Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-07-01-Speech-2-102"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Fru formand, mine damer og herrer, det foreliggende forordningsforslag skal træde hurtigt i kraft for at sikre, at det de facto-moratorium for den grønne genteknik, som har eksisteret i nogle år, endelig kan ophæves. Det nuværende forbud mod at dyrke og indføre GMO'er er årsagen til, at Europas forskning, forbrugere og landmænd i årevis har væres afskåret fra den positive udvikling inden for den grønne genteknik. Desuden er vi truet af sagsanlæg hos WTO fra de lande, som ønsker at eksportere genetisk modificerede produkter til EU, men ikke har mulighed herfor på grund af dette moratorium. USA har allerede anlagt sag.
Alle de, som vil forhindre GMO'er hos os, ofte af rent ideologiske grunde, glemmer, at genetisk modificerede fødevarer og foderstoffer for længst er en realitet i hele verden. Og netop inden for de proteinholdige foderstoffer er vi afhængige af import fra tredjelande, hvor dyrkning af genetisk modificerede planter hører til dagens orden. I 2001 importerede EU over 16 millioner tons soja fra USA og Sydamerika, og i USA ligger GMO-sojaens andel af den samlede sojadyrkning på 68 %, i Argentina på 100 %.
Over for denne realitet står i Europa usikre forbrugere og landmænd samt en forskning, som ikke har nogen planlægningssikkerhed. Forbrugere og landmænd møder den grønne genteknik med mistro, for de ved ikke, hvad det egentlig handler om. Det skyldes manglende informationspolitik, som - i hvert fald i mit hjemland Tyskland - er helt tilsigtet.
Vi laver ikke politik for særlige grupper her. Med de foreliggende forordningsforslag skal vi sikre forbrugerne valgfrihed, og netop min gruppe, kære fru Scheele, går ind for at beskytte den menneskelige sundhed og dermed også for en stærk forbrugerbeskyttelse. Men vi skal med denne lovgivning også tage hensyn til landbruget, miljøet, de mellemstore frøproducenter, industrien, fødevaredetailhandelen og mange andre brancher. Og vi har brug for en mærkningspligt for at kunne vurdere import fra tredjelande præcist. Forudsætningen for det var, at der blev indført fornuftige, realistiske grænseværdier - som under alle omstændigheder er politiske grænseværdier - som retter sig efter, hvad der er teknisk muligt og gennemførligt. Det er en stor succes, netop også for vores gruppe, at alle andre grupper nu støtter Rådets fælles holdning med hensyn til grænseværdierne. 0,9 % for godkendte GMO'er og 0,5 % for godkendelsesmodne GMO'er, som på grund af moratoriet står i venteposition.
Det samme gælder for undladelsen af at optage en ordning for frø i denne forordning. Frø skal have sin egen ordning, og der må ikke ske det, at spørgsmålet om sameksistens, altså genetisk modificerede og konventionelle planter ved siden af hinanden i landbruget, bliver brugt som et middel til en generel blokering af den grønne genteknik. Det er kun under denne præmis, at min gruppe har stemt for kompromiset. Kommissionen skal nu sikre, at de facto-moratoriet ikke bliver kunstigt forlænget af nogle medlemsstater."@da1
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, useita vuosia voimassa olleen, vihreää geenitekniikkaa koskevan käytännön moratorion lopullinen poistaminen edellyttää näiden asetusehdotusten nopeaa voimaantuloa. Nykyinen GMO:ien viljely- ja vientikielto on vuosia eristänyt Euroopan tiedeyhteisön sekä eurooppalaiset kuluttajat ja viljelijät vihreän geenitekniikan alalla tapahtuneesta myönteisestä kehityksestä. Lisäksi sellaiset valtiot, jotka haluavat viedä geneettisesti muunnettuja tuotteita EU:hun, mutta eivät kiellon takia voi sitä tehdä, aikovat tehdä meistä valituksen WTO:ssa. Yhdysvallat on jo jättänyt valituksensa.
Ne, jotka usein pelkästään ideologisista syistä haluavat estää GMO:ien käytön unionissa eivät ymmärrä, että geneettisesti muunnetut elintarvikkeet ja rehut ovat olleet käytössä kaikkialla maailmassa jo huomattavan pitkään. EU on riippuvainen etenkin valkuaisrehujen tuonnista kolmansista maista, joissa geneettisesti muunnettuja viljelykasveja kasvatetaan säännönmukaisesti. Vuonna 2001 EU toi yli 16 miljoonaa tonnia soijaa Yhdysvalloista ja Etelä-Amerikasta. Yhdysvalloissa geneettisesti muunnettujen lajikkeiden osuus soijan kokonaissadosta on 68 prosenttia, Argentiinassa 100 prosenttia.
Tämän todellisuuden kanssa joutuvat kasvotusten Euroopan epävarmat kuluttajat ja viljelijät sekä myös tutkimussektori, joka ei pysty suunnittelemaan tulevaisuutta. Eurooppalaiset kuluttajat ja viljelijät suhtautuvat vihreään geenitekniikkaan epäluuloisesti, koska he eivät tiedä tosiasioita. Tämä johtuu riittämättömästä tiedotuksesta, joka – ainakin kotimaassani Saksassa – on täysin tarkoituksellista.
Emme päätä parlamentissa asioista antaaksemme määräyksiä. Hyvä esittelijä Scheele, näillä asetusluonnoksilla on varmistettava kuluttajien valinnanvapaus, ja muiden ryhmien tavoin oma ryhmäni kannattaa ihmisten terveyden suojelua ja näin ollen myös selkeää kuluttajansuojaa. Tämän lainsäädännön on kuitenkin palveltava myös maataloutta, ympäristöä, pieniä ja keskisuuria siemententuottajia, teollisuutta, elintarvikkeiden vähittäiskauppaa ja monia muita teollisuudenaloja. Lisäksi on otettava käyttöön merkitsemisvaatimus, jotta voidaan vihdoinkin arvioida asianmukaisesti kolmansista maista tuotavia tuotteita. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on otettava käyttöön kohtuulliset ja realistiset kynnysarvot, jotka ovat eittämättä poliittisia kynnysarvoja ja perustuvat teknisesti mahdollisiin ja toteuttamiskelpoisiin ratkaisuihin. Ryhmämme kannalta on suuri menestys, että kaikki muut ryhmät puoltavat nyt raja-arvoja koskevaa neuvoston yhteistä kantaa, jonka mukaan hyväksyttyjen GMO:ien kynnysarvo on 0,9 prosenttia ja tulevaa hyväksyntää odottavien, mutta moratorion takia varastoitujen 0,5 prosenttia.
Sama koskee päätöstä, jonka mukaan tässä asetuksessa ei pitäisi antaa siemeniä koskevia säännöksiä. Siemenille on laadittava omat säännöksensä, emmekä voi sallia sitä, että rinnakkaiseloa, toisin sanoen geneettisesti muunnettujen ja tavanomaisten viljelykasvien rinnakkaisviljelyä maatalousmaassa, käytetään estämään yleisesti vihreän geenitekniikan hyödyntämistä. Ryhmäni oli samaa mieltä kompromissiehdotuksesta ainoastaan tällä edellytyksellä. Komissiolla on nyt velvollisuus varmistaa, etteivät jotkut jäsenvaltiot pidennä keinotekoisesti käytännön moratoriota."@fi5
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Fru talman, mina damer och herrar! Att föreliggande förslag till förordning snart träder i kraft är en förutsättning för att det
moratorium beträffande den gröna gentekniken som funnits i några år äntligen skall upphävas. Det nuvarande odlings- och importförbudet för GMO bär ansvaret för att Europas forskare, konsumenter och jordbrukare i flera år varit avskurna från den positiva utvecklingen på området. Dessutom hotas vi av anmälningar till WTO från de länder som vill exportera genetiskt modifierade produkter till EU, men inte får göra det på grund av moratoriet. Förenta staterna har redan klagat.
Det som glöms bort av alla som ofta av rent ideologiska skäl vill stoppa GMO hos oss, är att genetiskt modifierade livsmedel och foder är en realitet i hela världen sedan lång tid tillbaka. Och just när det gäller proteinfoder är vi hänvisade till import från tredje land, där odlingen av genetiskt modifierade växter hör till ordningen för dagen. 2001 importerade EU mer än 16 miljoner ton soja från Förenta staterna och Sydamerika; i Förenta staterna ligger andelen genetiskt modifierad soja, räknat på hela sojaodlingen, på 68 procent, och i Argentina på 100 procent.
Denna realitet konfronteras oroade konsumenter och jordbrukare samt forskarna utan planeringssäkerhet med i Europa. Konsumenter och jordbrukare bemöter oss med misstroende när det gäller den gröna gentekniken, eftersom de inte vet vad det egentligen handlar om. Detta beror på bristande information, vilket – åtminstone i mitt hemland Tyskland – görs helt avsiktligt.
Vi bedriver här inte någon klientpolitik. Genom föreliggande förslag till förordning måste vi säkra valfriheten för konsumenterna, och just min grupp, fru Scheele, är för ett skydd för den mänskliga hälsan, och det betyder också att vi är för ett starkt konsumentskydd. Men vi måste med denna lagstiftning också ta hänsyn till jordbruket, miljön, de små och medelstora utsädesproducenterna, industrin, livsmedelsdetaljhandeln och många andra grupper. Och vi behöver en märkningsskyldighet, för att äntligen kunna göra en exakt bedömning av importen från tredje land. Förutsättningen för detta var att man tillämpar förnuftiga, realistiska tröskelvärden – hur som helst politiska tröskelvärden – som är anpassade till vad som är tekniskt genomförbart. Det är en stor framgång, även just för vår grupp, att nu alla andra grupper stöder rådets gemensamma ståndpunkt om tröskelvärdena: 0,9 procent för tillåten GMO, eventuellt 0,5 procent för GMO, vilket på grund av moratoriet står på väntelistan.
Samma sak gäller när man avstår från bestämmelser om utsäde i denna förordning. Utsäde behöver egna bestämmelser, och det får inte vara så att frågan om samexistens, alltså att genetiskt modifierade och konventionella växter skall kunna leva sida vid sida inom jordbruket, används som ett sätt för att generellt blockera den gröna gentekniken. Det är bara på dessa premisser som min grupp har röstat för kompromissen. Kommissionen måste nu se till att
moratoriet inte förlängs på konstgjord väg av några medlemsstater."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"13,10,3,9
|
| lpv:translated text |
"Mevrouw de Voorzitter, dames en heren, een snelle inwerkingtreding van de onderhavige verordeningsvoorstellen is een voorwaarde om het de facto bestaande moratorium met betrekking tot de groene gentechniek dat al sinds enkele jaren van kracht is, eindelijk een keer op te heffen. Het huidige teelt- en invoerverbod voor GGO’s heeft ertoe geleid dat Europese wetenschappers, consumenten en landbouwers al jarenlang afgesloten zijn van de positieve ontwikkelingen op het gebied van de groene gentechniek. Daarnaast lopen wij het risico dat landen die genetisch gemodificeerde producten naar de EU willen uitvoeren, maar dat vanwege het moratorium niet mogen, een klacht bij de Wereldhandelsorganisatie indienen. De Verenigde Staten hebben dat inmiddels al gedaan.
Al degenen die vaak uit puur ideologische overwegingen het gebruik van GGO’s bij ons willen verbieden, vergeten dat genetisch gemodificeerde levensmiddelen en diervoeders overal ter wereld al lang realiteit zijn. Met name op het gebied van de eiwit-voedermiddelen zijn wij afhankelijk van de invoer uit derde landen waar de teelt van genetisch gemodificeerde planten gemeengoed is geworden. In 2001 heeft de EU meer dan zestien miljoen ton soja uit de Verenigde Staten en Zuid-Amerika ingevoerd. In de VS bedraagt het aandeel van genetisch gemodificeerde soja rond de 68% van de totale sojateelt en in Argentinië ligt dat percentage zelfs rond de 100%.
Dit is de realiteit voor de twijfelende consumenten en landbouwers in Europa en voor de onderzoekssector die nu niet een planning voor de toekomst kan maken. Onze consumenten en landbouwers staan wantrouwig ten opzichte van de groene gentechniek, omdat zij niet weten waar het eigenlijk om gaat. Dat is het gevolg van een gebrekkige voorlichting die - in ieder geval bij ons in Duitsland - bewust zo plaatsvindt.
Er is geen sprake van vriendjespolitiek. Met de onderhavige ontwerpverordeningen moeten wij de keuzevrijheid van de consumenten garanderen en juist mijn fractie, mevrouw Scheele, is voorstander van de bescherming van de menselijke gezondheid en dus ook van een betere consumentenbescherming. Bij deze wetgeving moet echter ook rekening worden gehouden met de landbouw, het milieu, de kleine en middelgrote zaadtelers, de industrie, de levensmiddelendetailhandel en nog vele andere branches. Daarnaast hebben wij een vergunningsplicht nodig zodat de invoer uit derde landen eindelijk nauwkeurig beoordeeld kan worden. Daarvoor zijn verstandige en realistische drempelwaarden onontbeerlijk - het gaat sowieso om politieke drempelwaarden - die gebaseerd zijn op wat technisch haalbaar en praktisch uitvoerbaar is. Het is ook met name voor onze fractie een groot succes dat alle andere fracties het gemeenschappelijk standpunt van de Raad met betrekking tot de drempelwaarden nu steunen: 0,9% voor goedgekeurde GGO’s en 0,5% voor GGO’s die voor een vergunning in aanmerking komen en die zich vanwege het moratorium in een overbruggingsperiode bevinden.
Hetzelfde geldt ook voor het feit dat er in deze verordening geen regeling voor zaad is opgenomen. Voor zaad moet namelijk een aparte regeling worden getroffen. Het mag niet zo zijn dat de kwestie van de coëxistentie, dat wil zeggen het naast elkaar bestaan van de genetisch gemodificeerde en conventionele plantenteelt, als vehikel wordt gebruikt voor een algehele blokkade van de groene gentechniek. Alleen op die voorwaarde heeft mijn fractie met het compromis ingestemd. De Commissie is thans verplicht ervoor te zorgen dat het de facto bestaande moratorium niet door een aantal lidstaten op kunstmatige wijze wordt verlengd."@nl2
|
| lpv:translated text |
"Κυρία Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, η σύντομη έναρξη ισχύος των δύο προτεινόμενων κανονισμών είναι προϋπόθεση για την άρση του de facto μορατόριουμ που ισχύει εδώ και μερικά χρόνια για την πράσινη γονιδιακή τεχνολογία. Η σημερινή απαγόρευση καλλιέργειας και εισαγωγής ΓΤΟ ευθύνεται για το ότι η επιστήμη, οι καταναλωτές και οι αγρότες της Ευρώπης είναι εδώ και χρόνια αποκομμένοι από τις θετικές εξελίξεις στον τομέα της πράσινης γονιδιακής τεχνολογίας. Εκτός τούτου, απειλούνται προσφυγές στον ΠΟΕ από τις χώρες που θέλουν να εξάγουν στην ΕΕ γενετικώς τροποποιημένα προϊόντα και δεν μπορούν να το κάνουν εξαιτίας του μορατόριουμ. Οι ΗΠΑ κατέθεσαν ήδη προσφυγή.
Όλοι όσοι θέλουν, συχνά για καθαρά ιδεολογικούς λόγους, να απαγορευθούν στην ΕΕ οι ΓΤΟ, ξεχνούν ότι τα τρόφιμα και οι ζωοτροφές που περιέχουν ΓΤΟ αποτελούν από καιρό μια πραγματικότητα σε παγκόσμιο επίπεδο. Ειδικά μάλιστα στον τομέα των πρωτεϊνούχων ζωοτροφών εξαρτόμαστε από εισαγωγές από τρίτες χώρες όπου η καλλιέργεια γενετικώς τροποποιημένων φυτών είναι συνηθισμένη. Το 2001 η ΕΕ έκανε εισαγωγή περισσοτέρων από 16 εκατ. τόνων σόγιας από τις ΗΠΑ και τη Νότιο Αμερική, ενώ το ποσοστό γενετικώς τροποποιημένης σόγιας επί του συνόλου της παραγωγής είναι 68% στις ΗΠΑ και στην Αργεντινή 100%.
Αυτήν την πραγματικότητα αντιμετωπίζουν στην Ευρώπη ανασφαλείς καταναλωτές και αγρότες και ένας ερευνητικός τομέας χωρίς ασφαλή προγραμματισμό. Οι καταναλωτές και οι αγρότες αντιμετωπίζουν με επιφυλακτικότητα την πράσινη γονιδιακή τεχνολογία γιατί δεν ξέρουν περί τίνος πρόκειται. Αυτό οφείλεται σε ελλείψεις της πολιτικής για την πληροφόρηση που ασφαλώς είναι απόλυτα εμπρόθετες, τουλάχιστον στην πατρίδα μου τη Γερμανία.
Δεν ασκούμε εδώ πολιτική κατά παραγγελία. Πρέπει να διασφαλίσουμε με τα σχέδια κανονισμού την ελευθερία επιλογής του καταναλωτή και ειδικά η Ομάδα μου, κυρία Scheele, είναι υπέρ της προστασίας της ανθρώπινης υγείας και συνεπώς υπέρ μιας ισχυρής προστασίας του καταναλωτή. Όμως, με τη νομοθεσία αυτή πρέπει επίσης να αντιμετωπίσουμε τις ανάγκες της αγροτικής οικονομίας, του περιβάλλοντος, των μικρομεσαίων παραγωγών σπόρων σποράς, της βιομηχανίας, του λιανικού εμπορίου τροφίμων και πολλών άλλων βιομηχανικών κλάδων. Και χρειαζόμαστε υποχρεωτική σήμανση προκειμένου να μπορέσουμε επιτέλους να αξιολογήσουμε με ακρίβεια τις εισαγωγές από τρίτες χώρες. Προϋπόθεση γι’ αυτό είναι η θέσπιση λογικών και ρεαλιστικών οριακών τιμών –που ούτως ή άλλως είναι πολιτικές οριακές τιμές– που θα έχουν ως γνώμονα το εφικτό και εφαρμόσιμο από τεχνική άποψη. Αποτελεί μεγάλη επιτυχία, ειδικά για την Ομάδα μας, το γεγονός ότι τώρα όλες οι άλλες Ομάδες υποστηρίζουν την κοινή θέση του Συμβουλίου για τις οριακές τιμές, δηλαδή 0,9% για εγκεκριμένους ΓΤΟ και 0,5% για ΓΤΟ που έχουν τύχει θετικής αξιολόγησης, αλλά βρίσκονται στη λίστα αναμονής εξαιτίας του μορατόριουμ.
Το ίδιο ισχύει για την απόφαση να μην προβαίνει ο παρών κανονισμός σε ρύθμιση για τους σπόρους σποράς. Για τους σπόρους σποράς είναι απαραίτητη μια ρύθμιση και δεν είναι σωστό να χρησιμοποιείται το ζήτημα της συνύπαρξης γενετικώς τροποποιημένων και συμβατικών φυτών στις γεωργικές καλλιέργειες ως μέσον για το γενικό μπλοκάρισμα της πράσινης γονιδιακής τεχνολογίας. Η Ομάδα μου ενέκρινε τον συμβιβασμό μόνο υπό αυτόν τον όρο. Τώρα η Επιτροπή οφείλει να διασφαλίσει ότι το μορατόριουμ δεν θα παραταθεί τεχνητά από ορισμένα κράτη μέλη."@el8
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:translated text |
"Madam President, ladies and gentlemen, the swift entry into force of these proposals for a regulation is a precondition for the final lifting of the
moratorium on green genetic engineering, which has been in place for several years. It is the current ban on growing and importing GMOs that for years has cut off Europe's scientific community, its consumers and farmers from the positive developments in the field of green genetic engineering. Moreover we are facing complaints before the WTO from countries that wish to export genetically modified products to the EU, but may not do so because of the moratorium. The USA has already filed a complaint.
What escapes all of those who want – often for purely ideological reasons – to prevent GMOs from being used here is the fact that genetically modified food and feed have been a reality throughout the world for some considerable time already. And particularly where protein feed is concerned we are dependent on imports from third countries, where the growing of genetically modified plants is the order of the day. In 2001 the EU imported over 16 million tonnes of soya from the USA and South America: in the USA the proportion of the total soya crop that is GM is 68%; in Argentina it is 100%.
This is the reality that is facing uncertain consumers and farmers in Europe, as well as a research sector that is unable to plan ahead. Consumers and farmers treat green genetic engineering here with suspicion because they do not know what the issues are. This is due to a policy of insufficient information, which – at least in my home country of Germany – is entirely intentional.
We are not making policy to order here. Through these draft regulations we need to secure freedom of choice for consumers, and my group as much as any other, Mrs Scheele, is in favour of protecting human health and therefore also in favour of robust consumer protection. But with this legislation we also need to cater for agriculture, the environment, small and medium-sized seed producers, industry, the retail food trade and many other branches of industry. And we need a labelling requirement so as to be able at long last to assess imports from third countries properly. To do so we need to employ reasonable, realistic thresholds, admittedly political thresholds, which are based on what is technically feasible and workable. It is a great success, particularly for our group, that all of the other groups are now supporting the Council's common position on the limit values: 0.9% for authorised GMOs and 0.5% for GMOs that are ready for authorisation and in a backlog because of the moratorium.
The same applies to the decision that this regulation should not include provisions on seed. Seed needs its own rules and we cannot have the coexistence issue, that is, the coexistence of genetically modified and conventional plants on agricultural land, being used as a vehicle to place a general blockade on green genetic engineering. It was only on this condition that my group agreed to the compromise. The Commission is now under an obligation to ensure that the
moratorium is not artificially prolonged by some Member States."@lv10
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"13,10,3,9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:translated text |
".
Senhora Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, a rápida entrada em vigor das propostas de regulamento em apreço é a condição prévia para que seja finalmente levantada a moratória de facto sobre a engenharia genética verde, que existe há vários anos. É devido à actual proibição de cultivo e importação de OGM que a comunidade científica, os consumidores e os agricultores europeus têm sido excluídos, durante anos, dos avanços positivos no domínio da engenharia genética verde. Além disso, estamos a ser alvo de queixas junto da OMC por parte dos países que pretendem exportar os seus produtos geneticamente modificados para a UE, mas que não podem fazê-lo devido à moratória. Os EUA já apresentaram uma queixa.
Um aspecto que escapa a todos aqueles que – muitas vezes por razões puramente ideológicas – querem impedir o uso de OGM na União é o facto de os alimentos para consumo humano e animal geneticamente modificados serem, desde há muito tempo, uma realidade em todo o mundo. E sobretudo no que se refere às proteínas forrageiras, dependemos de importações de países terceiros, onde o cultivo de plantas geneticamente modificadas está na ordem do dia. Em 2001, a UE importou mais de 16 milhões de toneladas de soja dos EUA e da América do Sul: a percentagem de soja geneticamente modificada na produção total de soja é de 68% nos EUA e de 100% na Argentina.
É esta a realidade com que se deparam os consumidores e agricultores indecisos, bem como um sector de investigação sem condições para planear o futuro. Os consumidores e agricultores da União encaram a engenharia genética verde com desconfiança, pois não sabem do que se trata. Isso deve-se a uma deficiente política de informação que – pelo menos no meu país que é a Alemanha – é promovida de forma perfeitamente intencional.
Nós aqui não fazemos políticas por encomenda. Com as propostas de regulamento em apreço temos de garantir a liberdade de escolha dos consumidores, e o meu grupo político, tal como todos os outros, Senhora Deputada Scheele, é a favor da protecção da saúde humana e, consequentemente, é também a favor de uma forte protecção dos consumidores. Mas com esta legislação temos de atender também aos interesses da agricultura, do ambiente, dos pequenos e médios produtores de sementes, da indústria, do comércio retalhista no ramo alimentar e de muitos outros sectores da indústria. Precisamos de uma obrigação de rotulagem para podermos finalmente avaliar convenientemente as importações de países terceiros. Para esse efeito, precisamos de utilizar limiares razoáveis e realistas, que são, evidentemente, limiares políticos, baseados naquilo que é tecnicamente viável e exequível. É um grande êxito, sobretudo para o nosso grupo político, o facto de todos os outros grupos apoiarem agora a posição comum do Conselho relativamente aos valores-limite: 0,9% para os OGM autorizados e 0,5% para os OGM que estão aptos a serem autorizados, mas que aguardam ainda devido à moratória.
O mesmo se aplica à decisão segundo a qual o presente regulamento não deverá incluir disposições relativas a sementes. As sementes necessitam de uma regulamentação própria e não podemos admitir que a questão da coexistência, ou seja, a convivência de plantas geneticamente modificadas e convencionais na agricultura, seja utilizada como veículo para impor um bloqueio generalizado à engenharia genética verde. O meu grupo político só aprovou o compromisso com esta condição. Compete agora à Comissão assegurar que a moratória de facto não seja artificialmente prolongada por alguns Estados-Membros."@pt11
|
| lpv:translated text |
"Madam President, ladies and gentlemen, the swift entry into force of these proposals for a regulation is a precondition for the final lifting of the
moratorium on green genetic engineering, which has been in place for several years. It is the current ban on growing and importing GMOs that for years has cut off Europe's scientific community, its consumers and farmers from the positive developments in the field of green genetic engineering. Moreover we are facing complaints before the WTO from countries that wish to export genetically modified products to the EU, but may not do so because of the moratorium. The USA has already filed a complaint.
What escapes all of those who want – often for purely ideological reasons – to prevent GMOs from being used here is the fact that genetically modified food and feed have been a reality throughout the world for some considerable time already. And particularly where protein feed is concerned we are dependent on imports from third countries, where the growing of genetically modified plants is the order of the day. In 2001 the EU imported over 16 million tonnes of soya from the USA and South America: in the USA the proportion of the total soya crop that is GM is 68%; in Argentina it is 100%.
This is the reality that is facing uncertain consumers and farmers in Europe, as well as a research sector that is unable to plan ahead. Consumers and farmers treat green genetic engineering here with suspicion because they do not know what the issues are. This is due to a policy of insufficient information, which – at least in my home country of Germany – is entirely intentional.
We are not making policy to order here. Through these draft regulations we need to secure freedom of choice for consumers, and my group as much as any other, Mrs Scheele, is in favour of protecting human health and therefore also in favour of robust consumer protection. But with this legislation we also need to cater for agriculture, the environment, small and medium-sized seed producers, industry, the retail food trade and many other branches of industry. And we need a labelling requirement so as to be able at long last to assess imports from third countries properly. To do so we need to employ reasonable, realistic thresholds, admittedly political thresholds, which are based on what is technically feasible and workable. It is a great success, particularly for our group, that all of the other groups are now supporting the Council's common position on the limit values: 0.9% for authorised GMOs and 0.5% for GMOs that are ready for authorisation and in a backlog because of the moratorium.
The same applies to the decision that this regulation should not include provisions on seed. Seed needs its own rules and we cannot have the coexistence issue, that is, the coexistence of genetically modified and conventional plants on agricultural land, being used as a vehicle to place a general blockade on green genetic engineering. It was only on this condition that my group agreed to the compromise. The Commission is now under an obligation to ensure that the
moratorium is not artificially prolonged by some Member States."@en3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Applause)"10,10,3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"13,10,3,9
|
| lpv:spoken text |
". – Frau Präsidentin, meine sehr geehrten Damen und Herren! Das zügige Inkrafttreten der vorliegenden Verordnungsvorschläge ist Voraussetzung dafür, dass das seit einigen Jahren bestehende
Moratorium bezüglich der grünen Gentechnik endlich aufgehoben wird. Das derzeitige Anbau- und Einfuhrverbot für GVO ist verantwortlich dafür, dass Europas Wissenschaft, Verbraucher und Landwirte seit Jahren von den positiven Entwicklungen auf dem Gebiet der grünen Gentechnik abgeschnitten sind. Außerdem drohen uns Klagen vor der WTO seitens der Länder, die genetisch veränderte Produkte in die EU exportieren wollen, dies aber wegen des Moratoriums nicht dürfen. Die USA haben bereits geklagt.
Was all diejenigen vergessen, die oft aus rein ideologischen Gründen GVO bei uns verhindern wollen: Genetisch veränderte Lebens- und Futtermittel sind weltweit schon längst Realität. Und gerade im Bereich der Eiweiß-Futtermittel sind wir auf Importe aus Drittländern angewiesen, in denen der Anbau von genetisch veränderten Pflanzen an der Tagesordnung ist. 2001 importierte die EU über 16 Millionen Tonnen Soja aus USA und Südamerika, in den USA liegt der Anteil von GV-Soja am Gesamtsojaanbau bei 68 %, in Argentinien bei 100 %.
Dieser Realität stehen in Europa verunsicherte Verbraucher und Landwirte sowie eine Forschung ohne Planungssicherheit gegenüber. Verbraucher und Landwirte begegnen bei uns der grünen Gentechnik mit Misstrauen, denn sie wissen nicht, worum es eigentlich geht. Dies liegt an mangelnder Informationspolitik, die man – zumindest in meinem Heimatland Deutschland – durchaus mit voller Absicht betreibt.
Wir machen hier keine Klientelpolitik. Mit den vorliegenden Verordnungsentwürfen müssen wir dem Verbraucher Wahlfreiheit sichern, und gerade meine Fraktion, liebe Frau Scheele, ist für den Schutz der menschlichen Gesundheit und das heißt auch für einen starken Verbraucherschutz. Aber wir müssen mit dieser Gesetzgebung auch der Landwirtschaft, der Umwelt, den mittelständischen Saatguterzeugern, der Industrie, dem Lebensmitteleinzelhandel und vielen anderen Sparten gerecht werden. Und wir brauchen eine Kennzeichnungspflicht, um endlich Importe aus Drittländern genau einschätzen zu können. Voraussetzung dafür war die Einsetzung vernünftiger, realistischer Schwellenwerte – ohnehin politische Schwellenwerte –, die sich daran orientieren, was technisch machbar und umsetzbar ist. Es ist ein großer Erfolg, gerade auch für unsere Fraktion, dass nun alle anderen Fraktionen den Gemeinsamen Standpunkt des Rates zu den Schwellenwerten unterstützt: 0,9 % für zugelassene GVO und 0,5 % für zulassungsreife GVO, die aufgrund des Moratoriums in der Warteschleife sind.
Das Gleiche gilt für den Verzicht auf eine Regelung zum Saatgut in dieser Verordnung. Saatgut braucht eine eigene Regelung, und es darf nicht sein, dass die Frage der Koexistenz, also des Nebeneinanders von genetisch veränderten und konventionellen Pflanzen im landwirtschaftlichen Anbau, als Vehikel zur generellen Blockade der grünen Gentechnik benutzt wird. Nur unter dieser Prämisse hat meine Fraktion dem Kompromiss zugestimmt. Die Kommission ist jetzt in der Pflicht, sicherzustellen, dass das
Moratorium durch einige Mitgliedstaaten nicht künstlich verlängert wird."@de7
|
| lpv:translated text |
".
Señora Presidenta, Señorías, la rápida entrada en vigor del presente proyecto de Reglamento es una condición para que finalmente se levante la moratoria de hecho
que pesa sobre la ingeniería genética agrícola desde hace varios años. La actual prohibición de cultivar e importar OMG es la responsable de que la ciencia, los consumidores y los agricultores europeos se hayan visto privados de las innovaciones positivas en el ámbito de la ingeniería genética agrícola. Además, nos encontramos ante la amenaza de demandas ante la OMC por parte de los países que desean exportar productos modificados genéticamente a la UE, pero que no pueden hacerlo debido a la moratoria. Los Estados Unidos ya han presentado una denuncia.
Lo que olvidan aquellos que desean impedir los OMG en Europa, a menudo por motivos puramente ideológicos, es que los alimentos y piensos modificados genéticamente son una realidad a escala mundial desde hace ya bastante tiempo. Y precisamente en el sector de los piensos ricos en proteínas dependemos de las importaciones procedentes de terceros países, en los que el cultivo de plantas modificadas genéticamente es una práctica común. En 2001, la UE importó más de 16 millones de toneladas de soja de Estados Unidos y Sudamérica; en los Estados Unidos, la soja modificada genéticamente representa un 68% de la producción total y en Argentina un 100%.
Ante esta realidad, los consumidores y agricultores europeos se encuentran desconcertados, al igual que el sector de la investigación científica, que no puede planificar con vistas al futuro. Aquí, los consumidores y agricultores desconfían de la ingeniería genética agrícola, pues no saben de qué se trata realmente. Ello se debe a una política de falta de información, que, al menos en mi país, en Alemania, es totalmente intencionada.
No estamos haciendo una política interesada en este terreno. Con estos proyectos de Reglamento tenemos que asegurar la libre elección de los consumidores, y mi Grupo, como cualquier otro, señora Scheele, está a favor de la protección de la salud humana y por eso también está a favor de una sólida protección de los consumidores. Pero con esta legislación también debemos tener en cuenta la agricultura, el medio ambiente, las pequeñas y medianas empresas productoras de simientes, la industria, el comercio minorista de productos alimenticios y muchos otros sectores. Y necesitamos un etiquetado obligatorio para poder evaluar por fin con precisión las importaciones procedentes de terceros países. Para ello es necesario utilizar umbrales razonables y realistas, umbrales políticos, lo admito, basados en lo que resulta viable y realizable técnicamente. Es un gran éxito, en particular para nuestro Grupo, que todos los demás Grupos apoyen ahora los umbrales que figuran en la Posición Común del Consejo, a saber, el 0,9% para los OMG autorizados y el 0,5% para los OMG que pueden ser autorizados y que se encuentran en la lista de espera debido a la moratoria.
Otro tanto cabe decir de la decisión de que este Reglamento no incluya disposiciones relativas a las simientes. Las simientes requieren una normativa propia, y no resulta admisible que la cuestión de la coexistencia de las plantas modificadas genéticamente y de las plantas convencionales en la agricultura sirva de excusa para un bloqueo general de la tecnología genética agrícola. Mi Grupo aceptó el compromiso únicamente con esta condición. Ahora, la Comisión tiene la obligación de asegurar que algunos Estados miembros no prolonguen artificialmente la moratoria de hecho."@es12
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Signora Presidente, onorevoli colleghi, la rapida entrata in vigore di queste proposte di regolamento è il presupposto perché sia finalmente revocata la moratoria
sull’ingegneria genetica verde, in essere già da parecchi anni. L’attuale divieto di coltivazione e importazione di OGM è il motivo per il quale la comunità scientifica europea, i consumatori e gli agricoltori europei da anni sono esclusi dagli sviluppi positivi dell’ingegneria genetica applicata alle piante. Inoltre dobbiamo fare i conti con le proteste rivolte all’OMC da paesi che vogliono esportare prodotti geneticamente modificati nell’Unione europea, ma che, a causa della moratoria, non possono. Gli Stati Uniti hanno già presentato una protesta.
Quello che sfugge a tutti coloro che vogliono vietare – spesso per ragioni puramente ideologiche – l’utilizzo degli OGM in Europa è il fatto che gli alimenti e i mangimi geneticamente modificati sono in tutto il mondo già da tempo una realtà. E’ in particolare nel settore dei mangimi proteici che dipendiamo dalle importazioni dai paesi terzi, nei quali la coltivazione di piante geneticamente modificate è all’ordine del giorno. Nel 2001 l’Unione europea ha importato più di 16 milioni di tonnellate di soia dagli Stati Uniti e dall’America latina; negli Stati Uniti la quota di soia geneticamente modificata rispetto alla produzione totale di soia è pari al 68 per cento, in Argentina al 100 per cento.
Questa è la realtà che devono affrontare in Europa consumatori e agricoltori incerti e un settore della ricerca incapace di qualsiasi pianificazione futura. I consumatori e gli agricoltori trattano l’ingegneria genetica applicata alle piante con sospetto, poiché non sanno di che cosa si tratta realmente. Questo è dovuto ad una politica di informazione insufficiente, che – almeno nel mio paese, la Germania – è del tutto intenzionale.
Non stiamo facendo favoritismi. Con queste proposte di regolamento dobbiamo assicurare la libertà di scelta dei consumatori ed il mio gruppo, come tutti gli altri, onorevole Scheele, è favorevole alla protezione della salute umana e quindi anche ad una forte protezione dei consumatori. Con questa legislazione, però, dobbiamo anche pensare all’agricoltura, all’ambiente, ai piccoli e medi sementieri, all’industria, al commercio al dettaglio di alimentari e a molti altri settori dell’industria. Abbiamo inoltre bisogno di un obbligo di etichettatura, per poter finalmente valutare con precisione le importazioni dai paesi terzi. Per fare ciò dobbiamo utilizzare soglie ragionevoli e realistiche, soglie dichiaratamente politiche, basate su ciò che è tecnicamente fattibile e praticabile. E’ un grande successo, in particolare per il nostro gruppo, che ci sia ora da parte di tutti gli altri gruppi un sostegno alla posizione comune del Consiglio in merito ai valori limite: 0,9 per cento per gli OGM autorizzati e 0,5 per cento per gli OGM pronti per l’autorizzazione, che però non è ancora stata concessa in ragione della moratoria.
Lo stesso vale per la decisione in virtù della quale questo regolamento non dovrebbe contenere disposizioni in materia di semi. I semi hanno bisogno di una normativa specifica e non possiamo lasciare che la questione della coesistenza, ossia la coesistenza di piante geneticamente modificate e convenzionali nelle colture agricole, venga utilizzata come veicolo per bloccare in modo generale l’ingegneria genetica verde. Soltanto a queste condizioni, il mio gruppo ha accettato il compromesso. La Commissione ha ora l’obbligo di garantire che la moratoria
non venga artificialmente prorogata da alcuni Stati membri."@it9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"13,10,3,9
|
| lpv:translated text |
"Madame la Présidente, Mesdames et Messieurs, l’entrée en vigueur rapide de ces propositions de règlement est la condition requise pour que la levée du moratoire de fait qui pèse depuis des années sur le génie génétique vert soit envisageable. L’interdiction de culture et d’importation d’OGM empêche depuis des années la communauté scientifique, les consommateurs et les agriculteurs européens de pouvoir tirer profit de l’évolution positive du génie génétique vert. De plus, des pays qui souhaitent exporter des produits génétiquement modifiés en Europe, mais qui en sont empêchés en raison de ce moratoire, nous menacent d’un recours devant l’OMC. Les États-Unis ont déjà porté plainte.
Ceux qui veulent empêcher la présence d’OGM en Europe, bien souvent pour des raisons purement idéologiques, oublient cependant que les denrées alimentaires ou aliments pour animaux génétiquement modifiés constituent depuis longtemps une réalité dans le monde entier. Dans le domaine des aliments protéiques pour animaux en particulier, nous sommes déjà dépendants d’importations provenant de pays tiers, dans lesquels la culture de plantes génétiquement modifiées est monnaie courante. En 2001, l’Union européenne a importé plus de 16 millions de tonnes de soja des États-Unis et de l’Amérique du Sud. Aux États-Unis, la proportion de soja génétiquement modifié par rapport à l’ensemble des cultures de soja tourne autour des 68%, en Argentine cette proportion est de 100%.
En Europe, les consommateurs et agriculteurs envisagent avec inquiétude cette réalité, et la recherche scientifique est menée sans pouvoir effectuer de planification. Les consommateurs et agriculteurs européens appréhendent le génie génétique vert car ils ne savent pas exactement de quoi il s’agit. Cette situation est due à une politique d’information insuffisante, que l’on exploite tout à fait intentionnellement, du moins dans mon pays, l’Allemagne.
Je ne suis pas ici en train de faire de la politique clientéliste. Ces propositions de règlement doivent nous permettre de garantir au consommateur la liberté de choix, et, mon groupe, Madame Scheele, est comme tous les autres pour la protection de la santé humaine et par conséquent également pour une forte protection du consommateur. Mais ces propositions de règlement doivent également tenir compte de l’agriculture, de l’environnement, des petits et moyens producteurs de semences, du secteur, des commerces de détail de denrées alimentaires, et de bien d’autres branches encore du secteur. L’obligation d’étiquetage est nécessaire pour pouvoir enfin évaluer avec précision les importations provenant des pays tiers. Pour ce faire, nous devons utiliser des seuils raisonnables et réalistes - en tous cas des seuils politiques - qui reposent sur ce qui est techniquement faisables et applicables. C’est une grande réussite, justement pour notre groupe, d’être parvenu à ce que tous les autres groupes soutiennent la position commune du Conseil concernant la fixation des seuils: à savoir 0,9% pour les OGM autorisés et 0,5% pour les OGM susceptibles d’être autorisés et qui, en raison du moratoire, se trouvent sur une liste d’attente.
Il en va de même en ce qui concerne notre refus d’introduire une disposition sur les semences dans ce règlement. En effet, un règlement spécifique pour les semences s’impose. De plus, la question de la coexistence des plantes génétiquement modifiées et des plantes conventionnelles dans l’agriculture ne peut pas être utilisée comme prétexte pour entraver le développement du génie génétique vert. C’est seulement dans ces conditions que mon groupe a approuvé le présent compromis. La Commission doit maintenant veiller à ce que le moratoire de fait ne soit pas prolongé artificiellement par certains États membres."@fr6
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030701.5.2-102"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples