Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2004-01-28-Speech-3-148"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20040128.12.3-148"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, mis primeras palabras deben ser lógicamente para felicitar al Sr. Casaca por el informe presentado. Y no solamente por el texto, sino también por el trabajo que hay detrás, realizado previamente, de consenso, de armonización, de prudencia, en un informe que, sobre todo, debe calificarse de complejo, porque, por un lado, realiza la labor de seguimiento, en el sentido estricto, y por otro, aborda un tratamiento originario de una cuestión que nos ha conmovido y que está conmoviendo a la opinión pública.
En cuando a lo que tiene de seguimiento, yo destacaría algunos aspectos como son el afán por la completa implantación de las normas de control interno, la finalización de una auditoría sobre el sistema de tesorería de la Comisión, la puesta en práctica de intereses a devengar en caso de anticipos, abordar la materia de recuperaciones, junto con lo que ya van siendo temas tradicionales en la Comisión de Control Presupuestario, como es la reforma del sistema contable o la Política Agraria Común -a la que se ha referido el ponente-, sobre todo en las cuestiones relativas a las restituciones a la exportación o a la prevención del fraude en el sector.
Sin embargo, como decía, se hace un tratamiento originario, es la primera vez que se plantea en un informe, del tema de Eurostat. Y en relación con este tema hemos visto con asombro algunas cuestiones que conviene citar aquí. En primer lugar, que existían normas sobre información, desde el principio de la legislatura, que no habían sido puestas en práctica.
En segundo lugar, es sorprendente que no exista un registro de propietarios de empresas contratantes y que, al parecer, sea prácticamente imposible saber qué personas están detrás de las empresas que concurren a las licitaciones de la Comisión.
En definitiva, estamos ahora, a estas alturas, todavía con dudas, respecto a la envergadura de los hechos y a la determinación de las responsabilidades.
Y cuando hemos querido acudir a determinadas fuentes nos hemos encontrado, por un lado, la valiosísima aportación de las auditorías y de los denunciantes, en cuanto al esclarecimiento de los hechos parciales que conocemos; y, al mismo tiempo, nos hemos encontrado con una ausencia clamorosa de informaciones por parte de la OLAF, lo que hace reclamar -como ya dijimos en este Parlamento, hace escasamente un mes- la reforma de su reglamento, sobre todo, para evitar que la OLAF se constituya en una excusa para cerrar cualquier tema a la transparencia.
En cuanto a las medidas que se han ido adoptando, creo que son positivas y valiosas, por ejemplo, las que se refieren a establecer un mecanismo de comunicación fluida entre las capacidades de auditoría de cada Dirección General y el Servicio de Auditoría interna, la búsqueda y configuración de una responsabilidad individual de los Comisarios, la protección de los denunciantes frente a eventuales represalias o la revisión del sistema de detección temprana, o lista negra, para evitar que empresas que han actuado dolosamente o ineficazmente con la Comisión sigan percibiendo contratos y subvenciones.
En definitiva, Señor Presidente, se trata de un informe abierto que tiende un puente también al informe sobre la aprobación de la gestión del año 2002, en cuyo momento será cuestión de juzgar algunas de las medidas que se proponen en este informe. Será también el momento de rellenar algunas lagunas en el conocimiento de los hechos, que esperamos que provengan de la OLAF."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg skal naturligvis allerførst lykønske hr. Casaca med den betænkning, han har forelagt. Og ikke bare med teksten, men også med det arbejde, der ligger bag, som afspejler enighed, harmoni og omtanke i en betænkning, der især kan betegnes som kompleks. Den er kompleks, fordi det er en opfølgningsbetænkning i ordets egentlige forstand, samtidig med at emnet er nyt og vedrører noget, der har rystet os, og som nu ryster offentligheden.
Hvad angår opfølgningen, vil jeg fremhæve ting som ønsket om fuldt ud at overholde de interne kontrolstandarder, at afslutte en revision af Kommissionens finansforvaltning, at indføre renteafkast for forskudsbetalinger, at løse problemet vedrørende geninddrevne midler foruden det, der allerede er tradition for i Budgetkontroludvalget, f.eks. reformen af regnskabssystemet eller den fælles landbrugspolitik - som ordføreren har talt om - navnlig hvad angår eksportrestitutioner og forebyggelse af svig i sektoren.
Der er som sagt tale om noget nyt. Det er første gang, der forelægges en betænkning om Eurostat, og vi er blevet overrasket over nogle ting, der er kommet frem i denne forbindelse. Lad mig gennemgå dem. For det første at der fra begyndelsen af valgperioden fandtes bestemmelser om udveksling af oplysninger, som ikke var blevet overholdt.
For det andet er det overraskende, at der ikke findes et register over ejerne af alle de virksomheder, der har fået kontrakter, og at det tilsyneladende er helt umuligt at finde ud af, hvilke personer der står bag de virksomheder, der deltager i Kommissionens udbud.
På dette sene tidspunkt er vi altså stadig i tvivl om, hvor alvorligt problemet er, og hvor ansvaret skal placeres.
Når vi har forsøgt at kontakte visse kilder, har vi på den ene side modtaget yderst værdifulde oplysninger fra revisorer og anmeldere, som fyldte hullerne i vores viden om, hvad der var sket, og samtidig har vi absolut ingen oplysninger fået fra OLAF, hvilket får os til - som vi allerede sagde i Parlamentet for knap en måned siden - at kræve en reform af dets forretningsorden, især for at undgå, at OLAF bliver en undskyldning for at diskutere alt bag lukkede døre og indskrænke gennemsigtigheden.
Hvad angår de trufne foranstaltninger, mener jeg, at de er positive og værdifulde, f.eks. beslutningen om at etablere en mekanisme for informationsstrømme mellem de enkelte generaldirektoraters revisorer og den interne revisionstjeneste, ønsket om at fastlægge og strukturere kommissærernes individuelle ansvar, at beskytte anmeldere mod eventuelle repressalier og revidere den tidlige varslingsordning - også kaldet
for at forhindre, at virksomheder, der har optrådt svigagtigt eller ineffektivt over for Kommissionen, modtager flere kontrakter og tilskud.
Det er, når alt kommer til alt, hr. formand, en åben betænkning, der også skaber forbindelse til betænkningen om decharge for 2002, som vil give mulighed for at vurdere nogle af de foranstaltninger, der foreslås i denne betænkning. Det bliver også tidspunktet for at fylde nogle huller i vores viden, hvilket OLAF forhåbentlig vil bidrage med."@da1
"Herr Präsident, meine ersten Worte dienen natürlich dem Glückwunsch an Herrn Casaca zu dem vorgelegten Bericht. Und zwar nicht nur zu dem Text, sondern auch zu der dazu geleisteten Vorbereitungsarbeit, nämlich der Suche nach einem Konsens, der Harmonisierung, behutsamen Vorgehensweise und Verbindung all dessen in einem Bericht, der vor allem als komplex einzustufen ist. Komplex, da er einerseits im engsten Sinne des Wortes ein Folgebericht ist, während gleichzeitig der behandelte Gegenstand neu ist und eine Frage behandelt, die uns empört hat und die nun die Öffentlichkeit erregt.
In Bezug auf den Folgeaspekt möchte ich einige Elemente hervorheben, so die Bemühungen zur vollständigen Einführung der internen Kontrollnormen, zum Abschluss einer Rechnungsprüfung des Kassensystems der Kommission, zur Einbeziehung von Zinserträgen aus geleisteten Vorschusszahlungen der Gemeinschaft, zur Inangriffnahme der Frage der Wiedereinziehungen und die im Haushaltskontrollausschuss schon alltäglichen Themen, wie die Reform des Buchführungssystems oder der Gemeinsamen Agrarpolitik, die der Berichterstatter konkret angesprochen hat, vor allem in Verbindung mit den Ausfuhrerstattungen oder der Betrugsverhütung im Sektor.
Aber wie ich bereits sagte, stellt dieser Bericht etwas Neues dar: Zum ersten Mal wird das Thema Eurostat in einem Bericht behandelt. Und im Zusammenhang mit diesem Thema sind wir von einigen Fragen überrascht worden, die ich hier ansprechen möchte. Zunächst die Tatsache, dass die Regeln für den Informationsaustausch, die es seit dem Beginn der Legislaturperiode gibt, nicht in die Praxis umgesetzt worden sind.
Zweitens ist es erstaunlich, dass kein Register über die Eigentümer all der Firmen existiert, an die Verträge vergeben werden, und dass es offenbar praktisch unmöglich ist zu ermitteln, wer hinter den Firmen steht, die sich an den Ausschreibungen der Kommission beteiligen.
So haben wir zum jetzigen Zeitpunkt immer noch Zweifel in Bezug auf den Umfang des Problems und die Frage der Verantwortlichkeiten.
Als wir zudem mit bestimmten Quellen Kontakt aufnehmen wollten, trafen wir einerseits auf den äußerst wertvollen Beitrag der Rechnungsprüfer und der Hinweisgeber, die unsere Wissenslücken über die Geschehnisse auffüllten, und andererseits waren wir mit dem augenfälligen Fehlen von Informationen seitens OLAF konfrontiert, was den Ruf nach einer Reform der Geschäftsordnung zur Folge hatte, wie in diesem Parlament bereits vor knapp einem Monat erklärt wurde. Insbesondere gilt es zu verhindern, dass OLAF zu einem Rechtfertigungsgrund wird, um die Diskussionen über jedes beliebige Thema hinter verschlossenen Türen zu führen und die Transparenz einzuschränken.
Was die beschlossenen Maßnahmen betrifft, so glaube ich, dass sie konstruktiv und hilfreich sind. Zum Beispiel die Entscheidung zur Errichtung eines Mechanismus für den Informationsfluss zwischen den Rechnungsprüfern in den einzelnen Generaldirektionen und dem Internen Auditdienst, der Wunsch nach Festlegung und Strukturierung der Verantwortlichkeiten der einzelnen Kommissionsmitglieder, der Schutz der Hinweisgeber vor möglichen Repressalien oder die Überprüfung des Frühwarnsystems – auch schwarze Liste genannt –, um zu verhindern, dass an Firmen, die sich gegenüber der Kommission arglistig oder ineffizient verhalten haben, weiterhin Verträge und Zuschüsse vergeben werden.
Kurz gesagt, Herr Präsident, es handelt sich um einen offenen Bericht, der auch eine Brücke zu dem Bericht über die Entlastung für das Jahr 2002 schlägt, welcher uns Gelegenheit geben wird, einige der im jetzigen Bericht vorgeschlagenen Maßnahmen zu beurteilen. Das wird auch der Zeitpunkt sein, um einige unserer Erkenntnislücken zu schließen, die hoffentlich von OLAF ausgefüllt werden."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, τα πρώτα μου λόγια πρέπει σαφώς να είναι συγχαρητήρια προς τον κ. Casaca για την έκθεσή του. Και όχι μόνο για το ίδιο το κείμενο, αλλά και για την προπαρασκευαστική εργασία που απαιτήθηκε: την εξεύρεση συναίνεσης, την εναρμόνιση, τη σύνεση, και τον συνδυασμό όλων αυτών σε μια έκθεση η οποία, πάνω απ’ όλα, είναι περίπλοκη. Περίπλοκη, διότι είναι μια έκθεση ελέγχου, με την αυστηρή έννοια του όρου, ενώ ταυτόχρονα το θέμα της είναι νέο και ασχολείται με κάτι που μας αναστάτωσε και το οποίο τώρα αναστατώνει και την κοινή γνώμη.
Θα ήθελα να επισημάνω ορισμένα στοιχεία αυτής της πτυχής της παρακολούθησης, όπως η προθυμία να εφαρμοστούν πλήρως οι προδιαγραφές εσωτερικού ελέγχου, να ολοκληρωθεί ο έλεγχος σχετικά με το ταμειακό σύστημα της Επιτροπής, να προβλεφθεί η πληρωμή των τόκων επί των προκαταβολών κοινοτικών πληρωμών, να εξεταστεί το ζήτημα της επιστροφής πληρωμών, και επίσης θέματα που είναι ήδη κοινός τόπος στην Επιτροπή Ελέγχου του Προϋπολογισμού: η μεταρρύθμιση του λογιστικού συστήματος, για παράδειγμα, ή η κοινή γεωργική πολιτική –στην οποία αναφέρθηκε συγκεκριμένα ο εισηγητής– και, κυρίως, σε σχέση με τις επιστροφές κατά τις εξαγωγές και την πρόληψη της απάτης στον τομέα.
Ωστόσο, όπως έλεγα, αυτή η έκθεση σηματοδοτεί μια καινοτομία: είναι η πρώτη φορά που εξετάζεται το θέμα της Eurostat σε μια έκθεση. Έχουμε εκπλαγεί από ορισμένα από τα ζητήματα που έχουν προκύψει σε σχέση με αυτό το θέμα. Επιτρέψτε μου να τα αναφέρω εν συντομία. Καταρχάς, το γεγονός ότι οι κανόνες σχετικά με την ανταλλαγή πληροφοριών, οι οποίοι είχαν τεθεί σε ισχύ από την αρχή της κοινοβουλευτικής περιόδου, δεν εφαρμόστηκαν.
Δεύτερον, αποτελεί έκπληξη το γεγονός ότι δεν υπάρχει ένα μητρώο των ιδιοκτητών εταιρειών στις οποίες έχουν ανατεθεί συμβάσεις και προφανώς είναι πρακτικά αδύνατο να γνωρίζουμε ποια άτομα βρίσκονται πίσω από τις επιχειρήσεις που συμμετέχουν στις διαδικασίες προσκλήσεων υποβολής προσφορών που δημοσιεύει η Επιτροπή.
Οπότε τώρα, σε αυτό το τελικό στάδιο, έχουμε ακόμη αμφιβολίες σχετικά με την έκταση του προβλήματος και το ποιος είναι υπεύθυνος.
Επιπλέον, όταν θελήσαμε να έρθουμε σε επαφή με συγκεκριμένες πηγές βρεθήκαμε, αφενός, αντιμέτωποι με την ανεκτίμητη συνεισφορά των ελεγκτών και των καταγγελόντων, οι οποίοι κάλυψαν τα κενά στις πληροφορίες μας για το τι είχε συμβεί, ενώ, ταυτόχρονα, βρεθήκαμε αντιμέτωποι με μια κατάφωρη απουσία πληροφοριών από την OLAF, γεγονός που μας οδήγησε –όπως δηλώσαμε σε αυτό το Κοινοβούλιο μόλις ένα μήνα πριν– να απαιτήσουμε μια ρυθμιστική μεταρρύθμιση. Συγκεκριμένα, μεταρρύθμιση προκειμένου να αποτρέψουμε να γίνει η OLAF δικαιολογία για διεξαγωγή συζητήσεων σχετικά με οποιοδήποτε θέμα πίσω από κλειστές πόρτες και μείωση της διαφάνειας.
Όσον αφορά τα μέτρα που υιοθετήθηκαν, πιστεύω ότι είναι εποικοδομητικά και χρήσιμα. Για παράδειγμα, η απόφαση να θεσπιστεί ένας μηχανισμός ροής πληροφοριών μεταξύ των ελεγκτών κάθε Γενικής Διεύθυνσης και της Υπηρεσίας Εσωτερικού Λογιστικού Ελέγχου, η επιθυμία να θεσπιστούν και να διαρθρωθούν οι ευθύνες κάθε Επιτρόπου, η προστασία των καταγγελλόντων έναντι πιθανών αντιποίνων και η αναθεώρηση του συστήματος της έγκαιρης προειδοποίησης –επίσης γνωστού ως μαύρη λίστα– προκειμένου να εμποδίσει εταιρείες που έχουν ενεργήσει παράτυπα ή αναποτελεσματικά για την Επιτροπή να συνεχίσουν να είναι επιλέξιμες για συμβάσεις και επιδοτήσεις.
Εν κατακλείδι, κύριε Πρόεδρε, πρόκειται για μια ανοικτή έκθεση η οποία συνδέεται επίσης με την έκθεση σχετικά με τη χορήγηση απαλλαγής για το 2002, η οποία θα μας δώσει την ευκαιρία να αξιολογήσουμε ορισμένα από τα μέτρα που προτείνονται σε αυτή την έκθεση. Θα είναι επίσης η στιγμή που θα είμαστε σε θέση να καλύψουμε ορισμένα κενά στις πληροφορίες που διαθέτουμε, τα οποία ελπίζουμε ότι θα καλυφθούν από την OLAF."@el8
"Mr President, my first words clearly have to be congratulations to Mr Casaca for his report. Not only because of the document itself, but also for the preparatory work that went into it: finding a consensus, harmonising, exercising caution, and bringing all of this together in a report which, first and foremost, is complex. Complex because it is a follow-up report, in the strict sense of the term, while at the same time the subject matter is new and deals with something that shook us and which is now shaking public opinion.
I would like to highlight a few elements of this follow-up aspect, such as the eagerness to implement fully the internal control standards, to complete an audit of the Commission’s treasury system, to introduce the payment of interest accrued in the case of Community advance payments, to address the question of recovery payments and also subjects which were already common currency in the Committee on Budgetary Control: the reform of the accounting system, for example, or the common agricultural policy – which is mentioned specifically by the rapporteur – and, above all, in relation to export refunds and the prevention of fraud in the sector.
Nonetheless, as I said, this report marks a first: it is the first time the question of Eurostat has been dealt with in a report. We have been surprised by some of the questions which have come up in relation to this subject. Let me go through them. Firstly, the fact that the rules on exchanges of information, which have been in place since the beginning of this parliamentary term, have not been implemented.
Secondly, it is surprising that there is no register of the owners of all the companies that have been awarded contracts and that apparently it would be virtually impossible to establish who is behind the companies participating in calls for tender issued by the Commission.
So now, at this late stage, we still have our doubts about the scale of the problem and who is responsible.
What is more, when we tried to contact certain sources, we encountered the incredibly valuable contribution of the auditors and the whistle-blowers, on the one hand, who filled the gaps in our knowledge about what had happened, and at the same time, we found a glaring lack of information from OLAF, which is what has led – as was stated in this House barely a month ago – to the call for regulatory reform. In particular, reform to prevent OLAF becoming a pretext for holding discussions about any given topic behind closed doors and reducing transparency.
As regards the measures which have been adopted, I think they are constructive and useful. For example, the decision to establish a mechanism for information flows between the auditors in each Directorate General and the internal Audit Service, the desire to establish and give structure to each Commissioner’s responsibilities, to protect whistle-blowers from potential reprisals and a review of the early warning system – also known as the blacklist – to prevent companies that have behaved fraudulently or inefficiently in relation to the Commission from receiving further contracts and subsidies.
In short, Mr President, this is an open report which also offers a link to the report on the approval of the financial management for 2002, which will provide an opportunity to evaluate some of the measures proposed in this report. It will also be the time when we will be able to plug certain gaps in our knowledge, which we hope will be filled in by OLAF."@en3
"Arvoisa puhemies, ensiksi minun on tietenkin kiitettävä jäsen Casacaa hänen mietinnöstään. Haluan kiittää häntä itse mietinnön lisäksi myös sen valmistelutyöstä: yksimielisyyden ja yhdenmukaisuuden saavuttamisesta, varovaisuudesta sekä kaiken yhdistämisestä mietintöön, joka on ennen kaikkea monipuolinen, koska se on seurantakertomus sanan suppeassa merkityksessä, mutta samalla mietinnön aihe on uusi, ja se on järkyttänyt meitä ja järkyttää nyt kansalaisia.
Haluan ottaa esille muutaman seurantatoimia koskevan näkökohdan, kuten halun panna täysimääräisesti täytäntöön sisäisen tarkastuksen standardit, saattaa loppuun komission kassajärjestelmän tilintarkastus, vaatia yhteisön suorittamista ennakkomaksuista kertyneiden korkojen maksua, käsitellä takaisin perittyjä maksuja koskeva kysymys. Mainitsen myös talousarvion valvontavaliokunnassa jo tavanomaisiksi muodostuneet kysymykset, joita ovat esimerkiksi kirjanpitojärjestelmän uudistaminen tai yhteinen maatalouspolitiikka – mihin esittelijä nimenomaisesti viittasikin – ennen kaikkea suhteessa vientitukiin ja tällä alalla esiintyvien petosten torjuntaan.
Kuten totesin, Eurostat-tapausta käsitellään mietinnössä ensimmäistä kertaa, ja se on historiallista. Olemme yllättyneet joistakin tässä asiassa esille tulleista seikoista, jotka haluan nyt mainita. Ensinnäkään tietojenvaihtoa koskevia sääntöjä ei ole pantu täytäntöön, vaikka ne ovat olleet voimassa tämän vaalikauden alusta asti.
Toiseksi on yllättävää, ettei sopimuksen saaneiden yritysten omistajista ole olemassa rekisteriä ja että käytännössä on ilmeisesti mahdotonta saada selville, kenen hallussa komission julkaisemiin tarjouskilpailuihin osallistuvat yritykset ovat.
Meillä on siis vielä näinkin myöhäisessä vaiheessa epäilyksemme ongelmien laajuudesta ja siitä, kuka on vastuussa.
Lisäksi tarkastajat ja tiedonantajat auttoivat meitä uskomattoman hyödyllisellä tavalla pyrkiessämme ottamaan yhteyttä tiettyihin tahoihin, ja he korjasivat tapahtumia koskevissa tiedoissamme olleet puutteet. Samalla havaitsimme, että OLAFin tiedot puuttuivat kokonaan, minkä vuoksi – kuten totesimme parlamentissa vajaa kuukausi sitten – vaadimme lainsäädännön uudistamista, jonka tarkoituksena on ennen kaikkea estää se, että OLAFista tulee veruke, jonka perusteella mitkä tahansa keskustelut voidaan käydä suljetuin ovin ja avoimuudesta voidaan tinkiä.
Toteutetut toimet ovat mielestäni rakentavia ja hyödyllisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi päätös tietojenvaihtojärjestelmän perustamisesta jokaisen pääosaston tarkastajan ja sisäisen tarkastuksen välille, halu vakiinnuttaa ja jäsentää jokaisen komission jäsenen vastuut, suojella tiedonantajia mahdollisilta kostotoimilta sekä tarkistaa varhaisvaroitusjärjestelmää – toiselta nimeltään mustaa listaa – jotta estettäisiin komission kanssa vilpillisesti ja tehottomasti toimineita yrityksiä saamasta enää sopimuksia ja tukia.
Arvoisa puhemies, lyhyesti sanottuna kyseessä on tulkinnoille avoin mietintö, joka liittyy myös vuoden 2002 rahoitusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan mietintöön, jossa voidaan arvioida joitakin tässä mietinnössä ehdotettuja toimia. Tuolloin voimme korjata tiedoissamme olevat puutteet, ja toivoaksemme nämä lisätiedot antaa OLAF."@fi5
"Monsieur le Président, mes premiers mots seront clairement des mots de félicitations à l’adresse de M. Casaca pour son rapport. Non seulement pour le document en soi, mais aussi pour tout le travail préparatoire qu’il a demandé en termes de recherche d’un consensus, d’harmonisation, de prudence et d’élaboration d’un rapport dont la complexité est la première caractéristique. Ce rapport est complexe parce qu’il s’agit d’un rapport de suivi au sens strict du terme, mais aussi parce que son sujet est nouveau et traite d’une chose qui nous a secoués et qui secoue à présent l’opinion publique.
Je voudrais souligner quelques éléments de cet aspect de suivi comme, par exemple, l’empressement à mettre pleinement en application les normes de contrôle interne, à achever un audit du système de trésorerie de la Commission, à introduire le paiement d’intérêts échus sur les avances communautaires, à régler la question des recouvrements de fonds communautaires. Le rapport aborde aussi d’autres thèmes récurrents à la commission de contrôle budgétaire et qui sont, notamment, la réforme du système comptable, la politique agricole commune - spécifiquement mentionnée par le rapporteur - et surtout, les restitutions à l’exportation et la lutte contre la fraude dans ce domaine.
Néanmoins, comme je l’ai dit, ce rapport marque une première. C’est en effet la première fois que le sujet Eurostat est traité dans un rapport. Nous avons été surpris par certaines des questions apparues en lien avec ce sujet. Permettez-moi de les citer. Premièrement, le fait que les règles d’échange d’informations, qui sont en vigueur depuis cette législature, n’ont pas été mises en application.
Deuxièmement, il est surprenant qu’il n’y ait pas de registre reprenant tous les propriétaires d’entreprise auxquels des contrats ont été attribués et qu’apparemment, il serait virtuellement impossible de déterminer qui se trouve derrière les entreprises participant à des appels d’offre émis par la Commission.
Autrement dit, à ce stade avancé, nous avons toujours des doutes sur l’envergure du problème et sur la désignation des responsables.
Qui plus est, lorsque nous avons tenté de contacter certaines sources, nous avons eu la contribution extrêmement précieuse des auditeurs et des dénonciateurs, qui nous ont apporté les informations manquantes sur ce qui s’était passé. Mais parallèlement, nous avons eu une absence flagrante d’informations de la part de l’OLAF, ce qui a conduit - comme cela a été dit ici au Parlement il y a un mois à peine - à un appel à la réforme de son règlement afin d’éviter que l’OLAF ne devienne un prétexte pour organiser des discussions à huis clos sur n’importe quel sujet et pour réduire la transparence.
En ce qui concerne les mesures qui ont été adoptées, je pense qu’elles sont constructives et utiles. Je pense notamment à la décision d’instaurer un mécanisme de gestion des flux d’information entre les auditeurs de chaque direction générale et le service d’audit interne, à la volonté de définir et de structurer les responsabilités de chaque commissaire, au désir de protéger les dénonciateurs contre d’éventuelles représailles et de revoir le système d’alerte précoce - appelé également liste noire - afin d’empêcher que les entreprises ayant eu un comportement malhonnête ou inefficace à l’égard de la Commission ne puissent plus bénéficier d’autres contrats et subventions.
Bref, Monsieur le Président, il s’agit d’un rapport franc qui offre également un lien avec le rapport concernant la décharge sur l’exécution du budget 2002, lequel fournira une opportunité d’évaluer certaines des mesures proposées dans ce rapport. Ce sera également l’opportunité de combler certains trous dans nos informations et nous espérons qu’ils seront comblés par l’OLAF."@fr6
"Signor Presidente, le mie prime parole non possono che essere di apprezzamento per il relatore, onorevole Casaca, e non solo per la relazione in sé, ma anche perché essa riprende il lavoro preparatorio che l’ha preceduta. Il relatore è infatti riuscito a inserire nel suo documento, che è soprattutto e innanzi tutto molto complesso, la precedente opera di ricerca di consenso, di armonizzazione, di inviti alla cautela. La relazione è complessa perché si tratta di una relazione di seguito nel senso stretto del termine, mentre l’argomento trattato è nuovo e riguarda qualcosa che in passato ha sconvolto noi e ora sta sconvolgendo l’opinione pubblica.
Vorrei evidenziare alcuni elementi di questo aspetto di
quali la volontà di applicare pienamente gli
del controllo interno, di completare il controllo del sistema di tesoreria della Commissione, di introdurre il versamento degli interessi maturati sui pagamenti anticipati dell’Unione, di affrontare la questione delle somme recuperate nonché altre materie di cui la commissione per il controllo dei bilanci era solita occuparsi già in passato, come ad esempio la riforma del sistema di contabilità, la politica agricola comune – che il relatore cita esplicitamente – e, soprattutto, le restituzioni alle esportazioni e la prevenzione delle frodi in questo settore.
Come ho già detto, però, la relazione rappresenta una “prima volta” per quanto concerne lo scandalo Eurostat: è la prima volta, infatti, che tale vicenda è affrontata in una relazione. Siamo rimasti sorpresi da alcune delle circostanze che sono emerse in riferimento a questo argomento. Vorrei ora citarle. Mi riferisco in primo luogo alla mancata applicazione delle norme sullo scambio di informazioni che sono in vigore sin dall’inizio di questa legislatura.
In secondo luogo, sorprende che non esista un registro dei proprietari di tutte le società che hanno ricevuto contratti, il che rende praticamente impossibile individuare i responsabili delle imprese che partecipano alle gare d’appalto della Commissione.
Quindi, ancora adesso, in questa fase così avanzata, non disponiamo di dati certi sulle dimensioni del problema e sull’identità dei responsabili.
Ma c’è di più: quando abbiamo cercato di contattare determinate fonti abbiamo avuto modo, da un lato, di usufruire del validissimo contributo dei controllori e degli informatori, che hanno completato le nostre conoscenze su quanto era accaduto, e, dall’altro lato, di constatare una madornale carenza di informazioni da parte dell’OLAF – una circostanza che, come l’Assemblea ha riscontrato neppure un mese fa, ha portato alla richiesta di una riforma dei regolamenti, più in particolare di una riforma mirata ad impedire che l’OLAF diventi un pretesto per discussioni a porte chiuse su qualsiasi argomento, con l’effetto di ridurre la trasparenza.
Per quanto concerne le misure che sono state adottate, credo che esse siano costruttive e utili. Penso in proposito, per esempio, alla definizione di un meccanismo per il flusso delle informazioni tra i controllori di ciascuna Direzione generale e il Servizio di
interno, nonché alla volontà di fissare e strutturare le responsabilità di ciascun Commissario, di proteggere gli informatori da possibili conseguenze negative e di rivedere il sistema di allarme preventivo – noto anche come “lista nera” – per evitare che le società colpevoli di frodi o di inefficienze nei confronti della Commissione possano ricevere ulteriori contratti e sussidi.
In sintesi, signor Presidente, la relazione di cui stiamo discutendo è un documento aperto, che può riallacciarsi alla relazione sull’approvazione della gestione finanziaria nell’esercizio 2002. Quest’ultima relazione ci offrirà l’occasione per analizzare alcune delle misure proposte nella relazione odierna. In quel momento saremo altresì in condizione di ovviare a certe lacune informative che ci auguriamo l’OLAF potrà colmare."@it9
"Mr President, my first words clearly have to be congratulations to Mr Casaca for his report. Not only because of the document itself, but also for the preparatory work that went into it: finding a consensus, harmonising, exercising caution, and bringing all of this together in a report which, first and foremost, is complex. Complex because it is a follow-up report, in the strict sense of the term, while at the same time the subject matter is new and deals with something that shook us and which is now shaking public opinion.
I would like to highlight a few elements of this follow-up aspect, such as the eagerness to implement fully the internal control standards, to complete an audit of the Commission’s treasury system, to introduce the payment of interest accrued in the case of Community advance payments, to address the question of recovery payments and also subjects which were already common currency in the Committee on Budgetary Control: the reform of the accounting system, for example, or the common agricultural policy – which is mentioned specifically by the rapporteur – and, above all, in relation to export refunds and the prevention of fraud in the sector.
Nonetheless, as I said, this report marks a first: it is the first time the question of Eurostat has been dealt with in a report. We have been surprised by some of the questions which have come up in relation to this subject. Let me go through them. Firstly, the fact that the rules on exchanges of information, which have been in place since the beginning of this parliamentary term, have not been implemented.
Secondly, it is surprising that there is no register of the owners of all the companies that have been awarded contracts and that apparently it would be virtually impossible to establish who is behind the companies participating in calls for tender issued by the Commission.
So now, at this late stage, we still have our doubts about the scale of the problem and who is responsible.
What is more, when we tried to contact certain sources, we encountered the incredibly valuable contribution of the auditors and the whistle-blowers, on the one hand, who filled the gaps in our knowledge about what had happened, and at the same time, we found a glaring lack of information from OLAF, which is what has led – as was stated in this House barely a month ago – to the call for regulatory reform. In particular, reform to prevent OLAF becoming a pretext for holding discussions about any given topic behind closed doors and reducing transparency.
As regards the measures which have been adopted, I think they are constructive and useful. For example, the decision to establish a mechanism for information flows between the auditors in each Directorate General and the internal Audit Service, the desire to establish and give structure to each Commissioner’s responsibilities, to protect whistle-blowers from potential reprisals and a review of the early warning system – also known as the blacklist – to prevent companies that have behaved fraudulently or inefficiently in relation to the Commission from receiving further contracts and subsidies.
In short, Mr President, this is an open report which also offers a link to the report on the approval of the financial management for 2002, which will provide an opportunity to evaluate some of the measures proposed in this report. It will also be the time when we will be able to plug certain gaps in our knowledge, which we hope will be filled in by OLAF."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijn eerste woorden zijn natuurlijk voor de heer Casaca om hem geluk te wensen met zijn verslag. Niet alleen met de inhoud van het verslag maar ook met het werk dat daaraan vooraf is gegaan: vinden van consensus, zoeken naar overeenstemming, behoedzaam opereren, en dat alles om te komen tot een verslag dat eerst en vooral heel complex is. Aan de ene kant is het namelijk een follow-up in de strikte zin van het woord, aan de andere kant betreft het hier een nieuw onderwerp en wordt er een kwestie aangesneden die niet alleen ons heeft aangegrepen maar ook onder de publieke opinie voor heel wat beroering heeft gezorgd.
Wat de follow-up betreft zou ik willen wijzen op een aantal aspecten, zoals de bereidheid om de interne controleregels strikt ten uitvoer te leggen, het accountantsonderzoek inzake het financieel beheer van de Commissie af te ronden, in de begroting rente op te nemen die ontvangen is op vooruitbetalingen en een oplossing te zoeken voor de kwestie van de terugbetalingen. Daarnaast gaat het hier om onderwerpen die reeds gemeengoed zijn in de Commissie begrotingscontrole, zoals de hervorming van het boekhoudsysteem of het gemeenschappelijk landbouwbeleid. De rapporteur heeft dit laatste punt specifiek ter sprake gebracht, met name de kwesties die verband houden met exportrestituties en met fraudepreventie in deze sector.
Zoals ik al zei, is dit verslag een novum in die zin dat de kwestie-Eurostat voor het eerst in een verslag aan de orde is gesteld. Wat Eurostat betreft hebben wij met verbazing kennis genomen van een aantal feiten, waarvan ik er een aantal beslist wil vermelden. In de eerste plaats het feit dat de regels inzake informatieverschaffing, die sinds het begin van de zittingsperiode bestaan, niet in praktijk zijn gebracht.
In de tweede plaats is het heel merkwaardig dat er geen register bestaat van de eigenaars van de ondernemingen waaraan opdrachten zijn gegund en dat het kennelijk vrijwel onmogelijk is om te achterhalen welke mensen er zitten achter de ondernemingen die inschrijven op de aanbestedingen van de Commissie.
Zelfs nu, in dit stadium, is de omvang van de misstanden ons nog niet geheel duidelijk en weten wij niet precies wie verantwoordelijk is.
Daar komt nog bij dat wij, toen wij bepaalde bronnen wilden raadplegen, enerzijds stuitten op de uiterst waardevolle bijdragen van de accountants en de klokkenluiders, die de leemten in onze kennis van de feiten aanvulden, maar anderzijds werden geconfronteerd met een schrijnend gebrek aan informatie van de kant van OLAF, reden waarom wij aandringen – zoals amper een maand geleden al in dit Parlement is verklaard – op hervorming van de OLAF-verordening. Wij willen vooral voorkomen dat OLAF wordt gebruikt als excuus om over allerlei kwesties achter gesloten deuren te discussiëren en de transparantie te beperken.
De maatregelen die zijn genomen vind ik positief en nuttig, zoals de instelling van een flexibel mechanisme van informatie-uitwisseling tussen de interne auditcapaciteiten van elk directoraat-generaal en de Interne Auditdienst, de identificatie en definitie van de individuele verantwoordelijkheden van iedere commissaris, de bescherming van klokkenluiders tegen eventuele represaillemaatregelen en de herziening van het systeem voor vroegtijdige waarschuwing, ofwel de zwarte lijst, om ervoor te zorgen dat ondernemingen die frauduleus of inefficiënt hebben gehandeld in hun contact met de Commissie, niet langer in aanmerking komen voor contracten of subsidies.
Kortom, mijnheer de Voorzitter, het gaat om een open verslag, dat tevens een brug slaat naar het verslag over de kwijting voor het jaar 2002, waarin sommige van de in dit verslag voorgestelde maatregelen zullen moeten worden beoordeeld. Dan zullen we ook een aantal leemten in de kennis van de feiten kunnen ondervangen, op grond van de gegevens die OLAF hopelijk zal verschaffen."@nl2
"Senhor Presidente, as minhas primeiras palavras devem ser obviamente para felicitar o senhor deputado Casaca pelo seu relatório. Não unicamente pelo texto, mas também pelo trabalho preparatório, um trabalho de consenso, de harmonização, de prudência, tudo isto relativamente a um relatório que, fundamentalmente, é complexo. E é complexo porque é um relatório de acompanhamento, no sentido estrito do termo, ao mesmo tempo que o tema é novo e que incide sobre uma questão que nos abalou e que está a abalar a opinião pública.
Gostaria de destacar alguns elementos deste aspecto do acompanhamento, como o desejo de implementar plenamente as normas de controlo interno, concluir uma auditoria ao sistema de contabilidade da Comissão, introduzir o pagamento de juros acumulados no caso de adiantamentos, abordar a questão das recuperações, juntamente com outros temas já tradicionais na Comissão do Controlo Orçamental: a reforma do sistema de contabilidade, por exemplo, ou a política agrícola comum - mencionada especificamente pelo relator -, e, acima de tudo, em relação às restituições à exportação ou à prevenção da fraude no sector.
Todavia, como referi, este relatório contém uma novidade, na medida em que é a primeira vez que se introduz num relatório o tema do Eurostat. Fomos surpreendidos por algumas questões que foram suscitadas relativamente a este tema, que passo a analisar. Em primeiro lugar, o facto de as regras relativas ao intercâmbio de informações, que existem desde o início da presente legislatura, não terem sido implementadas.
Em segundo lugar, é surpreendente que não exista um registo de proprietários de todas as empresas às quais são adjudicados contratos e que, aparentemente, seja praticamente impossível determinar quem está por trás das empresas que concorrem aos concursos abertos pela Comissão.
Ora, alimentamos ainda nesta altura dúvidas em relação à dimensão do problema e à determinação das responsabilidades.
Mais, quando tentámos contactar determinadas fontes, deparámo-nos, por um lado, com a valiosíssima contribuição dos auditores e dos denunciantes, que permitiram dissipar as nossas dúvidas quanto ao acorrido e, ao mesmo tempo, deparámos com uma ausência flagrante de informação por parte do OLAF, é o que leva a reclamar - como foi dito neste Parlamento há quase um mês - a reforma do seu Regulamento. Fundamentalmente uma reforma para evitar que o OLAF constitua um pretexto para debater qualquer tema à porta fechada e para reduzir a transparência.
No tocante às medidas que foram adoptadas, considero que são positivas e úteis, designadamente a decisão de estabelecer um mecanismo para os fluxos de informação entre os auditores de cada Direcção-Geral e o Serviço de Auditoria Interna, o desejo de estabelecer e de configurar uma responsabilidade individual dos Comissários, a protecção dos denunciantes de eventuais represálias e uma revisão do Sistema de Alerta Precoce, também conhecido por "lista negra", para evitar que às empresas que actuaram dolosa ou ineficazmente em relação à Comissão continuem a ser adjudicados contratos e que continuem a ser beneficiárias de subvenções.
Em síntese, Senhor Presidente, estamos perante um relatório aberto que lança uma ponte também ao relatório sobre a quitação pela execução do exercício de 2002, que constituirá uma oportunidade para avaliar algumas das medidas que se propõem no presente relatório. Será também o momento de colmatar algumas lacunas no nosso conhecimento, informação que esperamos que seja facultada pelo OLAF."@pt11
"Herr talman! Mina första ord måste självklart bli gratulationer till Paulo Casaca för hans betänkande. Inte bara på grund av själva handlingen, utan även för det förarbete som ligger bakom den: att skapa samförstånd, harmonisera, iaktta försiktighet och sammanföra allt detta i ett betänkande som, framför allt, är komplext. Komplext eftersom det är ett uppföljningsbetänkande, i ordets egentliga mening, samtidigt som ämnet är nytt och rör något som har skakat oss och som nu skakar folkopinionen.
Jag skulle vilja belysa några inslag i denna uppföljningsaspekt, såsom ivern att fullständigt genomföra standarderna för internkontroll, att slutföra en revision av kommissionens finanssystem, att införa betalning av upplupen ränta på gemenskapens förskottsbetalningar, att ta itu med frågan om inkassering av medel samt ämnen som redan var allmängods i budgetkontrollutskottet: reformen av redovisningssystemet, till exempel, eller den gemensamma jordbrukspolitiken – som nämns uttryckligen av föredraganden –, framför allt när det gäller exportbidrag och förhindrande av bedrägeri i sektorn.
Som jag sade markerar betänkandet likväl något nytt: det är första gången frågan om Eurostat har behandlats i ett betänkande. Vi har förvånats över några av de frågor som kommit upp med anknytning till detta ämne. Låt mig gå igenom dem. För det första det faktum att reglerna om informationsutbyte, som funnits sedan början av innevarande parlaments mandatperiod, inte har tillämpats i praktiken.
För det andra är det förvånande att det inte finns någon förteckning över ägarna till alla de företag som har tilldelats kontrakt och att det, såvitt man kan se, skulle vara praktiskt taget omöjligt att fastställa vem som står bakom de bolag som deltar i anbudsförfaranden i kommissionens regi.
Vi har alltså fortfarande, i detta sena skede, våra tvivel om problemets omfattningen och om vem som är ansvarig.
Och inte nog med det, när vi försökte kontakta vissa källor fick vi å ena sidan ovärderlig hjälp av revisorerna och tipsarna, som fyllde luckorna i våra kunskaper om vad som hade hänt, men å andra sidan kunde vi konstatera en påtaglig brist på information från OLAF, vilket är vad som – i enlighet med det som sades här i kammaren för knappt en månad sedan – har lett till kravet på en regeländring, i synnerhet för att förhindra att OLAF blir en förevändning att föra diskussioner om något givet ämne bakom stängda dörrar och att minska öppenheten.
När det gäller de åtgärder som har antagits tycker jag att de är konstruktiva och bra. Till exempel beslutet att upprätta en mekanism för informationsflöden mellan revisorerna i varje generaldirektorat och internrevisionstjänsten, önskan att fastställa och strukturera varje kommissionärs ansvar och att skydda tipsare mot eventuella repressalier samt översynen av förvarningssystemet – även känt som ”svarta listan” – för att förhindra att ineffektiva företag eller företag som har uppträtt bedrägligt gentemot kommissionen får ytterligare kontrakt och anslag.
Kort sagt, herr talman, är detta ett öppet betänkande som även utgör en länk till betänkandet om godkännande av den ekonomiska förvaltningen 2002, som kommer att bereda tillfälle att utvärdera några av de åtgärder som föreslås i detta betänkande. Vi kommer då också att kunna täppa till vissa luckor i våra kunskaper, och vi hoppas att OLAF kommer att bidra till det."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"audit"9,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples