Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-09-23-Speech-2-199"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-09-23"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Rådets framläggande av förslaget till allmän budget – 20044
dcterms:Language	"en"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20030923.5.2-199"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-09-23-Speech-2-2004
lpv:speaker	lp:Kinnock4
lpv:spoken text	". Mr President, I am extremely grateful to you and indeed to Mr Rothley for speaking long enough to enable me to get through the door. Mr Rothley did this without any pre-arrangement or knowledge, and, I guess, by extra-sensory perception. I want to make it clear to the House that the list of criteria given by Mr Mulder in his Amendment No 3053 is realistic, but those criteria could usefully be clarified further. For instance, concerning the second criterion, I want it to be plainly evident that the proposed recruitment figures will enable the Commission to ensure geographical balance across the institution after enlargement. That is fundamental. In any case we want to avoid the addition of any further criteria which the Commission could not, frankly, feasibly meet in time for the second reading in this House. The Commission has manifestly shown great care and deliberation in calculating needs. The minimum necessary number has been proposed. No-one in this House appears to be motivated by any intention to destabilise the already demanding processes of fulfilling the tasks arising from enlargement. When all of those facts are self-evident, I hope that there will be further reflection on the proposal to put posts in the reserve with all that implies in practical terms. The House is also considering amendments which seek to make changes to the establishment plan. Amendment No 3502 proposes to reduce administrative and staffing costs by 10% in a number of policy areas and to place that 10% in the reserve with the aim of fostering the operational part of the programmes. I am bound to say that this would lead to a substantial delay in future recruitments. While I understand the political intention behind this amendment and realise that it is consistent with similar amendments in previous years, the Commission will have great difficulty in trying to fulfil the relevant programmes effectively without the appropriate level of administrative resources. I do not need to tell Members who have been involved in efforts to introduce activity-based budgeting and greater transparency that we are not debating a technical matter. The Commission's responsibility for allocating resources to activities and for accounting for those allocations is a profoundly political issue. As the internal allocation of human resources is decided, the Commission will give proper consideration to the concerns expressed by this Parliament in its budgetary resolution. But, for the sake of effective operation and responsibility, the administrative autonomy of our institutions must be maintained. That means that the conclusive decisions on establishment plans must, in the final analysis, continue to be for the Commission to make on the basis of properly calculated and manifest needs. I know that many Members will recognise the principle and its practicality. I have huge respect for the many qualities of Mr Mulder, but he is pre-eminently a practical man. I hope that those considerations will recommend themselves to him. I only give praise where it is due ... ... lavishly to Mr Mulder, but nevertheless, when it is due. Apart from the cuts relating to the appropriations for posts, the Council has made a number of other cuts in the administrative budget of the Commission relating to delegations, auxiliaries, missions, meetings and representation offices. Faced with that I want to be absolutely clear: cutting the budget of our delegation offices would damage the last phase of the deconcentration, which is a process strongly favoured by this House and by the Commission. The proposed reduction on missions, meetings and representation offices will also inevitably have a negative impact on the enlargement process. The Commission needs the preliminary draft budget to be re-established in order to meet the administrative challenges of 2004 arising inevitably and foreseeably from enlargement. Expenditure in that area is neither excessive nor decorative. It is absolutely essential to good performance. Also essential to good performance is the continuation of the normal transformation of posts needed for career development. If, as the Council had proposed, the transition to the new career structure - strongly and rightly supported by this House and indeed by the Council - was to be accompanied by the withholding of conventional patterns of promotion, the effect would understandably be confusing and demoralising for the staff of the European public service. However, I understand that the rapporteur proposes tabling an amendment to re-establish this routine practice. That would be a most welcome proposal and one that would give a reassuring and strongly cooperative signal to our staff, whose active and confident engagement in modernising change continues to be absolutely vital, as it always will be. As the House will know and as my colleague Commissioner Schreyer has said, the Commission's Annual Policy Strategy for 2004 has identified three policy areas as priorities, namely enlargement, stability and sustainable growth. We also made it clear that on the second and third of those priorities the work is to be staffed by internal redeployment of Commission personnel. The Commission also decided that in the further implementation of reform, the redeployment of resources should be accomplished with the assistance of the time-and-numbers-limited voluntary early retirement scheme. In the case of enlargement, we recognised the reality that new human resources - new posts - were needed in order to meet the fresh and very substantial demands arising from the historic change. The rationale for the proposed increase is very straightforward: the accession of ten countries on 1 May 2004 will bring a 66% increase in the number of Member States, a 20% increase in the population of the Union and an 82% increase in working languages. The Commission will handle the very diverse and substantive new demands with just 13% more staff: 3900 extra qualified people recruited over a transition period of five years from the beginning of 2004 through to the end of 2008. For 2004 - enlargement year - after 500 deployments of existing personnel within and between existing services, the net addition needed is 780 new posts. To establish this figure, all current tasks performed by Commission services were classified on the basis of 'activity-based management'. Calculations were strictly based on the additional workload that we know will have to be borne by the Commission as a direct result of enlargement. This systematic approach was applied across all services and the information provided was then carefully screened for extra certainty. In short, we based our request for additional human resources on a rigorous and comprehensive analysis of real and proven operational needs. I am very glad that representatives of the Council are here. I thank them for their courtesy in attending this debate, but I have to say candidly that, against this background, the cut of 272 posts proposed by Council in its judgment on the provisional draft budget is unwelcome and, in the light of enlargement, unrealistic. I believe that it is vital for this Parliament to be made aware of the sombre reality that providing less than the 780 enlargement-related posts which we have proposed as essential for 2004 would have a major and very negative effect on the Commission's ability to manage the fresh task arising directly from the accession of ten new Member States which, universally and unanimously in Commission, Parliament and Council, we strongly advocate and stoutly support. In making our proposal we were not seeking to grab posts. We were simply being realistic about what has to be done in and for a bigger Union. I am therefore pleased to see the horizontal amendment - Amendment No 3053 - tabled by Mr Mulder, which would facilitate the re-establishment of the number of posts requested. However, the fact that those posts would be in the reserve would produce significant practical problems. By definition, it would mean that the new posts would be made available to the services later, thereby further delaying the recruitment process. In the meantime, the resulting uncertainty and delay would seriously inhibit proper fulfilment of the tasks of the Commission."@en3
lpv:translated text	"Hr. formand, jeg er meget taknemmelig over for Dem og hr. Rothley for at have talt længe nok til at gøre det muligt for mig at nå frem. Hr. Rothley gjorde dette uden forudgående aftale eller viden og, formoder jeg, via ren intuition. Jeg ønsker at gøre det klart for Parlamentet, at den liste over kriterier, som hr. Mulder giver i sit ændringsforslag 3053, er realistisk, men disse kriterier kunne med fordel gøres endnu mere klare. F.eks. vil jeg i forbindelse med det andet kriterium gerne gøre det helt klart, at de foreslåede rekrutteringstal vil sætte Kommissionen i stand til at sikre en geografisk balance på tværs af institutionerne efter udvidelsen. Det er af afgørende betydning. Under alle omstændigheder vil vi gerne undgå tilføjelsen af yderligere kriterier, som Kommissionen oprigtigt talt ikke vil være i stand til at leve op til i tide inden andenbehandling i Parlamentet. Kommissionen har helt tydeligt vist stor omhu og gjort sig mange overvejelser ved beregningen af behovet. Det minimalt nødvendige antal er blevet foreslået. Ingen her i Parlamentet synes at have til hensigt at destabilisere den allerede krævende proces med at udføre de opgaver, der skyldes udvidelsen. Når alle disse kendsgerninger er selvindlysende, håber jeg, at man yderligere vil tænke over forslaget om at sætte stillinger i reserve med alt, hvad dette indebærer praktisk set. Parlamentet overvejer også ændringsforslag, der har til formål at tilvejebringe ændringer af etableringsplanen. Ændringsforslag 3502 foreslår en reduktion af omkostningerne til personale og administration på 10 % inden for en række politiske områder, og at disse 10 % anbringes i reserve med henblik på at fremme den operationelle del af programmerne. Jeg må sige, at det vil føre til betydelige forsinkelser ved fremtidige rekrutteringer. Jeg forstår den politiske hensigt bag dette ændringsforslag og indser, at det er i overensstemmelse med lignende ændringsforslag i tidligere år, men Kommissionen vil få store problemer, når den forsøger at gennemføre de relevante programmer så effektivt som muligt uden en passende mængde administrative ressourcer. Jeg behøver ikke at fortælle de medlemmer, der har været inddraget i bestræbelserne på at indføre en aktivitetsbaseret budgetlægning og større gennemskuelighed, at vi ikke taler om et teknisk problem. Kommissionens ansvar for at afsætte ressourcer til aktiviteterne og til at aflægge regnskab for disse bevillinger er et helt igennem politisk spørgsmål. Når den interne bevilling af menneskelige ressourcer er afgjort, vil Kommissionen se grundigt på de bekymringer, som Parlamentet har givet udtryk for i sin budgetbeslutning. Men af hensyn til effektiv forvaltning og ansvarlighed må vores institutioners administrative autonomi opretholdes. Det betyder, at afgørende beslutninger om etableringsplaner i sidste instans fortsat må træffes af Kommissionen på basis af ordentligt beregnede og indlysende behov. Jeg ved, at mange medlemmer vil anerkende dette princip i praksis. Jeg har stor respekt for hr. Mulders mange gode egenskaber, men han er frem for alt en praktisk mand. Jeg håber, at disse overvejelser vil tale til ham. Jeg udtaler kun ros, når det er berettiget … ... og det er det i høj grad over for hr. Mulder, men ikke desto mindre kun, når det er berettiget. Bortset fra de nedskæringer, der har at gøre med bevillingerne til stillinger, har Rådet foretaget et antal andre beskæringer af Kommissionens administrative budget i forbindelse med delegationer, hjælpefunktioner, missioner, møder og repræsentationslokaler. Stillet over for det vil jeg gerne udtrykke mig helt klart: at beskære budgettet til vores delegationskontorer vil skade sidste fase af dekoncentrationen, som er en proces, som Parlamentet og Kommissionen stærkt går ind for. Den foreslåede reduktion af missioner, møder og repræsentationslokaler vil også uundgåeligt have negativ virkning på udvidelsesprocessen. Kommissionen har brug for, at det foreløbige forslag til budget bliver genetableret, så vi kan leve op til de administrative udfordringer fra 2004, som uundgåeligt og helt forudsigeligt vil opstå på grund af udvidelsen. Udgifterne på dette område er hverken urimelig store eller bare til pynt. De er helt nødvendige for en god gennemførelse. Hvad der også er af afgørende betydning for at opnå gode resultater, er en fortsættelse af den normale omdannelse af stillinger, der er nødvendige for karriereforløb. Hvis overgangen til den nye karrierestruktur, som Rådet havde foreslået - stærkt og med rette støttet af Parlamentet og også af Rådet - blev ledsaget af en midlertidig ophævelse af de sædvanlige mønstre for forfremmelse, ville virkningen forståeligt blive forvirrende og demoraliserende for de europæiske tjenestemænd. Men jeg forstår, at ordføreren foreslår at stille ændringsforslag om at genindføre denne rutinemæssige praksis. Det vil være et yderst velkomment forslag, som vil sende et beroligende og stærkt samarbejdsorienteret signal til vores personale, hvis aktive og tillidsfulde engagement i en moderniseringsproces fortsat er af helt afgørende betydning, som det altid vil være tilfældet. Som Parlamentet vil vide, og som min kollega fru Schreyer har sagt, er der i Kommissionens årlige politiske strategi for 2004 udpeget tre højt prioriterede politiske områder, nemlig udvidelse, stabilitet og bæredygtig vækst. Vi har også gjort det klart, at arbejdet på det andet og tredje af disse prioriterede områder skal varetages ved intern omrokering af Kommissionens personale. Kommissionen har også besluttet, at omrokeringen af ressourcer ved den videre gennemførelse af reformen skal gennemføres med bistand fra den tids- og antalsmæssigt begrænsede frivillige tilbagetrækningsordning. Når det gælder udvidelsen, anerkender vi den kendsgerning, at nye menneskelige ressourcer - nye stillinger - er nødvendige for at imødekomme de nye og meget omfattende krav, der skyldes den historiske ændring. Begrundelsen for den foreslåede forøgelse er meget ligefrem. Tiltrædelsen af 10 lande den 1. maj 2004 vil føre til en forøgelse af antallet af medlemsstater på 66 %, en 20 %'s forøgelse af befolkningen i Unionen og en 82 %'s forøgelse af antallet af arbejdssprog. Kommissionen vil håndtere de meget forskellige og omfattende nye krav med bare 13 % mere personale: 3.900 ekstra kvalificerede mennesker, der bliver rekrutteret over en overgangsperiode på fem år, fra begyndelsen af 2004 til slutningen af 2008. For 2004 - udvidelsesåret - er nettotilvæksten, efter at 500 nuværende ansatte er blevet reallokeret inden for og mellem de forskellige tjenestegrene, på 780 nye stillinger. For at få fastslået dette tal blev alle de opgaver, der i øjeblikket udføres af Kommissionens tjenestegrene, klassificeret på basis af "aktivitetsbaseret forvaltning". Beregningerne blev strengt baseret på den ekstra arbejdsbyrde, vi ved, der vil komme til Kommissionen som direkte følge af udvidelsen. Denne systematiske tilgang blev anvendt over for alle tjenestegrene, og de oplysninger, der kom frem, blev så omhyggeligt undersøgt, så man kunne være ekstra sikker. Kort sagt, vi har baseret vores anmodning om ekstra menneskelige ressourcer på en streng og omfattende analyse af reelle og påviselige operationelle behov. Jeg er meget glad for, at der er repræsentanter for Rådet til stede. Jeg takker dem for deres høflighed ved at være til stede under denne debat, men jeg må åbenhjertigt sige, at den nedskæring på 272 stillinger, som Rådet har foreslået i forbindelse med dets bedømmelse af det foreløbige forslag til budget, er lidet velkomment og i lyset af udvidelsen urealistisk. Jeg mener, at det er af vital betydning for Parlamentet at blive gjort opmærksom på de dystre realiteter, at hvis der bevilges mindre end de 780 udvidelsesrelaterede stillinger, vi har foreslået som helt nødvendige for 2004, vil det få en omfattende og meget negativ virkning på Kommissionens evne til at varetage de nye opgaver, der opstår som direkte følge af tiltrædelsen af 10 nye medlemsstater, hvilket vi enstemmigt går ind for og stærkt støtter i Kommissionen, Parlamentet og Rådet. Ved udarbejdelsen af vores forslag har vi ikke forsøgt at kapre stillinger. Vi har simpelthen været realistiske med hensyn til, hvad der skal gøres i og for en større Union. Det glæder mig derfor at se det horisontale ændringsforslag - ændringsforslag 3053 - stillet af hr. Mulder, som vil lette genopførelsen af det antal stillinger, der er anmodet om. Men det at disse stillinger skal overføres til reserve, vil give væsentlige praktiske problemer. Per definition vil det betyde, at de nye stillinger vil blive stillet til rådighed for tjenesterne senere, hvilket yderligere vil forsinke rekrutteringsprocessen. I mellemtiden vil den deraf følgende usikkerhed og forsinkelse alvorligt hæmme en ordentlig udførelse af Kommissionens opgaver."@da1 ". Herr Präsident, ich bin Ihnen äußerst dankbar, und ganz besonders danke ich Herrn Rothley dafür, dass er lange genug gesprochen und mir die Möglichkeit gegeben hat, hereinzukommen. Das war ganz und gar nicht abgesprochen und muss wohl auf eine außersinnliche Wahrnehmung seinerseits zurückzuführen sein. Ich möchte klarstellen, dass die von Herrn Mulder in seinem Änderungsantrag 3053 aufgeführte Liste von Kriterien realistisch ist, aber diese Kriterien ließen sich noch weiter präzisieren. Was beispielsweise das zweite Kriterium betrifft, so muss meines Erachtens daraus eindeutig hervorgehen, dass die vorgeschlagenen Einstellungszahlen die Kommission in die Lage versetzen werden, nach der Erweiterung eine geografische Ausgewogenheit zu gewährleisten. Das ist von elementarer Bedeutung. Wir möchten allerdings die Aufnahme weiterer Kriterien, die die Kommission offen gesagt bis zur zweiten Lesung in diesem Haus kaum erfüllen könnte, vermeiden. Die Kommission ist bei der rechnerischen Ermittlung der Erfordernisse nachweislich sehr sorgfältig und bedacht vorgegangen. Es wurde die Mindestzahl vorgeschlagen, die wir für erforderlich halten. Niemandem in diesem Haus kann daran gelegen sein, die ohnehin schwierigen Prozesse der mit der Erweiterung verbundenen Aufgaben zu destabilisieren. Ausgehend davon hoffe ich, dass man nochmals über den Vorschlag der Einstellung einiger Stellen in die Reserve und die damit verbundenen praktischen Probleme nachdenken wird. Das Haus prüft ferner Änderungsanträge, die Abstriche am Stellenplan vorsehen. Änderungsantrag 3502 schlägt in einer Reihe von Bereichen eine Senkung der Verwaltungs- und Personalkosten um 10 % und die Einstellung dieser 10 % in die Reserve vor, um damit den operationellen Teil der Programme zu stärken. Dazu muss ich feststellen, dass dies zu beträchtlichen Verzögerungen bei künftigen Einstellungen führen würde. Obwohl ich die diesem Änderungsantrag zugrunde liegende politische Absicht verstehe und mir klar ist, dass sich dieser Antrag damit im Einklang mit ähnlichen Änderungsanträgen früherer Jahre befindet, würde es der Kommission sehr schwer fallen, die entsprechenden Programme ohne die erforderlichen verwaltungstechnischen Ressourcen umzusetzen. Ich brauche den Abgeordneten, die sich um die Einführung der aktivitätsbezogenen Budgetierung und mehr Transparenz bemüht haben, wohl nicht zu sagen, dass es hier nicht um technische Fragen geht. Die Verantwortung der Kommission für die Bereitstellung von Ressourcen für Aktivitäten und die bilanztechnische Abrechnung der bereitgestellten Mittel ist eine zutiefst politische Frage. Bei Entscheidung über die interne Zuteilung der Humanressourcen wird die Kommission die von diesem Parlament in seiner haushaltspolitischen Entschließung geäußerten Bedenken gebührend berücksichtigen. Die Institutionen können jedoch nur dann effektiv funktionieren und ihrer Verantwortung gerecht werden, wenn ihre administrative Autonomie erhalten bleibt. Das bedeutet, dass letztlich die Kommission, ausgehend von ihrem ordnungsgemäß errechneten und offensichtlichen Bedarf, weiterhin das letzte Wort in Bezug auf die Stellenpläne haben muss. Ich weiß, dass viele Abgeordnete diesem Grundsatz und seinem praktischen Wert zustimmen werden. Ich habe große Achtung vor den zahlreichen Qualitäten von Herrn Mulder, aber er ist vor allem ein praktisch denkender Mensch. Ich hoffe, dass diese Überlegungen ihn überzeugen werden. Ich lobe ja nur dann, wenn ein Lob angebracht ist… ... im Falle von Herrn Mulder bin ich vielleicht etwas großzügig, aber dennoch ist das Lob verdient. Abgesehen von den Stellenkürzungen hat der Rat eine Reihe weiterer Kürzungen am administrativen Haushalt der Kommission vorgenommen, die sich auf Delegationen, Hilfskräfte, Reisen, Tagungen und Repräsentationsbüros beziehen. Lassen Sie mich, ausgehend davon, eins klarstellen: Eine Kürzung der Mittel für unsere Delegationsbüros würde die letzte Phase des von diesem Haus und der Kommission nachdrücklich befürworteten Dezentralisierungsprozesses beeinträchtigen. Die vorgeschlagenen Kürzungen in Bezug auf Reisen, Tagungen und Repräsentationsbüros hätte unweigerlich negative Auswirkungen auf den Erweiterungsprozess. Die Kommission kann die administrativen Herausforderungen des Jahres 2004, die die Erweiterung zwangsläufig und absehbar mit sich bringen wird, nur dann erfolgreich bewältigen, wenn die Zahlen aus dem Haushaltsvorentwurf wieder eingesetzt werden. Die Ausgaben in diesem Bereich sind weder exzessiv noch tragen sie dekorativen Charakter. Sie sind eine Grundvoraussetzung für gute Leistungen. Eine weitere Grundvoraussetzung für gute Leistungen ist die Fortsetzung der normalen Stellenumwandlung für die Laufbahnentwicklung. Wenn, wie vom Rat vorgeschlagen, der Übergang zur neuen Laufbahnstruktur, die von diesem Haus und vom Rat selbst nachdrücklich unterstützt wird, mit einem Stopp für die herkömmliche Beförderungspolitik einherginge, dann würde dies verständlicherweise Verwirrung stiften und die Mitarbeiter des europäischen öffentlichen Dienstes demoralisieren. Soweit ich weiß, schlägt der Berichterstatter jedoch vor, einen Änderungsantrag vorzulegen, mit dem diese übliche Praxis wieder eingeführt würde. Ein solcher Vorschlag wäre sehr zu begrüßen, würde er unseren Mitarbeitern, deren engagiertes und aktives Eintreten für den Wandel von entscheidender Bedeutung ist und immer sein wird, doch Mut machen und ihnen entgegenkommen. Wie das hohe Haus weiß und wie meine Kollegin Frau Schreyer sagte, werden drei Politikbereiche im Mittelpunkt der jährlichen Strategieplanung der Kommission für 2004 stehen: die Erweiterung, die Stabilität und das nachhaltige Wachstum. Wir haben außerdem deutlich gemacht, dass im Falle der zweiten und dritten Priorität die erforderlichen Stellen durch eine Umverteilung des kommissionsinternen Personals besetzt werden. Ferner hat die Kommission beschlossen, dass die Umschichtung der Ressourcen zur weiteren Durchführung der Reform mit Hilfe einer zeitlich und zahlenmäßig begrenzten Vorruhestandsregelung auf freiwilliger Basis erfolgen soll. Im Hinblick auf die Erweiterung war uns klar, dass neue Mitarbeiter – neue Stellen – notwendig sein würden, um den aus dieser historischen Veränderung resultierenden neuen und beträchtlichen Anforderungen gerecht werden zu können. Die Beweggründe für die vorgeschlagene Aufstockung sind ganz einfach: Mit dem Beitritt von zehn Ländern am 1. Mai 2004 wird sich die Zahl der Mitgliedstaaten um 66 % erhöhen, die Größe der Bevölkerung der Union um 20 % und die Zahl der Arbeitssprachen um 82 %. Die Kommission wird sich diesen sehr unterschiedlichen und umfangreichen neuen Anforderungen mit lediglich 13 % mehr Mitarbeitern stellen: 3 900 zusätzliche qualifizierte Mitarbeiter, die während eines Übergangszeitraums von fünf Jahren von Anfang 2004 bis Ende 2008 eingestellt werden. Für 2004, das Jahr der Erweiterung, werden nach Umsetzung von 500 Mitarbeitern innerhalb und zwischen den bestehenden Dienststellen weitere 780 neue Mitarbeiter einzustellen sein. Zur Ermittlung dieser Zahl wurden alle aktuellen von den Dienststellen der Kommission zu erledigenden Aufgaben auf der Grundlage des „maßnahmenbezogenen Managements“ eingestuft. Den Berechnungen lag das zusätzliche Arbeitspensum zugrunde, das die Kommission nach unseren Erkenntnissen als direkte Folge der Erweiterung zu erledigen hat. Dieser systematische Ansatz wurde auf sämtliche Dienststellen angewendet, und die gewonnenen Informationen wurden dann sorgfältig überprüft, um die Genauigkeit zu erhöhen. Kurz gesagt, liegt unserem Ersuchen um zusätzliche Mitarbeiter eine strenge und umfassende Analyse des tatsächlichen und erwiesenen operationellen Bedarfs zugrunde. Ich freue mich sehr, Vertreter des Rates hier zu sehen. Ich danke ihnen, dass sie an dieser Aussprache teilnehmen, aber ausgehend von dem eben Gesagten ist die vom Rat in seiner Beurteilung des Haushaltsvorentwurfs vorgeschlagene Streichung von 272 Stellen offen gestanden nicht willkommen und angesichts der Erweiterung auch nicht realistisch. Ich halte es für unerlässlich, das Parlament auf die traurige Tatsache aufmerksam zu machen, dass die Kommission kaum in der Lage wäre, die mit dem von Kommission, Rat und Parlament einmütig befürworteten und nachdrücklich unterstützten Beitritt von zehn neuen Mitgliedstaaten verbundenen Aufgaben zu erfüllen, wenn weniger als die 780 erweiterungsbezogenen Stellen, die wir für 2004 als unbedingt erforderlich vorgeschlagen haben, geschaffen werden. Uns geht es bei unserem Vorschlag nicht darum, einfach mehr Stellen zu schaffen. Wir sind lediglich realistisch im Hinblick darauf, was in einer größeren und für eine größere Union getan werden muss. Deshalb freue ich mich über den von Herrn Mulder vorgelegten horizontalen Änderungsantrag – Änderungsantrag 3053 –, der die Wiedereinsetzung der ursprünglich beantragten Stellenzahl ermöglichen würde. Die Tatsache, dass diese Stellen in der Reserve eingestellt wären, wäre jedoch mit erheblichen praktischen Problemen verbunden. Per Definition würde dies bedeuten, dass die neuen Stellen später für die Dienststellen freigegeben würden, was eine weitere Verzögerung des Einstellungsprozesses zur Folge hätte. Gleichzeitig würde die daraus resultierende Ungewissheit und die Verzögerung die Kommission ernsthaft an der ordnungsgemäßen Erfüllung ihrer Aufgaben hindern."@de7 "Κύριε Πρόεδρε, είμαι εξαιρετικά ευγνώμων σε εσάς και ιδιαίτερα στον κ. Rothley που μίλησε αρκετή ώρα, ώστε να μπορέσω να περάσω την πόρτα. Ο κ. Rothley το έκανε χωρίς να έχουμε συνεννοηθεί εκ των προτέρων ή να το γνωρίζει και, φαντάζομαι, από υπερβατική αντίληψη. Θέλω να καταστήσω σαφές στο Σώμα ότι ο κατάλογος των κριτηρίων που έδωσε ο κ. Mulder στην τροπολογία 3053 είναι ρεαλιστικός, αλλά τα κριτήρια αυτά θα μπορούσαν να αποσαφηνιστούν κατά τρόπο χρήσιμο αργότερα. Για παράδειγμα, όσον αφορά το δεύτερο κριτήριο, θέλω να είναι απολύτως προφανές ότι οι προτεινόμενοι αριθμοί προσλήψεων θα δώσουν τη δυνατότητα στην Επιτροπή να διασφαλίσει γεωγραφική ισορροπία σε όλα τα τμήματα του οργάνου μετά τη διεύρυνση. Αυτό είναι ουσιώδες. Σε κάθε περίπτωση, θέλουμε να αποφύγουμε την προσθήκη επιπλέον κριτηρίων τα οποία δεν θα μπορεί, ειλικρινά, να ικανοποιήσει η Επιτροπή εγκαίρως για τη δεύτερη ανάγνωση στο Σώμα. Η Επιτροπή επέδειξε ολοφάνερα μεγάλη προσοχή και περίσκεψη στον υπολογισμό των αναγκών. Προτάθηκε ο ελάχιστος απαιτούμενος αριθμός. Κανείς στο Σώμα δεν φαίνεται να ωθείται από κάποια πρόθεση αποσταθεροποίησης της ήδη απαιτητικής διαδικασίας διεκπεραίωσης των καθηκόντων που θα προέλθουν από τη διεύρυνση. Όταν όλα αυτά τα δεδομένα είναι αυτονόητα, ελπίζω ότι θα υπάρξει περαιτέρω σκέψη για την πρόταση να τεθούν θέσεις εργασίας σε εφεδρεία με ό,τι αυτό σημαίνει στην πράξη. Το Σώμα εξετάζει επίσης τροπολογίες οι οποίες επιδιώκουν να κάνουν αλλαγές στο οργανόγραμμα. Η τροπολογία 3502 προτείνει τη μείωση των διοικητικών δαπανών και των δαπανών προσωπικού κατά 10% σε κάποιους τομείς πολιτικής και να μπει αυτό το 10% στο αποθεματικό με στόχο να προαχθεί το λειτουργικό μέρος των προγραμμάτων. Τείνω να πω ότι αυτό θα οδηγήσει σε σημαντική καθυστέρηση στις μελλοντικές προσλήψεις. Αν και κατανοώ την πολιτική επιδίωξη πίσω από αυτές τις τροπολογίες και αντιλαμβάνομαι ότι αυτό συμβαδίζει με παρόμοιες τροπολογίες των προηγούμενων ετών, η Επιτροπή θα δυσκολευτεί πολύ στην προσπάθεια αποτελεσματικής διεκπεραίωσης των σχετικών προγραμμάτων χωρίς το κατάλληλο επίπεδο διοικητικών πόρων. Δεν χρειάζεται να πω στους βουλευτές οι οποίοι συμμετείχαν στις προσπάθειες εισαγωγής της κατάρτισης προϋπολογισμού βάσει δραστηριοτήτων και μεγαλύτερης διαφάνειας, ότι δεν συζητάμε ένα τεχνικό θέμα. Η ευθύνη της Επιτροπής για την κατανομή πόρων στις δραστηριότητες και για απόδοση λογαριασμού για αυτές τις κατανομές είναι ένα έντονα πολιτικό θέμα. Καθώς έχει αποφασιστεί η εσωτερική κατανομή ανθρώπινων πόρων, η Επιτροπή θα δώσει την απαιτούμενη προσοχή στις ανησυχίες που εξέφρασε το Κοινοβούλιο στο ψήφισμά του για τον προϋπολογισμό. Όμως, για χάρη της αποτελεσματικής λειτουργίας και υπευθυνότητας, πρέπει να διατηρηθεί η διοικητική αυτονομία των θεσμικών οργάνων μας. Αυτό σημαίνει ότι οι οριστικές αποφάσεις για τα οργανογράμματα πρέπει, σε τελική ανάλυση, να εξακολουθήσουν να λαμβάνονται από την Επιτροπή με βάση ορθά υπολογισμένες και προφανείς ανάγκες. Γνωρίζω ότι πολλοί βουλευτές θα αναγνωρίσουν την αρχή και την πρακτικότητά της. Σέβομαι βαθιά τα πολλά προσόντα του κ. Mulder, αλλά είναι πρώτα απ’ όλα ένας πρακτικός άνθρωπος. Ελπίζω ότι αυτές οι σκέψεις θα επικρατήσουν μέσα του. Δίνω τον έπαινο μόνο όπου αρμόζει ... ... αφειδώς στον κ. Mulder, αλλά παρ’ όλα αυτά, όταν αρμόζει. Πέρα από τις περικοπές που σχετίζονται με τα κονδύλια για τις θέσεις εργασίας, το Συμβούλιο έκανε και μια σειρά από άλλες περικοπές στον διοικητικό προϋπολογισμό της Επιτροπής που σχετίζονται με τις αντιπροσωπείες, το έκτακτο προσωπικό, τις αποστολές, τις συνεδριάσεις και τα γραφεία των αντιπροσωπειών. Σε σχέση με αυτό, θέλω να είμαι απολύτως σαφής: η περικοπή του προϋπολογισμού των γραφείων αντιπροσωπειών μας θα είναι επιζήμια για την τελευταία φάση της αποκέντρωσης, μιας διαδικασίας υπέρ της οποίας τάσσεται θερμά το Σώμα και η Επιτροπή. Η προτεινόμενη μείωση στις αποστολές, τις συνεδριάσεις και τα γραφεία αντιπροσωπειών θα έχει επίσης αναπόφευκτα αρνητικό αντίκτυπο στη διαδικασία της διεύρυνσης. Είναι απαραίτητο για την Επιτροπή να επαναδιατυπωθεί το προσχέδιο προϋπολογισμού προκειμένου να ανταποκρίνεται στις διοικητικές προκλήσεις του 2004 οι οποίες θα προέλθουν αναπόφευκτα και προβλέψιμα από τη διεύρυνση. Οι δαπάνες στην περιοχή αυτή δεν είναι ούτε υπερβολικές ούτε διακοσμητικού χαρακτήρα. Είναι απολύτως απαραίτητες για τις καλές επιδόσεις. Εξίσου απαραίτητη για τις καλές επιδόσεις είναι η συνέχιση της κανονικής μετατροπής των θέσεων εργασίας, η οποία απαιτείται για την εξέλιξη της σταδιοδρομίας. Αν, όπως πρότεινε το Συμβούλιο, η μετάβαση σε μια νέα δομή σταδιοδρομίας –την οποία υποστηρίζει θερμά και δικαίως το Σώμα και βέβαια και το Συμβούλιο– συνοδεύεται από την παύση των συμβατικών μεθόδων προαγωγής, το αποτέλεσμα θα είναι η σύγχυση και η υπονόμευση του ηθικού του προσωπικού του ευρωπαϊκού δημόσιου τομέα, και αυτό είναι κατανοητό. Ωστόσο, αντιλαμβάνομαι ότι ο εισηγητής προτείνει την κατάθεση μιας τροπολογίας για την εκ νέου εισαγωγή αυτής της συνήθους πρακτικής. Αυτή θα ήταν μια εξαιρετικά καλοδεχούμενη πρόταση η οποία θα έστελνε ένα μήνυμα καθησυχασμού και συνεργασίας προς το προσωπικό μας, του οποίου η ενεργός και σίγουρη συμμετοχή στις εκσυγχρονιστικές αλλαγές συνεχίζει να είναι απολύτως ουσιαστική, όπως θα είναι πάντα. Όπως θα γνωρίζει το Σώμα και όπως είπε η συνάδελφός μου, η κ. Schreyer, η Ετήσια Στρατηγική Πολιτικής της Επιτροπής για το 2004 όρισε ως προτεραιότητα τρεις περιοχές πολιτικής, συγκεκριμένα τη διεύρυνση, τη σταθερότητα και την αειφόρο ανάπτυξη. Καταστήσαμε επίσης σαφές ότι για τη δεύτερη και την τρίτη προτεραιότητα, οι εργασίες θα εκτελεστούν με εσωτερική ανακατανομή του προσωπικού της Επιτροπής. Η Επιτροπή αποφάσισε επίσης ότι στην περαιτέρω εφαρμογή της μεταρρύθμισης, η ανακατανομή προσωπικού θα πρέπει να επιτευχθεί με τη συνδρομή του σχεδίου περιορισμένης ως προς τον χρόνο και τον αριθμό εθελουσίας πρόωρης συνταξιοδότησης. Στην περίπτωση της διεύρυνσης, αναγνωρίζουμε την πραγματικότητα ότι χρειάζονταν νέοι ανθρώπινοι πόροι –νέες θέσεις εργασίας– προκειμένου να καλυφθούν οι νέες και πολύ ουσιαστικές απαιτήσεις που επιφέρει η ιστορική αλλαγή. Το σκεπτικό της προτεινόμενης αύξησης είναι σαφές: η προσχώρηση δέκα χωρών την 1η Μαΐου 2004 θα επιφέρει αύξηση κατά 66% στον αριθμό των κρατών μελών, κατά 20% στον πληθυσμό της Ένωσης και κατά 82% στις γλώσσες εργασίας. Η Επιτροπή θα αντιμετωπίσει τις πολύ διαφορετικές και ουσιαστικές νέες απαιτήσεις με μόλις 13% περισσότερο προσωπικό: 3 900 επιπλέον ειδικευμένοι εργαζόμενοι, οι οποίοι προσλαμβάνονται σε μια μεταβατική περίοδο πέντε ετών από την αρχή του 2004 έως το τέλος του 2008. Για το 2004 –έτος της διεύρυνσης– μετά την ανακατανομή 500 ατόμων από το υπάρχον προσωπικό εντός και μεταξύ των υφιστάμενων υπηρεσιών, απαιτούνται 780 νέες θέσεις εργασίας. Προκειμένου να καταλήξουμε σε αυτό τον αριθμό, κατηγοριοποιήθηκαν στη βάση της “διαχείρισης βάσει δραστηριοτήτων” όλες οι εργασίες που διενεργούν επί του παρόντος οι υπηρεσίες της Επιτροπής. Οι υπολογισμοί βασίστηκαν αυστηρά στον επιπλέον φόρτο εργασίας που γνωρίζουμε ότι θα πρέπει να αναλάβει η Επιτροπή ως άμεσο αποτέλεσμα της διεύρυνσης. Η συστηματική αυτή προσέγγιση εφαρμόστηκε σε όλες τις υπηρεσίες και οι πληροφορίες που παρασχέθηκαν ελέγχθηκαν στη συνέχεια για ακόμη μεγαλύτερη σιγουριά. Εν συντομία, βασίσαμε το αίτημά μας για επιπλέον ανθρώπινους πόρους σε μια αυστηρή και συνολική ανάλυση των πραγματικών και αποδεδειγμένων λειτουργικών αναγκών. Χαίρομαι πολύ που βρίσκονται εδώ εκπρόσωποι του Συμβουλίου. Τους ευχαριστώ για την ευγένειά τους να παρευρεθούν στη συζήτηση, αλλά πρέπει ειλικρινά να πω ότι, με αυτά τα δεδομένα, η περικοπή 272 θέσεων εργασίας που πρότεινε το Συμβούλιο στην απόφασή του για το προσχέδιο του προϋπολογισμού δεν επικροτείται και, ενόψει της διεύρυνσης, δεν είναι ρεαλιστική. Πιστεύω ότι είναι ζωτικής σημασίας για το Κοινοβούλιο να έχει γνώση της σκοτεινής πραγματικότητας: ότι η δημιουργία λιγότερων από τις 780 θέσεις εργασίας που σχετίζονται με τη διεύρυνση, τις οποίες προτείναμε ως στοιχειώδεις για το 2004, θα έχει σημαντικές και πολύ αρνητικές επιπτώσεις στην ικανότητα της Επιτροπής να διαχειριστεί τα νέα καθήκοντα που προέρχονται απευθείας από την προσχώρηση δέκα νέων κρατών μελών, υπέρ της οποίας ταχθήκαμε και αποφασιστικά υποστηρίζουμε καθολικά και ομόφωνα στην Επιτροπή, το Κοινοβούλιο και το Συμβούλιο. Διατυπώνοντας την πρότασή μας δεν επιδιώκαμε να αρπάξουμε θέσεις εργασίας. Ήμασταν απλώς ρεαλιστές για το τι πρέπει να γίνει σε μια και για μια μεγαλύτερη Ένωση. Χαίρομαι επομένως που βλέπω την οριζόντια τροπολογία –την τροπολογία 3053– που κατέθεσε ο κ. Mulder, η οποία θα διευκολύνει την επανεγγραφή των θέσεων εργασίας που ζητήθηκαν. Ωστόσο, το γεγονός ότι οι θέσεις αυτές θα εγγραφούν στο αποθεματικό μπορεί να δημιουργήσει σημαντικά πρακτικά προβλήματα. Εξ ορισμού, θα σημάνει ότι οι νέες θέσεις θα είναι διαθέσιμες στις υπηρεσίες αργότερα, καθυστερώντας συνεπώς περαιτέρω τη διαδικασία πρόσληψης. Στο μεταξύ, η αβεβαιότητα και η καθυστέρηση που θα προκληθούν θα παρακωλύσουν σοβαρά τη σωστή διεκπεραίωση των καθηκόντων της Επιτροπής."@el8 ". Señor Presidente, le estoy muy agradecido y, de hecho, también al Sr. Rothley, por hablar el tiempo suficiente para darme tiempo a entrar, y lo ha hecho sin premeditación y, me parece, con una percepción extrasensorial. Quiero dejar claro ante la Asamblea que la lista de criterios dada por el Sr. Mulder en su enmienda 3053 es realista, pero sería útil aclarar más estos criterios. Por ejemplo, en cuanto al segundo criterio, quiero dejar del todo claro que las cifras de contratación propuestas permitirán a la Comisión garantizar un equilibrio geográfico entre todas las instituciones tras la ampliación. Esto es fundamental. En cualquier caso, queremos evitar añadir ningún criterio más que, sinceramente, la Comisión no pueda viablemente cumplir a tiempo para la segunda lectura en esta Cámara. La Comisión ha demostrado manifiestamente una gran cautela y mucha deliberación a la hora de calcular las necesidades. Se ha propuesto el mínimo necesario. Nadie en esta Asamblea parece guiarse por el intento de desestabilizar los ya difíciles procesos de cumplimiento de las tareas derivadas de la ampliación. Cuando todos estos hechos sean evidentes, espero que se reflexione más sobre la propuesta de poner puestos de trabajo en la reserva con todo lo que ello implica en la práctica. La Cámara también está estudiando las enmiendas que pretenden cambiar el plan de establecimiento. La enmienda 3502 propone reducir un 10% los costes administrativos y de personal en una serie de áreas políticas y asignar este 10% a la reserva con objeto de impulsar la parte operativa de los programas. Me veo obligado a decir que esta enmienda conduciría a una demora notable de futuras contrataciones. Si bien entiendo la intención política que subyace a esta enmienda y soy consciente de que es coherente con enmiendas similares de años anteriores, la Comisión tendrá grandes dificultades para intentar cumplir con eficacia los programas en cuestión sin el nivel apropiado de recursos administrativos. No es necesario que les diga a sus Señorías que se han esforzado por introducir los presupuestos basados en actividades y una mayor transparencia que no estamos debatiendo una cuestión técnica. La responsabilidad de la Comisión de asignar recursos a actividades y de justificar estas asignaciones es una cuestión profundamente política. Cuando se decida la asignación interna de recursos humanos, la Comisión estudiará debidamente las preocupaciones expresadas por este Parlamento en su resolución presupuestaria. Pero en aras de un funcionamiento eficaz y la responsabilidad, es preciso mantener la autonomía administrativa de nuestras instituciones. Esto implica que la Comisión ha de seguir adoptando en última instancia las decisiones finales relativas a los planes de establecimiento sobre la base de las necesidades debidamente calculadas y expresadas. Sé que muchos diputados reconocerán el principio y su sentido práctico. Tengo un gran respeto por las numerosas cualidades del Sr. Mulder, pero es sobre todo un hombre práctico. Espero que estas consideraciones le resulten plausibles. Solamente elogio a alguien cuando se lo merece… ... al Sr. Mulder con generosidad, pero cuando se lo merece. Aparte de los recortes relativos a los créditos para los puestos de trabajo, el Consejo ha efectuado otros recortes en el presupuesto administrativo de la Comisión en relación con delegaciones, auxiliares, misiones, reuniones y oficinas de representación. En esto quiero ser muy claro: si se recorta el presupuesto de las oficinas de nuestras delegaciones se verá afectada la última fase de la descentralización, que es un proceso muy favorecido por esta Asamblea y por la Comisión. La reducción propuesta en misiones, reuniones y oficinas de representación también tendrá un efecto inevitablemente adverso en el proceso de ampliación. La Comisión necesita restablecer el anteproyecto de presupuesto para afrontar los desafíos administrativos de 2004 derivados inevitable y previsiblemente de la ampliación. El gasto en este campo no es ni excesivo ni decorativo. Es absolutamente esencial para funcionar bien. Para funcionar bien también es vital continuar con la transformación normal de los puestos de trabajo necesarios para el desarrollo profesional. Si, tal y como ha propuesto el Consejo, a la transición a la nueva estructura profesional, firme y correctamente apoyada por esta Asamblea y, de hecho, por el Consejo, le acompañara la inhabilitación de las pautas convencionales de promoción, el efecto sería incomprensiblemente confuso y desmoralizante para la función pública europea. Sin embargo, entiendo que el ponente propone la presentación de una enmienda para restablecer esta práctica habitual. Sería una propuesta muy bien acogida, que daría una señal tranquilizadora y de buena voluntad a nuestros funcionarios, cuya participación activa y confiada en el cambio modernizador sigue siendo absolutamente esencial, como siempre lo será. Como ya sabrá la Asamblea y tal y como ha dicho mi colega la Sra. Schreyer, la Estrategia Política Anual de la Comisión para 2004 ha identificado tres ámbitos políticos prioritarios, en concreto la ampliación, la estabilidad y el crecimiento sostenible. También hemos dejado claro que para las prioridades segunda y tercera se dispondrá de personal mediante la reorganización interna de la plantilla de la Comisión. Asimismo, la Comisión ha decidido que en la aplicación ulterior de la reforma, la reorganización de los recursos debería hacerse con la ayuda del plan de jubilación anticipada voluntaria limitado en tiempo y número. En el caso de la ampliación, hemos reconocido la realidad de que se precisan nuevos recursos humanos, nuevos puestos de trabajo para satisfacer las nuevas e importantes exigencias derivadas del cambio histórico. Los motivos del aumento propuesto están muy claros: la adhesión de diez países el 1 de mayo de 2004 comportará un aumento del 66% del número de Estados miembros, un aumento del 20% de la población de la Unión y un aumento del 82% de las lenguas de trabajo. La Comisión tendrá que enfrentarse a nuevas exigencias muy diversas y sustanciales con solo un 13% más de personal: 3 900 personas cualificadas contratadas adicionalmente durante un período de transición de cinco años desde principios de 2004 hasta finales de 2008. En 2004, el año de la ampliación, después de la redistribución de 500 puestos de personal existente en y entre servicios existentes, la suma neta necesaria es de 780 nuevos puestos. Para obtener esta cifra, todas las tareas actuales desempeñadas por los servicios de la Comisión se han clasificado sobre la base de una «gestión basada en actividades». Los cálculos se han basado estrictamente en el volumen de trabajo adicional que sabemos que tendrá que soportar la Comisión como resultado directo de la ampliación. Este enfoque sistemático se ha aplicado a todo los servicios y después se comprobado la información obtenida para mayor seguridad. En pocas palabras, hemos basado nuestra petición de recursos humanos adicionales en un análisis riguroso y completo de las necesidades operativas reales y probadas. Me alegro de que los representantes del Consejo estén aquí. Les agradezco su cortesía al asistir a este debate, pero he de decir con franqueza que, en este contexto, el recorte de 272 puestos propuesto por el Consejo en su dictamen sobre el anteproyecto de presupuesto no nos parece aceptable y, a la luz de la ampliación, es poco realista. Creo que es esencial que este Parlamento conozca la triste realidad de que si se crean menos de los 780 puestos relacionados con la ampliación que hemos propuesto para 2004, se verá considerable y negativamente afectada la capacidad de la Comisión para gestionar la nueva tarea que se deriva directamente de la adhesión de diez nuevos Estados miembros, que defendemos y apoyamos con firmeza, total y unánimemente en la Comisión, el Parlamento y el Consejo. Al formular nuestra propuesta no pretendíamos acaparar puestos de trabajo. Nos hemos limitado a ser realistas en torno a lo que hay que hacer en una Unión más grande y a favor de ella. Por lo tanto, me complace que el Sr. Mulder haya presentado la enmienda horizontal, enmienda 3053, que facilitaría la creación del número de puestos solicitados. Sin embargo, el hecho de que estos puestos estén en la reserva causará importantes problemas prácticos. Por definición, implicará que los nuevos puestos estarían disponibles para los servicios más tarde, lo que demoraría el proceso de contratación. Mientras tanto, la incertidumbre y el retraso resultantes menoscabarían gravemente el debido cumplimiento de las tareas de la Comisión."@es12 ". Arvoisa puhemies, olen erittäin kiitollinen teille ja jäsen Rothleylle siitä, että puhuitte riittävän pitkään, jotta ehdin päästä ovesta sisään. Jäsen Rothley teki tämän ilman etukäteissopimusta tai -tietoa ja ilmeisesti ajatuksiani lukien. Haluan ilmaista parlamentille selvästi, että jäsen Mulderin tarkistuksessaan� 3053 esittämät määrärahojen vapauttamisehdot ovat realistisia, mutta niitä kannattaisi selventää vielä lisää. Esimerkiksi toisesta ehdosta toteaisin olevan päivänselvää, että ehdotetut rekrytointimäärät antavat komissiolle mahdollisuuden taata maantieteellinen tasapaino henkilöstössään laajentumisen jälkeen. Se on perusperiaate. Joka tapauksessa haluaisimme välttää lisäehtoja, joita komissio ei suoraan sanoen kykene täyttämään parlamentin toiseen käsittelyyn mennessä. On ilmeistä, että komission tarvelaskelmat on tehty erittäin huolellisesti ja harkitusti. Se on ehdottanut vähintä mahdollista virkamäärää. Kukaan parlamentin jäsenistä ei näytä haluavan horjuttaa jo sinällään vaativia menettelyjä, joita laajentumisesta aiheutuvien tehtävien suorittaminen edellyttää. Koska kaikki tämä on itsestään selvää, toivon, että ehdotusta asettaa virkoja varaukseen kaikkine käytännön seurauksineen harkitaan vielä. Parlamentti harkitsee myös tarkistuksia, joilla pyritään muuttamaan henkilöstötaulukkoa. Tarkistuksessa� 3502 ehdotetaan hallinnollisten ja henkilöstökulujen vähentämistä 10� prosentilla joillakin toimintalohkoilla ja tuon 10� prosentin asettamista varaukseen ohjelmien toiminnallisen osan vahvistamiseksi. Minun on todettava, että tämä johtaisi tulevaisuudessa rekrytoinnin huomattavaan viivästymiseen. Ymmärrän tarkistuksen poliittisen tarkoituksen ja sen, että se on aiempina vuosina tehtyjen, samankaltaisten tarkistusten mukainen, mutta komission olisi erittäin vaikeaa toteuttaa asianomaiset ohjelmat tehokkaasti ilman riittäviä hallinnollisia voimavaroja. Minun ei tarvitse kertoa parlamentin jäsenille, jotka ovat olleet mukana ottamassa käyttöön toimintoperusteista budjetointia ja suurempaa avoimuutta, ettemme nyt keskustele teknisestä kysymyksestä. Komission vastuu määrärahojen jakamisesta eri toiminnoille ja tilin tekemisestä näiden määrärahojen käytöstä on kauttaaltaan poliittinen kysymys. Tehdessään päätöstä henkilöstöresurssien sisäisestä jaosta komissio tarkastelee huolenaiheita, joita parlamentti esittää talousarviota koskevassa päätöslauselmassaan. Toiminnan tehokkuuden ja vastuullisuuden nimissä toimielimien hallinnollinen itsemääräämisoikeus on kuitenkin säilytettävä. Tämä merkitsee, että komission on loppujen lopuksi edelleen voitava itse tehdä henkilöstötaulukkoja koskevat lopulliset päätökset asianmukaisesti laskettujen ja ilmeisten tarpeiden perusteella. Tiedän monien parlamentin jäsenten myöntävän tämän periaatteen oikeellisuuden ja käytännöllisyyden. Kunnioitan suunnattomasti jäsen Mulderin kaikkia ominaisuuksia, mutta hän on ennen kaikkea käytännöllinen mies. Toivon hänen oivaltavan nämä perusteet. Jaan tunnustusta … ... avokätisesti jäsen Mulderille, mutta vain, kun siihen on aihetta. Virkoihin tarkoitettujen määrärahojen lisäksi neuvosto on leikannut komission hallintobudjettia myös vähentämällä lähetystöjen, ylimääräisten toimihenkilöiden, työmatkojen, kokousten ja edustustojen määrärahoja. Tässä tilanteessa haluan ilmaista ehdottoman selvästi, että lähetystöjen määrärahojen vähentäminen vahingoittaisi viimeistä vaihetta hajauttamisessa, jota parlamentti ja komissio ovat voimakkaasti puoltaneet. Myös työmatkojen, kokousten ja edustustojen vähentäminen vaikuttaisi väistämättä kielteisesti laajentumisprosessiin. Jotta komissio voisi vastata vuoden� 2004 hallinnolliseen haasteeseen, jonka laajentuminen väistämättä ja ennalta arvattavasti aiheuttaa, alustava budjettiesitys on palautettava ennalleen. Tämän alan menot eivät ole liiallisia eivätkä joutavia. Ne ovat ehdottoman välttämättömiä tehtävien suorittamiseksi moitteettomasti. Tehtävien suorittamiseksi moitteettomasti on myös välttämätöntä jatkaa tavanomaista virkojen muuttamista urakehityksen turvaamiseksi. Perinteisen ylentämiskäytännön lopettaminen – neuvoston ehdotuksen mukaisesti – samalla kun siirrytään uuteen urarakenteeseen, mitä parlamentti ja neuvosto ovat oikeutetusti voimakkaasti tukeneet, vaikuttaisi tietenkin Euroopan unionin henkilöstöön hämmentävästi ja lannistavasti. Olen kuitenkin ymmärtänyt, että esittelijä aikoo jättää tämän rutiinikäytännön palauttamista koskevan tarkistusehdotuksen. Se olisi erittäin tervetullut ehdotus sekä rohkaiseva ja erittäin yhteistyöhaluinen viesti henkilöstöllemme, jonka aktiivinen ja luottavainen sitoutuminen uudistuksiin on ehdottoman tärkeää – nyt ja aina. Kuten parlamentin jäsenet luullakseni tietävät ja kuten kollegani, komission jäsen Schreyer totesi, komission vuotuisessa toimintastrategiassa vuodelle� 2004 nimetään kolme painopistealuetta: laajentuminen, vakaus ja kestävä kehitys. Teimme myös selväksi, että toisella ja kolmannella painopistealueella työ toteutetaan komission sisäisillä henkilöstösiirroilla. Komissio päätti myös, että uudistusta toteutettaessa resurssien uudelleenjaossa olisi käytettävä hyväksi ajallisesti ja määrällisesti rajoitettua vapaaehtoista varhaiseläkejärjestelmää. Totesimme, että uudet ja historiallisen laajentumisen aiheuttamat erittäin huomattavat vaatimukset edellyttävät väistämättä uutta henkilöstöä – uusia virkoja. Ehdotetun lisäyksen perusteet ovat hyvin yksinkertaiset: 10 uuden valtion liittyminen unioniin 1.� toukokuuta� 2004 lisää jäsenvaltioiden määrää 66� prosentilla, unionin väestöä 20� prosentilla ja työkieliä 82� prosentilla. Komissio huolehtii hyvin moninaisista ja mittavista uusista tehtävistä ainoastaan 13� prosenttia suuremmalla henkilöstöllä. Siirtymäkauden aikana vuoden� 2004 alusta vuoden� 2008 loppuun palkataan 3� 900 uutta koulutettua henkilöä. Laajentumisvuonna� 2004 nettotarve on 780 uutta virkaa, kun 500 nykyistä työntekijää siirretään yksiköiden sisällä ja välillä. Luku saatiin luokittelemalla kaikki komission nykyiset tehtävät toimintoperusteisesti. Laskelmat pohjautuivat tiukasti lisätyömäärään, jonka tiedämme komissiolle koituvan suoraan laajentumisesta. Järjestelmällistä lähestymistapaa sovellettiin kaikkiin yksiköihin, ja saadut tiedot seulottiin huolellisesti lisävarmuuden saamiseksi. Henkilöstön lisäämistä koskeva pyyntömme perustui siis todellisten ja todistettujen toiminnallisten tarpeiden tinkimättömään ja kattavaan analyysiin. Minusta on hyvä, että täällä on neuvoston edustajia. Kiitän heitä siitä, että he ovat ystävällisesti saapuneet seuraamaan keskustelua, mutta minun on sanottava suoraan, että tätä taustaa vasten 272� viran vähentäminen, jota neuvosto alustavasta budjettiehdotuksesta esittämässään arviossa ehdottaa, ei ole tervetullut eikä laajentumisen valossa realistinen. Mielestäni parlamentin on ehdottomasti saatava tietää se synkkä tosiasia, että jollei komissiolle myönnetä kaikkia sen ehdottamia 780:tä laajentumiseen liittyvää, välttämätöntä uutta virkaa vuonna� 2004, sen mahdollisuudet suoriutua 10� uuden jäsenvaltion liittymisestä aiheutuvista uusista tehtävistä heikkenevät huomattavasti. Niin komissio, parlamentti kuin neuvostokin tukevat ja kannattavat kuitenkin laajentumista laajasti, yksimielisesti ja voimakkaasti. Ehdotuksemme tarkoituksena ei ollut virkojen ahnehtiminen. Suhtauduimme yksinkertaisesti realistisesti siihen, mitä laajemmassa unionissa ja laajemman unionin eteen on tehtävä. Siksi olenkin tyytyväinen jäsen Mulderin jättämään monialaiseen tarkistukseen� 3053, joka helpottaisi kaikkien pyydettyjen virkojen palauttamista talousarvioon. Se, että virat olisivat varauksessa, aiheuttaisi kuitenkin tuntuvia käytännön ongelmia. Määritelmänsä mukaisesti virat tulisivat yksiköiden käyttöön vasta myöhemmin, mikä pidentäisi rekrytointimenettelyä entisestään. Sillä välin tästä aiheutuva epävarmuus ja viivytys haittaisivat selvästi komissiota sen pyrkiessä suoriutumaan tehtävistään asianmukaisesti."@fi5 ". Monsieur le Président, je vous suis extrêmement reconnaissant, à vous tous et à M. Rothley, d’avoir pris la parole suffisamment longtemps pour me permettre de me glisser dans la salle. M. Rothley a agi de la sorte sans le savoir et sans qu’il y ait eu d’accord préalable entre nous; je suppose qu’il possède un don de perception extrasensorielle. Je tiens à préciser à cette Assemblée que la liste de critères fournie par M. Mulder dans son amendement 3053 est réaliste, mais que ces critères pourraient encore être clarifiés. En ce qui concerne le deuxième critère par exemple, je tiens à ce qu’il soit parfaitement clair pour tout un chacun que les chiffres avancés en matière de recrutement permettront à la Commission de garantir l’équilibre géographique dans l’institution après l’élargissement. Ce point est fondamental. Nous voulons en tout cas éviter l’ajout d’autres critères que la Commission serait honnêtement incapable de satisfaire pour la deuxième lecture dans cette Assemblée. La Commission a, de toute évidence, estimé les besoins avec soin et circonspection. Elle a proposé le nombre minimum indispensable. Personne au sein de cette Assemblée ne semble nourrir l’intention de déstabiliser les processus déjà fort exigeants qui consistent à exécuter les tâches résultant de l’élargissement. Si l’ensemble de ces faits sont évidents, j’espère que la proposition visant à mettre des postes en réserve, avec toutes les implications pratiques que cela comporte, fera l’objet d’une nouvelle réflexion. L’Assemblée examine en outre des amendements qui tentent de modifier l’organigramme. L’amendement 3502 propose de réduire les frais administratifs et de personnel de 10% dans un certain nombre de domaines politiques et d’affecter ces 10% à la réserve afin de stimuler le volet opérationnel des programmes. Je suis contraint de dire que les recrutements futurs accuseraient alors un retard considérable. Bien que je comprenne la motivation politique à l’origine de cet amendement et que je reconnaisse sa cohérence par rapport aux amendements similaires déposés ces dernières années, la Commission éprouvera des difficultés majeures à mener à bien les programmes correspondants si les ressources administratives n’atteignent pas le niveau adéquat. Nul besoin d’expliquer aux députés qui se sont efforcés d’établir le budget par activité et de renforcer la transparence que nous ne sommes pas en train de débattre d’un sujet technique. La responsabilité assumée par la Commission, tant en ce qui concerne l’allocation des ressources aux diverses activités que l’obligation de compte rendu inhérente à ces mêmes allocations, est en effet une question profondément politique. Étant donné que l’allocation interne des ressources humaines est décidée, la Commission veillera à tenir compte des préoccupations exprimées par ce Parlement dans sa résolution budgétaire. Mais il faut préserver l’autonomie administrative de nos institutions pour garantir les principes d’efficacité et de responsabilité. Par conséquent, les décisions finales relatives aux organigrammes doivent continuer d’être adoptées par la Commission sur la base de besoins évidents et correctement évalués. Je sais que nombre de membres reconnaîtront ce principe et son caractère pratique. J’ai un profond respect pour les nombreuses qualités de M. Mulder, mais il est avant tout un homme pratique. J’espère que ces considérations lui sembleront acceptables. Je ne fais des compliments que s’ils sont dus... ... et j’en lance à profusion à M. Mulder, mais ces compliments sont mérités. Indépendamment des réductions visant les crédits destinés aux postes, le Conseil a procédé à d’autres coupes dans le budget administratif de la Commission, notamment sur le plan des délégations, des auxiliaires, des missions, des réunions et des bureaux de représentation. Je tiens à être parfaitement clair à ce propos: réduire le budget de nos délégations serait préjudiciable à la dernière phase de la déconcentration, un processus qui bénéficie du soutien marqué de cette Assemblée et de la Commission. La réduction proposée au niveau des missions, des réunions et des bureaux de représentation aura immanquablement un impact négatif sur le processus d’élargissement. Selon la Commission, il est donc indispensable de rétablir l’avant-projet de budget pour relever les défis administratifs de 2004, qui se poseront de manière inéluctable et prévisible après l’élargissement. Les dépenses consenties dans ce domaine ne sont ni excessives ni superflues. Elles sont au contraire cruciales pour obtenir de bons résultats. Un autre élément essentiel à cette fin consiste à préserver l’évolution normale des postes requise pour la planification des carrières. Si, comme l’avait proposé le Conseil, le passage à la nouvelle structure des carrières - que cette Assemblée et le Conseil soutiennent fermement, à raison d’ailleurs - devait s’accompagner du retrait des procédures d’avancement classiques, la chose aurait, on le comprend aisément, un effet déroutant et démoralisant sur les fonctionnaires européens. Je comprends néanmoins que le rapporteur propose de déposer un amendement visant à rétablir cette pratique usuelle. Cette proposition recevrait un accueil des plus favorables et serait considérée comme un signe rassurant et coopératif à l’égard de notre personnel, dont l’engagement actif et confiant dans la modernisation reste et restera absolument vital. Comme cette Assemblée le sait déjà et comme ma collègue, Mme Schreyer, l’a dit précédemment, la stratégie politique annuelle de la Commission pour 2004 a inscrit trois domaines politiques au rang de ses priorités, à savoir l’élargissement, la stabilité et la croissance durable. Nous avons en outre précisé clairement que le travail inhérent aux deux dernières priorités devrait être assuré par des redéploiements internes du personnel de la Commission. La Commission a également décidé que, lors de la mise en œuvre de la réforme, le redéploiement des ressources devrait s’appuyer sur le régime des départs anticipés et volontaires à la retraite, limité dans le temps et en nombre. S’agissant de l’élargissement, nous avons reconnu que de nouvelles ressources humaines - c’est-à-dire de nouveaux postes - étaient nécessaires pour faire face aux exigences nouvelles et substantielles résultant de ce changement historique. Le raisonnement sous-tendant la hausse proposée est très simple: l’adhésion de dix pays, le 1er mai 2004, représentera une hausse de 66% en ce qui concerne le nombre d’États membres, une hausse de 20% de la population de l’Union et une hausse de 82% en termes de langues de travail. Pour traiter les nouvelles exigences, qui seront extrêmement variées et importantes, la Commission pourra seulement compter sur une augmentation d’effectifs équivalente à 13%: 3 900 personnes qualifiées seront recrutées pendant une période de transition de cinq ans, qui prendra effet au début 2004 et se terminera à la fin de l’année 2008. Pour 2004 - l’année de l’élargissement -, 780 nouveaux postes seront nécessaires, après avoir assuré le redéploiement de 500 membres de personnel au sein des services existants et entre ces services. Toutes les tâches actuellement assurées par les services de la Commission ont été classées sur la base d’une "gestion par activité" pour établir ce chiffre. Les calculs se sont strictement appuyés sur la charge de travail supplémentaire que la Commission devra supporter en guise de conséquence directe de l’élargissement. Cette approche systématique a été appliquée à l’ensemble des services et les informations recueillies ont été soigneusement examinées, par souci de précision. Pour résumer, notre demande de ressources humaines additionnelles se fonde sur une analyse rigoureuse et exhaustive des besoins opérationnels réels et avérés. Je me réjouis tout particulièrement de la présence de représentants du Conseil parmi nous. Je les remercie d’avoir eu la courtoisie d’assister à ce débat mais, pour être sincère, je dois dire que la proposition du Conseil consécutive à l’appréciation de l’avant-projet de budget et visant à supprimer 272 postes n’est pas la bienvenue dans ce contexte; elle est par ailleurs tout à fait irréaliste à la lumière de l’élargissement. Il est selon moi vital que le Parlement prenne conscience de la sombre réalité: pourvoir un nombre de postes inférieur aux 780 postes jugés essentiels en 2004 dans le cadre de l’élargissement aurait un impact majeur et extrêmement négatif sur la capacité de la Commission à assumer les nouvelles tâches directement liées à l’adhésion des dix nouveaux États membres, que nous préconisons et soutenons du reste fermement, de façon générale et unanime, au sein de la Commission, du Parlement et du Conseil. Notre proposition n’était en rien une tentative destinée à accaparer des postes. Nous avons seulement fait preuve de réalisme quant à ce qui doit être fait au sein de et pour l’Union élargie. Je suis donc satisfait de l’amendement horizontal - l’amendement 3053 - déposé par M. Mulder, qui faciliterait le rétablissement du nombre de postes demandés. Toutefois, le fait de mettre ces postes en réserve ferait naître des problèmes pratiques majeurs. Par définition, les nouveaux postes seraient mis à la disposition des services ultérieurement, ce qui retarderait davantage le processus de recrutement. Dans l’intervalle, l’incertitude ainsi créée et le retard occasionné compromettraient sérieusement l’exécution correcte des tâches incombant à la Commission."@fr6 ". Signor Presidente, sono estremamente grato a lei e in particolare all’onorevole Rothley per aver parlato abbastanza a lungo da permettermi di varcare la soglia ed entrare. L’onorevole Rothley l’ha fatto senza saperlo e senza che ci fossimo messi d’accordo, immagino grazie ad una percezione extrasensoriale. Desidero precisare all’Aula che l’elenco dei criteri forniti dall’onorevole Mulder nel suo emendamento n. 3053 è realistico, ma sarebbe utile chiarire maggiormente questi criteri. Per esempio, per quanto riguarda il secondo criterio, voglio che sia del tutto chiaro che le cifre proposte per le assunzioni permetteranno alla Commissione di garantire un equilibrio geografico all’interno dell’Istituzione dopo l’allargamento. Ciò è fondamentale. In ogni caso, vogliamo evitare l’aggiunta di qualsiasi altro criterio che la Commissione non potrebbe francamente soddisfare nella pratica in tempo per la seconda lettura in questo Parlamento. La Commissione è stata manifestamente molto attenta nel calcolo delle necessità. E’ stato proposto il numero minimo necessario. Nessuno in questo Parlamento sembra essere animato dall’intenzione di destabilizzare il processo, già di per sé complesso, dell’assolvimento dei compiti determinati dall’allargamento. Tutti questi fatti sono ovvii, e spero quindi che si rifletta ulteriormente sulla proposta di collocare posti in riserva con tutte le conseguenze pratiche che ne deriverebbero. Il Parlamento sta anche riflettendo su emendamenti che si prefiggono di apportare cambiamenti all’organico. L’emendamento n. 3502 propone di ridurre le spese amministrative e di personale del 10 per cento in una serie di settori politici e di collocare questo 10 per cento in riserva al fine di promuovere la parte operativa dei programmi. Devo segnalare che questo determinerebbe un notevole ritardo nelle assunzioni future. Mentre capisco l’intenzione politica che sta alla base di questo emendamento e mi rendo conto che è coerente con emendamenti analoghi degli anni precedenti, la Commissione avrà grosse difficoltà a portare a termine i programmi relativi in modo efficiente senza il livello adeguato di risorse amministrative. Non è necessario che dica ai deputati che hanno partecipato agli sforzi tesi ad introdurre il bilancio per attività e una maggiore trasparenza che non stiamo parlando di un argomento tecnico. La responsabilità della Commissione in materia di assegnazione di risorse alle attività e di giustificazione di tali stanziamenti è una questione prettamente politica. Non appena verrà decisa l’assegnazione interna di risorse umane, la Commissione presterà l’attenzione necessaria alle preoccupazioni espresse da questo Parlamento nella sua risoluzione sul bilancio. Tuttavia, nell’interesse di un buon funzionamento e della responsabilità, deve essere mantenuta l’autonomia amministrativa delle nostre Istituzioni. Questo significa che, in ultima analisi, le decisioni definitive sull’organico devono continuare ad essere prese dalla Commissione sulla base di necessità correttamente calcolate e manifeste. So che molti deputati apprezzeranno il principio e la sua utilità. Nutro grande rispetto per le molte qualità dell’onorevole Mulder, ma è principalmente un uomo pratico. Spero che queste considerazioni lo trovino d’accordo. Esprimo elogi solo quando sono meritati ... ... con generosità, onorevole Mulder, ma solo quando sono meritati. Oltre ai tagli relativi agli stanziamenti per i posti, il Consiglio ha fatto alcuni altri tagli nel bilancio amministrativo della Commissione in merito a delegazioni, ausiliari, missioni, riunioni e uffici di rappresentanza. Di fronte a questa situazione, voglio essere assolutamente chiaro: la riduzione dei finanziamenti agli uffici delle nostre delegazioni danneggerebbe l’ultima fase del deconcentramento, un processo vivamente promosso da questo Parlamento e dalla Commissione. La riduzione proposta per missioni, riunioni e uffici di rappresentanza avrà inoltre inevitabilmente un impatto negativo sul processo di allargamento. La Commissione ha bisogno che il progetto preliminare di bilancio sia ripristinato per far fronte alle sfide amministrative del 2004, conseguenza inevitabile e prevedibile dell’allargamento. Le spese in questo settore non sono né eccessive né decorative. Sono assolutamente necessarie per un buon funzionamento. Per un buon funzionamento è anche essenziale che venga proseguita la normale trasformazione dei posti necessari per l’avanzamento delle carriere. Se, come proposto dal Consiglio, la transizione alla nuova struttura delle carriere – vivamente e giustamente sostenuta da questo Parlamento e anche dal Consiglio – dovesse essere accompagnata dal mantenimento dei tradizionali schemi di promozione, l’effetto sarebbe comprensibilmente la confusione e la demoralizzazione del personale della pubblica amministrazione europea. Capisco tuttavia che il relatore proponga la presentazione di un emendamento teso a ripristinare questa prassi di . Sarebbe una proposta estremamente positiva e che darebbe un segnale rassicurante e di cooperazione al nostro personale, il cui impegno attivo e fiducioso verso la modernizzazione del cambiamento continua ad essere assolutamente vitale, come sarà sempre. Come il Parlamento sa e come ha detto la mia collega, Commissario Schreyer, la strategia politica annuale della Commissione per il 2004 ha individuato tre ambiti politici prioritari, segnatamente allargamento, stabilità e crescita sostenibile. Abbiamo anche precisato che per la seconda e la terza di queste priorità il lavoro deve essere coperto con una riorganizzazione interna del personale della Commissione. La Commissione ha anche deciso che nella futura attuazione della riforma, la riorganizzazione delle risorse dovrebbe avvenire facendo ricorso al programma di prepensionamento volontario limitato nel tempo e nei numeri. Nel caso dell’allargamento, abbiamo riconosciuto il fatto che erano necessarie le nuove risorse umane – nuovi posti – per soddisfare le necessità nuove e molto concrete determinate da questo cambiamento storico. La base dell’aumento proposto è molto semplice: l’adesione di dieci paesi il 1° maggio 2004 determinerà un aumento del 66 per cento del numero degli Stati membri, un aumento del 20 per cento della popolazione dell’Unione e un aumento dell’82 per cento delle lingue di lavoro. La Commissione affronterà le nuove necessità estremamente diverse e concrete con un aumento solo del 13 per cento del personale: 3 900 persone qualificate in più assunte per un periodo transitorio di cinque anni dall’inizio del 2004 fino alla fine del 2008. Per il 2004 – anno dell’allargamento – dopo una ridistribuzione di 500 unità del personale esistente all’interno dei servizi attuali e tra di essi, l’aggiunta netta necessaria è di 780 nuovi posti. Per stabilire questa cifra, sono stati classificati tutti i compiti svolti attualmente dai servizi della Commissione sulla base della “gestione per attività”. I calcoli si sono rigorosamente basati sul carico di lavoro aggiuntivo che sappiamo dovrà essere sostenuto dalla Commissione come conseguenza diretta dell’allargamento. Questo approccio sistematico è stato applicato trasversalmente a tutti i servizi e le informazioni fornite sono state poi accuratamente vagliate per maggiore sicurezza. In breve, abbiamo basato la nostra richiesta di risorse umane supplementari su un’analisi rigorosa e completa delle esigenze operative reali e dimostrate. Sono molto lieto che i rappresentanti del Consiglio siano presenti. Li ringrazio della cortesia che ci hanno usato partecipando a questa discussione, ma devo dire sinceramente che, visto come stanno le cose, il taglio di 272 posti proposto dal Consiglio nel suo parere sul progetto preliminare di bilancio è poco gradito e, in vista dell’allargamento, irrealistico. Credo che sia fondamentale che il Parlamento si renda conto di questa triste realtà: garantendo meno dei 780 posti legati all’allargamento proposti come essenziali per il 2004 si creerebbe un effetto grave e molto negativo sulla capacità della Commissione di gestire i nuovi compiti risultanti direttamente dall’adesione di dieci nuovi Stati membri che raccomandiamo vivamente e sosteniamo con forza in modo generale e unanime alla Commissione, al Parlamento e al Consiglio. Con la nostra proposta non stavamo cercando di appropriarci dei posti. Volevamo semplicemente essere realistici su ciò che deve essere fatto nell’Unione e per un’Unione più grande. Mi fa quindi piacere vedere l’emendamento orizzontale – l’emendamento n. 3053 – presentato dall’onorevole Mulder, che faciliterebbe il ripristino del numero di posti richiesti. Tuttavia, la collocazione di questi posti nella riserva determinerebbe molti problemi pratici. Per definizione, questo significherebbe che i nuovi posti sarebbero resi disponibili ai servizi in un momento successivo, ritardando in questo modo ulteriormente il processo di assunzione. Al contempo, l’incertezza e il ritardo risultanti ostacolerebbero seriamente l’adeguato svolgimento dei compiti della Commissione."@it9 ". Mr President, I am extremely grateful to you and indeed to Mr Rothley for speaking long enough to enable me to get through the door. Mr Rothley did this without any pre-arrangement or knowledge, and, I guess, by extra-sensory perception. I want to make it clear to the House that the list of criteria given by Mr Mulder in his Amendment No 3053 is realistic, but those criteria could usefully be clarified further. For instance, concerning the second criterion, I want it to be plainly evident that the proposed recruitment figures will enable the Commission to ensure geographical balance across the institution after enlargement. That is fundamental. In any case we want to avoid the addition of any further criteria which the Commission could not, frankly, feasibly meet in time for the second reading in this House. The Commission has manifestly shown great care and deliberation in calculating needs. The minimum necessary number has been proposed. No-one in this House appears to be motivated by any intention to destabilise the already demanding processes of fulfilling the tasks arising from enlargement. When all of those facts are self-evident, I hope that there will be further reflection on the proposal to put posts in the reserve with all that implies in practical terms. The House is also considering amendments which seek to make changes to the establishment plan. Amendment No 3502 proposes to reduce administrative and staffing costs by 10% in a number of policy areas and to place that 10% in the reserve with the aim of fostering the operational part of the programmes. I am bound to say that this would lead to a substantial delay in future recruitments. While I understand the political intention behind this amendment and realise that it is consistent with similar amendments in previous years, the Commission will have great difficulty in trying to fulfil the relevant programmes effectively without the appropriate level of administrative resources. I do not need to tell Members who have been involved in efforts to introduce activity-based budgeting and greater transparency that we are not debating a technical matter. The Commission's responsibility for allocating resources to activities and for accounting for those allocations is a profoundly political issue. As the internal allocation of human resources is decided, the Commission will give proper consideration to the concerns expressed by this Parliament in its budgetary resolution. But, for the sake of effective operation and responsibility, the administrative autonomy of our institutions must be maintained. That means that the conclusive decisions on establishment plans must, in the final analysis, continue to be for the Commission to make on the basis of properly calculated and manifest needs. I know that many Members will recognise the principle and its practicality. I have huge respect for the many qualities of Mr Mulder, but he is pre-eminently a practical man. I hope that those considerations will recommend themselves to him. I only give praise where it is due ... ... lavishly to Mr Mulder, but nevertheless, when it is due. Apart from the cuts relating to the appropriations for posts, the Council has made a number of other cuts in the administrative budget of the Commission relating to delegations, auxiliaries, missions, meetings and representation offices. Faced with that I want to be absolutely clear: cutting the budget of our delegation offices would damage the last phase of the deconcentration, which is a process strongly favoured by this House and by the Commission. The proposed reduction on missions, meetings and representation offices will also inevitably have a negative impact on the enlargement process. The Commission needs the preliminary draft budget to be re-established in order to meet the administrative challenges of 2004 arising inevitably and foreseeably from enlargement. Expenditure in that area is neither excessive nor decorative. It is absolutely essential to good performance. Also essential to good performance is the continuation of the normal transformation of posts needed for career development. If, as the Council had proposed, the transition to the new career structure - strongly and rightly supported by this House and indeed by the Council - was to be accompanied by the withholding of conventional patterns of promotion, the effect would understandably be confusing and demoralising for the staff of the European public service. However, I understand that the rapporteur proposes tabling an amendment to re-establish this routine practice. That would be a most welcome proposal and one that would give a reassuring and strongly cooperative signal to our staff, whose active and confident engagement in modernising change continues to be absolutely vital, as it always will be. As the House will know and as my colleague Commissioner Schreyer has said, the Commission's Annual Policy Strategy for 2004 has identified three policy areas as priorities, namely enlargement, stability and sustainable growth. We also made it clear that on the second and third of those priorities the work is to be staffed by internal redeployment of Commission personnel. The Commission also decided that in the further implementation of reform, the redeployment of resources should be accomplished with the assistance of the time-and-numbers-limited voluntary early retirement scheme. In the case of enlargement, we recognised the reality that new human resources - new posts - were needed in order to meet the fresh and very substantial demands arising from the historic change. The rationale for the proposed increase is very straightforward: the accession of ten countries on 1 May 2004 will bring a 66% increase in the number of Member States, a 20% increase in the population of the Union and an 82% increase in working languages. The Commission will handle the very diverse and substantive new demands with just 13% more staff: 3900 extra qualified people recruited over a transition period of five years from the beginning of 2004 through to the end of 2008. For 2004 - enlargement year - after 500 deployments of existing personnel within and between existing services, the net addition needed is 780 new posts. To establish this figure, all current tasks performed by Commission services were classified on the basis of 'activity-based management'. Calculations were strictly based on the additional workload that we know will have to be borne by the Commission as a direct result of enlargement. This systematic approach was applied across all services and the information provided was then carefully screened for extra certainty. In short, we based our request for additional human resources on a rigorous and comprehensive analysis of real and proven operational needs. I am very glad that representatives of the Council are here. I thank them for their courtesy in attending this debate, but I have to say candidly that, against this background, the cut of 272 posts proposed by Council in its judgment on the provisional draft budget is unwelcome and, in the light of enlargement, unrealistic. I believe that it is vital for this Parliament to be made aware of the sombre reality that providing less than the 780 enlargement-related posts which we have proposed as essential for 2004 would have a major and very negative effect on the Commission's ability to manage the fresh task arising directly from the accession of ten new Member States which, universally and unanimously in Commission, Parliament and Council, we strongly advocate and stoutly support. In making our proposal we were not seeking to grab posts. We were simply being realistic about what has to be done in and for a bigger Union. I am therefore pleased to see the horizontal amendment - Amendment No 3053 - tabled by Mr Mulder, which would facilitate the re-establishment of the number of posts requested. However, the fact that those posts would be in the reserve would produce significant practical problems. By definition, it would mean that the new posts would be made available to the services later, thereby further delaying the recruitment process. In the meantime, the resulting uncertainty and delay would seriously inhibit proper fulfilment of the tasks of the Commission."@lv10 ". Mijnheer de Voorzitter, ik dank u, en ook de heer Rothley die precies lang genoeg sprak om mij de kans te geven binnen te komen, en dit zonder enige afspraak of voorkennis. Het moet wel een kwestie van buitenzintuiglijke waarneming zijn geweest. Ik wil dit Parlement duidelijk maken dat de lijst van criteria die de heer Mulder in amendement 3053 verschaft wel realistisch is, maar dat deze criteria nog verder dienen te worden toegelicht. Bijvoorbeeld, voor wat betreft het tweede criterium wil ik dat het duidelijk is dat de cijfers voor de voorgestelde personeelsaanwerving de Commissie in staat zullen stellen binnen de organisatie een gepaste geografische spreiding te verwezenlijken. Dat is van fundamenteel belang. We willen in ieder geval voorkomen dat er nog aanvullende criteria worden toegevoegd waaraan de Commissie eerlijk gezegd niet tijdig voor de tweede lezing in dit Parlement zou kunnen voldoen. De Commissie is onmiskenbaar zeer zorgvuldig en bedachtzaam te werk gegaan bij het vaststellen van haar behoeften. Er is verzocht om het minimaal noodzakelijke aantal posten. Niemand in dit Parlement zal er bewust op uit zijn om de op zichzelf al veeleisende processen die de vervulling van de nieuwe taken van de uitbreiding met zich mee brengt, te destabiliseren. Als alle feiten eenmaal voor zich spreken, hoop ik dat er nog een keer goed zal worden nagedacht over het voorstel om posten in reserve te plaatsen met alle praktische gevolgen van dien. Het Parlement heeft ook amendementen in overweging die een wijziging van de personeelsformatie inhouden. Amendement 3502 behelst een voorstel om de administratieve en personeelskosten op een aantal beleidsterreinen met 10 procent terug te brengen en om die 10 procent in reserve te plaatsen met het oogmerk het operationele gedeelte van de programma's te bevorderen. Dit zou echter leiden tot een aanzienlijke vertraging in toekomstige aanwervingen. Hoewel ik het politieke motief achter dit amendement begrijp en mij ook realiseer dat het aansluit bij soortgelijke amendementen van de afgelopen jaren, zal de Commissie grote moeite hebben om de betreffende programma's op doeltreffende wijze uit te voeren indien zij niet beschikt over een gepaste capaciteit aan administratieve middelen. Ik hoef de leden die zich hebben beziggehouden met pogingen om op activiteiten gebaseerde budgettering en een hoger transparantieniveau in te voeren niet te vertellen dat het hier niet om een puur technische kwestie gaat. De plicht van de Commissie om middelen aan activiteiten te koppelen en om rekenschap af te leggen voor die activiteiten is juist een bij uitstek politieke kwestie. Als over de interne toekenning van menselijke hulpmiddelen wordt besloten zal de Commissie gepaste aandacht besteden aan de bezorgdheid waarvan dit Parlement in zijn begrotingsresolutie blijk heeft gegeven. Maar voor een doeltreffend functioneren en een effectief verantwoordingssysteem moet de administratieve autonomie van onze instellingen gehandhaafd blijven. Dit houdt in dat de definitieve besluiten over personeelsformaties in de eindanalyse moeten worden genomen door de Commissie op basis van betrouwbare berekeningen en onmiskenbare behoeften. Ik weet dat vele leden dit beginsel en zijn praktische waarde zullen herkennen. Ik heb enorm veel respect voor de vele kwaliteiten van de heer Mulder, maar hij is boven alles een praktisch mens. Ik hoop dan ook dat hij deze overwegingen ter harte zal nemen. Ik steek alleen de loftrompet wanneer daar reden toe is ... ... en dan doe ik dat ook uitbundig, maar, nogmaals, alleen wanneer er reden toe is. Naast de bezuinigingen met betrekking tot de kredieten voor nieuwe posten heeft de Raad nog een aantal andere bezuinigingen voorgesteld in de huishoudelijke begroting van de Commissie met betrekking tot delegaties, hulpkrachten, dienstreizen, vergaderingen en vertegenwoordigingskantoren. Laat hier echter geen enkele twijfel over bestaan: als er wordt gesnoeid op de begroting van onze delegatiekantoren zou dit een ernstige belemmering betekenen voor de laatste fase van de deconcentratie, een proces waar dit Parlement en de Commissie volledig achterstaan. De voorgestelde besnoeiing op dienstreizen, vergaderingen en vertegenwoordigingskantoren zal ook onvermijdelijk een negatief effect hebben op het uitbreidingsproces. Het voorontwerp van begroting zal opnieuw moeten worden opgesteld om de Commissie in staat te stellen om de administratieve uitdagingen van 2004 die noodzakelijkerwijs en logischerwijs voortvloeien uit de uitbreiding het hoofd te bieden. De berekende uitgaven op dat terrein zijn geenszins buitensporig en ook niet opgeblazen. Zij zijn absoluut essentieel voor goede prestaties. Ook essentieel voor goede prestaties is de voortzetting van het normale proces van de omzetting van posten dat nodig is voor de loopbaanontwikkeling van het personeel. Als de overgang op een nieuwe loopbaanstructuur, die krachtig en terecht wordt gesteund door dit Parlement en ook door de Raad, volgens het voorstel van de Raad gepaard zou gaan met het afschaffen van de conventionele bevorderingspatronen, dan zou dit een verwarrend en demoraliserend effect hebben op het personeel van de Europese openbare dienst. Ik heb echter begrepen dat de rapporteur een amendement heeft voorgesteld om de gangbare praktijk in ere te herstellen. Een dergelijk voorstel zou zeer welkom zijn en een geruststellend en welwillend signaal geven aan ons personeel, waarvan de actieve en overtuigde betrokkenheid bij de modernisering absoluut cruciaal is en dat altijd zal blijven. Zoals het Parlement weet en ook mijn collega mevrouw Schreyer heeft gezegd, heeft de Commissie in haar jaarlijkse beleidsstrategie voor 2004 drie beleidsterreinen als prioriteit genoemd, namelijk de uitbreiding, stabiliteit en duurzame groei. Wij hebben ook duidelijk aangegeven dat de werkzaamheden in het kader van de tweede en de derde prioriteit moeten worden ingevuld door middel van een interne herschikking van Commissiepersoneel. De Commissie heeft in het kader van de verdere tenuitvoerlegging van de hervormingen ook besloten dat de herschikking van de menselijke hulpmiddelen zal worden bewerkstelligd met behulp van de in zowel tijd als aantallen beperkte regeling voor vrijwillig vervroegde uittreding. Voor wat betreft de uitbreiding zagen we in dat het noodzakelijk was om nieuwe menselijke hulpbronnen – nieuwe posten dus – te creëren om te kunnen voldoen aan de nieuwe en zeer omvangrijke eisen die zullen voortkomen uit deze historische gebeurtenis. De redenering achter de voorgestelde uitbreiding is zeer duidelijk: door de toetreding van tien landen op 1 mei 2004 zal het aantal lidstaten met 66 procent, de bevolking van de Unie met 20 procent en het aantal werktalen met 82 procent toenemen. De Commissie zal deze zeer uiteenlopende en zware nieuwe eisen het hoofd bieden met een uitbreiding van het personeel van slechts 13 procent: 3900 extra bekwame mensen die gedurende een overgangsperiode van vijf jaar, van begin 2004 tot eind 2008, zullen worden aangeworven. Voor 2004 – het jaar van de toetreding – zal de nettouitbreiding, na de herschikking van 500 personeelsleden binnen en tussen bestaande diensten, neerkomen op 780 nieuwe posten. Om dit getal vast te stellen zijn alle huidige taken die door de diensten van de Commissie worden uitgevoerd geclassificeerd volgens het principe van het zogenaamde op activiteiten gebaseerd management. De berekeningen werden uitsluitend gebaseerd op de extra werklast waarvan we zeker wisten dat deze als rechtstreeks voortvloeisel van de uitbreiding door de Commissie zou moeten worden gedragen. Deze systematische aanpak werd op alle diensten toegepast en de gegevens die hieruit voortkwamen werden vervolgens zorgvuldig gecontroleerd voor optimale zekerheid. Kortom, we hebben onze aanvraag voor extra menselijke hulpmiddelen gebaseerd op een grondige en volledige analyse van onze werkelijke en bewezen operationele behoeften. Ik ben erg blij hier vertegenwoordigers van de Raad te zien. Ik wil ze bedanken voor hun hoffelijkheid dit debat bij te wonen, maar ik moet wel ronduit zeggen dat de Raad in zijn beoordeling van het voorontwerp van begroting tegen deze achtergrond een onwelkom en, met het oog op de uitbreiding, onrealistisch besluit heeft genomen door voor te stellen 272 posten te laten vervallen. Ik geloof dat het van cruciaal belang is voor dit Parlement om zich bewust te zijn van het sobere feit dat de Commissie, indien zij niet de gelegenheid krijgt haar ambtenarenapparaat in verband met de uitbreiding met de 780 ambten die zij voor 2004 noodzakelijk acht uit te breiden, niet goed in staat zal zijn om zich te kwijten van de nieuwe taak die direct voortvloeit uit de toetreding van de tien nieuwe lidstaten, waarvoor wij ons gemeenschappelijk en eensgezind in de Commissie, het Parlement en de Raad hebben uitgesproken en ingezet. Wij hebben in ons voorstel niet geprobeerd om zoveel mogelijk posten bij elkaar te schrapen. Wij zijn gewoon realistisch geweest over de noodzakelijke taken in en voor een grotere Unie. Daarom ben ik ingenomen met het horizontale amendement - amendement 3053 – dat door de heer Mulder is ingediend en waarmee de heropneming van het oorspronkelijk aangevraagde aantal posten in de begroting zou worden vereenvoudigd. Maar het feit dat deze posten in reserve zouden worden geplaatst zou aanzienlijke praktische problemen met zich meebrengen. Het zou per definitie betekenen dat deze nieuwe posten pas op een later tijdstip ter beschikking van de diensten zouden komen en dat zo het aanwervingsproces verder vertraagd zou worden. Daarbij zouden de onzekerheid en de vertraging die daaruit voortvloeien de Commissie ernstig hinderen in de juiste vervulling van haar taken."@nl2 "Senhor Presidente, estou-lhe muitíssimo grato e, também, ao senhor deputado Rothley, que falou tempo suficiente para me dar tempo para aqui chegar. O senhor deputado Rothley fê-lo sem qualquer combinação prévia e sem saber de nada, pelo que suponho que se terá tratado de percepção extra-sensorial. Gostaria de dizer claramente à Assembleia que a lista de critérios apresentada pelo senhor deputado Mulder na sua alteração 3053 é realista, mas seria útil conferir-lhes maior clareza. Por exemplo, relativamente ao segundo critério, gostaria que fosse perfeitamente evidente que os números propostos para o recrutamento irá permitir à Comissão garantir o equilíbrio geográfico em toda a Instituição após o alargamento. Isto é fundamental. Em qualquer caso, queremos evitar que sejam acrescentados novos critérios, cujo cumprimento por parte da Comissão a tempo da segunda leitura, a realizar nesta Assembleia, francamente, não será viável. A Comissão calculou as necessidades com grande cuidado e deliberação. Foi proposto o número mínimo necessário. Ninguém nesta Assembleia parece ser movido por qualquer intenção de desestabilizar os processos já de si exigentes de cumprir as tarefas decorrentes do alargamento. Quando todos estes factos se tornarem evidentes, espero que se volte a ponderar a proposta de inscrever lugares na reserva, com tudo o que isso implica em termos práticos. A Assembleia também está a considerar alterações que visam alterar o quadro de pessoal. A alteração 3502 propõe uma redução de 10% dos custos administrativos e de pessoal no caso de várias políticas, e propõe-se que se inscrevam esses 10% na reserva, com o objectivo de promover a parte operacional dos programas. Devo dizer que isto levará a um atraso substancial em futuros recrutamentos. Embora compreenda a intenção política por detrás desta alteração e compreenda, também, que é compatível com alterações semelhantes em anos anteriores, a Comissão terá grande dificuldade em tentar cumprir eficazmente os programas pertinentes sem um nível adequado de recursos administrativos. Não é necessário dizer a deputados que têm estado a participar em esforços para introduzir a orçamentação baseada em actividades e garantir uma maior transparência que não estamos a debater um assunto técnico. A responsabilidade que incumbe à Comissão de afectar recursos a actividades e prestar contas dos recursos afectados é uma questão profundamente política. Ao decidir sobre a distribuição interna de recursos humanos, a Comissão considerará devidamente as preocupações expressas por este Parlamento na sua resolução sobre o orçamento. Mas, para bem de um funcionamento eficaz e do bom cumprimento das responsabilidades, será imprescindível manter a autonomia administrativa das nossas Instituições. Isto significa, em última análise, que as decisões finais sobre os quadros de pessoal terão de continuar a ser tomadas pela Comissão com base em necessidades correctamente calculadas e manifestas. Sei que muitos deputados aceitarão este princípio e reconhecerão o seu carácter prático. Tenho um enorme respeito pelas muitas qualidades do senhor deputado Mulder, mas ele é acima de tudo um homem prático. Espero que estas considerações lhe pareçam aconselháveis. Apenas faço elogios quando são merecidos ... ... profusos, no caso do senhor deputado Mulder, mas mesmo assim merecidos. Para além das reduções nas dotações relativas a lugares, o Conselho fez várias outras reduções no orçamento administrativo da Comissão que se relacionam com as delegações, agentes auxiliares, missões, reuniões e representações. Perante isto, quero ser muito claro: reduzir o orçamento das nossas delegações irá prejudicar a última fase da desconcentração, um processo que esta Assembleia e a Comissão apoiam vigorosamente. As reduções propostas relativamente às missões, reuniões e representações também irão, inevitavelmente, prejudicar o processo de alargamento. A Comissão necessita que o anteprojecto de orçamento seja reposto de modo a poder fazer face aos desafios administrativos inevitáveis e previsíveis do alargamento em 2004. As despesas nessa área não são excessivas nem ornamentais. São absolutamente essenciais para um bom desempenho. É igualmente essencial para um bom desempenho que se prossiga a transformação natural de lugares necessária à organização das carreiras. Se, tal como o Conselho propõe, a transição para a nova estrutura de carreiras - vigorosa e justificadamente apoiada por esta Assembleia e, aliás, pelo Conselho - for acompanhada de uma suspensão das modalidades convencionais de promoção, isso irá compreensivelmente confundir e desmoralir os funcionários da administração pública europeia. Creio, porém, que o relator se propõe apresentar uma alteração para restabelecer esta prática habitual. Essa proposta será muito bem-vinda e irá, espero, enviar um sinal tranquilizador e de um vivo desejo de cooperar aos nossos funcionários, cujo empenhamento activo e confiante em mudanças modernizantes continua a ser, e será sempre, absolutamente vital. Tal como a Assembleia sabe e tal como disse a minha colega, Senhora Comissária Schreyer, a estratégia política anual da comissão para 2004 identificou três áreas políticas prioritárias, nomeadamente, o alargamento, a estabilidade e o crescimento sustentável. Também explicámos claramente que, no caso da segunda e terceira áreas prioritárias, o trabalho será assegurado mediante uma redistribuição interna do pessoal da Comissão. A Comissão também decidiu que, de futuro, ao prosseguirmos a reforma, a redistribuição de recursos se fará com a ajuda do regime de reforma voluntária antecipada, que se aplicará durante um período de tempo e a um número de funcionários limitados. No caso do alargamento, reconhecemos que serão necessários novos recursos humanos - novos lugares - para satisfazer as solicitações novas e muito substanciais decorrentes desta transformação histórica. A fundamentação lógica do aumento proposto é muito simples: a adesão de dez países candidatos em 1 de Maio de 2004 representará um aumento de 66% do número de Estados-Membros, um aumento de 20% da população da União e um aumento de 82% das línguas de trabalho. A Comissão irá procurar responder a estas solicitações muito diversas e substanciais com um aumento de pessoal de apenas 13%: um recrutamento de mais 3 900 funcionários qualificados ao longo de um período de transição de cinco anos que se iniciará em 2004 e se prolongará até ao final de 2008. Em 2004 - o ano do alargamento - depois de procedermos à recolocação de 500 funcionários existentes dentro dos serviços existentes e entre os mesmos, serão necessários mais 780 novos lugares. A fim de determinar esse número, classificaram-se todas as tarefas actualmente desempenhadas pelos serviços da Comissão de acordo com a “gestão baseada em actividades”. Os cálculos basearam-se exclusivamente no volume de trabalho adicional que sabemos que a Comissão passará a ter como consequência directa do alargamento. Esta abordagem sistemática foi aplicada a todos os serviços e a informação recebida foi, depois, cuidadosamente verificada para maior certeza. Em suma, baseámos o nosso pedido de recursos humanos suplementares numa análise rigorosa e minuciosa de necessidades operacionais reais e comprovadas. Congratulo-me por estarem presentes representantes do Conselho. Agradeço-lhes a cortesia de estarem a participar neste debate, mas tenho de dizer com toda a candura que, neste contexto, a eliminação de 272 lugares proposta pelo Conselho na sua avaliação sobre o anteprojecto de orçamento não é bem-vinda e que, à luz do alargamento, é irrealista. Penso que é vital este Parlamento compreender a grave realidade de se preconizar um número de lugares inferior aos 780 lugares relacionados com o alargamento que propusemos como sendo essenciais para 2004 e o efeito importante e muito negativo que isso terá na capacidade da Comissão para gerir as novas tarefas que irão decorrer directamente da adesão de dez novos Estados-Membros, que a Comissão, o Parlamento e o Conselho defendem vigorosamente e apoiam firmemente. Ao fazermos a nossa proposta, não estávamos a tentar agarrar lugares. Estávamos simplesmente a ser realistas quanto àquilo que será necessário fazer numa, e para uma, União maior. Saúdo, portanto, a alteração horizontal - a alteração 3053 - apresentada pelo senhor deputado Mulder, que irá facilitar a reposição do número de lugares solicitado. No entanto, o facto de esses lugares serem incluídos na reserva irá criar problemas consideráveis de ordem prática. Por definição, isso significaria que os novos lugares seriam atribuídos aos serviços mais tarde, atrasando assim ainda mais o processo de recrutamento. Entretanto, a incerteza e atrasos daí decorrentes irão inibir gravemente o correcto desempenho das tarefas da Comissão."@pt11 ". Herr talman! Jag är mycket tacksam för att ni, och jag tackar naturligtvis även Rothley, talade tillräckligt länge för att ge mig tid att komma in genom dörren. Rothley gjorde detta utan att veta något på förhand och, antar jag, genom utomsinnlig varseblivning. Jag vill klargöra för kammaren att den förteckning över kriterier som Mulder ställer upp i sitt ändringsförslag 3053 är realistisk, men dessa kriterier kan med fördel klargöras ytterligare. När det gäller det andra kriteriet till exempel, vill jag att det fullständigt klart skall framgå att de föreslagna rekryteringssiffrorna kommer att göra det möjligt för kommissionen att garantera geografisk balans inom hela institutionen efter utvidgningen. Detta är absolut grundläggande. I alla händelser vill vi undvika att ytterligare kriterier läggs till, eftersom kommissionen uppriktigt sagt inte skulle kunna uppfylla dem på lämpligt sätt i tid till parlamentets andra behandling. Kommissionen har otvivelaktigt beräknat behoven med stor omsorg och efter moget övervägande. Den har föreslagit ett nödvändigt minimiantal. Ingen i kammaren förefaller att ha några avsikter att destabilisera de redan krävande processerna för att utföra de uppgifter som uppkommer i och med utvidgningen. Eftersom alla dessa fakta är självklara hoppas jag att man kommer att fundera ytterligare på förslaget att placera tjänster i reserven, med allt vad det innebär i praktiska termer. Kammaren överväger också ändringsförslag som syftar till att ändra tjänsteförteckningen. I ändringsförslag 3502 föreslås det att de administrativa kostnaderna och personalkostnaderna skall minskas med 10 procent inom en rad politikområden och att dessa 10 procent skall placeras i reserven i syfte att stödja den operativa delen av programmen. Jag är böjd att säga att detta skulle leda till en avsevärd försening av framtida rekryteringar. Jag förstår visserligen den politiska avsikten bakom det ändringsförslaget, och jag inser att det stämmer överens med liknande ändringsförslag från tidigare år, men kommissionen kommer att få mycket svårt att genomföra de berörda programmen effektivt utan en lämplig nivå av administrativa resurser. Jag behöver inte tala om för de ledamöter som har deltagit i ansträngningarna för att införa verksamhetsbaserad budgetering och ökad öppenhet att vi inte diskuterar en teknisk fråga. Kommissionens ansvar för att anslå resurser till åtgärder och för redovisningen av dessa anslag är i grunden en politisk fråga. Eftersom den interna fördelningen av personal är beslutad kommer kommissionen att ta den oro som parlamentet har uttryckt i sin resolution om budgeten under lämpligt övervägande. Men, av hänsyn till effektiv verksamhet och ansvar, måste våra institutioners administrativa oberoende bevaras. Detta betyder att det även i fortsättningen, när det kommer till kritan, måste vara kommissionen som fattar de slutgiltiga besluten om tjänsteförteckningar, på grundval av lämpligt beräknade och påtagliga behov. Jag vet att många ledamöter kommer att erkänna den principen och att den är praktisk. Jag har en oerhörd respekt för Mulders många kvaliteter, men han är i allra högsta grad en praktisk man. Jag hoppas att dessa synpunkter kommer att falla honom i smaken. Jag slösar bara med beröm när det är berättigat... ... till herr Mulder, men icke desto mindre, när det är lämpligt. Förutom de minskade anslagen för tjänster har rådet gjort ett antal andra nedskärningar i kommissionens administrativa budget för delegationer, extraanställda, uppdrag, sammanträden och representationskontor. Inför detta vill jag vara absolut klar: att minska budgeten för våra delegationskontor skulle allvarligt skada den sista fasen av decentraliseringen, en process som stöds starkt av parlamentet och kommissionen. Den föreslagna minskningen av uppdrag, sammanträden och representationskontor kommer också att oundvikligen få negativa effekter på utvidgningsprocessen. För kommissionen är det angeläget att det preliminära budgetförslaget återupprättas så att den kan möta de administrativa utmaningarna för 2004, som oundvikligen och förutsebart uppkommer i och med utvidgningen. Utgifterna på det området är varken överdrivna eller några prydnader. De är absolut nödvändiga för att vi skall kunna göra ett bra arbete. För att vi skall kunna göra ett bra arbete är det också viktigt att den normala omvandlingen av tjänster som behövs för karriärutveckling fortsätter. Om övergången till den nya karriärstrukturen – vilken starkt och med rätta stöds av kammaren och naturligtvis av rådet – innebär att de vedertagna modellerna för avancemang hålls inne, vilket rådet har föreslagit, skulle följderna förståeligt nog bli förvirrande och demoraliserande för personalen vid EU:s offentliga myndigheter. Jag har dock förstått att föredraganden föreslår att ett ändringsförslag skall läggas fram för att återställa detta rutinförfarande. Detta skulle vara mycket välkommet, och det skulle innebära att man sänder ett lugnande och starkt samarbetsvilligt budskap till vår personal, vars aktiva och tillitsfulla engagemang i de moderniserande förändringarna fortfarande är, och alltid kommer att vara, absolut nödvändigt. Som kammaren säkert känner till, och som min kollega Schreyer har sagt, har kommissionen i sin årliga politiska strategi för 2004 fastställt tre politikområden som prioriteringar, nämligen utvidgningen, stabilitet och hållbar tillväxt. När det gäller den andra och tredje prioriteringen har vi också gjort klart att tjänsterna skall bemannas genom intern omplacering av kommissionens personal. När det gäller det fortsatta genomförandet av reformen har kommissionen även beslutat att omplaceringen av resurser skall åstadkommas med hjälp av ett tid- och antalsbegränsat frivilligt system för förtidspensionering. När det gäller utvidgningen erkände vi det faktum att nya mänskliga resurser – nya tjänster – krävdes för att tillmötesgå de nya och mycket konkreta behov som uppstår i och med denna historiska förändring. Den logiska grunden för den föreslagna ökningen är mycket enkel: när tio länder ansluter sig den 1 maj 2004 kommer detta att medföra en ökning på 66 procent av antalet medlemsstater, en ökning på 20 procent av unionens befolkning och en ökning på 82 procent av antalet arbetsspråk. Kommissionen kommer att hantera dessa mycket skiftande och reella nya behov med en personalökning på bara 13 procent: 3 900 särskilt kvalificerade personer som rekryteras under en övergångsperiod på fem år, från början av 2004 till slutet av 2008. För 2004 – det år då utvidgningen genomförs – och efter 500 omplaceringar av befintlig personal inom och mellan befintliga tjänster, är det nettotillskott som behövs 780 nya tjänster. För att fastställa denna siffra delades alla de uppgifter som kommissionens enheter för närvarande utför upp på grundval av ”verksamhetsbaserad förvaltning”. Beräkningarna grundades strikt på den ytterligare arbetsbörda som vi vet att kommissionen kommer att få som ett direkt resultat av utvidgningen. Detta systematiska tillvägagångssätt tillämpades för alla enheter, och de uppgifter som vi fick ut av detta kontrollerades sedan noggrant för extra säkerhet. Därefter grundade vi vår begäran om ytterligare personal på en noggrann och omfattande analys av reella och dokumenterade operativa behov. Jag är mycket glad att företrädare för rådet är här. Jag tackar dem för deras tillmötesgående att delta i den här debatten, men jag måste uppriktigt säga att mot denna bakgrund är den minskning på 272 tjänster som rådet föreslår i sin bedömning av det preliminära budgetförslaget ovälkommen, och den är också, med tanke på utvidgningen, orealistisk. Jag anser att det är ytterst viktigt att parlamentet att blir medvetet om den dystra verkligheten att om färre än de 780 utvidgningsrelaterade budgetposter som vi har föreslagit som nödvändiga för 2004 godkänns, skulle detta få stora och mycket negativa konsekvenser för kommissionens möjligheter att hantera den nya uppgift som direkt uppkommer i och med att tio nya medlemsstater ansluter sig, något som allmänt och enhälligt starkt förespråkas och stöds av kommissionen, parlamentet och rådet. Vårt syfte med det här förslaget är inte att roffa åt oss tjänster. Vi var helt enkelt realistiska i fråga om vad som måste göras, i och för den utvidgade unionen. Jag tycker därför att det är glädjande att se det horisontella ändringsförslag – ändringsförslag 3053 – som Mulder har lagt fram, vilket skulle underlätta återinförandet av det begärda antalet tjänster. Det faktum att dessa tjänster skulle placeras i reserven skulle emellertid medföra betydande praktiska problem. Detta skulle per definition innebära att de nya tjänsterna skulle bli tillgängliga för kommissionens enheter senare, vilket skulle försena rekryteringsprocessen ytterligare. Under tiden skulle den osäkerhet och de förseningar som blir resultatet av detta allvarligt förhindra kommissionen att utföra sina uppgifter."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"(Gargalhadas)"11 "(Gelach)"2 "(Heiterkeit)"7 "(Laughter)"10,3 "(Munterhed)"1 "(Naurua)"5 "(Rires)"6 "(Risas)"12 "(Si ride)"9 "(Skratt)"13 "(Γέλια)"8 "(ΕΝ)"8 "Commission"10,3 "Kinnock,"8,10,3 "routine"9 "Επιτροπή"8

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph