Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-09-04-Speech-4-249"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030904.11.4-249"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Mr President, the Commission welcomes the peace agreement signed by the belligerent parties, civil society and political parties of the country on 18 August 2003.
We are still concerned about the ongoing fighting. It is very important that ECOWAS fully deploys its peacekeeping troops to ensure that the peace agreement is respected on the ground.
The figure available to me as to how many troops have actually been deployed is 2127. ECOWAS is doing what it is expected to do. We hope that the presence of this force will permit a rapid resumption of humanitarian assistance and an end to the atrocities that, especially for women and children, have been terrible in Liberia.
We have been informed by ECOWAS that deployment should be completed by 9 September 2003. It has appointed a special representative for Liberia to oversee the conduct of the peacekeeping force and monitor the implementation of the peace agreement.
ECOWAS is not in a position to carry the financial burden of these operations alone, and following the proposal from the Commission the Council decided to make EUR 50 million available to support the peace process broadly defined in Liberia. This money comes from allocated funds for Liberia that were never used: because of the situation we could not work there normally. For both the 7th and the 8th EDF, Liberia was more or less out of the circuit. Some things were possible, but only very little.
About EUR 8 million of the EUR 50 million are earmarked to support the ECOWAS peace-keeping operation and for the creation of the office of the special representative. The remaining funds should be used for a demobilisation and reintegration programme as well as for institution-building and the restoration of democratic structures.
In this regard, I was pleased to listen to Mr Posselt's contribution. These were wise words warning against the arrogant approach of taking it for granted that a rapid process of elections does it. This, unfortunately, is not the case.
We need to be pragmatic and rediscover the practical value of the notion of governance. First stability or peace, then governance, then democratisation and then democracy itself. We have to be pragmatic and not allow ourselves to surrender to the temptation of prescribing those nice things that we take for granted here in our environment. We have to show confidence and be a more realistic partner. Liberia has been going through the most terrible, traumatic times.
We also welcome the UN Security Council decision to establish a stabilisation force for Liberia to take over responsibility from ECOWAS as from 1 October 2003. Also, the contributions from Sweden, the Netherlands and the United Kingdom for the peacekeeping force in Liberia are very welcome and we see a strong case for mobilising what I would now call 'partnership stamina'. We tried, over the years, to do something meaningful in Liberia, but with Mr Taylor around this was almost impossible. Regionally, it is extremely important that the opportunity now at hand is not missed."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, Kommissionen glæder sig over fredsaftalen, der er underskrevet af de krigsførende parter, det civile samfund og de politiske partier i landet den 18. august 2003.
Vi er stadig bekymrede over de igangværende kampe. Det er meget vigtigt, at ECOWAS fuldt ud mobiliserer sine fredsskabende styrker for at sikre, at fredsaftalen bliver respekteret på stedet.
Det tal, jeg har fået opgivet med hensyn til, hvor mange soldater der faktisk er kommet, er 2.127. ECOWAS gør, hvad de forventes at gøre. Vi håber, at denne styrkes tilstedeværelse vil muliggøre en genoptagelse af den humanitære bistand og gøre en ende på de forfærdelige grusomheder, der er sket i Liberia, og som særlig har ramt kvinder og børn.
Vi har fået at vide af ECOWAS, at udstationeringen af tropper skulle være afsluttet den 9. september 2003. De har udpeget en særlig repræsentant for Liberia til at føre kontrol med den fredsskabende styrkes opførsel og overvåge gennemførelsen af fredsaftalen.
ECOWAS er ikke i stand til at bære den finansielle byrde ved disse operationer alene, og i forlængelse af forslaget fra Kommissionen har Rådet besluttet at stille 50 millioner euro til rådighed for fredsprocessen generelt i Liberia. Disse penge kommer fra bevillinger til Liberia, som aldrig er blevet udnyttet, for på grund af situationen kunne vi ikke arbejde normalt der. For både Den Syvende og Ottende Europæiske Udviklingsfond var Liberia mere eller mindre ude af cirkulation. Visse ting var mulige, men kun meget lidt.
Omkring 8 millioner euro af de 50 millioner er øremærket til støtte for ECOWAS' fredsskabende operation og til oprettelse af et embede som særlig repræsentant. De øvrige midler bør anvendes til et hjemsendelses- og reintegrationsprogram for de kæmpende, såvel som til opbygning af institutioner og genoprettelse af demokratiske strukturer.
I denne forbindelse glædede det mig at høre hr. Posselts indlæg. Det var kloge ord, der advarede mod den arrogante holdning, der tager det for givet, at det er nok med en hurtig gennemførelse af valg. Det er desværre ikke tilfældet.
Vi må være pragmatiske og igen opdage den praktiske værdi af begrebet styring. Først stabilitet eller fred, så styring, så demokratisering og så reelt demokrati. Vi må være pragmatiske og ikke give efter for fristelsen til at foreskrive alle de rare ting, som vi tager for givet her i vores omgivelser. Vi må vise tillid og være en mere realistisk partner. Liberia har gennemlevet de mest forfærdelige og traumatiske tider.
Vi glæder os også over beslutningen i FN's Sikkerhedsråd om at etablere en stabiliseringsstyrke til Liberia til at overtage ansvaret fra ECOWAS fra den 1. oktober 2003. Bidragene fra Sverige, Nederlandene og Det Forenede Kongerige til den fredsskabende styrke i Liberia er også meget velkomne, og vi ser al mulig grund til at mobilisere, hvad jeg nu ville kalde partnerskabsudholdenhed. Vi har i årenes løb forsøgt at udrette noget meningsfyldt i Liberia, men så længe hr. Taylor var der, var det næsten umuligt. Regionalt er det yderst vigtigt, at vi ikke lader den mulighed, der nu frembyder sig, gå fra os."@da1
".
Herr Präsident, die Kommission begrüßt das von den Krieg führenden Parteien, von der Zivilgesellschaft und den politischen Parteien des Landes am 18. August 2003 unterzeichnete Friedensabkommen.
Wir sind noch immer in Sorge über die anhaltenden Kämpfe. Es ist sehr wichtig, dass die ECOWAS ihre Friedenstruppen zur Einhaltung des Friedensabkommens vor Ort einsetzt.
Die mir vorliegende Zahl der tatsächlich eingesetzten Soldaten beläuft sich auf 2 127. Die ECOWAS tut, was man von ihr erwartet. Wir hoffen, dass die Präsenz dieser Streitkräfte eine schnelle Wiederaufnahme der humanitären Hilfe erlaubt und den Gräueltaten ein Ende setzt, die vor allem für Frauen und Kinder in Liberia schrecklich waren.
Die ECOWAS hat uns darüber informiert, dass der Truppenaufmarsch bis zum 9. September 2003 abgeschlossen sein soll. Sie hat einen Sonderbeauftragten für Liberia ernannt, der das Verhalten der Friedenstruppe beaufsichtigt und die Umsetzung des Friedensabkommens überwacht.
Die ECOWAS sieht sich außer Stande, die finanziellen Lasten dieser Operationen allein zu tragen, und dem Vorschlag der Kommission folgend hat der Rat beschlossen, 50 Mio. Euro zur Unterstützung des in groben Zügen festgelegten Friedensprozesses in Liberia bereitzustellen. Dieses Geld stammt aus für Liberia vorgesehenen Mitteln, die nie genutzt wurden: Aufgrund der Situation konnten wir dort nicht normal arbeiten. Liberia war für den 7. wie für den 8. EEF mehr oder weniger aus dem Spiel. Einiges war möglich, aber nur sehr wenig.
Etwa 8 Mio. von den 50 Mio. Euro sind dafür vorgesehen, die ECOWAS-Friedensoperationen zu unterstützen und das Büro des Sonderbeauftragten einzurichten. Die verbleibenden Mittel sollten für ein Demobilisierungs- und Wiedereingliederungsprogramm sowie für den Aufbau von Institutionen und die Wiederherstellung demokratischer Strukturen genutzt werden.
In diesem Zusammenhang hat mich der Beitrag von Herrn Posselt gefreut. Das waren kluge Worte, die vor der Arroganz warnen, es als selbstverständlich anzusehen, dass es mit einem raschen Wahlprozess getan sei. Dies ist leider nicht der Fall.
Wir müssen pragmatisch sein und den praktischen Wert des Begriffs des Regierens neu entdecken. Zuerst Stabilität oder Frieden, dann Regieren, dann Demokratisierung und schließlich die Demokratie selbst. Wir müssen pragmatisch sein und dürfen nicht der Versuchung erliegen, solche guten Sachen vorzuschreiben, die wir hier in unserem Umfeld als selbstverständlich ansehen. Wir müssen Vertrauen zeigen und ein realistischerer Partner sein. Liberia hat äußerst schreckliche, traumatische Zeiten hinter sich.
Wir begrüßen auch den Beschluss des UNO-Sicherheitsrats zur Bildung einer Stabilisierungstruppe für Liberia, die ab 1. Oktober 2003 die Verantwortung von der ECOWAS übernehmen soll. Auch die Beiträge Schwedens, der Niederlande und des Vereinigten Königreichs zur Friedenstruppe in Liberia sind sehr willkommen, und es spricht viel für die Mobilisierung eines – wie wir es jetzt bezeichnen würden – „Partnerschaftlichen Stehvermögens“. Im Laufe der Jahre haben wir versucht, in Liberia etwas Sinnvolles zu tun, aber solange Herr Taylor da war, war das so gut wie unmöglich. Für die Region ist es äußerst wichtig, dass die sich jetzt bietende Chance nicht vertan wird."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, η Επιτροπή επικροτεί την ειρηνευτική συμφωνία που υπογράφηκε από τα εμπόλεμα μέρη, την κοινωνία των πολιτών και τα πολιτικά κόμματα της χώρας στις 18 Αυγούστου 2003.
Ανησυχούμε ακόμα για τις συνεχιζόμενες μάχες. Είναι πολύ σημαντικό να αναπτύξει πλήρως η ECOWAS τα ειρηνευτικά της στρατεύματα ώστε να διασφαλίσει ότι η ειρηνευτική συμφωνία τηρείται επί τόπου.
Από τα στοιχεία που έχω στη διάθεσή μου προκύπτει ότι η δύναμη που έχει αναπτυχθεί επιτόπου αριθμεί στην πραγματικότητα 2 127 άτομα. Η ECOWAS κάνει αυτό που περιμένουμε από αυτήν. Ελπίζουμε ότι η παρουσία αυτής της δύναμης θα επιτρέψει τη γρήγορη συνέχιση της ανθρωπιστικής βοήθειας και θα δώσει τέλος στις κτηνωδίες οι οποίες υπήρξαν φοβερές στη Λιβερία, ιδιαίτερα για τις γυναίκες και τα παιδιά.
Η ECOWAS μας ενημέρωσε ότι η ανάπτυξη των δυνάμεων θα πρέπει να ολοκληρωθεί έως τις 9 Σεπτεμβρίου 2003. Όρισε έναν ειδικό εκπρόσωπο για τη Λιβερία για να επιβλέπει τη συμπεριφορά της ειρηνευτικής δύναμης και να παρακολουθεί την υλοποίηση της ειρηνευτικής συμφωνίας.
Η ECOWAS δεν είναι σε θέση να αναλάβει το οικονομικό βάρος αυτών των επιχειρήσεων μόνη της. Έτσι, μετά από πρόταση της Επιτροπής, το Συμβούλιο αποφάσισε να διαθέσει 50 εκατομμύρια ευρώ για να υποστηρίξει την ειρηνευτική διαδικασία με την ευρεία έννοια στη Λιβερία. Τα χρήματα αυτά προέρχονται από κονδύλια που είχαν διατεθεί για τη Λιβερία και που ουδέποτε είχαν χρησιμοποιηθεί: λόγω της κατάστασης δεν μπορούσαμε να εργαστούμε εκεί κανονικά. Η Λιβερία έμεινε λίγο πολύ εκτός τόσο του 7ου όσου και του 8ου ΕΤΑ. Μπόρεσαν να γίνουν κάποια πράγματα, πολύ λίγα όμως.
Περίπου 8 εκατομμύρια από τα 50 εκατομμύρια ευρώ προορίζονται για την υποστήριξη της ειρηνευτικής επιχείρησης της ECOWAS και για τη δημιουργία του γραφείου του ειδικού εκπροσώπου. Το υπόλοιπο κονδύλι θα πρέπει να χρησιμοποιηθεί για ένα πρόγραμμα αποστράτευσης και επανένταξης, καθώς και για την οικοδόμηση θεσμών και την αποκατάσταση των δημοκρατικών δομών.
Από αυτή την άποψη, χάρηκα με την παρέμβαση του κ. Posselt. Με σοφά λόγια προειδοποίησε κατά της αλαζονικής προσέγγισης του να θεωρήσουμε δεδομένο ότι μια γρήγορη εκλογική διαδικασία θα λύσει το πρόβλημα. Αυτό, δυστυχώς, δεν ισχύει.
Πρέπει να είμαστε ρεαλιστές και να ανακαλύψουμε και πάλι την πρακτική αξία της έννοιας της διακυβέρνησης. Πρώτα σταθερότητα ή ειρήνη, μετά διακυβέρνηση, μετά εκδημοκρατισμός και μετά η ίδια η δημοκρατία. Πρέπει να είμαστε ρεαλιστές και να μην επιτρέψουμε στους εαυτούς μας να ενδώσουν στον πειρασμό να υπαγορεύσουμε αυτά τα ωραία πράγματα που θεωρούμε δεδομένα εδώ στο περιβάλλον μας. Πρέπει να δείξουμε εμπιστοσύνη και να είμαστε ένας πιο ρεαλιστής εταίρος. Η Λιβερία περνά εξαιρετικά δεινές, τραυματικές στιγμές.
Επικροτούμε επίσης την απόφαση του Συμβουλίου Ασφαλείας του ΟΗΕ να εγκαταστήσει μια δύναμη σταθεροποίησης για τη Λιβερία, η οποία θα αντικαταστήσει την ECOWAS από την 1η Οκτωβρίου 2003. Επίσης, είναι ιδιαίτερα ευπρόσδεκτη η συμβολή της Σουηδίας, των Κάτω Χωρών και του Ηνωμένου Βασιλείου στην ειρηνευτική δύναμη για τη Λιβερία και βλέπουμε ότι πολλά μπορεί να πει κανείς υπέρ της κινητοποίησης αυτού που θα αποκαλούσα τώρα “σθένος εταιρικής σχέσης”. Προσπαθήσαμε, όλα αυτά τα χρόνια, να κάνουμε κάτι που να έχει νόημα στη Λιβερία, αλλά ήταν σχεδόν αδύνατο εφόσον υπήρχε ο κ. Taylor. Για την περιοχή, έχει μεγάλη σημασία να μην χάσουμε την ευκαιρία που μας παρουσιάζεται τώρα."@el8
".
Señor Presidente, la Comisión acoge con agrado el acuerdo de paz firmado por las partes en conflicto, la sociedad civil y los partidos políticos del país el 18 de agosto de 2003.
Seguimos preocupados por los continuos combates. Es muy importante que la Comunidad Económica de los Estados del África Occidental (ECOWAS) despliegue completamente sus tropas de paz para conseguir que el acuerdo de paz se respete sobre el terreno.
La cifra a la he tenido acceso en cuanto al número real de soldados desplegados es de 2 127. ECOWAS está haciendo lo que tiene que hacer. Esperamos que la presencia de esta fuerza permita reanudar rápidamente la ayuda humanitaria y poner fin a las atrocidades, que han sido terribles en Liberia, sobre todo para las mujeres y los niños.
ECOWAS nos ha informado de que el despliegue debería completarse para el 9 de septiembre de 2003. Se ha nombrado a un representante especial para Liberia con el fin de que supervise la conducta de la fuerza de paz y realice un seguimiento de la aplicación del acuerdo de paz.
ECOWAS no puede soportar en solitario la carga financiera de estas operaciones y, a propuesta de la Comisión, el Consejo decidió dedicar 50 millones de euros para apoyar el proceso de paz, de acuerdo con una definición amplia del término, en Liberia. Este dinero procede de fondos asignados a Liberia que no se utilizaron, ya que, a causa de la situación, no podíamos trabajar con normalidad en ese país. Tanto para el Séptimo como para el Octavo Fondo Europeo de Desarrollo (FED), Liberia estaba más o menos fuera del circuito. Era posible hacer algunas cosas, pero muy pocas.
Cerca de ocho millones de euros de los 50 millones están destinados a apoyar la operación de mantenimiento de la paz de ECOWAS y a la creación de la oficina del representante especial. El resto de los fondos debe utilizarse para un programa de desmovilización y reintegración, así como para la construcción de instituciones y la reparación de las estructuras democráticas.
A este respecto, he escuchado con agrado la intervención del Sr. Posselt. Sus palabras de advertencia sobre el arrogante enfoque de dar por sentado que un rápido proceso electoral conseguiría esto son muy inteligentes. Por desgracia, eso no es así.
Tenemos que ser pragmáticos y redescubrir el valor práctico de la noción de gobernanza. Primero estabilidad o paz, luego gobernanza, luego democratización y por último la propia democracia. Debemos ser pragmáticos y no rendirnos a la tentación de recetar esas preciosas cosas que damos por sentadas en nuestro entorno. Tenemos que mostrar confianza y ser un socio más realista. Liberia ha sufrido una época terrible y traumática.
Asimismo, acogemos con agrado la decisión del Consejo de Seguridad de las Naciones Unidas de establecer una fuerza de estabilización para Liberia, que asuma la responsabilidad que actualmente está en manos de ECOWAS a partir del 1 de octubre de 2003. Igualmente, las contribuciones de Suecia, los Países Bajos y el Reino Unido para la fuerza de paz de Liberia son muy bien acogidas y consideramos que este es un caso que requiere la movilización de que lo que yo llamaría ahora «el tesón de los socios». Durante años intentamos hacer algo útil en Liberia, pero con el Sr. Taylor en el poder fue casi imposible. En el ámbito regional, es extremadamente importante que no se desaproveche esta oportunidad."@es12
"Arvoisa puhemies, komissio suhtautuu myönteisesti rauhansopimukseen, jonka sotaakäyvät osapuolet, kansalaisyhteiskunta ja maan poliittiset puolueet allekirjoittivat 18. elokuuta 2003.
Olemme silti huolissamme jatkuvista taisteluista. On erittäin tärkeää, että ECOWAS käyttää rauhanturvajoukkojaan täysipainoisesti varmistaakseen rauhansopimuksen noudattamisen alueella.
Tiedossani oleva alueelle sijoitettujen joukkojen vahvuus on 2 127. ECOWAS siis toimii odotusten mukaisesti. Toivomme, että joukkojen ansiosta humanitaarisen avun toimituksia voidaan jatkaa pikaisesti ja että Liberian hirmuteot, jotka ovat olleet erityisen hirveitä naisille ja lapsille, saadaan loppumaan.
ECOWASilta saamiemme tietojen mukaan joukot on sijoitettu 9. syyskuuta 2003 mennessä. ECOWAS on nimittänyt Liberiaan erityisedustajan valvomaan rauhanturvajoukkojen toimintaa ja rauhansopimuksen toimeenpanoa.
ECOWAS ei kykene yksin vastaamaan operaatioiden rahoituksesta, ja komission esityksestä neuvosto päätti osoittaa 50 miljoonaa euroa Liberian rauhanprosessiin laajasti määriteltynä. Rahat otetaan Liberialle varatuista varoista, joita ei pystytty käyttämään, koska tilanteen vuoksi normaali työskentely siellä oli mahdotonta. Sekä seitsemännessä että kahdeksannessa Euroopan kehitysrahastossa Liberia jäi jossain määrin rahoitusprosessin ulkopuolelle. Jotain oli mahdollista tehdä, mutta vain hyvin vähän.
Noin 8 miljoonaa euroa mainituista 50 miljoonasta eurosta on osoitettu tukemaan ECOWASin rauhanturvaoperaatiota ja erityisedustajan viran perustamiseen. Loput varat olisi käytettävä sotilaiden kotiuttamista ja yhteiskuntaan sopeuttamista koskevaan ohjelmaan sekä instituutioiden kehittämiseen ja demokraattisten rakenteiden palauttamiseen.
Tässä suhteessa kuuntelin mielelläni jäsen Posseltin puheenvuoroa. Siinä varoitettiin viisaasti pitämästä ylimielisesti selviönä, että nopea vaaliprosessi ratkaisisi kaiken. Näin ei ikävä kyllä ole.
Meidän on oltava pragmaattisia ja löydettävä uudelleen hallintotavan käsitteen käytännön arvo. Ensisijaista on vakaus tai rauha, sen jälkeen hallintotapa, sen jälkeen demokratisointi ja sen jälkeen itse demokratia. Meidän on oltava pragmaattisia, emme voi antaa itsemme langeta kiusaukseen määrätä toteutettavaksi kaikkia hienouksia, joita pidämme omassa ympäristössämme itsestään selvinä. Meidän on osoitettava luottamusta ja oltava realistisempi yhteistyökumppani. Liberia on kokenut mitä hirveimpiä, traumaattisia aikoja.
Suhtaudumme myönteisesti myös YK:n turvallisuusneuvoston päätökseen perustaa Liberiaa varten vakautusjoukot, jotka jatkavat ECOWASin tehtäviä 1. lokakuuta 2003 lähtien. Lisäksi Ruotsin, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan antama täydennys Liberian rauhanturvajoukkoihin on erittäin tervetullut, ja tämä on vahvaa käytännön näyttöä siitä, mitä nyt kutsuisin "kumppanuussisukkuudeksi". Vuosien saatossa yritimme saada Liberiassa aikaan jotain merkityksellistä, mutta Taylorin aikana se oli lähes mahdotonta. Aluetta ajatellen on erittäin tärkeää, että nyt käsillä olevaa tilaisuutta ei hukata."@fi5
".
Monsieur le Président, la Commission salue l’accord de paix signé par les parties belligérantes, la société civile et les partis politiques du pays le 18 août 2003.
Nous sommes toujours inquiets de la poursuite des combats. Il est très important que la Cédéao déploie entièrement ses troupes de maintien de paix afin de garantir le respect de l’accord de paix sur le terrain.
Le chiffre dont je dispose sur les effectifs des troupes actuellement déployées est de 2127 hommes. La Cédéao fait ce qu’on attend d’elle. Nous espérons que la présence de cette force permettra une reprise très rapide de l’aide humanitaire et la fin des atrocités, qui ont été terribles au Liberia, notamment à l’encontre des femmes et des enfants.
Nous avons été informés par la Cédéao que ce déploiement devrait être complet d’ici au 9 septembre 2003. Cette organisation a nommé un représentant spécial pour le Liberia afin de superviser le commandement de la force de maintien de la paix et de surveiller la mise en œuvre de l’accord de paix.
La Cédéao n’est pas en mesure de supporter à elle seule le fardeau financier de ces opérations, et, à la suite de la proposition de la Commission, le Conseil a décidé de mettre à disposition 50 millions d’euros pour soutenir le processus de paix largement défini à ce jour au Liberia. Ces montants proviennent de fonds alloués au Liberia et qui n’avaient jamais été utilisés: en raison de la situation, nous n’avons pas pu y travailler dans des conditions normales. Le Liberia se trouvait plus ou moins hors course, aussi bien pour le 7e FED que pour le 8e FED. Certaines choses étaient possibles, mais vraiment très peu.
Sur ces 50 millions d’euros, environ 8 millions sont destinés à soutenir les opérations de maintien de la paix de la Cédéao et à la création du Bureau du représentant spécial. Les fonds restants devraient être affectés à la démobilisation et au programme de réinsertion, ainsi qu’à la mise en place d’institutions et au rétablissement des structures démocratiques.
À cet égard, j’ai été heureux d’entendre la contribution de M. Posselt. Ses paroles ont été sages et nous mettaient en garde contre l’approche arrogante qui consisterait à tenir pour acquise la tenue rapide d’élections. Ce n’est malheureusement pas le cas.
Nous devons nous montrer pragmatiques et redécouvrir la valeur pratique de la notion de gouvernance. D’abord, la stabilité ou la paix, ensuite la gouvernance, ensuite la démocratisation et ensuite seulement la démocratie proprement dite. Nous devons nous montrer pragmatiques et ne pas nous permettre de céder à la tentation de prescrire ces belles choses qui nous semblent aller de soi ici, dans notre environnement. Nous devons faire confiance et être un partenaire réaliste. Le Liberia a traversé les périodes les plus terribles, les plus traumatisantes.
Nous nous félicitons également de la décision du Conseil de sécurité des Nations unies de mettre en place une force de stabilisation pour le Liberia qui reprendra, à compter du 1er octobre 2003, la responsabilité qui est actuellement celle de la Cédéao. De même, les contributions de la Suède, des Pays-Bas et du Royaume-Uni à la force de maintien de la paix au Liberia sont plus que bienvenues, et nous voyons une belle occasion de mobiliser ce que je nommerais volontiers un "effort soutenu de partenariat". Nous avons essayé, au fil des ans, de réaliser des actions judicieuses au Liberia, mais avec M. Taylor, c’était presque impossible. D’un point de vue régional, il est extrêmement important que l’occasion qui se présente actuellement ne soit pas une occasion manquée."@fr6
".
Signor Presidente, la Commissione accoglie con favore l’accordo di pace sottoscritto dalle parti belligeranti, dalla società civile e dai partiti politici del paese il 18 agosto 2003.
Siamo certamente preoccupati per il fatto che vi siano ancora combattimenti in corso. E’ molto importante che ECOWAS schieri tutte le sue truppe in modo da garantire che l’accordo di pace venga rispettato sul territorio.
Dalle informazioni in mio possesso, le truppe attualmente dispiegate ammontano a 2 127 soldati. ECOWAS sta assolvendo alla propria missione come previsto. Speriamo che la presenza della forza di pace consenta di ripristinare rapidamente l’assistenza umanitaria e ponga fine alle atrocità che in Liberia sono state tremende, specie nei confronti di donne e bambini.
Siamo stati informati da ECOWAS che il dispiegamento di truppe verrà completato entro il 9 settembre 2003. E’ stato nominato un rappresentante speciale per la Liberia, il cui compito è di sovrintendere all’azione della forza di pace e di monitorare l’attuazione dell’accordo.
ECOWAS non è in grado di sostenere da sola il peso finanziario dell’operazione e, a seguito della proposta della Commissione, il Consiglio ha deciso di contribuire al processo di pace, ormai largamente definito, con la somma di 50 milioni di euro. Il denaro proviene da fondi precedentemente destinati alla Liberia e mai impiegati per il fatto che la situazione ci impediva di intervenire in condizioni normali. Tanto nel quadro del settimo quanto dell’ottavo FES, la Liberia era stata più o meno esclusa dal circuito di finanziamento. E’ stato possibile realizzare qualche obiettivo, ma si è trattato di interventi davvero piccoli.
Circa 8 dei 50 milioni di euro sono destinati a sostenere l’operazione di mantenimento della pace di ECOWAS e alla creazione dell’ufficio del rappresentante speciale. I fondi rimanenti saranno impiegati in un programma di smobilitazione e reintegrazione, nonché per il rafforzamento istituzionale e il ripristino delle strutture democratiche.
A questo riguardo, ho ascoltato con piacere l’intervento dell’onorevole Posselt e le sagge parole con cui egli ci ha ammonito a non assumere una posizione arrogante, ovvero a non ritenere scontato che si riuscirà a realizzare rapidamente il processo elettorale. Le cose, infatti, non stanno così.
Dobbiamo essere pragmatici e riscoprire il valore pratico della nozione di governabilità. In primo luogo stabilità e pace, poi governabilità, democratizzazione e infine democrazia nel suo senso compiuto. Dobbiamo essere pragmatici e non accettare di arrenderci al tentativo di imporre le cose belle che diamo per scontate qui, a casa nostra. Dobbiamo mostrarci fiduciosi e cercare di essere un
più realistico. La Liberia ha passato il periodo più terribile e traumatico della sua storia.
Accogliamo con favore anche la decisione del Consiglio di sicurezza dell’ONU, volta ad istituire una forza di stabilizzazione per la Liberia, che dovrà assumere le competenze di ECOWAS a partire dal 1° ottobre 2003. Inoltre, sono certamente positivi i contributi di Svezia, Paesi Bassi e Regno Unito alla forza di pace per la Liberia. Riteniamo che sia davvero opportuno mobilitare quelli che chiamerei “gli stami di un partenariato”. Abbiamo cercato, negli anni passati, di fare qualcosa di significativo in Liberia, ma la presenza del Presidente Taylor ha reso la cosa pressoché impossibile. A livello regionale, è estremamente importante non sprecare l’occasione che oggi abbiamo a portata di mano."@it9
".
Mr President, the Commission welcomes the peace agreement signed by the belligerent parties, civil society and political parties of the country on 18 August 2003.
We are still concerned about the ongoing fighting. It is very important that ECOWAS fully deploys its peacekeeping troops to ensure that the peace agreement is respected on the ground.
The figure available to me as to how many troops have actually been deployed is 2127. ECOWAS is doing what it is expected to do. We hope that the presence of this force will permit a rapid resumption of humanitarian assistance and an end to the atrocities that, especially for women and children, have been terrible in Liberia.
We have been informed by ECOWAS that deployment should be completed by 9 September 2003. It has appointed a special representative for Liberia to oversee the conduct of the peacekeeping force and monitor the implementation of the peace agreement.
ECOWAS is not in a position to carry the financial burden of these operations alone, and following the proposal from the Commission the Council decided to make EUR 50 million available to support the peace process broadly defined in Liberia. This money comes from allocated funds for Liberia that were never used: because of the situation we could not work there normally. For both the 7th and the 8th EDF, Liberia was more or less out of the circuit. Some things were possible, but only very little.
About EUR 8 million of the EUR 50 million are earmarked to support the ECOWAS peace-keeping operation and for the creation of the office of the special representative. The remaining funds should be used for a demobilisation and reintegration programme as well as for institution-building and the restoration of democratic structures.
In this regard, I was pleased to listen to Mr Posselt's contribution. These were wise words warning against the arrogant approach of taking it for granted that a rapid process of elections does it. This, unfortunately, is not the case.
We need to be pragmatic and rediscover the practical value of the notion of governance. First stability or peace, then governance, then democratisation and then democracy itself. We have to be pragmatic and not allow ourselves to surrender to the temptation of prescribing those nice things that we take for granted here in our environment. We have to show confidence and be a more realistic partner. Liberia has been going through the most terrible, traumatic times.
We also welcome the UN Security Council decision to establish a stabilisation force for Liberia to take over responsibility from ECOWAS as from 1 October 2003. Also, the contributions from Sweden, the Netherlands and the United Kingdom for the peacekeeping force in Liberia are very welcome and we see a strong case for mobilising what I would now call 'partnership stamina'. We tried, over the years, to do something meaningful in Liberia, but with Mr Taylor around this was almost impossible. Regionally, it is extremely important that the opportunity now at hand is not missed."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, de Commissie verwelkomt de ondertekening van de vredesovereenkomst door de strijdende partijen, de maatschappelijke organisaties en de politieke partijen van Liberia op 18 augustus 2003.
We zijn nog steeds bezorgd over de voortdurende gevechten. Het is zeer belangrijk dat Ecowas zijn vredestroepen volledig inzet om ervoor te zorgen dat de vredesovereenkomst overal in het land wordt gerespecteerd.
Volgens mijn informatie is het aantal ingezette manschappen 2127. Ecowas doet wat van haar verwacht wordt. Wij hopen dat de aanwezigheid van deze vredesmacht een snelle terugkeer van de humanitaire hulp mogelijk maakt en een eind maakt aan de wreedheden, die vooral voor vrouwen en kinderen in Liberia afschuwelijk zijn geweest.
Ecowas heeft laten weten dat de inzet rond 9 september 2003 afgerond moet zijn. Er is een speciale afgevaardigde voor Liberia benoemd, die toezicht moet houden op het gedrag van de vredesmacht en de invoering van de vredesovereenkomst moet bewaken.
Ecowas kan de financiële lasten van deze operatie niet alleen dragen. Op voorstel van de Commissie heeft de Raad vijftig miljoen euro beschikbaar gesteld ter ondersteuning van het vredesproces in Liberia in de breedste zin des woords. Dit geld is afkomstig uit reserveringen voor Liberia die nooit zijn gebruikt: vanwege de situatie konden we daar niet normaal werken. Zowel bij het 7de als het 8ste EOF bleef Liberia min of meer buiten beeld. We konden maar weinig doen.
Ongeveer acht van de vijftig miljoen euro zijn bestemd voor ondersteuning van de vredesoperatie van Ecowas en voor het opzetten van het bureau van de speciale afgevaardigde. De overige gelden moeten gebruikt worden voor demobilisatie en reïntegratie, en voor het opbouwen van instellingen en het herstel van democratische structuren.
In dit verband heb ik met genoegen naar de heer Posselt geluisterd. Hij sprak wijze woorden van waarschuwing tegen de arrogante instelling dat snelle verkiezingen het probleem wel zullen oplossen. Dat is helaas niet het geval.
We moeten pragmatisch zijn en de praktische waarden van het begrip “bestuur” herontdekken. Eerst stabiliteit of vrede, dan bestuur, dan democratisering en uiteindelijk de democratie zelf. We moeten pragmatisch zijn en ons niet laten verleiden om die mooie dingen aan Liberia op te leggen die we bij ons als vanzelfsprekend ervaren. We moeten vertrouwen tonen en ons als realistischer partner gedragen. Liberia heeft een verschrikkelijke, traumatische tijd achter de rug.
We verwelkomen ook het besluit van de VN-veiligheidsraad om een stabilisatiemacht voor Liberia te formeren die per 1 oktober 2003 de verantwoordelijkheid van Ecowas overneemt. De bijdragen van Zweden, Nederland en het Verenigd Koninkrijk aan de vredesmacht in Liberia zijn ook zeer welkom. Dit is een uitstekende gelegenheid voor het partnerschap om werkelijk te laten zien wat het waard is. Jarenlang hebben we geprobeerd in Liberia iets zinvols te doen, maar met de heer Taylor in de buurt was dit bijna onmogelijk. Regionaal bezien is het van het allergrootste belang dat deze gunstige gelegenheid ook wordt aangegrepen."@nl2
"Senhor Presidente, a Comissão congratula-se com o Acordo de Paz assinado pelas partes beligerantes, a sociedade civil e os partidos políticos do país, a 18 de Agosto de 2003.
(Aplausos)
Continuamos preocupados com o facto de os combates persistirem. É de extrema importância que a CEDEAO coloque no terreno as suas forças de manutenção da paz, a fim de assegurar que o Acordo de Paz seja respeitado no terreno.
O número de que disponho relativamente aos elementos da força de manutenção da paz no terreno é de 2127. A CEDEAO está a fazer o que dela se espera. Esperamos que a presença desta força permita que se retome rapidamente a assistência humanitária e se ponha fim às atrocidades, que, em especial para mulheres e crianças, foram tremendas na Libéria.
Fomos informados pela CEDEAO que o envio das tropas para o terreno ficará concluído até 9 de Setembro de 2003. Aquela organização designou um representante especial para a Libéria para supervisionar a conduta do corpo de manutenção da paz e vigiar a acompanhar a implementação do Acordo de Paz.
A CEDEAO não está em posição de poder suportar, por si só, o encargo financeiro destas operações e, na sequência de uma proposta da Comissão, o Conselho decidiu disponibilizar 50 milhões de euros para ajudar o processo de manutenção de paz definido em linhas gerais na Libéria. Estas verbas provêm de fundos atribuídos à Libéria que nunca foram usados: devido à situação não tivemos da possibilidade de trabalhar no país normalmente. A Libéria esteve mais ou menos fora do circuito no que respeita aos 7º e 8º FED. Foi possível realizar alguma coisa, mas muito pouco.
Cerca de 8 milhões de euros dos 50 milhões serão destinados ao apoio à operação de manutenção de paz da CEDEAO e à criação do gabinete de representante especial. O remanescente deverá ser utilizado em programas de desmobilização e reintegração, assim como no reforço das instituições e na restauração das estruturas democráticas.
A este respeito, foi com prazer que ouvi o contributo do senhor deputado Posselt. São palavras sensatas que nos avisam contra a abordagem arrogante de aceitar como facto consumado que um rápido processo eleitoral é quanto basta. Infelizmente, não é o caso.
É preciso que sejamos pragmáticos e redescubramos o valor prático da noção de governação. Em primeiro lugar, estabilidade ou paz, depois governação, em seguida democratização e, por fim, a própria democracia. Temos de ser pragmáticos e não nos deixar levar pela tentação de prescrever esses magníficos princípios, que para nós, aqui, constituem um dado adquirido. Temos de demonstrar confiança e ser um parceiro mais realista. A Libéria tem vindo a viver tempos absolutamente dramáticos.
Temos também de nos regozijar com a decisão do Conselho de Segurança das Nações Unidas de criar uma força de estabilização para a Libéria, que deverá revezar a CEDEAO, nas suas responsabilidades, a partir de 1 de Outubro de 2003. Também são de referir os contributos da Suécia, Países Baixos e Reino Unido para a força de manutenção de paz na Libéria, e considero haver lugar à mobilização daquilo a que chamaria agora de “espírito de parceria”. Tentámos ao longo do tempo fazer algo de significativo na Libéria, mas com o senhor Charles Taylor no poder foi praticamente impossível. A nível regional, é extremamente importante que esta oportunidade não se perca."@pt11
".
Herr talman! Kommissionen välkomnar det fredsavtal som undertecknades av de krigförande parterna, det civila samhället och landets politiska partier den 18 augusti 2003.
Vi är fortfarande bekymrade när det gäller de pågående stridigheterna. Det är mycket viktigt att Ecowas fullt ut använder sina fredsbevarande styrkor för att se till att fredsavtalet tillämpas på plats.
Såvitt jag vet är antalet trupper som faktiskt har placerats ut 2 127. Ecowas gör vad de förväntas göra. Vi hoppas att denna styrkas närvaro kommer att möjliggöra ett snabbt återupptagande av det humanitära biståndet, och att de illdåd som, särskilt för kvinnor och barn, har varit fruktansvärda i Liberia upphör.
Ecowas har informerat oss om att utplaceringen borde vara genomförd senast den 9 september 2003. De har utsett en särskild representant för Liberia som skall övervaka förvaltningen av den fredsbevarande styrkan och tillämpningen av fredsavtalet.
Ecowas kan inte bära den ekonomiska bördan för denna verksamhet ensam, och till följd av kommissionens förslag beslutade rådet att tillgängliggöra 50 miljoner euro för att stödja den fredsprocess som i stora drag definierats i Liberia. Dessa pengar kommer från medel som avsatts för Liberia som aldrig använts: på grund av situationen kunde vi inte bedriva arbete där som normalt. Liberia stod mer eller mindre utanför kretsgången för både sjunde och åttonde europeiska utvecklingsfonden. Vi kunde genomföra vissa saker, men endast mycket få.
Omkring 8 miljoner euro av de 50 miljonerna euro är öronmärkta för att stödja Ecowas fredsbevarande verksamhet och för inrättandet av den särskilda representantens kontor. De kvarvarande medlen borde användas för ett program för demobilisering och återförening, såväl som för institutionsbyggande och återupprättandet av demokratiska strukturer.
I detta hänseende gladde det mig att lyssna på Posselts bidrag. Hans visa ord varnade för den arroganta inställningen med att ta det för givet att en snabb valprocess löser problemen. Det är tyvärr inte fallet.
Vi måste vara pragmatiska och återupptäcka det praktiska värdet med begreppet styre. Först stabilitet eller fred, sedan styre, sedan demokratisering och sedan demokrati i sig. Vi måste vara pragmatiska och inte tillåta oss att ge oss hän inför frestelsen att föreskriva de trevliga saker som vi tar för givet här i vår omvärld. Vi måste visa förtroende och vara en mer realistisk partner. Liberia har genomgått de mest fruktansvärda och traumatiska tider.
Vi välkomnar också FN:s säkerhetsråds beslut att inrätta en stabiliseringsstyrka för Liberia som skall ta över ansvaret från Ecowas från den 1 oktober 2003. Sveriges, Nederländernas och Förenade kungarikets bidrag till den fredsbevarande styrkan i Liberia är också mycket välkomna, och vi ser goda skäl till att mobilisera vad jag nu skulle vilja kalla en ”partnerskapsstyrka”. Vi har under åren försökt att göra något meningsfullt i Liberia, men med Taylor där var det nästan omöjligt. Regionalt är det extremt viktigt att den möjlighet som nu föreligger inte försummas."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
"Commission"10,3
"Nielson,"8,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples