Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-12-18-Speech-4-108"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-12-18"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Omröstning4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20031218.4.4-108"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-12-18-Speech-4-1094
lpv:speaker	lp:Georges Berthu4
lpv:spoken text	". La résolution votée par le Parlement européen sur les résultats du Conseil de Bruxelles et le blocage (définitif ou provisoire) de la Constitution européenne met en cause une fois de plus la méthode de travail des conférences intergouvernementales, et vante "l’efficacité de la Convention européenne". Pourtant, il faut rappeler une fois de plus que la Convention a proposé une Constitution supranationale par accord interne du microcosme fédéraliste, mais qu’on ne peut pas appeler cela de "l’efficacité" dès lors que cet accord ne correspondait ni à la volonté de l’ensemble des États, ni probablement à celle des peuples. Car, ne l’oublions pas, si la présidence française a préféré faire échouer la négociation sous le motif fallacieux "Plutôt pas d’accord qu’un mauvais accord", c’est surtout parce qu’elle craignait d’être confrontée à un référendum négatif (en dépit des torrents de propagande et de sondages biaisés, qui prétendaient, et prétendent toujours, que les peuples appellent de leurs vœux l’Europe supranationale). La résolution du Parlement européen a cependant raison sur un point: il est étonnant qu’une semaine après le Conseil de Bruxelles, on ne parvienne toujours pas à savoir exactement sur quoi les gouvernements étaient d’accord, et sur quoi ils divergeaient."@fr6
lpv:spokenAs	substitute; Delegation to the European Economic Area Joint Parliamentary Committee (EEA) (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14 member; NA (2001-01-31--2004-07-19)14 unknown; Mouvement pour la France (2000-11-23--2004-07-19)14 member; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with Canada (2002-02-07--2004-07-19)14
lpv:translated text	"I det beslutningsforslag, som Europa-Parlamentet har vedtaget om resultaterne af Det Europæiske Råd i Bruxelles, og det endelige eller midlertidige dødvande i forbindelse med den europæiske forfatning sættes der endnu en gang spørgsmålstegn ved arbejdsmetoden på regeringskonferencerne, og Det Europæiske Konvents effektivitet lovprises. Det skal imidlertid endnu en gang understreges, at konventet har foreslået en supranational forfatning gennem en intern aftale hos en hård kerne af føderalister, men at det ikke kan kaldes effektivitet, når denne aftale ikke opfyldte medlemsstaternes ønske og formodentlig heller ikke befolkningernes ønske. Vi må ikke glemme, at selv om det franske formandskab foretrak at indstille forhandlingerne med den falske begrundelse "ingen aftale er bedre end en dårlig aftale", skete det især, fordi det frygtede at blive konfronteret med en negativ folkeafstemning (på trods af de strømme af propaganda og skæve meningsmålinger, hvori man påstod og stadig påstår, at befolkningerne ønsker et supranationalt Europa). Europa-Parlamentets beslutningsforslag har imidlertid ret på et punkt. Det er forbavsende, at vi en uge efter Det Europæiske Råd i Bruxelles stadig ikke kan finde ud af, hvad stats- og regeringscheferne var enige om, og hvad de var uenige om."@da1 ". Die vom Europäischen Parlament verabschiedete Entschließung über die Ergebnisse des Rates von Brüssel und die (endgültige oder vorübergehende) Blockade der europäischen Verfassung stellt einmal mehr die Arbeitsmethode der Regierungskonferenzen in Frage und preist „die Effizienz des Europäischen Konvents“. Man muss jedoch erneut in Erinnerung rufen, dass der Konvent aufgrund einer internen Vereinbarung des föderalistischen harten Kerns eine supranationale Verfassung vorgeschlagen hat, wobei jedoch von „Effizienz“ keine Rede sein kann, da diese Vereinbarung weder dem Willen aller Staaten noch wahrscheinlich dem der Völker entsprach. Wir sollten nämlich nicht vergessen, dass wenn die französische Präsidentschaft es vorgezogen hat, die Verhandlungen mit der scheinheiligen Begründung „Besser keine Vereinbarung als eine schlechte Vereinbarung“ scheitern zu lassen, so vor allem deshalb, weil sie fürchtete, mit einem negativen Referendum konfrontiert zu werden (trotz der Propagandalawinen und der gesteuerten Meinungsumfragen, die behaupteten und immer noch behaupten, dass die Völker das supranationale Europa sehnlichst herbeiwünschen). Die Entschließung des Europäischen Parlaments hat allerdings in einem Punkt Recht: Es ist schon erstaunlich, dass man eine Woche nach der Ratstagung von Brüssel immer noch nicht genau weiß, worüber die Regierungen sich einig waren, und zu welchen Punkten sie abweichende Meinungen vertraten."@de7 "Το ψήφισμα που ενέκρινε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο για τα αποτελέσματα του Συμβουλίου των Βρυξελλών και για την (οριστική ή προσωρινή) εμπλοκή του ευρωπαϊκού Συντάγματος φέρνει πάλι στο προσκήνιο το θέμα της μεθόδου εργασίας των Διακυβερνητικών Διασκέψεων και τονίζει την “αποτελεσματικότητα της Ευρωπαϊκής Συνέλευσης”. Εντούτοις, πρέπει να σημειωθεί και πάλι ότι η Συνέλευση πρότεινε ένα υπερεθνικό Σύνταγμα κατόπιν εσωτερικής συμφωνίας με τον σκληρό πυρήνα των υπέρμαχων του ομοσπονδιακού συστήματος και ότι αυτό δεν μπορεί να ονομαστεί “αποτελεσματικότητα”, καθώς η συμφωνία δεν αντανακλά ούτε τη βούληση όλων των κρατών μελών ούτε, κατά πάσα πιθανότητα, των πληθυσμών. Ας μην ξεχνάμε ότι εάν η γαλλική Προεδρία προτίμησε να αφήσει τις διαπραγματεύσεις να αποτύχουν, σκεφτόμενη λανθασμένα ότι καλύτερα να μην υπάρξει συμφωνία εάν πρόκειται να είναι κακή, ήταν επειδή φοβόταν πρωτίστως μήπως έρθει αντιμέτωπη με ένα αρνητικό δημοψήφισμα (παρά τη συνεχή προπαγάνδα και τις μεροληπτικές έρευνες, οι οποίες προέβαλλαν και εξακολουθούν να προβάλλουν μέχρι σήμερα ότι οι πολίτες ελπίζουν και επιθυμούν διακαώς τη δημιουργία μιας υπερεθνικής Ευρώπης). Το ψήφισμα του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου έχει πάντως δίκιο ως προς το εξής: όντως προκαλεί κατάπληξη το γεγονός ότι, εάν και έχει περάσει μία εβδομάδα από το Συμβούλιο των Βρυξελλών, δεν έχουμε κατορθώσει ακόμη να προσδιορίσουμε με σαφήνεια τις πτυχές στις οποίες συμφωνούν οι κυβερνήσεις και τις πτυχές στις οποίες διαφωνούν."@el8 "The resolution adopted by the European Parliament on the results of the Brussels Council and on the deadlock (definitive or temporary) regarding the European Constitution once again brings into question the working method of the Intergovernmental Conferences and praises the ‘effectiveness of the European Convention’. Nevertheless, it must be mentioned once again that the Convention proposed a supranational Constitution through internal agreement on the part of a hard core of federalists and that this cannot be called ‘effectiveness’ since the agreement epitomized neither the will of all of the Member States, nor, in all probability, that of the populations. Let us not forget the fact that if the French Presidency preferred to let negotiations fail on the fallacious grounds that ‘no deal is better than a bad deal’, then it did so above all because it feared being faced with a negative referendum (despite the floods of propaganda and biased surveys, which claimed and still claim today, that the people are hoping and praying for a supranational Europe. The European Parliament resolution is, however, right on one point: it is surprising that, a week after the Brussels Council, we have still not managed to establish exactly the aspects that the governments agreed upon and those that they disagreed upon."@en3 ". La Resolución aprobada por el Parlamento Europeo sobre los resultados del Consejo de Bruselas y el bloqueo (definitivo o provisional) de la Constitución europea pone en entredicho una vez más el método de trabajo de las conferencias intergubernamentales, y alaba «la eficacia de la Convención europea». Sin embargo, hay que recordar de nuevo que la Convención propuso una Constitución supranacional mediante el acuerdo interno del núcleo duro federalista, pero que no se puede llamar a esto «eficacia», desde el momento en que dicho acuerdo no respondía ni a la voluntad del conjunto de los Estados miembros ni probablemente a la de los pueblos. En efecto, no olvidemos que si la Presidencia francesa prefirió hacer fracasar la negociación con el argumento falaz de «mejor ningún acuerdo que un mal acuerdo», fue sobre todo porque temía enfrentarse a un referendo negativo (a pesar de los torrentes de propaganda y de sondeos sesgados que pretendían, y siguen pretendiendo, que los pueblos desean la Europa supranacional). Sin embargo, la Resolución del Parlamento Europeo tiene razón en un punto: es extraño que una semana después del Consejo de Bruselas todavía no hayamos conseguido saber exactamente en qué estaban de acuerdo los Gobiernos y en qué divergían."@es12 "Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Brysselissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen tuloksista ja Euroopan perustuslain (lopullisesta tai tilapäisestä) umpikujasta kyseenalaistetaan jälleen kerran hallitustenvälisten konferenssien työskentelytapa ja ylistetään "Eurooppa-valmistelukunnan tehokkuutta". On kuitenkin taas kerran huomautettava, että valmistelukunta ehdotti ylikansallista perustuslakia, joka hyväksytään federalistien kovan ytimen sisäisellä sopimuksella, eikä tätä voida sanoa "tehokkuudeksi", koska sopimus ei edustanut kaikkien jäsenvaltioiden eikä todennäköisesti myöskään kaikkien kansojen tahtoa. Älkäämme unohtako sitä tosiasiaa, että jos puheenjohtajavaltio Ranska katsoi parhaaksi, että neuvottelut epäonnistuvat sillä harhaanjohtavalla perusteella, että "on parempi olla tekemättä sopimusta kuin tehdä huono sopimus", se teki niin ennen kaikkea siksi, että se pelkäsi kielteistä kansanäänestyksen tulosta (huolimatta propagandatulvasta ja puolueellisista mielipidetutkimuksista, joissa väitettiin ja väitetään vieläkin, että kansalaiset toivovat hartaasti ylikansallista Eurooppaa). Yhdyn kuitenkin yhteen kohtaan Euroopan parlamentin päätöslauselmassa: on yllättävää, että Brysselin Eurooppa-neuvostosta on kulunut viikko, emmekä ole vieläkään onnistuneet määrittämään tarkasti, mistä asioista hallitukset pääsivät yksimielisyyteen ja mistä ne olivat eri mieltä."@fi5 ". La risoluzione approvata dal Parlamento europeo sui risultati del Consiglio di Bruxelles e sull’arenarsi, temporaneo o definitivo, della Costituzione europea chiama in causa ancora una volta il metodo di lavoro delle Conferenze intergovernative, e vanta invece “l’efficacia della Convenzione europea”. Occorre però ricordare, una volta di più, che la Convenzione ha proposto una Costituzione sovranazionale basata sull’accordo interno di un microcosmo federalista; non è possibile però parlare di “efficacia”, dal momento che tale accordo non corrispondeva né alla volontà dell’insieme degli Stati, né probabilmente a quella dei popoli. Infatti – non dimentichiamolo – il motivo fondamentale per cui la Presidenza francese ha preferito far fallire i negoziati col pretesto “Meglio nessun accordo che un cattivo accordo” è da ricercarsi nel timore dell’esito negativo di un nonostante i fiumi di propaganda e i sondaggi poco attendibili i quali ancor oggi continuano ad affermare che i popoli invocherebbero col loro voto un’Europa sovranazionale. Su un punto, tuttavia, la risoluzione del Parlamento europeo ha ragione: è sbalorditivo che, una settimana dopo il Consiglio di Bruxelles, non si sappia ancora esattamente su quali temi i governi avevano trovato un accordo, e su quali invece le opinioni erano ancora divergenti."@it9 "The resolution adopted by the European Parliament on the results of the Brussels Council and on the deadlock (definitive or temporary) regarding the European Constitution once again brings into question the working method of the Intergovernmental Conferences and praises the ‘effectiveness of the European Convention’. Nevertheless, it must be mentioned once again that the Convention proposed a supranational Constitution through internal agreement on the part of a hard core of federalists and that this cannot be called ‘effectiveness’ since the agreement epitomized neither the will of all of the Member States, nor, in all probability, that of the populations. Let us not forget the fact that if the French Presidency preferred to let negotiations fail on the fallacious grounds that ‘no deal is better than a bad deal’, then it did so above all because it feared being faced with a negative referendum (despite the floods of propaganda and biased surveys, which claimed and still claim today, that the people are hoping and praying for a supranational Europe. The European Parliament resolution is, however, right on one point: it is surprising that, a week after the Brussels Council, we have still not managed to establish exactly the aspects that the governments agreed upon and those that they disagreed upon."@lv10 ". De door het Europese Parlement aangenomen resolutie over de resultaten van de Raad van Brussel en het (definitief of voorlopig) niet aannemen van de Europese grondwet stelt eens te meer de werkwijze van intergouvernementele conferenties aan de kaak en roemt “de doeltreffendheid van de Europese Conventie”. Het is echter goed er nogmaals op te wijzen dat de Conventie een supranationale grondwet heeft voorgesteld, die tot stand zou komen door middel van een intern akkoord van de federalistische microkosmos, maar dat we dit geen “doeltreffendheid” kunnen noemen wanneer het akkoord niet overeenkomt met de wil van de gezamenlijke lidstaten, en waarschijnlijk evenmin met die van de bevolkingen. Laten wij het volgende niet vergeten. Dat er onder het Franse voorzitterschap voor gekozen is de onderhandelingen te laten mislukken met als misleidend argument “Beter geen overeenkomst dan een slechte overeenkomst” kwam vooral omdat men vreesde te zullen worden geconfronteerd met een negatief referendum (ondanks de enorme publiciteitscampagnes en diverse opiniepeilingen die beweerden, en nog steeds beweren, dat de bevolkingen vurig naar het supranationale Europa verlangen). De resolutie van het Europese Parlement heeft echter op één punt gelijk: het is verbazingwekkend dat men er een week na de Raad van Brussel nog altijd niet in is geslaagd precies te weten waarover de regeringen het eens waren en waarover zij van mening verschilden."@nl2 "A resolução aprovada pelo Parlamento Europeu sobre os resultados do Conselho de Bruxelas e sobre o impasse, (definitivo ou temporário) da Constituição Europeia põe em causa, mais uma vez, o método de trabalho das Conferências Intergovernamentais e enaltece a "eficácia e eficiência da Convenção Europeia". No entanto, há que mencionar, de novo, que a Convenção propôs uma Constituição supranacional em consequência de um acordo interno da parte do núcleo duro dos federalistas; isto não pode ser chamado de "eficácia", dado que o referido acordo não representou, nem a vontade de todos os Estados-Membros, nem, muito provavelmente, a vontade das populações. Não esqueçamos que, se a Presidência francesa preferiu deixar as negociações fracassarem com base num argumento falacioso, a saber "é preferível a ausência de acordo a um mau acordo", foi sobretudo porque receava ser confrontada com um referendo negativo (apesar das enchentes de propaganda e sondagens artificias, que afirmavam e afirmam ainda hoje, que as pessoas anseiam e rezam por uma Europa supranacional). A resolução do Parlamento Europeu tem no entanto razão num ponto: é espantoso que, uma semana após o Conselho de Bruxelas, ainda não tenhamos conseguido saber exactamente quais os aspectos que mereceram o acordo e o desacordo dos governos."@pt11 ". Den av parlamentet antagna resolutionen om resultaten från rådets möte i Bryssel och om det definitiva eller tillfälliga dödläget för den europeiska konstitutionen, ifrågasätter återigen regeringskonferensernas arbetsmetod och hyllar ”Europeiska konventets effektivitet”. Ändå måste det återigen nämnas att konventet föreslog en överstatlig konstitution via interna avtal från en kärntrupp av federalister, och att detta inte kan kallas för ”effektivitet” eftersom avtalet inte representerade vare sig alla medlemsstaters vilja eller, med all sannolikhet, befolkningarnas vilja. Låt oss inte glömma det faktum att om det franska ordförandeskapet föredrog att låta förhandlingarna misslyckas på de vilseledande grunderna att ”inget avtal är bättre än ett dåligt avtal”, så gjorde det framför allt det av rädsla för att ställas inför en negativ folkomröstning. Detta trots översvämningen av propaganda och vinklade undersökningar som påstod, och som i dag fortfarande påstår, att folket hoppas på och ber för ett överstatligt EU. Europaparlamentets resolution har emellertid rätt på en punkt. Det är överraskande att vi, en vecka efter rådets möte i Bryssel, fortfarande inte har lyckats med att fastställa just de synpunkter som regeringarna var överens om och de som de inte var överens om."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Berthu (NI ),"6 "par écrit"6 "referendum"9

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph