Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-02-11-Speech-3-115"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040211.4.3-115"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
O relatório em apreço prevê a revisão da directiva sobre a organização do tempo de trabalho: os períodos de referência e a cláusula de auto-exclusão (mais conhecida por
).
Em 1993, o Reino Unido negociou a inclusão de uma cláusula de
que autoriza Estados-Membros específicos a não aplicar a semana de trabalho máxima de 48 horas em certas condições
Embora estas cláusulas não sejam exclusivas do Reino Unido, é neste país que elas são usadas com maior frequência.
No entanto, a directiva de 1993 estabelece uma semana de trabalho máxima de 48 horas, providenciando uma protecção básica para a maioria dos trabalhadores, sendo a excepção principal constituída pelos gerentes.
Apesar de haver resistências, a aprovação de várias emendas limitaram o maximalismo da proposta do relator, pelo que votei a favor."@pt11
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Den foreliggende betænkning omhandler revisionen af direktivet om tilrettelæggelse af arbejdstiden, nemlig referenceperioderne og undtagelsesbestemmelsen, bedre kendt som
bestemmelsen.
I 1993 forhandlede Det Forenede Kongerige sig frem til en
bestemmelse, der tillader specifikke medlemsstater ikke at anvende den maksimale ugentlige arbejdstid på 48 timer under bestemte betingelser
Selv om denne bestemmelse ikke kun gælder for Det Forenede Kongerige, anvendes den hyppigst dér.
Direktivet fra 1993 fastsætter imidlertid en maksimal ugentlig arbejdstid på 48 timer, hvilket giver en grundlæggende beskyttelse for de fleste arbejdstagere, med ledere som den væsentligste undtagelse.
Trods modstand har vedtagelsen af forskellige ændringsforslag begrænset ordførerens alt for vidtgående forslag, hvorfor jeg har stemt for."@da1
".
Der uns vorliegende Bericht betrifft die Revision der Richtlinie über die Arbeitszeitgestaltung: Bezugszeiträume und individuelle Ausnahmeregelungen (besser bekannt als Opt-out-Bestimmungen).
1993 handelte das Vereinigte Königreich eine Opt-out-Regelung aus, die bestimmten Mitgliedstaaten erlaubte, unter bestimmten Umständen von der wöchentlichen Höchstarbeitszeit von 48 Stunden abzuweichen
Diese Regelungen gelten nicht ausschließlich für das Vereinigte Königreich, werden aber dort am häufigsten angewendet.
In der Richtlinie von 1993 ist jedoch eine wöchentliche Höchstarbeitszeit von 48 Stunden festgelegt, um einen Mindestschutz für die meisten Arbeitnehmer zu gewährleisten, wobei leitende Mitarbeiter die größte Ausnahme bilden.
Es bestehen zwar Vorbehalte, aber die Annahme verschiedener Änderungsanträge hat die übertriebensten Vorschläge des Berichterstatters abgemildert. Deshalb habe ich dafür gestimmt."@de7
".
Η προκειμένη έκθεση αφορά την αναθεώρηση της οδηγίας σχετικά με την οργάνωση του χρόνου εργασίας: περίοδοι αναφοράς και ρήτρες αυτοεξαίρεσης, γνωστές και ως ρήτρες “opt-out”.
Το 1993, το Ηνωμένο Βασίλειο είχε διαπραγματευθεί μια ρήτρα εξαίρεσης η οποία επέτρεπε σε συγκεκριμένα κράτη μέλη να μην εφαρμόζουν το μέγιστο όριο του εβδομαδιαίου χρόνου εργασίας των 48 ωρών σε ορισμένες περιπτώσεις.
Αν και οι ρήτρες αυτές δεν περιορίζονται μόνο στο Ηνωμένο Βασίλειο, εκεί χρησιμοποιούνται με τη μεγαλύτερη συχνότητα.
Η οδηγία του 1993 θεσπίζει, ωστόσο, τον μέγιστο εβδομαδιαίο χρόνο εργασίας των 48 ωρών, προσφέροντας έτσι βασική προστασία στην πλειονότητα των εργαζομένων, με την εξαίρεση κυρίως των διευθυντικών στελεχών.
Παρόλο που υπάρχουν επιφυλάξεις, η έγκριση διαφόρων τροπολογιών περιόρισε τις περισσότερες από τις υπερβολές που πρότεινε ο εισηγητής. Κατά συνέπεια, υπερψήφισα την έκθεση."@el8
".
The report now before us concerns the review of the Directive on the organisation of working time: reference periods and self-exclusion clauses, better known as ‘opt-out’ clauses.
In 1993, the United Kingdom negotiated an opt-out clause authorising specific Member States not to implement the 48-hour maximum working week in certain circumstances
Although these clauses are not exclusive to the United Kingdom, it is there that they are used most frequently.
The 1993 Directive does, however, establish a 48-hour maximum working week, thereby according basic protection for most workers, the main exception being managers.
While there are reservations, the approval of various amendments has limited the most excessive aspects of what the rapporteur proposes. I therefore voted in favour."@en3
"El informe que ahora tenemos ante nosotros atañe a la revisión de la Directiva sobre la ordenación del tiempo de trabajo: los periodos de referencia y las cláusulas de autoexclusión, comúnmente llamadas cláusulas de «opt-out».
En 1993, el Reino Unido negoció una cláusula de exclusión voluntaria que autorizaba a Estados miembros específicos a no aplicar la semana de 48 horas laborables como máximo en determinadas circunstancias.
Aunque estas cláusulas no son exclusivas del Reino Unido, es allí donde se usan con más frecuencia.
Sin embargo, la Directiva de 1993 establece una semana de 48 horas de trabajo como máximo, acordando de ese modo una protección básica para la mayoría de los trabajadores, siendo los directivos la principal excepción.
Aunque con reservas, la aprobación de varias enmiendas ha limitado los aspectos más excesivos de las propuestas del ponente. Por lo tanto, he votado a favor."@es12
".
Käsiteltävänämme olevan mietinnön aiheena on työajan järjestämisestä annetun direktiivin tarkistaminen: vertailujaksot ja yksilöllistä poikkeamismahdollisuutta koskevat lausekkeet, joka tunnetaan paremmin nimellä
lausekkeet.
Vuonna 1993 Yhdistynyt kuningaskunta neuvotteli poikkeamismahdollisuutta koskevan lausekkeen, jolla annettiin määrätyille jäsenvaltioille lupa olla ottamatta käyttöön 48 tunnin viikoittaista enimmäistyöaikaa määrätyissä tapauksissa.
Vaikka nämä lausekkeet eivät koskekaan yksinomaan Yhdistynyttä kuningaskuntaa, juuri siellä ne ovat ahkerimmassa käytössä.
Vuoden 1993 direktiivissä säädetään kuitenkin 48 tunnin viikoittainen enimmäistyöaika, ja taataan näin perussuoja useimmille työntekijöille, suurimpana poikkeuksena johtajat.
Vaikka suhtaudunkin mietintöön varauksellisesti, useilla hyväksytyillä tarkistuksilla on onnistuttu lieventämään esittelijän ehdotuksen kaikkein kohtuuttomimpia näkökohtia. Siksi äänestin mietinnön puolesta."@fi5
".
Le rapport qui nous occupe concerne la révision de la directive sur l’aménagement du temps de travail et plus précisément, les périodes de référence et les clauses d’autoexclusion, plus connues sous l’expression de clauses de renonciation.
En 1993, le Royaume-Uni a négocié une clause de renonciation autorisant certains États membres à ne pas appliquer la semaine de travail de 48 heures maximum dans certaines circonstances.
Bien que cette clause ne soit pas l’exclusivité du Royaume-Uni, c’est dans ce pays qu’elle est utilisée le plus régulièrement.
La directive de 1993 fixe pourtant la durée maximale hebdomadaire de travail à 48 heures, accordant ainsi une protection fondamentale à la plupart des travailleurs, la principale exception étant les cadres.
Malgré les réserves formulées, l’approbation des divers amendements a limité les aspects les plus excessifs des propositions du rapporteur. C’est la raison pour laquelle j’ai voté pour ce rapport."@fr6
"La relazione in esame riguarda la revisione della direttiva sull’orario di lavoro: i periodi di riferimento e le clausole di autoesclusione, meglio conosciute come clausole di
(esenzione).
Nel 1993 il Regno Unito negoziò una clausola di esenzione che autorizza specifici Stati membri a non applicare, in certi casi, il limite massimo di 48 ore lavorative settimanali.
Sebbene tali clausole non siano un’esclusiva del Regno Unito, è proprio in questo paese che vengono usate con maggiore frequenza.
Ciò nondimeno la direttiva del 1993 stabilisce un limite massimo di 48 ore lavorative settimanali, assicurando così una sia pur minima protezione alla maggioranza dei dipendenti, eccezion fatta per i dirigenti.
Malgrado alcune riserve, l’approvazione di vari emendamenti ha ridimensionato gli aspetti eccessivi della proposta del relatore. Perciò ho votato a favore."@it9
".
The report now before us concerns the review of the Directive on the organisation of working time: reference periods and self-exclusion clauses, better known as ‘opt-out’ clauses.
In 1993, the United Kingdom negotiated an opt-out clause authorising specific Member States not to implement the 48-hour maximum working week in certain circumstances
Although these clauses are not exclusive to the United Kingdom, it is there that they are used most frequently.
The 1993 Directive does, however, establish a 48-hour maximum working week, thereby according basic protection for most workers, the main exception being managers.
While there are reservations, the approval of various amendments has limited the most excessive aspects of what the rapporteur proposes. I therefore voted in favour."@lv10
"Dit verslag betreft de herziening van de richtlijn over de organisatie van de arbeidstijd. We hebben het dan over de maximale wekelijkse arbeidstijd en de
clausule.
Op verzoek van het Verenigd Koninkrijk is er in 1993 een
clausule in de richtlijn opgenomen. Bepaalde lidstaten kunnen onder specifieke omstandigheden besluiten de regel van een maximale werkweek van 48 uur niet toe te passen.
Ofschoon het Verenigd Koninkrijk niet de enige lidstaat is die deze clausule toepast, is het wel zo dat daar van deze clausule het meest frequent gebruik wordt gemaakt.
De richtlijn van 1993 stelt evenwel een maximale werkweek van 48 uur vast en verschaft de meerderheid van de werknemers zo een basisbescherming. Uitzonderingen gelden vooral voor managers.
Ondanks enig verzet zijn er uiteindelijk diverse amendementen aangenomen, waardoor de maximalistische intenties van de rapporteur althans enigszins gecorrigeerd worden. Ik heb daarom voor gestemd."@nl2
".
Det betänkande som vi har framför oss gäller granskningen av direktivet om förläggning av arbetstiden: referensperioder och enskilda undantagsklausuler.
1993 förhandlade Förenade kungariket fram en undantagsklausul som medgav att specifika medlemsstater under vissa omständigheter inte behövde genomföra en maximal arbetsvecka om 48 timmar.
Även om dessa klausuler inte enbart gäller Förenade kungariket, är det där som de används oftast.
I direktivet från 1993 föreskrivs emellertid en maximal arbetsvecka om 48 timmar, och det medges därigenom ett grundläggande skydd för de flesta arbetstagare. Chefer är undantagna.
Även om somliga har reserverat sig, har godkännandet av olika ändringsförslag begränsat de mest överdrivna aspekterna av det som föredraganden föreslår. Jag röstade därför för betänkandet."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples