Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-09-03-Speech-3-273"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030903.11.3-273"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
".
Mr President, I would like to start by thanking Mr Bowis for his good work. While we give support to health directly in many countries, the Commission is increasingly investing in budget support strategies where the linkages to improved health outcomes are ensured.
I do not want to prolong the discussion ahead. I will end by repeating my appreciation of the input provided by Mr Bowis.
In this context the follow-up through key input and outcome indicators is crucial and this is a high-priority area of work. This relates to a long discussion with Parliament and the Committee on Development and Cooperation about the percentages allocated to different sectors.
The Commission is prioritising support for improved health and education outcomes. To reflect this, it is not enough simply to calculate funds for health and education where they appear as focal sectors. All support to related social sectors, such as investment in water and sanitation, and budget support linked to improved health and education outcomes, has to be taken into account. Doing this brings us to something that adds up to more than 40% of the programming for the 9th EDF.
It is a matter of the credibility of the link between budget support and outcomes in these sectors, but this is the best way we can do this. We are relying on other donors or partner governments to do more of the substantial work. We are providing a lot of money, but this is also what complementarity is about, what donor coordination is about and what ownership is about.
I am in no way apologetic about these percentages and I will never get tired of arguing like I do here whenever, like tonight, I hear figures – which I feel are wrong – regarding how much we do in these sectors. The Interreg contribution through budget support is real and it has the advantage that it also makes it possible for us to fund, and for support to be received for, the ongoing recurring costs.
It does not do much to help to build a nurses' training centre if the teaching there cannot be sustained. That is one of the advantages of budget support. This is in no way an excuse, but it is a real, hard-core explanation.
The specific challenges as regards HIV/AIDS, malaria and tuberculosis have been meaningful, leading to our contribution to the global fund. Our engagements at country level mean that we now know better what to do than we did some years ago.
Attempts at solving the HIV/AIDS problem are made more difficult as it involves having to cope with the ideological battle of reproductive health and sexual rights. I do not want to start a discussion tonight on these issues, but it is an added problem on top of all the other existing problems.
As regards financing I am pleased that it was possible to get the United States to accept what everyone else agreed to in December last year in the WTO on TRIPs and the use of generic medicines. The point I want to make here is that it is very nice to see that our decision last year to untangle the procurement of medicine for these diseases adds to the reality and impact of what was agreed in the WTO last weekend. If we still tied procurement to European producers, the WTO agreement that Third World countries should be able to buy generic medicine would not have carried much real importance. So it is the combination of this deal in the WTO and our untying of procurement there that really is dynamic."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand, jeg vil starte med at takke hr. Bowis for hans kompetente arbejde. Selv om vi giver støtte til sundhedsprojekter direkte i mange lande, har Kommissionen i stigende grad investeret i budgetstøttestrategier, hvor forbindelserne til bedre sundhedsresultater er sikret.
Jeg ønsker ikke at trække forhandlingen i langdrag. Jeg vil slutte af med at gentage min anerkendelse af hr. Bowis arbejde.
I denne sammenhæng er opfølgningen gennem indikatorer for ressourcer og resultater afgørende og et højt prioriteret område, der skal ses i relation til en lang drøftelse med Parlamentet og Udvalget om Udvikling og Samarbejde om de procentdele, der tildeles de forskellige sektorer.
Kommissionen prioriterer fokuseret støtte til bedre sundheds- og uddannelsesresultater. Hvis det skal lykkes, er det ikke nok blot at beregne midler til sundhed og uddannelse, hvor de forekommer som lokaliserede sektorer. Al støtte til relaterede sociale sektorer, som f.eks. investeringer i vand og sanitet samt budgetstøtte forbundet med bedre sundheds- og uddannelsesresultater, skal tages i betragtning. Disse tiltag vil resultere i over 40 % af programmeringen for Den Niende Europæiske Udviklingsfond.
Det er et spørgsmål om tillid, hvad angår forbindelsen mellem støtte og resultat i disse sektorer, men det er den bedste måde at gøre det på. Vi overlader til andre donorer eller regeringer at udføre mere af det betydningsfulde arbejde. Vi stiller mange penge til rådighed, men det er jo også det, som komplementaritet handler om, hvad donorkoordination handler om, og hvad ejerskab handler om.
Jeg vil på ingen måde undskylde disse procentdele, og jeg bliver aldrig træt af at argumentere, når jeg som i aften præsenteres for tal - som jeg føler er misvisende - for vores indsats på disse områder. Interreg-bidraget gennem budgetstøtte er reelt og har den fordel, at vi også har mulighed for at give støtte - som har mulighed for at blive modtaget - til løbende tilbagevendende udgifter.
Det hjælper ikke meget at bygge uddannelsescentre for sygeplejersker, hvis undervisningen ikke kan opretholdes. Det er en af fordelene ved budgetstøtte. Det er på ingen måde en undskyldning, men en reel forklaring.
De specifikke udfordringer med hensyn til hiv/aids, malaria og tuberkulose har været betydningsfulde og er resulteret i vores bidrag til den globale fond. Vores forpligtelser på landeplan betyder, at vi ved mere, end vi gjorde for et par år siden.
Forsøg på at løse hiv/aids-problemet vanskeliggøres, da det omfatter håndteringen af den ideologiske kamp vedrørende reproduktiv sundhed og seksuelle rettigheder. Jeg ønsker ikke at starte en diskussion i aften om disse spørgsmål, men det er endnu et problem, der skal lægges til alle de andre problemer.
Med hensyn til finansiering glæder det mig, at det var muligt at få USA til at acceptere det, som alle andre nåede til enighed om i december sidste år i WTO vedrørende TRIPs og brugen af generiske lægemidler. Det eneste, som jeg vil påpege i denne forbindelse er, at det er meget positivt at opleve, at vores beslutning om at rede trådene ud vedrørende indkøb af lægemidler til disse sygdomme bidrager til realiseringen og virkningen af det, der blev besluttet på WTO's møde i sidste weekend. Hvis vi stadig forbandt indkøb med europæiske producenter, ville WTO-aftalen om, at tredjelande skal kunne købe generiske lægemidler, ikke have været så vigtig. Det er derfor kombinationen af denne aftale i WTO og vores opløsning af indkøbsbetingelserne, der er det væsentlige."@da1
".
Herr Präsident, ich möchte zunächst Herrn Bowis für seine gute Arbeit danken. Während wir die Gesundheit in vielen Ländern direkt unterstützen, investiert die Kommission zunehmend in Haushaltsstützungsstrategien, bei denen die Verbindungen zu besseren Ergebnissen in der Gesundheit garantiert sind.
Ich möchte die bevorstehende Diskussion nicht in die Länge ziehen. Daher schließe ich nun und wiederhole noch einmal, wie sehr ich den Einsatz von Herrn Bowis schätze.
In diesem Zusammenhang ist die Nachbereitung durch Schlüsselindikatoren für Einsatz und Ergebnis entscheidend, denn hierbei handelt es sich um einen Arbeitsbereich von höchster Priorität. Dies bezieht sich auf eine lange Diskussion mit dem Parlament und dem Ausschuss für Entwicklung und Zusammenarbeit über die Prozentsätze, die den verschiedenen Bereichen zugeteilt werden.
Die Kommission räumt der Unterstützung besserer Ergebnisse im Bereich Gesundheit und Bildung Priorität ein. Um dies wiederzugeben, reicht eine einfache Berechnung der Gelder für Gesundheit und Erziehung dort, wo sie Schwerpunktsektoren darstellen, nicht aus. Jegliche Förderung verwandter sozialer Sektoren, wie Investition in Wasser und Sanitärenrichtungen sowie Haushaltsstützung verbunden mit besseren Ergebnissen bei Gesundheit und Erziehung, muss berücksichtigt werden. Wenn wir dies tun, kommen mehr als 40 % der Programmierung der Mittel des 9. EEF hinzu.
Es ist eine Sache der Glaubwürdigkeit der Verbindung von Haushaltsstützung und Ergebnissen in diesen Bereichen, aber es ist die beste Möglichkeit für uns. Wir verlassen uns darauf, dass andere Geldgeber oder Partnerregierungen einen größeren Teil der beträchtlichen Arbeit leisten. Wir stellen eine Menge Geld zur Verfügung, doch hier geht es auch um Komplementarität, Koordinierung der Geldgeber und Eigentum.
Ich möchte keinesfalls diese Prozentzahlen rechfertigen und ich werde nie müde werden, so zu argumentieren wie hier, wenn ich, wie heute Abend, Zahlen höre bezüglich der vielen Dinge, die wir in diesen Bereichen unternehmen und die ich für falsch halte. Der Interreg-Beitrag durch Haushaltsstützung ist real und hat den Vorteil, dass er uns auch ermöglicht, für die laufenden Geschäftskosten finanzielle Unterstützung zu gewähren und Fördergelder zu erhalten.
Es nützt nicht viel, ein Ausbildungszentrum für Krankenschwestern zu bauen, wenn der Unterricht nicht aufrechterhalten werden kann. Darin liegt einer der Vorteile der Haushaltsstützung. Das ist auf keinen Fall eine Entschuldigung, sondern eine echte, glasharte Erklärung.
Die besonderen Herausforderungen in Bezug auf HIV/AIDS, Malaria und Tuberkulose waren bedeutsam und haben zu unserem Beitrag zum globalen Fonds geführt. Unser Engagement auf Länderebene bedeutet, dass wir heute besser wissen, was zu tun ist als noch vor einigen Jahren.
Versuche zur Lösung des HIV/AIDS-Problems werden schwieriger gemacht, da wir in diesem Zusammenhang auch mit dem ideologischen Kampf von reproduktiver Gesundheit und sexueller Selbstbestimmung fertig werden müssen. Ich möchte heute hier keine Diskussion zu diesen Fragen beginnen, doch dies stellt zusätzlich zu all den schon bestehenden Schwierigkeiten noch ein weiteres Problem dar.
Hinsichtlich der Finanzierung bin ich sehr erfreut, dass es möglich war, die USA dazu zu bewegen, in Bezug auf geistige Eigentumsrechte und den Einsatz von Generika das anzunehmen, worauf sich alle anderen schon im Dezember letzten Jahres in der WTO geeinigt hatten. Ich will darauf hinaus, dass es erfreulich ist, dass unsere Entscheidung des letzten Jahres, die Beschaffung von Medikamenten für diese Krankheiten weniger kompliziert zu gestalten, die Gegebenheiten und Auswirkungen der am letzten Wochenende in der WTO getroffenen Vereinbarungen ergänzt. Wenn wir die Beschaffung immer noch an europäische Hersteller binden würden, hätte das WTO-Abkommen, das Länder der Dritten Welt den Erwerb von Generika ermöglichen soll, in der Wirklichkeit nicht viel Bedeutung gehabt. Also entsteht eine echte Dynamik erst durch die Verbindung von dieser Vereinbarung in der WTO und unserer Vereinfachung der Beschaffung."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε, θα ήθελα να ξεκινήσω ευχαριστώντας τον κ. Bowis για την καλή δουλειά του. Παράλληλα με την άμεση στήριξη για την υγεία σε πολλές χώρες, η Επιτροπή επενδύει όλο και περισσότερο σε στρατηγικές δημοσιονομικής στήριξης με τις οποίες διασφαλίζεται η σύνδεση για καλύτερα αποτελέσματα στην υγεία.
Δεν θέλω να παρατείνω την επικείμενη συζήτηση. Θα κλείσω επαναλαμβάνοντας την εκτίμησή μου για τη συμβολή του κ. Bowis.
Στο πλαίσιο αυτό η παρακολούθηση μέσω βασικών δεικτών εισροών και αποτελεσμάτων είναι ύψιστης σημασίας και αυτός είναι ένας τομέας εργασίας υψηλής προτεραιότητας. Σχετίζεται με μια μακρά συζήτηση με το Κοινοβούλιο και την Επιτροπή Ανάπτυξης και Συνεργασίας για τα ποσοστά που προορίζονται σε διαφορετικούς τομείς.
Η Επιτροπή θέτει σε προτεραιότητα τη στήριξη για καλύτερα αποτελέσματα στην υγεία και την εκπαίδευση. Για να το απεικονίσουμε αυτό, δεν είναι απλώς αρκετό να υπολογίσουμε τα κεφάλαια για υγεία και εκπαίδευση όπου εμφανίζονται ως κεντρικοί τομείς. Πρέπει να ληφθεί υπόψη το σύνολο της στήριξης στους σχετικούς κοινωνικούς τομείς, όπως η επένδυση σε ύδρευση και εγκαταστάσεις αποχέτευσης, και η δημοσιονομική στήριξη σε σχέση με καλύτερα αποτελέσματα στην υγεία και την εκπαίδευση. Με τον τρόπο αυτόν, φτάνουμε σε κάτι που ανέρχεται στο 40% του προγραμματισμού για το 9ο ΕΤΑ.
Είναι θέμα αξιοπιστίας της σύνδεσης ανάμεσα στη δημοσιονομική στήριξη και τα αποτελέσματα σε αυτούς τους τομείς, αλλά αυτός είναι ο καλύτερος τρόπος που μπορούμε να το κάνουμε. Στηριζόμαστε σε άλλους δωρητές ή κυβερνήσεις εταίρους για να κάνουν την περισσότερη από τη βασική δουλειά. Παρέχουμε πολλά χρήματα, αλλά αυτό ακριβώς σημαίνει η συμπληρωματικότητα, ο συντονισμός των δωρητών και η ιδιοκτησία.
Με κανένα τρόπο δεν απολογούμαι για αυτά τα ποσοστά και δεν θα κουραστώ ποτέ να διαφωνώ, όπως κάνω τώρα, κάθε φορά που, όπως απόψε, ακούω αριθμούς –οι οποίοι πιστεύω ότι είναι λανθασμένοι– σχετικά με το πόσα κάνουμε στους τομείς αυτούς. Η συμβολή του προγράμματος Interreg μέσω της δημοσιονομικής στήριξης είναι πραγματική και έχει το πλεονέκτημα ότι μας δίνει τη δυνατότητα να χρηματοδοτήσουμε τις τρέχουσες δαπάνες που προκύπτουν και να ληφθεί αυτή η ενίσχυση.
Δεν βοηθάει πολύ να χτιστεί ένα κέντρο εκπαίδευσης νοσοκόμων εάν δεν μπορεί να στηριχθεί η διδασκαλία σε αυτό. Αυτό είναι ένα από τα πλεονεκτήματα της δημοσιονομικής στήριξης. Αυτό δεν αποτελεί με κανέναν τρόπο δικαιολογία, αλλά μια αληθινή, σκληρή εξήγηση.
Οι συγκεκριμένες προκλήσεις σε ό,τι αφορά το HIV/AIDS, την ελονοσία και τη φυματίωση ήταν πολύ σημαντικές και οδήγησαν στη συνεισφορά μας στο παγκόσμιο ταμείο. Οι δεσμεύσεις μας σε επίπεδο χώρας σημαίνουν ότι τώρα ξέρουμε καλύτερα τι να κάνουμε από ό,τι μερικά χρόνια πριν.
Οι προσπάθειες επίλυσης του προβλήματος του HIV/AIDS γίνονται πιο δύσκολες, διότι πρέπει να αντιμετωπιστεί η ιδεολογική μάχη για την αναπαραγωγική υγεία και τα σεξουαλικά δικαιώματα. Δεν θέλω να αρχίσω απόψε μια συζήτηση για τα θέματα αυτά, αλλά είναι ένα επιπλέον πρόβλημα εκτός από τα άλλα υφιστάμενα προβλήματα.
Σε ότι αφορά τη χρηματοδότηση, είμαι ικανοποιημένος που μπορέσαμε να πείσουμε τις Ηνωμένες Πολιτείες να δεχτούν όσα συμφώνησαν όλοι οι άλλοι πέρυσι τον Δεκέμβριο στον ΠΟΕ σχετικά με τα δικαιώματα πνευματικής ιδιοκτησίας στον τομέα του εμπορίου (TRIPs) και τη χρήση αντιγράφων φαρμάκων. Θέλω να τονίσω εδώ ότι είναι πολύ ωραίο να βλέπουμε ότι η απόφασή μας πέρυσι να αποσυνδέσουμε την προμήθεια φαρμάκων για αυτές τις ασθένειες προστίθεται στην πραγματικότητα και την απήχηση των όσων συμφωνήθηκαν το περασμένο Σαββατοκύριακο στον ΠΟΕ. Εάν συνδέαμε ακόμα την προμήθεια με τους ευρωπαίους παραγωγούς, η συμφωνία του ΠΟΕ ότι οι χώρες του Τρίτου Κόσμου θα πρέπει να μπορούν να αγοράζουν γενικά φάρμακα δεν θα είχε πολύ ουσιαστική σημασία. Επομένως, ο συνδυασμός αυτής της συμφωνίας στον ΠΟΕ και η αποσύνδεση από μέρους μας της προμήθειας είναι πραγματικά δυναμικός."@el8
".
Señor Presidente, quisiera empezar dando las gracias al Sr. Bowis por su buen trabajo. Aunque trabajamos para la salud directamente en muchos países, la Comisión invierte cada vez más en estrategias presupuestarias de apoyo que garanticen los vínculos con unos resultados que mejoren la salud.
No quiero prolongar más este debate. Terminaré repitiendo mi agradecimiento por la aportación del Sr. Bowis.
En este contexto, es esencial el seguimiento mediante aportaciones clave e indicadores de resultados, y es un ámbito de trabajo de gran prioridad. Y esto se relaciona con un largo debate con el Parlamento y la Comisión de Desarrollo y Cooperación sobre los porcentajes asignados a diversos sectores.
La Comisión está dando prioridad al apoyo a unos resultados de mejora de la salud y la educación. Para reflejarlo, no basta con calcular simplemente los fondos para la salud y la educación donde aparecen como sectores centrales. Hay que tener en cuenta todo el apoyo relacionado con los sectores sociales, como la inversión en agua y alcantarillado, y el apoyo presupuestario vinculado a una mejora de los resultados de salud y educación. Todo ello nos lleva a algo que significa más de un 40% de la programación del 9º FED.
Es un tema de credibilidad del vínculo existente entre el apoyo presupuestario y los resultados en estos sectores, pero es la mejor forma que tenemos de hacerlo. Confiamos en otros donantes o gobiernos socios para hacer una mayor parte del trabajo importante. Estamos proporcionando mucho dinero, pero también tiene que ver con la complementariedad, la coordinación de los donantes y la propiedad.
No es que lamente en absoluto estos porcentajes, y nunca me cansaré de discutir como lo hago aquí cada vez que, como esta noche, oigo cifras –que creo que son erróneas– referentes a lo que hacemos en estos sectores. La aportación Interreg a través del apoyo presupuestario es real y tiene la ventaja de que también nos permite financiar los continuos costes recurrentes, y recibir apoyo para los mismos.
No es de gran utilidad construir centros de formación para enfermeras si no se puede financiar la enseñanza en ellos. Esta es una de las ventajas del apoyo presupuestario. No se trata de una excusa, en absoluto, sino de una explicación real, pura y dura.
Los retos específicos en relación con el sida/VIH, la malaria y la tuberculosis han sido significativos, y han comportado nuestra aportación al fondo mundial. Nuestros compromisos a nivel de país significan que ahora sabemos mejor lo que podemos hacer que hace unos años.
Los intentos de resolver el problema del sida/VIH son más difíciles porque implica enfrentarnos con la batalla ideológica de la salud reproductora y los derechos sexuales. No quiero iniciar un debate esta noche sobre estos temas, pero es un problema añadido a todos los demás problemas existentes.
En cuanto a la financiación, me complace que sea posible conseguir que los Estados Unidos acepten lo que todo el mundo aceptó en diciembre del año pasado en la OMC sobre los ADPIC y el uso de medicinas genéricas. Lo que quiero dejar claro aquí es que es muy agradable ver que nuestra decisión del año pasado de desbloquear el suministro de medicamentos para estas enfermedades se hace realidad e influye en lo que se acordó en la OMC el fin de semana pasado. Si hubiéramos seguido vinculando el suministro a los productores europeos, el acuerdo de la OMC para que los países del Tercer Mundo puedan comprar medicinas genéricas no habría tenido mucha importancia real. De modo que es la combinación de este trato en la OMC y nuestra desvinculación del suministro lo que dinamiza el proceso."@es12
".
Arvoisa puhemies, aloitan kiittämällä parlamentin jäsentä Bowisia hänen tekemästään hyvästä työstä. Samalla kun tuemme suoraan terveydenhuoltoa monissa maissa, komissio panostaa yhä enemmän talousarviotukia koskeviin strategioihin, joissa varmistetaan tuen yhteys terveystilanteen kohentumiseen.
En halua pitkittää edessä olevaa keskustelua. Päätän puheenvuoroni toistamalla kiitokseni jäsen Bowisin tekemästä työstä.
Meidän on välttämätöntä valvoa tukitoimia vertailemalla keskeisiä investointeihin ja tuloksiin liittyviä indikaattoreita, ja tämä työ on ensisijaista. Kysymys liittyy pitkään keskusteluun, jota on käyty parlamentin ja kehitysyhteistyövaliokunnan kanssa eri alojen prosenttiosuuksista.
Komissio asettaa etusijalle tukitoimet, jotka suunnataan terveys- ja koulutusolojen parantamiseen. Tämän kuvaamiseen ei riitä, että laskemme pelkästään terveydenhuoltoon ja koulutukseen suunnatut varat, jos nämä kaksi ovat keskeiset kohdealat. Sen sijaan on otettava huomioon myös kaikki muita sosiaalisia aloja koskevat tuet, kuten investoinnit veteen ja hygieniaan sekä terveys- ja koulutusolojen kohentumiseen kytketyt talousarviotuet. Näin lopputulokseksi saadaan summa, joka nousee suunnilleen yli 40� prosenttiin yhdeksättä EKR:ää koskevasta ohjelmasuunnittelusta.
Kyse on talousarviotuen ja näillä aloilla saavutettavien tulosten välisen yhteyden uskottavuudesta. Tämä on kuitenkin paras tapa toimia. Luotamme siihen, että muut avunantajat tai kumppanimaiden hallitukset tekevät suuren osan aineellisesta työstä. Annamme käyttöön paljon rahaa, mutta juuri tästähän on kysymys täydentävyydessä, avunannon koordinoinnissa ja omistajuudessa.
En pyytele millään tavoin anteeksi näitä prosenttilukuja, enkä väsy koskaan väittelemään niin kuin teen tämäniltaiseen tapaan aina, kun kuulen mielestäni vääriä lukuja siitä, mitä teemme näiden alojen hyväksi. Interreg-ohjelmasta jaettavat talousarviotuet ovat konkreettisia toimia, ja niissä on se etu, että niiden ansiosta me voimme myös rahoittaa nykyiset toistuvat kustannukset ja tuet voidaan ottaa vastaan.
Sairaanhoitajien koulutuskeskuksen rakentamisesta ei ole juuri apua, ellei opetustoimintaa voida ylläpitää. Tämä on yksi talousarviotuen eduista. Tämä ei ole missään tapauksessa veruke vaan todellinen, ytimekäs perustelu.
HIV:tä/aidsia, malariaa ja tuberkuloosia koskevat erityiset haasteet ovat olleet merkittäviä, ja niiden seurauksena olemme panostaneet maailmanlaajuiseen rahastoon. Yksittäisten maiden tasolla toteutettujen toimien ansiosta tiedämme nyt paremmin kuin vielä joitakin vuosia sitten, mitä meidän on tehtävä.
HIV/aids-ongelman ratkaisemista vaikeuttaa se, että toimiin liittyy ideologinen taistelu lisääntymisterveyden ja seksuaalisten oikeuksien puolesta. En halua aloittaa tänään keskustelua näistä kysymyksistä, mutta kyseessä on ylimääräinen ongelma kaikkien muiden olemassa olevien ongelmien lisäksi.
Rahoituksen osalta olen tyytyväinen siihen, että saimme Yhdysvallat hyväksymään TRIPS-sopimuksen ja geneeristen lääkkeiden käytön, joista kaikki muut pääsivät sopimukseen WTO:ssa jo viime joulukuussa. On erittäin myönteistä, että viime vuonna tekemäämme päätöstä, jolla vapautettiin näiden tautien hoitamiseen tarkoitettujen lääkkeiden hankinta, saatiin tukemaan WTO:ssa viime viikonloppuna tehty sopimus ja sen vaikutukset. WTO:n sopimuksella, jonka mukaan kolmannen maailman maiden olisi kyettävä ostamaan geneerisiä lääkkeitä, ei olisi juurikaan todellista merkitystä, mikäli sitoisimme lääkehankinnat edelleen eurooppalaisiin tuottajiin. Dynaaminen kokonaisuus muodostuu näin ollen WTO:n sopimuksen ja hankinnan vapauttamista koskevan päätöksemme yhdistelmästä."@fi5
".
Monsieur le Président, je voudrais commencer par remercier M. Bowis pour son excellent travail. Tandis que nous fournissons une aide directe à la santé dans de nombreux pays, la Commission investit de plus en plus dans les stratégies d’appui budgétaire où les liens vers une amélioration de la santé sont garantis.
Je ne tiens pas à prolonger la discussion. Je terminerai en réitérant ma reconnaissance quant à l’apport de M. Bowis.
Dans ce contexte, le suivi via des indicateurs clés des apports financiers et des résultats est essentiel et il s’agit d’un domaine de travail d’une grande priorité. Ceci est lié à une longue discussion avec le Parlement et la commission du développement et de la coopération sur les pourcentages alloués à différents secteurs.
La Commission donne la priorité au soutien à l’amélioration des résultats en matière de santé et d’éducation. Pour refléter ceci, il n’est pas suffisant de calculer des fonds pour la santé et l’éducation là où ceux-ci apparaissent comme des secteurs privilégiés. Tout le soutien aux secteurs sociaux adjacents, tels que les investissements dans l’eau et les services sanitaires ainsi que l’appui budgétaire lié à l’amélioration des résultats en matière de santé et d’éducation, doit être pris en considération. Cela nous mène à quelque chose s’élevant à plus de 40% de la programmation du 9e FED.
C’est une question de crédibilité du lien entre l’appui budgétaire et les résultats dans ces secteurs, mais c’est la meilleure façon dont nous puissions procéder. Nous comptons sur d’autres donateurs ou gouvernements partenaires pour en faire plus au niveau de ce travail considérable. Nous fournissons beaucoup d’argent, mais c’est à ça aussi que se rapportent la complémentarité, la coordination des donateurs et la responsabilité.
Je ne suis absolument pas désolé par rapport à ces pourcentages et je ne me fatiguerai jamais de discuter comme je le fais ici ce soir à chaque fois que j’entendrai parler de chiffres - que j’estime faux - témoignant de tout ce que nous faisons dans ces secteurs. La contribution d’Interreg via l’appui budgétaire est réelle et elle présente l’avantage de nous permettre de financer les coûts périodiques actuels et de permettre à l’aide d’être reçue pour ceux-ci.
Cela ne sert pas à grand-chose de construire une école d’infirmières si l’enseignement ne peut pas être maintenu. C’est l’un des avantages de l’appui budgétaire. Ce n’est en aucun cas une excuse, mais une explication réelle, pure et dure.
Les défis spécifiques posés par le VIH/sida, le paludisme et la tuberculose sont significatifs et ont entraîné notre contribution au fonds mondial. Nos engagements au niveau des pays montrent que nous savons aujourd’hui davantage ce qu’il faut faire qu’il y a quelques années.
Les tentatives de résoudre le problème du VIH/sida sont plus compliquées puisqu’elles impliquent qu’il faut faire face à la lutte idéologique de la santé reproductive et des droits sexuels. Je ne cherche pas à entamer une discussion sur ces questions ce soir, mais il s’agit d’un problème qui s’ajoute à ceux qui existent déjà.
En ce qui concerne le financement, je suis ravi qu’il ait été possible de convaincre les États-Unis d’accepter ce sur quoi tous les autres s’étaient mis d’accord en décembre de l’année passée au sein de l’OMC sur les ADPIC et les médicaments génériques. Ce que je veux dire ici, c’est qu’il est très plaisant de voir que notre décision de l’année passée de délier l’approvisionnement en médicaments contre ces maladies accroît la réalité et l’impact de ce qui a été convenu à l’OMC le week-end dernier. Si nous continuions de lier l’approvisionnement aux producteurs européens, l’accord de l’OMC qui permet aux pays du tiers monde d’acheter des médicaments génériques n’aurait pas eu d’importance réelle. C’est donc la combinaison de cet accord à l’OMC et de notre déliement de l’approvisionnement qui est réellement dynamique."@fr6
".
Signor Presidente, vorrei innanzi tutto ringraziare l’onorevole Bowis per il buon lavoro svolto. Se da un lato la Commissione fornisce un sostegno diretto alla sanità in molti paesi, dall’altro sta investendo sempre più nelle strategie di sostegno al bilancio che garantiscono un sicuro miglioramento delle condizioni sanitarie.
Non voglio prolungare ulteriormente la discussione. Concludo ribadendo il mio apprezzamento nei confronti dello spunto fornito dall’onorevole Bowis.
In quest’ambito è fondamentale monitorare la situazione tramite elementi chiave e indicatori delle condizioni sanitarie, attività che costituisce un’area di lavoro altamente prioritaria. Mi riferisco ad una lunga discussione tenutasi con il Parlamento e la commissione per lo sviluppo e la cooperazione sulle percentuali assegnate a diversi settori.
La Commissione attribuisce priorità al sostegno finalizzato a migliorare la situazione sanitaria e l’istruzione. A questo scopo, non basta semplicemente calcolare l’ammontare dei finanziamenti destinati a tali settori focali. Occorre tenere conto di tutti i finanziamenti richiesti dai settori collegati, quali l’investimento nel settore idrico e igienico-sanitario e il sostegno finanziario relativo al miglioramento della salute e dell’istruzione. Per compiere queste operazioni è necessaria una cifra pari ad oltre il 40 per cento dei fondi destinati al 9° FES.
E’ in gioco la credibilità del sostegno al bilancio e dei risultati che si possono ottenere nei suddetti settori, ma questo è il modo migliore con cui possiamo realizzare un simile obiettivo. Contiamo che gli altri donatori e governi
diano un maggior contributo in tal senso. Eroghiamo ingenti somme di denaro, ma la complementarità è anche questo, e analogamente il coordinamento dei donatori e la questione della proprietà consistono anche in questo.
Non sono affatto dispiaciuto per queste percentuali e non mi stancherò mai di discutere come faccio qui ogni volta che, come stasera, sento parlare di cifre – che presumo siano sbagliate – relative alle nostre attività in tali settori. Il sostegno al bilancio erogato a titolo del programma INTERREG è reale e inoltre presenta il vantaggio di permetterci di finanziare e di ricevere sostegno per gli attuali costi ricorrenti.
Non ha molto senso contribuire alla costruzione di un centro per la formazione di infermieri se poi i costi dell’insegnamento non possono essere sostenuti. Questo è uno dei vantaggi del sostegno al bilancio. Non si tratta affatto di una scusa, ma di una vera e propria spiegazione.
Le sfide specifiche poste dall’AIDS, dalla malaria e dalla tubercolosi sono state significative e ci hanno spinti a contribuire al finanziamento globale. I nostri impegni in ambito nazionale indicano che adesso, rispetto ad alcuni anni fa, siamo in grado di comprendere meglio cosa sia necessario fare.
Tentare di risolvere il problema dell’HIV/AIDS è diventato più difficile perché per farlo occorre combattere la battaglia ideologica della salute riproduttiva e dei diritti sessuali. Questa sera non intendo avviare un dibattito su tali questioni, ma si tratta di un problema che va ad aggiungersi a tutti gli altri già esistenti.
Per quanto riguarda i finanziamenti, sono lieto che sia stato possibile convincere gli Stati Uniti ad accettare le decisioni relative ai TRIPS e all’uso dei medicinali generici cui erano giunti, lo scorso mese di dicembre, tutti gli altri paesi aderenti all’OMC. Il punto che vorrei sottolineare in questa sede è che sono davvero lieto di constatare che le decisioni che abbiamo adottato lo scorso anno per chiarire la questione dell’approvvigionamento di medicinali destinati alla cura di queste malattie vadano ad aggiungersi alla realtà e all’effetto delle decisioni adottate dall’OMC lo scorso fine settimana. Se il monopolio dell’approvvigionamento continuasse a restare nelle mani delle imprese farmaceutiche europee, l’accordo dell’OMC secondo cui i paesi del Terzo mondo dovrebbero essere in grado di comprare medicinali generici perderebbe d’importanza. Pertanto, a risultare davvero dinamica è la combinazione tra l’accordo raggiunto in seno all’OMC e la libertà di approvvigionamento da noi proposta."@it9
".
Mr President, I would like to start by thanking Mr Bowis for his good work. While we give support to health directly in many countries, the Commission is increasingly investing in budget support strategies where the linkages to improved health outcomes are ensured.
I do not want to prolong the discussion ahead. I will end by repeating my appreciation of the input provided by Mr Bowis.
In this context the follow-up through key input and outcome indicators is crucial and this is a high-priority area of work. This relates to a long discussion with Parliament and the Committee on Development and Cooperation about the percentages allocated to different sectors.
The Commission is prioritising support for improved health and education outcomes. To reflect this, it is not enough simply to calculate funds for health and education where they appear as focal sectors. All support to related social sectors, such as investment in water and sanitation, and budget support linked to improved health and education outcomes, has to be taken into account. Doing this brings us to something that adds up to more than 40% of the programming for the 9th EDF.
It is a matter of the credibility of the link between budget support and outcomes in these sectors, but this is the best way we can do this. We are relying on other donors or partner governments to do more of the substantial work. We are providing a lot of money, but this is also what complementarity is about, what donor coordination is about and what ownership is about.
I am in no way apologetic about these percentages and I will never get tired of arguing like I do here whenever, like tonight, I hear figures – which I feel are wrong – regarding how much we do in these sectors. The Interreg contribution through budget support is real and it has the advantage that it also makes it possible for us to fund, and for support to be received for, the ongoing recurring costs.
It does not do much to help to build a nurses' training centre if the teaching there cannot be sustained. That is one of the advantages of budget support. This is in no way an excuse, but it is a real, hard-core explanation.
The specific challenges as regards HIV/AIDS, malaria and tuberculosis have been meaningful, leading to our contribution to the global fund. Our engagements at country level mean that we now know better what to do than we did some years ago.
Attempts at solving the HIV/AIDS problem are made more difficult as it involves having to cope with the ideological battle of reproductive health and sexual rights. I do not want to start a discussion tonight on these issues, but it is an added problem on top of all the other existing problems.
As regards financing I am pleased that it was possible to get the United States to accept what everyone else agreed to in December last year in the WTO on TRIPs and the use of generic medicines. The point I want to make here is that it is very nice to see that our decision last year to untangle the procurement of medicine for these diseases adds to the reality and impact of what was agreed in the WTO last weekend. If we still tied procurement to European producers, the WTO agreement that Third World countries should be able to buy generic medicine would not have carried much real importance. So it is the combination of this deal in the WTO and our untying of procurement there that really is dynamic."@lv10
".
Mijnheer de Voorzitter, allereerst wil ik de heer Bowis bedanken voor zijn goede werk. Wij geven in veel landen directe steun aan de gezondheidszorg. Tegelijkertijd kiest de Commissie steeds vaker voor begrotingssteun, een vorm van steun die garant staat voor verbeteringen in de gezondheidszorg.
Ik wil echter niet op de discussie vooruitlopen, dus laat ik het hierbij. Nogmaals mijn hartelijke dank voor de bijdrage van de heer Bowis.
In deze context is een beleidsevaluatie aan de hand van input- en outputindicatoren van cruciaal belang, en deze moet dan ook hoog op onze agenda staan. We hebben in dit verband al een lang debat gevoerd met het Parlement en de Commissie ontwikkelingssamenwerking over de percentages die aan de verschillende sectoren zijn toegewezen.
De Commissie wil vooral betere resultaten zien van de steun aan gezondheidszorg en onderwijs. Hiervoor is meer nodig dan alleen een berekening van het bedrag dat moet worden uitgetrokken voor gezondheidszorg en onderwijs als prioritaire sectoren. Ook de steun die aan gerelateerde sociale sectoren wordt verleend, zoals investeringen in water en sanitaire voorzieningen, en de begrotingssteun die gekoppeld is aan de verbetering van gezondheidszorg en onderwijs moeten worden meegerekend. Alles bij elkaar maken deze middelen ruim 40 procent van de programma’s binnen het negende EOF uit.
Het gaat hier om de geloofwaardigheid van de relatie tussen begrotingssteun en resultaten in deze sectoren, maar er is geen betere manier. Wij rekenen erop dat andere donoren en regeringen meer de handen uit de mouwen zullen steken. We stellen heel veel geld ter beschikking, maar het gaat hier ook om de manier waarop de hulpverlening door de donoren gecoördineerd wordt en om de invulling van het concept ownership.
Ik vind deze percentages alleszins te verdedigen en dat zal ik dan ook steeds blijven doen wanneer er mijns inziens onjuiste cijfers worden genoemd als het gaat om de bedragen die wij in deze sectoren investeren, zoals vanavond weer. We leveren met de begrotingssteun uit het INTERREG-initiatief een substantiële bijdrage, en we kunnen hiermee ook de steeds terugkerende kosten financieren, terwijl de steun zo ook ontvangen kan worden.
Het heeft niet veel zin om een opleidingscentrum voor verpleegkundigen te bouwen als er vervolgens geen middelen zijn om leraren aan te stellen. Daarin zit het voordeel van begrotingssteun. Dit heb ik niet verzonnen, zo is het gewoon.
De bijzondere problemen die hiv/aids, malaria en tuberculose veroorzaken hebben ons ertoe gebracht bij te dragen aan het Wereldfonds. Door onze betrokkenheid bij projecten op nationaal niveau weten we nu ook beter wat we moeten doen dan een aantal jaren geleden.
De bestrijding van hiv/aids wordt nog bemoeilijkt doordat we te maken hebben met een ideologische strijd over reproductieve gezondheidszorg en seksuele rechten. Ik wil hier vanavond geen discussie over beginnen, maar dit probleem komt nog boven op de reeds bestaande problemen.
Wat betreft de financiering ben ik blij dat de Verenigde Staten zich kunnen vinden in de besluiten die vorig jaar december binnen de WTO genomen zijn over TRIPs en het gebruik van generieke geneesmiddelen. Het is mooi dat onze beslissing van vorig jaar om de aankoop van geneesmiddelen voor deze ziekten eenvoudiger te maken de besluiten binnen de WTO van afgelopen weekeinde meer inhoud en impact heeft gegeven. Als deze geneesmiddelen nog steeds alleen bij Europese producenten gekocht zouden mogen worden, zou het besluit van de WTO dat landen in de derde wereld in staat moeten zijn om generieke geneesmiddelen te kopen niet veel voorstellen. Door de combinatie van deze WTO-overeenkomst en ons besluit de verkoop vrij te geven komt er pas echt schot in de zaak."@nl2
"Senhor Presidente, gostaria de começar por agradecer ao senhor deputado Bowis o bom trabalho que realizou. Embora apoiemos directamente a saúde em muitos países, a Comissão investe cada vez mais em estratégias de apoio orçamental em casos em que há garantia de articulações com resultados ligados à melhoria da saúde.
Não desejo prolongar por mais tempo a discussão. Termino, repetindo o meu apreço pelo contributo dado pelo senhor deputado Bowis.
Neste contexto, é crucial o acompanhamento feito por meio de indicadores-chave de contributos e resultados, e esta é uma área de trabalho altamente prioritária. Isto tem a ver com uma longa discussão travada com o Parlamento e a Comissão para o Desenvolvimento e a Cooperação sobre as percentagens atribuídas a diferentes sectores.
A Comissão está a atribuir prioridade ao apoio a resultados que tenham a ver com a melhoria da saúde e da educação. Para reflectir esta prioridade não é suficiente calcular apenas os fundos destinados à saúde e à educação nos casos em que estas áreas aparecem como sectores focais. Todo o apoio concedido a sectores sociais com elas relacionados, como o investimento na água e no saneamento básico, e o apoio orçamental ligado a resultados que têm a ver com a melhoria da saúde e da educação, têm de ser levados em conta. Fazendo isso, chegamos a qualquer coisa que ultrapassa 40% da programação para o 9º FED.
É uma questão da credibilidade do elo existente entre o apoio orçamental e os resultados obtidos nestes sectores, mas a melhor maneira de o fazermos é esta. Contamos com outros doadores ou governos parceiros para realizarem uma parcela maior do trabalho de fundo. Nós fornecemos uma verba considerável, mas é isso que significa a complementaridade, é isso que significa a coordenação dos doadores, é isso que significa a apropriação.
Não estou, de forma alguma, a apresentar desculpas por causa desta percentagens e nunca me cansarei de argumentar como aqui argumento, sempre que ouvir falar em números, como hoje acontece, que considero errados, no que respeita àquilo que fazemos nestes sectores. A contribuição do Programa Interreg através do apoio orçamental é real e tem a vantagem de nos permitir também financiar as despesas fixas permanentes e de estas receberem apoio.
Não serve de muito ajudar a construir um centro de formação para pessoal de enfermagem se não for possível manter o ensino nesse centro. Essa é uma das vantagens do apoio orçamental. Isto não é de forma nenhuma uma desculpa, é uma explicação real e muito consistente.
Os desafios específicos no que respeita ao HIV/SIDA, à malária e à tuberculose têm sido importantes, conduzindo à nossa contribuição para o fundo global. O resultado dos compromissos que contraímos a nível nacional é que, neste momento, sabemos melhor o que fazer do que sabíamos há alguns anos.
As tentativas de resolução do problema do HIV/SIDA tornam-se mais difíceis porque implicam fazer face à batalha ideológica da saúde reprodutiva e dos direitos sexuais. Não é meu desejo iniciar aqui hoje uma discussão sobre estas questões, mas é mais um problema a juntar a todos os outros que já existem.
No que respeita ao financiamento, estou satisfeito por ter sido possível conseguir que os Estados Unidos aceitassem aquilo com que toda a gente já concordara em Dezembro do ano passado na OMC, relativamente ao TRIPS e ao uso de medicamentos genéricos. O aspecto para que quero chamar aqui a atenção é que é muito agradável ver que a nossa decisão do ano passado de desvincular a aquisição de medicamentos para este tipo de doenças reforça a realidade e o impacto do que foi acordado no fim-de-semana passado na OMC. Se continuássemos a ligar a aquisição aos produtores europeus, o acordo da OMC de que os países do Terceiro Mundo deverão poder comprar medicamentos genéricos não teria de facto uma importância real. Por isso, o que é verdadeiramente dinâmico é a conjugação deste acordo na OMC e a nossa desvinculação do aprovisionamento."@pt11
".
Herr talman! Jag vill börja med att tacka Bowis för hans goda arbete. Samtidigt som vi från kommissionens sida ger stöd till direkta hälsoåtgärder i många länder investerar vi även allt mer i budgetstödstrategier där kopplingen till förbättrade hälsoresultat är fastställd.
Jag vill inte förlänga diskussionen ytterligare. Jag tänker sluta med att upprepa min uppskattning av Bowis’ bidrag till debatten.
Här spelar uppföljningen i form av nyckeldata och resultatindikatorer en avgörande roll, och detta område prioriteras högt. Vi för utdragna diskussioner med parlamentet och utskottet för utveckling och samarbete om vilka procentsatser som skall tilldelas de olika sektorerna.
Kommissionen prioriterar stöd för att nå resultat i form av bättre hälsa och utbildning. För att nå ett sådant resultat räcker det inte att bara beräkna anslagen till hälsa och utbildning där de uppträder som huvudteman. Allt stöd som har att göra med den sociala sektorn, såsom investeringar i vatten och sanitet och budgetstöd kopplat till bättre hälso- och utbildningsresultat, måste tas i beaktande. På så vis får vi fram ett resultat som totalt sett utgör mer än 40 procent av programplaneringen inom den nionde europeiska utvecklingsfonden.
Kopplingen mellan budgetstöd och uppnådda resultat är en fråga om trovärdighet, men detta är det bästa sättet att förfara på. Vi är beroende av andra givar- eller partnerregeringar om vi vill åstadkomma mer konkreta insatser. Vi bidrar med stora summor pengar, men det är just det som komplementaritet och samordning mellan olika givare samt ägarskap handlar om.
Jag skäms inte alls över dessa procentsatser, och jag kommer aldrig att tröttna på att diskutera när det, som i kväll, presenteras uppgifter om våra insatser inom dessa sektorer som jag anser vara felaktiga. Bidraget från Interreg i form av budgetstöd är påtagligt och har den fördelen att det även gör det möjligt för oss att finansiera och ge stöd till de periodiska kostnaderna.
Det är ingen mening med att bygga ett utbildningscenter för sjuksköterskor om det inte finns tillräckligt med medel för att bedriva undervisning. Det är en av fördelarna med budgetstöd.
De specifika utmaningarna när det gäller hiv/aids, malaria och tuberkulos har varit meningsfulla och utmynnat i vårt bidrag till den globala fonden. Vårt engagemang på landsnivå har medfört att vi nu har en bättre uppfattning om vad som behöver göras än vi hade för några år sedan.
Försök att lösa problemen kring hiv/aids är mer komplicerade eftersom man där måste utkämpa en ideologisk strid som rör reproduktiv hälsa och sexuella rättigheter. Jag vill inte inleda en diskussion om dessa frågor här i kväll, men det är ytterligare ett problem utöver alla de andra problemen.
Vad gäller finansieringen gläder det mig att det var möjligt att förmå Förenta staterna att godta det som alla andra enades om i december i fjol inom WTO beträffande TRIPs och användningen av generiska läkemedel. Det jag försöker säga är att det är trevligt att kunna konstatera att vårt beslut från i fjol om att frigöra upphandlingen av läkemedel för dessa sjukdomar ger extra betydelse åt det man enades om inom WTO förra helgen. Om vi fortfarande skulle knyta upphandlingen av läkemedel till europeiska producenter skulle WTO-avtalet om att tredje världen bör kunna köpa generiska läkemedel inte ha särskilt stor betydelse. Det är sålunda en kombination av detta avtal inom WTO och våra insatser för att frigöra upphandlingen som har åstadkommit den verkliga dynamiken."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission"10,3
"EN"8
"Nielson,"8,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples