Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-12-16-Speech-2-030"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20031216.1.2-030"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, prácticamente todos los grupos parlamentarios y -según parece- todos los Estados miembros manifiestan querer un nuevo marco legal para la Unión que tome la forma de una Constitución. El trabajo de muchos meses y muchas personas ha dado como resultado una propuesta con la que la gran mayoría parece estar de acuerdo. Los buenos oficios de la Presidencia italiana han permitido además que durante el fin de semana se sumara al acuerdo algo muy importante, como es el establecimiento de una doctrina de defensa europea. Todo ese patrimonio o acervo, producto de la negociación -como ha dicho el Sr. Berlusconi-, hay que rescatarlo y consolidarlo como un texto aprobado. ¿Dónde está, por lo tanto, el origen del fracaso?
A mi juicio, el fracaso nace de una propuesta de reforma institucional que el Presidente de la Convención se sacó de la manga en el último momento, que no fue suficientemente debatida, ni mucho menos consensuada en el seno de la Convención. Por lo visto, en Bruselas, seis meses no han sido tiempo suficiente para madurar un compromiso. No es un drama. Hay que recordar que de las cinco anteriores Conferencias Intergubernamentales que negociaron reformas de los Tratados, sólo una finalizó en el semestre en que se inició. La Presidencia irlandesa simplemente debe seguir el trabajo allí donde lo dejó la Presidencia italiana.
Lo que a mi juicio, señor Presidente, hay que descartar es lo siguiente: primero, la peregrina idea de aplazar el debate hasta después de las elecciones europeas; segundo, la pretensión de que lo que me interesa es europeísta y lo que no me interesa es antieuropeo; tercero, la elucubración de dividir Europa incluso antes de su propia ampliación; y cuarto, las recriminaciones que no llevan a ninguna parte a nadie salvo, naturalmente, a algunos -como el Presidente del Grupo Parlamentario del Partido Socialista Europeo- que no ven más culpable que el Gobierno de su país, haga lo que haga y pase lo que pase. Yo creo que la única frase que sabe en italiano es aquella de
. Con esa forma de hacer oposición nacional en el Parlamento Europeo después se extrañará de que pierda una elección tras otra. Naturalmente, el culpable es el elector.
De todas maneras, ahora la responsabilidad es de todos. Señor Presidente, hay que mantener la CIG abierta, hay que contribuir al diálogo y al compromiso al que todos aspiramos. Ojalá que lo logremos antes del próximo 13 de junio."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, praktisk talt alle parlamentsgrupperne og - tilsyneladende - alle medlemsstaterne hævder, at de ønsker et nyt retsgrundlag for EU i form af en forfatning. Mange menneskers arbejde i de sidste mange måneder har resulteret i et forslag, som et stort flertal tilsyneladende kan støtte. Ydermere har det italienske formandskabs store indsats i løbet af weekenden givet os mulighed for at tilføje noget meget væsentligt til aftalen, og det er udarbejdelsen af en europæisk forsvarsdoktrin. Dette resultat, som er frugten af forhandlingerne - som hr. Berlusconi har udtalt - skal fremdrages og samles som en godkendt tekst. Men hvad er så årsagen til denne fiasko?
Jeg mener, at fiaskoen er resultatet af forslaget om en institutionel reform, som formanden for konventet fremsatte i sidste øjeblik, som ikke er drøftet i tilstrækkelig grad, og som der bestemt ikke er enighed om inden for konventet. Seks måneder i Bruxelles har tilsyneladende ikke været nok til at udarbejde et kompromis. Det er ikke en stor tragedie. Vi skal huske, at kun én af de fem tidligere regeringskonferencer, hvorunder der blev forhandlet reformer af traktaten, sluttede inden for seks måneder. Det irske formandskab må ganske enkelt fortsætte, hvor det italienske formandskab slap.
Hr. formand, jeg mener, at følgende skal lades ude af betragtning. For det første er det absurd at udsætte forhandlingen til efter de europæiske valg. For det andet mener jeg, at vi skal fokusere på proeuropæiske og ikke antieuropæiske holdninger. For det tredje er det tåbeligt at tale om at opdele Europa, endnu inden udvidelsen har fundet sted, og for det fjerde fører gensidige beskyldninger ikke til noget, undtagen for enkelte personer - som f.eks. formanden for De Europæiske Socialdemokraters Gruppe - der mener, at deres landes regeringer altid bærer skylden, uanset hvad de gør, og hvad der sker. Jeg har ham mistænkt for kun at kende én frase på italiensk, nemlig
(det regner - det er regeringens skyld). Han ynder at indtage denne nationale oppositionsholdning i Europa-Parlamentet og bliver derefter overrasket over, at han taber valg efter valg. Det er naturligvis vælgernes skyld.
Vi har under alle omstændigheder alle et ansvar. Hr. formand, regeringskonferencen skal fortsætte, vi skal bidrage til at skabe dialog og finde det engagement, som vi alle stræber efter. Lad os håbe, at vi opnår det inden 13. juni."@da1
"Herr Präsident, praktisch alle Fraktionen des Parlaments und – wie es scheint – alle Mitgliedstaaten bekunden, einen neuen Rechtsrahmen für die Union in Form einer Verfassung zu wollen. Im Ergebnis einer monatelangen Arbeit vieler Menschen ist ein Vorschlag entstanden, mit dem die große Mehrheit offensichtlich einverstanden ist. Die gute Arbeit der italienischen Präsidentschaft hat es uns zudem ermöglicht, am Wochenende noch einen sehr wichtigen Punkt in das Abkommen aufzunehmen, nämlich die Schaffung einer europäischen Verteidigungsdoktrin. Dieser ganze Besitzstand, der das Ergebnis der Verhandlungen ist, muss – wie Herr Berlusconi sagte – als angenommener Text eingelöst und konsolidiert werden. Was hat dann zu diesem Misserfolg geführt?
Meines Erachtens wurde das Scheitern durch einen Vorschlag zur institutionellen Reform ausgelöst, den der Präsident des Konvents in letzter Minute aus dem Ärmel zog, der nicht genügend diskutiert wurde, geschweige denn, dass es dazu einen Konsens innerhalb des Konvents gab. Offenbar sind in Brüssel sechs Monate keine ausreichende Zeit gewesen, um einen Kompromiss zum Reifen zu bringen. Das ist kein Drama. Es sein daran erinnert, dass von den fünf vorangegangenen Regierungskonferenzen, bei denen Reformen der Verträge verhandelt wurden, nur eine in dem Halbjahr abgeschlossen wurde, in dem sie begonnen hatte. Die irische Präsidentschaft muss einfach die Arbeit dort fortsetzen, wo die italienische Präsidentschaft aufgehört hat.
Was meiner Meinung nach ausgeschlossen werden muss, Herr Präsident, ist Folgendes: erstens die absurde Idee, die Debatte bis nach den Europawahlen aufzuschieben; zweitens der Anspruch, was mich interessiert, ist proeuropäisch, und was mich nicht interessiert, ist antieuropäisch; drittens die unsinnige Vorstellung, Europa noch vor der Erweiterung zu spalten; und viertens die Anschuldigungen, die niemandem nützen, außer natürlich einigen – wie dem Vorsitzenden der Fraktion der Sozialdemokratischen Partei Europas –, die keinen anderen Schuldigen finden als die Regierung ihres Landes, egal was diese macht und egal was passiert. Ich glaube, der einzige Ausdruck, den er auf Italienisch kennt, ist
(Es regnet – verfluchte Regierung). Er schwelgt in einer so gearteten nationalen Opposition im Europäischen Parlament und wundert sich dann, dass er eine Wahl nach der anderen verliert. Es muss wohl am Wähler liegen.
Auf jeden Fall liegt die Verantwortung jetzt bei allen. Herr Präsident, wir müssen die Regierungskonferenz offen halten, wir müssen unseren Beitrag zum Dialog und zu unserer Aufgabe leisten. Beten wir, dass wir es bis zum 13. Juni schaffen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, πρακτικά όλες οι κοινοβουλευτικές ομάδες και –όπως φαίνεται– όλα τα κράτη μέλη υποστηρίζουν ότι επιθυμούν ένα νέο νομικό πλαίσιο για την Ένωση με την μορφή ενός Συντάγματος. Η εργασία πολλών ατόμων για πολλούς μήνες είχε ως αποτέλεσμα μια πρόταση με την οποία η μεγάλη πλειοψηφία φαίνεται ότι συμφωνεί. Το καλό έργο της ιταλικής Προεδρίας μάς επέτρεψε επιπλέον να προσθέσουμε κατά τη διάρκεια του σαββατοκύριακου κάτι πολύ σημαντικό στη συμφωνία, τη θέσπιση ενός ευρωπαϊκού αμυντικού δόγματος. Όλο αυτό το κεκτημένο, το προϊόν της διαπραγμάτευσης –όπως είπε ο κ. Μπερλουσκόνι– πρέπει να ανακτηθεί και να εδραιωθεί με ένα εγκεκριμένο κείμενο. Πού οφείλεται επομένως αυτή η αποτυχία;
Πιστεύω ότι η αποτυχία οφείλεται σε μια πρόταση θεσμικής μεταρρύθμισης που παρουσίασε ο Πρόεδρος της Συνέλευσης την τελευταία στιγμή, η οποία δεν συζητήθηκε αρκετά, και στην οποία δεν υπήρχε σίγουρα συναίνεση στο πλαίσιο της Συνέλευσης. Προφανώς, στις Βρυξέλλες, έξι μήνες δεν ήταν αρκετοί για να επιτευχθεί συμβιβασμός. Αυτό δεν είναι μεγάλη τραγωδία. Πρέπει να θυμόμαστε ότι από τις πέντε προηγούμενες Διακυβερνητικές Διασκέψεις που διαπραγματεύτηκαν μεταρρυθμίσεις των Συνθηκών, μόνο μία ολοκληρώθηκε μέσα στο ίδιο εξάμηνο στο οποίο είχε αρχίσει. Η ιρλανδική Προεδρία πρέπει απλώς να συνεχίσει τις εργασίες από το σημείο στο οποίο σταμάτησε η ιταλική Προεδρία.
Αυτά που πιστεύω ότι πρέπει να απορριφθούν, κύριε Πρόεδρε, είναι τα ακόλουθα: πρώτον, η παράλογη ιδέα να αναβληθεί αυτή η συζήτηση μετά τις ευρωπαϊκές εκλογές· δεύτερον, η άποψη ότι αυτό που με ενδιαφέρει είναι το ευρωπαϊκό, και αυτό που δεν με ενδιαφέρει είναι το αντιευρωπαϊκό· τρίτον, η ανοησία να διαιρεθεί η Ευρώπη πριν ακόμη διευρυνθεί· και τέταρτον, οι αλληλοκατηγορίες που δεν οδηγούν πουθενά κανέναν, εκτός από ορισμένους ανθρώπους, φυσικά –όπως τον πρόεδρο της κοινοβουλευτικής ομάδας του Κόμματος των Ευρωπαίων Σοσιαλιστών– οι οποίοι πιστεύουν ότι η κυβέρνηση της χώρας τους είναι ο μοναδικός υπαίτιος, ό, τι και αν κάνει και ό, τι και αν συμβεί. Πιστεύω ότι μόνη φράση που γνωρίζει στα ιταλικά είναι Piove, porco governo
(βρέχει, αναθεματισμένη κυβέρνηση). Ενδίδει σε αυτού του είδους την εθνική αντιπολίτευση στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και έπειτα εκπλήσσεται που χάνει τις εκλογές τη μία μετά την άλλη. Φυσικά, φταίει το εκλογικό σώμα.
Εν πάση περιπτώσει, σήμερα έχουμε όλοι ευθύνη. Κύριε Πρόεδρε, πρέπει να διατηρήσουμε ανοιχτή τη Διακυβερνητική Διάσκεψη, πρέπει να συμβάλουμε στον διάλογο και στη δέσμευση που όλοι επιθυμούμε. Ας ευχηθούμε ότι θα το επιτύχουμε πριν από τις 13 Ιουνίου."@el8
"Mr President, practically all the parliamentary groups and – it appears – all the Member States claim to want a new legal framework for the Union in the form of a Constitution. Work by many people over many months has resulted in a proposal with which a great majority appear to be in agreement. The good work of the Italian Presidency has furthermore allowed us over the weekend to add something very important to the agreement, which is the establishment of a European defence doctrine. All of this acquis, the fruit of negotiation – as Mr Berlusconi has said – must be recovered and consolidated as an approved text. What then has led to this failure?
I believe that the failure stems from a proposed institutional reform which the President of the Convention came up with at the last moment, which was not debated sufficiently, and on which there was certainly no consensus within the Convention. Apparently in Brussels six months has not been enough time to complete a compromise. This is no great tragedy. We must remember that of the five previous Intergovernmental Conferences which negotiated reforms of the Treaties, only one ended within the six-month period in which it had begun. The Irish Presidency must simply carry on working where the Italian Presidency has left off.
What I believe should be ruled out, Mr President, is the following: firstly, the absurd idea of postponing this debate until after the European elections; secondly, the idea that what interests me is Europeanist and that what does not interest me is anti-European; thirdly, the nonsense of dividing Europe even before it has been enlarged; and fourthly, the recriminations which get us nowhere, except for some people, of course – such as the President of the Group of the Party of European Socialists – who believe that the government of their country is solely to blame, whatever it does and whatever happens. I believe that the only phrase he knows in Italian is
[it is raining – damned government]. He indulges in this type of national opposition in the European Parliament and is then surprised that he loses election after election. It must be the electorate’s fault, naturally.
In any event, we now all have responsibility. Mr President, we must keep the IGC open, we must contribute to dialogue and the commitment we all aspire to. Let us pray that we achieve it before 13 June."@en3
"Arvoisa puhemies, käytännöllisesti kaikki poliittiset ryhmät ja – näyttää siltä, että – kaikki jäsenvaltiot näyttävät haluavan unionille sellaista uutta oikeuskehystä, joka olisi laadittu perustuslain muodossa. Useita kuukausia ja useiden ihmisten työpanoksen vaatinut työ on johtanut ehdotukseen, josta suuri enemmistö näyttäisi olevan yhtä mieltä. Puheenjohtajavaltio Italian hyvän työn ansiosta mahdollistettiin lisäksi se, että viikon lopulla saavutetaan sopimuksen lisäksi jotain erittäin tärkeää, eli laaditaan eurooppalainen puolustusdoktriini. Kaikki nämä saavutukset, tai neuvottelujen tuotos, kuten puheenjohtaja� Berlusconi sanoi, on hyödynnettävä ja vahvistettava hyväksytyksi tekstiksi. Mistä tämä epäonnistuminen sitten johtuu?
Mielestäni epäonnistuminen johtuu toimielinuudistusta koskevasta ehdotuksesta, jonka valmistelukunnan puheenjohtaja veti hihastaan viime hetkellä, josta ei keskusteltu tarpeeksi ja josta valmistelukunta ei todellakaan päässyt yksimielisyyteen. Näin ollen kuusi kuukautta ei riittänyt Brysselille kompromissiin pääsyyn. Tämä ei ole vakava asia. On muistettava, että viidestä edellisestä hallitustenvälisestä konferenssista, joissa neuvoteltiin perussopimusten uudistamisesta, vain yksi saatiin päätökseen sen vuosipuoliskon kuluessa, jonka aikana se aloitettiin. Puheenjohtajavaltio Irlannin on yksinkertaisesti jatkettava työtä siitä, mihin Italia puheenjohtajuuskaudellaan pääsi.
Arvoisa puhemies, mielestäni seuraavista asioista on luovuttava: ensinnäkin älyttömästä ajatuksesta siirtää keskustelu Euroopan parlamentin vaalien jälkeiseen aikaan; toiseksi käsityksestä, jonka mukaan se, mikä kiinnostaa minua, on eurooppalaista ja se, mikä ei kiinnosta minua, on antieurooppalaista; kolmanneksi, Euroopan jakamista jopa ennen sen laajentumista koskevasta roskapuheesta; ja neljänneksi, vastasyytöksistä, jotka eivät johda ketään mihinkään lukuun ottamatta luonnollisesti joitakin henkilöitä, kuten Euroopan sosiaalidemokraattisen puolueen ryhmän puheenjohtajaa, jonka mukaan hänen maansa hallitus on ainoa syyllinen teki se mitä tahansa ja tapahtui mitä tahansa. Luulen, että ainoa italiankielinen lause, jonka hän osaa, on
(sataa – pahuksen hallitus). Hän harjoittaa tämänkaltaista kansallista oppositiopolitiikkaa Euroopan parlamentissa ja ihmettelee myöhemmin, miksi hän häviää vaalit toisensa jälkeen. Luonnollisesti syyllinen on äänestäjä.
Joka tapauksessa vastuu kuuluu nyt meille kaikille. Arvoisa puhemies, hallitustenvälinen konferenssi on pidettävä käynnissä ja meidän on edistettävä vuoropuhelua sekä meidän kaikkien antaman sitoumuksen noudattamista. Toivottavasti onnistumme siinä ennen 13.� kesäkuuta."@fi5
"Monsieur le Président, presque tous les groupes parlementaires et - semble-t-il - tous les États membres déclarent vouloir un nouveau cadre juridique pour l’Union sous la forme d’une Constitution. Le travail de nombreuses personnes durant de nombreux mois s’est traduit par une proposition qu’une grande majorité semble accepter. Le bon travail de la présidence italienne nous a, en outre, permis d’ajouter un élément essentiel à cet accord ce week-end: l’établissement d’une doctrine de défense européenne. Tout cet acquis, le fruit de négociations - comme l’a dit M. Berlusconi - doit être repris et consolidé en tant que texte adopté. Comment en sommes-nous alors arrivés à cet échec?
Je crois que l’échec provient d’une proposition de réforme institutionnelle que le président de la Convention a sortie au dernier moment, qui n’avait pas été suffisamment débattue et sur laquelle il n’existait certainement aucun consensus au sein de la Convention. Apparemment, à Bruxelles, six mois se sont avérés insuffisants pour arriver à un compromis. Ce n’est pas une catastrophe. Nous devons nous rappeler que, sur les cinq Conférences intergouvernementales précédentes qui avaient négocié des réformes des Traités, une seule s’est achevée six mois après avoir commencé. La présidence irlandaise doit simplement reprendre le travail là où la présidence italienne l’a laissé.
Monsieur le Président, je crois par contre qu’il faudrait écarter les éléments suivants: premièrement, l’idée absurde de reporter ce débat après les élections européennes; deuxièmement, l’idée selon laquelle ce qui m’intéresse est pro-européen et ce qui ne m’intéresse pas est anti-européen; troisièmement, l’absurdité de diviser l’Europe avant même son élargissement; et quatrièmement, les récriminations qui ne nous mènent nulle part, à l’exception de quelques personnes, bien entendu - comme le président du groupe du parti socialiste européen - qui croient que le gouvernement de leur pays est le seul à blâmer, quoi qu’il fasse et quoi qu’il arrive. Je crois que la seule phrase qu’il connaît en italien est
[il pleut, maudit gouvernement]. Il se laisse aller à ce type d’opposition nationale au sein du Parlement européen et est ensuite surpris de perdre élection après élection. Ce doit être la faute des électeurs, naturellement.
Quoi qu’il en soit, nous sommes tous responsables à présent. Monsieur le Président, nous devons garder la CIG ouverte, nous devons contribuer au dialogue et à l’engagement auquel nous aspirons tous. Prions pour que nous y parvenions avant le 13 juin."@fr6
"Signor Presidente, praticamente tutti i gruppi parlamentari e, a quanto pare, tutti gli Stati membri affermano di volere un nuovo quadro giuridico per l’Unione nella forma di una Costituzione. Dal lavoro di molti mesi e di molte persone è scaturita una proposta su cui la grande maggioranza sembra essere d’accordo. L’ottimo lavoro della Presidenza italiana ha inoltre permesso che, nel fine settimana, all’accordo andasse ad aggiungersi un elemento molto importante, ovvero la creazione di una dottrina di difesa europea. Tutto questo patrimonio o
frutto dei negoziati – come ha detto il Presidente Berlusconi –, va recuperato e consolidato come un testo approvato. Dove va rintracciata, dunque, la causa del fallimento?
A mio avviso, il fallimento è stato causato da una proposta di riforma istituzionale che il Presidente della Convenzione ha tirato fuori all’ultimo minuto, che non è stata sufficientemente dibattuta e che di certo non ha raccolto alcun consenso in seno alla Convenzione. Da quanto abbiamo constatato, a Bruxelles, sei mesi non sono bastati per giungere a un compromesso. Questo, però, non è un dramma. Dobbiamo ricordare che, delle cinque precedenti Conferenze intergovernative in cui si sono tenuti negoziati per la riforma dei Trattati, solo una è terminata nello stesso semestre in cui era iniziata. La Presidenza irlandese non deve far altro che riprendere i lavori dal punto in cui li ha lasciati la Presidenza italiana.
Le ipotesi che a mio parere, signor Presidente, sono assolutamente da scartare sono queste: in primo luogo, l’assurda idea di rimandare il dibattito dopo le elezioni europee; in secondo luogo, la pretesa secondo cui ciò che m’interessa è europeista e ciò che non m’interessa è antieuropeo; in terzo luogo, il paradosso di dividere l’Europa addirittura prima del suo allargamento; infine, le recriminazioni che non portano nessuno da nessuna parte tranne, ovviamente, alcuni – come il presidente del gruppo parlamentare del Partito del socialismo europeo – che pensano che il governo del loro paese vada soltanto criticato, qualsiasi cosa faccia e qualunque cosa succeda. Credo che l’unica frase a lui nota in italiano sia: “Piove, governo ladro”. Continua a fare opposizione nazionale in seno al Parlamento europeo e poi si stupisce se perde un’elezione dopo l’altra. Ovviamente, la colpa è dell’elettorato.
Ad ogni modo, ora tutti siamo responsabili. Signor Presidente, occorre mantenere la CIG aperta e contribuire al dialogo e al compromesso cui tutti aspiriamo. Mi auguro che lo raggiungeremo entro il prossimo 13 giugno."@it9
"Mr President, practically all the parliamentary groups and – it appears – all the Member States claim to want a new legal framework for the Union in the form of a Constitution. Work by many people over many months has resulted in a proposal with which a great majority appear to be in agreement. The good work of the Italian Presidency has furthermore allowed us over the weekend to add something very important to the agreement, which is the establishment of a European defence doctrine. All of this acquis, the fruit of negotiation – as Mr Berlusconi has said – must be recovered and consolidated as an approved text. What then has led to this failure?
I believe that the failure stems from a proposed institutional reform which the President of the Convention came up with at the last moment, which was not debated sufficiently, and on which there was certainly no consensus within the Convention. Apparently in Brussels six months has not been enough time to complete a compromise. This is no great tragedy. We must remember that of the five previous Intergovernmental Conferences which negotiated reforms of the Treaties, only one ended within the six-month period in which it had begun. The Irish Presidency must simply carry on working where the Italian Presidency has left off.
What I believe should be ruled out, Mr President, is the following: firstly, the absurd idea of postponing this debate until after the European elections; secondly, the idea that what interests me is Europeanist and that what does not interest me is anti-European; thirdly, the nonsense of dividing Europe even before it has been enlarged; and fourthly, the recriminations which get us nowhere, except for some people, of course – such as the President of the Group of the Party of European Socialists – who believe that the government of their country is solely to blame, whatever it does and whatever happens. I believe that the only phrase he knows in Italian is
[it is raining – damned government]. He indulges in this type of national opposition in the European Parliament and is then surprised that he loses election after election. It must be the electorate’s fault, naturally.
In any event, we now all have responsibility. Mr President, we must keep the IGC open, we must contribute to dialogue and the commitment we all aspire to. Let us pray that we achieve it before 13 June."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, zo goed als alle fracties en kennelijk ook alle lidstaten pleiten voor een nieuw juridisch kader voor de Unie in de vorm van een grondwet. Het maandenlange werk van al even zoveel mensen is uitgemond in een voorstel waarmee de overgrote meerderheid van de betrokkenen akkoord lijkt te kunnen gaan. Dankzij de inspanningen van het Italiaanse voorzitterschap is er tijdens het weekend nog meer overeenstemming bereikt, namelijk over de ontwikkeling van een Europese defensiedoctrine. Het lijdt geen twijfel dat al deze verworvenheden, die samen het acquis vormen en het resultaat zijn van het onderhandelingsproces - zoals de heer Berlusconi terecht heeft gesignaleerd -, verankerd moeten worden in een voor iedereen aanvaardbare tekst. Waarom dan deze mislukking?
Mijns inziens is het grondwetsontwerp op een fiasco uitgelopen omdat de voorzitter van de Conventie op het laatste moment een voorstel voor een institutionele hervorming uit zijn mouw heeft geschud waarover in het kader van de Conventie nauwelijks gediscussieerd is, laat staan dat er een consensus is bereikt. Kennelijk was de termijn van zes maanden voor Brussel te kort om tot een vergelijk te komen. Dat is geen drama. Ik herinner u eraan dat slechts een van de vijf vorige Intergouvernementele Conferenties binnen het half jaar is afgerond. Het Ierse voorzitterschap moet de werkzaamheden van het Italiaanse voorzitterschap eenvoudigweg voortzetten.
Anderzijds moeten wij definitief afstappen van de volgende absurde ideeën en handelwijzen, mijnheer de Voorzitter: ten eerste, het voorstel om het debat uit te stellen tot na de Europese verkiezingen; ten tweede, de overtuiging dat de eigen claims en belangen pro-Europees zijn en al de rest anti-Europees; ten derde, de suggestie om Europa te verdelen nog voordat de uitbreiding heeft plaatsgevonden; en ten vierde, de verwijten, die nergens toe leiden behalve voor mensen zoals de voorzitter van de Fractie van de Europese Sociaal-democraten, volgens wie er maar één schuldige is, de Spaanse regering, wat die ook doet of wat er ook gebeurt. Ik denk dat hij in het Italiaans maar één zin kent:
. Hij voert oppositie tegen de nationale regering vanuit het Europees Parlement. En dan verwondert het hem dat hij de ene verkiezing na de andere verliest. Maar dat is natuurlijk de schuld van de kiezer.
Hoe het ook zij, op dit moment dragen wij allemaal een stuk verantwoordelijkheid. Mijnheer de Voorzitter, het is van essentieel belang dat de Intergouvernementele Conferentie wordt voortgezet en dat wij allen bijdragen aan het overleg met het oog op de definitieve verwezenlijking van het lang verhoopte compromis. Hopelijk slagen wij daarin vóór 13 juni aanstaande."@nl2
"Senhor Presidente, praticamente todos os grupos parlamentares e - segundo tudo indica - todos os Estados-Membros manifestam querer um novo quadro jurídico para a União na forma de uma Constituição. O trabalho de muitas pessoas ao longo de muitos meses resultou numa proposta com a qual a grande maioria parece estar de acordo. As diligências da Presidência italiana permitiram ainda que durante o fim-de-semana se juntasse algo muito importante ao acordo, isto é, o estabelecimento de uma doutrina de defesa europeia. Todo este acervo, resultado da negociação - como afirmou o Senhor Presidente Berlusconi -, deve ser resgatado e consolidado como um texto aprovado. O que levou, então, ao fracasso?
Em meu entender, o fracasso nasce de uma proposta de reforma institucional que o Presidente da Convenção tirou da manga no último momento, que não foi suficientemente debatida, e sobre a qual não houve consenso certamente no seio da Convenção. Aparentemente, em Bruxelas, seis meses não foram suficientes para amadurecer um compromisso. Não é um drama. Recorde-se que das cinco anteriores Conferências Intergovernamentais que negociaram reformas dos Tratados, só uma finalizou no semestre em que se iniciou. A Presidência irlandesa deve simplesmente prosseguir o trabalho a partir de onde a Presidência italiana o deixou.
O que, em meu entender, Senhor Presidente, é preciso abandonar é: primeiro, a ideia absurda de adiar o debate para depois das eleições europeias; segundo, a ideia de que o que me interessa é europeísta e o que não me interessa é anti-europeu; terceiro, o dislate de dividir a Europa inclusivamente antes do alargamento; e quarto, as recriminações que não nos levam a lado nenhum, excepto, naturalmente, alguns - como o Presidente do Grupo do Partido dos Socialistas Europeus - que pensam que o governo do seu país é o único culpado, faça o que fizer e aconteça o que acontecer. Penso que a única frase que sabe em italiano é "
" [Está a chover - raios partam o governo!]. Permite-se este tipo de oposição nacional no Parlamento Europeu, e admira-se depois de perder eleição atrás de eleição. Deve ser culpa do eleitorado.
De todas as formas, agora todos têm responsabilidade. Senhor Presidente, é preciso manter a CIG aberta, temos de contribuir para o diálogo e para o compromisso a que todos aspiramos. Esperemos consegui-lo até ao próximo dia 13 de Junho."@pt11
"Herr talman! Praktiskt taget alla parlamentets grupper och – förefaller det – alla medlemsstater gör anspråk på att vilja ha ett nytt rättsligt ramverk för unionen i form av en konstitution. Många människors arbete under många månader har resulterat i ett förslag som en stor majoritet förefaller ha enats om. Det italienska ordförandeskapets utmärkta arbete har vidare under veckoslutet tillåtit oss att lägga till något mycket viktigt till överenskommelsen, nämligen inrättandet av en europeisk försvarsdoktrin. Allt i detta regelverk, frukten av förhandlingarna – som Silvio Berlusconi sade – måste räddas och konsolideras som en godkänd text. Vad är det då som har lett till detta misslyckande?
Jag tror att misslyckandet beror på den institutionella reform som konventets ordförande föreslog i sista ögonblicket, vilken inte diskuterades tillräckligt utförligt, och om vilken det säkert inte fanns något samförstånd inom konventet. I Bryssel hade sex månader uppenbarligen inte varit tillräckligt för att färdigställa en kompromiss. Det är ingen stor tragedi. Vi måste komma ihåg att av de fem tidigare regeringskonferenserna där man förhandlade om reformering av fördragen så slutfördes bara en inom sex månader. Ordförandelandet Irland måste helt enkelt fortsätta att arbeta där Italien slutade.
Herr talman! Jag tror att följande måste avfärdas: för det första den absurda idén att skjuta upp denna debatt till efter valet till Europaparlamentet; för det andra idén att det som intresserar mig är proeuropeiskt och det som inte intresserar mig är antieuropeiskt; för det tredje tramset att dela upp Europa till och med innan utvidgningen har skett; och för det fjärde motanklagelserna som inte leder någonstans, utom naturligtvis för vissa personer – exempelvis ordföranden i Europeiska socialdemokratiska partiets grupp – som tror att allt är deras egen regerings fel, vad den än gör och vad som än sker. Jag tror att den enda fras han känner till på italienska är
(det regnar – fördömda regering). Han hänger sig åt denna typ av nationell opposition i Europaparlamentet, och sedan är han förvånad över att han förlorar val efter val. Det måste naturligtvis vara väljarkårens fel.
Hur som helst ligger nu ansvaret på oss alla. Herr talman! Vi måste hålla regeringskonferensen öppen; vi måste bidra till en dialog och det åtagande som vi alla strävar efter. Låt oss be om att vi uppnår det före den 13 juni."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Piove, porco governo"13,5,2,1,10,3,12,11,7,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples