Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-07-03-Speech-4-120"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030703.5.4-120"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Le rapport Blokland se félicite de l’appréciation de l’euro par rapport au dollar mais prévient que l’accentuation de cette tendance ne doit pas mettre les exportations en péril. Il pointe ainsi un trou noir de l’union monétaire: personne ne sait exactement quel est l’objectif de taux de change pour l’euro. Ce n’est en tout cas pas à la BCE de le définir, puisque celle-ci est seulement chargée de maintenir la stabilité des prix. La demande d’une vaste étude sur le cours de l’euro confirme que la BCE ne semble pas s’intéresser spontanément à cette question.
Cette ignorance affirmée, voire revendiquée, nous confirme dans notre analyse de l’euro: ce n’est pas un instrument conçu pour soutenir une politique économique mieux coordonnée et plus favorable à l’emploi. Il s’agit pour l’essentiel d’un outil de police économique qui vise à faire pression sur les salaires et les budgets sociaux. Il n’est donc pas étonnant de constater que ce rapport, ainsi que le rapport Gasòliba i Böhm, rappellent avec insistance l’orthodoxie la plus stricte, notamment en matière budgétaire. Loin de déplorer la rupture du pacte de stabilité, nous constatons que ses principes sont à la fois inapplicables concrètement et profondément nocifs dans leurs effets. C’est pourquoi nous avons voté contre ces deux rapports qui ne font que répéter de manière compulsive des schémas depuis longtemps bousculés par la conjoncture."@fr6
|
| lpv:translated text |
"Blokland-betænkningen hilser styrkelsen af euroen i forhold til dollaren velkommen, men advarer om, at denne forstærkede tendens ikke må bringe eksporten i fare. Den afslører således et sort hul i den monetære union. Ingen ved præcis, hvad målet med kursen på euroen er. Det er i hvert fald ikke ECB, der skal fastsætte det, da det kun har ansvaret for at opretholde prisstabiliteten. Anmodningen om en omfattende undersøgelse af udviklingen i euroen bekræfter, at ECB ikke selv synes at interessere sig for dette spørgsmål.
Denne erkendte, ja, endog erklærede manglende interesse bekræfter vores vurdering af euroen. Det er ikke et instrument til støtte for en økonomisk politik, der er bedre koordineret og til større gavn for beskæftigelsen. Der er hovedsageligt tale om et redskab for et økonomisk politi, der skal lægge pres på lønningerne og de sociale budgetter. Det er således ikke overraskende, at man kan konstatere, at denne betænkning og Gasòliba i Böhm-betænkningen opfordrer til den strengeste ortodoksi, særlig på budgetområdet. Vi beklager langtfra bruddet med stabilitetspagten, men vi kan konstatere, at principperne i betænkningerne er både uanvendelige i virkeligheden og har dybt skadelige virkninger. Derfor har vi stemt imod de to betænkninger, der blot tvungent gentager planer, som den økonomiske situation for længe siden har vist er uaktuelle."@da1
".
Der Bericht Blokland begrüßt die Bewertung des Euro gegenüber dem US-Dollar, sieht jedoch Anlass zur Sorge bezüglich der Auswirkungen auf die Exporte. Er legt den Finger auch auf eine Schwachstelle der Währungsunion, dass nämlich niemand genau weiß, worin das Wechselkursziel für den Euro besteht. Auf alle Fälle ist es nicht Sache der EZB, es zu definieren, denn diese hat lediglich den Auftrag, die Preisstabilität zu erhalten. Die Forderung nach einer umfassenden Studie zum Euro-Wechselkurs bestätigt, dass die EZB sich nicht von sich aus für diese Frage zu interessieren scheint. Diese erklärte, ja sogar gewollte Ignoranz bestätigt uns in unserer Einschätzung des Euro: Es handelt sich nicht um ein Instrument, das konzipiert wurde, um eine besser koordinierte und beschäftigungsfreundlichere Wirtschaftspolitik zu unterstützen. Es handelt sich im Wesentlichen um ein wirtschaftspolizeiliches Instrument, mit dem Druck auf die Einkommen und die Sozialhaushalte ausgeübt werden soll. So ist es nicht erstaunlich, wenn man feststellt, dass dieser Bericht ebenso wie der Bericht Gasòliba i Böhm mit Nachdruck strengste Orthodoxie besonders im Haushaltsbereich anmahnt. Wir sind weit davon entfernt, den Bruch des Stabilitätspakts zu bedauern, und stellen fest, dass seine Grundsätze sowohl in der Praxis nicht anwendbar als auch in ihren Wirkungen äußerst schädlich sind. Deshalb haben wir gegen diese beiden Berichte gestimmt, die lediglich mechanisch auf Schemata zurückgreifen, welche durch die Konjunktur längst über den Haufen geworfen wurden."@de7
"Ο κ. Blokland στην έκθεσή του χαιρετίζει την ανατίμηση του ευρώ έναντι του δολαρίου ΗΠΑ, προειδοποιεί όμως ότι η περαιτέρω ενίσχυση δεν πρέπει να θέσει σε κίνδυνο τις εξαγωγές. Επιπλέον, τονίζει ένα μεγάλο κενό της Νομισματικής Ένωσης: κανείς δεν γνωρίζει ακριβώς ποιος είναι ο στόχος της συναλλαγματικής ισοτιμίας για το ευρώ. Όπως και να έχει το πράγμα, η ΕΚΤ δεν είναι αρμόδια να τον καθορίσει, καθώς η δική της αρμοδιότητα έγκειται μόνο στη διατήρηση της σταθερότητας των τιμών. Το αίτημα να πραγματοποιηθεί μια εκτενής έρευνα σχετικά με την εξέλιξη του ευρώ επιβεβαιώνει ότι η ΕΚΤ δεν φαίνεται να ενδιαφέρεται και τόσο για αυτό το ζήτημα.
Αυτή η εξακριβωμένη και εσκεμμένη παράληψη, επιβεβαιώνει την ανάλυσή μας για το ευρώ, η οποία υποστηρίζει ότι το ευρώ δεν αποτελεί εργαλείο που σχεδιάστηκε για να στηρίξει μια πιο συντονισμένη και ευνοϊκότερη για την απασχόληση οικονομική πολιτική. Πρόκειται, ουσιαστικά, για ένα μέσο οικονομικής αστυνόμευσης, το οποίο επιδιώκει να ασκήσει πίεση στους μισθούς και τις κοινωνικές δαπάνες. Επομένως, δεν μας εκπλήσσει η διαπίστωση ότι αυτή η έκθεση, όπως και η έκθεση του Gasòliba i Böhm, ζητούν επίμονα την πιο αυστηρή ορθοδοξία, κυρίως σε δημοσιονομικά θέματα. Εφόσον διαπιστώνουμε ότι οι αρχές του Συμφώνου Σταθερότητας είναι ταυτόχρονα ανεφάρμοστες πρακτικά και ιδιαίτερα επιβλαβείς, κάθε άλλο παρά απορρίπτουμε τις παραβιάσεις του. Για τον λόγο αυτόν, καταψηφίσαμε αυτές τις δυο εκθέσεις, οι οποίες το μόνο που κάνουν είναι να επιμένουν σε σχέδια τα οποία έχουν, εδώ και καιρό, καταρριφθεί από τις συγκυρίες."@el8
".
The Blokland report welcomes the Euro’s appreciation towards the dollar but warns that this trend must not endanger exports. It also exposes a black hole in monetary union: no one knows exactly what the exchange rate target for the euro is. It is certainly not up to the ECB to set this target, because the bank’s sole task is to maintain price stability. The call for a wide-ranging study of the euro’s development confirms that the ECB itself does not appear to be taking much interest in this problem.
This acknowledged and even proclaimed ignorance confirms that our analysis of the euro is correct: this is not an instrument designed to support an economic policy that is better coordinated and more favourable to employment. It is basically a tool for the economic police, intended to put pressure on salaries and social expenditure. It is not surprising to note, therefore, that this report, like the Gasòliba i Böhm report, is insistent on calling for the strictest orthodoxy, particularly in budgetary matters. Far from deploring the breaches of the Stability Pact, we consider that its principles are both inapplicable in practice and profoundly damaging in their effects. This is why we have voted against these two reports, which do nothing but compulsively restate plans that the economic situation has long since proven to be irrelevant."@en3
"El informe Blokland se congratula de la apreciación del euro en relación con el dólar, pero previene que la acentuación de esta tendencia no debe poner en peligro las exportaciones. Asimismo, señala un agujero negro de la unión monetaria: nadie sabe exactamente cuál es el objetivo del tipo de cambio para el euro. En todo caso su definición no le corresponde al BCE, porque éste sólo se encarga de mantener la estabilidad de los precios. La exigencia de un vasto estudio sobre la cotización del euro confirma que el BCE no parece interesarse en esta cuestión.
Esta ignorancia afirmada, incluso asumida, nos confirma nuestro análisis del euro: no es un instrumento concebido para apoyar una política económica mejor coordinada y más favorable al empleo. Esencialmente, se trata de un instrumento económico encaminado a hacer presión sobre los salarios y los gastos sociales. Por lo tanto, no es sorprendente constatar que este informe, así como el informe Gasòliba i Böhm, recuerdan con insistencia la ortodoxia más estricta, sobre todo en materia presupuestaria. Lejos de lamentar la ruptura del Pacto de Estabilidad, constatamos que sus principios son a la vez inviables en la práctica y sus efectos profundamente nocivos. Por esta razón, hemos votado en contra de estos dos informes, que sólo repiten de manera compulsiva esquemas que la situación económica ha puesto de manifiesto que son irrelevantes desde hace mucho tiempo."@es12
".
Bloklandin mietinnössä suhtaudutaan myönteisesti euron arvostukseen dollariin nähden, mutta siinä huomautetaan, että suuntauksella ei saa vaarantaa vientiä. Siinä myös paljastetaan rahaliiton musta aukko: kukaan ei tarkalleen tiedä, mikä on euron vaihtokurssitavoite. EKP:n tehtävänä ei tietenkään ole vahvistaa tavoitetta, koska pankin ainoa tehtävä on hintojen vakauden säilyttäminen. Vaatimus euron kehityksen monipuolisesta tutkimisesta vahvistaa, että EKP:tä ongelma ei näytä juuri kiinnostavan.
Tämä myönnetty ja jopa avoimesti julistettu tietämättömyys vahvistaa, että analyysimme eurosta on oikea. Se ei ole väline, jolla tuetaan tehokkaammin koordinoitua ja työllisyyttä edistävää talouspolitiikkaa. Se on lähinnä talouspolitiikan väline, jolla pyritään hillitsemään palkkoja ja sosiaalisia kuluja. Sen vuoksi ei ole yllättävää huomata, että tässä ja myös Gasòliba i Böhmin mietinnössä vaaditaan ehdottomasti tiukkaa kuria erityisesti talousarvioon liittyvissä asioissa. Emme suinkaan valita vakaussopimuksen epäonnistumista, mutta katsomme, että sen periaatteita ei voida soveltaa käytäntöön, ja niiden vaikutus on erittäin vahingollinen. Sen vuoksi äänestimme molempia mietintöjä vastaan. Niillä vain esitetään pakonomaisesti uudelleen suunnitelmia, jotka taloudellinen tilanne osoitti jo kauan sitten merkityksettömiksi."@fi5
"La relazione Blokland valuta positivamente l’apprezzamento dell’euro rispetto al dollaro, però avverte che tale tendenza non deve mettere a repentaglio le esportazioni. La relazione evidenzia inoltre un buco nero nell’Unione monetaria, cioè il fatto che nessuno sa con precisione quale tasso di cambio dell’euro sia stato fissato come obiettivo. Non spetta certo alla Banca centrale europea stabilire tale obiettivo, essendo il suo unico compito quello di garantire la stabilità dei prezzi. La richiesta di uno studio di vasta portata sull’andamento dell’euro conferma che la Banca stessa non sembra dimostrare un grande interesse per tale problema.
Una simile ignoranza, non solo ammessa ma anche ampiamente proclamata, testimonia la validità della nostra analisi dell’euro: la valuta comune non è uno strumento studiato per sostenere una politica economica meglio coordinata e più favorevole all’occupazione; è sostanzialmente lo strumento di una politica economica che punta a mettere sotto pressione i salari e le spese sociali. Non sorprende dunque osservare che questa relazione, come la relazione Gasòliba i Böhm, chiede insistentemente il massimo rispetto dell’ortodossia, soprattutto in materia di bilancio. Lungi da noi l’idea di deplorare la rottura del Patto di stabilità; ad ogni modo, riteniamo che i suoi principi non solo siano concretamente irrealizzabili, ma abbiano anche effetti gravemente dannosi. Per tali motivi abbiamo votato contro le due relazioni, posto che non fanno altro che riaffermare pedissequamente l’importanza di progetti che la situazione economica ha da lungo tempo dimostrato essere irrilevanti."@it9
".
The Blokland report welcomes the Euro’s appreciation towards the dollar but warns that this trend must not endanger exports. It also exposes a black hole in monetary union: no one knows exactly what the exchange rate target for the euro is. It is certainly not up to the ECB to set this target, because the bank’s sole task is to maintain price stability. The call for a wide-ranging study of the euro’s development confirms that the ECB itself does not appear to be taking much interest in this problem.
This acknowledged and even proclaimed ignorance confirms that our analysis of the euro is correct: this is not an instrument designed to support an economic policy that is better coordinated and more favourable to employment. It is basically a tool for the economic police, intended to put pressure on salaries and social expenditure. It is not surprising to note, therefore, that this report, like the Gasòliba i Böhm report, is insistent on calling for the strictest orthodoxy, particularly in budgetary matters. Far from deploring the breaches of the Stability Pact, we consider that its principles are both inapplicable in practice and profoundly damaging in their effects. This is why we have voted against these two reports, which do nothing but compulsively restate plans that the economic situation has long since proven to be irrelevant."@lv10
".
In het verslag-Blokland wordt verheugd gereageerd op de opwaardering van de euro ten opzichte van de dollar, maar ook gewaarschuwd dat een verdere versterking de export niet in gevaar mag brengen. Ook wordt gewezen op een manco van de monetaire unie: niemand weet precies welke wisselkoers wordt nagestreefd voor de euro. Het is in ieder geval niet de taak van de ECB om die koers vast te leggen, want zij is alleen maar belast met de handhaving van de prijsstabiliteit. Het feit dat wordt gevraagd om een breed onderzoek naar het waardeverloop van de euro, bewijst dat de ECB zich niet uit eigener beweging lijkt bezig te houden met deze kwestie.
Deze uitgesproken, zelfs manifeste onwetendheid sterkt ons in onze analyse van de euro: deze munt is geen instrument ter ondersteuning van een beter gecoördineerd economisch beleid en ter bevordering van de werkgelegenheid. De euro is hoofdzakelijk een economisch beleidsinstrument om druk uit te oefenen op de salarissen en de sociale voorzieningen. Het is derhalve niet verwonderlijk dat dit verslag evenals het verslag-Gasòliba i Böhm blijven hameren op een zeer strikte rechtlijnige koers, met name op begrotingsgebied. Wij betreuren niet zozeer dat het Stabiliteitspact wordt overtreden, maar stellen veeleer vast dat de beginselen ervan in de praktijk niet toegepast kunnen worden en zeer schadelijke gevolgen hebben. Daarom hebben wij tegen deze twee verslagen gestemd, te meer daar ze op een dwangmatige wijze patronen herhalen die allang zijn achterhaald door de conjunctuur."@nl2
"O relatório Blokland congratula-se com a apreciação do euro relativamente ao dólar, mas chama a atenção para o facto de que a acentuação desta tendência não deve pôr em risco as exportações. Expõe igualmente um buraco negro da União Monetária: ninguém sabe exactamente qual é a meta da taxa de câmbio para o euro. Em todo o caso, não compete ao BCE definir essa meta, pois a única tarefa do banco é manter a estabilidade dos preços. O pedido de um vasto estudo sobre a evolução do euro vem confirmar que o BCE não parece interessar-se muito por esta questão.
Esta ignorância afirmada, e mesmo proclamada, confirma que a nossa análise do euro é correcta: não é um instrumento concebido para apoiar uma política económica melhor coordenada e mais favorável ao emprego. Trata-se essencialmente de uma ferramenta da política económica, que visa fazer pressão sobre os salários e as despesas sociais. Não é surpreendente verificar, assim, que este relatório, tal como o relatório Gasòliba i Böhm, remetem com insistência para a ortodoxia mais estrita, nomeadamente em matéria orçamental. Longe de lamentar a ruptura do Pacto de Estabilidade, consideramos que os seus princípios são, simultaneamente, inaplicáveis na prática e profundamente nocivos nos seus efeitos. Por esta razão, votámos contra estes dois relatórios que não fazem mais do que reafirmar de forma compulsiva planos que a situação económica já demonstrou há muito serem irrelevantes."@pt11
".
Blokland gläder sig i sitt betänkande åt eurons värdering i förhållande till dollarn men varnar för att en förstärkning av denna tendens kan komma att äventyra exporten. Han pekar därmed på ett svart hål i valutaunionen. Ingen vet exakt vilken växelkurs som bör eftersträvas för euron. Det är i alla händelser inte Europeiska centralbankens sak att fastställa den växelkursen, eftersom ECB endast har till uppgift att upprätthålla prisstabiliteten. Kravet på en omfattande studie om växelkursen bekräftar att ECB inte spontant verkar intressera sig för denna fråga.
Denna okunskap, som man bekräftar och rentav hävdar, stärker oss i vår analys av euron. Det är inte ett instrument som skapats för att stödja en ökad samordning av den ekonomiska politiken, som är mer gynnsam för sysselsättningen. I huvudsak handlar det om ett ekonomiskt polisverktyg som syftar till att hålla nere löner och socialbudgetar. Det är därför inte förvånande att konstatera att man i detta betänkande, precis som i Gasòliba i Böhms betänkande, eftertryckligen framhåller en ytterst strikt renlärighet, framför allt på budgetområdet. Vi beklagar på inget sätt att stabilitetspakten brutits och konstaterar att dess principer är både omöjliga att tillämpa konkret och djupt skadliga till sina effekter. Därför har vi röstat emot dessa båda betänkanden som inte gör annat än att på ett tvångsmässigt sätt upprepa scheman som för länge sedan har omkullkastats av konjunkturen."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples