Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-10-23-Speech-4-088"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-10-23"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Omröstning4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20031023.2.4-088"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-10-23-Speech-4-0894
lpv:speaker	lp:Georges Berthu4
lpv:spoken text	". - Le Conseil européen des 16-17 octobre a rayé de ses conclusions l’idée d’une politique de l’immigration reposant sur des quotas, telle que l’avait proposée la présidence italienne. Nous le regrettons vivement, car une telle politique aurait représenté le premier pas vers une maîtrise de l’immigration, dans la mesure où, pour mettre en œuvre les quotas, il faut d’abord pouvoir compter et contrôler. Parmi les opposants, Jacques Chirac, au nom de la France, a déclaré être "a priori hostile au principe même des quotas", au risque de paraître réticent à l’idée même de limiter l’immigration. D’autres opposants avaient de meilleures raisons: la Commission manifestait en effet l’intention d’utiliser l’initiative pour bâtir une politique européenne intégrée des quotas, enlevant aux États leurs compétences dans la détermination du nombre de travailleurs immigrés qu’ils sont susceptibles d’accueillir. De plus, elle voulait offrir des quotas supplémentaires aux pays tiers acceptant de reprendre chez eux leurs émigrants venus illégalement en Europe. C’eût été un étrange marché, récompensant ceux qui nous auraient nui, alors qu’il est de leur strict devoir de reprendre leurs illégaux. Il n’est pas étonnant dans ces conditions que certains États aient préféré saborder la politique des quotas."@fr6
lpv:spokenAs	substitute; Delegation to the European Economic Area Joint Parliamentary Committee (EEA) (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14 member; NA (2001-01-31--2004-07-19)14 unknown; Mouvement pour la France (2000-11-23--2004-07-19)14 member; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with Canada (2002-02-07--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Det Europæiske Råd af 16.-17. oktober har slettet tanken om en indvandringspolitik, der hviler på kvoter, som det italienske formandskab havde foreslået, fra sine konklusioner. Det beklager vi inderligt, for en sådan politik ville have været det første skridt mod at få kontrol med indvandringen, eftersom man for at sætte kvotesystemet i værk først skal kunne tælle og kontrollere. Blandt modstanderne har Jacques Chirac på Frankrigs vegne erklæret, at han a priori var fjendtligt indstillet over for selve kvoteprincippet med risiko for at virke tilbageholdende over for selve tanken om at begrænse indvandringen. Andre modstandere havde bedre grunde. Kommissionen viste faktisk, at den ville bruge initiativet til at opbygge en samlet europæisk politik for kvoterne, der fratager staterne deres beføjelser med hensyn til at fastlægge det antal gæstearbejdere, som de vil kunne modtage. Endvidere ville den tilbyde ekstra kvoter til de tredjelande, som accepterede at tage de af deres emigranter tilbage, som var kommet illegalt til Europa. Det ville have været en mærkværdig handel, hvis vi belønnede dem, der skulle have skadet os, når det er deres strenge pligt at tage deres illegale indvandrere tilbage. Det er under disse omstændigheder ikke underligt, at nogle stater har foretrukket at skyde kvotepolitikken i sænk."@da1 "Der Europäische Rat vom 16. und 17. Oktober hat aus seinen Schlussfolgerungen die Idee einer auf Quoten basierenden Einwanderungspolitik, wie sie der italienische Ratsvorsitz vorgeschlagen hatte, gestrichen. Wir bedauern das zutiefst, denn eine solche Politik wäre der erste Schritt in Richtung einer Steuerung der Einwanderung gewesen, da man, um Quoten umzusetzen, zunächst in der Lage sein muss, zu zählen und zu kontrollieren. Zu den Gegnern dieses Vorschlags gehörte Jacques Chirac, der im Namen Frankreichs erklärte, er sei „von vornherein gegen das Prinzip der Quoten“, auch auf die Gefahr hin, den Eindruck zu erwecken, er habe Vorbehalte gegen die Idee der Begrenzung der Einwanderung an sich. Andere Gegner hatten bessere Gründe: Die Kommission bekundete ihre Absicht, diese Initiative zu nutzen, um eine integrierte europäische Quotenpolitik zu entwickeln, die den Staaten ihre Zuständigkeiten hinsichtlich der Festlegung der Zahl der zuwandernden Arbeitnehmer, die sie bereit wären aufzunehmen, nehmen würde. Darüber hinaus wollte sie den Drittländern, die es akzeptieren, ihre illegal nach Europa gekommenen Emigranten zurückzunehmen, zusätzliche Quoten anbieten. Das wäre ein seltsamer Handel, mit dem diejenigen belohnt würden, die uns geschadet haben, während es ihre strikte Pflicht ist, ihre Illegalen zurückzunehmen. Unter diesen Bedingungen ist es nicht verwunderlich, dass manche Staaten es vorzogen, die Quotenpolitik abzulehnen."@de7 "Το Ευρωπαϊκό Συμβούλιο που έλαβε χώρα στις 16 και 17 Οκτωβρίου διέγραψε από τα συμπεράσματά του την πρόταση περί μεταναστευτικής πολιτικής που θα βασίζεται σε ποσοστώσεις που είχε υποβάλει η ιταλική Προεδρία. Λυπούμαστε πολύ για την απόφαση αυτή διότι η εν λόγω πολιτική θα μπορούσε να αποτελέσει ένα πρώτο βήμα για τον έλεγχο της μετανάστευσης, καθώς, για να ισχύσουν οι ποσοστώσεις, θα πρέπει πρώτα να είμαστε σε θέση να υπολογίζουμε και να ελέγχουμε τον όγκο των μεταναστών. Μεταξύ των πολέμιων συγκαταλέγεται και ο Ζακ Σιράκ, ο οποίος, εξ ονόματος της Γαλλίας, δήλωσε ότι, για να μην κινδυνεύσει να φανεί διστακτικός απέναντι στην ιδέα περιορισμού της μετανάστευσης, τάσσεται καταρχήν κατά της ίδιας της αρχής των ποσοστώσεων. Άλλοι πολέμιοι είχαν καλύτερα επιχειρήματα. Η Επιτροπή έκανε γνωστή την πρόθεσή της να χρησιμοποιήσει την πρωτοβουλία για να αναπτύξει μια ολοκληρωμένη ευρωπαϊκή πολιτική ποσοστώσεων, αφαιρώντας από τα κράτη μέλη την αρμοδιότητα να καθορίζουν τον αριθμό των μεταναστών-εργαζομένων που μπορούν να δεχθούν. Επιπλέον, σκοπεύει να προσφέρει πρόσθετες ποσοστώσεις στις τρίτες χώρες που θα δεχθούν πίσω τους δικούς τους μετανάστες που έφθασαν λαθραία στην Ευρώπη. Πρόκειται για μια παράξενη συναλλαγή, καθώς ανταμείβονται αυτοί που μας δημιουργούν προβλήματα, τη στιγμή που είναι δικό τους αυστηρά καθήκον να δεχθούν πίσω τους λαθρομετανάστες υπηκόους τους. Βάσει των ανωτέρω, δεν μας προκαλεί έκπληξη το γεγονός ότι ορισμένα κράτη προτίμησαν να απορρίψουν την πολιτική των ποσοστώσεων."@el8,8 "The European Council of 16-17 October erased from its conclusions the idea of an immigration policy based upon quotas, as proposed by the Italian Presidency. We sincerely regret this, for such a policy would have represented the first step towards controlling immigration, inasmuch as being able to count and monitor is a necessary precondition of implementing quotas. Among the opponents, Jacques Chirac, on behalf of France, stated that, at the risk of appearing hesitant about the very idea of limiting immigration, he was hostile to the very principle of quotas. Other opponents had better reasons. The Commission showed, in fact, that it intended to use the initiative to construct an integrated European policy of quotas, removing the Member States’ competence to determine the number of immigrant workers they are in a position to welcome. Moreover, it wanted to offer additional quotas to third countries that agreed to take back emigrants of theirs that had come to Europe illegally. That would have been a strange trade-off, rewarding those who would have harmed us when they have a strict duty to take back their illegal emigrants. In these conditions, it is not surprising that a number of Member States have preferred to scupper the quota policy."@en3 ". El Consejo Europeo de los días 16 y 17 de octubre eliminó de sus conclusiones la idea de una política de inmigración basada en cuotas, tal como había propuesto la Presidencia italiana. Lo lamentamos sinceramente, ya que una política de ese tipo habría representado un primer paso hacia un control de la inmigración, puesto que, para aplicar cuotas, primero es necesario poder contar y controlar. Entre los oponentes, el Sr. Chirac, en nombre de Francia, se declaró « hostil al principio mismo de las cuotas», a riesgo de parecer vacilante ante la idea misma de limitar la inmigración. Otros oponentes tenían mejores razones: en efecto, la Comisión manifestó su intención de utilizar la iniciativa para construir una política europea integrada de cuotas, retirando a los Estados sus competencias para determinar el número de trabajadores inmigrados que pueden acoger. Además, quería ofrecer cuotas adicionales a los terceros países que aceptasen readmitir en su territorio a sus emigrantes llegados ilegalmente a Europa. Un extraño trato, recompensar a los que nos perjudican, cuando es su estricto deber readmitir a sus emigrantes ilegales. No es sorprendente en estas condiciones que algunos Estados hubieran preferido sabotear la política de cuotas."@es12 "Lokakuun 16. ja 17. päivinä kokoontunut Eurooppa-neuvosto poisti päätelmistään puheenjohtajavaltio Italian ehdottaman ajatuksen kiintiöihin perustuvasta maahanmuuttopolitiikasta. Pahoittelemme tätä vilpittömästi, sillä tämänkaltainen politiikka olisi ollut ensimmäinen askel kohti maahanmuuton rajoittamista, koska kiintiöiden täytäntöönpano edellyttää ilman muuta maahanmuuttajien määrän laskemista ja seuraamista. Ehdotuksen vastustajiin kuuluva Ranskan puolesta puhunut Jacques Chirac totesi suhtautuvansa erittäin kielteisesti kiintiöperiaatteeseen senkin uhalla, että saattaa näin antaa epäröivän kuvan suhtautumisestaan maahanmuuton rajoittamisen. Muilla vastustajilla oli paremmat perustelut. Komissio näytti itse asiassa aikoneen käyttää aloite-oikeuttaan luodakseen yhtenäisen eurooppalaisen kiintiöpolitiikan, joka samalla veisi jäsenvaltioilta oikeuden päättää, kuinka paljon maahanmuuttajia niillä on mahdollisuus vastaanottaa. Lisäksi komissio halusi tarjota lisäkiintiöitä sellaisille kolmansille maille, jotka sitoutuisivat ottamaan takaisin Eurooppaan laittomasti muuttaneet oman maansa kansalaiset. Se olisi ollut kummallinen kytkykauppa, joka olisi palkinnut niitä, jotka ovat aiheuttaneet meille vahinkoa, vaikka itse asiassa niillä on velvollisuus ottaa takaisin laittomat siirtolaisensa. Näissä oloissa minusta ei ole lainkaan hämmästyttävää, että useat jäsenvaltiot ovat mieluummin halunneet haudata koko kiintiöpolitiikan."@fi5 "Il Consiglio europeo del 16-17 ottobre ha cancellato dalle sue conclusioni l’idea di una politica dell’immigrazione fondata su quote, quale era stata proposta dalla Presidenza italiana. Ce ne rammarichiamo vivamente, poiché una politica di questo tipo sarebbe stata il primo passo verso il controllo dell’immigrazione, nella misura in cui, per attuare il sistema delle quote, bisogna innanzi tutto poter contare e controllare. Tra gli oppositori figurava Jacques Chirac, che a nome della Francia ha dichiarato di essere “ostile al principio stesso delle quote”, a rischio di sembrare avverso all’idea stessa di limitare l’immigrazione. Altri oppositori hanno addotto ragioni migliori: la Commissione ha manifestato in effetti l’intento di utilizzare l’iniziativa per elaborare una politica europea delle quote integrata, sottraendo agli Stati membri le loro competenze per la definizione del numero di lavoratori immigrati che essi sono disposti ad accogliere. Inoltre, ha proposto di offrire quote supplementari a quei paesi terzi che accettino di riprendersi i propri emigranti giunti illegalmente in Europa. Sarebbe stato uno strano scambio, volto a ricompensare coloro che ci hanno danneggiato, mentre è loro dovere riprendersi i propri clandestini. In tali circostanze, non è sorprendente che alcuni Stati abbiano preferito sabotare la politica delle quote."@it9 "The European Council of 16-17 October erased from its conclusions the idea of an immigration policy based upon quotas, as proposed by the Italian Presidency. We sincerely regret this, for such a policy would have represented the first step towards controlling immigration, inasmuch as being able to count and monitor is a necessary precondition of implementing quotas. Among the opponents, Jacques Chirac, on behalf of France, stated that, at the risk of appearing hesitant about the very idea of limiting immigration, he was hostile to the very principle of quotas. Other opponents had better reasons. The Commission showed, in fact, that it intended to use the initiative to construct an integrated European policy of quotas, removing the Member States’ competence to determine the number of immigrant workers they are in a position to welcome. Moreover, it wanted to offer additional quotas to third countries that agreed to take back emigrants of theirs that had come to Europe illegally. That would have been a strange trade-off, rewarding those who would have harmed us when they have a strict duty to take back their illegal emigrants. In these conditions, it is not surprising that a number of Member States have preferred to scupper the quota policy."@lv10 ". De Europese Raad van 16 en 17 oktober heeft uit zijn conclusies het idee geschrapt van een op quota gebaseerd immigratiebeleid zoals voorgesteld door het Italiaanse voorzitterschap. Wij betreuren dat ten zeerste, want een dergelijk beleid zou een eerste stap zijn geweest op weg naar de beheersing van immigratie, in die zin dat er eerst geteld en gecontroleerd moet kunnen worden voordat quota toegepast kunnen worden. Een van de tegenstanders, Jacques Chirac, heeft namens Frankrijk verklaard “bij voorbaat quota als uitgangspunt van de hand te wijzen”, zodat je je kunt afvragen of hij überhaupt wel iets voelt voor immigratiebeperking. Er waren andere tegenstanders die betere motieven hadden. De Commissie leek namelijk van plan dit initiatief te benutten voor het vestigen van een geïntegreerd Europees quotabeleid, waardoor de staten niet meer vrij zouden zijn om zelfstandig het aantal buitenlandse werknemers te bepalen dat zij kunnen opvangen. Daarnaast wilde de Raad derde landen extra quota aanbieden als deze bereid zouden zijn om illegaal naar Europa gereisde immigranten terug te nemen. Dat zou een rare koehandel zijn geweest, aangezien deze een beloning zou inhouden voor landen die ons schade hebben berokkend, terwijl die landen simpelweg de plicht hebben hun illegalen terug te nemen. Dat bepaalde landen er de voorkeur aan hebben gegeven het voorstel voor een quotabeleid af te schieten wekt dus geen verbazing."@nl2 "O Conselho Europeu de 16 e 17 de Outubro retirou das suas conclusões a ideia de uma política de imigração baseada em quotas, tal como tinha proposto a Presidência italiana. Lamentamos sinceramente o facto, porquanto uma tal política teria representado o primeiro passo no sentido de controlar a imigração, na medida em que poder contar e controlar constitui condição prévia necessária para a implementação de quotas. Entre os opositores, Jacques Chirac declarou, em nome da França, que, com risco de parecer reticente em relação à própria ideia de limitar a imigração, era hostil ao próprio princípio de quotas. Outros opositores tinham melhores motivos. A Comissão manifestou, de facto, a intenção de utilizar a iniciativa para construir uma política europeia integrada de quotas, retirando aos Estados-Membros a sua competência de determinar o número de trabalhadores imigrantes que estão em posição de acolher. Além disso, pretendia oferecer quotas suplementares aos países terceiros que concordassem com receber de novo os seus emigrantes que tivessem vindo ilegalmente para a Europa. Teria sido um negócio estranho, recompensar aqueles que nos teriam prejudicado, quando é seu estrito dever voltar a receber os seus emigrantes ilegais. Nestas condições, não é de surpreender que alguns Estados-Membros tenham preferido sabotar a política de quotas."@pt11 ". Tanken på en kvotbaserad invandringspolitik, som det italienska ordförandeskapet föreslog, ströks ur slutsatserna från Europeiska rådets möte den 16–17 oktober. Vi beklagar verkligen detta, eftersom en sådan politik skulle ha utgjort ett första steg mot en kontrollerad invandring, med tanke på att ett nödvändigt villkor för att ett kvotsystem skall kunna upprätthållas är att man kan räkna och övervaka. En av de som var emot, Jacques Chirac, hävdade på Frankrikes vägnar att han var negativ till kvotprincipen som sådan, med risk att framstå som tveksam till hela idén med en begränsad invandring. Andra motståndare hade bättre skäl. Kommissionen visade nämligen att den tänkte använda initiativet för att bygga upp en integrerad europeisk kvotpolitik och avskaffa medlemsstaternas befogenheter att fastställa det antal arbetskraftsinvandrare som de kan ta emot. Den ville också erbjuda tilläggskvoter till de tredje länder som gick med på att ta tillbaka invandrare som hade kommit till Europa olagligt. Detta skulle ha blivit en underlig handel, där de som skadar oss hade belönats, trots att de har en strikt skyldighet att ta tillbaka sina olagliga invandrare. Under dessa förutsättningar är det inte förvånande att ett antal medlemsstater har föredragit att glömma kvotpolitiken."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Berthu (NI ),"6 "a priori"13,10,3,12,9 "a priori,"11 "par écrit"6

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph