Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-06-04-Speech-3-038"
| Predicate | Value (sorted: none) |
|---|---|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. formand for Rådet, hr. formand for Kommissionen, Det Europæiske Råd i Thessaloniki har en krævende dagsorden. Det handler om intet mindre og intet mere end EU's fremtid. Konventet bør derfor under et enormt tidspres lægge et udkast til EU's forfatningstraktat på bordet, som ikke tillader, at EU bliver til en impotent kæmpe efter optagelsen af 10 nye medlemsstater.
EU står foran en stor historisk mulighed, som er forbundet med udvidelsen. Denne mulighed gælder det om at udnytte. Men man kan kun udnytte den optimalt, hvis man forsøger at tage hensyn til principperne om ligeberettigelse af alle medlemsstater, balancen mellem institutionerne samt Europa-Parlamentets evne til at være fuldgyldig part i lovgivningsproceduren. Der må ikke være noget forsøg på at reducere EU kunstigt, at skabe et kerne-EU af de seks gamle og at lade resten kredse om denne kreds. Et Europa i forskellige hastigheder og med forskellig vægtning af medlemsstaterne ville svække sammenholdet i EU. Hverken lille eller stor, hverken gammel eller ny bør være kriterierne for en fremtidig forfatning for EU. Dette gælder især også for sindstilstanden i de tiltrædende medlemsstater, hvor der stadig skal afholdes nogle folkeafstemninger, og hvor der i høj grad er en skepsis over for en europæisk superstruktur.
Østrig har derfor med succes arbejdet for de små medlemsstaters interesser. Ikke at disse lande har brug for os som advokat. Interessekonformiteten er dog også i politik et værdifuldt middel til gennemførelse af legitime krav. For en forfatningstraktat for EU bør der derfor gælde, at den ikke ensidigt styrker tiltaget mellem regeringerne på bekostning af fællesskabsinstitutioner som Kommissionen og Parlamentet, at den ikke ved oprettelse af kunstige funktioner, som ikke ubetinget bringer EU tættere på borgerne og blot koster skattepenge, forårsager en lammelse af EU, og at den styrker EU's handleevne, altså handleevnen udadtil og indadtil. Det skal derfor hilses velkommen, at man de facto er blevet enig om den europæiske udenrigsminister. Dobbeltformandskabet er ganske vist ikke taget af bordet, men der bør findes modeller her, som forhindrer, at EU bliver lammet og samtidig lader hvert land få en kommissær i Kommissionen og styrker kommissionsformanden og lader ham vælge af Europa-Parlamentet.
Mindst lige så vigtig som forfatningsudkastet er bekæmpelsen af den illegale indvandring, som er meget tæt forbundet med oprettelsen af et område med frihed, sikkerhed og retfærdighed. Ved 500.000 illegale indvandrere i EU pr. år gælder det om at finde løsninger, som tilgodeser den virkelige situation, det vil sige at skabe mulighed for at yde hjælp til flygtninge på stedet og at sørge for hurtige afgørelser i asylproceduren, hvor asylpolitikken skal være baseret på Genève-konventionen og på fælles minimumsstandarder."@da1
|
| lpv:translated text |
"Herr talman, herr rådsordförande, herr kommissionsordförande! Dagordningen för Europeiska rådets möte i Thessaloniki är mycket anspråksfull. Det handlar om Europeiska unionens framtid, varken mer eller mindre. Konventet bör därför, under stor tidspress, lägga fram ett förslag till författningsfördrag för Europeiska unionen som förhindrar att EU förvandlas till en oförmögen jätte när tio nya medlemsstater ansluts.
Europeiska unionen står inför en stor historisk möjlighet i samband med utvidgningen. Det gäller att ta chansen. Men för att utnyttja möjligheten på bästa sätt måste vi försöka respektera principen om alla medlemsstaters lika rättigheter, balansen mellan institutionerna och en full rättskapacitet för Europaparlamentet. Låt oss undvika alla försök att på konstgjord väg krympa EU, att skapa en EU-kärna av de ursprungliga sex medlemsstaterna och låta resten kretsa kring denna grupp. Ett Europa med olika hastigheter och olika viktning av medlemsstaterna skulle försvaga sammanhållningen inom Europeiska unionen. Varken liten eller stor, gammal eller ny får utgöra kriterierna för en framtida författning för Europeiska unionen. Detta gäller särskilt med tanke på de nya medlemsstaterna där det fortfarande återstår några folkomröstningar och utan tvekan finns en skepsis mot en europeisk superstruktur.
Österrike har därför kämpat framgångsrikt för de små medlemsstaternas intressen. Inte för att länderna i fråga skulle behöva en advokat i oss. Men också gemensamma intressen är ett värdefullt instrument för att driva igenom rättmätiga anspråk. Därför bör följande gälla för ett författningsfördrag på EU-nivå: det skall inte ensidigt stärka de mellanstatliga satsningarna på bekostnad av våra gemensamma institutioner såsom kommissionen och parlamentet, det skall inte förlama EU genom att skapa konstgjorda funktioner som inte nödvändigtvis närmar oss EU-medborgarna utan bara kostar skattepengar och det skall stärka EU:s handlingskraft såväl inåt som utåt. Det är därför glädjande att vi de facto har enats om en europeisk utrikesminister. Det dubbla ordförandeskapet är visserligen inte slutdiskuterat, men vi bör eftersträva modeller som förhindrar att EU förlamas och som samtidigt ger varje land rätt till en kommissionsledamot i kommissionen och stärker kommissionsordföranden, som skall väljas av Europaparlamentet.
Minst lika viktig som förslaget till författning är kampen mot den olagliga invandringen, som är mycket nära knuten till skapandet av ett område med frihet, säkerhet och rättvisa. Med 500� 000 olagliga invandrare till EU om året gäller det att finna lösningar för att anpassa sig till den verkliga situationen, dvs. att skapa möjligheter att hjälpa flyktingarna på plats och att införa snabba beslut i asylförfarandena genom en asylpolitik som grundar sig på Genèvekonventionen och en gemensam minimistandard."@sv13
|
| lpv:translated text |
"Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja, arvoisa komission puheenjohtaja, Thessalonikin Eurooppa-neuvostolla on kunnianhimoinen esityslista. Kyse on Euroopan unionin tulevaisuudesta – ei sen enemmästä eikä sen vähemmästä. Valmistelukunnan pitäisi siksi valtavassa aikapaineessa esittää ehdotus Euroopan perustuslaista tehtäväksi sopimukseksi, jonka avulla voidaan varmistaa, ettei Euroopan unionista tule kymmenen uuden jäsenvaltion liityttyä toimintakyvytöntä jättiläistä.
Laajentumisen yhteydessä Euroopan unionilla on suuri historiallinen tilaisuus. Tämä tilaisuus on käytettävä. Se voidaan kuitenkin käyttää optimaalisesti vain, jos otetaan huomioon periaatteet, jotka koskevat kaikkien jäsenvaltioiden tasavertaisuutta, toimielinten tasapainoa sekä Euroopan parlamentin mahdollisuuksia osallistua täysimääräisesti lainsäädäntöprosessiin. Euroopan unionia ei saa pyrkiä pienentämään keinotekoisesti, eikä saa perustaa vanhan kuuden jäsenen muodostamaa EU:n ydintä ja jättää muita kiertämään tätä ympyrää. Eurooppa, jossa edetään eri tahtiin ja jossa jäsenvaltiot ovat eri tavoin painotettuna, heikentäisi Euroopan unionin yhtenäisyyttä. Tulevan Euroopan unionin perustuslain kriteereinä ei saisi olla pieni eikä suuri, vanha eikä uusi. Tämä pätee erityisesti niihin ehdokasmaihin, joissa on vielä tulossa kansanäänestyksiä ja joissa selvästi epäillään unionin liittovaltiorakennetta.
Itävalta onkin puolustanut menestyksekkäästi pienten jäsenvaltioiden etuja – ei siksi, että pienet valtiot tarvitsisivat meitä asianajajakseen. Etujen yhdenmukaisuus on kuitenkin politiikassa tärkeä keino toteuttaa oikeutettuja vaatimuksia. EU:n perustuslaista tehtävä sopimus ei saisi siksi vahvistaa yksipuolisesti hallitustenvälistä lähestymistapaa yhteisöjen toimielinten, kuten komission ja parlamentin, kustannuksella, eikä sen saisi lamaannuttaa EU:ta kehittämällä keinotekoisia toimintoja, jotka eivät välttämättä tuo EU:ta lähemmäs kansalaisia vaan maksavat ainoastaan verorahoja. Sopimuksen pitäisi tehostaa sekä ulkoista että sisäistä EU:n toimintakykyä. On siksi myönteistä, että tosiasiassa sovittiin Euroopan unionin ulkoministerin virasta. Kaksoispuheenjohtajuutta ei tosin ole vielä hylätty, mutta tässä kysymyksessä pitäisi etsiä sellaisia malleja, jotka estävät EU:n lamaantumisen sekä takaavat samalla jokaisen jäsenvaltion edustuksen komissiossa, vahvistavat komission puheenjohtajan asemaa ja mahdollistavat sen, että Euroopan parlamentti valitsee komission puheenjohtajan.
Perustuslakiehdotuksen kanssa vähintään yhtä tärkeää on laittoman maahanmuuton torjunta, joka liittyy tiiviisti vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomiseen. Koska EU:hun saapuu vuosittain 500 000 laitonta maahanmuuttajaa, on löydettävä ratkaisuja, joilla voidaan käydä käsiksi todelliseen tilanteeseen. Pakolaisia on toisin sanoen pyrittävä auttamaan heidän kotialueellaan, ja turvapaikkamenettelyjen päätöksentekoa on nopeutettava, jolloin turvapaikkapolitiikan on perustuttava Geneven yleissopimukseen ja yhteisiin vähimmäisvaatimuksiin."@fi5
|
| lpv:translated text | |
| lpv:translated text |
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de voorzitter van de Raad, mijnheer de voorzitter van de Commissie, de Europese Raad van Thessaloniki heeft een ambitieuze agenda. Het gaat om niets meer of minder dan de toekomst van de Europese Unie. Onder enorme tijdsdruk zal er daarom door de Conventie een ontwerpgrondwet van de Europese Unie op tafel gelegd moeten worden, een tekst die moet voorkomen dat de Europese Unie na de opneming van tien nieuwe lidstaten een impotente reus wordt.
Deze uitbreiding betekent een grote historische kans voor de Europese Unie. Het gaat erom deze kans te benutten. Maar we kunnen hem alleen maar optimaal benutten als we proberen de beginselen van gelijke rechten voor alle lidstaten, evenwicht tussen de instellingen en volledige betrokkenheid van het Europees Parlement bij het wetgevingsproces in aanmerking te nemen. Er mag niet geprobeerd worden de Europese Unie kunstmatig te verkleinen door een kern-EU te creëren bestaande uit de zes oorspronkelijke lidstaten en de overige lidstaten buiten deze kring van landen te houden. Een Europa van verschillende snelheden waarin de invloed van de lidstaten varieert, zou de samenhang van de Europese Unie verzwakken. Klein of groot, oud of nieuw - het zouden niet de criteria moeten zijn voor een toekomstige grondwet van de Europese Unie. Dat geldt in het bijzonder met het oog op de publieke opinie in de toetredende lidstaten waar nog referenda op het programma staan en waar de scepsis tegenover een Europese superstructuur zeker nog aanwezig is.
Daarom heeft Oostenrijk zich met succes voor de belangen van de kleine lidstaten ingezet. Niet dat deze landen ons als advocaat nodig hadden. In de politiek is overeenkomst van belangen evenwel een waardevol middel om legitieme aanspraken te verwezenlijken. Voor een grondwettelijk verdrag van de EU zou daarom moeten gelden dat het niet eenzijdig de intergouvernementele benadering versterkt ten koste van communautaire instellingen zoals de Commissie en het Parlement, dat het niet leidt tot verlamming van de EU doordat kunstmatige functies gecreëerd worden die de burger niet noodzakelijkerwijs dichter bij de EU brengen en alleen maar belastinggeld kosten, en dat het de daadkracht van de EU versterkt, zowel op extern als op intern vlak. Het is daarom toe te juichen dat men het
eens is geworden over de Europese minister van Buitenlandse Zaken. Het dubbele voorzitterschap is weliswaar niet van tafel, maar er zou hier naar modellen gezocht moeten worden waarmee verlamming van de EU voorkomen kan worden en waarin tegelijkertijd elk land een commissaris in de Commissie toegekend wordt, waarin de positie van de Commissievoorzitter versterkt wordt en waarin het Europees Parlement de bevoegdheid krijgt die Commissievoorzitter te kiezen.
Minstens zo belangrijk als de ontwerpgrondwet is de strijd tegen de illegale immigratie, die nauw verbonden is met de totstandkoming van de ruimte van vrijheid, veiligheid en rechtvaardigheid. Jaarlijks proberen 500.000 illegale immigranten de EU binnen te komen, en het gaat erom oplossingen te vinden waarmee dit reële probleem het hoofd geboden kan worden, dat wil zeggen: we moeten mogelijkheden creëren om vluchtelingen ter plekke hulp te bieden en we moeten zorgen voor snelle beslissingen met betrekking tot asielaanvragen. Daarbij moet het asielbeleid op de Conventie van Genève en op gemeenschappelijke basisnormen gebaseerd zijn."@nl2
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:translated text |
"Mr President, Mr President-in-Office, Mr President of the Commission, the European Council in Thessaloniki has a very demanding agenda. The future of the European Union is at stake – nothing more and nothing less. That is why the Convention has had to present a draft constitutional treaty for the European Union under enormous time pressure, a constitution that will prevent the European Union from becoming an impotent giant when it admits 10 new Member States.
This enlargement presents the European Union with an enormous historical opportunity, an opportunity that we must seize. However, we can only take full advantage of this opportunity if we try to take into account the principles of equal rights for all Member States, the balance between the institutions and the ability of the European Parliament to play a full part in the legislative process. There should not be any attempt to make the European Union artificially smaller, to create a core EU of the original six members with the remaining members outside this inner circle. A multi-speed Europe in which the influence of Member States varies would weaken the cohesion of the European Union. The criteria for the future treaty of the European Union should not be large or small nor old or new. This applies in particular to those accession countries where referendums are still to be held and where there is a very definite scepticism about a European superstructure.
Austria has therefore worked successfully for the interests of the smaller Member States – not that these countries needed us to act as their advocate. However, in politics conformity of interests is a valuable means of achieving legitimate demands. The hallmark of an EU constitutional treaty should therefore be that it does not unilaterally strengthen the intergovernmental approach at the cost of Community institutions like the Commission and Parliament, that it should not paralyse the EU by creating artificial functions that do not necessarily bring the EU any closer to its citizens and only eat up taxpayers' money, and that it should strengthen the EU's ability to act, both externally and internally. I therefore welcome the
agreement on the European Foreign Minister. Although the dual presidency concept has not been totally abandoned, we need to seek models which prevent paralysis of the EU and which at the same time grant every country a Commissioner's post and which strengthen the President of the Commission and provide for that President to be chosen by Parliament.
At least as important as the draft constitution is the fight against illegal immigration, which is very closely linked with the creation of an area of freedom, security and justice. With 500 000 illegal immigrants entering the EU every year, we need to find ways of tackling this real problem, in other words we need to create means of offering support to refugees on the ground and to provide for rapid decision making in the asylum process. Asylum policy must be based on the Geneva Convention and on common minimum standards."@lv10
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:translated text | |
| lpv:translated text |
"Senhor Presidente, Senhor Presidente em exercício do Conselho, Senhor Presidente da Comissão, o Conselho Europeu de Salónica tem uma agenda muito ambiciosa. É o futuro da União Europeia que está em jogo – nem mais, nem menos. A Convenção teve assim de apresentar um projecto de Tratado Constitucional para a União Europeia debaixo de uma enorme pressão de tempo, uma Constituição que evitará que a União Europeia se torne um gigante impotente após a adesão de dez novos Estados-Membros.
Este alargamento oferece à União Europeia uma enorme oportunidade histórica, uma oportunidade que devemos aproveitar. No entanto, só poderemos aproveitar plenamente esta oportunidade se procurarmos ter em conta os princípios da igualdade de direitos para todos os Estados-Membros, do equilíbrio entre as Instituições e a capacidade do Parlamento Europeu de assumir um papel integral no processo legislativo. Não pode haver quaisquer tentativas de tornar a União Europeia artificialmente mais pequena, de criar um UE nuclear dos seis países fundadores, com os restantes membros gravitando em torno desse núcleo. Uma Europa a várias velocidades e na qual os Estados-Membros não tenham a mesma influência enfraqueceria a coesão da União Europeia. Nem a dimensão nem a antiguidade devem ser os critérios do futuro Tratado da União Europeia. Isto aplica-se em particular aos países aderentes onde ainda deverão ser realizados referendos e onde é muito perceptível o cepticismo em relação a uma superestrutura europeia.
A Áustria intercedeu, assim, com êxito a favor dos interesses dos Estados-Membros mais pequenos – não que estes países necessitem que actuemos como seus advogados. Mas a conformidade de interesses é um instrumento valioso da política para fazer valer aspirações legítimas. Um Tratado Constitucional da UE não deveria, por conseguinte, reforçar unilateralmente a abordagem intergovernamental em detrimento de Instituições comunitárias como a Comissão e Parlamento, não deveria paralisar a UE criando funções artificiais que não aproximam necessariamente a UE dos cidadãos e só consomem o dinheiro dos contribuintes e deveria reforçar a capacidade de acção da EU, quer a nível externo quer a nível interno. Por isso é de saudar o acordo
sobre a ideia do Ministro europeu dos Negócios Estrangeiros. Embora a ideia da dupla presidência não tenha sido definitivamente abandonada, temos de procurar modelos que evitem uma paralisia da UE e ao mesmo tempo garantam a todos os países um Comissário, que reforcem o Presidente da Comissão e o façam eleger pelo Parlamento Europeu.
Um ponto pelo menos tão importante como o projecto de Constituição é o da luta contra a imigração ilegal, que está estreitamente ligada à criação de um espaço de liberdade, de segurança e de justiça. Com os 500 000 imigrantes ilegais que entrem na UE anualmente, temos de encontrar formas de atacar o verdadeiro problema; por outras palavras, temos de criar meios de levar ajuda no terreno aos refugiados e de adoptar decisões rápidas nos processos de asilo. A política de asilo tem de se basear na Convenção de Genebra e em normas mínimas comuns."@pt11
|
| lpv:translated text |
"Mr President, Mr President-in-Office, Mr President of the Commission, the European Council in Thessaloniki has a very demanding agenda. The future of the European Union is at stake – nothing more and nothing less. That is why the Convention has had to present a draft constitutional treaty for the European Union under enormous time pressure, a constitution that will prevent the European Union from becoming an impotent giant when it admits 10 new Member States.
This enlargement presents the European Union with an enormous historical opportunity, an opportunity that we must seize. However, we can only take full advantage of this opportunity if we try to take into account the principles of equal rights for all Member States, the balance between the institutions and the ability of the European Parliament to play a full part in the legislative process. There should not be any attempt to make the European Union artificially smaller, to create a core EU of the original six members with the remaining members outside this inner circle. A multi-speed Europe in which the influence of Member States varies would weaken the cohesion of the European Union. The criteria for the future treaty of the European Union should not be large or small nor old or new. This applies in particular to those accession countries where referendums are still to be held and where there is a very definite scepticism about a European superstructure.
Austria has therefore worked successfully for the interests of the smaller Member States – not that these countries needed us to act as their advocate. However, in politics conformity of interests is a valuable means of achieving legitimate demands. The hallmark of an EU constitutional treaty should therefore be that it does not unilaterally strengthen the intergovernmental approach at the cost of Community institutions like the Commission and Parliament, that it should not paralyse the EU by creating artificial functions that do not necessarily bring the EU any closer to its citizens and only eat up taxpayers' money, and that it should strengthen the EU's ability to act, both externally and internally. I therefore welcome the
agreement on the European Foreign Minister. Although the dual presidency concept has not been totally abandoned, we need to seek models which prevent paralysis of the EU and which at the same time grant every country a Commissioner's post and which strengthen the President of the Commission and provide for that President to be chosen by Parliament.
At least as important as the draft constitution is the fight against illegal immigration, which is very closely linked with the creation of an area of freedom, security and justice. With 500 000 illegal immigrants entering the EU every year, we need to find ways of tackling this real problem, in other words we need to create means of offering support to refugees on the ground and to provide for rapid decision making in the asylum process. Asylum policy must be based on the Geneva Convention and on common minimum standards."@en3
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:translated text |
".
Señor Presidente, señor Presidente en ejercicio del Consejo, señor Presidente de la Comisión, el Consejo Europeo de Salónica tiene un orden del día muy ambicioso. El futuro de la Unión Europea está en juego, ni más ni menos. La Convención debería presentar, por lo tanto, con una enorme premura de tiempo, un proyecto de Tratado constitucional de la Unión Europea, que permita que esta no se convierta en un gigante impotente tras el ingreso de diez nuevos Estados miembros.
La Unión Europea se encuentra ante una gran oportunidad histórica asociada a dicha ampliación. Es preciso aprovecharla. Pero solo se podrá aprovechar de manera óptima si se procura tener en cuenta los principios de la igualdad de derechos de todos los Estados miembros, el equilibrio entre las instituciones y la plena capacidad jurídica del Parlamento Europeo. No se debe intentar empequeñecer artificialmente a la Unión Europea y crear un núcleo formado por los seis más antiguos, en torno al cual gravitaría el resto. Una Europa de distintas velocidades y con Estados miembros de diferente peso debilitaría la cohesión de la Unión. Los criterios de una futura Constitución de la Unión Europea no deben ser el menor o mayor tamaño, ni la mayor o menor antigüedad. Esto también es particularmente importante desde el punto de vista del estado de ánimo de los Estados en vías de adhesión, donde aún está pendiente la celebración de algunos referendos y donde sin duda se contempla con escepticismo una superestructura europea.
Austria ha intercedido, por consiguiente, con éxito, a favor de los intereses de los pequeños Estados miembros. No porque estos necesitasen nuestros buenos oficios. Pero la coincidencia de intereses también es un recurso valioso en política para hacer realidad las aspiraciones legítimas. Un Tratado constitucional de la Unión Europea no debería reforzar, por lo tanto, unilateralmente el enfoque intergubernamental a expensas de las instituciones comunitarias, como la Comisión y el Parlamento; no debería generar una parálisis de la Unión con la creación de funciones artificiales, que no la aproximan necesariamente a los ciudadanos y solo les cuestan dinero a los contribuyentes; y debería fortalecer la capacidad de actuación de la Unión, tanto hacia fuera como hacia dentro. Por lo tanto, es muy de agradecer que se haya alcanzado un acuerdo
con respecto al Ministro europeo de Asuntos Exteriores. Es cierto que la doble Presidencia no ha quedado descartada aún, pero habría que buscar modelos que eviten una parálisis de la Unión y a la vez otorguen a cada país un comisario dentro de la Comisión, fortalezcan al Presidente de la misma y confíen su elección al Parlamento.
Tan importante al menos como el proyecto de Constitución es la lucha contra la inmigración ilegal, que está estrechamente relacionada con la creación de un espacio de libertad, seguridad y justicia. Con la entrada de 500.000 inmigrantes ilegales anuales en la Unión Europea, es preciso encontrar soluciones que hagan justicia a la situación real, es decir, que creen mecanismos que permitan prestar ayuda a los refugiados sobre el terreno y adoptar decisiones rápidas en los procedimientos de solicitud de asilo, con una política de asilo basada en la Convención de Ginebra y unas normas mínimas comunes."@es12
|
| lpv:spoken text |
". – Herr Präsident, Herr Ratspräsident, Herr Kommissionspräsident! Der Europäische Rat von Thessaloniki hat eine anspruchsvolle Tagesordnung. Es geht um nicht mehr und nicht weniger als um die Zukunft der Europäischen Union. Unter enormem Zeitdruck sollte daher vom Konvent ein Entwurf zum Verfassungsvertrag der Europäischen Union auf den Tisch gelegt werden, der es gestattet, die Europäische Union nach der Aufnahme von zehn neuen Mitgliedstaaten nicht zu einem impotenten Riesen werden zu lassen.
Die Europäische Union steht vor einer großen historischen Chance, die mit dieser Erweiterung verbunden ist. Diese Chance gilt es zu nützen. Aber man kann sie nur optimal nutzen, wenn man versucht, die Grundsätze der Gleichberechtigung aller Mitgliedstaaten, der Balance zwischen den Institutionen sowie der Vollrechtsfähigkeit des Europäischen Parlaments zu berücksichtigen. Es darf keinen Versuch geben, die Europäische Union künstlich zu verkleinern, eine Kern-EU der alten Sechs zu schaffen und den Rest um diesen Kreis kreisen zu lassen. Ein Europa der unterschiedlichen Geschwindigkeiten und unterschiedlicher Gewichtung der Mitgliedstaaten würde den Zusammenhalt der Europäischen Union schwächen. Weder klein noch groß, weder alt noch neu sollten die Kriterien einer künftigen Verfassung der Europäischen Union sein. Dies gilt auch besonders im Hinblick auf die Befindlichkeit der beitretenden Mitgliedstaaten, in denen noch einige Referenden ausstehen und wo die Skepsis gegenüber einer europäischen Superstruktur durchaus vorhanden ist.
Österreich hat sich daher erfolgreich für die Interessen der kleinen Mitgliedstaaten eingesetzt. Nicht dass diese Länder in uns einen Anwalt bräuchten. Die Interessenskonformität ist jedoch in der Politik auch ein wertvolles Mittel zur Umsetzung legitimer Ansprüche. Für einen Verfassungsvertrag der EU sollte daher gelten, dass er nicht einseitig den intergouvernementalen Ansatz auf Kosten von Gemeinschaftsinstitutionen wie Kommission und Parlament stärkt, dass er nicht durch die Schaffung künstlicher Funktionen, die dem Bürger die EU nicht unbedingt näher bringen und nur Steuergeld kosten, eine Lähmung der EU herbeiführt und dass er die Handlungsfähigkeit der EU stärkt, und zwar die Handlungsfähigkeit nach außen und nach innen. Es ist daher zu begrüßen, dass man sich
auf den europäischen Außenminister geeinigt hat. Die Doppelpräsidentschaft ist zwar nicht vom Tisch, hier sollten aber Modelle gesucht werden, die eine Lähmung der EU verhindern und gleichzeitig jedem Land einen Kommissar in der Kommission einräumen und den Kommissionspräsidenten stärken und vom Europäischen Parlament wählen lassen.
Mindestens so wichtig wie der Verfassungsentwurf ist die Bekämpfung der illegalen Einwanderung, die engstens mit der Schaffung eines Raums der Freiheit, der Sicherheit und des Rechts verbunden ist. Bei 500.000 illegalen Einwanderern in die EU pro Jahr gilt es, Lösungen zu finden, die der realen Situation gerecht werden, das heißt, Möglichkeiten zu schaffen, Flüchtlingen vor Ort Hilfe zu leisten sowie rasche Entscheidungen in Asylverfahren herbeizuführen, wobei die Asylpolitik auf der Genfer Konvention und auf gemeinsamen Mindeststandards basieren muss."@de7
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:translated text |
"Signor Presidente, signor Presidente in carica del Consiglio, signor Presidente della Commissione, il Consiglio europeo di Salonicco ha un’agenda molto impegnativa. E’ in gioco il futuro dell’Unione europea – né più né meno. Per questa ragione la Convenzione ha dovuto presentare una bozza di Trattato costituzionale per l’Unione europea affrontando un’enorme pressione in termini di tempo, una costituzione che impedirà all’Unione europea di diventare un gigante privo di poteri quando vi aderiranno dieci nuovi Stati membri.
Questo allargamento offre all’Unione europea un’enorme occasione storica, un’occasione che dobbiamo cogliere. Potremo però sfruttare appieno tale opportunità solo se cerchiamo di tenere conto dei principi della parità di diritti per tutti gli Stati membri, l’equilibrio tra le Istituzioni e la capacità del Parlamento europeo di svolgere un ruolo a pieno titolo nel processo legislativo. Non si dovrebbe compiere alcun tentativo di ridurre artificiosamente le dimensioni dell’Unione europea, di creare un’Unione europea costituita dai sei paesi membri originali con gli altri paesi al di fuori di questo nucleo. Un’Europa a più velocità, in cui l’influenza degli Stati membri varia, indebolirebbe la coesione dell’Unione europea. I criteri per il futuro Trattato dell’Unione europea non dovrebbero essere le dimensioni piccole o grandi né l’anzianità di appartenenza. Ciò vale in particolare per i paesi candidati in cui si devono ancora svolgere i
e dove è presente uno scetticismo ben preciso nei confronti di una sovrastruttura europea.
L’Austria ha quindi lavorato con successo nell’interesse degli Stati membri di minori dimensioni – non che questi paesi avessero bisogno della nostra difesa. In politica, tuttavia, la comunanza di interessi è un mezzo prezioso per realizzare obiettivi legittimi. Un Trattato costituzionale dell’Unione europea dovrebbe quindi essere caratterizzato dal fatto che non rafforza unilateralmente l’approccio intergovernativo a spese delle Istituzioni comunitarie come la Commissione e il Parlamento, che non paralizza l’Unione europea creando funzioni artificiose che non avvicinano necessariamente l’Unione europea ai cittadini e che non fanno che consumare il denaro dei contribuenti e infine che rafforza la capacità dell’Unione europea di agire, sia esternamente che internamente. Accolgo quindi con favore l’accordo
sul ministro degli Esteri europeo. Sebbene il concetto di doppia Presidenza non sia stato del tutto abbandonato, dobbiamo trovare modelli che impediscano la paralisi dell’Unione europea e che nel contempo assicurino a ciascun paese un Commissario, rafforzino il ruolo del Presidente della Commissione e stabiliscano la nomina di quest’ultimo da parte del Parlamento.
Almeno altrettanto importante quanto il progetto di costituzione è la lotta contro l’immigrazione illegale, strettamente collegata alla creazione di uno spazio di libertà, di sicurezza e di giustizia. Con 500 000 immigrati clandestini che entrano nell’Unione europea ogni anno, dobbiamo trovare modi per affrontare questo problema reale; in altre parole, dobbiamo creare mezzi per offrire un sostegno
ai rifugiati e contemplare una rapida presa di decisioni in materia d’asilo. La politica relativa a quest’ambito deve fondarsi sulla Convenzione di Ginevra e sulle norme minime comuni."@it9
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:unclassifiedMetadata | |
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| lpv:translated text |
"Monsieur le Président, Monsieur le Président en exercice du Conseil, Monsieur le Président de la Commission, le Conseil européen de Thessalonique a un programme très chargé. Il y va, ni plus ni moins, de l’avenir de l’Union européenne. Très pressée par le temps, la Convention a donc dû présenter un projet de traité constitutionnel de l’Union européenne qui permette de ne pas transformer l’Union en un géant impuissant après l’adhésion de dix nouveaux États membres.
Cet élargissement offre à l’Union européenne une grande chance historique qu’elle doit saisir. Mais nous ne pourrons profiter pleinement de cette chance que si nous essayons de prendre en considération les principes d’égalité de droits pour tous les États membres, d’équilibre entre les institutions ainsi que de compétence législative entière pour le Parlement européen. Il ne peut y avoir de tentative visant à rapetisser artificiellement l’Union européenne, à créer une UE fondamentale des six pays fondateurs, les autres membres tournant autour de ce noyau. Une Europe à plusieurs vitesses et où les États membres n’ont pas la même influence affaiblirait la cohésion de l’Union européenne. Ni la taille ni l’ancienneté ne doivent être les critères du futur traité de l’Union européenne. Cela vaut particulièrement en regard de la sensibilité des pays adhérents, où certains référendums doivent encore se tenir et où le scepticisme à l’égard d’une superstructure européenne est très perceptible.
L’Autriche a donc œuvré avec succès pour les intérêts des petits États membres - non que ces pays aient besoin que nous leur tenions lieu d’avocat. La conformité des intérêts est toutefois un instrument valable de la politique pour imposer des aspirations légitimes. En ce qui concerne un traité constitutionnel de l’UE, il convient donc qu’il ne renforce pas unilatéralement l’approche intergouvernementale au détriment des institutions communautaires comme la Commission et le Parlement, qu’il n’entraîne pas une paralysie de l’UE en créant des fonctions artificielles qui ne rapprochent pas nécessairement l’UE du citoyen et qui coûtent seulement de l’argent au contribuable, et il faut qu’il renforce la capacité d’action de l’UE, tant dans les affaires extérieures que dans les affaires intérieures. C’est pourquoi je salue l’accord
sur l’idée du ministre européen des affaires étrangères. Si l’idée de la double présidence n’est pas définitivement abandonnée, il faut toutefois rechercher des modèles qui évitent une paralysie de l’UE et accordent en même temps un commissaire à chaque pays, et qui renforcent le président de la Commission et le fassent élire par le Parlement européen.
Un point au moins aussi important que le projet de Constitution est celui de la lutte contre l’immigration illégale, qui est étroitement liée à la création d’un espace de liberté, de sécurité et de justice. Il s’agit de trouver des solutions qui tiennent compte de la situation réelle par rapport aux 500 000 immigrants illégaux qui entrent dans l’UE: en d’autres termes, nous devons créer des moyens d’apporter une aide sur place aux réfugiés et d’arriver à des décisions rapides dans les procédures d’asile. La politique d’asile doit se baser sur la Convention de Genève et sur des critères minimaux communs."@fr6
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"de facto"2,8,10,3,7,12,11,9,6
|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030604.2.3-038"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples