Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-02-10-Speech-2-044"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040210.2.2-044"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Mr President, this interesting debate highlights the urgency and importance of this proposal. The political pressure to have the centre set up and running as soon as possible reflects the needs and concerns of European citizens.
I conclude by thanking the rapporteur and Parliament. When I formulated this idea in my mind some years ago, I not only got the support that I would expect from my own services, but also very strong support from Parliament. We should be proud of ourselves today. By voting tomorrow on this issue we are reacting in a timely way in circumstances where we see communicable diseases on a global basis. We have discussed it in the last debate here in Parliament. We can proudly say to our citizens that we are responding well and quickly to their needs in relation to issues associated with communicable disease.
Sometimes we can be unduly pessimistic and critical of ourselves. This is one occasion where we can stand up and say that we have done our work well and quickly, we have responded to the needs, and we can look our citizens in the eye and tell them that we have done our work well.
For the Europe of today, where millions of people cross national borders every day, we need to be in a position to take rapid, coordinated action at EU level to best protect the health of our citizens. This is precisely what the centre aims to achieve. By pooling our scientific expertise and reinforcing our rapid alert systems, the ECDC will allow better preparation and swifter and more effective responses to disease outbreaks.
In summing up this morning's debate, I would like to focus on three central issues in the proposal which have been key areas of concern: the mission and the tasks of the centre; the possible extension of its sphere of operation; and the composition of the management board. There is broad agreement between the institutions on the initial scope of the centre. We all agree that it should start with communicable diseases and be able to respond to cases of unexpected outbreaks of unknown origin. The Council and Parliament share the view that there needs to be an external evaluation to assess the feasibility of extending the scope based on the performance and impact of the centre, as resources permit.
Clearly, the budget for the centre will dictate its expansion, and beyond 2006 this has to be decided within the new financial perspectives. To enable the centre to start, and for it to make an impact, the Commission is prepared to accept this approach, but it means that when the question of the need to extend its remit arises we should – and would – expect Parliament and the Council to address such a proposal rapidly, under the codecision procedure.
As regards the organisational aspects of the centre, the proposal provides for responsibility for the day-to-day operation of the centre to be granted to the director. The advisory forum is the place for the director to seek advice from his or her peers – and the forum would ensure the shared ownership of this venture with the Member States. The Commission can accept the extension of the membership of the advisory forum to stakeholders such as non-governmental organisations and academics. It will be an advantage for the director to have broader views when developing the operation of the centre.
The management board should steer policy and make decisions. The Commission’s proposal balances this dual responsibility in a way which we consider to be the most efficient and transparent. This approach is based on the principles defined in the Commission communication on the governance of European Agencies.
In a resolution adopted last month, Parliament welcomed this communication, recognising the need to limit the size of the boards of the agencies. The Commission wants to follow a consistent approach on this matter, as currently each agency seems to follow a different path. I now note that the Council and Parliament have reached agreement on a board for the ECDC to consist of one representative per Member State, three from the Commission and two from Parliament. The Commission considers that a board of 30 members is unwieldy and may hamper the decision-making process. Although, given the competences involved and being exercised here, I agree with the rapporteur that a good case can be made for one member per Member State being on the board. The Commission notes, however, the terms of the compromise supported by Council and Parliament and is therefore willing, despite our concerns, to go along with this compromise, given the importance that it attaches to the rapid establishment of the centre.
The Commission notes that the evaluation provided for in Article 31 of the regulation will cover the working practises of the centre, including the composition and functioning of the management board.
A full listing of the Commission’s position on each of the amendments is being made available to Parliament. In short, this states that the Commission accepts all amendments that are part of the compromise package as set out by the rapporteur. I also join with the rapporteur in urging that amendments
the package should not – and cannot – be accepted by the Commission."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, denne meget interessante forhandling understreger vigtigheden og uopsætteligheden af dette forslag. Det politiske pres for hurtigst muligt at få centret etableret og i gang afspejler EU-borgernes behov og bekymring.
Afslutningsvis vil jeg takke ordføreren og Parlamentet. Da jeg konciperede denne idé for nogle år siden, fik jeg ikke kun den forventede støtte fra mine egne tjenestegrene, men fik samtidig meget stærk opbakning fra Parlamentet. Vi kan være stolte over os selv i dag. Ved afstemningen i morgen om dette emne handler vi betids og med et globalt syn på overførbare sygdomme. Vi diskuterede dette under den seneste forhandling her i Parlamentet. Vi kan med stolthed fortælle borgerne, at vi reagerer godt og hurtigt på deres behov i spørgsmål vedrørende overførbare sygdomme.
Vi kan undertiden være urimeligt pessimistiske og selvkritiske. Dette er en lejlighed, hvor vi med oprejst pande kan sige, at vi har gjort vores arbejde godt og hurtigt. Vi har reageret på de aktuelle behov, og vi kan se borgerne i øjnene og fortælle dem, at vi har gjort et godt stykke arbejde.
I dagens Europa, hvor millioner af mennesker hver dag krydser landegrænserne, skal vi kunne gennemføre en hurtig og koordineret indsats på EU-plan for at beskytte borgernes sundhed bedst muligt. Det er netop formålet med dette center. Ved at samle vores videnskabelige ekspertise og styrke vores systemer for hurtig varsling vil vi med et europæisk center for forebyggelse af og kontrol med sygdomme få bedre mulighed for at forberede os og yde en hurtigere og mere effektiv indsats over for sygdomsudbrud.
Som opsummering på formiddagens forhandling vil jeg fokusere på tre centrale punkter i forslaget, som primært har givet anledning til bekymring: centrets kommissorium og opgaver, den mulige udvidelse af dets virkeområde samt bestyrelsens sammensætning. Der er bred enighed mellem institutionerne om centrets indledende arbejdsområde. Vi er alle enige om, at det først og fremmest skal beskæftige sig med overførbare sygdomme, og at det skal kunne reagere på uventede udbrud af ukendt oprindelse. Rådet og Parlamentet er enige om, at der skal være en ekstern evaluering for at vurdere muligheden for at udvide arbejdsområdet på baggrund af centrets resultater og indflydelse og under hensyntagen til de tilgængelige ressourcer.
Budgettet for centret vil selvfølgelig diktere dets udvidelse, og efter 2006 skal det besluttes inden for rammerne af de nye finansielle overslag. Kommissionen er villig til at acceptere denne metode for få centret i gang og skabe en effekt, men det betyder, at når spørgsmålet om behovet for at udvide dets kompetenceområde opstår, så kan og vil vi forvente, at Parlamentet og Rådet behandler et sådant forslag hurtigt og under anvendelse af proceduren med fælles beslutningstagning.
Med hensyn til centrets organisatoriske aspekter giver forslaget mulighed for, at ansvaret for centrets daglige drift kan overdrages til direktøren. Det rådgivende forum er stedet, hvor direktøren søger råd fra sine ligemænd - og dette forum vil sikre et fælles ejerskab af dette foretagende med medlemsstaterne. Kommissionen kan acceptere, at det rådgivende forums medlemmer også kommer til at omfatte berørte parter såsom ikke-statslige organisationer og akademikere. Det vil være en fordel for direktøren at have en større vifte af synspunkter, når han skal udvikle centrets drift.
Bestyrelsen skal styre politikken og træffe beslutninger. Kommissionens forslag bringer balance mellem dette dobbelte ansvar på en måde, som vi finder meget effektivt og gennemsigtigt. Denne tilgang er baseret på de principper, der er defineret i Kommissionens meddelelse om forvaltning af europæiske agenturer.
I en beslutning, der blev vedtaget i sidste måned, hilste Parlamentet denne meddelelse velkommen og anerkendte behovet for at begrænse størrelsen af agenturernes bestyrelser. Kommissionen ønsker at følge en konsekvent linje i denne sag, da de enkelte agenturer i øjeblikket synes at følge hver deres vej. Jeg bemærker nu, at Rådet og Parlamentet er blevet enige om, at en bestyrelse for et europæisk center for forebyggelse af og kontrol med sygdomme skal bestå af en repræsentant pr. medlemsstat samt tre repræsentanter fra Kommissionen og to fra Parlamentet. Kommissionen finder en sådan bestyrelse med 30 medlemmer uhåndterlig og frygter, at den kan bremse beslutningsprocessen. I betragtning af de involverede kompetencer vil jeg dog medgive ordføreren, at det kan være en god idé at have en repræsentant for hver medlemsstat i bestyrelsen. Kommissionen bemærker imidlertid betingelserne for det kompromis, der har Rådets og Parlamentets opbakning, og den er derfor trods sine bekymringer villig til at støtte dette kompromis, hvor en hurtig oprettelse af centret tillægges stor betydning.
Kommissionen bemærker, at evalueringen i henhold til forordningens artikel 31 vil omfatte centrets arbejdsgang, herunder bestyrelsens sammensætning og funktion.
Parlamentet vil snart modtage en komplet oversigt over Kommissionens holdning til de enkelte ændringsforslag. Kort sagt står der, at Kommissionen accepterer alle de ændringsforslag, der er en del af den kompromispakke, som ordføreren har præsenteret. Jeg er enig med ordføreren i, at Kommissionen ikke skal acceptere de ændringsforslag, der ikke er med i pakken."@da1
".
Herr Präsident, diese interessante Aussprache unterstreicht die Dringlichkeit und die Bedeutung dieses Vorschlags. Der politische Druck, dieses Zentrum so schnell wie möglich zu errichten und zu eröffnen, widerspiegelt die Bedürfnisse und Sorgen der europäischen Bürger.
Abschließend spreche ich dem Berichterstatter und dem Parlament meinen Dank aus. Als ich mir vor einigen Jahren erstmals Gedanken über ein solches Zentrum machte, erhielt ich nicht nur, wie zu erwarten, die Unterstützung seitens meiner Dienststellen, sondern auch das Parlament bestärkte mich in diesem Vorhaben. Wir sollten heute stolz auf uns sein. Wenn wir morgen über diesen Antrag abstimmen, dann stellt dies angesichts der weltweiten Verbreitung übertragbarer Krankheiten einen Schritt zur rechten Zeit dar. Das haben wir in der letzten Aussprache hier im Parlament erörtert. Wir können unseren Bürgern stolz mitteilen, dass wir gut und rasch auf ihre Erfordernisse in Bezug auf Probleme im Zusammenhang mit übertragbaren Krankheiten reagieren.
Manchmal sind wir zu pessimistisch und kritisch mit uns. Dies ist ein Anlass, bei dem wir uns stolz erheben und sagen können, dass wir unsere Arbeit gut und schnell erledigt haben. Wir haben auf die Erfordernisse reagiert, und wir können unseren Bürgern in die Augen schauen und ihnen sagen, dass wir unsere Arbeit gut gemacht haben.
Wir müssen im Europa der Gegenwart, in dem Millionen von Menschen täglich Landesgrenzen überqueren, in der Lage sein, rasch abgestimmte Maßnahmen auf EU-Ebene zu ergreifen, um die Gesundheit unserer Bürger bestmöglich zu schützen. Und genau das will das Zentrum tun. Die Zusammenfassung unserer wissenschaftlichen Kompetenz und die Stärkung unserer Schnellwarnsysteme werden dem Zentrum eine bessere Vorbereitung sowie schnellere und effektivere Reaktion im Falle des Ausbruchs einer Seuche ermöglichen.
Ich möchte mich in der Zusammenfassung der heutigen Aussprache auf drei zentrale Punkte des Vorschlags konzentrieren, die von besonderer Bedeutung sind: die Mission und die Aufgaben des Zentrums; die potenzielle Erweiterung seines Aufgabenbereichs und die Zusammensetzung des Verwaltungsrates. Hinsichtlich des ursprünglichen Aufgabenbereichs des Zentrums herrscht zwischen den Institutionen im Wesentlichen Einigkeit. Wir sind uns alle darin einig, dass sich das Zentrum zunächst mit übertragbaren Krankheiten befassen und in der Lage sein sollte, auf unerwartete Ausbrüche unbekannten Ursprungs zu reagieren. Rat und Parlament sind gemeinsam der Ansicht, dass im Rahmen einer externen Bewertung der Leistung und des Einflusses des Zentrums und je nach Finanzlage Möglichkeiten für die Erweiterung von dessen Aufgabenbereich geprüft werden sollten.
Die Erweiterung wird eindeutig vom Haushalt des Zentrums diktiert, und nach 2006 sind entsprechende Entscheidungen im Rahmen der neuen Finanziellen Vorausschau zu treffen. Die Kommission ist bereit, diesen Ansatz zu akzeptieren, damit das Zentrum rasch seine Arbeit aufnehmen und wirksam werden kann. Aber das bedeutet, dass wir dann, wenn sich die Frage der Erweiterung seines Aufgabenbereichs stellt, von Parlament und Rat erwarten sollten und würden, dass ein entsprechender Vorschlag schnell im Rahmen des Mitentscheidungsverfahrens behandelt wird.
Was die organisatorischen Aspekte des Zentrums betrifft, so sieht der Vorschlag vor, dass der Direktor mit der Leitung der laufenden Geschäfte des Zentrums betraut wird. Im Beirat holt sich der Direktor Rat von seinen Fachkollegen, und der Beirat würde gewährleisten, dass sich die Mitgliedstaaten entsprechend engagieren und Mitverantwortung für das Zentrum tragen. Die Kommission kann die Einbeziehung von Interessengruppen wie Nichtregierungsorganisationen und Wissenschaftlern in den Beirat akzeptieren. Es wird für den Direktor von Vorteil sein, wenn er sich bei der Gestaltung der Arbeit des Zentrums auf ein breites Spektrum von Ansichten berufen kann.
Der Verwaltungsrat sollte die Arbeit des Zentrums lenken und Entscheidungen treffen. Der Vorschlag der Kommission wird diesen beiden Aufgaben in einer unserer Ansicht nach besonders effizienten und transparenten Weise gerecht. Grundlage bilden dabei die in der Mitteilung der Kommission über die Verwaltung europäischer Agenturen definierten Grundsätze.
Das Parlament begrüßte in seiner im letzten Monat angenommenen Entschließung diese Mitteilung und erkannte damit an, dass es notwendig ist, die Verwaltungsräte derartiger Agenturen größenmäßig zu begrenzen. Der Kommission ist in dieser Sache an Einheitlichkeit gelegen, zumal gegenwärtig jede Agentur einen anderen Weg zu verfolgen scheint. Ich stelle fest, dass sich Rat und Parlament darauf geeinigt haben, dass der Verwaltungsrat des Zentrums aus einem Vertreter je Mitgliedstaat, drei Vertretern der Kommission und zwei Vertretern des Parlaments bestehen soll. Nach Ansicht der Kommission ist ein aus 30 Mitgliedern bestehender Verwaltungsrat zu schwerfällig, was den Entscheidungsprozess beeinträchtigen könnte. Angesichts der Kompetenzen, um die es hier geht, pflichte ich dem Berichterstatter allerdings bei, dass sich ein Vertreter je Mitgliedstaat im Verwaltungsrat rechtfertigen lässt. Die Kommission nimmt daher die Bedingungen des von Rat und Parlament unterstützten Kompromisses zur Kenntnis und ist bereit, dem Kompromiss angesichts der Bedeutung, die sie einer raschen Errichtung des Zentrums beimisst, trotz unserer Bedenken zuzustimmen.
Die Kommission stellt fest, dass sich die in Artikel 31 der Verordnung vorgesehene Bewertung auch auf die Arbeitspraktiken des Zentrums einschließlich der Zusammensetzung und Arbeitsweise des Verwaltungsrates erstreckt.
Eine umfassende Aufstellung der Ansichten der Kommission zu jedem der Änderungsanträge geht dem Parlament zu. Zusammenfassend wird darin erklärt, dass die Kommission sämtliche Änderungsanträge akzeptiert, die Teil des vom Berichterstatter präsentierten Kompromisspakets sind. Ich teile die Ansicht des Berichterstatters, dass alle
im Kompromisspaket enthaltenen Änderungsanträge von der Kommission nicht akzeptiert werden sollten und können."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, αυτή η ενδιαφέρουσα συζήτηση καταδεικνύει την επείγουσα φύση και τη σημασία αυτής της πρότασης. Η πολιτική πίεση που ασκείται για τη σύσταση και τη λειτουργία του κέντρου το ταχύτερο δυνατό υποδηλώνει τις ανάγκες και τις ανησυχίες των ευρωπαίων πολιτών.
Τελειώνοντας, θα ήθελα να ευχαριστήσω τον εισηγητή και το Κοινοβούλιο. Όταν πρότεινα την ιδέα αυτή, την οποία είχα στο μυαλό μου λίγα χρόνια πριν, δεν έλαβα μόνο τη στήριξη που περίμενα από τις υπηρεσίες της Επιτροπής, αλλά και την αμέριστη συμπαράσταση του Κοινοβουλίου. Θα πρέπει να αισθανόμαστε υπερήφανοι σήμερα. Ψηφίζοντας αύριο τη συγκεκριμένη έκθεση αντιδρούμε εγκαίρως σε μια περίοδο στην οποία οι μεταδοτικές ασθένειες αποτελούν παγκόσμιο φαινόμενο. Το συζητήσαμε αυτό κατά την τελευταία συζήτηση εδώ στο Κοινοβούλιο. Μπορούμε πλέον να πούμε με υπερηφάνεια στους συμπολίτες μας ότι αντιδρούμε γρήγορα και κατάλληλα στις ανάγκες τους σχετικά με θέματα που συνδέονται άμεσα με τις μεταδοτικές ασθένειες.
Ορισμένες φορές αντιμετωπίζουμε υπερβολικά απαισιόδοξα και επικριτικά το έργο μας. Αυτή είναι μια ευκαιρία για να υποστηρίξουμε με σθένος ότι επιτελέσαμε το έργο μας γρήγορα και σωστά και ότι ανταποκριθήκαμε στις ανάγκες. Μπορούμε πλέον να κοιτάξουμε τους συμπολίτες μας στα μάτια και να τους πούμε ότι εργαστήκαμε καλά.
Στη σημερινή Ευρώπη, όπου εκατομμύρια πολίτες διασχίζουν τα εθνικά σύνορα καθημερινά, πρέπει να είμαστε σε θέση να αναλαμβάνουμε ταχεία, συντονισμένη δράση σε ευρωπαϊκό επίπεδο για να προστατεύουμε αποτελεσματικά την υγεία των συμπολιτών μας. Αυτός ακριβώς θα είναι ο στόχος του εν λόγω κέντρου. Συγκεντρώνοντας τις διαθέσιμες επιστημονικές γνώσεις και ενισχύοντας τα υφιστάμενα συστήματα ταχείας προειδοποίησης, το κέντρο αυτό θα συμβάλει στην καλύτερη προετοιμασία και στην ταχύτερη και αποτελεσματικότερη αντίδραση στις επιδημίες ασθενειών.
Συνοψίζοντας τη συζήτηση που είχαμε σήμερα το πρωί, θα ήθελα να επιστήσω την προσοχή σας σε τρία βασικά ζητήματα της πρότασης που συγκέντρωσαν όλο το ενδιαφέρον: στην αποστολή και τα καθήκοντα του κέντρου· στην πιθανή επέκταση της σφαίρας λειτουργίας του· και στη σύνθεση του διοικητικού του συμβουλίου. Έχει επιτευχθεί ευρεία συμφωνία μεταξύ των θεσμικών οργάνων όσον αφορά το αρχικό πεδίο δράσης του κέντρου. Όλοι συμφωνούμε ότι πρέπει να ξεκινήσει με τις μεταδοτικές ασθένειες και να είναι σε θέση να αναλαμβάνει δράση σε περιπτώσεις απροσδόκητων επιδημιών άγνωστης προέλευσης. Το Συμβούλιο και το Κοινοβούλιο συμφωνούν ότι επιβάλλεται η εκπόνηση εξωτερικής αξιολόγησης προκειμένου να εκτιμηθεί η σκοπιμότητα επέκτασης του πεδίου δράσης του με κριτήρια την απόδοση και τον αντίκτυπο του κέντρου, στο μέτρο που το επιτρέπουν οι διαθέσιμοι πόροι.
Εννοείται ασφαλώς ότι η επέκταση του πεδίου δράσης του κέντρου θα εξαρτηθεί άμεσα από τον προϋπολογισμό, και μετά το 2006 οι συναφείς αποφάσεις θα λαμβάνονται στο πλαίσιο των νέων δημοσιονομικών προοπτικών. Για να επιτρέψει στο κέντρο να αρχίσει να λειτουργεί, και για να διαπιστωθεί ο αντίκτυπος που θα έχει, η Επιτροπή είναι έτοιμη να δεχθεί αυτή την προσέγγιση· αυτό όμως σημαίνει ότι όταν προκύψει το θέμα της επέκτασης της εντολής του κέντρου, η Επιτροπή περιμένει από το Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο να εξετάσουν τη σχετική πρόταση με συνοπτικές διαδικασίες, στο πλαίσιο της διαδικασίας συναπόφασης.
Όσον αφορά τις οργανωτικές πτυχές της λειτουργίας του κέντρου, η πρόταση προβλέπει την ανάθεση της ευθύνης για την καθημερινή λειτουργία του κέντρου στον διευθυντή του. Ο διευθυντής θα πρέπει να απευθύνεται στο συμβουλευτικό σώμα προκειμένου να λαμβάνει συμβουλές από τους συναδέλφους του – το σώμα αυτό θα διασφαλίζει την από κοινού με τα κράτη μέλη διοίκηση του κέντρου. Η Επιτροπή δύναται να δεχθεί τη συμμετοχή στο συμβουλευτικό σώμα ενδιαφερομένων όπως οι μη κυβερνητικές οργανώσεις και οι ακαδημαϊκοί κύκλοι. Η διεύρυνση αυτή θα επιτρέψει στον διευθυντή να ακούει ευρύτερες απόψεις, γεγονός που θα έχει θετικό αντίκτυπο όσον αφορά τη λειτουργία του κέντρου.
Το διοικητικό συμβούλιο θα πρέπει να χαράσσει την πολιτική του κέντρου και να λαμβάνει τις αποφάσεις. Η πρόταση της Επιτροπής εξισορροπεί αυτή τη διττή ευθύνη κατά τρόπο τον οποίο θεωρούμε ως τον πλέον αποτελεσματικό και διαφανή. Η προσέγγιση αυτή στηρίζεται στις αρχές που προβλέπει η ανακοίνωση της Επιτροπής για τη διακυβέρνηση των ευρωπαϊκών οργανισμών.
Σε ψήφισμα που εγκρίθηκε τον περασμένο μήνα, το Κοινοβούλιο χαιρέτισε την εν λόγω ανακοίνωση, αναγνωρίζοντας την ανάγκη μείωσης του μεγέθους των διοικητικών συμβουλίων των οργανισμών. Η Επιτροπή επιθυμεί να ακολουθήσει συνεκτική προσέγγιση στο θέμα αυτό, καθώς επί του παρόντος κάθε οργανισμός φαίνεται να ακολουθεί διαφορετική πορεία. Τονίζω ότι το Συμβούλιο και το Κοινοβούλιο συμφώνησαν να αποτελείται το διοικητικό συμβούλιο του κέντρου από έναν εκπρόσωπο ανά κράτος μέλος, από τρεις εκπροσώπους της Επιτροπής και από δύο του Κοινοβουλίου. Η Επιτροπή εκτιμά ότι ένα διοικητικό συμβούλιο 30 μελών είναι δυσκίνητο και ότι ενδέχεται να δημιουργηθούν προβλήματα κατά τη διαδικασία λήψης αποφάσεων. Παρόλα αυτά, δεδομένων των αρμοδιοτήτων που συνδέονται με το εν λόγω κέντρο και που ασκούνται από αυτό, συμφωνώ με τον εισηγητή ότι είναι σωστό να υπάρχει στο διοικητικό συμβούλιο ένας εκπρόσωπος ανά κράτος μέλος. Η Επιτροπή υπενθυμίζει, εντούτοις, τους όρους του συμβιβασμού στον οποίο κατέληξαν το Συμβούλιο και το Κοινοβούλιο. Παρά τις ανησυχίες της όμως, σκοπεύει να στηρίξει τον εν λόγω συμβιβασμό, δεδομένης της σημασίας που αποδίδει στην ταχεία σύσταση του κέντρου.
Η Επιτροπή τονίζει ότι η αξιολόγηση που προβλέπεται στο άρθρο 31 του κανονισμού θα καλύψει τις εργασιακές πρακτικές του κέντρου, συμπεριλαμβανομένης της σύνθεσης και της λειτουργίας του διοικητικού συμβουλίου.
Η Επιτροπή έχει θέσει στη διάθεση του Κοινοβουλίου πλήρη κατάλογο των θέσεών της για κάθε τροπολογία ξεχωριστά. Εν συντομία, ο κατάλογος αυτός αναφέρει ότι η Επιτροπή δέχεται όλες τις τροπολογίες που περιλαμβάνονται στη δέσμη συμβιβαστικών προτάσεων που διατυπώνει ο εισηγητής. Συμφωνώ επίσης με τον εισηγητή ότι οι τροπολογίες που
εντάσσονται στην εν λόγω δέσμη δεν πρέπει –και δεν είναι δυνατό– να γίνουν δεκτές από την Επιτροπή."@el8
".
Señor Presidente, este interesante debate ha puesto de manifiesto la importancia y urgencia de esta propuesta. La presión política a favor de la creación del centro y de que este funcione lo más pronto posible refleja las necesidades y preocupaciones de los ciudadanos europeos.
Termino dando las gracias al ponente y al Parlamento. Cuando concebí esta idea hace algunos años, no solo obtuve el apoyo que podía esperar de mis propios servicios, sino también un gran apoyo del Parlamento. Hoy tenemos que estar orgullosos de nosotros. Al votar mañana sobre esta cuestión, respondemos oportunamente en circunstancias en que aparecen enfermedades transmisibles a escala mundial. Lo hemos discutido en el último debate de este Parlamento. Podemos decir con orgullo a nuestros ciudadanos que respondemos bien y rápidamente a sus necesidades en cuestiones relacionadas con las enfermedades transmisibles.
A veces podemos ser excesivamente pesimistas y críticos con nosotros mismos. Esta es una ocasión en que podemos levantarnos y decir que hemos realizado nuestro trabajo bien y rápidamente, hemos dado respuesta a las necesidades y podemos mirar a los ojos a nuestros ciudadanos y decirles que hemos trabajado bien.
Para la Europa de hoy, donde millones de personas cruzan fronteras nacionales cada día, necesitamos estar en condiciones de emprender acciones rápidas y coordinadas a escala de la Unión Europea para proteger mejor la salud de nuestros ciudadanos. Este es precisamente el objetivo que el centro quiere conseguir. Haciendo fondo común de nuestra pericia científica y reforzando nuestros sistemas de alerta temprana, el Centro Europeo para la Prevención y el Control de Enfermedades permitirá una mejor preparación y respuestas más rápidas y efectivas a los brotes de enfermedades.
Para resumir el debate de esta mañana, quiero centrarme en tres cuestiones principales de la propuesta que han despertado mayor interés: la misión y las tareas del centro; la posible extensión de su ámbito operativo; y la composición del Consejo de Administración. Existe un amplio acuerdo entre las instituciones sobre el ámbito de actuación inicial del centro. Todos estamos de acuerdo en que tiene que empezar con enfermedades transmisibles y ser capaz de responder a casos de brotes súbitos de origen desconocido. El Consejo y el Parlamento comparten la opinión de que es necesario que se realice una evaluación externa para valorar la posibilidad de ampliar el ámbito de actuación a la luz del rendimiento y de la eficacia del centro, según permitan los recursos.
Está claro que el presupuesto para el centro dictará su expansión y, después de 2006, esto se tendrá que decidir dentro de las nuevas perspectivas financieras. Para que el centro pueda empezar, y para que haga mella, la Comisión está dispuesta a aceptar este enfoque, pero significa que cuando se plantee la necesidad de extender sus atribuciones será de esperar y esperaremos que el Parlamento y el Consejo aborden este tipo de propuesta rápidamente, dentro del procedimiento de codecisión.
En cuanto a los aspectos de tipo organizativo del centro, la propuesta contempla que sea el director o directora quien asuma la responsabilidad del funcionamiento diario del centro. El foro asesor es el lugar donde el director o directora deberá solicitar el asesoramiento de sus homólogos; además, este foro asegurará la propiedad compartida de esta empresa con los Estados miembros. La Comisión puede aceptar la ampliación de la composición del foro asesor a partes interesadas como organizaciones no gubernamentales y académicos. Será una ventaja para el director o directora disponer de opiniones más amplias al impulsar el funcionamiento del centro.
El Consejo de Administración ha de dirigir la política y tomar decisiones. La propuesta de la Comisión equilibra esta doble responsabilidad de una manera que consideramos que es la más eficiente y transparente. Este enfoque se basa en los principios definidos en la Comunicación de la Comisión sobre la gobernanza de las agencias europeas.
En una resolución aprobada el mes pasado, el Parlamento acogió con satisfacción esta comunicación, reconociendo la necesidad de limitar el tamaño de los Consejos de Administración de las agencias. La Comisión quiere mantener un enfoque coherente de este asunto, ya que actualmente todas las agencias parecen seguir un camino diferente. Ahora observo que el Consejo y el Parlamento han llegado a un acuerdo sobre un Consejo de Administración para el Centro Europeo para la Prevención y el Control de Enfermedades que consiste en un representante por Estado miembro, tres de la Comisión y dos del Parlamento. La Comisión considera que un Consejo de Administración de 30 miembros es poco flexible y podría obstaculizar el proceso de toma de decisiones. Asimismo, dadas las competencias que comporta y que se ejercen aquí, estoy de acuerdo con el ponente en que sería bueno que hubiera un miembro en el Consejo de Administración por Estado miembro. Sin embargo, la Comisión toma nota de los términos del compromiso que el Consejo y el Parlamento apoyan y, por lo tanto, a pesar de nuestra preocupación, está dispuesta a secundar este compromiso, dada la importancia que da a la creación rápida del centro.
La Comisión observa que la evaluación que contempla el artículo 31 del Reglamento también abarcará las prácticas de trabajo del centro, incluida la composición y el funcionamiento del Consejo de Administración.
Se facilita por escrito al Parlamento una lista completa de la posición de la Comisión respecto a cada una de las enmiendas. En resumen, se declara que la Comisión acepta todas las enmiendas que forman parte del paquete de compromiso expuesto por el ponente. También me uno al ponente al indicar que la Comisión que no debe ni puede aceptar las enmiendas
al paquete."@es12
".
Arvoisa puhemies, tämä kiinnostava keskustelu on tuonut esiin sen, miten kiireellinen ja tärkeä tämä ehdotus on. Poliittinen paine keskuksen perustamiseksi ja sen toiminnan käynnistämiseksi mahdollisimman pian on osoitus Euroopan kansalaisten tarpeista ja huolenaiheista.
Päätän puheenvuoroni kiittämällä esittelijää ja parlamenttia. Hahmotellessani ajatusta mielessäni joitakin vuosia sitten sain toivomaani tukea omalta pääosastoltani, mutta myös parlamentti antoi voimakkaan tukensa. Meidän on tänään syytä olla ylpeitä itsestämme. Äänestämällä huomenna tästä asiasta reagoimme juuri oikeaan aikaan nähtyämme tartuntataudit maailmanlaajuista taustaansa vasten. Olemme keskustelleet siitä edellisen aihepiirin yhteydessä täällä parlamentissa. Voimme ylpeinä kertoa kansalaisille, että reagoimme hyvin ja nopeasti heidän tarpeisiinsa tartuntatautien osalta.
Joskus saatamme olla tarpeettoman pessimistisiä ja kriittisiä itseämme kohtaan. Tämä on meille yksi tilaisuus tulla rohkeasti esiin ja todeta, että olemme tehneet työmme hyvin ja nopeasti, olemme vastanneet tarpeisiin, ja voimme katsoa kansalaisia silmiin ja sanoa tehneemme työmme kunnolla.
Tämän päivän Euroopassa, jossa miljoonat ihmiset ylittävät kansallisia rajoja päivittäin, meillä on oltava valmius nopeisiin, koordinoituihin toimiin EU:n tasolla, jotta voimme parhaiten suojella kansalaistemme terveyttä. Juuri tämä on keskuksen tavoite. Kokoamalla yhteen tieteellisen asiantuntemuksemme ja vahvistamalla nopeita hälytysjärjestelmiämme tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus antaa mahdollisuuden parempaan valmistautumiseen ja nopeampaan ja tehokkaampaan reagointiin taudin puhjetessa.
Yhteenvetona tämän aamupäivän keskustelusta haluaisin kiinnittää huomionne ehdotuksen kolmeen keskeiseen osa-alueeseen, jotka ovat aiheuttaneet eniten huolta: keskuksen toimeksiantoon ja tehtäviin; sen toimintakentän mahdolliseen laajentamiseen; ja hallintoneuvoston kokoonpanoon. Keskuksen alkuvaiheen toimintakentästä toimielinten kesken vallitsee laaja yksimielisyys. Me olemme kaikki samaa mieltä siitä, että keskuksen olisi aloitettava tartuntataudeista ja pystyttävä reagoimaan tuntemattomasta lähteestä peräisin oleviin odottamattomiin tautitapauksiin. Neuvosto ja parlamentti ovat molemmat sitä mieltä, että toimintakentän laajentamisen tarkoituksenmukaisuudesta on, sikäli kuin resurssit sallivat, laadittava ulkopuolinen arviointi, joka perustuu keskuksen aikaansaamiin tuloksiin ja vaikutuksiin.
Selvää on, että keskuksen talousarvio sanelee sen laajentumismahdollisuudet, ja vuoden 2006 jälkeen siitä on päätettävä uusissa rahoitusnäkymissä. Jotta keskus voisi aloittaa toimintansa ja jotta sillä olisi vaikutusmahdollisuuksia, komissio on valmis hyväksymään tämän lähestymistavan, mutta se merkitsee sitä, että kun kysymys toimintakentän laajentamisen tarpeellisuudesta nousee uudelleen esiin, me odotamme parlamentin ja neuvoston käsittelevän sitä koskevan ehdotuksen nopeasti yhteispäätösmenettelyssä.
Keskuksen organisaation osalta ehdotus antaisi vastuun keskuksen päivittäisestä toiminnasta johtajalle. Neuvoa-antava ryhmä on olemassa sitä varten, että johtaja voi kysyä neuvoa kollegoiltaan. Samalla sen avulla varmistetaan jäsenvaltioiden sitoutuminen hankkeeseen. Komissio voi hyväksyä neuvoa-antavan ryhmän jäsenyyden laajentamisen erilaisiin sidosryhmiin, kuten kansalaisjärjestöihin ja tieteenharjoittajiin. Johtajalle on eduksi saada käyttöönsä laajempaa näkemystä kehittäessään keskuksen toimintaa.
Hallintoneuvoston tehtävänä on ohjata politiikkaa ja tehdä päätöksiä. Komission ehdotuksella nämä kaksi velvollisuutta saatetaan keskenään tasapainoon meidän mielestämme mahdollisimman tehokkaasti ja avoimesti. Tämä lähestymistapa perustuu EU:n erillisvirastojen hallinnoinnista annetussa komission tiedonannossa määriteltyihin periaatteisiin.
Viime kuussa hyväksytyssä päätöslauselmassa parlamentti ilmaisi tyytyväisyytensä tähän tiedonantoon ja tunnusti samalla, että erillisvirastojen hallintoneuvostojen kokoa on tarpeen rajoittaa. Komissio haluaa noudattaa johdonmukaista lähestymistapaa tässä asiassa, sillä tällä hetkellä kukin erillisvirasto näyttää kulkevan omia polkujaan. Nyt totean neuvoston ja parlamentin päässeen yksimielisyyteen siitä, että tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalaisen keskuksen hallintoneuvosto koostuisi yhdestä edustajasta kustakin jäsenvaltiosta sekä kolmesta komission ja kahdesta parlamentin edustajasta. Komissio katsoo, että 30-jäseninen hallintoneuvosto on kömpelö ja saattaa vaikeuttaa päätöksentekoprosessia. Hallintoneuvostossa vaadittavan ja käytettävän erityisosaamisen vuoksi olen kuitenkin esittelijän kanssa samaa mieltä siitä, että yhden hallintoneuvoston edustajapaikan antaminen kullekin jäsenvaltiolle on hyvin perusteltua. Komissio huomioi neuvoston ja parlamentin tukeman kompromissin ehdot ja on siksi epäilyksistään huolimatta halukas menemään mukaan tähän kompromissiin, kun muistetaan, miten tärkeänä se pitää keskuksen pikaista perustamista.
Komissio panee merkille sen, että asetuksen 31 artiklassa esitetty arviointi kattaa keskuksen työskentelykäytännöt, joihin sisältyy myös hallintoneuvoston kokoonpano ja toiminta.
Komissio toimittaa parlamentille täydellisen luettelon kannastaan kuhunkin yksittäiseen tarkistukseen. Lyhyesti voidaan todeta, että komissio hyväksyy kaikki sellaiset tarkistukset, jotka sisältyvät esittelijän laatimaan kompromissipakettiin. Esittelijän tavoin haluan myös painottaa, että paketin
tarkistuksia komission ei pidä – eikä se voi – hyväksyä."@fi5
".
Monsieur le Président, ce débat intéressant met en exergue l’urgence et l’importance de cette proposition. La pression politique visant à la création du Centre et à le rendre opérationnel le plus vite possible reflète les besoins et inquiétudes des citoyens européens.
Je terminerai en remerciant le rapporteur et le Parlement. Quand j’ai eu cette idée il y a quelques années, j’ai reçu non seulement le soutien que j’attendais de mes services, mais aussi un appui sans réserves du Parlement. Nous devrions être fiers de nous aujourd’hui. En votant demain sur cette question, nous réagissons en temps utile dans des circonstances où nous envisageons les maladies transmissibles d’un point de vue global. Nous en avons parlé lors du dernier débat en cette Assemblée. Nous pouvons dire fièrement à nos citoyens que nous répondons vite et bien à leurs besoins relatifs aux questions liées aux maladies transmissibles.
Nous sommes parfois trop pessimistes et critiques envers nous-mêmes. Mais sur ce point, nous pouvons être fiers de dire que nous avons fait notre travail vite et bien, nous avons répondu aux besoins. Nous pouvons regarder nos citoyens dans les yeux et leur dire que nous avons fait du bon travail.
Pour l’Europe d’aujourd’hui, où des millions de gens traversent les frontières nationales chaque jour, nous devons être capables de mener une action rapide et coordonnée au niveau de l’Union afin de protéger au mieux la santé de nos citoyens. C’est précisément l’objectif du Centre. En rassemblant nos expertises scientifique et en renforçant nos systèmes d’alerte rapide, le CEPCM permettra une meilleure préparation et des réponses plus souples et plus efficaces aux éruptions de maladies.
Pour résumer le débat de ce matin, je voudrais m’attarder sur trois questions centrales de la proposition et qui ont suscité de grandes préoccupations: la mission et les tâches du Centre; l’extension possible de sa sphère d’opération; et la composition du conseil d’administration. Il y a un large consensus entre les institutions sur la portée initiale du Centre. Nous convenons tous qu’il devrait commencer par les maladies transmissibles et être capable de réagir aux apparitions inopinées de maladies d’origine inconnue. Le Conseil et le Parlement sont tous deux d’avis qu’il faut une évaluation extérieure de la faisabilité d’une extension du champ d’action du Centre basée sur ses performances et son impact, pour autant que les fonds le permettent.
Évidemment, le budget du Centre déterminera son expansion et, au-delà de 2006, cela devra être décidé dans le cadre des nouvelles perspectives financières. Pour permettre au Centre de démarrer, et pour qu’il ait un impact, la Commission est disposé à accepter cette approche, mais cela signifie que, quand la question de la nécessité d’étendre sa portée se posera, nous attendrons du Parlement et du Conseil qu’ils formulent une proposition rapidement, via la procédure de codécision.
Pour ce qui est aspects organisationnels du Centre, la proposition prévoit que la responsabilité de la gestion journalière incombe au directeur. Le forum consultatif est l’endroit où le directeur devra chercher des conseils auprès de ses pairs et assurera une représentation équitable de l’Union et des États membres. La Commission peut accepter l’extension du forum consultatif aux acteurs de premier plan tels que les organisations non gouvernementales et les universitaires. Le directeur pourra ainsi disposer de points de vue étendus lorsqu’il développera la gestion du Centre.
Le conseil d’administration doit orienter la politique et prendre les décisions. La proposition de la Commission équilibre cette double responsabilité d’une manière que nous considérons la plus efficace et transparente. Cette approche est basée sur les principes définis dans la communication de la Commission sur la gouvernance des agences européennes.
Dans une résolution adoptée le mois dernier, le Parlement a accueilli cette communication, reconnaissant la nécessité de limiter la taille des conseils d’administration de ces agences. La Commission entend suivre une approche cohérente à ce sujet, parce que chaque agence semble actuellement emprunter un chemin différent. Je remarque maintenant que le Conseil et le Parlement ont trouvé un accord relatif à un conseil d’administration du CEPCM composé d’un représentant par État membre, trois de la Commission et deux du Parlement. La Commission estime qu’un conseil d’administration de 30 membres est lourd et pourrait entraver le processus décisionnel. Quoi qu’il en soit, en raison des compétences nécessaires et exercées, je suis d’accord avec le rapporteur quant à l’idée d’un représentant par État membre. La Commission relève toutefois les termes du compromis appuyé par le Conseil et le Parlement et est donc disposée, malgré ses préoccupations, à aller de l’avant sur cette base en raison de l’importance qu’elle attache à l’institution rapide du Centre.
Elle note également que l’évaluation prévue à l’article 31 du règlement englobera les pratiques du Centre, y compris la composition et le fonctionnement du conseil d’administration.
La Commission met un aperçu complet de sa position sur chacun des amendements à la disposition du Parlement. En bref, ce document dit que la Commission accepte tous les amendements qui font partie du paquet de compromis, tel qu’exposé par le rapporteur. Je m’associe également au rapporteur pour demander instamment à la Commission de ne pas accepter les amendements
au paquet."@fr6
"Signor Presidente, questo interessante dibattito evidenzia l’urgenza e l’importanza della proposta. La pressione politica perché il Centro sia creato e sia reso operativo al più presto riflette le esigenze e le preoccupazioni dei cittadini europei.
Concludo ringraziando il relatore e il Parlamento. Quando avevo formulato quest’idea nella mia mente alcuni anni fa, non solo avevo ottenuto l’appoggio che mi sarei aspettato dai miei servizi, ma anche un forte sostegno da parte del Parlamento. Dovremmo essere fieri di noi oggi. Con la votazione di domani su questo tema, diamo una risposta tempestiva in un contesto in cui assistiamo alla diffusione delle malattie trasmissibili a livello mondiale. Ne abbiamo parlato durante l’ultima discussione qui al Parlamento. Possiamo dire con orgoglio ai nostri cittadini che reagiamo nel modo giusto e con rapidità alle loro necessità nell’ambito dei problemi legati alle malattie trasmissibili.
Talvolta possiamo essere eccessivamente pessimisti e critici nei confronti di noi stessi. Questa è un’occasione nella quale possiamo dire con tranquillità che abbiamo fatto il nostro lavoro bene e rapidamente, abbiamo risposto alle necessità, e possiamo guardare negli occhi i nostri cittadini e dire loro che abbiamo svolto un buon lavoro.
Per l’Europa di oggi, dove milioni di persone attraversano le frontiere nazionali ogni giorno, dobbiamo poter essere in grado di agire rapidamente e in modo coordinato a livello dell’Unione europea per proteggere al meglio la salute dei nostri cittadini. E’ proprio questo l’obiettivo del Centro. Unendo la nostra competenza scientifica e potenziando i nostri sistemi di allerta rapida, il Centro europeo per la prevenzione e il controllo delle malattie consentirà una migliore preparazione e reazioni più rapide e più efficaci alle epidemie.
Sintetizzando il dibattito di questa mattina, desidero concentrarmi su tre aspetti fondamentali della proposta che hanno dato adito alle maggiori perplessità: la missione e i compiti del Centro, il possibile ampliamento della sua missione e la composizione del consiglio d’amministrazione. C’è un ampio accordo tra le Istituzioni sulla portata iniziale della missione del Centro. Siamo tutti d’accordo che dovrebbe iniziare dalle malattie trasmissibili ed essere in grado di reagire a focolai inattesi di origine ignota. Il Consiglio e il Parlamento sono d’accordo sulla necessità di una valutazione esterna per verificare la fattibilità dell’ampliamento della missione del Centro sulla base delle prestazioni e dell’impatto di quest’ultimo, nella misura in cui le risorse lo consentano.
Chiaramente, sarà il bilancio del Centro a definire la sua espansione e, per il periodo successivo al 2006, la decisione sarà presa nell’ambito delle nuove prospettive finanziarie. Per consentire il varo del Centro e perché esso possa essere efficiente, la Commissione è disposta ad accettare questo approccio, ma ciò significa che, quando si porrà il problema della necessità di ampliare la sua missione, dovremmo aspettarci – e ci aspetteremo – che Parlamento e Consiglio affrontino tale proposta rapidamente, secondo la procedura di codecisione.
Per quanto riguarda gli aspetti organizzativi del Centro, la proposta prevede che la responsabilità del funzionamento quotidiano sia attribuita al direttore. Il
consultivo è la sede nella quale il direttore potrà trovare la consulenza dei suoi pari – e il
garantirebbe la proprietà comune dell’attività con gli Stati membri. La Commissione può accettare di estendere la partecipazione al
consultivo di attori quali le organizzazioni non governative e gli accademici. Sarà un vantaggio per il direttore disporre di un’ampia gamma di pareri nell’ambito dello sviluppo delle attività del Centro.
Il consiglio d’amministrazione dovrebbe dirigere la politica e prendere decisioni. La proposta della Commissione rende equilibrata questa duplice responsabilità nel modo, a nostro avviso, più efficace e trasparente. Questo approccio si basa sui principi definiti nella comunicazione della Commissione sulla
delle agenzie europee.
In una risoluzione approvata il mese scorso, il Parlamento ha accolto con favore questa comunicazione, riconoscendo la necessità di limitare la dimensione dei consigli d’amministrazione delle agenzie. La Commissione vuole seguire un approccio coerente in materia, visto che ora ogni agenzia sembra seguire una strada diversa. Prendo nota del fatto che il Consiglio e il Parlamento hanno raggiunto un accordo che prevede che il consiglio d’amministrazione del Centro europeo per la prevenzione e il controllo delle malattie sia composto da un rappresentante per Stato membro, tre rappresentanti della Commissione e due del Parlamento. La Commissione ritiene che un consiglio d’amministrazione di 30 membri sia troppo ampio e che possa ostacolare il processo decisionale, anche se, viste le competenze qui coinvolte ed esercitate, sono d’accordo con il relatore sull’opportunità di giustificare la presenza nel consiglio d’amministrazione di un rappresentante per Stato membro. La Commissione prende atto tuttavia delle condizioni del compromesso sostenuto da Consiglio e Parlamento ed è pertanto disposta, nonostante le nostre perplessità, ad accettare questo compromesso, vista l’importanza che attribuisce alla rapida creazione del Centro.
La Commissione prende nota che la valutazione di cui all’articolo 31 del regolamento riguarderà le prassi di lavoro del Centro, compresi la composizione e il funzionamento del consiglio d’amministrazione.
Una descrizione completa della posizione della Commissione su ognuno degli emendamenti verrà messa a disposizione del Parlamento. In breve, tale elenco precisa che la Commissione accetta tutti gli emendamenti che fanno parte del pacchetto di compromesso come presentato dal relatore. Mi associo alla richiesta del relatore secondo cui gli emendamenti
pacchetto non dovrebbero – e non possono – essere accolti dalla Commissione."@it9
".
Mr President, this interesting debate highlights the urgency and importance of this proposal. The political pressure to have the centre set up and running as soon as possible reflects the needs and concerns of European citizens.
I conclude by thanking the rapporteur and Parliament. When I formulated this idea in my mind some years ago, I not only got the support that I would expect from my own services, but also very strong support from Parliament. We should be proud of ourselves today. By voting tomorrow on this issue we are reacting in a timely way in circumstances where we see communicable diseases on a global basis. We have discussed it in the last debate here in Parliament. We can proudly say to our citizens that we are responding well and quickly to their needs in relation to issues associated with communicable disease.
Sometimes we can be unduly pessimistic and critical of ourselves. This is one occasion where we can stand up and say that we have done our work well and quickly, we have responded to the needs, and we can look our citizens in the eye and tell them that we have done our work well.
For the Europe of today, where millions of people cross national borders every day, we need to be in a position to take rapid, coordinated action at EU level to best protect the health of our citizens. This is precisely what the centre aims to achieve. By pooling our scientific expertise and reinforcing our rapid alert systems, the ECDC will allow better preparation and swifter and more effective responses to disease outbreaks.
In summing up this morning's debate, I would like to focus on three central issues in the proposal which have been key areas of concern: the mission and the tasks of the centre; the possible extension of its sphere of operation; and the composition of the management board. There is broad agreement between the institutions on the initial scope of the centre. We all agree that it should start with communicable diseases and be able to respond to cases of unexpected outbreaks of unknown origin. The Council and Parliament share the view that there needs to be an external evaluation to assess the feasibility of extending the scope based on the performance and impact of the centre, as resources permit.
Clearly, the budget for the centre will dictate its expansion, and beyond 2006 this has to be decided within the new financial perspectives. To enable the centre to start, and for it to make an impact, the Commission is prepared to accept this approach, but it means that when the question of the need to extend its remit arises we should – and would – expect Parliament and the Council to address such a proposal rapidly, under the codecision procedure.
As regards the organisational aspects of the centre, the proposal provides for responsibility for the day-to-day operation of the centre to be granted to the director. The advisory forum is the place for the director to seek advice from his or her peers – and the forum would ensure the shared ownership of this venture with the Member States. The Commission can accept the extension of the membership of the advisory forum to stakeholders such as non-governmental organisations and academics. It will be an advantage for the director to have broader views when developing the operation of the centre.
The management board should steer policy and make decisions. The Commission’s proposal balances this dual responsibility in a way which we consider to be the most efficient and transparent. This approach is based on the principles defined in the Commission communication on the governance of European Agencies.
In a resolution adopted last month, Parliament welcomed this communication, recognising the need to limit the size of the boards of the agencies. The Commission wants to follow a consistent approach on this matter, as currently each agency seems to follow a different path. I now note that the Council and Parliament have reached agreement on a board for the ECDC to consist of one representative per Member State, three from the Commission and two from Parliament. The Commission considers that a board of 30 members is unwieldy and may hamper the decision-making process. Although, given the competences involved and being exercised here, I agree with the rapporteur that a good case can be made for one member per Member State being on the board. The Commission notes, however, the terms of the compromise supported by Council and Parliament and is therefore willing, despite our concerns, to go along with this compromise, given the importance that it attaches to the rapid establishment of the centre.
The Commission notes that the evaluation provided for in Article 31 of the regulation will cover the working practises of the centre, including the composition and functioning of the management board.
A full listing of the Commission’s position on each of the amendments is being made available to Parliament. In short, this states that the Commission accepts all amendments that are part of the compromise package as set out by the rapporteur. I also join with the rapporteur in urging that amendments
the package should not – and cannot – be accepted by the Commission."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, er heeft zich een interessante discussie ontsponnen waarin duidelijk naar voren is gekomen dat er haast geboden is met dit voorstel. Europese burgers maken zich zorgen, wat zich vertaalt in politieke druk om het centrum zo snel mogelijk van de grond te krijgen.
Ter afsluiting wil ik de rapporteur en het Parlement danken. Toen ik dit plan een aantal jaren geleden opvatte, kreeg ik niet alleen de verwachte steun van mijn eigen diensten, maar ook het Parlement bleek hieraan zijn fiat te geven. We kunnen vandaag trots op onszelf zijn. Overdraagbare aandoeningen kennen geen grenzen meer en met de stemming van morgen spelen we tijdig op deze situatie in. Het thema stond in het vorige debat in het Parlement centraal. Dergelijke ziekten vormen een probleem voor onze burgers. Nu kunnen we hun met trots laten weten dat we daarop goed en snel reageren.
Soms zijn we buitengewoon pessimistisch en kritisch over Europa. Maar nu kunnen we de borst eens vooruit steken en zeggen dat we ons werk goed en snel hebben gedaan. We kunnen onze burgers recht in de ogen kijken en zeggen dat we deze keer niet achter de feiten aanlopen.
In het Europa van vandaag, waar miljoenen mensen dagelijks nationale grenzen oversteken, moeten we maatregelen op EU-niveau snel op elkaar kunnen afstemmen. Zo kunnen we de gezondheid van onze burgers het beste beschermen. Dat is precies wat we met dit centrum voor ogen hebben. Door wetenschappelijke expertise te bundelen en de systemen voor snelle waarschuwing te versterken, kunnen we met het Europees Centrum voor ziektepreventie en -bestrijding sneller en effectiever inspelen op eventuele uitbraken.
Samenvattend wil ik op drie belangrijke punten uit het debat van vanmorgen en uit het voorstel terugkomen: het mandaat en de taken van het centrum, de mogelijke uitbreiding van zijn werkterrein en de samenstelling van de raad van bestuur. De instellingen zitten op dezelfde lijn wat betreft het aanvankelijke mandaat van het centrum. We zijn het erover eens dat het moet beginnen met overdraagbare ziekten en moet kunnen reageren op onverwachte uitbraken waarvan de oorsprong onbekend is. Zowel Raad als Parlement vinden dat door externe beoordeling moet worden bekeken of het werkterrein kan worden uitgebreid op basis van de prestaties en impact van het centrum, indien daarvoor voldoende middelen kunnen worden ingezet.
Duidelijk is dat uitbreiding van het centrum afhankelijk is van de begroting. Na 2006 moet hierover in het kader van de nieuwe financiële vooruitzichten worden beslist. De Commissie is bereid hierin mee te gaan, zodat het centrum van start kan gaan en zijn doelen kan verwezenlijken. Dat betekent wel dat wanneer de tijd rijp is om het werkterrein te verruimen, wij van het Parlement en de Raad niet alleen in theorie maar ook in de praktijk verwachten dat zij een voorstel hiertoe via de medebeslissingsprocedure snel behandelen.
Wat de organisatie van het centrum betreft, draagt de directeur van het centrum in het voorstel de verantwoordelijkheid voor het dagelijks functioneren. Het adviesforum staat de directeur met raad en daad bij. Het forum waarborgt gedeelde verantwoordelijkheid met de lidstaten. De Commissie kan zich vinden in het voorstel om bijvoorbeeld ook niet-gouvernementele organisaties en academici tot het adviesforum toe te laten. Hiermee krijgt de directeur een breder blikveld bij het uitbouwen van de werkzaamheden van het centrum.
De raad van bestuur moet het beleid aansturen en besluiten nemen. In het Commissievoorstel wordt deze dubbele verantwoordelijkheid zo efficiënt en transparant mogelijk geregeld. Hierbij hebben we ons gehouden aan de beginselen in de mededeling van de Commissie over het bestuur van Europese agentschappen.
In een resolutie van vorige maand heeft het Parlement deze mededeling positief ontvangen en erkend dat de raden van bestuur van dergelijke agentschappen zo klein mogelijk moeten worden gehouden. De Commissie wil een zo eensluidend mogelijk beleid voeren. Op dit moment wordt er voor ieder agentschap echter een andere lijn gevolgd. Ik constateer nu dat de Raad en het Parlement zijn overeengekomen dat de raad van bestuur voor het Europees Centrum voor ziektepreventie en -bestrijding moet bestaan uit een vertegenwoordiger per lidstaat, drie vertegenwoordigers van de Commissie en twee van het Parlement. De Commissie is van mening dat een dertig leden tellend bestuur weinig manoeuvreerruimte heeft voor het nemen van besluiten. In het licht van de bevoegdheden in kwestie ben ik het echter met de rapporteur eens dat er iets voor valt te zeggen om iedere lidstaat een plaats te geven in de raad van bestuur. De Commissie neemt kennis van de voorwaarden van het compromis dat de Raad en het Parlement voorstaan en is ondanks haar reserves bereid hiermee akkoord te gaan. Zij vindt het namelijk belangrijk dat het centrum snel in het leven wordt geroepen.
De Commissie wijst erop dat de evaluatie in artikel 31 van de verordening betrekking heeft op de werkwijze van het centrum, inclusief de samenstelling en het functioneren van de raad van bestuur.
Het Parlement krijgt binnenkort een volledig overzicht van het standpunt van de Commissie over de afzonderlijke amendementen. Kort gezegd staat hierin dat de Commissie instemt met alle amendementen uit het compromispakket van de rapporteur. Evenals de rapporteur wijs ik er met klem op dat de amendementen die buiten het pakket vallen niet door de Commissie zullen en kunnen worden goedgekeurd."@nl2
"Senhor Presidente, este interessante debate coloca em evidência a urgência e a importância desta proposta. A pressão política com vista à criação do Centro e à sua instalação o mais rapidamente possível reflecte as necessidades e preocupações dos cidadãos europeus.
Concluo, agradecendo ao relator e ao Parlamento. Quando pela primeira vez me ocorreu esta ideia, há alguns anos, não só obtive o apoio que esperava da parte dos meus próprios serviços, como também um firme apoio do Parlamento. Hoje, deveríamos sentir-nos orgulhosos com o nosso trabalho. Ao aprovar amanhã esta medida estaremos a reagir, em tempo útil e em circunstâncias que nos permitem olhar para as doenças transmissíveis à escala mundial. Debatemos a questão aqui, no último debate no Parlamento. Podemos, com orgulho, dizer aos nossos cidadãos que estamos a responder bem e com prontidão às suas necessidades, no que respeita a questões relacionadas com as doenças transmissíveis.
Por vezes, podemos ser pessimistas e críticos de nós mesmos sem razão. Esta é uma ocasião em que podemos erguer-nos e dizer que fizemos o nosso trabalho correcta e rapidamente, demos resposta às necessidades, e podemos olhar os nossos cidadãos de frente e afirmar que desempenhámos cabalmente o nosso trabalho.
Para a Europa de hoje, na qual milhões de pessoas atravessam as fronteiras nacionais diariamente, é preciso que estejamos em posição de poder agir de forma rápida e coordenada a nível da UE, a fim de assegurar a máxima protecção da saúde dos nossos cidadãos. É precisamente isso que se visa com a criação do Centro. Reunindo a nossa capacidade científica e reforçando os nossos sistemas de alerta precoce, o Centro Europeu de Prevenção e Controlo das Doenças permitirá uma preparação melhor face aos surtos de doenças e uma resposta mais rápida e eficaz aos mesmos.
Para resumir o debate desta manhã, gostaria de me concentrar em três questões centrais da proposta, que têm sido áreas-chave de preocupação: a missão e as funções do Centro; a possível extensão da sua esfera de actuação; e a composição do Conselho de Administração. Existe um amplo acordo entre as Instituições quanto à esfera de actuação inicial do Centro. Todos concordamos que deveria começar por se centrar nas doenças transmissíveis e ser capaz de responder a casos de surtos inesperados de origem desconhecida. O Conselho e o Parlamento comungam da opinião de que é preciso que haja uma avaliação externa, a fim de determinar a viabilidade da extensão da esfera de actuação, com base no desempenho e no impacto do Centro, na medida em que os recursos o permitam.
O orçamento do Centro ditará, claramente, a sua expansão, sendo que, depois de 2006, essa matéria terá de ser decidida no quadro das novas Perspectivas Financeiras. Para permitir ao Centro iniciar os seus trabalhos, e para que tenha impacto, a Comissão está pronta a aceitar esta abordagem, mas isso significa que, quando a questão da necessidade de extensão da sua esfera de actuação se puser, esperamos – e assim deverá ser – que o Parlamento e o Conselho abordem com celeridade essa proposta, ao abrigo do processo de co-decisão.
No que se refere aos aspectos organizativos do Centro, a proposta prevê que a responsabilidade pela gestão corrente seja conferida ao Director. O Fórum Consultivo proporcionará ao Director o aconselhamento dos seus pares – e assegurará a propriedade partilhada desta empresa com os Estados-Membros. A Comissão pode aceitar entre os membros do Fórum Consultivo partes interessadas, tais como organizações não governamentais e representantes do mundo académico. Será vantajoso para o Director dispor de opiniões variadas para desenvolver o funcionamento do centro.
O Conselho de Administração deverá orientar a política e tomar decisões. A proposta da Comissão proporciona o equilíbrio entre esta dupla responsabilidade da forma que consideramos ser a mais eficaz e transparente. Esta abordagem assenta nos princípios definidos na Comunicação da Comissão sobre Governança das Agências Europeias.
Numa resolução aprovada no mês passado, o Parlamento congratulou-se com essa Comunicação, reconhecendo a necessidade de limitar a dimensão dos conselhos de administração das agências. A Comissão pretende seguir uma abordagem consistente nesta matéria, uma vez que, actualmente, cada agência parece seguir um rumo diferente. Registo que o Conselho e o Parlamento chegaram a acordo relativamente ao Conselho de Administração do Centro Europeu de Prevenção e Controlo das Doenças, no sentido de que seja constituído por um representante de cada Estado-Membro, três da Comissão e dois do Parlamento. A Comissão entende que um Conselho de Administração com 30 membros é de difícil funcionamento e poderá prejudicar o processo decisório. Porém, tendo em conta as competências envolvidas e exercidas no mesmo, concorda com o relator que existem bons argumentos para a existência de um representante por Estado-Membro no Conselho de Administração. A Comissão regista, no entanto, os termos do compromisso, apoiado pelo Conselho e pelo Parlamento, e está, por conseguinte disposta, apesar das preocupações que nutre, a aceitar esse compromisso, tendo em conta a importância que atribui à rápida criação do Centro.
A Comissão regista que a avaliação prevista no artigo 31º do Regulamento abrangerá os métodos de trabalho do Centro, incluindo a composição e funcionamento do Conselho de Administração.
Está a ser disponibilizada ao Parlamento uma lista completa da posição da Comissão relativamente a cada uma das alterações apresentadas. Em suma, refere-se nessa lista que a Comissão aceita todas as alterações que fazem parte do pacote de compromisso, tal como elaborado pelo relator. Associo-me também ao relator quando defende que as alterações
do pacote não devem – nem podem – ser aceites pela Comissão."@pt11
".
Herr talman! Denna intressanta debatt understryker förslagets angelägenhet och betydelse. De politiska påtryckningarna för att så snart som möjligt inrätta detta centrum och starta dess verksamhet återspeglar de europeiska medborgarnas behov och oro.
Jag vill avsluta med att tacka föredraganden och parlamentet. När jag formulerade denna idé för några år sedan fick jag inte bara det stöd jag förväntade mig av mina egna tjänstemän utan dessutom ett mycket starkt stöd från parlamentet. I dag bör vi vara stolta över oss själva. Genom att rösta om denna fråga i morgon reagerar vi i rättan tid på förhållanden där vi ser smittsamma sjukdomar på global basis. Vi har diskuterat detta under den senaste debatten här i parlamentet. Vi kan med stolthet säga till våra medborgare att när det gäller smittsamma sjukdomar så reagerar vi snabbt och på ett bra sätt utifrån deras behov.
Ibland är vi onödigt pessimistiska och kritiska mot oss själva. Detta är ett tillfälle när vi kan stå upp och säga att vi har utfört vårt arbete snabbt och på ett bra sätt, vi har agerat utifrån behoven, och vi kan se våra medborgare i ögonen och säga att vi har utfört ett gott arbete.
I dagens Europa, där miljontals människor färdas över nationsgränserna varje dag, måste vi kunna vidta snabba och samordnade åtgärder på EU-nivå för att på bästa sätt skydda våra medborgares hälsa. Det är just detta som är syftet med centrumet. Genom att förena vår samlade vetenskapliga expertis och stärka våra system för tidig varning kommer centrumet för förebyggande och kontroll av sjukdomar att möjliggöra bättre beredskap samt snabbare och effektivare insatser vid sjukdomsutbrott.
För att sammanfatta debatten denna morgon vill jag fokusera på tre centrala frågor i förslaget som har haft avgörande betydelse: centrumets uppdrag och uppgifter, en möjlig utökning av dess verksamhetsområde och sammansättningen av dess styrelse. Det råder en stark samsyn mellan institutionerna när det gäller centrumets inledande ansvarsområde. Vi är alla överens om att det till att börja med skall inriktas på smittsamma sjukdomar och ha kapacitet för att kunna reagera på oväntade utbrott av okänt ursprung. Rådet och parlamentet delar åsikten att en extern utvärdering behöver göras som bedömer möjligheten att utöka centrumets ansvarsområde och som grundar sig på dess prestationer och påverkan, i den mån resurserna medger detta.
Det är uppenbart att centrumets budget kommer att styra en eventuell utökning av dess ansvarsområde och efter år 2006 måste detta beslutas utifrån de nya ekonomiska perspektiven. För att centrumet skall kunna inleda sitt arbete och för att det skall få inflytande är kommissionen beredd att acceptera detta tillvägagångssätt, men detta innebär att när frågan om behovet av att utöka dess ansvarsområde uppstår bör vi – och kommer vi – att förvänta oss att parlamentet och rådet behandlar ett sådant förslag snabbt genom medbeslutandeförfarandet.
När det gäller centrumets organisatoriska aspekter innebär förslaget att ansvaret för det dagliga arbetet i centrumet tilldelas direktören. I den rådgivande gruppen kan direktören få råd från sina kolleger och genom gruppen garanteras det att äganderätten till detta företag delas med medlemsstaterna. Kommissionen kan godta att intressenter som icke-statliga organisationer och akademiker ingår i den rådgivande gruppen. För direktören blir det en fördel att ha tillgång till mer allmänna åsikter vid utformandet av centrumets arbete.
Styrelsen bör bestämma riktlinjer och fatta beslut. I kommissionens förslag balanseras detta dubbla ansvar på det sätt vi anser vara mest effektivt och öppet. Detta tillvägagångssätt bygger på de principer som anges i kommissionens meddelande om styret av europeiska organ.
I en förordning som antogs förra månaden välkomnade parlamentet detta meddelande och medgav att det fanns ett behov av att begränsa storleken på organens styrelser. Kommissionen vill ha ett konsekvent tillvägagångssätt när det gäller denna fråga eftersom varje organ för närvarande tycks gå sin egen väg. Jag noterar att rådet och parlamentet nu har enats om att styrelsen för det europeiska centrumet för förebyggande och kontroll av sjukdomar skall bestå av en representant per medlemsstat, tre från kommissionen och två från parlamentet. Kommission anser att en styrelse med 30 ledamöter blir otymplig och kan hämma processen för beslutsfattande. Med tanke på den kompetens som detta innefattar och som utövas här är jag dock överens med föredraganden om att det finns starka argument för att ha en ledamot per medlemsstat i styrelsen. Kommissionen noterar emellertid villkoren i kompromissen som stöds av rådet och parlamentet och är därför villig att, trots våra reservationer, godta denna kompromiss med tanke på dess betydelse för ett snabbt inrättande av centrumet.
Kommission konstaterar att utvärderingen som föreskrivs i artikel 31 i förordningen kommer att omfatta centrumets arbetsmetoder, inklusive styrelsens sammansättning och funktion.
Parlamentet kommer att få tillgång till en fullständig förteckning över kommissionens ståndpunkt avseende varje ändringsförslag.Kortfattat innebär förslaget att kommissionen godtar alla ändringsförslag som är en del av det kompromissförslag som föredraganden har utarbetat. Liksom föredraganden yrkar jag på att de ändringsförslag som inte ingår där inte bör – och inte kan – godtas av kommissionen."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Byrne,"10,3
"Commission"10,3
"ajenas"12
"extérieurs"6
"fora"11
"fuori"9
"outside"10,3
"ulkopuolisia"5
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples