Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-11-20-Speech-4-011"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20031120.1.4-011"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι συνάδελφοι, κατ’ αρχάς θα ήθελα να εκφράσω την ικανοποίησή μας για τη πρόταση της Επιτροπής που αφορά τη θέσπιση του εν λόγω προγράμματος, ·όπως και τη δικαίωσή μας, επιτρέψτε μου να πω, διότι από την πολιτική μας ομάδα ξεκίνησε η προσπάθεια, μέσω του προϋπολογισμού, να δοθεί η δυνατότητα χρηματοδότησης σε μια ποικιλία ευρωπαϊκών γυναικείων οργανώσεων. Έτσι, για μας, στόχος του παρόντος προγράμματος πρέπει να είναι η δυνατότητα το Ευρωπαϊκό Λόμπι Γυναικών να συνεχίσει τις εργασίες του και παράλληλα η δυνατότητα για άλλες γυναικείες οργανώσεις να λειτουργήσουν και να αναπτύξουν ολοκληρωμένες δραστηριότητες στο γενικό πλαίσιο της ισότητας ανδρών και γυναικών.
Για το λόγο αυτό, με τις τροπολογίες μας, ζητούμε να κατευθυνθεί η χρηματοδότηση όχι σε ειδικές ενέργειες που δεν μπορούν να διασφαλίσουν τη διάρκεια και την ποιότητα των προγραμμάτων και τη βιωσιμότητα των οργανώσεων, αλλά στη χρηματοδότηση της λειτουργίας τους, όπως γίνεται και για το Ευρωπαϊκό Λόμπι Γυναικών. Εξάλλου, δεν πρέπει να ξεχνάμε ότι ειδικές συγκεκριμένες ενέργειες, όπως προτείνεται στο σχέδιο της Επιτροπής, μπορούν να χρηματοδοτηθούν από άλλα προγράμματα ή στο πλαίσιο των κοινοτικών πολιτικών με τα ετήσια θέματα προτεραιότητας - ίσες αμοιβές, συνδυασμός επαγγελματικής και οικογενειακής ζωής, συμμετοχή στη λήψη αποφάσεων, αλλαγή στερεοτύπων και κάθε χρόνο υπάρχει αυτή η δυνατότητα για τις γυναικείες οργανώσεις.
Ως προς την περίοδο εφαρμογής του προγράμματος, μοιράζομαι την άποψή σας, κύριε Επίτροπε, ότι θα πρέπει να ισχύσει μέχρι το 2006, ακριβώς επειδή δεν μπορούμε να προβλέψουμε από τώρα τις ανάγκες, ιδιαίτερα μετά την είσοδο των νέων χωρών. Εξάλλου, είναι πιλοτικό πρόγραμμα και πρέπει να δούμε πώς θα προχωρήσει. Μετά την αξιολόγηση μπορούμε να συνεχίσουμε να το επεκτείνουμε.
Αναφορικά με την εφαρμογή της σταδιακής μείωσης 2,5% μετά από τρία χρόνια εφαρμογής του προγράμματος, δεν μπορώ να κατανοήσω πραγματικά τη λογική των εισηγητριών αυτής της τροπολογίας. Η Ευρωπαϊκή Επιτροπή ρητά εξαιρεί, βάσει των διατάξεων του Δημοσιονομικού Κανονισμού, από μια τέτοια σταδιακή μείωση όλες τις γυναικείες οργανώσεις που εντάσσονται σε αυτό το πρόγραμμα. Γιατί να το εφαρμόσουμε ειδικά για τις γυναικείες οργανώσεις πέραν του Ευρωπαϊκού Λόμπι Γυναικών; Τη στιγμή μάλιστα που το Ευρωπαϊκό Λόμπι Γυναικών έχει άλλα προτερήματα στο πλαίσιο της χρηματοδότησης. Αποτελεί μια διακριτική μεταχείριση των οργανώσεων, η οποία μάλιστα δεν ευσταθεί και βάσει του Κανονισμού.
Διακριτική μεταχείριση, κατά την άποψή μας, συνιστά και η πρόταση που υιοθετήθηκε από την Επιτροπή Δικαιωμάτων των Γυναικών για τη διαφοροποίηση του ποσοστού στη χρηματοδότηση των γυναικείων οργανώσεων. Δεν είναι δυνατόν να ζητάμε 90% συγχρηματοδότηση για έναν οργανισμό όπως το Λόμπι, το οποίο έχει προνομιακή μεταχείριση όπως επανέλαβα, π.χ. χρηματοδότηση λειτουργίας άνευ υποβολής προσκλήσεων ενδιαφέροντος, και να ζητάμε 80% από τις άλλες οργανώσεις που δεν έχουν μόνιμη χρηματοδότηση και επιλέγονται έπειτα από πρόσκληση ενδιαφέροντος.
Αναφορικά με τις τροπολογίες μας που έχουν σχέση με τη μεταφορά του Ευρωπαϊκού Λόμπι Γυναικών από τα άρθρα στο Παράρτημα, αυτό γίνεται για λόγους τεχνικούς μετά από πρόταση του Συμβουλίου, ακριβώς διότι πιστεύουμε ότι πρέπει να προσπαθήσουμε να υπάρχει μια ομοιόμορφη μορφή για όλα τα κοινοτικά προγράμματα που χρηματοδοτούν τη δράση Μη Κυβερνητικών Οργανώσεων. Και ακριβώς οι τροπολογίες μας επιδιώκουν να μας φέρουν πιο κοντά στην τελική συμφωνία.
Προσπαθήσαμε, κύριε Επίτροπε, με τις τροπολογίες μας να μην απομακρυνθούμε από τα κοινοτικά πρότυπα, ακριβώς για να επιταχύνουμε την άμεση εφαρμογή του προγράμματος, ενός προγράμματος όμως το οποίο δεν περιορίζει τη δράση των γυναικείων οργανώσεων σε συγκεκριμένους χώρους, σε συγκεκριμένες ομάδες, ούτε την κατευθύνει σε συγκεκριμένες φιλοσοφίες.
Κύριε Πρόεδρε, κύριε Επίτροπε, κυρίες και κύριοι συνάδελφοι, η κοινωνία εξελίσσεται. Τα πρότυπα αλλάζουν, οι επιδιώξεις των γυναικών εμπλουτίζονται και διευρύνονται διαρκώς. Σε μας εναπόκειται να αποδείξουμε ότι είμαστε ικανοί να διαχειριστούμε αυτή την ποικιλία και να δώσουμε την ευκαιρία στην κοινωνία μας και, κυρίως, στο έργο των γυναικών να εκφράσουν τον πλουραλισμό τους."@el8
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer, først vil jeg gerne udtrykke min tilfredshed med Kommissionens forslag om oprettelsen af det pågældende program, som også er en bekræftelse for os, hvis jeg må sige det sådan, da det var vores politiske gruppe, der iværksatte bestræbelserne på via budgettet at give mulighed for at støtte en række europæiske kvindeorganisationer. For os bør nærværende program således have til formål at give Den Europæiske Kvindelobby mulighed for at fortsætte sit arbejde og samtidig give andre kvindeorganisationer mulighed for at arbejde og udvikle integrerede aktiviteter, som vedrører kønnenes ligestilling generelt.
Derfor forsøger vi med vores ændringsforslag at bevirke, at støtten ikke rettes mod specifikke aktiviteter, som ikke sikrer programmernes kontinuitet og kvalitet og organisationernes overlevelse, men mod selve deres arbejde, som det er tilfældet med Den Europæiske Kvindelobby. Vi må heller ikke glemme, at specifikke, konkrete aktiviteter, sådan som Kommissionen foreslår, kan støttes via andre programmer eller inden for rammerne af EF-politikkerne med de årlige prioriterede spørgsmål - ligeløn, forening af arbejdsliv og familieliv, deltagelse i beslutningstagningen, ændring af stereotyp adfærd - hvert år har kvindeorganisationerne den mulighed.
Med hensyn til programmets varighed deler jeg Deres synspunkt, hr. kommissær, at det bør gælde frem til 2006, netop fordi vi på nuværende tidspunkt ikke kan forudse behovene, især ikke efter de nye landes optagelse. Desuden er det et pilotprogram, og vi er nødt til at se, hvordan det går. Efter evalueringen kan vi fortsætte med at forlænge det.
Hvad angår anvendelsen af nedtrapningssatsen på 2,4 % efter programmets tredje år, kan jeg ikke helt forstå den tankegang, der har fået ordførerne til at stille dette ændringsforslag. Europa-Kommissionen undtager klart alle kvindeorganisationer, der indgår i dette program, fra en sådan nedtrapning i henhold til bestemmelserne i finansforordningen. Hvorfor skulle vi anvende den især for andre kvindeorganisationer end Den Europæiske Kvindelobby? Navnlig når Den Europæiske Kvindelobby har andre fordele, hvad angår tilskud. Det er en forskelsbehandling af organisationerne, som ikke engang kan forsvares ud fra forordningen.
Efter vores opfattelse udgør det forslag, som Udvalget om Kvinders Rettigheder har medtaget om differentierede tilskudssatser for kvindeorganisationerne, også forskelsbehandling. Vi kan ikke kræve en samfinansiering på 90 % for en organisation som Kvindelobbyen, der som sagt har en fortrinsstilling, idet den f.eks. får driftstilskud uden at skulle indsende forslag, mens vi kræver en samfinansiering på 80 % for de andre organisationer, som ikke har noget fast tilskud og som udvælges på grundlag af indkaldelse af forslag.
Hvad angår vores ændringsforslag om overførsel af Den Europæiske Kvindelobby fra artiklerne til bilaget, er det af tekniske årsager efter forslag fra Rådet, netop fordi vi mener, at vi skal sørge for en ensartet form for alle de fællesskabsprogrammer, som giver tilskud til ikke-statslige organisationers arbejde. Og vores ændringsforslag har netop til formål at bringe os nærmere på en endelig aftale.
Hr. kommissær, vi forsøger med vores ændringsforslag at undgå at komme fra langt væk fra fællesskabsstandarden, så vi netop kan fremskynde programmets øjeblikkelige gennemførelse, men det skal være et program, som ikke begrænser kvindeorganisationernes arbejde til konkrete områder eller konkrete grupper og heller ikke styrer det i retning af en bestemt filosofi.
Hr. formand, hr. kommissær, mine damer og herrer, samfundet udvikler sig hele tiden. Standarder ændrer sig, kvindernes mål udvikles og udvides. Det er vores opgave at vise, at vi er i stand til at håndtere denne forskelligartethed og give samfundet, og navnlig kvindernes arbejde, mulighed for at give udtryk for denne pluralisme."@da1
"Herr Präsident, Herr Kommissar, verehrte Kolleginnen und Kollegen! Zunächst möchte ich unsere Befriedigung über den Vorschlag der Kommission zur Etablierung des betreffenden Programms und, wenn ich das so sagen darf, auch unsere Genugtuung darüber zum Ausdruck bringen, dass das Bemühen, über den Haushalt die Möglichkeit zu schaffen, einem breiten Spektrum an europäischen Frauenorganisationen Beihilfen zu gewähren, von unserer Fraktion ausgegangen ist. Deshalb muss unserer Meinung nach das Ziel des vorliegenden Programms darin bestehen, sowohl der Europäischen Frauenlobby zu ermöglichen, ihre Arbeit fortzusetzen, als auch anderen Frauenorganisationen zu gestatten, tätig zu werden und im allgemeinen Rahmen der Gleichstellung von Männern und Frauen integrierte Aktivitäten zu entfalten.
Aus diesem Grund fordern wir in unseren Änderungsanträgen, dass die Beihilfen nicht für spezifische Tätigkeiten, die weder die Kontinuität und den Standard der Programme, noch die Lebensfähigkeit der Organisationen gewährleisten können, sondern als Betriebskostenzuschüsse gezahlt werden, wie das auch bei der Europäischen Frauenlobby der Fall ist. Darüber hinaus ist nicht zu vergessen, dass, wie der Entwurf der Kommission vorschlägt, bestimmte spezifische Tätigkeiten durch andere Programme finanziert werden können bzw. diese Möglichkeit im Rahmen der Gemeinschaftspolitiken mit ihren Jahresprioritäten – gleiches Entgelt, Vereinbarkeit von Beruf und Familie, Beteiligung an Entscheidungsprozessen, Abbau von Klischees – für die Frauenorganisationen jedes Jahr besteht.
Hinsichtlich der Laufzeit des Programms teile ich Ihre Ansicht, Herr Kommissar, dass sie bis 2006 reichen muss, und zwar deswegen, weil wir nicht schon heute den künftigen Bedarf, vor allem nach dem Beitritt der neuen Mitgliedstaaten, voraussehen können. Außerdem handelt es sich um ein Pilotprogramm, und wir müssen sehen, wie es vorankommt. Nach der Halbzeitbewertung können wir es noch weiter ausbauen.
Was die Degressivität in Höhe von 2,5 % ab dem dritten Programmjahr betrifft, so kann ich die Logik der Berichterstatterinnen, die diesen Änderungsantrag eingebracht haben, wirklich nicht verstehen. Die Europäische Kommission nimmt auf der Grundlage der Haushaltsordnung alle an diesem Programm beteiligten Frauenorganisationen von der Degressivität aus. Warum sollten wir das anwenden, insbesondere im Hinblick auf die Frauenorganisationen, die nichts mit der Europäischen Frauenlobby zu tun haben? Zumal die Europäische Frauenlobby im Rahmen der Finanzierung andere Vorteile genießt. Dies stellt eine diskriminierende Behandlung der Organisationen dar, die auch auf der Basis der Haushaltsordnung nicht korrekt ist.
Eine Ungleichbehandlung ist meines Erachtens auch der vom Ausschuss für die Rechte der Frau und Chancengleichheit angenommene Vorschlag über die Staffelung der Finanzierungsquote der Frauenorganisationen. Wir können nicht für eine Organisation wie die Lobby, die, wie ich bereits erwähnt habe, beispielsweise im Falle der Betriebskostenzuschüsse ohne Aufforderung zur Einreichung von Vorschlägen eine privilegierte Behandlung erfährt, 90 % Kofinanzierung fordern und 80 % für andere Organisationen, die keine festen Beihilfen erhalten und nach Aufforderung zur Einreichung von Vorschlägen ausgewählt werden.
Unsere Änderungsanträge, die die Verlegung der Europäischen Frauenlobby von den Paragraphen in den Anhang betreffen, folgen aus technischen Gründen dem Vorschlag des Rats, eben weil wir uns unserer Auffassung nach darum bemühen müssen, für alle Gemeinschaftsprogramme, die die Tätigkeit von Nichtregierungsorganisationen finanzieren, eine einheitliche Form zu schaffen. Und unsere Änderungsanträge zielen konkret darauf ab, uns einer endgültigen Einigung näher zu bringen.
Wir haben uns bemüht, Herr Kommissar, unsere Änderungsanträge an den Gemeinschaftsstandards auszurichten, um speziell die sofortige Umsetzung des Programms zu gewährleisten, eines Programms, das die Tätigkeit der Frauenorganisationen weder auf bestimmte Räume und Gruppen begrenzt, noch sie auf eine spezifische Philosophie hin orientiert.
Herr Präsident, Herr Kommissar, verehrte Kollegen und Kolleginnen, die Gesellschaft entwickelt sich. Die Verhaltensmuster ändern sich, die Ambitionen der Frauen nehmen ständig zu. Es ist an uns zu beweisen, dass wir imstande sind, diesem breiten Spektrum gerecht zu werden und unserer Gesellschaft und vor allem den Frauen die Möglichkeit zu geben, ihren Pluralismus zu artikulieren."@de7
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I should like to start by expressing both our satisfaction with the Commission proposal establishing the programme in question and our vindication, if I may say so, because efforts to provide the facility for funding for a variety of European women's organisations through the budget started with our political group. Thus, for us, the objective of the present programme must be the facility for the European Women's Lobby to continue its work and, at the same time, the facility for other women's organisations to function and develop integrated activities within the general framework of equality between men and women.
That is why we are calling in our amendments for funding to be directed not at special actions which cannot guarantee the permanence or standard of the programmes or the viability of organisations, but at funding operations, as is the case with the European Women's Lobby. Besides, we should not forget that special, specific actions, as proposed in the Commission draft, can be funded under other programmes or within the framework of Community policies with the annual priorities – equal pay, reconciling work and family life, participation in decision-making, changing stereotypes – every year there is this facility for women's organisations.
As far as the period of application of the programme is concerned, I share your opinion, Commissioner, that it should apply until 2006, precisely because we cannot forecast requirements as of now, especially once the new countries join. Besides, it is a pilot programme and we need to see how it progresses. We can continue to extend it after the evaluation.
As regards the application of the gradual 2.5% reduction after three years in application of the programme, I really cannot understand the logic of the rapporteurs who proposed this amendment. The European Commission expressly exempts all women's organisations in this programme from any such gradual reduction on the basis of the provisions of the Financial Regulation. Why should we apply it, especially to women's organisations other than the European Women's Lobby? Especially at a time when the European Women's Lobby has other priorities within the framework of funding. It is discriminatory treatment of the organisations which does not even stand up on the basis of the Regulation.
We also consider the proposal adopted by the Committee on Women's Rights and Equal Opportunities to differentiate the percentage of funding for women's organisations to be discriminatory treatment. We cannot ask for 90% cofinancing for one organisation, such as the Lobby, which has preferential treatment, as I have said, such as funding for operations without submitting invitations for expressions of interest, and to ask for 80% from other organisations which do not have permanent funding and are selected following invitations for expressions of interest.
As regards our amendments to do with transferring the European Women's Lobby from the articles to the Annex, this is for technical reasons at the Council's suggestion, precisely because we believe that we need to try to achieve a uniform format for all Community programmes which fund action by non-governmental organisations. And the precise aim of our amendments is to bring us closer to a final agreement.
We are trying, Commissioner, with our amendments, to keep to Community standards, precisely in order to speed up the immediate application of the programme, a programme which, however, does not limit the action of women's organisations to specific areas or specific groups or direct it to specific philosophies.
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, society is developing. Standards are changing, women's aspirations are constantly becoming richer and broader. It is up to us to show that we are able to administer this variety and give our society and, more importantly, the job of women, the opportunity to express its pluralism."@en3
".
Señor Presidente, señor Comisario, Señorías, quiero comenzar expresando tanto nuestra satisfacción por la propuesta de la Comisión que establece el programa en cuestión, como nuestra reivindicación, si se me permite llamarla así, porque los esfuerzos por reunir los medios para subvencionar una serie de organizaciones de mujeres europeas con cargo al presupuesto, tuvieron su origen en nuestro Grupo político. Así, para nosotros el objetivo del programa actual ha de consistir en la posibilidad de que el Lobby Europeo de Mujeres prosiga su labor y, al mismo tiempo, en la facilidad de que otras organizaciones de mujeres funcionen y desarrollen actividades integradas dentro del contexto general de la igualdad entre hombres y mujeres.
Por eso abogamos en nuestra enmiendas por que las subvenciones no se asignen a acciones especiales, que no pueden garantizar la permanencia o la vida normal de los programas ni la viabilidad de las organizaciones, sino a la financiación del funcionamiento, como en el caso del Lobby Europeo de Mujeres. Además, no deberíamos olvidar que las acciones especiales y específicas, tal como contempla la propuesta de la Comisión, se pueden subvencionar en el contexto de otros programas o en el marco de las políticas comunitarias con las prioridades anuales –salario igual, conciliación de trabajo y vida familiar, participación en la toma de decisiones, modificación de estereotipos– todos los años que exista este mecanismo para las organizaciones de mujeres.
En lo que respecta al periodo de aplicación del programa, comparto su opinión, señor Comisario, de que debería tener vigencia hasta 2006, precisamente porque no podemos predecir ahora las necesidades, sobre todo cuando se haya producido la adhesión de los nuevos países. Además, se trata de un programa piloto y necesitamos constatar cómo evoluciona. Podemos proseguir ampliándolo tras la evaluación.
En cuanto a la aplicación de la degresividad gradual del 2,5% a partir del tercer año de la aplicación del programa, realmente no alcanzo a comprender la lógica de los ponentes que han planteado esta enmienda. La Comisión Europea exime de forma expresa a todas las organizaciones de mujeres en este programa de tal reducción gradual sobre la base de las disposiciones del Reglamento financiero. ¿Por qué habríamos de aplicarla, particularmente a cualquier organización de mujeres distinta del Lobby Europeo de Mujeres? Sobre todo en un momento en que el Lobby Europeo de Mujeres tiene otras prioridades dentro del contexto de la financiación. Es un trato discriminatorio para las organizaciones, que ni siquiera se sustenta sobre la base del Reglamento.
Igualmente consideramos discriminatoria la propuesta aprobada por la Comisión de Derechos de la Mujer e Igualdad de Oportunidades con vistas a diferenciar el porcentaje de financiación para las organizaciones de mujeres. No podemos pedir una cofinanciación del 90% para una organización como el Lobby, que goza de un trato preferente, según he manifestado, tal como la financiación de operaciones sin convocar manifestaciones de interés, y reclamar el 80% para otras organizaciones que no gozan de una financiación permanente y que se seleccionan sobre la base de las convocatorias de manifestaciones de interés.
En cuanto a nuestras enmiendas relacionadas con el traspaso del Lobby Europeo de Mujeres de los artículos al anexo, es debido a razones técnicas por sugerencia del Consejo, precisamente porque creemos que es necesario que intentemos lograr un formato uniforme para todos los programas comunitarios que financian actividades de organizaciones no gubernamentales. Y el objetivo concreto de nuestras enmiendas es aproximarnos a un acuerdo final.
Con nuestras enmiendas tratamos, señor Comisario, de cumplir las normas comunitarias, sobre todo para acelerar la aplicación inmediata del programa, un programa que, no obstante, no limita la acción de las organizaciones de mujeres a ámbitos o grupos específicos ni la abocan a filosofías concretas.
Señor Presidente, señor Comisario, Señorías, la sociedad está evolucionando. Las normas están cambiando, las aspiraciones de las mujeres se están haciendo incesantemente más ricas y más amplias. Nos corresponde a nosotras demostrar que somos capaces de administrar esta riqueza y de proporcionar a nuestra sociedad y, lo que es más importante, al papel de las mujeres, la oportunidad de expresar su pluralismo."@es12
".
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, haluan aluksi ilmaista tyytyväisyytemme siihen, että komissio teki ehdotuksen kyseisen ohjelman perustamiseksi ja piti puoliamme, jos saan ilmaista asian näin, käynnistämällä toimet rahoituksen järjestämiseksi talousarviosta useille eurooppalaisille naisjärjestöille meidän poliittisesta ryhmästämme. Näin ollen nykyisen ohjelman tavoite on mielestämme tarjota Naisten eurooppalaiselle eturyhmälle edellytykset jatkaa työtään ja samalla antaa muille naisjärjestöille mahdollisuus toimia ja kehittää yhdennettyjä toimia sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseksi.
Siksi vetoamme tarkistuksissamme sen puolesta, ettei rahoitusta suunnattaisi yksittäisiin toimiin, joilla ei voida taata ohjelmien jatkumista tai tasoa taikka organisaatioiden kannattavuutta, vaan toimintaan, kuten Naisten eurooppalaisen eturyhmän kohdalla. Emme myöskään saa unohtaa, että komission ehdotuksessa mainittuja yksittäisiä erityistoimia voidaan rahoittaa muista ohjelmista tai yhteisön toimien yhteydessä vuosittaisten painopisteiden – samapalkkaisuuden, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen, päätöksentekoon osallistumisen, kaavamaisten käsitysten muuttamisen – rinnalla. Naisjärjestöillä on joka vuosi mahdollisuus tähän rahoitukseen.
Arvoisa komission jäsen, olen kanssanne samaa mieltä ohjelman soveltamiskaudesta. Ohjelmaa olisi sovellettava vuoteen 2006 saakka, koska emme voi ennakoida tulevia edellytyksiä etenkään sitten, kun uudet valtiot liittyvät unioniin. Sitä paitsi kyseessä on pilottiohjelma, ja meidän on nähtävä, kuinka se etenee. Voimme jatkaa sen kestoa arvioinnin jälkeen.
En todellakaan käsitä niiden esittelijöiden logiikkaa, jotka ehdottivat tarkistuksessaan tuen asteittaista vähentämistä 2,5 prosentilla ohjelman kolmannesta toimintavuodesta eteenpäin. Euroopan komissio nimenomaan vapauttaa kaikki ohjelmaan kuuluvat naisjärjestöt tällaisesta tuen asteittaisesta vähentämisestä varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti. Miksi meidän olisi sovellettava kyseistä säännöstä etenkään muihin naisjärjestöihin kuin Naisten eurooppalaiseen eturyhmään? Se ei ole paikallaan varsinkaan nyt, kun Naisten eurooppalaisella eturyhmällä on rahoituksessaan muita painopistealoja. Tällainen olisi järjestöjen syrjivää kohtelua, jota ei voisi puolustaa edes varainhoitoasetuksen perusteella.
Mielestämme myös naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunnan ehdotus naisjärjestöille myönnettävistä erilaisista rahoitusosuuksista on syrjivää kohtelua. Emme voi pyytää 90 prosentin yhteisrahoitusta yhdelle järjestölle, kuten Naisten eurooppalaiselle eturyhmälle, joka – kuten totesin – nauttii suosituimmuuskohtelusta (esimerkiksi sen hankkeille myönnetään rahoitusta ilman kiinnostuksenilmaisupyyntöä), ja pyytää samalla vain 80 prosentin yhteisrahoitusta muille järjestöille, joilla ei ole jatkuvaa rahoitusta ja jotka valitaan kiinnostuksenilmaisupyyntöjen perusteella.
Tarkistuksemme, jotka koskevat Naisten eurooppalaisen eturyhmän siirtämistä artikloista liitteeseen, on tehty teknisistä syistä neuvoston ehdotuksesta. Mielestämme kaikki kansalaisjärjestöjen toimintaa rahoittavat ohjelmat on pyrittävä muotoilemaan yhdenmukaisesti. Tarkistustemme nimenomainen tavoite on saada meidät lähemmäksi lopullista yksimielisyyttä.
Arvoisa komission jäsen, pyrimme tarkistuksillamme noudattamaan yhteisön vaatimuksia juuri nopeuttaaksemme ohjelman välitöntä soveltamista. Ohjelma ei kuitenkaan rajoita naisjärjestöjen toimintaa tietyille aloille tai tiettyihin ryhmiin tai suuntaa sitä tiettyihin elämänkatsomuksiin.
Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, yhteiskunta kehittyy. Vaatimukset muuttuvat ja naisten pyrkimykset tulevat monitahoisemmiksi ja laajemmiksi. Meidän tehtävämme on osoittaa, että kykenemme hallitsemaan tätä moninaisuutta ja antamaan yhteiskunnalle ja erityisesti naisille mahdollisuuden tuoda esiin moniarvoisuuttaan."@fi5
".
Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, chers collègues, je voudrais tout d’abord exprimer notre satisfaction quant à la proposition de la Commission relative à l’établissement de ce programme. Notre action, si je puis m’exprimer ainsi, se trouve ainsi justifiée, puisque c’est notre groupe politique qui est à l’origine des efforts pour permettre de subventionner de nombreuses organisations féminines européennes par le budget. Ainsi, pour nous, l’objectif du présent programme est que le Lobby européen des femmes puisse poursuivre ses travaux et que d’autres organisations de femmes puissent fonctionner et développer des activités complètes dans le cadre de l’égalité entre les femmes et les hommes.
Pour cette raison, nos amendements visent à demander que les subventions soient attribuées non pas à des actions ponctuelles, qui ne peuvent assurer la permanence et la qualité des programmes, pas plus que leur durabilité, mais bien à des opérations de financement, comme c’est le cas pour le Lobby européen des femmes. D’ailleurs, il ne faut pas oublier que des actions ponctuelles, spécifiques comme proposé dans le projet de la Commission, peuvent être financées par d’autres programmes ou dans le cadre de politiques communautaires suivant les thèmes annuels d’activités prioritaires - égalité des salaires, conciliation entre vie professionnelle et vie familiale, participation à la prise de décision, changer les stéréotypes - pour les organisations de femmes.
En ce qui concerne la période d’application du programme, je partage votre avis, Monsieur le Commissaire, à savoir qu’elle doit aller jusqu’en 2006, précisément parce que nous ne pouvons pas prévoir aujourd’hui les besoins, surtout après l’entrée des nouveaux États membres. D’ailleurs, il s’agit d’un programme pilote et nous devrons examiner ses progrès. Nous pourrons continuer à l’étendre après l’évaluation.
En ce qui concerne l’application du taux de dégressivité de 2,5% à compter de la troisième année, je n’arrive pas à comprendre la logique des rapporteurs qui ont proposé cet amendement. Selon les dispositions du règlement financier, la Commission européenne dispense expressément d’une telle dégressivité toutes les organisations de femmes qui font partie de ce programme. Pourquoi devrions-nous l’appliquer, surtout aux organisations féminines autres que le Lobby européen des femmes? Surtout à un moment où le Lobby européen des femmes a d’autres priorités dans le cadre des subventions. Cela représente un traitement discriminatoire des organisations, qui ne trouve même pas ses bases dans le règlement.
À notre avis, la proposition adoptée par la commission des droits de la femme et de l’égalité des chances relative à la différenciation du pourcentage dans la subvention des organisations de femmes représente également un traitement discriminatoire. Il n’est pas possible de demander 90% de cofinancement pour une organisation, comme le Lobby, qui, comme je l’ai déjà dit, bénéficie d’un traitement de faveur, par exemple un financement d’opérations sans invitation à exprimer les intérêts, et de demander 80% pour d’autres organisations qui ne disposent pas de subventions permanentes et sont sélectionnées à la suite de ces invitations.
Pour ce qui est de nos amendements relatifs au transfert du Lobby européen des femmes des articles à l’annexe, il s’agit là de raisons techniques, suite à la proposition du Conseil; précisément parce que nous croyons que nous devons essayer d’établir un format uniforme pour tous les programmes communautaires finançant l’action des ONG. Le but précis de nos amendements est de nous rapprocher d’un accord final.
Nous essayons, Monsieur le Commissaire, avec nos amendements, de maintenir les normes communautaires, précisément afin de parvenir à l’application immédiate du programme, un programme qui ne limite cependant pas l’action des organisations de femmes à des domaines ou des groupes spécifiques, ni ne l’oriente vers des philosophies spécifiques.
Monsieur le Président, Monsieur le Commissaire, chers collègues, la société évolue. Les normes changent, les ambitions des femmes s’enrichissent et s’étendent sans cesse. C’est à nous qu’il revient de prouver que nous sommes capables de gérer cette diversité et de donner l’occasion à notre société, et surtout au travail des femmes, d’exprimer leur pluralité."@fr6
".
Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, vorrei anzitutto esprimere la nostra soddisfazione per la proposta della Commissione che istituisce il programma di cui discutiamo; vorrei anche avanzare una rivendicazione, se così posso esprimermi, poiché l’iniziativa di istituire lo strumento di finanziamento per numerose organizzazioni di donne attraverso il bilancio è partita dal nostro gruppo. Per noi, dunque, il presente programma deve offrire alla
europea delle donne l’opportunità di continuare il proprio lavoro, e allo stesso tempo deve consentire ad altre organizzazioni femminili di operare e sviluppare attività integrate nel quadro generale della parità fra donne e uomini.
Per tale motivo, i nostri emendamenti chiedono che i finanziamenti vengano destinati non ad azioni speciali – che non possono garantire né la durata né il livello
dei programmi, e neppure la vitalità delle organizzazioni – bensì a sovvenzionare il funzionamento, come avviene per la
europea delle donne. Non dobbiamo inoltre dimenticare che azioni speciali e specifiche, come quelle proposte dal progetto della Commissione, si possono finanziare in base ad altri programmi, oppure nel quadro delle politiche comunitarie le cui priorità annuali – parità salariale, conciliazione tra vita professionale e vita familiare, partecipazione delle donne alla presa delle decisioni, lotta contro gli stereotipi – offrono ogni anno tale opportunità alle organizzazioni femminili.
Per quanto riguarda il periodo d’applicazione del programma, sono d’accordo con lei, signor Commissario: esso dovrebbe estendersi fino al 2006, in quanto non possiamo prevedere sin d’ora i requisiti futuri, specialmente dopo l’adesione dei nuovi Stati membri. Si tratta fra l’altro di un programma pilota, di cui occorrerà controllare i progressi; potremo continuare ad estenderlo dopo la valutazione.
Quanto alla graduale riduzione del 2,5 per cento dopo tre anni di applicazione del programma, non riesco assolutamente a capire da quale logica si siano fatti guidare i relatori che hanno proposto quest’emendamento. La Commissione europea esonera espressamente tutte le organizzazioni femminili che partecipano a tale programma da questa degressività, in base alle disposizioni del regolamento finanziario; perché mai dovremmo introdurla, specialmente a spese di organizzazioni femminili diverse dalla
europea delle donne? Soprattutto, fra l’altro, in un momento in cui quest’ultima ha altre priorità nel quadro dei finanziamenti. Si tratta di una discriminazione contro queste organizzazioni, che non si regge neppure sulla base del regolamento.
Consideriamo discriminatoria pure la proposta adottata dalla commissione per i diritti della donna e le pari opportunità, tesa a differenziare la percentuale di finanziamento per le organizzazioni femminili. Non possiamo chiedere un cofinanziamento del 90 per cento a favore di un’organizzazione come la
che, l’ho già detto, gode di un trattamento preferenziale – ad esempio la sovvenzione di finanziamento senza l’obbligo di passare per un invito a presentare proposte – e imporre l’80 per cento ad altre organizzazioni che non ricevono finanziamenti permanenti e vengono selezionate tramite inviti a presentare proposte.
Passando ai nostri emendamenti intesi a trasferire la
europea delle donne dagli articoli all’allegato, precisiamo che ciò è motivato da ragioni tecniche, su suggerimento del Consiglio; riteniamo infatti necessario ottenere uno
uniforme per tutti i programmi comunitari che finanziano l’operato di organizzazioni non governative. E il preciso obiettivo dei nostri emendamenti è di avvicinarci ad un accordo definitivo.
Signor Commissario, con i nostri emendamenti cerchiamo di attenerci agli
comunitari, proprio per accelerare l’attuazione del programma; un programma che, in ogni caso, non limita l’azione delle organizzazioni femminili a settori specifici o a gruppi specifici, né la inquadra in specifiche ideologie.
Signor Presidente, signor Commissario, onorevoli colleghi, la società è in evoluzione. Gli
mutano, le aspirazioni delle donne diventano ogni giorno più ricche e più vaste. Sta a noi dimostrare la nostra capacità di governare questa varietà multiforme e di dare alla nostra società, e al lavoro delle donne, l’opportunità di esprimere il proprio pluralismo."@it9
".
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I should like to start by expressing both our satisfaction with the Commission proposal establishing the programme in question and our vindication, if I may say so, because efforts to provide the facility for funding for a variety of European women's organisations through the budget started with our political group. Thus, for us, the objective of the present programme must be the facility for the European Women's Lobby to continue its work and, at the same time, the facility for other women's organisations to function and develop integrated activities within the general framework of equality between men and women.
That is why we are calling in our amendments for funding to be directed not at special actions which cannot guarantee the permanence or standard of the programmes or the viability of organisations, but at funding operations, as is the case with the European Women's Lobby. Besides, we should not forget that special, specific actions, as proposed in the Commission draft, can be funded under other programmes or within the framework of Community policies with the annual priorities – equal pay, reconciling work and family life, participation in decision-making, changing stereotypes – every year there is this facility for women's organisations.
As far as the period of application of the programme is concerned, I share your opinion, Commissioner, that it should apply until 2006, precisely because we cannot forecast requirements as of now, especially once the new countries join. Besides, it is a pilot programme and we need to see how it progresses. We can continue to extend it after the evaluation.
As regards the application of the gradual 2.5% reduction after three years in application of the programme, I really cannot understand the logic of the rapporteurs who proposed this amendment. The European Commission expressly exempts all women's organisations in this programme from any such gradual reduction on the basis of the provisions of the Financial Regulation. Why should we apply it, especially to women's organisations other than the European Women's Lobby? Especially at a time when the European Women's Lobby has other priorities within the framework of funding. It is discriminatory treatment of the organisations which does not even stand up on the basis of the Regulation.
We also consider the proposal adopted by the Committee on Women's Rights and Equal Opportunities to differentiate the percentage of funding for women's organisations to be discriminatory treatment. We cannot ask for 90% cofinancing for one organisation, such as the Lobby, which has preferential treatment, as I have said, such as funding for operations without submitting invitations for expressions of interest, and to ask for 80% from other organisations which do not have permanent funding and are selected following invitations for expressions of interest.
As regards our amendments to do with transferring the European Women's Lobby from the articles to the Annex, this is for technical reasons at the Council's suggestion, precisely because we believe that we need to try to achieve a uniform format for all Community programmes which fund action by non-governmental organisations. And the precise aim of our amendments is to bring us closer to a final agreement.
We are trying, Commissioner, with our amendments, to keep to Community standards, precisely in order to speed up the immediate application of the programme, a programme which, however, does not limit the action of women's organisations to specific areas or specific groups or direct it to specific philosophies.
Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, society is developing. Standards are changing, women's aspirations are constantly becoming richer and broader. It is up to us to show that we are able to administer this variety and give our society and, more importantly, the job of women, the opportunity to express its pluralism."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, geachte collega´s, allereerst wil ik uiting geven aan onze voldoening over het voorstel van de Commissie tot invoering van het onderhavig programma. In feite wordt onze moeite nu beloond want het was onze fractie die als eerste inspanningen ondernam om met de begroting verschillende vrouwenorganisaties te subsidiëren. Het doel van het onderhavig programma is de Europese Vrouwenlobby in de gelegenheid te stellen zijn werk voort te zetten en tegelijkertijd andere vrouwenorganisaties de mogelijkheid te bieden geïntegreerde activiteiten te ontplooien binnen het algemene kader van de gelijkheid van mannen en vrouwen.
Daarom stellen wij in onze amendementen voor geen subsidie te verlenen aan speciale acties, aangezien daarmee geen duurzame en kwalitatieve tenuitvoerlegging van de programma´s kan worden gegarandeerd, maar aan de exploitatie van de organisaties, zoals wij reeds doen met de Europese Vrouwenlobby. Wij mogen ook niet vergeten dat speciale acties - zoals de Commissie die voorstelt in haar ontwerp - ook kunnen worden gefinancierd met andere programma´s of via de jaarlijkse prioriteiten in het kader van de communautaire beleidsvormen, zoals gelijke beloning, de combinatie van beroeps- en gezinsleven, de deelname aan besluitvorming, de verandering van stereotypen. Elk jaar wordt de vrouwenorganisaties deze mogelijkheid gegeven.
Wat de toepassingperiode van het programma betreft, ben ik het met u, mijnheer de commissaris, eens dat deze moet lopen tot 2006, juist omdat wij nu onmogelijk kunnen voorspellen wat de behoeften met name na de toetreding van de nieuwe landen zullen zijn. Bovendien is dit een proefprogramma en wij moeten afwachten hoe dit zich zal ontwikkelen. Na de evaluatie kunnen wij hier verder op voortborduren en dit uitbreiden.
Verder is voorgesteld na de eerste drie jaar van toepassing van het programma een degressiviteit van 2,5% toe te passen. Ik begrijp niet waar de indiensters van dit amendement op uit zijn. De Commissie heeft met het Financieel Reglement alle onder dit programma vallende vrouwenorganisaties uitdrukkelijk uitgesloten van een dergelijke degressiviteit. Waarom moet dit nu specifiek van toepassing zijn op de vrouwenorganisaties, met uitzondering van de Europese Vrouwenlobby? Daar komt nog bij dat de Europese Vrouwenlobby andere voordelen heeft als het om de financiering gaat. Dit zou discriminatoire behandeling zijn van deze organisaties, hetgeen ook niet gerechtvaardigd is uitgaande van het Reglement.
Ook het door de Commissie rechten van de vrouw goedgekeurde voorstel betreffende de differentiatie van het financieringspercentage voor vrouwenorganisaties is ons inziens discriminatoire behandeling. Hoe kunnen wij nu 90% medefinanciering vragen voor een organisatie zoals de Lobby, die zoals ik zojuist al zei een bevoorrechte behandeling heeft - bijvoorbeeld exploitatiesubsidie zonder oproepen tot het indienen van voorstellen - en 80% vragen voor andere organisaties die geen permanente subsidie krijgen en worden uitgekozen na oproepen?
Wij hebben amendementen ingediend voor de overheveling van de Europese Vrouwenlobby uit de artikelen naar de bijlage. Dit hebben wij op voorstel van de Raad gedaan om technische redenen, juist omdat wij ervan overtuigd zijn dat wij moeten streven naar een homogene vorm van alle communautaire programma´s die exploitatiesubsidie geven aan niet-gouvernementele organisaties. Met onze amendementen willen wij dichter in de buurt komen van een eindakkoord.
Met onze amendementen hebben wij, mijnheer de commissaris, geprobeerd niet af te wijken van de communautaire modellen. Aldus willen wij de onmiddellijke toepassing van het programma versnellen. Dit programma beperkt de activiteiten van de vrouwenorganisaties niet tot bepaalde terreinen of tot bepaalde groepen en bewandelt ook geen bepaalde filosofische weg.
Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de commissaris, geachte collega´s, de samenleving evolueert, de modellen veranderen, de inspanningen van vrouwen en hun doelstellingen worden rijker en breder. Daarom is het onze taak aan te tonen dat wij deze diversiteit kunnen beheren en onze samenleving en vooral het werk van vrouwen de kans kunnen geven hun pluralisme tot uiting te brengen."@nl2
".
Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores, gostaria de começar por manifestar a nossa satisfação com a proposta da Comissão que estabelece o programa em questão e também a nossa justificação, se é que posso dizer assim, já que foi o nosso grupo político que iniciou os esforços com vista a possibilitar o financiamento de uma variedade de organizações de mulheres europeias através do orçamento comunitário. Assim, para nós, o presente programa deve ter por objectivo favorecer a continuação do trabalho desenvolvido pelo Lobby Europeu das Mulheres e, simultaneamente, permitir que outras organizações de mulheres possam funcionar e desenvolver actividades integradas no quadro geral da igualdade entre homens e mulheres.
É essa a razão pela qual, nas nossas alterações, pedimos que o financiamento seja direccionado, não para acções especiais que não podem garantir a continuação ou o nível dos programas ou a viabilidade das organizações, mas para operações de financiamento, como é o caso do Lobby Europeu das Mulheres. Além disso, não devemos esquecer que acções especiais e específicas como as propostas no projecto da Comissão podem ser financiadas ao abrigo de outros programas ou no âmbito das políticas comunitárias com prioridades anuais – salário igual, conciliação entre vida profissional e vida familiar, participação na tomada de decisão, mudança dos estereótipos – e todos os anos existe essa possibilidade para as organizações de mulheres.
No que se refere ao período de vigência do programa, Senhor Comissário, concordo com V. Exa. e que o mesmo deverá prolongar-se até 2006, precisamente porque há necessidades que não podemos prever neste momento e que poderão surgir após a adesão dos novos países. Além disso, trata-se de um programa-piloto e temos de ver como é que ele evolui. Podemos continuar a prolongá-lo depois da avaliação.
No que se refere à aplicação da redução gradual de 2,5% a seguir ao terceiro ano de aplicação do programa, não consigo realmente compreender o raciocínio dos relatores que propuseram esta alteração. A Comissão Europeia, com base nas disposições do Regulamento Financeiro, isenta expressamente de qualquer redução gradual deste tipo todas as organizações de mulheres abrangidas pelo programa. Por que razão haveríamos de a aplicar, especialmente a outras organizações de mulheres que não o Lobby de Mulheres Europeu, e ainda por cima numa altura em que o Lobby de Mulheres Europeu tem outras prioridades no âmbito do financiamento? Uma tal medida constitui uma discriminação contra as restantes organizações, que nem sequer é justificável com base no Regulamento.
Consideramos igualmente que a proposta aprovada pela Comissão dos Direitos da Mulher e da Igualdade de Oportunidades, que prevê uma percentagem de co-financiamento diferenciada para as organizações de mulheres, equivale a uma discriminação. Não podemos pedir 90% de co-financiamento para uma organização como o Lobby, que tem um tratamento preferencial, como já disse, por exemplo, o financiamento de operações sem convites à apresentação de propostas, e pedir 80% para outras organizações que não têm um financiamento permanente e são seleccionadas com base em convites à apresentação de propostas.
Relativamente às nossas alterações que visam transferir o Lobby Europeu das Mulheres do articulado para o Anexo, elas foram apresentadas por razões de ordem técnica e por sugestão do Conselho, justamente por considerarmos que temos de procurar assegurar um formato uniforme para todos os programas comunitários que financiam acções levadas a cabo por organizações não governamentais. E o objectivo das nossas alterações é justamente aproximar-nos ainda mais de um acordo final.
Senhor Comissário, com as nossas alterações, estamos a tentar observar as normas comunitárias, precisamente no intuito de acelerar a aplicação imediata do programa, mas de um programa que não limita a acção das organizações de mulheres a áreas específicas ou a grupos específicos nem a orienta para filosofias específicas.
Senhor Presidente, Senhor Comissário, Senhoras e Senhores, a sociedade está em evolução. As normas mudam, as aspirações das mulheres enriquecem-se e alargam-se continuamente. Cabe-nos a nós mostrar que somos capazes de gerir esta diversidade e dar à nossa sociedade e, acima de tudo, ao trabalho das mulheres, a oportunidade de expressarem o seu pluralismo."@pt11
".
Herr talman, kommissionsledamot, mina damer och herrar! Jag vill börja med att uttrycka vår tillfredsställelse både med kommissionens förslag om att inrätta programmet i fråga och med vårt rättfärdigande, om jag så får säga, eftersom ansträngningarna för att bidra till systemet med att lämna medel till en rad europeiska kvinnoorganisationer via budgeten började i vår politiska grupp. För oss måste därför målsättningen med det nuvarande programmet vara att Europeiskt kvinnoforum kan fortsätta sitt arbete, och att samtidigt andra kvinnoorganisationer kan fortsätta att fungera och utveckla integrerad verksamhet inom den allmänna ramen för jämställdhet mellan kvinnor och män.
Det är anledningen till att vi vill att våra ändringsförslag när det gäller medel inte skall inriktas på särskilda åtgärder, som inte kan garantera programmens varaktighet eller standard eller organisationernas överlevnad, utan på åtgärder för att skaffa fram medel, såsom är fallet med Europeiskt kvinnoforum. Vi får inte heller glömma att särskilda, riktade åtgärder, vilket föreslås i kommissionens förslag, kan finansieras genom andra program eller inom ramen för gemenskapens politik med de årliga prioriteringarna – lika lön, möjligheten att förena arbete och familj, delaktighet i beslutsfattandet, ändring av stereotyper – och denna möjlighet finns varje år för kvinnoorganisationerna.
När det gäller ansökningsperioden för programmet delar jag er uppfattning, herr kommissionär, att den skall gälla fram till 2006, just för att vi inte nu kan förutse kraven, i synnerhet när de nya länderna kommit med. Dessutom är det ett pilotprogram och vi behöver se hur det utvecklar sig. Vi kan fortsätta att utöka det efter utvärderingen.
När det gäller tillämpandet av en gradvis minskning på 2,5 procent när programmet varit i kraft under tre år, kan jag faktiskt inte förstå hur de föredraganden som ingav detta ändringsförslag tänker. Europeiska kommissionen undantar uttryckligen alla kvinnoorganisationer i detta program från varje sådan gradvis minskning på grundval av bestämmelserna i budgetförordningen. Varför skulle vi tillämpa den, och särskilt på andra kvinnoorganisationer än Europeiskt kvinnoforum? I synnerhet i en tid när Europeiskt kvinnoforum har andra prioriteringar inom finansieringsramen. Det är en diskriminerande behandling av organisationerna som inte ens försvaras i förordningen.
Vi anser också att det förslag som antagits av utskottet för kvinnors rättigheter och jämställdhetsfrågor om att differentiera andelen bidrag till kvinnoorganisationer är en diskriminerande behandling. Vi kan inte begära 90 procents samfinansiering för en organisation, som Europeiskt kvinnoforum, som förmånsbehandlas som jag sade, till exempel bidrag till åtgärder, utan att sända ut någon inbjudan till intresseanmälan, och sedan begära 80 procent från andra organisationer som inte erhåller kontinuerligt stöd och som väljs ut efter en inbjudan till intresseanmälan.
När det gäller våra ändringsförslag om att flytta Europeiskt kvinnoforum från artiklarna till bilagan, sker detta av tekniska skäl på rådets inrådan, just för att vi tror att vi bör försöka uppnå ett enhetligt format för alla gemenskapsprogram som finansierar åtgärder som vidtas av icke-statliga organisationer. Och målet med våra ändringsförslag är just att föra oss närmare en slutlig överenskommelse.
Herr kommissionär! Vi försöker med våra ändringsförslag hålla oss till gemenskapens normer, för att just skynda på den omedelbara tillämpningen av programmet, ett program som emellertid inte begränsar kvinnoorganisationernas verksamhet till särskilda områden eller grupper, eller inriktar den enligt vissa livsåskådningar.
Herr talman, herr kommissionär, mina damer och herrar! Samhället utvecklas. Normerna förändras och kvinnors strävanden blir hela tiden bredare och mer omfattande. Vi måste visa att vi klarar av denna variationsrikedom och ge vårt samhälle och, ännu viktigare, kvinnors arbete, möjligheten att uttrycka sin mångfald."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples