Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-02-12-Speech-3-225"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030212.7.3-225"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, Monsieur le Président du Conseil, Monsieur le Commissaire, je vous remercie pour cette mise au point indispensable que vous venez d'effectuer et qui montre le sérieux des travaux de la Commission. C'est le technicien qui, pour une fois, s'exprimera dans cet hémicycle, à propos, en particulier, des armes à uranium appauvri. En effet, il ne faut surtout pas entretenir, plus ou moins consciemment, dans les esprits - ceux de l'opinion publique et, comme je l'ai vu dans cet hémicycle, les nôtres - la confusion entre l'emploi d'armes à uranium appauvri et celui d'armements nucléaires. À cet égard, vous nous avez donné des éléments très importants et je voudrais simplement me contenter ici de vous apporter mon témoignage personnel.
Les armements à uranium appauvri sont des armements qui ont été mis au point pour permettre la perforation des blindages nouveaux. Les blindages de la Deuxième Guerre mondiale étaient percés par des obus à charge creuse, à énergie chimique. Les blindages nouveaux ne peuvent être percés que par des armes à énergie cinétique. Ce sont des obus-flèche. En effet, il faut pouvoir leur donner une grande vitesse initiale. Ils doivent également avoir des noyaux lourds. C'est pour cela qu'on a pris l'uranium appauvri. Mais encore une fois, la confusion dont je parle n'est pas innocente. J'ai entendu un journaliste à la télévision qui couvrait la mission de nos collègues en Irak parler, à deux reprises - ce n'était donc pas un lapsus -, d'uranium enrichi à propos de ces munitions.
J'ai participé à cette expérimentation, à la mise au point de ces armes au sein de la direction technique des armements terrestres, où nous avons des syndicats très puissants, qui protègent nos ouvriers et nos ingénieurs. Je peux donc témoigner devant vous qu'effectivement, s'il y avait eu le moindre risque, le principe de précaution que nous appliquons dans nos industries de l'armement en France aurait fait écarter systématiquement ces munitions."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, hr. formand for Rådet, hr. kommissær, jeg takker Dem for denne vigtige korrektion, som De netop er kommet med, og som viser, at Kommissionen tager sine opgaver alvorligt. Det er teknikeren, som taler her i salen for en gangs skyld om f.eks. våben med forarmet uran. Det er yderst vigtigt, at der ikke hersker nogen tvivl, hverken bevidst eller ubevidst - hverken i den offentlige opinion eller, som jeg har set det her i salen, hos os selv - om brugen af våben med forarmet uran og atomvåben. De har givet os nogle meget betydningsfulde redskaber til at undgå dette, og jeg vil blot gerne nøjes med her at aflægge et personligt vidneudsagn.
Våben med forarmet uran er våben, som er blevet udviklet til at gennemtrænge nye former for panserbeklædning. Panserbeklædninger fra Anden Verdenskrig blev brudt af granater med hulladning med kemisk energi. De nye former for panserbeklædning kan kun brydes af våben med kinetisk energi. De kaldes panserbrydende projektiler. Man skal være i stand til at give dem en høj udgangsfart. De skal ligeledes have tunge kerner. Det er grunden til, at man har valgt forarmet uran. Men jeg vil gerne gentage, at den tvivl, jeg taler om, ikke er helt ufarlig. Jeg har hørt en journalist i fjernsynet, som dækkede vores kollegers mission i Irak, og som ved to lejligheder - det var altså ikke nogen lapsus - talte om beriget uran i forbindelse med disse former for ammunition.
Jeg har deltaget i den research, der førte til udviklingen af disse våben hos det franske tekniske direktorat for landstyrker, hvor vi har nogle meget effektive fagforeninger, som beskytter vores arbejdere og vores ingeniører. Jeg kan derfor bevidne over for Dem, at hvis der havde været den mindste risiko, så ville det forsigtighedsprincip, vi anvender i vores våbenindustrier i Frankrig, systematisk have sørget for, at denne form for ammunition blev fjernet."@da1
"Herr Präsident, Herr Ratspräsident, Herr Kommissar! Ich danke Ihnen für diese unverzichtbare Klarstellung, die Sie soeben vorgenommen haben, und die die Ernsthaftigkeit der Arbeit der Kommission unter Beweis stellt. Jetzt wird sich in diesem Saal einmal der Fachmann zu diesem Thema und insbesondere zu den Waffen mit abgereichertem Uran äußern. Es ist in der Tat äußerst wichtig, dass in der Vorstellung der Öffentlichkeit und auch – wie ich hier im Saal feststellen konnte – in unser eigenen Vorstellung keine mehr oder weniger bewusste Gleichsetzung zwischen dem Einsatz von Waffen mit abgereichertem Uran und dem Einsatz von Atomwaffen hervorgerufen wird. In dieser Hinsicht haben Sie uns sehr wichtige Anhaltspunkte gegeben, und ich möchte mich hier einfach damit begnügen, Ihnen meine persönlichen Erfahrungen darzulegen.
Die Waffen mit abgereichertem Uran wurden entwickelt, um neuartige Panzerungen durchschlagen zu können. Die im Zweiten Weltkrieg eingesetzten Panzerungen wurden durch Hohlladungsgeschosse mit chemischer Energie durchbrochen. Die neuen Panzerungen können nur durch Waffen mit kinetischer Energie durchbrochen werden. Dabei handelt es sich um Pfeilgeschosse. Man muss ihnen nämlich eine hohe Anfangsgeschwindigkeit geben können. Zudem müssen sie schwere Kerne haben. Zu eben diesem Zweck wurde abgereichertes Uran verwendet. Doch ich wiederhole noch einmal: die Gleichsetzung, von der ich spreche, erfolgt nicht ohne Hintergedanken. Ich habe gehört, wie ein Journalist, der die Mission unserer Kollegen im Irak begleitet hat, zweimal – es war also kein Versprecher – im Zusammenhang mit dieser Munition von angereichertem Uran gesprochen hat.
Ich habe an der Erprobung, an der Entwicklung dieser Waffen im Rahmen der Technischen Direktion für Bodenwaffen teilgenommen, wo wir sehr starke Gewerkschaften haben, welche unsere Arbeiter und Ingenieure schützen. Ich kann Ihnen also bestätigen, dass auf Grund des Vorsorgeprinzips, das wir in Frankreich in der Rüstungsindustrie anwenden, diese Geschosse automatisch verboten worden wären, falls auch nur das geringste Risiko bestanden hätte."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κύριε Προεδρεύων του Συμβουλίου, κύριε Επίτροπε, σας ευχαριστώ για την ουσιώδη διευκρίνιση που μόλις μας κάνατε και η οποία δείχνει τη σοβαρότητα των εργασιών της Επιτροπής. Για μία φορά, επιτέλους, ένας τεχνικός εμπειρογνώμονας θα μιλήσει σε αυτή την αίθουσα με θέμα, κυρίως, το απεμπλουτισμένο ουράνιο. Πράγματι, εκείνο που προέχει είναι να μην είναι συγκεχυμένο, λίγο πολύ συνειδητά, στο μυαλό μας –είτε στο μυαλό του κοινού, είτε, όπως έχω δει σε αυτό το Κοινοβούλιο, στο μυαλό μας– το θέμα της χρήσης απεμπλουτισμένου ουρανίου και της χρήσης πυρηνικών όπλων. Επ’ αυτού, μας δώσατε πολύ σημαντικά στοιχεία και θα ήθελα απλώς να προσθέσω εδώ την προσωπική μου μαρτυρία.
Τα όπλα απεμπλουτισμένου ουρανίου είναι όπλα που αναπτύχθηκαν με στόχο να επιτρέψουν τη διάτρηση των νέων τύπων θωράκισης. Η θωράκιση που χρησιμοποιήθηκε στον Δεύτερο Παγκόσμιο Πόλεμο μπορούσε να διατρηθεί από βλήματα κοίλης γομώσεως που πυροδοτούνταν με χημική ενέργεια. Οι νέοι τύποι θωράκισης, ωστόσο, μπορούν να διατρηθούν μόνον από όπλα που πυροδοτούνται με κινητική ενέργεια. Είναι γνωστά ως τοξοειδή βλήματα. Το σημαντικό είναι να μπορούμε να τους δώσουμε μεγάλη αρχική ταχύτητα. Πρέπει, επίσης, να έχουν βαρείς πυρήνες. Για αυτό, χρησιμοποιείται απεμπλουτισμένο ουράνιο. Για μια ακόμα φορά, όμως, η σύγχυση για την οποία μιλώ δεν είναι αθώα. Άκουσα έναν δημοσιογράφο στην τηλεόραση, ο οποίος κάλυπτε την αποστολή των συναδέλφων μας στο Ιράκ, να αναφέρεται, δύο φορές – συνεπώς, δεν επρόκειτο για γλωσσικό ολίσθημα– σε απεμπλουτισμένο ουράνιο, μιλώντας για αυτά τα πυρομαχικά.
Συμμετείχα στην έρευνα, που οδήγησε στην ανάπτυξη αυτών των όπλων, στην Τεχνική Διεύθυνση Χερσαίων Όπλων, όπου έχουμε πανίσχυρα συνδικάτα, που προστατεύουν τους εργάτες και τους μηχανικούς μας. Μπορώ, λοιπόν, να σας πω ότι, στην πραγματικότητα, αν υπήρχε ο ελάχιστος κίνδυνος, η αρχή της προφύλαξης που εφαρμόζουμε στις βιομηχανίες όπλων στη Γαλλία θα οδηγούσε αυτόματα στον αποκλεισμό αυτών των όπλων."@el8
"Thank you Mr President, President-in-Office of the Council, and Commissioner, for the essential clarification that you have just given us, which shows the seriousness of the Commission’s work. For once, a technical expert is about to address the House on the subject, in particular, of depleted uranium weapons. It is most important that we do not, whether consciously or not, have any confusion in our minds – either in the minds of the public or, as I have seen in this House, in our own – about the use of depleted uranium weapons and the use of nuclear weapons. On this point you have given us vital information and I simply want to add my own personal testimony.
Depleted uranium weapons are weapons which were developed in order to enable new types of armour-plating to be pierced. The armour-plating used in the Second World War was pierced by shells with a hollow charge, powered by chemical energy. New types of armour-plating, however, can only be pierced by weapons powered by kinetic energy. These are known as arrow shells. It is important to be able to give them a high initial speed. They must also have heavy cores. This is why depleted uranium is used. Here I must stress that the confusion which I am talking about is not innocent. I heard on television a journalist who was covering our Members’ visit to Iraq mention enriched uranium in connection with these weapons, and it was mentioned on two occasions, so it could not have been a mere slip of the tongue.
I was involved in the research that led to the development of these weapons, in the Terrestrial Weapons Technical Directorate, where we have very powerful unions which protect our workers and our engineers. I am therefore able to tell you that in actual fact, if there had been the slightest risk, the precautionary principle which we observe in the French arms industry would automatically have ruled out such weapons."@en3
"Gracias, señor Presidente, señor Presidente en ejercicio del Consejo, y señor Comisario, por las aclaraciones fundamentales que nos acaban de dar, que demuestran la seriedad del trabajo de la Comisión. Por una vez, se dirige a la Cámara un experto técnico sobre el tema concreto de las armas de uranio empobrecido. Es muy importante que, consciente o inconscientemente, no tengamos ninguna confusión en nuestras mentes —ni en la mente de los ciudadanos ni, como he visto en esta Cámara, en la nuestra propia— sobre el uso de las armas de uranio empobrecido y el uso de armas nucleares. Sobre este punto, nos han ofrecido información vital, y simplemente quiero añadir mi propio testimonio personal.
Las armas de uranio empobrecido son armas que se desarrollaron para poder perforar nuevos tipos de blindajes. El blindaje que se utilizaba en la Segunda Guerra Mundial se podía perforar con granadas de carga hueca, accionadas con energía química. Pero los nuevos tipos de blindaje sólo se puede perforar con armas activadas mediante energía cinética. Se conocen como granadas flecha. Es importante que la velocidad inicial sea muy elevada. También deben tener núcleos pesados. Por este motivo, se utiliza el uranio empobrecido. Y debo recalcar que la confusión de la que estoy hablando no es inocente. He oído en la televisión a un periodista que cubría la visita de nuestros colegas al Iraq mencionar el uranio enriquecido en conexión con estas armas, y se mencionó en dos ocasiones, de modo que no pudo ser un simple lapsus.
He participado en la investigación que dio como resultado la aparición de estas armas, en la Dirección Técnica de Armas Terrestres, donde tenemos unos sindicatos muy poderosos que protegen a nuestros trabajadores y a nuestros ingenieros. Por lo tanto, puedo decirles que, en realidad, si existiera el más mínimo riesgo, el principio de precaución que observamos en el sector armamentístico francés se habría puesto en marcha automáticamente en relación con estas armas."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa neuvoston puheenjohtaja ja arvoisa komission jäsen, kiitän äsken antamastanne tärkeästä selvityksestä, joka on osoitus komission työn vakavuudesta. Kerrankin tekniikan asiantuntija puhuu parlamentissa ja nyt erityisesti köyhdytettyä uraania sisältävistä aseista. On äärimmäisen tärkeää, ettei meillä – kansalaisilla tai, kuten olen huomannut, Euroopan parlamentin jäsenillä –ole tarkoituksellisesti tai vahingossa epäselvyyttä köyhdytettyä uraania sisältävien aseiden ja ydinaseiden käytöstä. Annoitte meille siitä erittäin tärkeitä tietoja, ja haluan vain täydentää niitä omalla tietämykselläni.
Köyhdytettyä uraania sisältävät aseet kehitettiin läpäisemään uudentyyppisiä panssareita. Kemiallista energiaa voimanlähteenä käyttävät ontelopanoksin varustetut kranaatit läpäisivät toisessa maailmansodassa käytetyn panssarin. Uudentyyppisiä panssareita voidaan kuitenkin läpäistä vain liike-energiasta voimansa saavilla aseilla. Niitä kutsutaan nuoliammuksiksi. Ne tarvitsevat suuren lähtövauhdin, ja niissä on oltava myös kova sisus. Tämän vuoksi niissä käytetään köyhdytettyä uraania. Tässä yhteydessä on painotettava, että aiemmin mainitsemani epäselvyys ei ole tahatonta. Kuulin jäsentemme Irakin-vierailua käsittelevän televisiotoimittajan mainitsevan rikastetun uraanin näiden aseiden yhteydessä ja vieläpä kahdesti, joten se ei voinut olla pelkkä lipsahdus.
Osallistuin tutkimukseen, jonka tulosten perustella nämä aseet kehitettiin maa-aseiden teknisellä osastolla, jossa meillä on erittäin voimakkaita työntekijöitämme ja insinöörejämme suojelevia ammattiyhdistyksiä. Voin siksi kertoa teille, että jos tosiasiassa olisi havaittu pieninkin riski, tällaiset aseet olisi järjestelmällisesti hylätty Ranskan aseteollisuudessa noudatettavan ennalta varautumisen periaatteen nojalla."@fi5
"Signor Presidente, signor Presidente in carica del Consiglio, signor Commissario, desidero esprimere i miei ringraziamenti per le utili puntualizzazioni di poc’anzi, che danno prova della serietà dei lavori svolti dalla Commissione. Per una volta, prendo la parola in quest’Aula in qualità di tecnico per esprimere la mia opinione, in particolare, sulle armi all’uranio impoverito. Occorre evitare che prevalga, più o meno inconsciamente, la confusione – che ho visto nell’opinione pubblica ed anche in questa sede – tra l’uso di armi all’uranio impoverito e quello di armamenti nucleari. A tal fine, lei ha fornito elementi estremamente rilevanti ed io mi limiterò a presentare la mia testimonianza personale.
Le armi all’uranio impoverito sono state concepite per consentire la perforazione delle nuove corazzature. Le corazzature della Seconda guerra mondiale potevano essere perforate da ordigni a carica cava, ad energia chimica. Per penetrare le nuove corazzature occorrono invece armi ad energia cinetica, note come proiettili a freccia. E’ essenziale poter imprimere una grande velocità iniziale. Devono inoltre essere pesanti ed è per questo motivo che si utilizza l’uranio impoverito. Tengo a ribadire che la confusione cui facevo riferimento non è innocente: ho sentito alla televisione un giornalista, che copriva la missione dei nostri colleghi in Iraq, menzionare per ben due volte, a riprova del fatto che non si è trattato di un
l’uranio arricchito a proposito di queste munizioni.
Io ho personalmente partecipato alla sperimentazione e alla messa a punto di queste armi presso la direzione tecnica degli armamenti terrestri, dove vi sono sindacati molto potenti che tutelano i nostri operai ed i nostri ingegneri. Posso dunque effettivamente testimoniare che, se sussistesse il minimo rischio, questo tipo di munizioni sarebbe stato scartato sistematicamente, sulla base del principio di precauzione applicato nell’industria degli armamenti in Francia."@it9
"Thank you Mr President, President-in-Office of the Council, and Commissioner, for the essential clarification that you have just given us, which shows the seriousness of the Commission’s work. For once, a technical expert is about to address the House on the subject, in particular, of depleted uranium weapons. It is most important that we do not, whether consciously or not, have any confusion in our minds – either in the minds of the public or, as I have seen in this House, in our own – about the use of depleted uranium weapons and the use of nuclear weapons. On this point you have given us vital information and I simply want to add my own personal testimony.
Depleted uranium weapons are weapons which were developed in order to enable new types of armour-plating to be pierced. The armour-plating used in the Second World War was pierced by shells with a hollow charge, powered by chemical energy. New types of armour-plating, however, can only be pierced by weapons powered by kinetic energy. These are known as arrow shells. It is important to be able to give them a high initial speed. They must also have heavy cores. This is why depleted uranium is used. Here I must stress that the confusion which I am talking about is not innocent. I heard on television a journalist who was covering our Members’ visit to Iraq mention enriched uranium in connection with these weapons, and it was mentioned on two occasions, so it could not have been a mere slip of the tongue.
I was involved in the research that led to the development of these weapons, in the Terrestrial Weapons Technical Directorate, where we have very powerful unions which protect our workers and our engineers. I am therefore able to tell you that in actual fact, if there had been the slightest risk, the precautionary principle which we observe in the French arms industry would automatically have ruled out such weapons."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer de fungerend voorzitter van de Raad, mijnheer de commissaris, ik zou u willen bedanken voor de opheldering die u zojuist verschaft heeft; die was hard nodig en geeft aan dat de Commissie de zaak serieus aanpakt. Ik wil me in deze zaal dit keer uitspreken als technisch deskundige, en dan met name met betrekking tot wapens met verarmd uranium. We moeten namelijk voorkomen voedsel te geven - al dan niet bewust - aan het idee dat het gebruik van wapens met verarmd uranium min of meer hetzelfde is als het gebruik van kernwapens, een idee dat leeft onder de burgers, bij het grote publiek, maar ook hier in deze zaal, zoals ik heb kunnen vaststellen. Wat dit betreft heeft u een aantal zeer belangrijke elementen naar voren gebracht, en ik zou me dan ook willen beperken tot het beschrijven van mijn persoonlijke ervaring op dit gebied.
Wapens met verarmd uranium zijn ontwikkeld om door de bepantsering van modern militair materiaal heen te kunnen dringen. De pantserplaten die werden gebruikt in de Tweede Wereldoorlog werden doorboord met granaten met holle lading, op basis van chemische energie. De moderne pantserplaten kunnen alleen maar doorboord worden met granaten die werken op basis van kinetische energie: de zogeheten
. Deze granaten moeten dan ook met een krachtige aanvangssnelheid afgeschoten worden. Ook moeten ze een zware kern hebben. Om die reden heeft men gekozen voor verarmd uranium. Ik wil er echter nogmaals op wijzen dat de verwarring met kernwapens waarover ik zojuist sprak bepaald niet zonder gevolgen is. Zo heb ik een journalist die verslag deed van de missie van onze collega’s naar Irak op de televisie tot tweemaal toe - het was dus geen verspreking - met betrekking tot deze munitie horen spreken over ‘verrijkt uranium’.
Ik heb deelgenomen aan de ontwikkeling van en de experimenten met deze wapens binnen de technische directie Landmachtbewapening van het Franse leger. We hebben daar te maken met zeer machtige vakbonden, die zich inzetten voor de bescherming van onze arbeiders en ingenieurs. Ik kan u dan ook verzekeren dat als er ook maar het minste risico had bestaan, de productie van deze munitie in Frankrijk systematisch stopgezet zou zijn op basis van het voorzorgsbeginsel dat wij toepassen in onze defensie-industrie."@nl2
"Agradeço ao Senhor Presidente, ao Senhor Presidente em exercício do Conselho e ao Senhor Comissário os importantes esclarecimentos que acabam de nos dar, os quais denotam a seriedade do trabalho desenvolvido pela Comissão. Desta vez, será um técnico a exprimir-se neste hemiciclo, a respeito, nomeadamente, das munições com urânio empobrecido. De facto, não se deve, de modo algum, alimentar, mais ou menos deliberadamente, a confusão nos espíritos, quer se trate da opinião pública ou, como aconteceu aqui, dos deputados, confusão entre a utilização de munições com urânio empobrecido e a de armas nucleares. A esse respeito, devo dizer que as informações que nos deram são extremamente importantes, e eu gostaria tão-somente de acrescentar o meu testemunho pessoal.
As munições com urânio empobrecido foram criadas para permitir a perfuração de novos tipos de blindagens. As blindagens utilizadas na Segunda Guerra Mundial eram perfuradas por obuses de carga oca, que funcionavam com energia química. As novas blindagens só podem ser perfuradas por armas de energia cinética, os chamados obuses flecha. Com efeito, é fundamental poder imprimir-lhes uma grande velocidade inicial. Essas armas devem ainda ter núcleos pesados. Daí a utilização do urânio empobrecido. Mas, devo insistir, a confusão a que me referi não é inocente. Eu ouvi, na televisão, um jornalista, que estava a acompanhar a visita dos nossos colegas ao Iraque, falar de urânio enriquecido ao referir-se a essas armas, e fê-lo por duas vezes, pelo que não deve ter sido um simples
.
Participei nas experiências que levaram ao desenvolvimento dessas armas, na Direcção Técnica de Armas Terrestres, onde temos sindicatos muito poderosos que protegem os nossos operários e os nossos engenheiros. Posso, pois, afirmar-lhes que, de facto, se tivesse havido qualquer espécie de risco, o princípio da precaução pelo qual se rege a indústria francesa de armamento teria automaticamente levado a pôr de lado essas armas."@pt11
"Herr talman, herr rådsordförande, kommissionsledamot! Jag tackar er för det nödvändiga klarläggande ni just gjort och som visar hur seriöst kommissionen arbetar. Det är för en gångs skull teknikern som uttalar sig här i kammaren framför allt apropå vapen med utarmat uran. Man får framför allt inte, mer eller mindre medvetet, underhålla i tankarna – hos den allmänna opinionen och som jag sett här i kammaren hos oss – sammanblandningen mellan användningen av vapen med utarmat uran och kärnvapen. I det hänseendet har ni gett oss mycket viktiga beståndsdelar och jag skulle bara här vilja nöja mig med att lämna mitt personliga vittnesbörd till er.
Vapen med utarmat uran är vapen som tagits fram för att göra det möjligt att perforera nya bepansringar. Bepansringarna från andra världskriget genomborrades av projektiler med RSV-laddning, med kemisk energi. De nya bepansringarna kan endast genomborras av vapen med kinetisk energi. Det är pilprojektiler. Man måste kunna ge dem en hög hastighet från början. De måste även ha tunga kärnor. Det är därför man använt utarmat uran. Men ännu en gång, den sammanblandning jag talar om är inte oskyldig. Vid två tillfällen – det var alltså inte någon lapsus – hörde jag en TV-journalist som täckte våra kollegers resa till Irak tala om anrikat uran i samband med ammunition.
Jag har deltagit i dessa experiment, i utformandet av dessa vapen inom den tekniska styrelsen för markvapen, där vi har mycket mäktiga fackföreningar, som skyddar våra arbetare och ingenjörer. Jag kan därför inför er påstå att om det fanns minsta risk skulle försiktighetsprincipen som vi tillämpar i vapenindustrin i Frankrike systematiskt ha undanröjt denna form av ammunition."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"penetrators"2
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples