Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-03-27-Speech-4-109"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030327.3.4-109"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Le Conseil de Bruxelles a supprimé de son ordre du jour l'audition de Valéry Giscard d'Estaing, président de la Convention, au motif qu'il était plus urgent de traiter de l'Irak. Mais en fait, le Conseil n'a guère parlé de l'Irak non plus, pour ne pas aggraver les divisions.
Finalement, on peut se demander si le report de l'audition du président de la Convention ne traduit pas un profond malaise, pour deux raisons.
La première tient évidemment à la crise irakienne, qui montre l'impossibilité d'une politique étrangère unifiée et va probablement conduire à la formation de "deux Europe" au moins, superposées ou juxtaposées. Or ce scénario n'entre pas à ce jour dans les plans de la Convention, largement guidée encore par le modèle unitaire.
La deuxième raison est liée à la présence, ou à l'absence, des pays candidats aux réunions du Conseil. Ils n'en sont pas encore membres, en effet. Mais peut-on délibérer de la Convention sans eux ? Et si oui, ne faut-il pas dire clairement qu'ils seront signataires à part entière du futur traité dit "constitutionnel", c'est-à-dire que ce traité ne pourra être conclu qu'après le 1er mai 2004, quand ils seront devenus membres ? C'est notre position."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Rådet i Bruxelles har slettet punktet om høringen med Valéry Giscard d'Estaing, som er formand for konventet, fra dagsordenen med den begrundelse, at det var mere nødvendigt at tale om Irak. Men faktisk talte Rådet for ikke at forværre uenigheden næsten heller ikke om Irak.
Man kan så spørge, om udsættelsen af høringen med formanden for konventet ikke er udtryk for en grundlæggende misstemning af to grunde.
Den første grund har naturligvis tilknytning til Irak-krisen, som viser, at det er umuligt at have en samlet udenrigspolitik, og som sandsynligvis vil føre til oprettelsen af et todelt Europa, som enten vil være opdelt på langs eller på tværs. Men dette scenario indgår ikke på nuværende tidspunkt i konventets planer, som i vid udstrækning stadig styres af enhedsmodellen.
Den anden grund hænger sammen med tilstedeværelsen eller manglen på samme af kandidatlandene ved Rådets møder. De er ikke reelt medlemmer endnu. Men kan der være drøftelser i konventet uden dem? Og hvis ja, skal de så ikke have klar besked om, at de bliver fuldgyldige underskrivere af den kommende traktat, den såkaldte forfatning, hvilket vil sige, at denne traktat udelukkende kan afsluttes efter den 1. maj 2004, når de er blevet medlemmer? Det er vores holdning."@da1
".
Der Rat von Brüssel hat die Anhörung von Valéry Giscard d'Estaing, dem Vorsitzenden des Konvents, von seiner Tagesordnung gestrichen und dies damit begründet, dass es dringender sei, sich mit dem Irak zu befassen. Doch in Wirklichkeit hat der Rat auch kaum über den Irak gesprochen, um die Meinungsverschiedenheiten nicht noch mehr zu verstärken.
Letztlich kann man sich fragen, ob sich in der Verschiebung der Anhörung des Konventsvorsitzenden nicht ein tiefes Unbehagen zeigt, das auf zwei Gründe zurückzuführen ist.
Der erste Grund hängt augenscheinlich mit der Irakkrise zusammen, welche die Unmöglichkeit einer einheitlichen Außenpolitik offenbart und wahrscheinlich zur Herausbildung von zumindest zwei übereinander bzw. nebeneinander bestehenden „Europas“ führen wird. Doch dieses Szenarium passt bisher nicht in die Pläne des Konvents, der sich mehrheitlich noch von dem Einheitsmodell leiten lässt.
Der zweite Grund hängt mit der Anwesenheit bzw. Abwesenheit der Kandidatenländer auf den Ratssitzungen zusammen. Sie sind zwar noch keine Mitglieder, doch kann man ohne sie über den Konvent beraten? Wenn ja, muss man dann nicht eindeutig sagen, dass sie gleichberechtigte Unterzeichner des künftigen „Verfassungsvertrages“ sein werden, d. h. dass dieser Vertrag erst nach dem 1. Mai 2004 geschlossen werden kann, wenn sie Mitglieder geworden sind? Dies ist unsere Position."@de7
"Το Συμβούλιο των Βρυξελλών διέγραψε από την ημερήσια διάταξή του την ακρόαση του Βαλερί Ζισκάρ ντ’ Εστέν, Προέδρου της Συνέλευσης, βασιζόμενο στο γεγονός ότι το ζήτημα του Ιράκ ήταν πιο επείγον. Στην πραγματικότητα, όμως, το Συμβούλιο δεν συζήτησε σχεδόν καθόλου ούτε και για το Ιράκ, προκειμένου να αποφύγει την επιδείνωση του διχασμού που έχει προκύψει.
Οφείλουμε να αναρωτηθούμε αν η ματαίωση της ομιλίας του Προέδρου της Συνέλευσης αποδεικνύει ενδεχομένως μια βαθιά αναστάτωση, και αυτό για δύο λόγους.
Ο πρώτος λόγος αφορά βέβαια την κρίση του Ιράκ, η οποία καταδεικνύει ότι είναι αδύνατον να υπάρξει ενιαία εξωτερική πολιτική και η οποία ενδεχομένως να οδηγήσει στον σχηματισμό τουλάχιστον δύο ευρωπαϊκών τμημάτων, χωρισμένων είτε ως προς τον οριζόντιο είτε ως προς τον κάθετο άξονα. Η πιθανότητα αυτή, όμως, δεν περιλαμβάνεται επί του παρόντος στα σχέδια της Συνέλευσης, τα οποία κινούνται κυρίως προς ένα μοντέλο ενωμένης Ευρώπης.
Ο δεύτερος λόγος σχετίζεται με την παρουσία, ή την απουσία, των υποψηφίων χωρών στις συνεδριάσεις του Συμβουλίου. Αληθεύει ότι οι χώρες αυτές δεν έχουν γίνει ακόμα μέλη της ΕΕ, είναι όμως δυνατόν να συζητούμε για τη Συνέλευση χωρίς τη συμμετοχή τους; Εάν ναι, μήπως θα έπρεπε τότε να δηλωθεί σαφώς ότι οι εν λόγω χώρες θα είναι κανονικοί συμβαλλόμενοι στη μελλοντική, επονομαζόμενη “συνταγματική”, Συνθήκη, με άλλα λόγια ότι η Συνθήκη αυτή δεν πρόκειται να ολοκληρωθεί πριν από την 1η Μαΐου 2004, όταν δηλαδή οι χώρες αυτές θα έχουν γίνει μέλη της ΕΕ; Αυτή είναι η θέση μας."@el8
".
The Brussels Council removed from its agenda the speech by Valéry Giscard d'Estaing, President of the Convention, on the basis that the subject of Iraq required more urgent attention. In fact, however, the Council hardly discussed Iraq either, in order to avoid exacerbating the existing division.
We might well ask ourselves whether the postponement of the speech by the President of the Convention could be indicative of deep unrest, for two reasons.
The first, of course, concerns the Iraq crisis, which shows that a unified foreign policy is impossible and which will probably lead to the formation of at least two Europes, with either a vertical or horizontal split. This possibility, however, is not currently part of the Convention’s plans, which are still mainly along the lines of the united model.
The second reason relates to the presence, or absence, of the candidate countries at Council meetings. It is true that they are not yet Members, but is it possible to discuss the Convention without them? If so, should it not be clearly stated that they will be full signatories to the future, so-called ‘constitutional’ Treaty, in other words, that this Treaty can only be concluded after 1 May 2004, when they have become Members? That is our position."@en3
"El Consejo de Bruselas ha eliminado del orden del día el discurso de Valéry Giscard D´Estaing, Presidente de la Convención, so pretexto de que el tema del Iraq era más urgente. Sin embargo, de hecho, el Consejo apenas ha discutido el tema del Iraq, para no exacerbar la división existente.
Podemos preguntarnos si el aplazamiento del discurso del Presidente de la Convención podría ser indicativo de un profundo malestar, por dos razones.
La primera, por supuesto, se refiere a la crisis del Iraq, que demuestra la imposibilidad de una política exterior unificada y que probablemente conducirá a la formación de al menos dos Europas, con una división vertical u horizontal. Sin embargo, en estos momentos esta posibilidad no entra dentro de los planes de la Convención, que sigue guiándose por el modelo unificado.
La segunda razón se refiere a la presencia, o a la ausencia, de los países candidatos en las reuniones del Consejo. Es cierto que aún no son miembros, pero ¿se puede discutir sobre la Convención sin ellos? Si es así, ¿no debería decirse claramente que serán signatarios de pleno derecho del futuro Tratado llamado «constitucional»; en otras palabras, que este Tratado sólo podrá concluirse después del 1 de mayo de 2004, cuando sean miembros? Esta es nuestra posición."@es12
".
Brysselissä kokoontunut neuvosto poisti esityslistaltaan valmistelukunnan puheenjohtajan Valéry Giscard d'Estaingin puheen sillä perusteella, että Irakin tilanne vaati kiireesti huomiota. Todellisuudessa neuvosto keskusteli Irakistakaan tuskin lainkaan pyrkiessään välttämään nykyisen kahtia jakautumisen pahentumista.
Voimmekin perustellusti kysyä itseltämme, onko valmistelukunnan puheenjohtajan puheen lykkääminen merkki syvästä levottomuudesta kahdesta syystä.
Ensimmäinen koskee luonnollisesti Irakin kriisiä, joka osoittaa, ettei yhtenäinen ulkopolitiikka ole mahdollista, ja joka todennäköisesti johtaa Euroopan jakaantumiseen ainakin kahtia, joko pysty- tai vaakasuoraan. Tämä mahdollisuus ei kuitenkaan tällä hetkellä kuulu valmistelukunnan suunnitelmiin, vaan ne koskevat edelleen pääasiassa yhtenäistä Eurooppaa.
Toinen syy liittyy ehdokasvaltioiden läsnäoloon, tai niiden poissaoloon neuvoston kokouksista. Ne eivät vielä ole jäseniä, mutta voidaanko valmistelukunnan työtä käsitellä ilman niitä? Jos voidaan, eikö ole selkeästi lausuttava ääneen, että ne ovat tulevan perustuslailliseksi kutsutun perustuslaillisen sopimuksen täysivaltaisia allekirjoittajia, toisin sanoen että perustamissopimus voidaan allekirjoittaa vasta niiden tultua jäseniksi 1. toukokuuta 2004? Me olemme tätä mieltä."@fi5
"Il Consiglio di Bruxelles ha eliminato dall’ordine del giorno il discorso di Valéry Giscard d’Estaing, Presidente della Convenzione, per il motivo che era più urgente trattare la questione dell’Iraq, anche se, in realtà, il Consiglio non ha neppure discusso quest’argomento, per evitare di esacerbare le divisioni esistenti.
E’ il caso di chiedersi se il rinvio del discorso del Presidente della Convenzione non possa essere indice di profonde tensioni, per due motivi.
Il primo riguarda, com’è ovvio, la crisi irachena, che dimostra l’impossibilità di una politica estera unica e che probabilmente porterà alla formazione di almeno due Europe, con una frattura verticale o orizzontale. Questa possibilità attualmente non rientra tuttavia nei piani della Convenzione, in larga misura ancora improntati al modello unitario.
Il secondo motivo è legato alla presenza, o all’assenza, dei paesi candidati alle riunioni del Consiglio. E’ vero che tali paesi non sono ancora membri, ma si può discutere la Convenzione senza di loro? Se sì, non si dovrebbe dire loro chiaramente che saranno firmatari a pieno titolo del futuro Trattato cosiddetto “costituzionale”, vale a dire che questo Trattato potrà essere concluso solo dopo il 1o maggio 2004, quando saranno diventati membri? Questa è la nostra posizione."@it9
".
The Brussels Council removed from its agenda the speech by Valéry Giscard d'Estaing, President of the Convention, on the basis that the subject of Iraq required more urgent attention. In fact, however, the Council hardly discussed Iraq either, in order to avoid exacerbating the existing division.
We might well ask ourselves whether the postponement of the speech by the President of the Convention could be indicative of deep unrest, for two reasons.
The first, of course, concerns the Iraq crisis, which shows that a unified foreign policy is impossible and which will probably lead to the formation of at least two Europes, with either a vertical or horizontal split. This possibility, however, is not currently part of the Convention’s plans, which are still mainly along the lines of the united model.
The second reason relates to the presence, or absence, of the candidate countries at Council meetings. It is true that they are not yet Members, but is it possible to discuss the Convention without them? If so, should it not be clearly stated that they will be full signatories to the future, so-called ‘constitutional’ Treaty, in other words, that this Treaty can only be concluded after 1 May 2004, when they have become Members? That is our position."@lv10
".
De Europese Raad van Brussel heeft de hoorzitting met Valéry Giscard d’Estaing, de voorzitter van de Conventie, van de agenda geschrapt met als argument dat de kwestie-Irak op dit moment belangrijker is. De Raad heeft in feite echter ook over Irak nauwelijks gesproken, om de verdeeldheid niet verder te vergroten.
Goedbeschouwd kun je je afvragen of het uitstellen van de hoorzitting met de voorzitter van de Conventie niet duidt op een ernstig probleem in de Unie, en wel in twee opzichten.
In de eerste plaats is er natuurlijk de crisis rond Irak. Die heeft aangetoond dat het onmogelijk is een gezamenlijk buitenlands beleid te voeren, en het gevolg zal waarschijnlijk zijn dat er ‘twee Europa’s’ zullen ontstaan, naast of boven elkaar. Dat scenario maakt echter vooralsnog geen deel uit van de plannen van de Conventie, die zich nog steeds hoofdzakelijk richt op het eenheidsmodel.
In de tweede plaats is er de kwestie van de aanwezigheid, of liever de afwezigheid, van de kandidaat-landen bij de vergaderingen van de Raad. Natuurlijk, ze zijn nog geen lid van de Raad. Maar kunnen we wel vergaderen over de Conventie zonder die landen? En zo ja, moeten we dan niet duidelijk zeggen dat het zogeheten ‘constitutioneel’ verdrag dat we straks krijgen ook door deze landen goedgekeurd moet worden en dus pas na 1 mei 2004 gesloten kan worden, wanneer zij daadwerkelijk tot de Unie toegetreden zullen zijn? Wij vinden dat die lijn inderdaad gevolgd moet worden."@nl2
"O Conselho de Bruxelas retirou da sua ordem de trabalhos o discurso de Valéry Giscard d'Estaing, Presidente da Convenção, com o pretexto de que o Iraque era um assunto mais urgente. A verdade, porém, é que o Conselho mal se debruçou sobre o Iraque, a fim de evitar extremar a divisão já existente.
É lícito perguntarmo-nos se o adiamento do discurso do Presidente da Convenção pode ser uma marca de profundo mal-estar, por duas razões.
A primeira tem a ver, é claro, com a crise do Iraque, que demonstra a impossibilidade de uma política externa unificada e que levará, provavelmente, à formação de, pelo menos, duas Europas, com uma divisão ou vertical ou horizontal. Todavia, esta possibilidade não faz parte dos planos actuais da Convenção, que seguem ainda, em grande parte, o modelo unitário.
A segunda razão tem a ver com a presença, ou melhor, a ausência dos países candidatos nas reuniões do Conselho. É certo que, por enquanto, ainda não são membros, mas será possível discutir sem eles a Convenção? Então, não se deveria dizer claramente que serão signatários de pleno direito do futuro Tratado dito “constitucional”, ou seja, esse Tratado apenas poderá ser concluído após 1 de Maio de 2004, quando já se tiverem tornado membros? É esta a nossa posição."@pt11
".
Rådet i Bryssel tog från sin föredragningslista bort utfrågningen av Valéry Giscard d'Estaing, ordförande för konventet, med motiveringen att det var viktigare att behandla Irakfrågan. Men rådet pratade egentligen inte så mycket om Irak heller, för att inte förvärra splittringen.
Avslutningsvis kan man undra om uppskjutandet av utfrågningen av konventets ordförande inte är ett uttryck för ett djupt obehag, av två skäl.
Det första är självfallet Irakkrisen, som visar att det är omöjligt att ha en enad utrikespolitik och sannolikt kommer att leda till att det bildas ”två Europa”, minst, som står ovanför eller bredvid varandra. Detta scenario ingår emellertid i dag inte i planerna för konventet, som fortfarande till stor dels styrs av den enhetliga modellen.
Den andra anledningen har koppling till kandidatländernas närvaro, eller snarare frånvaro, vid rådets sammanträden. De är visserligen ännu inte medlemmar. Men kan man fatta beslut om konventet utan dem? Och om svaret är ja, måste man då inte säga tydligt att de kommer att fullt ut underteckna det framtida s.k. ”konstitutionella” fördraget, dvs. att detta fördrag inte kommer att kunna slutas förrän efter den 1 maj 2004, när de har blivit medlemmar? Det är vår ståndpunkt."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples