dos estabelecimentos de ensino. Poderá o Senhor Comissário pronunciar-se sobre a imposição desta lei? O artigo 3º da Constituição do Afeganistão estabelece que “Nenhuma lei pode ser contrária às convicções e disposições da religião sagrada do Islão”. Esta linguagem – destinada a assegurar uma aprovação relativamente tranquila da nova Constituição afegã – poderá, futuramente, acarretar elevados custos para as mulheres. O controlo da educação pelas autoridades religiosas é decididamente um sinal muito preocupante e uma questão que não deve deixar de ser debatida. Numerosos relatórios afirmam que, em diversas regiões do Afeganistão, não existe segurança para as mulheres, encontrando-se ameaçado o acesso das jovens do sexo feminino ao ensino. Desde Setembro de 2002, foram relatados dezasseis casos de ataques a estabelecimentos de ensino femininos, sob diversas formas, desde ataques com foguetes até ao incendiamento de instalações, passando pelo encerramento forçado de escolas por homens armados. As consequências de tais actos são devastadoras. Segundo o Programa das Nações Unidas para o Desenvolvimento, as estimativas mais recentes indicam que a taxa de inscrição no ensino primário é de 39% para os rapazes e de apenas 3% para as raparigas. O programa da UNICEF "Voltar à Escola", lançado em Março de 2002, suscitou grandes expectativas no país. Mais de três milhões de crianças – um terço das quais do sexo feminino – encheram as salas de aula dos estabelecimentos de ensino. Contudo, em Kandahar, foram distribuídos panfletos com a seguinte mensagem: “Parem de enviar as vossas mulheres para os escritórios e as vossas filhas para a escola. Daí advirá a vergonha e a vulgaridade. E esperem pelas consequências, se não acatarem este conselho”. Passados cinco meses, começaram estes ataques violentos contra estabelecimentos de ensino femininos. Estamos cientes dos desafios imensos com que hoje se defronta a Autoridade de Transição no Afeganistão. A União Europeia e a comunidade internacional são chamadas a apoiar energicamente a reconstrução económica, social e política daquele país. Todavia, é imperativo que a segurança das mulheres em todo o território constitua uma prioridade, tanto para os doadores como para o Governo afegão. Se falharmos este objectivo, o futuro será muito negro."@pt11
"Fru talman! Jag vill börja med att gratulera André Brie till hans utmärkta betänkande. Jag skulle nu vilja rikta mig till kommissionsledamot Chris Patten: det finns två frågor som jag skulle vilja att han tog upp. I november 2003 tillät Hamid Karzais regering att en lag från 1970 om bannlysning av gifta kvinnor från klassrummet skall tillämpas, vilket, i enlighet med vice utbildningsministern, ledde till att ungefär två till tre tusen kvinnor utestängdes. Skulle ni kunna ta upp frågan om tillämpningen av denna lag? I artikel 3 i den afghanska konstitutionen anges det att: ”Ingen lag kan motsäga trossatserna och bestämmelserna i den heliga religionen islam.” Detta ordval – som är utformat för att säkra ett relativt smidigt godkännande av den nya afghanska konstitutionen – kan komma att stå kvinnor dyrt i framtiden. Religiösa auktoriteters kontroll över utbildningen är definitivt en mycket oroande signal och en fråga som borde tas upp. Många rapporter bekräftar att det i flera regioner i Afghanistan inte finns någon trygghet för kvinnor, och utbildningen för flickor är hotad. Sexton attacker mot flickskolor har dokumenterats sedan september 2002; det rör sig om allt från raketattacker till att sätta eld på skolor eller tvångsstängningar som genomförts av beväpnade män. Effekten av detta är förödande. Enligt FN:s utvecklingsprogram har den totala andelen inskrivna på grundläggande undervisningsnivå nyligen beräknats ligga på 39 procent för pojkar, med en motsvarande andel för flickor på endast 3 procent. Unicefs program ”Back to School” [Tillbaka till skolan] som startades i mars 2002 gav upphov till stora förväntningar. Mer än tre miljoner barn – en tredjedel av dem flickor – vällde in i klassrummen i Afghanistan. Men i Kandahar delade man ut flygblad med budskapet: ”Sluta skicka era kvinnor till kontoret och era döttrar till skolan. Det skapar oanständighet och vulgaritet. Gör er redo att ta konsekvenserna om ni inte bryr er om rådet.” Sedan, fem månader senare, började dessa våldsamma attacker mot flickskolor. Vi känner till de ofantliga utmaningar som den afghanska övergångsmyndigheten står inför i dag. Europeiska unionen och det internationella samfundet borde ge starkt ekonomiskt, socialt och politiskt stöd till återuppbyggnad. Det är emellertid absolut nödvändigt att både givare och den afghanska regeringen prioriterar säkerhet för kvinnor i hela landet. Om vi misslyckas med detta kommer framtiden att bli mycket dyster."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata
"Back to School"9

Named graphs describing this resource:

1http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Danish.ttl.gz
2http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Dutch.ttl.gz
3http://purl.org/linkedpolitics/rdf/English.ttl.gz
4http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Events_and_structure.ttl.gz
5http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Finnish.ttl.gz
6http://purl.org/linkedpolitics/rdf/French.ttl.gz
7http://purl.org/linkedpolitics/rdf/German.ttl.gz
8http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Greek.ttl.gz
9http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Italian.ttl.gz
10http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Latvian.ttl.gz
11http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Portuguese.ttl.gz
12http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Spanish.ttl.gz
13http://purl.org/linkedpolitics/rdf/Swedish.ttl.gz
14http://purl.org/linkedpolitics/rdf/spokenAs.ttl.gz

The resource appears as object in 2 triples

Context graph