Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-09-23-Speech-2-111"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-09-23"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Afstemning (fortsættelse)4
dcterms:Language	"pt"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20030923.4.2-111"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-09-23-Speech-2-1124
lpv:speaker	lp:José Ribeiro E Castro4
lpv:spoken text	". Na mesma linha das preocupações que eram tratadas nas matérias objectos dos relatórios Karlsson, é indiscutível a bondade de se proceder à aproximação das medidas em matéria de segurança dos aprovisionamentos, também, de gás natural. Coisa diferente é a harmonização tutelar proposta pela Comissão Europeia. Que encontra o seu expoente máximo num poder que esta pretende ver-lhe atribuída: “ ” (Artigo 6.º, nº1 da Proposta). Infelizmente, a proposta da Comissão parte do princípio de que, num mercado concorrencial, a organização da segurança de abastecimento não poderá ser confiada ao sector e, nesse espírito, vai longe demais. Ora, pelo meu lado, tal como o relator, entendo que os intervenientes no mercado – ou seja, as empresas e os Estados-Membros – estão perfeitamente aptos a assegurar a segurança do aprovisionamento. Como estudos recentes confirmam. Por isso, vi-me obrigado a abster-me. Considero que a Comissão Europeia deveria ater-se à própria natureza jurídica do acto proposto – uma Directiva – postulando, pois, princípios gerais e mínimos de segurança e precaução, cuja adopção seria depois prosseguida pelos Estados-Membros e os operadores do sector, com a flexibilidade necessária à situação específica de cada país e, nesse quadro, com liberdade política de regulamentação concreta."@pt11
lpv:spokenAs	member; Committee on Citizens' Freedoms and Rights, Justice and Home Affairs (2002-01-17--2004-07-19)14 member; UEN (1999-11-17--2004-07-19)14 substitute; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Members from the European Parliament to the Joint Parliamentary Assembly of the Agreement between the African, Caribbean and Pacific States and the European Union (ACP-EU) (2002-02-06--2004-07-19)14 unknown; Partido Popular (1999-11-17--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Som det er tilfældet med de bestræbelser, der er genstand for Karlsson-betænkningerne, er det utvivlsomt hensigtsmæssigt at sikre indbyrdes tilnærmelse, når det gælder de foranstaltninger, der træffes for også at opretholde naturgasforsyningssikkerheden. Noget andet er den obligatoriske harmonisering, som Kommissionen foreslår, og som finder sit højeste udtryk i den beføjelse, som den kræver tildelt. "Kommissionen overvåger nøje, i hvilket omfang der indgås nye langtidskontrakter for gasimport fra lande uden for EU" (forslagets artikel 6, stk. 1). Desværre tager Kommissionens forslag udgangspunkt i det princip, at forsyningssikkerheden, på et konkurrencepræget marked, ikke kan overlades til sektoren selv, og i denne tankegang går den for vidt. Jeg mener ligesom ordføreren, at markedets aktører - d.v.s. virksomhederne og medlemsstaterne - fuldt ud kan varetage forsyningssikkerheden. Således som nylige undersøgelser bekræfter. Jeg har derfor måttet undlade at stemme. Jeg mener, at Kommissionen burde have holdt sig til den foreslåede lovgivnings juridiske natur - et direktiv - og derfor have fremsat generelle minimumsprincipper for sikkerhed og forebyggelse, hvis gennemførelse derefter overlades til medlemsstaterne og sektorens aktører, med den nødvendige fleksibilitet i forhold til det enkelte lands særlige situation og med politisk frihed til inden for denne ramme at udforme den konkrete lovgivning."@da1 ". Wie bei den im Bericht Karlsson behandelten Bedenken, bei denen es um eine andere Gruppe von Substanzen geht, wäre es zweifellos auch im Bereich der Versorgungssicherheit bei Erdgas zweckmäßig, eine Angleichung der Maßnahmen in Angriff zu nehmen. Die von der Europäischen Kommission vorgeschlagene zwangsweise Harmonisierung ist etwas ganz anderes. Sie findet ihren Ausdruck in einer Macht, die die Kommission gern für sich selbst in Anspruch nehmen würde: „überwacht die Kommission sorgfältig, wie viele langfristige neue Gaseinfuhrverträge mit Nicht-EU-Ländern abgeschlossen werden“. (Artikel 6 Absatz 1 des Vorschlags). Leider geht der Vorschlag der Kommission von dem Grundsatz aus, dass in einem Wettbewerbsmarkt der zuständige Sektor nicht mit der Organisation der Versorgungssicherheit betraut werden kann, was übertrieben ist. Ich selbst stimme dem Berichterstatter zu, dass die Marktteilnehmer – d. h. die Unternehmen und die Mitgliedstaaten – vollkommen in der Lage sind, die Versorgungssicherheit zu gewährleisten. Aktuelle Studien bestätigen dies. Aus diesem Grund war ich gezwungen, mich der Stimme zu enthalten. Meines Erachtens sollte die Europäische Kommission den Rechtscharakter des vorgeschlagenen Rechtsakts – eine Richtlinie – beachten und deshalb allgemeine Mindestgrundsätze für die Sicherheit und Vorbeugung vorschlagen, die dann von den Mitgliedstaaten und den Akteuren des Sektors angenommen werden könnten und so flexibel sind, dass den speziellen Gegebenheiten jedes Landes Rechnung getragen werden kann, und die politische Freiheit gewähren, in diesem Rahmen konkrete Rechtsvorschriften aufzustellen."@de7 ". Όπως και στο ζήτημα των προβληματισμών που πραγματεύονται οι εκθέσεις του κ. Karlsson, οι οποίες αναφέρονται σε διαφορετικές πηγές ενέργειας, δεν υπάρχει καμία αμφιβολία ότι θα ήταν επίσης ωφέλιμο να αρχίσουμε να συντονίζουμε τα μέτρα για τη διασφάλιση των αποθεμάτων φυσικού αερίου. Η υποχρεωτική εναρμόνιση την οποία προτείνει η Ευρωπαϊκή Επιτροπή είναι ένα τελείως διαφορετικό ζήτημα. Η εν λόγω εναρμόνιση βρίσκει την πλήρη της έκφραση σε μια αρμοδιότητα την οποία η Ευρωπαϊκή Επιτροπή επιθυμεί να διεκδικήσει για τον εαυτό της: “παρακολουθεί εκ του σύνεγγυς το επίπεδο των νέων συμβάσεων εφοδιασμού με φυσικό αέριο, που αφορούν εισαγωγές από τρίτες χώρες” (άρθρο 6(1) της πρότασης). Δυστυχώς, η πρόταση της Επιτροπής βασίζεται στην υπόθεση ότι, σε μια ανταγωνιστική αγορά, η ασφάλεια εφοδιασμού δεν μπορεί να επαφίεται στον οικείο τομέα, επιχείρημα το οποίο φτάνει στα άκρα. Προσωπικά, συμφωνώ με τον εισηγητή ότι οι παράγοντες της αγοράς –με άλλα λόγια, οι επιχειρήσεις και τα κράτη μέλη– μπορούν κάλλιστα να εγγυηθούν την ασφάλεια του εφοδιασμού. Τούτο δε επιβεβαιώνεται και από πρόσφατες μελέτες. Για τον λόγο αυτόν, υποχρεώθηκα να απόσχω από την ψηφοφορία. Θεωρώ ότι η Ευρωπαϊκή Επιτροπή οφείλει να σεβαστεί τον νομικό χαρακτήρα της προτεινόμενης νομοθεσίας –η οποία έχει τη μορφή οδηγίας– και, συνεπώς, να προτείνει γενικού χαρακτήρα ελάχιστες εγγυήσεις και μέτρα προστασίας, τα οποία στη συνέχεια θα πρέπει να υιοθετήσουν τα κράτη μέλη και οι παράγοντες της αγοράς, με επαρκή ευελιξία ώστε να λαμβάνονται υπόψη οι ιδιαιτερότητες των επιμέρους χωρών, και με την πολιτική ελευθερία θέσπισης ειδικής νομοθεσίας στο πλαίσιο αυτό."@el8 ". As in the case of the concerns addressed by the Karlsson reports, which deal with a different set of substances, there can be no doubt that it would also be beneficial to begin aligning measures on securing natural gas supplies. The enforced harmonisation proposed by the European Commission is an altogether different matter. This harmonisation finds its highest expression in a power which the Commission would like to claim for itself: ‘ ’ (Article 6(1) of the proposal). Regrettably, the Commission’s proposal is based on the assumption that, in a competitive market, security of supply cannot be entrusted to the sector responsible, an argument it takes too far. For my part, I agree with the rapporteur that market operators – businesses and Member States, in other words – are perfectly capable of safeguarding security of supply. Recent studies confirm this. For that reason, I was forced to abstain. I feel that the European Commission should respect the legal nature of the proposed legislation – a directive – and, therefore, suggest general minimum safeguards and precautions, which could then be adopted by the Member States and operators in this sector, with enough flexibility to accommodate the specific circumstances of each country, and with the political freedom to enact concrete legislation in that framework."@en3 ". Al igual que en el caso de las preocupaciones expresadas por los informes Karlsson, que tratan de una serie diferente de sustancias, no cabe duda de que sería beneficioso proceder a una aproximación de las medidas para asegurar los suministros de gas natural. La reforzada armonización propuesta por la Comisión Europea es un asunto totalmente distinto. Esta armonización encuentra su máxima expresión en un poder que la Comisión quisiera atribuirse: (apartado 1 del artículo 6 de la propuesta) Lamentablemente, la propuesta de la Comisión se basa en el supuesto de que, en un mercado competitivo, la seguridad de suministro no puede confiarse al sector responsable, un argumento que va demasiado lejos. Por mi parte, estoy de acuerdo con el ponente en que los operadores en el mercado –es decir, las empresas y los Estados miembros– son perfectamente capaces de salvaguardar la seguridad del suministro. Recientes estudios lo confirman. Por esta razón me veo obligado a abstenerme. Creo que la Comisión Europea debería respetar el carácter jurídico de la legislación propuesta –una Directiva– y, por consiguiente, sugerir unas medidas de protección y precaución mínimas, que podrían ser adoptadas por los Estados miembros y los operadores en este sector, con suficiente flexibilidad para adaptarse a las circunstancias específicas de cada país, y con la libertad política de promulgar una legislación concreta en este marco."@es12 ". Kuten Karlssonin mietinnöissä käsiteltyjen, toisenlaisia aineita koskevien huolenaiheiden kohdalla, nytkään ei ole epäilystäkään siitä, että maakaasun toimitusvarmuuden turvaamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi myös hyödyllistä alkaa lähentää. Euroopan komission esittämä pakollinen yhdenmukaistaminen on täysin eri asia. Tämä yhdenmukaistaminen näkyy voimakkaimmin valtuuksissa, joita komissio haluaisi ottaa itselleen: "komissio seuraa tiiviisti, missä määrin tehdään uusia pitkäaikaisia toimitussopimuksia kaasun tuonnista Euroopan unionin ulkopuolisista maista" (ehdotuksen 6� artiklan 1� kohta). Valitettavasti komission ehdotus perustuu oletukseen, jonka mukaan toimitusvarmuutta ei voida kilpailuun perustuvilla markkinoilla jättää asianomaisen sektorin harteille. Tämän olettamuksen se vie liian pitkälle. Omalta osaltani olen samaa mieltä esittelijän kanssa siitä, että markkinoiden toimijat – toisin sanoen yritykset ja jäsenvaltiot – ovat täysin kykeneväisiä turvaamaan toimitusvarmuuden. Viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat tämän. Tästä syystä äänestin tyhjää. Mielestäni Euroopan komission pitäisi kunnioittaa ehdotetun lainsäädännön – eli direktiivin – oikeudellista luonnetta ja ehdottaa näin ollen yleisiä vähimmäistakuita ja varotoimia, joita jäsenvaltiot ja alan toimijat voisivat sitten ottaa käyttöön riittävän joustavasti kunkin maan erityisolosuhteiden mukaisesti joiden osalta jäsenvaltioilla olisi poliittinen vapaus antaa ohjeiden mukaista käytännön lainsäädäntöä."@fi5 ". Comme dans le cas des préoccupations abordées par les rapports Karlsson qui traitent de différentes substances, il ne fait aucun doute qu’il serait également profitable de commencer à aligner des mesures visant à garantir la sécurité des approvisionnements en gaz naturel. L’harmonisation forcée proposée par la Commission européenne est une tout autre histoire. Cette harmonisation trouve sa plus haute expression dans un pouvoir que la Commission voudrait pour elle-même: " " (article 6, paragraphe 1, de la proposition). Malheureusement, la proposition de la Commission se base sur l’idée selon laquelle, dans un marché concurrentiel, la sécurité d’approvisionnement ne peut pas être confiée au secteur responsable, un argument qu’elle pousse trop loin. Pour ma part, je suis d’accord avec le rapporteur qui affirme que les opérateurs du marché - autrement dit, les acteurs sur le marché et les États membres - sont parfaitement capables de garantir la sécurité de l’approvisionnement. De récentes études le confirment. Pour cette raison, j’ai été forcé de m’abstenir. J’ai le sentiment que la Commission européenne devrait respecter la nature juridique de la législation proposée - une directive - et par conséquent, suggérer des garanties et précautions minimales générales pouvant être ensuite adoptées par les États membres et les opérateurs dans ce secteur, avec suffisamment de flexibilité pour s’adapter aux circonstances spécifiques de chaque pays et avec la liberté politique de promulguer une législation concrète dans ce cadre."@fr6 "Come nel caso delle preoccupazioni sollevate nelle relazioni Karlsson, che trattano un genere diverso di prodotti, non vi sono dubbi sull’utilità di procedere anche al ravvicinamento delle misure in materia di sicurezza degli approvvigionamenti di gas naturale. Altra cosa è l’armonizzazione forzata proposta dalla Commissione europea, che trova la sua massima espressione nel potere che questa vorrebbe le venisse attribuito: “la Commissione sorveglia attentamente i nuovi contratti di importazione per l’approvvigionamento di gas da paesi non UE, conclusi su una base a lungo termine” (articolo 6, punto 1 della proposta). Purtroppo la proposta della Commissione parte dal principio che, in un mercato concorrenziale, l’organizzazione della sicurezza degli approvvigionamenti non può essere affidata al settore interessato e, con tale argomento, si spinge troppo oltre. Personalmente ritengo, allo stesso modo del relatore, che gli operatori di mercato, vale a dire le imprese e gli Stati membri, siano perfettamente in grado di garantire la sicurezza dell’approvvigionamento. Recenti studi lo confermano. Per questo motivo sono stato costretto ad astenermi. Ritengo che la Commissione europea dovrebbe rispettare la natura giuridica dell’atto legislativo proposto – una direttiva –, formulando pertanto principi generali minimi di sicurezza e precauzione, che verranno adottati in seguito dagli Stati membri e dagli operatori del settore, con la flessibilità richiesta dalle circostanze specifiche di ogni paese e, in tale contesto, con la libertà politica di emanare leggi specifiche."@it9 ". As in the case of the concerns addressed by the Karlsson reports, which deal with a different set of substances, there can be no doubt that it would also be beneficial to begin aligning measures on securing natural gas supplies. The enforced harmonisation proposed by the European Commission is an altogether different matter. This harmonisation finds its highest expression in a power which the Commission would like to claim for itself: ‘ ’ (Article 6(1) of the proposal). Regrettably, the Commission’s proposal is based on the assumption that, in a competitive market, security of supply cannot be entrusted to the sector responsible, an argument it takes too far. For my part, I agree with the rapporteur that market operators – businesses and Member States, in other words – are perfectly capable of safeguarding security of supply. Recent studies confirm this. For that reason, I was forced to abstain. I feel that the European Commission should respect the legal nature of the proposed legislation – a directive – and, therefore, suggest general minimum safeguards and precautions, which could then be adopted by the Member States and operators in this sector, with enough flexibility to accommodate the specific circumstances of each country, and with the political freedom to enact concrete legislation in that framework."@lv10 ". In dit verslag staan dezelfde zorgen centraal als in de verslagen van collega Karlsson over een andere categorie grondstoffen. Het staat dan ook buiten kijf dat het een goede zaak is te streven naar harmonisatie van maatregelen om ook de continuïteit van de aardgasvoorziening veilig te stellen. Heel iets anders zijn de betuttelende harmonisatiemaatregelen van de Commissie. De aanpak van de Commissie vindt zijn hoogtepunt in de bevoegdheid die zij opeist: “zal de Commissie de stand van nieuwe gasleveringscontracten met een lange looptijd met niet-EU-landen controleren” (artikel 6, lid 1, van het voorstel). Helaas gaat het voorstel van de Commissie van het principe uit dat op een concurrerende markt de continuiteit van de energievoorziening niet aan de sector zelf kan worden overgelaten. Met die aanpak gaat de Commissie volgens mij te ver. Net als de rapporteur ben ik van mening dat de marktdeelnemers - bedrijven en lidstaten - heel wel in staat zijn de energievoorziening veilig te stellen. Recente studies hebben dat trouwens bevestigd. Daarom was ik gedwongen mij te onthouden. Ik vind dat de Europese Commissie zich dient te houden aan de rechtsvorm van het voorstel - een richtlijn - door algemene minimumnormen voor veiligheids- en voorzorgsmaatregelen voor te schrijven. De vaststelling van die maatregelen is vervolgens een taak van de lidstaten en marktdeelnemers. De nodige flexibiliteit op grond van de specifieke situatie in elk land en politieke vrijheid bij de concrete regelgeving zijn daarbij van belang."@nl2 ". Liksom var fallet när det gäller de farhågor som behandlades i Karlssons betänkanden, som handlar om en annan uppsättning ämnen, kan det inte råda något tvivel om att det skulle vara fördelaktigt att börja samordna åtgärder för att trygga naturgasresurser. Den påtvingade harmonisering som Europeiska kommissionen föreslår är helt och hållet en annan sak. Den harmoniseringen får sitt högsta uttryck i en befogenhet som kommissionen vill göra anspråk på för egen del: (artikel 6.1 i förslaget). Tyvärr bygger kommissionens förslag på antagandet att det inte är möjligt att överlåta försörjningstryggheten till den ansvariga sektorn på en konkurrensutsatt marknad, ett argument som den driver alltför långt. För egen del är jag överens med föredraganden om att marknadsaktörer – med andra ord, företag och medlemsstater – mycket väl kan trygga försörjningstryggheten. Aktuella studier bekräftar detta. Av den anledningen var jag tvungen att avstå. Jag anser att Europeiska kommissionen bör respektera den föreslagna lagstiftningens rättsliga karaktär – ett direktiv – och, följaktligen, föreslå generella minimigarantier och försiktighetsmått, vilka därefter kan antas av medlemsstaterna och aktörerna på detta område, och som är tillräckligt flexibla för att anpassas till de särskilda omständigheterna i varje land, och med politisk frihet att anta konkret lagstiftning inom den ramen."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Ribeiro e Castro (UEN ),"11 "por escrito"11 "supervisionará estreitamente a quantidade de novos contratos de importação de gás proveniente de países não comunitários concluídos a longo prazo"11

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph