Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-05-15-Speech-4-094"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-05-15"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Omröstning4
dcterms:Language	"fr"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20030515.3.4-094"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-05-15-Speech-4-0954
lpv:speaker	lp:Georges Berthu4
lpv:spoken text	". - Le rapport García-Margallo engagerait l’Union européenne sur une voie dangereuse, ainsi résumée dans l’exposé des motifs: "si les grandes orientations des politiques économiques précédentes se sont soldées par un échec, et si les résultats de la stratégie de Lisbonne se font attendre, cela est dû principalement à la carence des États membres, et au fait que la Commission n’a pas de pouvoirs de coercition". Ainsi, pour le rapporteur, la solution serait de donner davantage de pouvoirs de contrainte à la Commission, pour obliger les États à se réformer de force dans le sens qu’elle veut, c’est-à-dire l’unification et l’ouverture généralisée. Ce serait une erreur. D’ailleurs dans un domaine précis, celui de l’application du Pacte de stabilité, la Commission dispose de pouvoirs de contrainte très importants, puisqu’ils vont jusqu’à l’imposition d’amendes. Mais on voit bien qu’ils ne peuvent rien contre les faits. En réalité, comme je l’ai dit au cours du débat, il faut remettre en cause le dogme de l’unification qui, en Europe, semble avoir épuisé ses effets bénéfiques pour entrer dans une zone négative extrêmement dangereuse, celle de la contrainte, de la frustration des citoyens, et, finalement, peut-on craindre, de la négation des démocraties nationales."@fr6
lpv:spokenAs	substitute; Delegation to the European Economic Area Joint Parliamentary Committee (EEA) (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; ECON (2002-01-17--2004-07-19)14 member; NA (2001-01-31--2004-07-19)14 unknown; Mouvement pour la France (2000-11-23--2004-07-19)14 member; AFCO (2002-01-17--2004-07-19)14 member; Delegation for relations with Canada (2002-02-07--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Garcia-Margallo-betænkningen ville sende EU i en farlig retning, som resumeres som følger i begrundelsen: "hovedårsagen til den manglende opfyldelse af de tidligere retningslinjer for den økonomiske politik og de forsinkede resultater af Lissabon-strategien skyldes medlemsstaternes ufyldestgørende gennemførelse heraf og det forhold, at Kommissionen ikke har beføjelser til at kræve retningslinjerne gennemført". Således ville løsningen for ordføreren være at give flere tvangsbeføjelser til Kommissionen for at forpligte medlemsstaterne til at gennemføre reformer ved magt og i den retning, den ønsker, det vil sige samordning og generel åbning. Det ville være en fejl. Kommissionen råder i øvrigt på et bestemt område, nemlig gennemførelsen af stabilitetspagten, over meget omfattende tvangsbeføjelser, eftersom de ligefrem omfatter udstedelsen af bøder. Men det er tydeligt, at de ikke kan stille noget op imod virkeligheden. I virkeligheden skal vi, som jeg sagde under forhandlingen, sætte spørgsmålstegn ved det samordningsdogme, som i Europa synes at have udtømt sine velgørende virkninger for at træde ind på et yderst farligt, negativt område, nemlig tvang, skuffelse af borgerne og i sidste ende, kan man frygte, benægtelse af de nationale demokratier."@da1 ". Der Bericht Garcia-Margallo würde die Europäische Union auf einen gefährlichen Weg führen, der in der Begründung folgendermaßen skizziert ist: „die wichtigste Ursache für das Scheitern früherer Grundzüge der Wirtschaftspolitik und für die Verzögerung bei der Verwirklichung der Ergebnisse der Strategie von Lissabon (ist) in der fehlenden Umsetzung durch die Mitgliedstaaten und den nicht vorhandenen Durchsetzungsbefugnissen der Kommission zu suchen“. Für den Berichterstatter bestünde die Lösung also darin, der Kommission mehr Durchsetzungsbefugnisse einzuräumen, um die Staaten mit Gewalt zu zwingen, sich in dem von ihr gewünschten Sinne zu reformieren, d. h. im Sinne einer Vereinheitlichung und allgemeinen Öffnung. Das wäre ein Fehler. In einem bestimmten Bereich, nämlich dem des Stabilitätspaktes, verfügt die Kommission ja bereits über sehr weitgehende Durchsetzungsbefugnisse, die bis zur Verhängung von Bußgeldern gehen. Doch wie man sieht, vermögen sie gegen die Realitäten nichts auszurichten. Es muss vielmehr, wie ich das bereits in der Aussprache dargelegt habe, das Dogma der Vereinheitlichung in Frage gestellt werden, das in Europa offensichtlich das Ende seiner positiven Auswirkungen erreicht hat und nun einen äußerst gefährlichen negativen Trend aufweist, den des Zwangs, der Frustration der Bürger und letztlich, wie zu befürchten ist, der Verneinung der nationalen Demokratien."@de7 "Η έκθεση Garcia-Margallo θα οδηγούσε την Ευρωπαϊκή Ένωση σε μια επικίνδυνη οδό, που συνοψίζεται στην αιτιολογική έκθεση ως εξής: “Ο κυριότερος λόγος της αποτυχίας των προηγούμενων ΓΠΟΠ και της αργοπορίας όσον αφορά την επίτευξη των στόχων της διαδικασίας της Λισαβόνας είναι η μη εφαρμογή εκ μέρους των κρατών μελών και οι ανύπαρκτες εξουσίες επιβολής εκ μέρους της Επιτροπής”. Συνεπώς, για τον εισηγητή, η λύση θα ήταν να δοθούν επιπλέον εξουσίες επιβολής στην Επιτροπή, ώστε τα κράτη να ευθυγραμμιστούν αναγκαστικά στην κατεύθυνση που εκείνη θέλει, δηλαδή, της ενοποίησης και του γενικευμένου ανοίγματος. Αυτό θα αποτελούσε σφάλμα. Άλλωστε, σε έναν συγκεκριμένο τομέα –στην εφαρμογή του Συμφώνου Σταθερότητας– η Επιτροπή διαθέτει πολύ σημαντικές εξουσίες επιβολής, περιλαμβανομένης και της επιβολής προστίμων. Είναι όμως σαφές ότι τα πρόστιμα δεν πρόκειται να αλλάξουν την κατάσταση. Στην πραγματικότητα, όπως είπα στη διάρκεια της συζήτησης, πρέπει να αναθεωρήσουμε το δόγμα της ενοποίησης που, στην Ευρώπη, φαίνεται πως έχει εξαντλήσει τις ευεργετικές του συνέπειες και έχει εισέλθει σε μια εξαιρετικά επικίνδυνη αρνητική ζώνη, αυτή της επιβολής, της δυσφορίας των πολιτών και, τέλος, πολύ φοβούμαστε, της άρνησης των εθνικών δημοκρατιών."@el8 ". The Garcia-Margallo report would set the European Union off on a dangerous path, summarised as follows in the explanatory statement: ‘The main cause for the failure of previous BEPGs and the delay in delivering the results of the Lisbon process is the lack of implementation by Member States, and the non-existent enforcement powers of the Commission’. Thus, for the rapporteur, the solution would be to give the Commission greater powers of enforcement in order to force the states to align themselves with its wishes, in other words to impose unification and opening up of the markets across the board. That would be a mistake. Moreover, in one particular field – the application of the Stability Pact – the Commission has immense enforcement powers, which include the imposition of fines. However, it is clear that fines are not going to change the reality of the situation. In actual fact, as I said during the debate, we must question the dogma of unification, which seems to have no more benefits to offer in Europe and to have entered a very dangerous negative area, the area of constraint, of frustrating the citizens and, lastly, it is to be feared, of negating national democracies."@en3 ". El informe García-Margallo llevaría a la Unión Europea por un camino peligroso, según se recoge en la exposición de motivos: «La principal causa del fracaso de las anteriores OGPE y del retraso en la entrega de los resultados del proceso de Lisboa es la falta de aplicación por parte de los Estados miembros y el hecho de que la Comisión no disponga de competencias de ejecución». Así, para el ponente, la solución sería dar más competencias de ejecución a la Comisión, para obligar a los Estados a reformarse a la fuerza en el sentido que esta desee, es decir, la unificación y la apertura generalizada. Sería un error. Por otra parte, en un dominio preciso, el de la aplicación del Pacto de Estabilidad, la Comisión dispone de competencias de ejecución importantes, que llegan hasta la imposición de multas. Pero está claro que no pueden nada contra los hechos. En realidad, como he dicho en el transcurso del debate, resulta necesario cuestionar el dogma de la unificación que, en Europa, parece haber agotado sus efectos positivos para entrar en una zona negativa extremadamente peligrosa, la de la coacción, la frustración de los ciudadanos y, por último, podríamos temer, la negación de las democracias nacionales."@es12 ". Garcia-Margallon mietintö johtaisi Euroopan unionin vaaralliselle tielle. Esitän tässä lainauksen perusteluosasta: "Aiempien talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen epäonnistumisen sekä Lissabonin prosessin tulosten viivästymisen pääasiallisena syynä on ollut puutteellinen täytäntöönpano jäsenvaltioissa ja se, ettei komissiolla ole täytäntöönpanon valvontavaltaa." Esittelijän mielestä asia voidaan siis ratkaista siten, että komissiolle annetaan laajemmat täytäntöönpano-oikeudet, joiden avulla komissio voi pakottaa jäsenvaltiot mukautumaan sen tahtoon eli markkinoiden täysimääräiseen yhdentämiseen ja avaamiseen. Se olisi virhe. Komissiolla on jo erittäin laajat täytäntöönpano-oikeudet yhdellä alalla eli vakaussopimuksen täytäntöönpanossa. Näihin oikeuksiin sisältyy oikeus määrätä sakkoja. On kuitenkin selvää, ettei tilanteeseen ei pystytä vaikuttamaan sakkoja määräämällä. Kuten sanoin keskustelun aikana, meidän on itse asiassa kyseenalaistettava koko yhdentämisen opinkappale, joka ei näytä enää hyödyttävän Eurooppaa ja jonka yhteydessä näytetään siirtyneen hyvin vaaralliselle kieltojen alueelle, jolla sovelletaan pakotteita, kansalaiset turhautuvat ja lopulta – tätä on syytä pelätä – kielletään kansalliset demokratiat."@fi5 ". La relazione García-Margallo avvierebbe l’Unione europea su una strada pericolosa, così descritta nella stessa motivazione: “se i precedenti IMPE sono stati un fallimento e se i risultati del processo di Lisbona si fanno attendere, ciò è dovuto principalmente alla mancata attuazione da parte degli Stati membri e al fatto che la Commissione non dispone di poteri di esecuzione”. Per il relatore, quindi, la soluzione sarebbe quella di conferire alla Commissione maggiori poteri di attuazione, per obbligare gli Stati membri ad allinearsi ai suoi desideri: un’unificazione e un’apertura generalizzata dei mercati. Sarebbe un errore. D’altra parte, in un settore preciso, quello dell’applicazione del Patto di stabilità, la Commissione dispone già di poteri attuativi assai rilevanti, che giungono fino all’imposizione di sanzioni pecuniarie: ma è chiaro che tali sanzioni non possono cambiare i fatti concreti. In realtà, come ho rilevato nel corso del dibattito, occorre rimettere in discussione il dogma dell’unificazione. In Europa quest’ultimo sembra aver esaurito i suoi effetti positivi, per condurci invece in una regione negativa ed assai pericolosa, ove regnano la coercizione, la frustrazione dei cittadini, e che, alla fine, ci fa temere la negazione delle democrazie nazionali."@it9 ". The Garcia-Margallo report would set the European Union off on a dangerous path, summarised as follows in the explanatory statement: ‘The main cause for the failure of previous BEPGs and the delay in delivering the results of the Lisbon process is the lack of implementation by Member States, and the non-existent enforcement powers of the Commission’. Thus, for the rapporteur, the solution would be to give the Commission greater powers of enforcement in order to force the states to align themselves with its wishes, in other words to impose unification and opening up of the markets across the board. That would be a mistake. Moreover, in one particular field – the application of the Stability Pact – the Commission has immense enforcement powers, which include the imposition of fines. However, it is clear that fines are not going to change the reality of the situation. In actual fact, as I said during the debate, we must question the dogma of unification, which seems to have no more benefits to offer in Europe and to have entered a very dangerous negative area, the area of constraint, of frustrating the citizens and, lastly, it is to be feared, of negating national democracies."@lv10 "Het verslag-García-Margallo brengt de Europese Unie op een gevaarlijke weg, zoals in de toelichting wordt samengevat: “De belangrijkste reden voor het falen van de eerdere globale richtsnoeren voor het economisch beleid en de teleurstellende resultaten van het proces van Lissabon is de gebrekkige tenuitvoerlegging door de lidstaten en het ontbreken van uitvoeringsbevoegdheden van de Commissie”. Volgens de rapporteur moet de Commissie dus meer dwang op de lidstaten kunnen uitoefenen om de door haar gewenste hervormingen door te voeren, namelijk in de richting van eenwording en algemene openstelling van markten en grenzen. Dat zou een vergissing zijn. Wat de toepassing van het stabiliteitspact aangaat, beschikt de Commissie overigens reeds over zeer sterke dwangmiddelen. Zij mag zelfs geldboeten opleggen. Desondanks kan zij aan de gegeven realiteit niets veranderen. Zoals ik in het debat al heb gezegd, moeten we ons ontdoen van het dogma van de eenwording. De heilzame effecten daarvan in Europa lijken te zijn uitgeput en we komen nu in een uiterst gevaarlijke negatieve sfeer terecht, een sfeer van dwang, van frustratie van burgers, en ten slotte, naar valt te vrezen, van ontkenning van de nationale democratieën."@nl2 "O relatório García-Margallo y Marfil faria enveredar a União Europeia por uma via perigosa, assim resumida na exposição de motivos: "A principal causa do fracasso das OGPE precedentes e o atraso na obtenção de resultados do processo de Lisboa é a falta de implementação pelos Estados-Membros e a inexistência de competências de implementação da Comissão". Assim, para o relator, a solução seria a de atribuir mais competências de implementação à Comissão, de forma a obrigar os Estados a reformarem-se à força no sentido que ela pretende, isto é, a unificação e a abertura generalizada. Seria um erro. Aliás, num domínio específico, o domínio da aplicação do Pacto de Estabilidade, a Comissão dispõe de poderes coercivos muito importantes, pois chegam ao ponto de poder impor multas. Mas é evidente que não conseguem nada contra os factos. Na realidade, como já disse durante o debate, há que pôr em causa o dogma da unificação que, na Europa, parece ter esgotado os seus efeitos benéficos para entrar numa zona negativa extremamente perigosa, a da coerção, da frustração dos cidadãos, e, finalmente, tememos que da negação das democracias nacionais."@pt11 "García-Margallo y Marfils betänkande skulle leda in Europeiska unionen på en farlig väg som sammanfattas på följande vis i motiveringen: ”Huvudorsaken till att man misslyckades med de föregående allmänna riktlinjerna för den ekonomiska politiken och att resultaten från Lissabonstrategin dröjer är medlemsstaternas brist på genomförande och att kommissionen inte har verkställande befogenheter”. Lösningen skulle således enligt föredraganden vara att ge kommissionen fler verkställande befogenheter att ålägga medlemsstaterna att genomföra tvångsreformer i den riktning kommissionen vill, det vill säga sammanslagning och ett generellt öppnande. Detta vore ett misstag. Inom ett specifikt område, nämligen stabilitetspakten, förfogar kommissionen för övrigt över mycket omfattande verkställande befogenheter, eftersom de till och med kan utdöma böter. Men vi ser tydligt att de ingenting förmår mot verkligheten. I själva verket, och som jag sade under debatten, måste vi ifrågasätta den sammanslagningsiver som tycks ha uttömt sina positiva möjligheter i Europa för att nu träda in på ett negativt och ytterst farligt område, nämligen tvång, medborgarnas frustration och i slutänden, kan man befara, ett förnekande av de nationella demokratierna."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Berthu (NI ),"6 "par écrit"6

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph