Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-02-13-Speech-4-155"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030213.9.4-155"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Ter precisering, mijnheer de Voorzitter, ik ben ook geen auteur van de gezamenlijke resolutie, ik ben een auteur van één resolutie. Die resolutie die wij hebben ingediend was bedoeld om zeer zwaar de mensenrechtensituatie in Zimbabwe aan te klagen en speciaal de nadruk te leggen op het gevaar dat de heer Tsvangirai loopt in een oneerlijk proces dat wordt gevoerd tegen de man die normaal in normale omstandigheden de president van zijn land had kunnen zijn indien de verkiezingen daar niet vervalst waren.
Ik kan nochtans mijn overblijvende seconden niet gebruiken om die mensenrechtensituatie verder aan de kaak te stellen. Want ons Parlement geeft er de voorkeur aan al weer alles te herhalen en nog eens een keer de nadruk te leggen op het versterken van de sancties. Dat terwijl de Europese Unie iedere keer opnieuw met alle lidstaten samen, Groot-Brittannië daarbij niet uitgezonderd, het artikel 3 inroept waarbij paragraaf 3 zegt dat uitzonderingen moeten gelden wanneer het gaat over internationale vergaderingen die moeten gehuisvest worden. In toepassing van dat artikel en van paragraaf 3 heeft de Europese Unie ook nu weer beslist dat Mugabe naar Parijs zal gaan om er te praten op de Top volgende week over de mensenrechtensituatie die daar aan de orde staat.
Dames en heren, collega's, hoe kunnen wij nu in godsnaam uit de dubbelzinnigheid geraken? Alweer verdeelt deze zaak ons terwijl wij samen de sancties willen veroordelen. Maar het kan toch niet dat wij stelselmatig in het Europees Parlement meer sancties willen als elk van de lidstaten waartoe wij behoren, als de hele Raad die hier trouwens nu alweer afwezig is, niet ingrijpt en geen eenduidige oplossing kiest. Wij pleiten met onze fractie resoluut om de dialoog in stand te houden, om sancties uit te vaardigen die men kan toepassen maar geen beroep te doen op sancties die elke dialoog uitschakelen. Daarnet hebben we gehoord hoe het gaat in Venezuela, daar is geen dialoog! Men vraagt dat er een dialoog zou gevoerd worden, hier is de dialoog ook nodig!
Er zijn een heleboel paragrafen in onze resolutie die wij zouden willen goedkeuren. Maar het is natuurlijk ook zo dat je geen heldhaftigheid moet verwachten van de landen wier economie zo sterk verweven is met die van Zimbabwe, maar die groter is dan die van onze eigen Europese lidstaten die nog niet eens de moed hebben om samen een UNO-vertegenwoordiger te vragen om in Zimbabwe ter plaatse de mensenrechtensituatie na te kijken. Daarom zullen wij tegen een aantal van deze paragrafen stemmen en wij zullen ook het geheel van de resolutie niet kunnen goedkeuren, maar wij blijven dezelfde strijd voeren voor de mensenrechten en tegen dit nefaste regime."@nl2
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, lad mig præcisere, at jeg heller ikke er medforfatter til det fælles beslutningsforslag. Jeg har udarbejdet et beslutningsforslag, som blev stillet for at rette en alvorlig anklage mod den måde, Zimbabwe håndterer menneskerettighederne på. Ikke mindst ønskede vi at understrege, hvilken fare hr. Tsvangirai udsættes for, når der uberettiget føres en retssag mod den mand, som under normale omstændigheder ville have været sit lands præsident, hvis der ikke havde været tale om valgfusk.
Jeg kan imidlertid ikke bruge de resterende sekunders taletid til yderligere at rette anklager mod menneskerettighedssituationen. Parlamentet foretrækker nemlig endnu en gang at gentage alt og på ny lægge vægt på en skærpelse af sanktionerne, til trods for at alle medlemsstater, inklusive Storbritannien, henviser til artikel 3, hvor det i stk. 3 hedder, at der bør gøres en undtagelse, når der er tale om placering af internationale møder. EU har da også med henvisning til den pågældende paragraf, stk. 3, besluttet at lade Mugabe rejse til Paris og tale under det planlagte topmøde om menneskerettighedssituationen.
Mine damer og herrer, kære kolleger, hvordan skal vi dog slippe ud af denne tvetydighed? Endnu en gang sår dette spørgsmål splittelse, om end vi er enige om at fordømme sanktionerne. Det er ikke acceptabelt, at vi i Europa-Parlamentet systematisk ønsker flere sanktioner end de enkelte medlemsstater, vi tilhører, når Rådet, som i øvrigt igen er fraværende, ikke griber ind og vælger en entydig løsning. Vi argumenterer i vores gruppe klart for, at dialogen fastholdes, at der udvikles sanktioner, som kan gennemføres, men at der ikke henvises til sanktioner, som udelukker al dialog. Vi har netop hørt, hvorledes det går i Venezuela, og der er der ingen dialog! Der kræves dialog, og det gælder også i dette tilfælde!
Der er adskillige punkter i beslutningsforslaget, vi gerne tilslutter os. Man kan naturligvis heller ikke forvente heltemod af lande, hvis økonomi er så stærkt sammenvævet med Zimbabwes, men det er større end det, vores egne EU-medlemsstater opviser. De vover end ikke i fællesskab at anmode om, at der sendes en FN-repræsentant til Zimbabwe for at undersøge menneskerettighedssituationen i landet. Vi må derfor stemme imod flere punkter, og vi kan heller ikke tilslutte os det samlede beslutningsforslag, men vi vil fortsat føre samme kamp for menneskerettighederne og mod dette ulykkelige styre."@da1
"Herr Präsident! Lassen Sie mich zur Klarstellung sagen, dass ich nicht zu den Verfassern des gemeinsamen Entschließungsantrags gehöre, ich bin ein Verfasser eines Entschließungsantrags. Der von uns eingereichte Entschließungsantrag zielte darauf ab, die Menschenrechtssituation in Simbabwe entschieden zu verurteilen und insbesondere nachdrücklich auf die Gefahr hinzuweisen, die für Herrn Tsvangirai in einem unfairen Prozess besteht, der gegen den Mann geführt wird, der unter normalen Umständen Präsident seines Landes geworden wäre, wenn es bei den Wahlen keine Stimmenfälschung gegeben hätte.
Dennoch kann ich die mir verbleibenden Sekunden nicht nutzen, um die Menschenrechtslage weiter anzuprangern. Unser Parlament zieht es nämlich vor, nochmals alles zu wiederholen und erneut den Nachdruck auf die Verschärfung der Sanktionen zu legen, während alle Mitgliedstaaten der Europäischen Union, Großbritannien eingeschlossen, sich auf Artikel 3 berufen, wo es in Absatz 3 heißt, bei der Frage des Standorts internationaler Konferenzen müssten Ausnahmen gelten. In Anwendung dieses Artikels und des Absatzes 3 hat die Europäische Union auch jetzt wieder beschlossen, dass Mugabe zur Teilnahme an dem Gipfel nächste Woche in Paris eingeladen werden soll, um dort über die auf dessen Tagesordnung stehende Menschenrechtslage zu sprechen.
Wie um Gottes willen können wir einen Ausweg aus dieser zwiespältigen Situation finden? Diese Angelegenheit spaltet uns erneut, während wir gemeinsam die Sanktionen verurteilen wollen. Aber es kann nicht angehen, dass wir im Europäischen Parlament systematisch mehr Sanktionen fordern als jeder der Mitgliedstaaten, denen wir angehören, wenn der gesamte Rat, der übrigens wieder abwesend ist, nicht interveniert und sich nicht für eine klare Lösung entscheidet. Meine Fraktion spricht sich entschieden dafür aus, den Dialog fortzusetzen und Sanktionen zu verhängen, die anwendbar sind, nicht aber auf Sanktionen zurückzugreifen, die jeglichen Dialog ausschließen. Vorhin haben wir gehört, wie die Situation in Venezuela ist, wo kein Dialog stattfindet. Dort wird ein Dialog gefordert; auch im vorliegenden Fall ist der Dialog notwendig!
Unser Entschließungsantrag enthält zahlreiche Ziffern, denen wir zustimmen würden. Selbstverständlich darf jedoch von Ländern, deren Wirtschaft mit derjenigen Simbabwes so eng verflochten ist, nicht erwartet werden, dass sie heldenhafter sind als unsere eigenen europäischen Mitgliedstaaten, die nicht einmal den Mut besitzen, gemeinsam zu fordern, dass ein UNO-Vertreter die Menschenrechtssituation in Simbabwe vor Ort prüft. Deshalb werden wir gegen einige dieser Ziffern stimmen, und wir können auch den Entschließungsantrag insgesamt nicht annehmen, werden aber weiterhin den gleichen Kampf für die Menschenrechte und gegen dieses unglückselige Regime führen."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, επιτρέψτε μου να αναφέρω, χάριν ακριβείας, ότι δεν συγκαταλέγομαι μεταξύ των συντακτών του κοινού ψηφίσματος· είμαι συντάκτης ενός ψηφίσματος. Η πρόταση ψηφίσματος που υποβάλαμε αποσκοπούσε να καταγγείλει με σθένος την κατάσταση των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στη Ζιμπάμπουε και, κυρίως, να τονίσει τον κίνδυνο στον οποίο εκθέτει μια άδικη δίκη τον κ. Tsvangirai, τον άνθρωπο ο οποίος, υπό ομαλές συνθήκες, θα ήταν πρόεδρος της εν λόγω χώρας, εάν οι εκλογές δεν είχαν νοθευτεί.
Παρόλα αυτά, δεν μπορώ να χρησιμοποιήσω τα δευτερόλεπτα που μου απομένουν για να καταγγείλω περαιτέρω την κατάσταση στον τομέα των ανθρωπίνων δικαιωμάτων, διότι το Κοινοβούλιό μας προτιμά να επαναλάβει την ίδια τακτική και να δώσει βάρος στην εκ νέου ενίσχυση των κυρώσεων, ενώ όλα τα κράτη μέλη της Ευρωπαϊκής Ένωσης, συμπεριλαμβανομένης και της Βρετανίας, επιμένουν να επικαλούνται το άρθρο 3, η παράγραφος 3 του οποίου αναφέρει ότι πρέπει να γίνονται εξαιρέσεις για διεθνείς διασκέψεις που πρέπει να διευκολυνθούν. Με τον τρόπο που εφαρμόζει αυτό το άρθρο και την παράγραφο 3, η Ευρωπαϊκή Ένωση αποφάσισε για μία ακόμα φορά ότι ο Μουγκάμπε πρέπει να έλθει στο Παρίσι για τη διάσκεψη που θα πραγματοποιηθεί την επόμενη εβδομάδα, και να μιλήσει για την κατάσταση των ανθρωπίνων δικαιωμάτων, όπως προβλέπεται στην ημερήσια διάταξη της εν λόγω διάσκεψης.
Πώς στο καλό θα μπορέσουμε να ξεπεράσουμε αυτές τις αντιφάσεις; Αυτό το ζήτημα μας διχάζει για μία ακόμα φορά, παρόλο που όλοι θέλουμε να καταδικάσουμε τις κυρώσεις. Εντούτοις, δεν μπορούμε να δεχτούμε μια κατάσταση κατά την οποία εμείς, στο Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο, επιθυμούμε συστηματικά περισσότερες κυρώσεις από ό,τι οποιοδήποτε από τα κράτη μέλη στα οποία ανήκουμε, εάν το Συμβούλιο, στο σύνολό του, το οποίο, παρεμπιπτόντως, είναι για μία ακόμα φορά απόν, δεν παρέμβει και δεν επιλέξει μια ξεκάθαρη λύση. Η πολιτική μου ομάδα υποστηρίζει με σθένος τη συνέχιση του διαλόγου και την επιβολή κυρώσεων οι οποίες θα μπορούν να εφαρμοστούν, αλλά όχι κυρώσεων οι οποίες αποκλείουν κάθε μορφή διαλόγου. Μόλις ακούσαμε πώς έχουν τα πράγματα στη Βενεζουέλα, όπου δεν υπάρχει διάλογος. Εκεί ο διάλογος αποτελεί αίτημα· στην περίπτωση για την οποία συζητούμε αυτήν τη στιγμή ο διάλογος είναι απολύτως απαραίτητος!
Υπάρχουν πολλές παράγραφοι στο ψήφισμά μας τις οποίες θα θέλαμε να δούμε να εγκρίνονται. Εξυπακούεται, ωστόσο, ότι δεν μπορείτε να περιμένετε ηρωισμό από χώρες οι οικονομίες των οποίων είναι συνδεδεμένες τόσο στενά με αυτήν της Ζιμπάμπουε, η οποία είναι μεγαλύτερη από την αντίστοιχη των δικών μας ευρωπαϊκών κρατών μελών, που δεν έχουν καν το θάρρος να συνεργαστούν και να ζητήσουν από κάποιον εκπρόσωπο του ΟΗΕ να διερευνήσει επί τόπου την κατάσταση των ανθρωπίνων δικαιωμάτων στη Ζιμπάμπουε. Κατά συνέπεια, θα καταψηφίσουμε αρκετές από αυτές τις παραγράφους και, επιπλέον, δεν θα μπορέσουμε να υπερψηφίσουμε το κείμενο στο σύνολό του, αλλά θα συνεχίσουμε τον ίδιο αγώνα υπέρ των ανθρωπίνων δικαιωμάτων και κατά του ολέθριου αυτού καθεστώτος."@el8
"Mr President, let me say, for the sake of precision, that I am not one of the authors of the joint resolution, I am an author of one resolution. The resolution we submitted was intended to vigorously denounce the human rights situation in Zimbabwe and specifically to emphasise the risk to which an unfair trial, exposes Mr Tsvangirai, the man who, under normal circumstances, would have been president of his country if the elections had not been tampered with.
Nonetheless, I cannot use my remaining seconds to denounce the human rights situation even further, because our Parliament prefers to repeat everything again and to place the emphasis on tightening sanctions again, while all the Member States of the European Union, including Britain, keep on invoking Article 3, paragraph 3 of which states that exceptions should be made for international meetings that have to be accommodated. In the way it applies this article and paragraph 3, the European Union has once again decided that Mugabe should come to Paris for the summit next week to speak on the human rights situation that is on the agenda there.
How in God’s name can we get out of this ambiguous situation? This matter is once again dividing us, even though together we want to condemn the sanctions. We cannot, however, have a situation where we in the European Parliament systematically want more sanctions than any of the Member States to which we belong, if the whole Council, which is again, incidentally, absent, does not intervene and does not opt for an unambiguous solution. My group resolutely argues in favour of maintaining the dialogue, and of promulgating sanctions that can be imposed, but not of invoking sanctions that rule out any dialogue. We have just heard how things are in Venezuela, where there is no dialogue. They are asking for a dialogue there; in this case a dialogue is actually necessary!
There are many paragraphs in our resolution that we would like to see approved. It follows, though, that you should not expect heroism from countries whose economies are so strongly intermeshed with that of Zimbabwe, which is bigger than that of our own European Member States, who do not even have the courage to get together to ask a UN representative to investigate the human rights situation in situ in Zimbabwe. We will therefore be voting against several of these paragraphs, and we will also not be able to approve the resolution in its entirety, but we will be continuing to fight the same fight in favour of human rights and against this pernicious regime."@en3
"Señor Presidente, permítame decir, para ser precisos, que no soy uno de los autores de la resolución común, sino la autora de una resolución. La resolución que hemos presentado tenía la intención de denunciar enérgicamente la situación de los derechos humanos en Zimbabwe y de destacar específicamente el riesgo al que expone un juicio injusto al Sr. Tsvangirai, el hombre que en circunstancias normales habría sido presidente de este país si las elecciones no se hubiesen manipulado
Sin embargo, no puedo emplear los segundos que me quedan para seguir denunciando la situación de los derechos humanos, ya que nuestro Parlamento prefiere repetir todo una vez más e insistir de nuevo en el endurecimiento de las sanciones, mientras que todos los Estados Miembros de la Unión Europea, incluido el Reino Unido, invocan constantemente el apartado 2 del artículo 3, que indica que deben se harán excepciones en el caso de las reuniones internacionales que hay que acoger. Por el modo en que aplica este artículo y el apartado 3, la Unión Europea ha decidido una vez más que Mugabe acuda a París a la cumbre de la próxima semana para hablar de la situación de los derechos humanos que figura en el orden del día.
¿Cómo, en nombre de Dios, podemos salir de esta ambigua situación? Esta cuestión nos está dividiendo una vez más, por mucho que juntos queramos condenar las sanciones. Sin embargo, no podemos tener una situación en la que nosotros, en el Parlamento Europeo, reclamemos sistemáticamente más sanciones que cualquiera de los Estados miembros a los que pertenecemos, si el Consejo en su conjunto, que por cierto está de nuevo ausente, no interviene y no opta por una solución inequívoca. Mi Grupo está resueltamente a favor de mantener el diálogo y de promulgar sanciones que puedan imponerse, pero no de invocar sanciones que descarten cualquier diálogo. Acabamos de oír cómo están las cosas en Venezuela, donde no hay diálogo. Allí solicitan un diálogo; en este caso el diálogo es realmente necesario.
Hay muchos apartados de nuestra resolución que nos gustaría ver aprobados. Ahora bien, no deberíamos esperar ningún acto heroico por parte de países cuyas economías están tan entrelazadas con la de Zimbabwe, que supere el de nuestros propios Estados miembros europeos, que ni siquiera tienen el valor de unirse para pedir a un representante de las Naciones Unidas que investigue la situación de los derechos humanos sobre el terreno en Zimbabwe. Por lo tanto, votaremos en contra de algunos de estos apartados y tampoco podremos aprobar la resolución en su totalidad, pero seguiremos librando la misma batalla a favor de los derechos humanos y en contra de este pernicioso régimen."@es12
"Arvoisa puhemies, haluan täsmentää, etten ole yksi asiaa koskevan yhteisen päätöslauselman laatijoista vaan olen yhden päätöslauselman laatija. Esittämässämme päätöslauselmassa oli tarkoitus tuomita ankarasti Zimbabwen ihmisoikeustilanne ja erityisesti korostaa epäoikeudenmukaisen oikeudenkäynnin Morgan Tsvangiraille aiheuttamaa riskiä. Tsvangirai olisi normaalioloissa valittu maan presidentiksi, jos vaaleja ei olisi peukaloitu.
En kuitenkaan käytä jäljellä olevaa vähäistä puheaikaani tuomitakseni maan ihmisoikeustilannetta enää enempää, koska parlamentti haluaa toistaa kaiken uudelleen ja uudelleen ja korostaa jälleen tiukennettuja pakotteita samalla kun EU:n jäsenvaltiot Yhdistynyt kuningaskunta mukaan lukien vetoavat yhä 3 artiklan 3 kohtaan, jossa määrätään, että poikkeuksia on sovellettava kansainvälisiin kokouksiin. Euroopan unioni on soveltanut kyseistä artiklaa ja 3 kohtaa ja päättänyt jälleen, että Mugabe saa saapua ensi viikolla Pariisissa pidettävään huippukokoukseen kertomaan ihmisoikeustilanteesta, joka on kokouksen esityslistalla.
Miten herran tähden voimme selviytyä tästä ristiriitaisesta tilanteesta? Tämä asia jakaa jälleen meidät, vaikka haluamme yhdessä tuomita pakotteet. Emme kuitenkaan saa joutua tilanteeseen, jossa me Euroopan parlamentissa haluamme järjestelmällisesti enemmän pakotteita kuin yksikään jäsenvaltioista, joiden kansalaisia me kaikki olemme, jos neuvosto, joka sattumalta ei taaskaan puutu asiaan eikä esitä yksiselitteistä ratkaisua. Ryhmäni kannattaa määrätietoisesti sitä, että vuoropuhelua jatketaan ja että laaditaan pakotteita, jotka voidaan panna täytäntöön, mutta emme kannata pakotteita, jotka sulkevat pois kaiken vuoropuhelun. Olemme juuri kuulleet, millainen tilanne on Venezuelassa, jossa ei vuoropuhelua käydä. Venezuelalaiset haluavat vuoropuhelua; tässä tapauksessa vuoropuhelu on itse asiassa välttämättömyys!
Päätöslauselmassamme on monia kohtia, jotka haluaisimme saada hyväksytyiksi. Tästä seuraa kuitenkin, ettette voi odottaa sankarillisuutta mailta, joiden talous on enemmän kytköksissä Zimbabwen talouteen kuin EU:n jäsenvaltioiden talous, kun EU:lla ei ole edes rohkeutta kokoontua ja pyytää YK:n edustajaa tutkimaan ihmisoikeustilannetta paikan päällä Zimbabwessa. Tästä syystä äänestämme useita päätöslauselman kohtia vastaan emmekä voi hyväksyä päätöslauselmaa kokonaisuudessaan, mutta jatkamme samaa taistelua ihmisoikeuksien puolesta ja tätä turmiollista hallintoa vastaan."@fi5
"Monsieur le Président, je tiens à préciser que je ne compte pas non plus au nombre des auteurs de la résolution commune, mais que je suis l'auteur d'une résolution. Cette résolution que nous avons introduite visait à dénoncer vigoureusement la situation en matière de respect des droits de l'homme au Zimbabwe et à mettre tout particulièrement l'accent sur le danger encouru par M. Svangirai dans un procès inique mené à l'encontre de l'homme qui, en temps normal, aurait pu être le président de son pays, si les élections n'avaient pas été truquées.
Je ne peux cependant pas sacrifier les secondes qu'il me reste à dénoncer encore et toujours cette situation des droits de l'homme. Car notre Parlement préfère répéter encore les choses et mettre encore une fois l'accent sur le renforcement des sanctions. Ceci alors même que l'Union européenne, tous États confondus, Grande-Bretagne y compris, invoque à chaque fois l'article 3 dont le troisième paragraphe stipule que les exceptions sont valables quand il s'agit d'assemblées internationales. En vertu de cet article et de son troisième paragraphe, l'Union européenne a donc décidé que Mugabe viendrait à Paris pour y parler, lors du Sommet de la semaine prochaine, de la situation des droits de l'homme qui sera à l'ordre du jour de ce sommet.
Mesdames et Messieurs, chers collègues, comment pouvons-nous sortir de cette ambiguïté ? Voilà que cette question nous divise encore alors que nous voulons juger ensemble des sanctions. Nous ne pouvons tout de même pas admettre que nous autres, au Parlement européen, voulions systématiquement établir plus de sanctions que chacun des États membres auxquels nous appartenons, alors que l'ensemble du Conseil - qui est d'ailleurs de nouveau absent - n'agit pas et n'opte pas pour une solution univoque. Mon groupe est résolument en faveur du maintien du dialogue, de la promulgation de sanctions applicables mais pas de sanctions qui désamorceraient toute forme de dialogue. Nous venons d'entendre la situation au Venezuela, où le dialogue est inexistant ! On demande qu'un dialogue y soit instauré ; ici aussi, le dialogue est primordial !
Nous aimerions approuver bon nombre des paragraphes de notre résolution. Mais il est tout aussi évident qu'il ne faut attendre aucun héroïsme de la part des pays dont l'économie est si intimement liée à celle du Zimbabwe, mais qui font cependant preuve de plus de bravoure que nos propres États membres qui n'ont pas encore le courage de demander ensemble qu'un représentant de l'ONU soit envoyé au Zimbabwe pour constater sur place la situation des droits de l'homme. C'est pourquoi nous voterons contre certains de ces paragraphes et c'est aussi pourquoi nous ne pourrons approuver l'ensemble de la résolution, alors même que nous poursuivons la lutte pour la défense des droits de l'homme et contre ce régime nuisible."@fr6
"Signor Presidente, prima di tutto vorrei precisare che non sono tra gli autori della risoluzione comune, bensì un’autrice di una delle risoluzioni. La risoluzione che abbiamo presentato intendeva denunciare con forza la situazione dei diritti umani nello Zimbabwe e soprattutto fare presente che Morgan Tsvangirai – che in circostanze normali sarebbe divenuto presidente del suo paese, se le elezioni non fossero state inquinate da brogli elettorali – corre gravi rischi a causa di un processo ingiusto.
Non posso però usare il poco tempo a mia disposizione per continuare a denunciare la situazione dei diritti umani, visto che il Parlamento preferisce ripetere le cose più volte e sottolineare la necessità di un ulteriore inasprimento delle sanzioni, mentre tutti gli Stati membri dell’Unione (Regno Unito incluso) continuano ad invocare l’articolo 3; nel paragrafo 3 di tale articolo si legge che eccezione va fatta per gli incontri internazionali che si devono ospitare. A giudicare dall’applicazione di quest’articolo e del paragrafo 3, l’Unione europea ha nuovamente deciso che Mugabe verrà a Parigi in occasione del vertice della settimana prossima, per parlare della situazione dei diritti umani che è all’ordine del giorno.
Per amor del cielo, come possiamo uscire da una situazione così ambigua? La questione ancora una volta ci divide, anche se noi tutti vogliamo condannare le sanzioni. E’ assurdo che il Parlamento europeo invochi sistematicamente sanzioni più aspre di quelle auspicate da qualsiasi Stato membro, quando poi il Consiglio – che ancora una volta è assente – non interviene per scegliere una soluzione univoca. Il mio gruppo è decisamente favorevole a mantenere il dialogo, imponendo sanzioni che sia possibile far rispettare senza però chiedere sanzioni che escludano ogni forma di dialogo. Ci è stata appena descritta la situazione del Venezuela, dove per l’appunto non vi è dialogo; in quel paese si invoca il dialogo, ma nel nostro caso il dialogo è assolutamente necessario.
Molti sono i paragrafi della nostra risoluzione di cui auspichiamo l’approvazione. Ne consegue però che non ci si può attendere, da paesi la cui economia è strettamente legata a quella dello Zimbabwe, un comportamento più eroico di quello dei nostri Stati membri, i quali non hanno neppure il coraggio di mettersi d’accordo per richiedere l’invio in Zimbabwe di un rappresentante delle Nazioni Unite che indaghi sulla situazione dei diritti umani. Di conseguenza voteremo contro parecchi paragrafi, e non potremo neppure approvare la risoluzione nella sua interezza, ma continueremo a combattere la nostra battaglia a favore dei diritti umani e contro questo sciagurato regime."@it9
"Mr President, let me say, for the sake of precision, that I am not one of the authors of the joint resolution, I am an author of one resolution. The resolution we submitted was intended to vigorously denounce the human rights situation in Zimbabwe and specifically to emphasise the risk to which an unfair trial, exposes Mr Tsvangirai, the man who, under normal circumstances, would have been president of his country if the elections had not been tampered with.
Nonetheless, I cannot use my remaining seconds to denounce the human rights situation even further, because our Parliament prefers to repeat everything again and to place the emphasis on tightening sanctions again, while all the Member States of the European Union, including Britain, keep on invoking Article 3, paragraph 3 of which states that exceptions should be made for international meetings that have to be accommodated. In the way it applies this article and paragraph 3, the European Union has once again decided that Mugabe should come to Paris for the summit next week to speak on the human rights situation that is on the agenda there.
How in God’s name can we get out of this ambiguous situation? This matter is once again dividing us, even though together we want to condemn the sanctions. We cannot, however, have a situation where we in the European Parliament systematically want more sanctions than any of the Member States to which we belong, if the whole Council, which is again, incidentally, absent, does not intervene and does not opt for an unambiguous solution. My group resolutely argues in favour of maintaining the dialogue, and of promulgating sanctions that can be imposed, but not of invoking sanctions that rule out any dialogue. We have just heard how things are in Venezuela, where there is no dialogue. They are asking for a dialogue there; in this case a dialogue is actually necessary!
There are many paragraphs in our resolution that we would like to see approved. It follows, though, that you should not expect heroism from countries whose economies are so strongly intermeshed with that of Zimbabwe, which is bigger than that of our own European Member States, who do not even have the courage to get together to ask a UN representative to investigate the human rights situation in situ in Zimbabwe. We will therefore be voting against several of these paragraphs, and we will also not be able to approve the resolution in its entirety, but we will be continuing to fight the same fight in favour of human rights and against this pernicious regime."@lv10
"Senhor Presidente, permita-me que diga, por uma questão de precisão, que não sou um dos autores da resolução comum, sou autor de uma das resoluções. A resolução que apresentámos destinava-se a denunciar vigorosamente a situação dos direitos do Homem no Zimbabué e mais especificamente a salientar o risco a que um julgamento injusto expõe o Senhor Tsvangirai, o homem que, em circunstâncias normais, teria sido presidente do seu país, se as eleições não tivessem sido manipuladas.
Não obstante, não posso utilizar os segundos que me restam para continuar a denunciar a situação dos direitos do Homem, uma vez que o Parlamento prefere repetir tudo mais uma vez e voltar a colocar a tónica no reforço das sanções, enquanto todos os Estados-Membros da União Europeia, incluindo o Reino Unido, continuam a invocar o artigo 3º, cujo nº 3 determina que se devem abrir excepções para reuniões internacionais. Do modo como aplica esse artigo e o seu nº 3, a União Europeia decidiu mais uma vez que Mugabe deveria vir a Paris para a cimeira da próxima semana, para falar sobre a situação dos direitos do Homem, que consta da ordem do dia da cimeira.
Como poderemos sair desta situação ambígua? É uma questão que, mais uma vez, nos divide, ainda que, conjuntamente, queiramos condenar as sanções. Não podemos, no entanto, ter uma situação em que nós, no Parlamento Europeu, sistematicamente queremos mais sanções do que qualquer um dos Estados-Membros a que pertencemos, enquanto o Conselho, que, mais uma vez, se dá o caso de não estar presente, não intervier e não optar por uma solução sem ambiguidades. O meu grupo político é decididamente a favor da manutenção do diálogo e da adopção de sanções que possam ser impostas, mas não da invocação de sanções que excluam qualquer diálogo. Acabámos de ouvir o que se passa na Venezuela, em que não há diálogo. Estão a pedir diálogo; neste caso, é verdadeiramente necessário que haja diálogo!
Há muitos parágrafos na nossa resolução que gostaríamos fossem aprovados. Resulta, porém, que não devemos esperar heroísmo da parte de países cujas economias estão tão fortemente ligadas à do Zimbabué, que é maior do que a dos nossos próprios Estados-Membros, que nem sequer têm coragem para se juntar e pedir a um representante das Nações Unidas que investigue
a situação dos direitos do Homem no Zimbabué. É por isso que vamos votar contra vários desses parágrafos e que também não vamos poder aprovar a resolução na sua totalidade, mas vamos continuar a travar a mesma luta em favor dos direitos do Homem e contra este regime pernicioso."@pt11
"För tydlighetens skull, herr talman, jag är inte heller författare till den gemensamma resolutionen, jag är författare till en resolution. Resolutionen som vi lade fram syftade till att rikta allvarliga anklagelser med avseende på situationen för de mänskliga rättigheterna i Zimbabwe och att i synnerhet betona faran som Svangirai löper i en orättvis rättegång som förs mot mannen som under normala omständigheter hade kunnat vara landets president om inget valfusk hade förekommit.
Jag kan emellertid inte använda mina återstående sekunder till att fördöma situationen för de mänskliga rättigheterna. För vår kammare föredrar att upprepa allt igen och än en gång lägga tonvikt på att förstärka sanktionerna. Detta samtidigt som alla medlemsstater i Europeiska unionen, inklusive Förenade kungariket, var gång på nytt hänvisar till artikel 3 vars punkt 3 säger att undantag måste gälla när det handlar om internationella sammanträden som måste äga rum någonstans. Med hänvisning till den artikeln och till punkt 3 har Europeiska unionen nu beslutat att Mugabe skall åka till Paris för att under toppmötet nästa vecka tala om situationen för de mänskliga rättigheterna.
Mina damer och herrar, kolleger! Hur i herrans namn skall vi undvika den här tvetydigheten? Än en gång splittras vi i den här frågan, samtidigt som vi tillsammans vill fördöma sanktionerna. Men det kan väl ändå inte vara så att vi i Europeiska unionen systematiskt vill ha fler sanktioner om medlemsstaterna som vi ingår i unionen med, om hela rådet, som för övrigt är frånvarande igen, inte ingriper och inte väljer någon entydig lösning. Vi i vår grupp pläderar för att hålla dialogen vid liv, att utfärda sanktioner som kan tillämpas, men att inte åberopa oss på sanktioner som gör det omöjligt att föra en dialog. Alldeles nyss hörde vi om situationen i Venezuela, där äger ingen dialog rum! Man säger att det finns ett behov av en dialog; här är den dialogen också nödvändig!
Det finns en mängd punkter i vår resolution som vi skulle vilja godkänna. Men det är naturligtvis också så att man inte bör förvänta sig något hjältemod från de länder vars ekonomi är så sammanvävd med Zimbabwes, men som är större än ekonomierna i våra egna europeiska medlemsstater som inte ens har modet att tillsammans begära att en FN-representant skall undersöka situationen för mänskliga rättigheter på plats i Zimbabwe. Därför kommer vi att rösta emot ett antal av de här paragraferna, och vi kommer inte att kunna godkänna resolutionen som helhet, men vi fortsätter att kämpa för de mänskliga rättigheterna och emot den här ödesdigra regimen."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples