Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-11-17-Speech-1-061"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20031117.6.1-061"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Monsieur le Président, Mesdames, Messieurs les Députés, je me félicite de l’occasion qui nous est donnée d’aborder un thème pour lequel le Parlement a toujours marqué un grand intérêt.
Je tiens aussi à souligner que le financement de la recherche utilisant des cellules souches embryonnaires complète le financement de la recherche concernant les cellules souches adultes. Les recherches sur ces deux types de cellules sont nécessaires, notamment parce que leurs propriétés sont différentes, comme d’ailleurs les applications médicales envisagées.
Par contre, il est également important de pouvoir disposer de nouvelles lignées de cellules souches embryonnaires dans la mesure où celles qui existent aujourd’hui sont en petit nombre, de mauvaise qualité pour la plupart et - j’insiste - essentiellement non européennes, brevetées et donc seulement accessibles à des prix élevés, même pour un travail de recherche. Dans ces conditions, il est de l’intérêt général de l’Europe de développer sa propre capacité.
Pour conclure, je rappellerai que les trois institutions se sont engagées à arriver à une décision sur ce dossier d’ici à la fin de l’année et je compte bien entendu beaucoup sur le soutien du Parlement dans ce sens.
Je voudrais tout d’abord remercier le rapporteur et tous les membres de la commission de l’industrie, du commerce extérieur, de la recherche et de l’énergie pour la qualité de leur travail. Mes remerciements vont également au rapporteur et aux membres de la commission juridique et du marché intérieur.
Dans l’économie de la société de la connaissance que l’Union s’est fixé pour objectif de développer en Europe, la recherche scientifique et le développement technologique jouent, par définition, un rôle clé. Plus que jamais, tant la compétitivité des entreprises que la qualité de vie des citoyens européens reposent sur le progrès des connaissances scientifiques et sur leur exploitation.
On l’a souvent dit, et avec raison, le siècle qui s’ouvre sera celui des sciences et des technologies du vivant. La recherche sur les cellules souches embryonnaires semble cruciale pour progresser dans la connaissance des toutes premières étapes de la vie. Elle apparaît également prometteuse pour des applications médicales majeures comme le traitement de maladies jusqu’ici invaincues, notamment les maladies dégénératives - cancer ou maladie d’Alzheimer par exemple -, qui font peser sur la société européenne un poids de souffrances humaines et un poids économique de plus en plus lourd. À plus court terme, la recherche sur les cellules souches embryonnaires permettra de mieux comprendre les processus de différenciation et de multiplication cellulaires, qui sont les processus clés de la vie et de l’apparition de certaines maladies, ce qui rendra possible des avancées dans d’autres domaines de recherche.
Ces recherches gagnent à être menées au niveau européen, où la valeur ajoutée de la coopération est significative. Ainsi, la coopération entre équipes de différents États membres permet un meilleur usage des ressources requises et permet d’obtenir plus rapidement les meilleurs résultats au profit de la communauté scientifique et des patients partout en Europe.
Je parlerai d’abord du contexte institutionnel de cette coopération. La proposition présentée par la Commission le 9 juillet dernier s’inscrit dans le prolongement du Conseil du 30 septembre 2002, au cours duquel ont été adoptés les programmes spécifiques pour la mise en œuvre du sixième programme-cadre de recherche. Il avait alors été convenu que la Commission présenterait une proposition législative portant modification du programme spécifique "Intégrer et renforcer l’espace européen de la recherche" et établissant un cadre pour la recherche utilisant des embryons et des cellules souches embryonnaires humaines.
La Commission propose donc un ensemble de principes, un cadre qui établit des conditions très strictes, claires et transparentes, à la fois scientifiques et éthiques, destinées à régir le financement de projets de recherche utilisant des embryons humains surnuméraires pour le développement de nouvelles lignées de cellules souches. La Commission considère qu’elle a formulé une proposition responsable dans la mesure où elle constitue un bon équilibre entre, d’une part, la réponse aux besoins de la recherche et aux attentes des patients et, d’autre part, l’assurance que cette recherche se déroule dans le respect des règles éthiques les plus strictes. Définir des conditions encore plus strictes que celles proposées par la Commission reviendrait dans les faits à interdire cette recherche, alors qu’elle est possible selon les décisions déjà prises par le Parlement et le Conseil concernant le programme-cadre et ses programmes spécifiques.
Je tiens à souligner qu’il ne s’agit pas ici d’établir des règles éthiques pour la recherche sur les cellules souches en Europe. Les conditions proposées ne s’appliquent qu’au sixième programme-cadre et les législations nationales ne sont pas concernées. Cette recherche ne sera jamais financée dans un pays où elle est interdite.
Parmi les conditions proposées, la Commission a souhaité envoyer un signal fort à ceux qui pourraient avoir des réserves à l’égard du type de recherche dont il est ici question. Elle propose que seuls les embryons surnuméraires ayant été créés avant le 27 juin 2002 puissent être utilisés. L’objet de cette limite dans le temps est d’empêcher tout lien entre le financement communautaire et une quelconque incitation à la création d’embryons surnuméraires supplémentaires dans le cadre de la fécondation in vitro pour les utiliser à des fins de recherche."@fr6
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, mine damer og herrer, det glæder mig, at vi har fået lejlighed til at komme ind på et emne, som Parlamentet altid har udvist stor interesse for.
Jeg vil endvidere gerne understrege, at finansieringen af forskning i embryonale stamceller supplerer finansieringen af forskning i voksne stamceller. Det er nødvendigt at forske i begge celletyper, navnlig fordi deres egenskaber er forskellige, ligesom de påtænkte medicinske applikationer.
Til gengæld er det også vigtigt at få rådighed over nye embryonale stamcellelinjer, eftersom de hidtil eksisterende er fåtallige, for størstedelens vedkommende af dårlig kvalitet og - skal det understreges - produceret uden for Europa og patenterede, hvorfor der er store udgifter forbundet med tilvejebringelsen af disse, selv til forskningsarbejde. Under disse omstændigheder er det i Europas interesse at udvikle sin egen kapacitet.
Afslutningsvis vil jeg gerne minde om, at de tre institutioner har forpligtet sig til at nå frem til en beslutning inden årets udgang, og i den forbindelse regner jeg naturligvis stærkt med Parlamentets støtte.
Allerførst vil jeg gerne takke ordføreren og samtlige medlemmer af Udvalget om Industripolitik, Eksterne Økonomiske Forbindelser, Forskning og Energi for kvaliteten af deres arbejde. Derudover vil jeg også gerne takke ordføreren og medlemmerne af Udvalget om Retlige Anliggender og det Indre Marked.
I økonomien i det vidensamfund, som Unionen har sat sig som mål at udvikle i Europa, spiller videnskabelig forskning og teknologisk udvikling pr. definition en fremtrædende rolle. Mere end nogensinde før hviler såvel virksomhedernes konkurrencedygtighed som de europæiske borgeres livskvalitet på de videnskabelige fremskridt og deres anvendelse.
Det er ofte - og med rette - blevet sagt, at det nye århundrede bliver et århundrede for biovidenskab og -teknologi. Forskning i embryonale stamceller ser ud til at have afgørende betydning for, at vi kan få større viden om livets allerførste faser. Denne forskning har endvidere vigtige medicinske applikationer som f.eks. behandling af hidtil uhelbredelige sygdomme, herunder degenerative sygdomme - f.eks. kræft og Alzheimers sygdom - som i større og større grad tynger det europæiske samfund økonomisk og menneskeligt. På kortere sigt vil forskning i embryonale stamceller give forskerne bedre indsigt i celledifferentierings- og celledelingsprocessen, som er de væsentligste processer i forbindelse med skabelsen af liv og visse sygdommes frembrud, hvilket giver mulighed for at gøre fremskridt inden for andre forskningsområder.
Dette forskningsarbejde vinder ved at blive gennemført på europæisk plan, hvor værditilvæksten i kraft af samarbejdet er markant. Samarbejdet mellem hold fra de forskellige medlemsstater giver således en bedre anvendelse af de nødvendige ressourcer og gør, at man hurtigere når frem til de bedste resultater til fordel for det videnskabelige samfund og de europæiske patienter.
Jeg vil først tale om dette samarbejdes institutionelle kontekst. Det forslag, Kommissionen fremsatte den 9. juli 2003, var en opfølgning på Rådet af 30. september 2002, hvor der blev fastlagt særprogrammer for gennemførelsen af det sjette rammeprogram for forskning. Det blev aftalt, at Kommissionen skulle fremlægge et lovgivningsmæssigt forslag om ændring af særprogrammet "Integration og styrkelse af det europæiske forskningsrum" og opstille en ramme for forskning i embryoner og humane embryonale stamceller.
Kommissionen har således foreslået en række principper, en ramme med meget strenge, klare og gennemsigtige betingelser af både videnskabelig og etisk karakter, som har til formål at regulere finansieringen af forskningsprojekter med overtallige humane embryoner til udvikling af nye stamcellelinjer. Kommissionen mener, at den er kommet med et ansvarligt forslag, som sikrer en god balance mellem på den ene side forskningsbehovene og patienternes forventninger og på den anden side forsikringen om, at forskningsarbejdet udføres under overholdelse af de strengeste etiske regler. Hvis der fastsættes endnu strengere betingelser end de af Kommissionen fastsatte, betyder det i praksis, at dette forskningsarbejde forbydes, selv om det er tilladt ifølge Parlamentets og Rådets eksisterende beslutninger om rammeprogrammet og dets særprogrammer.
Jeg vil gerne understrege, at det ikke er vores opgave at opstille etiske regler for stamcelleforskning i Europa. De foreslåede betingelser vedrører udelukkende det sjette rammeprogram og ikke de nationale lovgivninger. Forskningsarbejdet vil aldrig blive finansieret i et land, hvor det er forbudt.
Med de foreslåede betingelser har Kommissionen villet sende et klart signal til dem, som eventuelt er forbeholdne over for denne type forskning. Kommissionen foreslår, at der kun må anvendes overtallige embryoner, der er produceret inden den 27. juni 2002. Formålet med denne tidsmæssige begrænsning er at forhindre, at fællesskabsfinansieringen kunne være et incitament til produktion af yderligere overtallige embryoner med sigte på forskning i forbindelse med in vitro-befrugtning."@da1
".
Herr Präsident, meine Damen und Herren Abgeordneten! Ich begrüße diese Gelegenheit, uns einem Thema zuzuwenden, für welches das Parlament stets großes Interesse bekundet hat.
Darüber hinaus möchte ich darauf hinweisen, dass die Finanzierung der embryonalen Stammzellforschung die Finanzierung der adulten Stammzellforschung ergänzt. Die Forschung an diesen beiden Stammzelltypen ist vor allem deshalb erforderlich, weil sich ihre Eigenschaften, aber auch die medizinischen Verwendungsmöglichkeiten voneinander unterscheiden.
Es ist jedoch ebenfalls wichtig, über neue embryonale Stammzelllinien verfügen zu können, weil die Zahl der uns heute zur Verfügung stehenden Linien sehr klein ist, sie in den meisten Fällen von minderer Qualität und – das möchte ich betonen – vor allem nicht europäischer Herkunft, patentiert und daher selbst für Forschungsvorhaben nur zu hohen Preisen erhältlich sind. Unter derartigen Bedingungen ist es im europäischen Interesse, eigene Kapazitäten zu schaffen.
Abschließend möchte ich daran erinnern, dass sich die drei Organe verpflichtet haben, bis Ende des Jahres zu einem diesbezüglichen Beschluss zu gelangen, und ich zähle selbstverständlich ganz besonders darauf, dass uns das Parlament in dieser Hinsicht unterstützen wird.
Zunächst möchte ich dem Berichterstatter und allen Mitgliedern des Ausschusses für Industrie, Außenhandel, Forschung und Energie für ihre hervorragende Arbeit danken. Mein Dank gilt ebenfalls dem Berichterstatter und den Mitgliedern des Ausschusses für Recht und Binnenmarkt.
In der Wirtschaft der Wissensgesellschaft, welche die Union in Europa entwickeln will, spielen Forschung und technologische Entwicklung zwangsläufig eine Schlüsselrolle. Mehr denn je hängen sowohl die Wettbewerbsfähigkeit der Unternehmen als auch die Lebensqualität der europäischen Bürger vom wissenschaftlichen Fortschritt und seiner Nutzung ab.
Es wurde oft und zu Recht darauf hingewiesen, dass das neue Jahrhundert das der Wissenschaft und der Biotechnologie sein wird. Die embryonale Stammzellforschung ist zweifellos eine grundlegende Voraussetzung, um weitere Kenntnisse über die ersten Lebensabschnitte zu erlangen. Zudem scheint sie viel versprechend für wichtige medizinische Anwendungen wie die Behandlung von bisher nicht heilbaren Krankheiten – insbesondere degenerativen Krankheiten wie Krebs oder Alzheimer – zu sein, welche für die europäische Gesellschaft immer größere Auswirkungen in Form von menschlichem Leid sowie in wirtschaftlicher Hinsicht mit sich bringen. In naher Zukunft wird es die embryonale Stammzellforschung ermöglichen, die Prozesse der Zelldifferenzierung und -vermehrung als zentrale Prozesse des Lebens und der Entstehung bestimmter Krankheiten besser zu verstehen, wodurch Fortschritte in anderen Forschungsbereichen in greifbare Nähe rücken.
Es ist von großem Vorteil, diese Forschungsvorhaben auf Ebene der Europäischen Union durchzuführen, wo der durch die Zusammenarbeit bedingte Mehrwert besonders groß ist. Die Zusammenarbeit zwischen Teams verschiedener Mitgliedstaaten ermöglicht einen effektiveren Einsatz der erforderlichen Mittel sowie schnellere und bessere Ergebnisse, die Wissenschaftlern und Patienten in ganz Europa zugute kommen.
Ich möchte zunächst auf den institutionellen Rahmen dieser Zusammenarbeit eingehen. Die von der Kommission am 9. Juli dieses Jahres vorgelegte Mitteilung geht auf die Ratstagung vom 30. September 2002 zurück, auf der spezifische Programme zur Durchführung des Sechsten Forschungsrahmenprogramms angenommen wurden. Dort war vereinbart worden, dass die Kommission einen Legislativvorschlag zur Änderung des spezifischen Programms „Integration und Stärkung des Europäischen Forschungsraums“ sowie zur Schaffung eines Rahmens für die Forschung unter Verwendung von Embryonen und menschlichen embryonalen Stammzellen vorlegt.
Die Kommission schlägt demnach einen Grundsatzkatalog, einen Rahmen vor, der ausgesprochen strenge, eindeutige und transparente sowohl wissenschaftliche und ethische Bedingungen für die Finanzierung von Forschungsprojekten enthält, bei denen überzählige humane Embryonen zur Gewinnung neuer Stammzelllinien verwendet werden sollen. Nach Auffassung der Kommission handelt es sich um einen verantwortungsvollen Vorschlag, weil er einerseits sowohl den Bedürfnissen der Forschung als auch den Erwartungen der Patienten gerecht wird und andererseits sicherstellt, dass bei diesen Forschungsvorhaben strengsten ethischen Standards Genüge getan wird. Die Festlegung von noch strengeren Bedingungen als den von der Kommission vorgeschlagenen würde faktisch einem Verbot dieser Forschung gleichkommen, die jedoch gemäß den bereits vom Parlament und vom Rat verabschiedeten Beschlüssen zum Rahmenprogramm und seinen spezifischen Programmen durchaus möglich ist.
Ich möchte hervorheben, dass es nicht um die Aufstellung ethischer Regeln für die Stammzellforschung in Europa geht. Die vorgeschlagenen Bedingungen gelten lediglich für das Sechste Forschungsrahmenprogramm, und die nationalen Rechtsvorschriften werden davon nicht berührt. Solche Forschungen werden auf keinen Fall in Ländern finanziert, in denen sie untersagt sind.
Mit Hilfe der vorgeschlagenen Bedingungen wollte die Kommission ein deutliches Signal an all diejenigen richten, die Vorbehalte gegen derartige Forschungen hegen könnten. Sie schlägt vor, dass nur überzählige Embryonen, die vor dem 27. Juni 2002 erzeugt worden sind, verwendet werden dürfen. Mit dieser zeitlichen Begrenzung soll ausgeschlossen werden, dass die Gemeinschaftsfinanzierung einen möglichen Anreiz zur Erzeugung zusätzlicher überzähliger Embryonen für Forschungszwecke im Rahmen von In-Vitro-Befruchtungen bietet."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε, αξιότιμοι βουλευτές, χαίρομαι για την ευκαιρία η οποία μας δίνεται να αντιμετωπίσουμε ένα θέμα για το οποίο το Κοινοβούλιο εκδήλωνε πάντοτε έντονο ενδιαφέρον.
Επιθυμώ, επίσης, να υπογραμμίσω ότι η χρηματοδότηση της έρευνας στην οποία χρησιμοποιούνται εμβρυϊκά βλαστικά κύτταρα προστίθεται στη χρηματοδότηση για έρευνα σε βλαστικά κύτταρα ενηλίκων. Η έρευνα σε αυτούς τους δύο τύπους κυττάρων είναι αναγκαία, κυρίως διότι οι ιδιότητές τους είναι διαφορετικές, όπως εξάλλου είναι και οι προβλεπόμενες ιατρικές εφαρμογές.
Είναι, ωστόσο, επίσης σημαντικό να υπάρχει η δυνατότητα διάθεσης νέων σειρών εμβρυϊκών βλαστικών κυττάρων, επειδή αυτές που υπάρχουν σήμερα είναι ολιγάριθμες, στο μεγαλύτερο ποσοστό τους κακής ποιότητας και –επισημαίνω– κυρίως μη ευρωπαϊκές, κατοχυρωμένες και άρα προσβάσιμες μόνον σε υψηλές τιμές, ακόμα και για ερευνητική εργασία. Υπό αυτές τις προϋποθέσεις, είναι προς το συμφέρον της Ευρώπης να αναπτύξει τις δικές της δυνατότητες.
Εν κατακλείδι, θα ήθελα να υπενθυμίσω ότι τα τρία θεσμικά όργανα έχουν δεσμευτεί να καταλήξουν σε απόφαση γι’ αυτόν τον φάκελο έως το τέλος του έτους και, για την επίτευξη αυτού του στόχου, βασίζομαι πάρα πολύ στη στήριξη του Κοινοβουλίου.
Θα ήθελα, καταρχάς, να ευχαριστήσω τον εισηγητή και όλα τα μέλη της Επιτροπής Βιομηχανίας, Εξωτερικού Εμπορίου, Έρευνας και Ενέργειας για την υψηλή ποιότητα του έργου τους. Οι ευχαριστίες μου απευθύνονται, επίσης, στον εισηγητή και τα μέλη της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς.
Στην οικονομία της κοινωνίας της γνώσης την οποία η Ευρωπαϊκή Ένωση έχει θέσει ως στόχο να αναπτύξει στην Ευρώπη, η επιστημονική έρευνα και η τεχνολογική ανάπτυξη διαδραματίζουν, εξ ορισμού, κεντρικό ρόλο. Περισσότερο από ποτέ, τόσο η ανταγωνιστικότητα των επιχειρήσεων όσο και η ποιότητα ζωής που απολαμβάνουν οι ευρωπαίοι πολίτες εξαρτώνται από τις προόδους στην επιστημονική γνώση και στην αξιοποίησή τους.
Έχει συχνά, και δικαίως, ειπωθεί ότι ο αιώνας που αρχίζει θα είναι ο αιώνας των βιολογικών επιστημών και της τεχνολογίας. Η έρευνα επί των εμβρυϊκών βλαστικών κυττάρων φαίνεται ότι είναι κρίσιμης σημασίας για την πρόοδο όσον αφορά την απόκτηση γνώσης σχετικά με τα πολύ πρώιμα στάδια της ζωής. Υπόσχεται, επίσης, σημαντικές ιατρικές εφαρμογές, όπως στη θεραπεία ασθενειών έως τώρα ανίατων, ιδιαίτερα των εκφυλιστικών ασθενειών –όπως για παράδειγμα ο καρκίνος ή η νόσος του Αλτσχάιμερ– οι οποίες συνεπάγονται για την ευρωπαϊκή κοινωνία αυξανόμενη επιβάρυνση από άποψη ανθρώπινου πόνου και οικονομικών δαπανών. Βραχυπρόθεσμα, η έρευνα επί των εμβρυϊκών βλαστικών κυττάρων θα επιτρέψει στους επιστήμονες να κατανοήσουν καλύτερα τις διαδικασίες διαφοροποίησης και πολλαπλασιασμού των κυττάρων, τις βασικές διαδικασίες στη δημιουργία ζωής, καθώς και στην εμφάνιση ορισμένων ασθενειών, γεγονός το οποίο θα καταστήσει δυνατή την πρόοδο και σε άλλους τομείς έρευνας.
Αυτή η έρευνα θα επωφεληθεί εάν διεξάγεται σε ευρωπαϊκό επίπεδο, όπου η προστιθέμενη αξία της συνεργασίας είναι σημαντική. Η συνεργασία μεταξύ ομάδων διαφορετικών κρατών μελών επιτρέπει την αποτελεσματικότερη χρήση των απαιτούμενων πόρων και την ταχύτερη επίτευξη των καλύτερων αποτελεσμάτων προς όφελος της επιστημονικής κοινότητας και των ασθενών σε ολόκληρη στην Ευρώπη.
Καταρχάς, θα μιλήσω για το θεσμικό πλαίσιο αυτής της συνεργασίας. Η πρόταση της Επιτροπής, η οποία κατατέθηκε από την Επιτροπή στις 9 Ιουλίου, ήταν συνέχεια του Συμβουλίου της 30ής Σεπτεμβρίου 2002, κατά τη διάρκεια του οποίου εγκρίθηκαν τα ειδικά προγράμματα για την υλοποίηση του έκτου προγράμματος πλαισίου έρευνας. Με αυτήν την ευκαιρία είχε τότε συμφωνηθεί ότι η Επιτροπή θα κατέθετε νομοθετική πρόταση που θα τροποποιούσε το ειδικό πρόγραμμα “Ολοκλήρωση και ενίσχυση του Ευρωπαϊκού Χώρου της Έρευνας” και θα καθόριζε ένα πλαίσιο για την έρευνα η οποία θα χρησιμοποιεί έμβρυα και ανθρώπινα εμβρυϊκά βλαστικά κύτταρα.
Η Επιτροπή προτείνει λοιπόν ένα σύνολο αρχών, τόσο επιστημονικών όσο και δεοντολογικών, ένα πλαίσιο το οποίο καθορίζει πολύ αυστηρές, σαφείς και διαφανείς προϋποθέσεις, όσον αφορά τη χρηματοδότηση ερευνητικών προγραμμάτων που χρησιμοποιούν ανθρώπινα υπεράριθμα έμβρυα για την ανάπτυξη νέων σειρών βλαστικών κυττάρων. Η Επιτροπή πιστεύει ότι έχει συντάξει μια υπεύθυνη πρόταση στο μέτρο που αυτή επιτυγχάνει μια καλή ισορροπία μεταξύ, αφενός, της ανταπόκρισης στις ανάγκες της έρευνας και στις προσδοκίες των ασθενών και, αφετέρου, της παροχής εγγυήσεων ότι αυτή η έρευνα θα διεξάγεται με τήρηση των αυστηρότερων κανόνων επιστημονικής δεοντολογίας. Ο καθορισμός ακόμα αυστηρότερων προϋποθέσεων από αυτές που έχει προτείνει η Επιτροπή, πρακτικά θα ισοδυναμούσε με απαγόρευση της έρευνας σε αυτόν τον τομέα, τη στιγμή που αυτή είναι δυνατή σύμφωνα με τις αποφάσεις τις οποίες ήδη έλαβε το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο σχετικά με το πρόγραμμα πλαίσιο και τα ειδικά προγράμματά του.
Θα ήθελα να υπογραμμίσω ότι εδώ η δουλειά μας δεν είναι να καθορίσουμε κανόνες επιστημονικής δεοντολογίας για την έρευνα στην Ευρώπη σχετικά με τα βλαστικά κύτταρα. Οι προϋποθέσεις οι οποίες προτείνονται ισχύουν μόνο για το έκτο πρόγραμμα πλαίσιο και δεν θίγονται οι εθνικές νομοθεσίες. Αυτού του είδους η έρευνα δεν θα χρηματοδοτείται ποτέ σε χώρες στις οποίες είναι απαγορευμένη.
Προτείνοντας αυτές τις προϋποθέσεις, η Επιτροπή θέλησε να στείλει ένα ισχυρό μήνυμα σε όσους ενδέχεται να διατηρούν επιφυλάξεις για το είδος έρευνας για το οποίο γίνεται λόγος. Η Επιτροπή προτείνει να είναι δυνατόν να χρησιμοποιούνται μόνον τα υπεράριθμα έμβρυα τα οποία δημιουργήθηκαν πριν από τις 27 Ιουνίου 2002. Ο σκοπός αυτού του χρονικού ορίου είναι να μην λειτουργήσει η κοινοτική χρηματοδότηση ως κίνητρο για τη δημιουργία πρόσθετων υπεράριθμων εμβρύων στο πλαίσιο της γονιμοποίησης in vitro, για να χρησιμοποιηθούν για ερευνητικούς σκοπούς."@el8
"Mr President, honourable Members, I welcome this opportunity to address an issue in which Parliament has always shown a great interest.
I should also like to stress that funding for research using embryonic stem cells is in addition to funding for research on adult stem cells. Research on both types of cells is necessary, in particular because their properties are different, as moreover are the medical applications envisaged.
It is also important, however, to be able to have new embryonic stem cell lines at our disposal, because those that exist today are few in number, for the most part of poor quality and – I would stress – essentially non-European, patented and therefore only accessible at high prices, even for research work. Under these circumstances, it is in Europe’s interests to develop its own capacity.
In conclusion, I would remind you that the three institutions have undertaken to reach a decision on this dossier by the end of the year and I am obviously counting very much on Parliament’s support to achieve this.
I should like first of all to thank the rapporteur and all of the members of the Committee on Industry, External Trade, Research and Energy for the high standard of their work. My thanks also go to the rapporteur and members of the Committee on Legal Affairs and the Internal Market.
In the economy of the knowledge-based society that the Union has set itself the objective of developing in Europe, scientific research and technological development by definition play a key role. More than ever, both the competitiveness of companies and the quality of life enjoyed by European citizens depend on advances in scientific knowledge and their exploitation.
It has often been said, and with good reason, that this century will be the century of life science and technology. Research on embryonic stem cells would appear to be crucial to gain more knowledge about the very first stages of life. It also promises to have significant medical applications, such as in the treatment of diseases that have so far been incurable, particularly degenerative diseases – cancer or Alzheimer’s disease for example – which are placing an increasing burden on European society in terms of human suffering and in economic terms. In the shorter term, research on embryonic stem cells will allow scientists to gain a better understanding of the processes of cell differentiation and reproduction, the key processes in forming life and in the emergence of certain diseases, which will make advances in other research areas possible.
This research will gain from being carried out at European level, where the added value of cooperation is significant. Cooperation between teams from different Member States allows the resources required to be used more effectively and makes it possible to obtain the best results more quickly for the benefit of the scientific community and patients across Europe.
I will speak first of all about the institutional context to this cooperation. The proposal tabled by the Commission on 9 July was a follow-up to the Council of 30 September 2002, during which the specific programmes were adopted for the implementation of the sixth framework programme of research. On that occasion it was agreed that the Commission would table a legislative proposal amending the specific programme ‘Integrating and strengthening the European Research Area’ and setting out a framework for research using embryos and human embryonic stem cells.
The Commission is therefore proposing a set of principles, a framework which lays down very strict, clear and transparent conditions, both scientific and ethical, which are intended to govern the funding of research projects using human supernumerary embryos to develop new stem cell lines. The Commission believes that it has drafted a responsible proposal to the extent that it strikes a good balance between, on the one hand, meeting the needs of research and the expectations of patients and, on the other hand, providing an assurance that such research will respect the strictest ethical standards. Imposing even stricter conditions than those proposed by the Commission would in practice amount to banning this research, when in fact it is permitted in accordance with the decisions already made by Parliament and the Council regarding the framework programme and its specific programmes.
I should like to underline that it is not our business here to lay down ethical rules for stem cell research in Europe. The conditions proposed only apply to the sixth framework programme and do not affect national legislation. This research will never be funded in a country where it is forbidden.
In proposing these conditions, the Commission wanted to send out a clear message to those who might have reservations about the type of research concerned here. It proposes that only those supernumerary embryos that were created before 27 June 2002 may be used. The purpose of this time limit is to prevent Community financing providing any kind of an incentive to create additional supernumerary embryos for research purposes during in vitro fertilisation procedures."@en3
".
Señor Presidente, Señorías, celebro que se nos brinde esta ocasión para abordar un tema por el que el Parlamento ha expresado siempre un gran interés.
Quisiera destacar también que la financiación de la investigación con células madre embrionarias completa la financiación de la investigación relativa a las células madre adultas. Las investigaciones sobre estos dos tipos de células son necesarias, en particular porque sus propiedades son diferentes, como también las aplicaciones médicas previstas.
En cambio, es igualmente importante poder disponer de nuevas líneas de células madre embrionarias, pues las que hoy existen son pocas, de mala calidad en su mayoría e –insisto– esencialmente no europeas, patentadas y, por tanto, solo accesibles a un elevado precio, incluso para un trabajo de investigación. En estas condiciones, Europa está interesada en desarrollar su propia capacidad.
Para concluir, recordaré que las tres instituciones se han comprometido a llegar a una decisión sobre este expediente antes de finales de año y, por supuesto, cuento mucho con el apoyo del Parlamento en este sentido.
En primer lugar, quisiera dar las gracias al ponente y a todos los miembros de la Comisión de Industria, Comercio Exterior, Investigación y Energía por la calidad de su trabajo. Mi agradecimiento también al ponente y a los miembros de la Comisión de Asuntos Jurídicos y Mercado Interior.
En la economía de la sociedad del conocimiento que la Unión se ha fijado como objetivo desarrollar en Europa, la investigación científica y el desarrollo tecnológico desempeñan, por definición, un papel clave. Más que nunca, tanto la competitividad de las empresas como la calidad de vida de los ciudadanos europeos, descansan en el progreso de los conocimientos científicos y su explotación.
Se ha dicho a menudo, y con razón, que el siglo que comienza será el de las ciencias y las tecnologías de los seres vivos. La investigación sobre células madre embrionarias parece crucial para avanzar en el conocimiento de las primerísimas etapas de la vida. También parece prometedora para aplicaciones médicas fundamentales, como el tratamiento de enfermedades hasta ahora invencibles, en particular las enfermedades degenerativas –cáncer o Alzheimer por ejemplo–, que hacen pesar sobre la sociedad europea una carga de sufrimiento humano y una carga económica cada vez más pesada. A más corto plazo, la investigación sobre las células madre embrionarias permitirá entender mejor los procesos de diferenciación y multiplicación celulares, que son los procesos clave de la vida y de la aparición de determinadas enfermedades, lo cual permitirá avanzar en otros ámbitos de la investigación científica.
Esta investigación saldrá ganando si se realiza a escala europea, pues el valor añadido de la cooperación es significativo. Así, la cooperación entre equipos de distintos Estados miembros permite utilizar mejor los recursos necesarios y obtener antes los mejores resultados en beneficio de la comunidad científica y de los pacientes de toda Europa.
Hablaré primero del contexto institucional de esta cooperación. La propuesta presentada por la Comisión el pasado 9 de julio se inscribe en la prolongación del Consejo de 30 de septiembre de 2002, en cuyo curso se adoptaron los programas específicos para la aplicación del Sexto Programa Marco de investigación. Se acordó entonces que la Comisión presentaría una propuesta legislativa para modificar el programa específico «Integración y fortalecimiento del espacio europeo de la investigación» y establecer un marco para la investigación con embriones y células madre embrionarias humanas.
La Comisión propone, pues, un conjunto de principios, un marco que establece condiciones muy estrictas, claras y transparentes, tanto científicas como éticas, para regular la financiación de proyectos de investigación que impliquen el uso de embriones humanos sobrantes para el desarrollo de nuevas líneas de células madre. La Comisión considera que ha formulado una propuesta responsable, en la medida en que establece un buen equilibrio entre, por una parte, la respuesta a las necesidades de la investigación y las expectativas de los pacientes y, por otra, la seguridad de que la investigación se desarrolla dentro del respeto de las normas éticas más estrictas. Definir unas condiciones aún más estrictas que las propuestas por la Comisión equivaldría en la práctica a prohibir la investigación, cuando es posible con arreglo a las decisiones ya adoptadas por el Parlamento y el Consejo en relación con el Programa Marco y sus programas específicos.
Tengo interés en destacar que no se trata de establecer normas éticas para la investigación sobre las células madre en Europa. Las condiciones propuestas solo se aplican al Sexto Programa Marco y no afectan a las legislaciones nacionales. Esta investigación nunca será financiada en un país en que esté prohibida.
Entre las condiciones propuestas, la Comisión ha querido enviar una señal clara a quienes puedan albergar reservas sobre el tipo de investigación que nos ocupa. Propone que solo puedan utilizarse los embriones sobrantes que hayan sido creados antes del 27 de junio de 2002. El objeto de esta limitación en el tiempo es impedir toda la financiación comunitaria que incentive de alguna manera la creación de embriones sobrantes adicionales en el marco de la fecundación
para utilizarlos a los fines de la investigación."@es12
"Arvoisa puhemies, hyvät parlamentin jäsenet, olen iloinen voidessani käyttää puheenvuoron aiheesta, josta parlamentti on aina ollut suuresti kiinnostunut.
Haluan tähdentää myös sitä, että ihmisalkioiden kantasoluja hyödyntävälle tutkimukselle myönnettävällä rahoituksella täydennetään aikuisten kantasolulinjoja käyttävälle tutkimukselle myönnettävää rahoitusta. Molempia kantasolutyyppejä on tutkittava ennen muuta siksi, että niiden ominaisuudet ovat erilaisia, aivan kuten suunnitellut lääketieteelliset sovelluksetkin.
On kuitenkin tärkeää, että käyttöön saadaan myös uusia kantasolulinjoja, koska nykyisellään linjoja on vähän, niiden laatu on enimmälti huono ja – seikka jota haluan erityisesti painottaa – ne ovat peräisin muualta kuin Euroopasta ja ovat patentoituja, minkä vuoksi niiden käyttäminen myös tutkimustyöhön on kallista. Näin ollen oman kapasiteetin kehittäminen on Euroopan unionin edun mukaista.
Lopuksi haluan vielä muistuttaa, että kolme toimielintä ovat luvanneet tehdä asiasta päätöksen vuoden loppuun mennessä. On siis ilman muuta selvää, että luotan vahvasti parlamentin tukeen, jotta tähän tavoitteeseen päästään.
Haluan aivan aluksi kiittää esittelijää ja kaikkia teollisuus-, ulkomaankauppa-, tutkimus- ja energiavaliokunnan jäseniä laadukkaasta työstä. Osoitan kiitokseni myös oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan lausunnon valmistelijalle ja jäsenille.
Tietoyhteiskuntaan perustuvassa taloudessa, jonka kehittämisen Euroopan unioni on omaksunut tavoitteekseen, tieteellinen tutkimus ja teknologian kehittäminen ovat lähtökohtaisesti merkittävässä asemassa. Sekä yritysten kilpailukyky että Euroopan unionin kansalaisten elämänlaatu riippuvat entistä suuremmassa määrin tieteellisen tiedon lisääntymisestä ja hyödyntämisestä.
Tätä vuosisataa on usein ja perustellusti väitetty biotieteiden ja bioteknologian vuosisadaksi. Ihmisalkioista saatavilla kantasoluilla tehtävät tutkimukset näyttäisivät olevan ratkaisevassa asemassa hankittaessa uutta tietoa elämän alkuvaiheista. Tutkimukset antavat toiveita myös merkittävistä lääketieteellisistä sovelluksista sellaisten sairauksien hoitamiseksi, joihin ei ole ollut parannuskeinoa, ja erityisesti syövän ja Alzheimerin taudin kaltaisten rappeuttavien sairauksien, joista aiheutuu yhä suurempi taakka Euroopan yhteiskunnalle niin inhimillisen kärsimyksen kuin taloudellistenkin seikkojen kannalta. Ihmisalkioiden kantasolututkimuksen ansiosta tieteilijät pystynevät jo varsin pian ymmärtämään paremmin solujen eriytymis- ja lisääntymiskehityksen prosesseja, jotka ovat keskeisiä elämän synnyssä ja joidenkin sairauksien kehittymisessä, ja tämä puolestaan edistää tutkimusta muilla aloilla.
Tällainen tutkimus hyötyy Euroopan unionin laajuisesta toiminnasta, koska yhteistyöstä saadaan alalla merkittävää lisäarvoa. Eri jäsenvaltioiden tutkimusryhmien välinen yhteistyö mahdollistaa tarvittavien voimavarojen tehokkaamman käytön ja tuottaa parhaat mahdolliset tulokset nopeasti koko Euroopan unionin tiedeyhteisön ja potilaiden hyödyksi.
Käsittelen aluksi tämän yhteistyön institutionaalisia puitteita. Komission 9. heinäkuuta esittämä ehdotus oli jatkoa neuvoston 30. syyskuuta 2002 pitämälle istunnolle, jossa hyväksyttiin erityisohjelmat kuudennen tutkimuksen puiteohjelman täytäntöön panemiseksi. Tällöin sovittiin, että komissio laatii lainsäädäntöehdotuksen, jolla muutetaan erityisohjelmaa "Eurooppalaisen tutkimusalueen integrointi ja lujittaminen" ja vahvistetaan puitteet ihmisalkioiden ja ihmisalkioiden kantasolujen käyttöön liittyvää tutkimustoimintaa varten.
Siksi komissio ehdottaa muutamia periaatteita. Niiden avulla määritellään niin tieteelliseltä kuin eettiseltäkin kannalta erittäin tarkat, selkeät ja avoimet ehdot, joita on noudatettava päätettäessä yhteisön rahoituksesta tutkimushankkeille, joissa kehitetään uusia kantasolulinjoja ylimääräisistä ihmisalkioista. Komissio katsoo laatineensa vastuuntuntoisen ehdotuksen, jossa tutkimustoiminnan tarpeet ja potilaiden odotukset ovat tasapainossa suhteessa siihen, että ehdotuksella on varmistettava myös erittäin tiukkojen eettisten normien noudattaminen tutkimustoiminnassa. Komission ehdotusta tiukempia ehtoja säätämällä tällainen tutkimus käytännössä kiellettäisiin, vaikka se on todellisuudessa sallittu puiteohjelmasta ja sitä koskevista erityisohjelmista aiemmin tehdyillä parlamentin ja neuvoston päätöksillä.
Haluan korostaa, ettei meidän tehtävänämme ole määritellä Euroopassa tehtävää kantasolututkimusta koskevia eettisiä sääntöjä. Ehdotetut ehdot koskevat ainoastaan kuudetta puiteohjelmaa eivätkä vaikuta jäsenvaltioiden lainsäädäntöön. Tällaista tutkimusta ei missään vaiheessa rahoiteta niissä maissa, joissa se on kielletty.
Komission ehdottamat ehdot on tarkoitettu selkeäksi viestiksi niille, jotka kenties suhtautuvat varauksellisesti tämän tyyppiseen tutkimukseen. Komissio ehdottaa, että ainoastaan ennen 27. kesäkuuta 2002 aikaansaatuja ylimääräisiä alkioita saadaan käyttää. Aikarajan tarkoituksena on varmistaa, ettei yhteisön rahoituksella edistetä uusien ylimääräisten alkioiden kehittämistä koeputkihedelmöityshoitojen yhteydessä tutkimustoimintaa varten."@fi5
"Signor Presidente, onorevoli deputati, sono lieto di avere l’occasione di discutere un tema per il quale il Parlamento ha sempre mostrato un notevole interesse.
Desidero sottolineare che il finanziamento della ricerca che utilizza cellule staminali embrionali è complementare al finanziamento della ricerca sulle cellule staminali adulte. Le ricerche su questi due tipi di cellule sono necessarie, soprattutto perché le loro proprietà sono diverse, come del resto le applicazioni mediche previste.
D’altra parte, è ugualmente importante poter disporre di nuove linee di cellule staminali embrionali, poiché quelle che esistono oggi sono disponibili in quantità limitata, spesso di scarsa qualità e – vorrei ribadirlo – essenzialmente non europee, brevettate e quindi accessibili soltanto a prezzi elevati perfino per l’attività di ricerca. In tali condizioni è nello stesso interesse dell’Europa sviluppare la propria capacità.
Per concludere, ricorderò che le tre Istituzioni europee si sono impegnate a raggiungere una decisione su questo
entro la fine dell’anno e ovviamente conto molto sul sostegno del Parlamento per raggiungere tale obiettivo.
Per cominciare desidero ringraziare il relatore e tutti i membri della commissione per l’industria, il commercio estero, la ricerca e l’energia per la qualità del loro lavoro; i miei ringraziamenti vanno anche al relatore e ai membri della commissione giuridica e per il mercato interno.
Nell’economia della società della conoscenza che l’Unione intende sviluppare in Europa, la ricerca scientifica e lo sviluppo tecnologico svolgono, per definizione, un ruolo chiave; oggi più che mai sia la competitività delle imprese sia la qualità della vita dei cittadini europei dipendono dal progresso delle conoscenze scientifiche e dal loro sfruttamento.
Si è spesso affermato – a ragione – che questo sarà il secolo delle scienze e delle tecnologie della vita. La ricerca sulle cellule staminali embrionali appare cruciale per progredire nella conoscenza di tutte le prime fasi della vita; essa sembra altrettanto promettente per applicazioni mediche importanti come la cura di malattie finora incurabili, soprattutto malattie degenerative – il cancro o la demenza di Alzheimer, per esempio – che impongono alla società europea un onere sempre più grave sia in termini di sofferenza umana sia in termini economici. Nel più breve periodo la ricerca sulle cellule staminali embrionali permetterà di comprendere meglio i processi di differenziazione e di riproduzione cellulare, che sono i processi fondamentali della vita e della comparsa di alcune malattie; in tal modo sarà possibile progredire in altri settori di ricerca.
Questa ricerca avrà tutto da guadagnare se si svolgerà a livello europeo, con il significativo valore aggiunto della cooperazione. La cooperazione tra gruppi di esperti di diversi Stati membri consente di utilizzare al meglio le risorse necessarie e di ottenere più rapidamente i migliori risultati a vantaggio della comunità scientifica e dei pazienti in tutta Europa.
Per cominciare vorrei trattare il contesto istituzionale di questa cooperazione. La proposta presentata dalla Commissione il 9 luglio scorso rappresenta un
della decisione del Consiglio del 30 settembre 2002, con la quale sono stati adottati i programmi specifici per l’attuazione del sesto programma quadro di ricerca. In quell’occasione si era deciso che la Commissione avrebbe presentato una proposta legislativa recante modifica del programma specifico “Integrare e rafforzare lo Spazio europeo della ricerca”, volta a disciplinare la ricerca su embrioni e cellule staminali embrionali umane.
La Commissione propone dunque un insieme di principi, un quadro che stabilisce condizioni molto rigorose, chiare e trasparenti, sia scientifiche che etiche, per regolare il finanziamento di progetti di ricerca che utilizzino embrioni umani sovrannumerari per lo sviluppo di nuove linee di cellule staminali. La Commissione ritiene di aver formulato una proposta responsabile che raggiunge un buon equilibrio tra la risposta ai bisogni della ricerca e alle aspettative dei pazienti, da un lato, e la garanzia che tale ricerca rispetterà gli
etici più severi, dall’altro. Definire condizioni ancora più severe di quelle proposte dalla Commissione equivarrebbe a proibire questa ricerca, laddove essa è possibile secondo le decisioni già adottate dal Parlamento e dal Consiglio in merito al programma quadro e ai suoi programmi specifici.
Vorrei sottolineare che qui non si tratta di fissare regole etiche per la ricerca sulle cellule staminali in Europa. Le condizioni proposte valgono soltanto per il sesto programma quadro e le legislazioni nazionali non sono affatto coinvolte. Tale ricerca non sarà mai finanziata in un paese che la proibisca.
Proponendo tali condizioni, la Commissione ha inteso inviare un messaggio forte a coloro che potrebbero nutrire alcune riserve sul tipo di ricerca in questione. Essa propone di utilizzare soltanto gli embrioni sovrannumerari ottenuti prima del 27 giugno 2002; l’obiettivo di questa limitazione temporale è di impedire qualsiasi legame tra il finanziamento comunitario e qualunque incentivo alla creazione di embrioni sovrannumerari supplementari nell’ambito della fecondazione
da utilizzarsi a fini di ricerca."@it9
"Mr President, honourable Members, I welcome this opportunity to address an issue in which Parliament has always shown a great interest.
I should also like to stress that funding for research using embryonic stem cells is in addition to funding for research on adult stem cells. Research on both types of cells is necessary, in particular because their properties are different, as moreover are the medical applications envisaged.
It is also important, however, to be able to have new embryonic stem cell lines at our disposal, because those that exist today are few in number, for the most part of poor quality and – I would stress – essentially non-European, patented and therefore only accessible at high prices, even for research work. Under these circumstances, it is in Europe’s interests to develop its own capacity.
In conclusion, I would remind you that the three institutions have undertaken to reach a decision on this dossier by the end of the year and I am obviously counting very much on Parliament’s support to achieve this.
I should like first of all to thank the rapporteur and all of the members of the Committee on Industry, External Trade, Research and Energy for the high standard of their work. My thanks also go to the rapporteur and members of the Committee on Legal Affairs and the Internal Market.
In the economy of the knowledge-based society that the Union has set itself the objective of developing in Europe, scientific research and technological development by definition play a key role. More than ever, both the competitiveness of companies and the quality of life enjoyed by European citizens depend on advances in scientific knowledge and their exploitation.
It has often been said, and with good reason, that this century will be the century of life science and technology. Research on embryonic stem cells would appear to be crucial to gain more knowledge about the very first stages of life. It also promises to have significant medical applications, such as in the treatment of diseases that have so far been incurable, particularly degenerative diseases – cancer or Alzheimer’s disease for example – which are placing an increasing burden on European society in terms of human suffering and in economic terms. In the shorter term, research on embryonic stem cells will allow scientists to gain a better understanding of the processes of cell differentiation and reproduction, the key processes in forming life and in the emergence of certain diseases, which will make advances in other research areas possible.
This research will gain from being carried out at European level, where the added value of cooperation is significant. Cooperation between teams from different Member States allows the resources required to be used more effectively and makes it possible to obtain the best results more quickly for the benefit of the scientific community and patients across Europe.
I will speak first of all about the institutional context to this cooperation. The proposal tabled by the Commission on 9 July was a follow-up to the Council of 30 September 2002, during which the specific programmes were adopted for the implementation of the sixth framework programme of research. On that occasion it was agreed that the Commission would table a legislative proposal amending the specific programme ‘Integrating and strengthening the European Research Area’ and setting out a framework for research using embryos and human embryonic stem cells.
The Commission is therefore proposing a set of principles, a framework which lays down very strict, clear and transparent conditions, both scientific and ethical, which are intended to govern the funding of research projects using human supernumerary embryos to develop new stem cell lines. The Commission believes that it has drafted a responsible proposal to the extent that it strikes a good balance between, on the one hand, meeting the needs of research and the expectations of patients and, on the other hand, providing an assurance that such research will respect the strictest ethical standards. Imposing even stricter conditions than those proposed by the Commission would in practice amount to banning this research, when in fact it is permitted in accordance with the decisions already made by Parliament and the Council regarding the framework programme and its specific programmes.
I should like to underline that it is not our business here to lay down ethical rules for stem cell research in Europe. The conditions proposed only apply to the sixth framework programme and do not affect national legislation. This research will never be funded in a country where it is forbidden.
In proposing these conditions, the Commission wanted to send out a clear message to those who might have reservations about the type of research concerned here. It proposes that only those supernumerary embryos that were created before 27 June 2002 may be used. The purpose of this time limit is to prevent Community financing providing any kind of an incentive to create additional supernumerary embryos for research purposes during in vitro fertilisation procedures."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, dames en heren, het doet mij genoegen dat wij vandaag een thema mogen aansnijden waaraan het Parlement altijd al veel belang heeft gehecht.
Ik wil eveneens graag benadrukken dat de financiering van onderzoek aan embryonale stamcellen complementair is aan de financiering van het onderzoek aan volwassen stamcellen. Het is noodzakelijk om onderzoek te doen aan deze beide celtypen, met name omdat zij verschillende eigenschappen hebben en men er daarom ook verschillende medische toepassingen van verwacht.
Het is echter ook belangrijk om te kunnen beschikken over nieuwe embryonale stamcellijnen. Op dit moment is namelijk slechts een klein aantal cellijnen voorhanden. Deze zijn grotendeels van slechte kwaliteit en – daar wil ik uitdrukkelijk op wijzen – voornamelijk van niet-Europese afkomst. Bovendien rust er octrooi op en zijn ze dus alleen te gebruiken tegen, zelfs naar de maatstaven van onderzoekswerk, hoge kosten. Gezien die omstandigheden is het voor Europa van algemeen belang om het eigen materiaal uit te breiden.
Tot slot wil ik er nog op wijzen dat de drie instellingen toegezegd hebben om voor het einde van het jaar tot een besluit te komen over dit dossier. Uiteraard reken ik daarbij volledig op de steun van het Parlement.
Allereerst zou ik de rapporteur en alle leden van de Commissie industrie, externe handel, onderzoek en energie willen bedanken voor het uitstekende werk dat zij hebben geleverd. Mijn dank gaat eveneens uit naar de rapporteur en de leden van de Commissie juridische zaken en interne markt.
In de kenniseconomie die de Unie nastreeft en die zij in Europa tot ontwikkeling wil brengen, spelen wetenschappelijk onderzoek en technologische ontwikkeling per definitie een sleutelrol. Meer dan ooit hangen het concurrentievermogen van bedrijven en de levensstandaard van de Europese burger af van de voortgang van de wetenschappelijke kennis en de exploitatie daarvan.
Het is vaak genoeg gezegd – en met recht – dat de eeuw waaraan we nu begonnen zijn, de eeuw van de biowetenschappen en de biotechnologie wordt. Onderzoek aan embryonale stamcellen lijkt van fundamenteel belang om onze kennis van de vroegste beginstadia van het leven te vergroten. Daarnaast lijkt het veelbelovend voor belangrijke medische toepassingen als de behandeling van nu nog ongeneeslijke ziekten, met name de degeneratieve ziekten zoals kanker en de ziekte van Alzheimer. Deze veroorzaken veel menselijk leed in de Europese samenleving en eisen ook een steeds zwaardere tol op economisch gebied. Op kortere termijn zal onderzoek aan embryonale stamcellen ons meer inzicht geven in de processen van celdifferentiatie en celdeling, waarmee weer op andere onderzoeksterreinen vooruitgang geboekt kan worden.
Het is beter voor het onderzoek als dit op Europees niveau wordt uitgevoerd, daar de toegevoegde waarde van samenwerking aanzienlijk is. Zo kan door samenwerking tussen onderzoeksteams uit verschillende lidstaten een beter gebruik gemaakt worden van de benodigde middelen en kunnen sneller resultaten worden behaald die ten goede komen aan de wetenschappelijke wereld en aan patiënten in heel Europa.
Ik wil het eerst hebben over de institutionele achtergrond van deze samenwerking. Het voorstel van de Commissie van 9 juli jongstleden past in het verlengde van de Raad van 30 september 2002. Toen zijn specifieke programma’s vastgesteld voor de tenuitvoerlegging van het zesde kaderprogramma voor onderzoek. Er is toen besloten dat de Commissie met een wetgevingsvoorstel zou komen om het specifieke programma “Integratie en versterking van de Europese onderzoeksruimte” te wijzigen en om een kader vast te stellen voor onderzoek met menselijke embryo’s en embryonale stamcellen.
De Commissie stelt dus een aantal beginselen voor, een kader dat zeer strikte, duidelijke en transparante voorwaarden biedt – zowel van wetenschappelijke als ethische aard – voor de financiering van onderzoeksprojecten waarbij gebruik gemaakt wordt van menselijke restembryo’s ter verkrijging van nieuwe stamcellijnen. De Commissie is van mening dat haar voorstel van verantwoordelijkheidszin getuigt daar het een goed evenwicht betracht tussen enerzijds de beantwoording aan de onderzoeksbehoeften en de verwachtingen van patiënten en anderzijds de verzekering dat dat onderzoek plaatsvindt binnen zo strikt mogelijke ethische regels. Het stellen van nog striktere voorwaarden dan die de Commissie voorstelt, zou in de praktijk neerkomen op het verbieden van dit onderzoek, hetgeen indruist tegen eerdere besluiten van het Parlement en de Raad betreffende het kaderprogramma en de bijbehorende specifieke programma’s.
Graag wil ik onderstrepen dat het hier niet gaat om het opstellen van de ethische regels voor het onderzoek aan stamcellen voor heel Europa. De voorgestelde condities zijn alleen van toepassing op het zesde kaderprogramma en dus niet op nationale wetgevingen. Er zal dan ook nooit dergelijk onderzoek worden gefinancierd in landen waar het niet is toegestaan.
In de voorwaarden die de Commissie voorstelt heeft zij een sterk signaal willen afgeven aan diegenen die bezwaar zouden kunnen hebben tegen het soort onderzoek waarvan hier sprake is. Zij stelt voor dat alleen restembryo’s gebruikt mogen worden die zijn gecreëerd vóór 27 juni 2002. Het doel van die tijdsgrens is om ieder verband te vermijden tussen communautaire financiering en de aanzet tot het creëren van extra restembryo’s in het kader van IVF om deze gebruiken voor onderzoeksdoeleinden."@nl2
"Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, é com prazer que aproveito esta ocasião para abordar uma questão pela qual o Parlamento sempre mostrou grande interesse.
Gostaria igualmente de sublinhar que o financiamento da investigação que utiliza células estaminais embriónicas complementa o financiamento da investigação das células estaminais adultas. A investigação sobre estes dois tipos de células é necessária, designadamente, porque as suas propriedades são diferentes, como, aliás, são diferentes as aplicações médicas que se tem em vista.
Igualmente importante, contudo, é poder dispor de novas linhas de células estaminais embriónicas, uma vez que as que existem actualmente são em número reduzido, na sua maior parte, de má qualidade e - insisto - essencialmente não europeias, registadas e, portanto, somente acessíveis a preços elevados, inclusive para o trabalho de investigação. Nestas circunstâncias, a Europa tem todo o interesse em desenvolver a sua própria capacidade.
Para concluir, queria recordar que as três Instituições se comprometeram a tomar uma decisão sobre este
até ao fim do ano. É evidente que estou a contar com o apoio do Parlamento para o conseguir.
Em primeiro lugar, gostaria de agradecer ao relator e a todos os membros da Comissão da Indústria, do Comércio Externo, da Investigação e da Energia a excelente qualidade do seu trabalho. Os meus agradecimentos vão igualmente para o relator e os membros da Comissão dos Assuntos Jurídicos e do Mercado Interno.
Na economia da sociedade do conhecimento que a própria União estabeleceu como objectivo desenvolver na Europa, desempenham, por definição, um papel primordial a investigação científica e o desenvolvimento tecnológico. Mais do que nunca, tanto a competitividade das empresas como a qualidade de vida dos cidadãos europeus dependem dos progressos registados no domínio dos conhecimentos científicos e da sua exploração.
Já frequentemente se disse, e com razão, que este século irá ser o século das ciências e das tecnologias do ser vivo. A investigação sobre as células estaminais embriónicas pareceria crucial para a aquisição de mais conhecimentos sobre a primeiríssima fase da vida. Além disso, promete igualmente ter importantes aplicações médicas, como, por exemplo, no tratamento de doenças que, até ao momento, têm sido incuráveis, particularmente das doenças degenerativas - do cancro ou da doença de Alzheimer, por exemplo -, que fazem pesar sobre a sociedade europeia uma carga cada vez maior em termos de sofrimento humano e em termos económicos. A mais curto prazo, a investigação sobre as células estaminais embriónicas irá permitir aos cientistas compreender melhor os processos de diferenciação e de multiplicação celular, processos-chave para a formação da vida e da aparição de certas doenças, o que tornará possível fazer progressos noutros domínios da investigação.
Esta investigação beneficiará com o facto de ser efectuada a nível europeu, em que é importante o valor acrescentado da cooperação. A cooperação entre equipas de diferentes Estados-Membros permite uma utilização mais eficaz dos recursos exigidos, tornando possível obter mais rapidamente melhores resultados, em benefício da comunidade científica e dos doentes de toda a Europa.
Antes de mais nada, vou referir-me ao contexto institucional desta cooperação. A proposta apresentada pela Comissão em 9 de Julho era um prolongamento do Conselho de 30 de Setembro de 2002, no decurso do qual foram adoptados programas específicos para a implementação do Sexto Programa-Quadro da Investigação. Nessa altura, tinha ficado acordado que a Comissão iria apresentar uma proposta de alteração legislativa ao programa específico "Integrar e reforçar o Espaço Europeu da Investigação", estabelecendo um quadro para a investigação em que fossem utilizados embriões e células estaminais embriónicas humanas.
A Comissão propõe, portanto, um conjunto de princípios, um quadro que estabelece condições muito rigorosas, claras e transparentes, simultaneamente científicas e éticas, destinadas a regulamentar o financiamento de projectos de investigação em que sejam utilizados embriões humanos supranumerários para o desenvolvimento de novas linhas de células estaminais. A Comissão crê ter formulado uma proposta responsável, na medida em que ela consegue um bom equilíbrio entre, por um lado, a resposta às necessidades da investigação e às expectativas dos doentes e, por outro, a garantia de que essa investigação irá respeitar os mais rigorosos critérios éticos. Impor condições ainda mais rigorosas do que as propostas pela Comissão significaria, na prática, banir esta investigação, quando, de facto, ela é permitida, de acordo com as decisões já tomadas pelo Parlamento e pelo Conselho, relativamente ao Programa-Quadro e aos seus programas específicos.
Gostaria de sublinhar que não nos compete estabelecer aqui regras éticas para a investigação sobre as células estaminais na Europa. As condições propostas apenas se aplicam ao Sexto Programa-Quadro, não afectando a legislação nacional. Esta pesquisa jamais será financiada num país onde seja interdita.
Ao propor estas condições, a Comissão desejava transmitir um forte sinal àqueles que pudessem ter reservas relativamente ao tipo de investigação aqui em causa. Ela propõe que apenas possam ser utilizados embriões supranumerários que tenham sido criados antes de 27 de Junho de 2002. O objecto deste limite temporal é evitar que o financiamento comunitário possa constituir qualquer tipo de incentivo à criação de embriões supranumerários suplementares, durante o processo de fecundação
para os utilizar na investigação."@pt11
"Herr talman, ärade ledamöter! Jag välkomnar detta tillfälle att ta upp en fråga som parlamentet alltid har visat stort intresse för.
Jag vill också framhålla att finansieringen av forskning där embryonala stamceller används är ett komplement till finansieringen av forskning om adulta stamceller. Forskning om båda typerna av celler är nödvändig, framför allt eftersom deras egenskaper skiljer sig åt, liksom även de medicinska tillämpningar vi ser framför oss.
Det är emellertid också viktigt att vi har nya embryonala stamcellslinjer till vårt förfogande, för de som finns i dag är få, oftast av dålig kvalitet och – det vill jag särskilt framhålla – huvudsakligen utomeuropeiska, patenterade och därför endast tillgängliga till mycket höga priser, även för forskningsändamål. Under dessa förhållanden ligger det i Europas intresse att vi utvecklar vår egen kapacitet.
Sammanfattningsvis vill jag påminna er om att de tre institutionerna har föresatt sig att komma fram till ett beslut i denna fråga före årets utgång, och jag räknar givetvis starkt med parlamentets stöd för att detta skall kunna ske.
Jag vill först och främst tacka föredraganden och alla medlemmarna i utskottet för industrifrågor, utrikeshandel, forskning och energi för deras goda arbete. Jag vill också tacka föredraganden och medlemmarna i utskottet för rättsliga frågor och den inre marknaden.
Vetenskaplig forskning och teknisk utveckling spelar per definition en avgörande roll för ekonomin i det kunskapsbaserade samhälle som unionen har som målsättning att åstadkomma i Europa. Både företagens konkurrenskraft och de europeiska medborgarnas livskvalitet är mer än någonsin avhängiga av framstegen i vetenskapligt kunnande och hur de utnyttjas.
Det har ofta sagts, och det med rätta, att detta århundrade kommer att vara biovetenskapens och bioteknikens århundrade. Forskningen om embryonala stamceller tycks vara av avgörande betydelse för att vi skall få mer kunskap om livets allra första skeden. Denna forskning kommer också att få betydelsefulla medicinska tillämpningar, till exempel vid behandling av sjukdomar som hittills inte gått att bota, framför allt degenerativa sjukdomar – som cancer och Alzheimers sjukdom – som lägger en allt större börda på det europeiska samhället i form av mänskligt lidande och stora kostnader. På kortare sikt kommer forskningen om embryonala stamceller att öka vetenskapsmännens förståelse för hur celldelning och reproduktion fungerar, vilka är avgörande processer för livets tillblivelse och för uppkomsten av vissa sjukdomar. Därigenom kommer framsteg på andra forskningsområden att möjliggöras.
Denna forskning kommer att vinna på att bedrivas på europeisk nivå, där mervärdet av samarbete är betydande. Samarbete mellan forskarlag från olika medlemsstater gör att de resurser som krävs kan användas mer effektivt och gör det möjligt att nå de bästa resultaten snabbare, vilket gynnar det vetenskapliga samfundet och patienter i hela Europa.
Jag vill inleda med att tala om de institutionella förutsättningarna för detta samarbete. Det förslag som kommissionen lade fram den 9 juli utgjorde en uppföljning av rådets möte den 30 september 2002, då de särskilda programmen för genomförandet av sjätte ramprogrammet för forskning antogs. Vid det tillfället beslutades det att kommissionen skulle lägga fram ett lagstiftningsförslag om ändring av det särskilda programmet ”Att integrera och stärka det europeiska området för forskningsverksamhet”
och om
inrättande av ramar för forskning där embryon och stamceller från mänskliga embryon används.
Kommissionen föreslår nu därför en uppsättning principer, ett regelverk som innehåller mycket strikta, tydliga och öppna villkor, både vetenskapliga och etiska, som skall styra finansieringen av forskningsprojekt där överflödiga mänskliga embryon används för att utveckla nya stamcellslinjer. Kommissionen anser att den har utarbetat ett ansvarsfullt förslag där en god balans uppnås mellan å ena sidan forskningens behov och patienternas förväntningar, och å andra sidan garantier för att denna forskning kommer att respektera de allra striktaste etiska normer. Om ännu striktare villkor än dem som föreslås av kommissionen införs, skulle det i praktiken innebära ett förbud mot denna forskning, som ju faktiskt är tillåten enligt de beslut som parlamentet och rådet redan fattat beträffande ramprogrammet och dess särskilda program.
Jag vill betona att det inte är vår sak att här fastställa etiska regler för stamcellsforskning i Europa. De villkor som föreslås gäller endast sjätte ramprogrammet och påverkar inte den nationella lagstiftningen. Denna forskning kommer aldrig att beviljas finansiering i ett land där den är förbjuden.
Genom att föreslå dessa villkor ville kommissionen sända ett tydligt budskap till dem som har invändningar mot den typ av forskning det handlar om. Kommissionen föreslår att endast överflödiga embryon som skapats före den 27 juni 2002 får användas. Syftet med denna tidsgräns är att förhindra att gemenskapsfinansieringen uppmuntrar skapande av ytterligare överflödiga embryon för forskningsändamål genom provrörsbefruktning."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"(Applause)"10,10,3
"dossier"11,9
"in vitro"12,9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples