Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-12-17-Speech-3-097"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20031217.4.3-097"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Dat de vervuiler betaalt wordt tegenwoordig algemeen aanvaard. Maar betekent dat ook dat wie veel geld heeft veel mag vervuilen ? En wat gebeurt er als de schuldige niet meer kan betalen ? Of als de veroorzaker onbekend blijft ? Of als alles volgens de vergunningsregels gedaan is ? Zolang de economie belangrijker wordt gevonden dan het milieu zullen er altijd verzachtende omstandigheden en uitzonderingen gezocht worden. Er moet meer worden gedaan om rampen met olietankers op zee en met kerncentrales vrijwel onmogelijk te maken, maar als ze zich tóch voordoen is de schade enorm. In de huidige verhoudingen is een verplichte verzekering voor elke economische activiteit het belangrijkste wapen om zulke rampen te voorkomen. De verzekeringsmaatschappijen, die niet graag grote uitkeringen doen, zullen de bij hen verzekerde bedrijven dwingen om veiliger te worden. Tijdens het voorbereidende debat is gebleken dat het niet alleen maar om een onomstreden technische regeling gaat. Rampen met olie en kernenergie worden uitgezonderd op grond van ontoereikende internationale regelingen. Aan de rechterzijde wordt gezegd dat een verplichte verzekering ongewoon is, onbetaalbaar wordt en te veel bureaucratie oproept. Het alternatief is dan dat bij milieurampen niet wordt betaald voor opruiming en herstel of dat wordt betaald uit de belastingpot. Ik ondersteun alle pogingen om deze richtlijn aan te scherpen."@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Forureneren betaler-princippet er i dag bredt accepteret. Men betyder det, at de, der har mange penge, har lov til at forurene meget? Og hvad sker der, hvis synderen ikke kan betale, eller hvis lovovertræderen ikke kan findes, eller hvis det hele bliver gennemført i henhold til bestemmelserne? Så længe økonomien betragtes som vigtigere end miljøet, vil der altid blive søgt formildende omstændigheder og undtagelser. Der må gøres mere for at sikre, at katastrofer med olietankere til havs og med atomkraftværker bliver praktisk talt umulige, men hvis sådanne katastrofer alligevel indtræffer, er skaden enorm. I den nuværende situation er obligatorisk forsikring for alle økonomiske aktiviteter det vigtigste våben for at undgå sådanne katastrofer. Forsikringsselskaberne, som ikke bryder sig om at udbetale store summer, vil tvinge de forsikrede selskaber til at blive mere sikre. Det fremgik af den indledende debat, at det ikke kun handler om indiskutable tekniske regler. Katastrofer med olie og atomkraft skyldes især utilstrækkelige internationale regler. Højrefløjen siger, at obligatorisk forsikring ikke er almindelig praksis, vil blive uoverkommeligt dyr og skabe overdrevent bureaukrati. Alternativet ville være, at ingen ville betale for oprydningen og genopretningen efter miljøkatastrofer, eller at det skulle betales af skatteyderne. Jeg støtter alle forsøg på at skærpe dette direktiv."@da1
"Das Verursacherprinzip wird heute allgemein akzeptiert. Heißt das nun aber, dass diejenigen, die viel Geld besitzen, die Umwelt stark belasten dürfen? Und was passiert, wenn der Schuldige nicht mehr zahlungsfähig ist, oder wenn der Verursacher unbekannt bleibt, oder wenn alles nach den Genehmigungsvorschriften geregelt wird? Solange Ökonomie für wichtiger gehalten wird als Ökologie, wird man stets nach mildernden Umständen und nach Ausnahmen suchen. Um die Möglichkeit von Katastrophen mit Öltankern auf hoher See und mit Kernkraftwerken praktisch auszuschließen, muss mehr getan werden, ereignen sich solche Katastrophen aber dennoch, entstehen enorme Schäden. In der heutigen Situation stellt eine Pflichtversicherung für sämtliche Wirtschaftstätigkeiten das wichtigste Instrument zur Verhütung derartiger Unfälle dar. Die Versicherungsgesellschaften, die ungern hohe Versicherungssummen zahlen, werden die bei ihnen versicherten Unternehmen zu mehr Sicherheit zwingen. Bei den vorbereitenden Beratungen hat sich gezeigt, dass es nicht lediglich um eine unumstrittene technische Regelung geht. Wegen unzureichender internationaler Regelungen werden Öl- und Kernenergiekatastrophen ausgenommen. Der rechte Flügel behauptet, eine Pflichtversicherung sei keine übliche Praxis, sie sei nicht zu bezahlen und verursache zu viel Bürokratie. Die Alternative bestünde darin, dass bei Umweltkatastrophen niemand für die Beseitigung und Sanierung von Umweltschäden zahlen oder ihre Finanzierung mit Steuergeldern erfolgen würde. Sämtliche Bemühungen um eine Verschärfung dieser Richtlinie finden meine Unterstützung."@de7
".
Η αρχή “ο ρυπαίνων πληρώνει” είναι τώρα ευρέως αποδεκτή. Ωστόσο, αυτό υποδηλώνει ότι επιτρέπεται σε όσους έχουν αρκετά χρήματα να προκαλούν μεγάλη μόλυνση; Επιπλέον, τι θα συμβεί εάν ο ένοχος δεν μπορεί να πληρώσει, ή εάν δεν βρεθεί ο δράστης, ή εάν όλα γίνονται σύμφωνα με τους κανόνες σχετικά με την άδεια; Τη στιγμή που η οικονομία εξακολουθεί να θεωρείται πιο σημαντική από το περιβάλλον, θα επιδιώκεται πάντα ο μετριασμός των περιστάσεων και των εξαιρέσεων. Πρέπει να γίνουν περισσότερα για να καταστήσουμε πρακτικά αδύνατες τις καταστροφές που περιλαμβάνουν πετρελαιοφόρα στη θάλασσα και πυρηνικούς σταθμούς, αλλά εάν, παρόλα αυτά, συμβαίνουν τέτοιες καταστροφές, η ζημία είναι τεράστια. Στην παρούσα κατάσταση, η υποχρεωτική ασφάλιση για όλες τις οικονομικές δραστηριότητες είναι το πιο σημαντικό όπλο για την πρόληψη τέτοιων καταστροφών. Οι ασφαλιστικές εταιρείες, που δεν τους αρέσει να πληρώνουν μεγάλα ποσά, θα αναγκάσουν τις εταιρείες που είναι ασφαλισμένες σε αυτές να γίνουν πιο ασφαλείς. Από τη συζήτηση στην Ολομέλεια προέκυψε ότι δεν πρόκειται απλώς για ένα αδιαφιλονίκητο τεχνικό καθεστώς. Οι καταστροφές που περιλαμβάνουν πετρέλαιο και αυτές που περιλαμβάνουν πυρηνική ενέργεια εξαιρούνται λόγω ανεπαρκών διεθνών καθεστώτων. Η δεξιά πτέρυγα υποστηρίζει ότι η υποχρεωτική ασφάλιση δεν αποτελεί συνήθη πρακτική, θα γίνει απαγορευτικά ακριβή και προκαλεί υπερβολική γραφειοκρατία. Η εναλλακτική λύση θα ήταν να μην πληρώνει κανείς για καθαρισμό και αποκατάσταση σε περίπτωση περιβαλλοντικών καταστροφών ή να πληρώνονται αυτά από τους φόρους μας. Στηρίζω όλες τις προσπάθειες που καταβάλλονται ώστε να γίνει αυστηρότερη αυτή η οδηγία."@el8
".
The ‘polluter pays’ principle is currently widely accepted. Does that imply, however, that those with a great deal of money are allowed to cause a great deal of pollution? Furthermore, what happens if the culprit is unable to pay, or if the perpetrator is not found, or if everything is carried out according to the rules on authorisation? For such time as the economy continues to be considered more important than the environment, mitigating circumstances and exceptions will always be sought. More must be done to render disasters involving oil tankers at sea and involving nuclear power stations practically impossible, but if such disasters occur nevertheless, the damage is vast. In the current situation, compulsory insurance for all economic activities is the most important weapon for preventing such disasters. The insurance companies, which do not like paying out large sums, will force the companies insured with them to become safer. It emerged from the preliminary debate that it is not just a case of an undisputed technical regime. Disasters involving oil and those involving nuclear power are exempted owing to insufficient international regimes. The right wing is saying that compulsory insurance is not customary practice, will become prohibitively expensive, and gives rise to excessive bureaucracy. The alternative would be that no one would pay for cleaning up and restoration in the event of environmental disasters, or that this would be paid for out of taxes. I support all attempts to tighten up this Directive."@en3
".
El principio de que «quien contamina paga» cuenta con una gran aceptación en la actualidad. Sin embargo, ¿implica esto que los que tienen mucho dinero pueden causar una gran contaminación? Es más, ¿qué sucede si el culpable no puede pagar o si no se encuentra al autor, o si todo se lleva conforme a las normas sobre la autorización? Mientras se siga considerando más importante la economía que el medio ambiente, siempre se buscarán circunstancias atenuantes y excepciones. Deben tomarse más medidas para hacer que los desastres que implican a los petroleros en el mar y a las centrales nucleares sean prácticamente imposibles, pero si estos desastres se producen, el daño es enorme. En la situación actual, el seguro obligatorio para todas las actividades económicas constituye el arma más importante para prevenir este tipo de desastres. Las compañías aseguradoras, a las que no les gusta pagar grandes sumas, obligarán a las empresas aseguradas a que mejoren su seguridad. En el debate preliminar quedó claro que no se trata solamente de una cuestión de régimen técnico que nadie discute. Los desastres relacionados con el petróleo y los que implican la energía nuclear están exentos debido a los regímenes internacionales insuficientes. La derecha afirma que los seguros obligatorios no constituyen una práctica habitual, pasarán a ser prohibitivamente caros y darán lugar a un exceso de burocracia. La alternativa sería que nadie pagase la limpieza y recuperación en el caso de desastres naturales, o que esto se pagase con nuestros impuestos. Apoyo todos los esfuerzos por hacer más estricta esta Directiva."@es12
".
Saastuttaja maksaa -periaate on tällä hetkellä laajasti hyväksytty. Tarkoittaako tämä kuitenkin sitä, että ne, joilla on paljon rahaa, saavat saastuttaa runsain määrin? Entä mitä tapahtuu, jos syyllinen ei voi maksaa tai jos saastuttajaa ei löydetä tai jos kaikki on tehty luvan myöntämistä koskevien sääntöjen mukaisesti? Aikana, jolloin taloutta pidetään edelleen ympäristöä tärkeämpänä, etsitään aina lieventäviä seikkoja ja poikkeuksia. On tehtävä enemmän, jotta merillä tapahtuvat öljytankkerionnettomuudet tai ydinvoimalaonnettomuudet eivät ole käytännössä mahdollisia, mutta jos tällaisia onnettomuuksia kuitenkin tapahtuu, vahingot ovat mittavat. Nykytilanteessa kaikkea taloudellista toimintaa koskeva pakollinen vakuutus on tärkein ase tällaisten onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Vakuutusyhtiöt, jotka eivät halua maksaa suuria korvauksia, pakottavat vakuuttamansa yhtiöt huolehtimaan turvallisuudesta paremmin. Alustavan keskustelun aikana kävi ilmi, että kyse ei ole täysin ongelmattomasta teknisestä järjestelmästä. Öljy- ja ydinvoimaonnettomuudet on jätetty ulkopuolelle riittämättömien kansainvälisten järjestelmien vuoksi. Oikeisto väittää, että pakollinen vakuutus ei ole normaali käytäntö, se osoittautuu tavattoman kalliiksi ja aiheuttaa turhaa byrokratiaa. Vaihtoehtona olisi se, ettei ympäristöonnettomuuksien sattuessa kukaan maksa puhdistamisesta tai tilanteen palauttamisesta ennalleen tai että se kustannetaan verovaroin. Tuen kaikkia yrityksiä tiukentaa tätä direktiiviä."@fi5
"Le principe du pollueur-payeur fait actuellement l’objet d’une large acceptation. Mais cela signifie-t-il que ceux qui ont beaucoup d’argent peuvent occasionner une pollution � vaste échelle? D’autre part, que se passe-t-il si le coupable n’est pas en mesure de payer, si l’auteur reste introuvable ou si tout a été effectué selon les règles d’autorisation? Tant qu’on continuera � considérer que l’économie est plus importante que l’environnement, on cherchera toujours � trouver des circonstances atténuantes et � obtenir des exonérations. De nouvelles mesures doivent être prises pour empêcher au maximum des catastrophes impliquant des pétroliers en mer et des centrales nucléaires, car si de telles catastrophes se produisent, les dommages seront considérables. Dans les circonstances actuelles, le meilleur moyen de prévenir de telles catastrophes consiste � soumettre toutes les activités économiques � une assurance obligatoire. Les compagnies d’assurance, qui sont peu enclines � débourser de vastes sommes, obligeront les entreprises qui sont assurées chez elles � faire preuve de davantage de prudence. Le débat préliminaire a montré qu’il ne s’agissait pas seulement d’un régime technique incontesté. Les catastrophes pétrolières et nucléaires sont exemptées parce que les régimes internationaux sont insuffisants. La Droite prétend qu’il n’est pas courant d’imposer des assurances obligatoires et que leur prix serait prohibitif sans parler de la bureaucratie démesurée qui en résulterait. Une autre solution consisterait � ne faire payer personne pour le nettoyage et la remise en état dans le cas de catastrophes environnementales ou de faire en sorte que cela soit payé par le biais de l’imposition. Je soutiendrai toutes les tentatives visant � renforcer la présente directive."@fr6
"Il principio “chi inquina paga” è attualmente in larga parte accettato. Viene tuttavia da chiedersi se esso implica che chi possiede molto denaro può causare un elevato livello di inquinamento. Inoltre, cosa accade se il colpevole non può pagare, o se non si trova il responsabile, o se tutto viene effettuato in base alle norme in materia di autorizzazione? Finché l’economia sarà considerata più importante dell’ambiente, si ricercheranno sempre circostanze attenuanti ed eccezioni. Occorre fare di più per rendere praticamente impossibili disastri che coinvolgono petroliere in mare e centrali nucleari; tuttavia, se tali disastri si verificano comunque, i danni sono enormi. Nella situazione attuale, l’assicurazione obbligatoria per tutte le attività economiche è l’arma più importante di cui si dispone per prevenire disastri di questo tipo. Le compagnie di assicurazione, alle quali non piace sborsare molto denaro, costringeranno le imprese assicurate presso di loro a diventare più sicure. Dal dibattito preliminare è emerso che non si tratta solo di un regime tecnico indiscusso. I disastri in cui sono coinvolte petroliere e centrali nucleari sono esentati a causa di regimi internazionali insufficienti. La destra dice che l’assicurazione obbligatoria non è una prassi abituale, i suoi costi diventeranno proibitivi e creerà eccessiva burocrazia. L’alternativa sarebbe che nessuno pagherebbe per ripulire e ripristinare la situazione in caso di disastri ambientali, o che a pagare sarebbero i contribuenti. Sostengo tutti i tentativi di inasprire la direttiva in esame."@it9
".
The ‘polluter pays’ principle is currently widely accepted. Does that imply, however, that those with a great deal of money are allowed to cause a great deal of pollution? Furthermore, what happens if the culprit is unable to pay, or if the perpetrator is not found, or if everything is carried out according to the rules on authorisation? For such time as the economy continues to be considered more important than the environment, mitigating circumstances and exceptions will always be sought. More must be done to render disasters involving oil tankers at sea and involving nuclear power stations practically impossible, but if such disasters occur nevertheless, the damage is vast. In the current situation, compulsory insurance for all economic activities is the most important weapon for preventing such disasters. The insurance companies, which do not like paying out large sums, will force the companies insured with them to become safer. It emerged from the preliminary debate that it is not just a case of an undisputed technical regime. Disasters involving oil and those involving nuclear power are exempted owing to insufficient international regimes. The right wing is saying that compulsory insurance is not customary practice, will become prohibitively expensive, and gives rise to excessive bureaucracy. The alternative would be that no one would pay for cleaning up and restoration in the event of environmental disasters, or that this would be paid for out of taxes. I support all attempts to tighten up this Directive."@lv10
"O princípio do "poluidor-pagador" é, hoje em dia, amplamente aceite. No entanto, será que isso implica também que aqueles que têm muito dinheiro podem causar muita poluição? Além disso, o que acontece se o culpado não tiver possibilidade de pagar, se o autor não for encontrado, ou se tudo for feito de acordo com as normas da autorização? Enquanto a economia continuar a ser considerada mais importante do que o ambiente, serão sempre procuradas excepções e circunstâncias atenuantes. É preciso fazer mais no sentido de evitar quase totalmente os desastres com petroleiros no mar e com centrais nucleares, mas se, apesar de tudo, eles ocorrerem, os danos são enormes. Na situação actual, um seguro obrigatório para todas as actividades económicas é a arma mais importante para prevenir tais desastres. As seguradoras, que não gostam de desembolsar montantes elevados, obrigarão as empresas suas seguradas a tornarem-se mais seguras. Durante o debate preliminar, revelou-se que a questão não reside apenas no facto de se tratar de um regime técnico incontroverso. Os acidentes que envolvem petróleo e energia nuclear são isentados devido à insuficiência de regimes internacionais. A ala direita diz que um seguro obrigatório não é uma prática habitual, que se tornará proibitivamente caro e que gerará uma burocracia excessiva. Assim, as alternativas seriam que, em caso de desastres ambientais, ninguém pagasse pela limpeza e pela recuperação dos danos, ou que isso fosse pago com o dinheiro dos impostos. Todas as tentativas tendentes a tornar esta directiva mais rígida merecem o meu apoio."@pt11
".
Principen om att förorenaren betalar är nu allmänt accepterad. Innebär då detta att personer med gott om pengar skall få lov att orsaka stora föroreningar? Och vad händer om den skyldige inte kan betala eller inte kan hittas eller om allt sker i enlighet med tillståndsbestämmelserna? Så länge ekonomin fortsätter att betraktas som viktigare än miljön kommer förmildrande omständigheter och undantag alltid att eftersträvas. Mer måste göras för att förhindra att katastrofer med oljetankfartyg till havs eller kärnkraftsolyckor inträffar i praktiken, men om sådana katastrofer ändå sker blir skadorna omfattande. I dagsläget är obligatorisk försäkring för all ekonomisk verksamhet det viktigaste vapnet för att förebygga sådana katastrofer. Försäkringsbolagen, som inte tycker om stora utbetalningar, kommer att tvinga de försäkrade företagen att förbättra säkerheten. Av den preliminära debatten framgick att det inte bara handlar om ett renodlat tekniskt system. Oljekatastrofer och kärnkraftsolyckor är undantagna eftersom de internationella ordningarna är otillräckliga. Högern säger att obligatorisk försäkring inte är praxis, att det kommer att bli oöverstigligt dyrt och leda till onödig byråkrati. Alternativet skulle vara att ingen betalar för sanering och återställande vid miljökatastrofer eller att detta betalas med skattepengar. Jag stöder alla ansträngningar för att skärpa detta direktiv."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples