Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-05-12-Speech-1-077"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030512.7.1-077"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Arvoisa puhemies, on hämmästyttävää, että markkinavoimat eivät ole omatoimisesti pystyneet parantamaan käyttämiensä polttoaineiden energiatehokkuutta yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Kun sähkön tuotannossa syntyvää lämpöä voidaan käyttää sekä lämmitykseen että jäähdytykseen, se on taloudellinen voimavara, jonka käytön luulisi olevan tuotantolaitosten itsensä intresseissä. Direktiiviä ei tarvita vain siksi, että sen avulla turvataan energian yhteismarkkinoiden toiminta. Sitä tarvitaan myös jäsenvaltioiden pakottamiseksi suuntaamaan resursseja energian käyttötehokkuuden ja ympäristönsuojelun nimissä polttoaineiden tehokkaaseen käyttöön.
EU:ssa asetetaan yhteisiä tavoitteita sangen huolettomasti. Asetetaan tavoite, mutta ei luoda resursseja tai seuraamuksia tavoitteiden saavuttamiseksi. Esimerkkinä toiveisiin perustuvien tavoitteiden asettelusta on nyt käsiteltävänä oleva sähkön ja lämmön yhteistuotannon edistäminen. Tavoite yhteistuotannon nostamisesta kahdeksaantoista prosenttiin sähkön tuotannosta vuoteen 2010 tai 2012 mennessä on hurskas toive. Markkinat tuottavat yhteistuotantoa, jos se on taloudellisesti kannattavaa. Direktiivi ei merkitse vapautumista markkinoiden näkymättömän käden vallasta.
Pienet tuotantoyksiköt ovat usein innovatiivisia, niissä hyödynnetään sellaisia marginaaleja, jotka eivät kiinnosta isoja tuottajia. Siksi monissa tarkistuksissa tunnetaan huolta pienten tuottajien tasa-arvoisesta kohtelusta liberalisoiduilla ja suurten tuottajien hallitsemilla markkinoilla. On perusteltua vaatia verkkoon pääsyn turvaamista pienille tuottajille, ja yhteistuotantosähköstä niille kuuluu oikeudenmukainen hinta.
Haluan tässä yhteydessä vielä kiinnittää huomiota niihin ongelmiin, joita syntyy, jos eri direktiivejä ei koordinoida keskenään. Esimerkiksi direktiivi kasvihuonekaasujen päästöjen päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä ei saa olla ristiriidassa tämän direktiivin kanssa. Se on synteettinen markkinadirektiivi, kun taas tämä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa koskeva direktiivi on taloudellis-tekninen. Direktiivi päästöoikeuksien kaupan järjestelmästä ei ole Euroopan yritysten etu, tämä direktiivi taas on."@fi5
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, det er forbavsende, at markedskræfterne ikke selv har kunnet øge energieffektiviteten for det brændsel, de bruger, gennem kombineret produktion af varme og elektricitet. Da varmen fra produktionen af elektricitet kan bruges til både opvarmning og køling, er det en økonomisk ressource, hvis udnyttelse (er man tilbøjelig til at mene) er i produktionsanlæggenes interesse. Der er ikke kun brug for direktivet, fordi det er med til at beskytte det indre energimarked. Der er også brug for det til at tvinge medlemsstaterne til at kanalisere ressourcer til effektiv brug af brændsel i effektivitetens og miljøbeskyttelsens navn.
Det er en meget skødesløs måde, der opstilles fælles mål på i EU. Der sættes et mål, men der ydes hverken ressourcer eller angives sanktioner til opnåelsen af disse mål. Et eksempel på at opstille mål baseret på ønsketænkning er den fremme af kraftvarmeproduktion, som nu drøftes. Målet om at øge kraftvarmeproduktionen til 18 % af elektricitetsproduktionen inden 2010 eller 2012 er et fromt håb. Markedet indgår i kraftvarmeproduktion, hvis det kan betale sig økonomisk. Direktivet er ikke ensbetydende med, at markedets usynlige hånd mister grebet.
Små produktionsenheder er ofte innovative. De udnytter det spillerum, der ikke interesserer de store producenter. Med mange af ændringsforslagene sidder man derfor med den følelse, at der er bekymring over ligebehandlingen af små producenter på et liberaliseret marked, der er domineret af de store producenter. Det er kun rimeligt at insistere på, at de små producenter skal være sikre på adgang til nettet, og de skal have en rimelig pris for elektricitet fra kraftvarmeproduktion.
Jeg vil i den forbindelse også gerne henlede opmærksomheden på de problemer, der opstår, hvis de forskellige direktiver ikke koordineres. F.eks må direktivet om et system for handel med emissioner af drivhusgasser ikke være i uoverensstemmelse med dette direktiv. Førstnævnte er et direktiv for et syntetisk marked, mens dette direktiv om kraftvarmeproduktion er økonomisk/teknisk. Direktivet om handel med emissionsrettigheder er ikke i det europæiske erhvervslivs interesse, mens dette er."@da1
"Herr Präsident! Es ist erstaunlich, dass die Marktkräfte nicht eigenständig in der Lage sind, die Energieeffizienz der von ihnen verwendeten Brennstoffe in einer Kraft-Wärme-Kopplung zu verbessern. Da die bei der Stromerzeugung entstehende Wärme sowohl für das Heizen als auch für Kühlprozesse eingesetzt werden kann, stellt sie eine wirtschaftliche Ressource dar, von der man annehmen sollte, dass ihre Nutzung im Interesse der Produktionsbetriebe selbst liegt. Eine Richtlinie ist nicht nur deshalb erforderlich, weil damit der Gemeinschaftsmarkt für Energie abgesichert wird. Sie ist auch notwendig, um die Mitgliedstaaten zu veranlassen, für eine effektive Nutzung der Brennstoffe im Hinblick auf den Wirkungsgrad und den Umweltschutz Mittel bereitzustellen.
Gemeinsame Ziele werden in der EU ziemlich leichtsinnig aufgestellt. Man gibt ein Ziel vor, kümmert sich aber weder um die nötigen Mittel noch um die Folgemaßnahmen, um die gestellten Ziele zu erreichen. Ein Beispiel für eine Zielsetzung auf der Grundlage von Wunschvorstellungen ist die hier behandelte Förderung der Kraft-Wärme-Kopplung. Das Ziel, den Anteil von Strom aus KWK bis zum Jahr 2010 oder 2012 auf achtzehn Prozent der Stromerzeugung zu erhöhen, ist ein frommer Wunsch. Der Markt wird die Kraft-Wärme-Kopplung nutzen, wenn sie wirtschaftlich rentabel ist. Eine Richtlinie bedeutet keine Befreiung von der Wirkung der unsichtbaren Mechanismen des Marktes.
Kleine Produktionsbetriebe sind häufig innovativ, sie nutzen marginale Technologien, die große Hersteller nicht interessieren. Deshalb ist aus vielen Änderungsanträgen die Sorge hinsichtlich der Gleichbehandlung der kleinen Erzeuger auf dem liberalisierten und von den großen Erzeugern beherrschten Markt herauszuhören. Es liegt auf der Hand, die Sicherung des Zugangs der kleinen Erzeuger zum Markt zu fordern, außerdem sollte ihnen ein fairer Preis für Strom aus Kraft-Wärme-Kopplung zugestanden werden.
In diesem Zusammenhang möchte ich die Aufmerksamkeit auch auf die Probleme lenken, die entstehen, wenn mehrere Richtlinien nicht miteinander koordiniert werden. Beispielsweise darf die Richtlinie zur Einrichtung eines Systems für den Handel mit Treibhausgasemissionen nicht im Widerspruch zu der vorliegenden Richtlinie stehen. Bei Ersterer handelt es sich um eine synthetische Marktrichtlinie, während die Richtlinie zur Kraft-Wärme-Kopplung mehr wirtschaftlich-technischer Natur ist. Die Richtlinie über den Emissionshandel liegt nicht im Interesse der europäischen Unternehmen, die vorliegende Richtlinie ja."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, είναι απορίας άξιον το γεγονός ότι οι δυνάμεις της αγοράς απέτυχαν να βελτιώσουν, με δικές τους προσπάθειες, την ενεργειακή αποδοτικότητα των καυσίμων που χρησιμοποιούν μέσω της συνδυασμένης παραγωγής ενέργειας και θερμότητας. Δεδομένου ότι η θερμότητα που προκύπτει κατά την παραγωγή ενέργειας μπορεί να χρησιμοποιηθεί τόσο στη θέρμανση όσο και στην ψύξη, συνιστά οικονομικό πόρο, του οποίου η χρήση εντάσσεται –θα νόμιζε κανείς– στα συμφέροντα των σταθμών παραγωγής. Η οδηγία δεν είναι απαραίτητη μόνον επειδή διασφαλίζει τη λειτουργία της ενιαίας αγοράς ενέργειας, αλλά και επειδή υποχρεώνει τα κράτη μέλη να διοχετεύσουν πόρους για την αποδοτική χρήση των καυσίμων, από την άποψη της αποτελεσματικότητας και της προστασίας του περιβάλλοντος.
Η διατύπωση των κοινών στόχων πραγματοποιείται με εξαιρετική αδιαφορία στην ΕΕ. Τίθενται στόχοι, χωρίς όμως να διοχετευθούν και οι πόροι ή να οριστούν οι κυρώσεις που θα οδηγήσουν στην επίτευξη των στόχων αυτών. Απτό παράδειγμα ότι οι στόχοι διατυπώνονται βάσει κάποιων ευσεβών πόθων συνιστά η υπό συζήτηση προαγωγή της συνδυασμένης παραγωγής ενέργειας και θερμότητας. Ο στόχος που αφορά την αύξηση της μικτής συνολικής παραγωγής στο 18% της παραγωγής ενέργειας μέχρι το έτος 2010 ή 2012 δεν είναι παρά ευσεβής πόθος. Η αγορά θα προχωρήσει στη συνδυασμένη παραγωγή, μόνο εάν θα είναι οικονομικά επωφελής. Η οδηγία δεν σηματοδοτεί την ελευθέρωση από την αόρατη εξουσία της αγοράς.
Οι μικρές μονάδες παραγωγής είναι συχνά πρωτοποριακές και εκμεταλλεύονται τα περιθώρια που δεν ενδιαφέρουν τους μεγάλους παραγωγούς. Για τον λόγο αυτόν, υπάρχει η αίσθηση ότι πολλές τροπολογίες μεριμνούν για την ισότιμη μεταχείριση των μικρών παραγωγών στην απελευθερωμένη αγορά, όπου κυριαρχούν οι μεγάλοι παραγωγοί. Ορθώς αξιώνεται η διασφάλιση της εισόδου των μικρών παραγωγών στο δίκτυο, και αξίζει να αποκτήσουν μια δίκαιη τιμή για τη συνδυασμένη παραγωγή ενέργειας.
Επ’ ευκαιρία, θα ήθελα να επιστήσω επίσης την προσοχή στα προβλήματα που θα ανακύψουν σε περίπτωση έλλειψης συντονισμού των οδηγιών. Φέρ’ ειπείν, η οδηγία σχετικά με το σύστημα εμπορίας των δικαιωμάτων εκπομπής αερίων που προκαλούν το φαινόμενο του θερμοκηπίου οφείλει να συνάδει με τη συγκεκριμένη οδηγία. Η πρώτη είναι μια συνθετική οδηγία για την αγορά, ενώ η συγκεκριμένη οδηγία που αφορά τη συνδυασμένη παραγωγή ενέργειας και θερμότητας είναι οικονομικού και τεχνικού περιεχομένου. Η οδηγία περί εμπορίας των δικαιωμάτων εκπομπών δεν είναι προς το συμφέρον της ευρωπαϊκής επιχείρησης, αντίθετα με την υπό συζήτηση οδηγία."@el8
"Mr President, it is astonishing that market forces have been incapable on their own of boosting the energy efficiency of the fuels they use through the generation of combined heat and power. As the heat generated in the production of electricity can be used for both heating and cooling, it is an economic resource, the utilisation of which (one would think) served the interests of the production plants themselves. The directive is not needed just because it will help to protect the single energy market. It is also needed to compel the Member States to channel resources for the effective use of fuels in the name of efficiency and environmental protection.
Common objectives are set very carelessly in the EU. An objective is set, but neither the resources nor the sanctions to achieve these objectives are created. An example of setting objectives based on wishful thinking is the promotion of cogeneration now being discussed. The aim to increase cogeneration to account for 18% of electricity generation by 2010 or 2012 is a pious hope. The market will engage in cogeneration if it is financially worthwhile. The directive will not mean the market’s unseen hand will lose the power of its grip.
Small production units are often innovative: they make good use of margins that do not interest the big producers. For that reason, in many of the amendments one feels there is concern regarding the equal treatment of small producers in a liberalised market dominated by the large producers. It is only reasonable to insist that the small producers should be certain of having access to the network, and they should get a fair price for electricity from cogeneration.
In this connection I would furthermore like to draw attention to the problems that arise if there is no coordination between different directives. For example, the directive on a system for greenhouse gas emission rights trading should not be inconsistent with this directive. The former is a synthetic market directive, whilst this directive on cogeneration is financial/technical. The directive on emission rights trading is not in the interests of European business, whilst this directive is."@en3
"Señor Presidente, resulta sorprendente que las fuerzas del mercado hayan sido incapaces, por sí solas, de mejorar la eficiencia energética de los combustibles que utilizan mediante la producción conjunta de calor y electricidad. El calor generado en la producción de electricidad es un recurso económico, ya que se puede utilizar tanto para calentar como para refrigerar. De este modo, cabe pensar que su uso puede favorecer los intereses de las propias plantas de producción. La Directiva resulta necesaria no solo porque permitirá proteger el mercado único de la energía, sino también porque obligará a los Estados miembros a canalizar los recursos necesarios para garantizar un uso eficiente de los combustibles en aras de la eficiencia energética y la protección medioambiental.
En la Unión Europea, los objetivos comunes se fijan de manera muy despreocupada. Se definen unos objetivos, pero no se establecen ni las sanciones ni los recursos necesarios para cumplirlos. Un ejemplo de objetivo fijado sobre la base de meras ilusiones es el fomento de la cogeneración, que estamos debatiendo ahora. Se pretende aumentar la cogeneración para que represente un 18% de la producción de electricidad en el 2010 o 2012, lo cual constituye una esperanza infundada. El mercado se comprometerá con la cogeneración siempre que merezca la pena desde el punto de vista económico. La Directiva no implicará la pérdida de control por parte de la mano oculta del mercado.
Las pequeñas unidades de producción suelen ser innovadoras: utilizan de forma ventajosa los márgenes que no interesan a los grandes productores. Por esta razón, en muchas de las enmiendas se percibe que hay preocupación acerca del trato igualitario a los pequeños productores en un mercado liberalizado dominado por los grandes productores. Resulta razonable insistir en la idea de que se debe asegurar el acceso a la red de los pequeños productores, que deberían obtener un precio justo por la electricidad obtenida mediante la cogeneración.
En relación con este punto, quisiera también llamar la atención sobre los problemas que surgen cuando no existe coordinación entre las distintas directivas. Por ejemplo, la Directiva por la que se establece un régimen para el comercio de derechos de emisión de gases de efecto invernadero no debe ser inconsecuente con esta Directiva. La primera es una directiva del mercado de sintéticos, mientras que esta directiva sobre la cogeneración es financiera y técnica. La directiva sobre el comercio de derechos de emisión no favorece los intereses de las empresas europeas, al contrario que esta directiva."@es12
"Monsieur le Président, il est surprenant que les forces du marché ne soient pas parvenues seules à améliorer, dans le cadre de la cogénération, l’efficacité énergétique des combustibles qu’elles utilisent. Lorsque la chaleur engendrée par la production d’électricité peut servir à chauffer et à refroidir, il s’agit d’une ressource économique dont l’utilisation semble être dans l’intérêt des installations de production proprement dites. La directive n’est pas seulement nécessaire parce qu’elle permet de protéger le marché unique de l’énergie. Elle permet également de contraindre les États membres à octroyer des ressources à l’utilisation efficace des combustibles, au nom de l’efficacité énergétique et de la protection de l’environnement.
L’Union fixe des objectifs communs avec beaucoup de légèreté. L’objectif est défini sans que soient créées les ressources ou les sanctions permettant d’atteindre ces objectifs. La promotion de la cogénération actuellement examinée constitue un exemple de définition d’objectifs reposant sur des espoirs. Essayer d’amener la production combinée d’électricité à 18% d’ici 2010 ou 2012 est un vœu pieux. Le marché recourra à la cogénération si c’est économiquement rentable. La directive ne permet pas de se libérer de l’emprise invisible du marché.
Les petites unités de production sont souvent innovatrices, elles tirent parti des marges qui n’intéressent pas les gros producteurs. C’est pour cette raison que de nombreux amendements visent le traitement équitable des petits producteurs sur un marché libéralisé et dominé par les gros opérateurs. Il n’est que juste d’insister pour que les producteurs soient sûrs de pouvoir avoir accès au réseau, et ils méritent aussi un prix équitable pour leur électricité produite par cogénération.
À ce propos, je souhaite encore souligner les problèmes qu’engendre l’absence de coordination entre différentes directives. La directive relative au système d’échange de quotas d’émission de gaz à effet de serre, par exemple, ne peut être en contradiction avec celle-ci. La première est une directive de marché synthétique alors la présente directive sur la cogénération est de nature financière et technique. La directive relative au système d’échange de quotas d’émission ne constitue pas un avantage pour les entreprises européennes, alors que celle-ci en est un."@fr6
"Signor Presidente, è sbalorditivo che le forze del mercato non siano state capaci di migliorare l’efficienza energetica dei combustibili che impiegano, avvalendosi della produzione combinata di calore ed energia elettrica. Dal momento che il calore generato nella produzione di elettricità si può usare sia per riscaldare che per raffreddare, esso costituisce una risorsa economica il cui impiego – sembrerebbe – è nell’interesse degli stessi impianti di produzione. Questa direttiva non è necessaria solamente perché contribuisce a tutelare il mercato unico dell’energia; è necessaria anche per obbligare gli Stati membri a incanalare le risorse verso un uso efficiente dei combustibili a fini di efficienza e tutela ambientale.
Nell’Unione europea gli obiettivi comuni vengono stabiliti con negligente approssimazione: si fissa un obiettivo, ma non si forniscono le risorse necessarie, né si dispongono le opportune sanzioni. La stessa promozione della cogenerazione, di cui ora discutiamo, è un esempio di obiettivo fissato in base a pii desideri. Pensare di incrementare la cogenerazione fino al 18 per cento della produzione di elettricità entro il 2010 o il 2012 è una speranza priva di fondamenti concreti. Il mercato si impegnerà nella cogenerazione se lo riterrà conveniente dal punto di vista finanziario; questa direttiva non indurrà certo la mano invisibile del mercato ad allentare la sua stretta.
Le piccole unità produttive sono spesso innovative; sfruttano con sagacia gli spazi marginali trascurati dai grandi produttori. Per tale ragione, da molti emendamenti traspare la preoccupazione di accordare ai piccoli produttori parità di trattamento, in un mercato liberalizzato e dominato dai grandi produttori. E’ semplice buon senso insistere sul fatto che i piccoli produttori devono godere di un sicuro accesso alla rete, e che devono ottenere un prezzo equo per l’elettricità prodotta mediante cogenerazione.
In tale contesto, desidero attirare l’attenzione sui problemi derivanti dalla mancanza di coordinamento tra direttive diverse. Per esempio, la direttiva sul sistema di scambio dei diritti di emissione di gas a effetto serra non deve entrare in contrasto con questa direttiva: la prima è una direttiva sintetica riguardante il mercato, mentre la direttiva sulla cogenerazione è di carattere tecnico e finanziario. La direttiva sullo scambio dei diritti di emissione non fa gli interessi delle imprese europee; questa direttiva invece sì."@it9
"Mr President, it is astonishing that market forces have been incapable on their own of boosting the energy efficiency of the fuels they use through the generation of combined heat and power. As the heat generated in the production of electricity can be used for both heating and cooling, it is an economic resource, the utilisation of which (one would think) served the interests of the production plants themselves. The directive is not needed just because it will help to protect the single energy market. It is also needed to compel the Member States to channel resources for the effective use of fuels in the name of efficiency and environmental protection.
Common objectives are set very carelessly in the EU. An objective is set, but neither the resources nor the sanctions to achieve these objectives are created. An example of setting objectives based on wishful thinking is the promotion of cogeneration now being discussed. The aim to increase cogeneration to account for 18% of electricity generation by 2010 or 2012 is a pious hope. The market will engage in cogeneration if it is financially worthwhile. The directive will not mean the market’s unseen hand will lose the power of its grip.
Small production units are often innovative: they make good use of margins that do not interest the big producers. For that reason, in many of the amendments one feels there is concern regarding the equal treatment of small producers in a liberalised market dominated by the large producers. It is only reasonable to insist that the small producers should be certain of having access to the network, and they should get a fair price for electricity from cogeneration.
In this connection I would furthermore like to draw attention to the problems that arise if there is no coordination between different directives. For example, the directive on a system for greenhouse gas emission rights trading should not be inconsistent with this directive. The former is a synthetic market directive, whilst this directive on cogeneration is financial/technical. The directive on emission rights trading is not in the interests of European business, whilst this directive is."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, het wekt verbazing dat de markten er niet zelf in zijn geslaagd de energie-efficiëntie van de door hen bij warmtekrachtkoppeling gebruikte brandstoffen te verbeteren. Aangezien de warmte die bij de productie van elektriciteit ontstaat zowel voor verwarming als voor afkoeling gebruikt kan worden, is zij een financieel middel waarvan men zou denken dat het gebruik ervan in het belang van de WKK-installaties zelf is. De richtlijn is niet alleen nodig om daarmee de werking van de interne energiemarkt te garanderen. Zij is ook nodig om de lidstaten te dwingen uit naam van een efficiënt gebruik van energie en van milieubescherming middelen aan te wenden voor een doeltreffend gebruik van brandstoffen.
In de Europese Unie worden zeer achteloos gemeenschappelijke doelen gesteld. Er wordt een doel gesteld, maar er worden geen middelen gecreëerd of sancties opgelegd om de doelen te bereiken. Een voorbeeld van op wensen gebaseerde doelstellingen is de onderhavige bevordering van warmtekrachtkoppeling. Het doel om het aandeel van warmtekrachtkoppeling te verhogen naar 12 procent van de elektriciteitsproductie in 2010 of 2012 is een vrome wens. De markt produceert warmtekrachtkoppeling als die financieel lonend is. De richtlijn betekent geen bevrijding van de macht van de onzichtbare hand van de markt.
Kleine productie-eenheden zijn vaak innovatief, want zij benutten marges waar grote producenten niet in geïnteresseerd zijn. Daarom wordt in veel amendementen aandacht besteed aan een gelijkwaardige behandeling van kleine producenten op de geliberaliseerde en door grote producenten beheerste markt. Het is goed om voor kleine producenten een gegarandeerde toegang tot het stroomnet te eisen en wat warmtekrachtkoppeling betreft moet voor hen een rechtvaardige prijs gelden.
Ik wil in dit verband nog de aandacht vestigen op de problemen die ontstaan als verschillende richtlijnen niet op elkaar afgestemd worden. Bijvoorbeeld de richtlijn inzake het systeem van handel in emissierechten betreffende de uitstoot van broeikasgassen mag niet in strijd met deze richtlijn zijn. Zij is een synthetische marktrichtlijn, terwijl de richtlijn inzake warmtekrachtkoppeling economisch-technisch van aard is. De richtlijn inzake het systeem van handel in emissierechten is niet in het belang van de Europese ondernemingen, terwijl deze richtlijn dat wel is."@nl2
"Senhor Presidente, é estranho que as forças de mercado não tenham ainda conseguido, só por si, promover o rendimento energético dos combustíveis que utilizam recorrendo à produção combinada de calor e electricidade. Como o calor gerado na produção de electricidade pode ser utilizado tanto para aquecimento como arrefecimento, trata-se de um recurso económico cuja utilização serviria (pensamos) os interesses das próprias instalações de produção. A directiva não é necessária simplesmente porque irá ajudar a proteger o mercado único da energia. Também é necessária para obrigar os Estados-Membros a canalizarem recursos para a utilização eficaz dos combustíveis, para bem da eficiência e da protecção ambiental.
Na UE, os objectivos comuns são fixados duma forma muito irreflectida. Estabelece-se um objectivo, mas não se criam nem os recursos nem as sanções necessários para garantir a consecução desse objectivo. Um exemplo de objectivos fixados com base em aspirações fantasiosas é a promoção da co-geração que aqui estamos a discutir. O objectivo de aumentar a co-geração de modo que esta represente 18% da produção de electricidade até 2010 ou 2012 é uma veleidade. O mercado empenhar-se-á na co-geração se isso for financeiramente vantajoso. A directiva não significa que o poder da mão invisível do mercado irá diminuir.
As pequenas unidades de produção são frequentemente inovadoras: aproveitam bem margens que não interessam aos grandes produtores. É por esta razão que nos parece haver em muitas alterações a preocupação de assegurar a igualdade de tratamento no que se refere aos pequenos produtores num mercado liberalizado dominado pelos grandes produtores. É perfeitamente legítimo insistir em que os pequenos produtores se sintam seguros quanto ao acesso à rede, e deve ser-lhes pago um preço justo pela electricidade produzida pelo processo de co-geração.
Neste contexto, gostaria também de chamar a atenção para os problemas que poderão surgir se não houver coordenação entre as diferentes directivas. Por exemplo, a directiva relativa a um sistema de direitos de emissão de gases com efeitos de estufa não deve ser incompatível com esta directiva. A primeira é uma directiva sintética relativa ao mercado, enquanto esta directiva relativa à co-geração tem um carácter financeiro e técnico. A directiva relativa à transacção de direitos de emissão não é do interesse das empresas europeias, ao passo que esta é."@pt11
"Herr talman! Det är förvånande att marknadskrafterna inte på egen hand har lyckats förbättra bränslenas energieffektivitet inom produktionen av kraftvärme. Eftersom värmen som uppstår i samband med produktionen av el kan användas både till uppvärmning och nedkylning, utgör den en ekonomisk resurs som man skulle tro att produktionsanläggningarna själva var intresserade av att utnyttja. Direktivet behövs inte enbart för att man med dess hjälp skall kunna trygga verksamheten på den gemensamma energimarknaden. Det behövs också för att tvinga medlemsstaterna att inrikta sina resurser på en effektiv användning av bränslen för att främja effektiv energianvändning och miljöskydd.
Inom EU är man synnerligen slarvig när det gäller att sätta upp gemensamma mål. Man sätter upp mål, men skapar inga resurser eller påföljder för att nå målen. Ett exempel på målsättningar som baserar sig på förhoppningar är det förslag till främjande av kraftvärme som nu behandlas. Målet att höja produktionen av kraftvärme till arton procent av den totala elproduktionen fram till 2010 eller 2012 är en from förhoppning. Marknaden producerar kraftvärme om det är ekonomiskt lönsamt. Direktivet innebär ingen frigörelse från marknadens osynliga styrande hand.
Små produktionsenheter är ofta innovativa. Där utnyttjas sådana marginaler som inte intresserar stora producenter. Därför ger man i flera av ändringsförslagen akt på att små producenter skall få ett jämlikt bemötande på den avreglerade marknaden som styrs av de stora producenterna. Det är motiverat att kräva att tillgången till nätet skall tryggas för små producenter, och att de är berättigade till ett rättvist pris för kraftvärmen.
Jag vill i det här sammanhanget också ägna uppmärksamhet åt de problem som uppstår om olika direktiv inte samordnas med varandra. Direktivet om ett system för handel med utsläppsrätter för växthusgas får till exempel inte stå i strid med det här direktivet. Det är fråga om ett syntetiskt marknadsdirektiv, när direktivet om kraftvärme å sin sida är ekonomiskt-tekniskt till sin karaktär. Direktivet om ett system för handel med utsläppsrätter gynnar inte de europeiska företagen, vilket det här direktivet gör."@sv13
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples