Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-02-11-Speech-2-186"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20030211.9.2-186"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Frau Kommissarin! Ich muss da noch einmal nachfassen, denn faktisch wird es ja so sein, dass wir als Europäisches Parlament bei den Beitrittsverträgen ein Zustimmungsverfahren haben werden, sodass wir nur entweder Ja oder Nein dazu sagen können. Mit diesen völkerrechtlich verbindlichen Beitrittsverträgen werden dann natürlich auch Summen festgelegt, über die normalerweise, wenn man sie unter den Bedingungen der Finanziellen Vorausschau miteinander behandelt hätte, im Mitentscheidungsverfahren entschieden worden wäre, sodass wir in den Verhandlungen noch Einfluss hätten nehmen können. Wenn man jetzt davon ausgeht, dass die Zahlen von Kopenhagen in die Verträge aufgenommen und nur noch in einem – sehr bald stattfindenden – Zustimmungsverfahren definitiv festgeschrieben werden, gibt es denn tatsächlich noch, wie Sie sagten
die Möglichkeit, die Finanzielle Vorausschau im Mitentscheidungsverfahren zwischen den beteiligten Teilen der Haushaltsbehörde zu beeinflussen, oder sind wir hier auf die Position zurückgeworfen, dass wir das nur entweder akzeptieren oder ablehnen können, also „Friss oder stirb“? Das wäre allerdings gegen den Sinn der gesamten, schon 1999 beabsichtigten Vorgehensweise.
Die zweite Frage: Sie haben gesagt, Sie werden eine Heranführungshilfenkategorie schaffen, in der dann Bulgarien und Rumänien in Zukunft zu finden sein werden, und die Hilfen werden erhöht. Bulgarien und Rumänien durchlaufen jetzt schon seit 10 Jahren ein ganz konkretes Verfahren, in dem auch einzelne Teile, z. B. die Verwirklichung des
und andere Dinge bearbeitet werden. Sie haben gesagt, in diese Heranführungshilfenkategorie wird ein weiterer Staat nach Ihrem Vorschlag aufgenommen, nämlich die Türkei, die bis jetzt keinen Bulgarien und Rumänien vergleichbaren Status hat. Auch sind die Verhandlungen mit der Türkei bei weitem nicht so fortentwickelt, wie das bei den anderen beiden Staaten der Fall ist. Stellen Sie diese Länder jetzt auf eine Stufe? Schlägt die Kommission vor, dass man in Bezug auf die Türkei auf den gleichen Rang wie Bulgarien und Rumänien abzielt, und womit untermauern Sie dieses Herangehen, denn das ist eine schon viel weitergehende Einschätzung, als es bis jetzt der Fall war? Wenn man über Heranführung spricht – wir haben in der Vergangenheit auch von vielen Seiten gehört, dass unter anderem auch der Kommissionspräsident Prodi befürwortet, dass Länder wie Kroatien und auch andere auf dem Balkan den Status eines Kandidatenlandes bekommen sollen –, werden diese Länder auch schon in dieser Kategorie 7 berücksichtigt, die Sie jetzt vorsehen, oder wie wird mit ihnen in den nächsten Jahren verfahren?"@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Fru kommissær, det er jeg nødt til at følge op på, fordi det rent faktisk vil være sådan med hensyn til tiltrædelsestraktaterne, at Parlament vil have en godkendelsesprocedure, som forhindrer os i at sige andet end ja eller nej. Disse tiltrædelsestraktater er naturligvis folkeretligt bindende, og de stipulerer også beløb, som der normalt ville blive truffet afgørelse om i en procedure med fælles beslutningstagning, hvis vi havde behandlet dem sammen og under betingelserne i de finansielle overslag, så vi kunne have opnået indflydelse på forhandlingerne. Hvis man nu går ud fra, at tallene fastlagt i København indarbejdes i traktaterne og fastlægges definitivt i kun en godkendelsesprocedure, som vil skulle finde sted meget snart, er der, som De sagde, de facto mulighed for at påvirke de finansielle overslag i proceduren med fælles beslutningstagning mellem budgetmyndighedens interesserede parter, eller er vi blevet kastet tilbage til en
position, hvor vi kun kan vedtage eller forkaste det? Og det til trods for, at det ville stride mod hele den generelle tanke bag
som blev udviklet helt tilbage i 1999.
Nu til mit andet spørgsmål. De har bebudet at ville oprette et udgiftsområde for tiltrædelsesstøtte, som i fremtiden vil omfatte Bulgarien og Rumænien, og at støtten bliver forhøjet. Bulgarien og Rumænien har nu de sidste 10 år gennemgået en konkret procedure, herunder implementeringen af
m.m. De sagde, at De har foreslået, at endnu en stat skal omfattes af dette udgiftsområde for tiltrædelsesstøtte, nemlig Tyrkiet, som til dato ikke har haft en status, som kan sammenlignes med hverken Bulgarien eller Rumænien. Og forhandlingerne med Tyrkiet er langtfra så langt fremskredne, som det er tilfældet med de to andre lande. Sidestiller De nu disse lande? Foreslår Kommissionen, at vi sigter mod at give Tyrkiet samme status som Bulgarien og Rumænien, og hvad kan De fremføre som støtte for denne fremgangsmåde, for det er en vurdering, som går langt videre end tidligere? Når vi taler om tiltrædelsesstøtte - og vi har på det seneste hørt forskelligt fra forskellige kilder, herunder at kommissionsformand Prodi går ind for, at Kroatien og andre Balkanlande skal have status som kandidatland - er disse lande så allerede omfattet af udgiftsområde 7, som De nu har planer om, eller hvis ikke, hvordan vil vi skulle behandle dem i de kommende år?"@da1
"Κυρία Επίτροπε, σε αυτό το σημείο πρέπει να προσθέσω ξανά κάτι, καθώς το γεγονός είναι ότι, όσον αφορά τις συνθήκες ένταξης, αυτό το Κοινοβούλιο θα έχει μια διαδικασία έγκρισης που θα μας εμποδίζει να πούμε τίποτα παραπάνω εκτός από ένα σκέτο ναι ή όχι. Οι συνθήκες ένταξης είναι φυσικά δεσμευτικές στη διεθνή νομολογία και επίσης καθορίζουν χρηματικά ποσά, τα οποία, αν τα επεξεργαζόμασταν μαζί με τους όρους των δημοσιονομικών προοπτικών και σύμφωνα με αυτούς, υπό κανονικές συνθήκες θα αποφασίζονταν βάσει της διαδικασίας συναπόφασης, ώστε να είχαμε κάποια επιρροή επί των διαπραγματεύσεων. Εάν τώρα υποθέσουμε ότι τα ποσά της Κοπεγχάγης θα ενσωματωθούν στις συνθήκες και σίγουρα θα καθοριστούν μόνο βάσει μιας διαδικασίας έγκρισης που πρόκειται να πραγματοποιηθεί σε πολύ σύντομο χρονικό διάστημα, υπάρχει, όπως είπατε, μια de facto δυνατότητα επιρροής των δημοσιονομικών προοπτικών με μια διαδικασία συναπόφασης στην οποία θα συμμετέχουν οι ενδιαφερόμενοι εταίροι στην αρμόδια για τον προϋπολογισμό αρχή ή τελικά μένουμε μονάχα με τη θέση “αυτό ή τίποτα”, βάσει της οποίας μπορούμε μόνο ή να δεχτούμε ή να απορρίψουμε; Και αυτό χωρίς να λάβουμε υπόψη το γεγονός ότι θα ερχόταν σε σύγκρουση με την ευρύτερη νοοτροπία πίσω από το
που δημιουργήθηκε ήδη το 1999.
Τώρα, η δεύτερη ερώτησή μου. Ανακοινώσατε την πρόθεσή σας να δημιουργήσετε μια κατηγορία προενταξιακών ενισχύσεων η οποία στο μέλλον θα συμπεριλάβει τη Βουλγαρία και τη Ρουμανία και ότι αυτές οι ενισχύσεις θα αυξηθούν. Η Βουλγαρία και η Ρουμανία τα τελευταία δέκα χρόνια βρίσκονται σε μια άκρως συγκεκριμένη διαδικασία που καλύπτει μεμονωμένες πτυχές όπως η εφαρμογή του κοινοτικού κεκτημένου και άλλα παρόμοια. Είπατε ότι προτείνατε να συμπεριληφθεί ένα άλλο κράτος στη συγκεκριμένη προενταξιακή ενίσχυση, η Τουρκία, η οποία, μέχρι στιγμής, δεν έχει εμφανίσει καθεστώς που να είναι συγκρίσιμο με αυτό που εμφανίζει η Βουλγαρία και η Ρουμανία. Ούτε οι διαπραγματεύσεις με την Τουρκία είναι υπό οποιαδήποτε έννοια εξίσου προχωρημένες όσο οι διαπραγματεύσεις με τα άλλα κράτη. Τοποθετείτε λοιπόν και τις τρεις χώρες στο ίδιο επίπεδο; Προτείνει η Επιτροπή να στοχεύσουμε να δώσουμε στην Τουρκία το ίδιο καθεστώς όπως στη Βουλγαρία και τη Ρουμανία, και τι επιχειρήματα παραθέτετε υπέρ μιας τέτοιας προσέγγισης, η οποία, όπως φαίνεται, συμπεριλαμβάνει εκτιμήσεις που προχωρούν πολύ βαθύτερα από ό,τι στο παρελθόν; Εάν αναφερόμαστε στις προενταξιακές ενισχύσεις –και στο παρελθόν ακούσαμε διάφορα από διάφορες πηγές, όπως λόγου χάρη ότι ο πρόεδρος κ. Πρόντι είναι υπέρμαχος του να λάβουν καθεστώς υποψήφιας χώρας η Κροατία και άλλα βαλκανικά κράτη– συμπεριλαμβάνονται ήδη αυτές οι χώρες στην κατηγορία 7, την οποία προβλέπετε τώρα, ή, εάν δεν συμπεριλαμβάνονται, πώς θα τις χειριστούμε τα επόμενα χρόνια;"@el8
"Commissioner, this is where I must again add something, as the fact of the matter will be that, when it comes to the accession treaties, this Parliament will have an approval procedure preventing us from saying anything more than yes or no. These accession treaties are, of course, binding in international law, and they also stipulate sums of money that would ordinarily, had we dealt with them together and subject to the conditions of the Financial Perspective, have been decided on in the codecision procedure, so that we could have gained some influence over the negotiations. If it is now assumed that the Copenhagen figures will be incorporated into the treaties and will be definitively laid down only in an approval procedure that is to take place very soon, there is, as you said, the
possibility of influencing the Financial Perspective in a codecision procedure involving the interested parties in the budgetary authority, or are we being thrown back on the ‘do or die’ position, in which we can only accept or reject? This notwithstanding the fact that it would go against the overall thinking behind the
devised as long ago as 1999.
Now for my second question. You have announced your intention of creating a category of pre-accession aid that will, in future, include Bulgaria and Romania, and that aid will be increased. Bulgaria and Romania have for the past ten years already been going through a quite specific process covering individual aspects such as the implementation of the
and other such things. You have said that you have proposed that another state be included in this category of pre-accession aid, namely Turkey, which has not, to date, had a status comparable to that enjoyed by Bulgaria and Romania; nor are negotiations with Turkey anything like as far advanced as those with the other states. Are you now putting these countries on one and the same footing? Is the Commission proposing that we aim to give Turkey the same status as Bulgaria and Romania, and what can you adduce in support of this approach, involving as it does an assessment that goes far further than before? If we are talking in terms of pre-accession aid – and we have, in the past, heard various things from various sources, including that President Prodi is an advocate of Croatia and other Balkan countries getting candidate country status – are these countries already included in the category 7 that you are now providing for, or, if not, how are we going to be dealing with them over the coming years?"@en3
"Señora Comisaria, en este punto me gustaría añadir algo, ya que el hecho es que, cuando llegue el momento de votar los tratados de adhesión, este Parlamento dispondrá de un procedimiento de aprobación que sólo nos permitirá decir sí o no. Estos tratados de adhesión son, por supuesto, vinculantes en derecho internacional y también estipulan sumas de dinero que si las hubiéramos planteado juntos y las hubiéramos sometido a las condiciones previstas en las perspectivas financieras, habrían sido votadas por el procedimiento ordinario de codecisión, con lo que podríamos haber influido de alguna manera en las negociaciones. Si ahora se asume que las cifras de Copenhague se van a incorporar a los tratados y van a establecerse de forma definitiva por medio de un procedimiento de aprobación que tendrá lugar muy pronto, ¿existe, tal como ha dicho, la posibilidad
de influir en las perspectivas financieras mediante un procedimiento de codecisión que implicara a las partes interesadas de la autoridad presupuestaria, o estamos condenados irremediablemente a una situación de «lo toma o lo deja»? Eso sin olvidar que este hecho iría en contra del pensamiento general que subyace tras el
concebido ya en 1999.
Y en cuanto a mi segunda pregunta, usted ha anunciado su intención de crear una categoría de ayuda de preadhesión que en el futuro incluirá a Bulgaria y Rumania y que esta ayuda se incrementará. En los últimos diez años, Bulgaria y Rumania han pasado por un proceso bastante específico en el que han cubierto una serie de aspectos individuales como la aplicación del acervo comunitario, entre otras cosas por el estilo. Ha dicho que ha propuesto que se incluya a otro Estado en esta categoría de ayuda de preadhesión, a saber, Turquía, que hasta la fecha no goza de un estatuto similar al de Bulgaria y Rumania; tampoco están las negociaciones con Turquía tan avanzadas como las de los otros dos Estados. ¿Está situando usted a estos tres países en el mismo nivel? ¿Acaso propone la Comisión que concedamos a Turquía el mismo estatuto que tienen Bulgaria y Rumania? ¿Qué argumentos puede aportar para justificar este enfoque, que implica una evaluación que va más lejos que la anterior? Si hablamos de ayuda de preadhesión –y en el pasado hemos escuchado distintas cosas de diversas fuentes, como que el Presidente Prodi es partidario de que Croacia y otros países balcánicos accedan a la categoría de países candidatos–, ¿ya se han incluido estos países en la categoría 7 que ahora propone? y si no, ¿cuáles serán las relaciones con ellos en los próximos años?"@es12
".
Arvoisa komission jäsen, minun on jälleen lisättävä jotain, sillä on niin, että liittymissopimusten osalta parlamentissa järjestetään hyväksyntämenettely, jossa emme voi perustella kantaamme vaan todeta ainoastaan "kyllä" tai "ei". Liittymissopimukset ovat luonnollisesti sitovaa kansainvälistä lainsäädäntöä, ja niissä määrätään myös rahamääristä, joista olisi tavanomaisesti päätetty yhteispäätösmenettelyssä, jos niitä kaikkia olisi käsitelty yhdessä ja jos niihin olisi sovellettu rahoitusnäkymiä koskevia edellytyksiä. Tällöin olisimme voineet vaikuttaa edes jonkin verran neuvottelutulokseen. Jos oletetaan, että Kööpenhaminan luvut sisällytetään sopimuksiin ja ne vahvistetaan lopullisesti pelkässä hyväksyntämenettelyssä, joka järjestetään pian, onko meillä, kuten totesitte, tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa rahoitusnäkymiin yhteispäätösmenettelyssä, johon osallistuvat kaikki budjettivaltaa käyttävät osapuolet? Vai joudummeko takaisin asemaan, jossa ainoina vastausvaihtoehtoina on "kyllä tai ei", eli jossa voimme vain joko hyväksyä tai hylätä päätöksen? Tämähän olisi vastoin jo vuonna 1999 määriteltyä toimintatapaa.
Sitten toinen kysymykseni. Ilmoititte, että aiotte luoda liittymistä valmistelevaa tukea koskevan otsakkeen, joka kattaa tulevaisuudessa Bulgarian ja Romanian, ja että tukea on tarkoitus lisätä. Bulgaria ja Romania ovat viimeisten kymmenen vuoden aikana käyneet läpi melko merkittävän prosessin, joka sisältää monia yksittäisiä toimenpiteitä, kuten yhteisön säännöstön täytäntöönpanoa ja muita vastaavia asioita. Olette sanoneet ehdottaneenne, että liittymistä valmistelevaa tukea koskevaan otsakkeeseen olisi sisällytettävä vielä yksi valtio, eli Turkki, jonka asema ei aikaisemmin ole ollut verrattavissa Bulgarian tai Romanian asemaan. Myöskään Turkin kanssa käytävät neuvottelut eivät ole edenneet yhtä nopeasti kuin muiden maiden kanssa. Aiotteko nyt asettaa nämä maat samalle lähtöviivalle? Ehdottaako komissio, että pyrimme antamaan Turkille saman aseman kuin Bulgarialle ja Romanialle? Kuinka voitte perustella tätä lähestymistapaa, joka sisältää aiempaa huomattavasti pidemmälle menevän arvion? Kun puhumme liittymistä valmistelevasta tuesta, josta olemme aikaisemmin kuulleet eri lähteistä eri asioita, kuten sen, että puheenjohtaja Prodi kannattaa henkilökohtaisesti ehdokasvaltion aseman myöntämistä Kroatialle ja muille Balkanin maille, haluaisin tietää, onko nämä maat jo sisällytetty otsakkeeseen 7, josta nyt puhutte. Jos ei ole, kuinka niiden kanssa toimitaan tulevina vuosina?"@fi5
"Madame la Commissaire, je me dois de rappeler que dans les faits, les traités d'adhésion feront l'objet d'une procédure d'avis conforme impliquant le Parlement européen, ce qui veut dire que nous pourrons juste dire oui ou non. Dans le cadre de ces traités d'adhésion juridiquement contraignants sont naturellement fixés des montants qui, normalement, si nous en avions discuté dans les conditions des perspectives financières, auraient été adoptés selon la procédure de codécision, de sorte que nous aurions encore pu influencer les choses lors des négociations. Si l'on part de l'hypothèse selon laquelle les chiffres de Copenhague seront repris dans les traités et définitivement adoptés dans le cadre d'une procédure d'avis conforme, laquelle aura lieu très prochainement, existe-t-il encore effectivement, comme vous l'avez dit, de facto la possibilité d'influencer les perspectives financières lors d'une procédure de codécision rassemblant les parties de l'autorité budgétaire ou en sommes-nous réduits ici à la position de pouvoir seulement accepter ou refuser, comme on dit en langage populaire, "mange ou meurs" ? Cela serait en tout cas contraire à l'esprit du modus operandi élaboré dès 1999.
Ma deuxième question est la suivante : vous avez déclaré que vous alliez créer une catégorie d'aides de préadhésion dans lesquelles se trouveront à l'avenir la Bulgarie et la Roumanie et que le montant des aides serait augmenté. La Bulgarie et la Roumanie suivent depuis maintenant presque 10 ans une procédure très concrète, dans le cadre de laquelle des éléments précis tels que la mise en œuvre de l'acquis communautaire et d'autres choses sont traités. Vous nous avez dit que, d'après votre proposition, un autre pays entrerait dans cette catégorie d'aides de préadhésion. Il s'agit de la Turquie, qui, jusqu'à présent, n'a pas un statut comparable à celui de la Bulgarie et de la Roumanie. De même, les négociations avec la Turquie sont bien moins avancées que celles avec les deux autres États. Placez-vous à présent ces pays sur un même pied ? La Commission propose-t-elle que la Turquie se voie accorder le même rang que la Bulgarie et la Roumanie et sur quoi vous appuyez-vous dans cette approche ? Il s'agit là d'une appréciation qui va beaucoup plus loin que tout ce qui a été dit jusqu'à présent. Nous avons souvent déjà entendu dire que le président de la Commission, M. Prodi, - entre autres - était favorable à l'idée que des pays comme la Croatie et d'autres pays des Balkans reçoivent le statut de pays candidats. Dès lors, lorsqu'on parle de préadhésion, ces pays sont-ils déjà pris en considération dans cette catégorie 7 que vous envisagez maintenant de créer et si non, comment entendez-vous procéder avec eux dans les prochaines années ?"@fr6
"Signora Commissario, su questo punto devo aggiungere qualcosa, perché in pratica succederà che, in materia di trattati di adesione, la procedura di approvazione prevista consentirà al Parlamento europeo soltanto di dire sì o no. Naturalmente questi trattati di adesione sono vincolanti dal punto di vista del diritto internazionale, e stabiliscono anche importi sui quali, se fossero stati affrontati insieme e alle condizioni delle prospettive finanziarie, si sarebbe deciso con la procedura di codecisione, per cui avremmo ancora potuto avere qualche peso sui negoziati. Se ora consideriamo che le cifre di Copenaghen saranno inserite nei trattati e saranno ormai definite per sempre con una procedura di approvazione che avrà luogo fra poco, in realtà c’è ancora, come ha detto lei
la possibilità di incidere sulle prospettive finanziarie nella procedura di codecisione fra le parti coinvolte dell’autorità di bilancio, oppure invece veniamo rimessi nella posizione di poter soltanto accettare o respingere, quindi “prendere o lasciare”? Questo andrebbe peraltro contro il senso dell’intera procedura già prevista nel 1999.
Seconda domanda: lei ha annunciato l’intenzione di creare una rubrica di aiuto di preadesione nella quale in futuro rientreranno la Bulgaria e la Romania e che gli aiuti verranno aumentati. Nell’ultimo decennio, la Bulgaria e la Romania hanno già attraversato un processo concreto composto da singoli aspetti come per esempio l’attuazione dell’
comunitario
e altri. Lei ha detto di avere proposto l’inserimento in questa rubrica di aiuto di preadesione anche di un altro Stato, ossia la Turchia, che finora non ha avuto uno
paragonabile a quello della Bulgaria e della Romania. I negoziati con la Turchia non sono affatto progrediti com’è avvenuto per gli altri Stati. Lei sta forse mettendo tutti questi paesi sullo stesso piano? La Commissione sta forse proponendo di dare alla Turchia lo stesso rango della Bulgaria e della Romania, e con che cosa motivate questa posizione, che comporta una valutazione molto più estesa di quanto non sia stato il caso finora? Quando si parla di aiuto di preadesione – e in passato abbiamo sentito dire da più parti che fra l’altro anche il Presidente Prodi è a favore della concessione lo
di paese candidato a paesi quali la Croazia e altri dei Balcani – questi paesi sono già inseriti nella rubrica 7 che ora prevedete oppure, in caso negativo, come li tratteremo nei prossimi anni?"@it9
"Commissioner, this is where I must again add something, as the fact of the matter will be that, when it comes to the accession treaties, this Parliament will have an approval procedure preventing us from saying anything more than yes or no. These accession treaties are, of course, binding in international law, and they also stipulate sums of money that would ordinarily, had we dealt with them together and subject to the conditions of the Financial Perspective, have been decided on in the codecision procedure, so that we could have gained some influence over the negotiations. If it is now assumed that the Copenhagen figures will be incorporated into the treaties and will be definitively laid down only in an approval procedure that is to take place very soon, there is, as you said, the
possibility of influencing the Financial Perspective in a codecision procedure involving the interested parties in the budgetary authority, or are we being thrown back on the ‘do or die’ position, in which we can only accept or reject? This notwithstanding the fact that it would go against the overall thinking behind the
devised as long ago as 1999.
Now for my second question. You have announced your intention of creating a category of pre-accession aid that will, in future, include Bulgaria and Romania, and that aid will be increased. Bulgaria and Romania have for the past ten years already been going through a quite specific process covering individual aspects such as the implementation of the
and other such things. You have said that you have proposed that another state be included in this category of pre-accession aid, namely Turkey, which has not, to date, had a status comparable to that enjoyed by Bulgaria and Romania; nor are negotiations with Turkey anything like as far advanced as those with the other states. Are you now putting these countries on one and the same footing? Is the Commission proposing that we aim to give Turkey the same status as Bulgaria and Romania, and what can you adduce in support of this approach, involving as it does an assessment that goes far further than before? If we are talking in terms of pre-accession aid – and we have, in the past, heard various things from various sources, including that President Prodi is an advocate of Croatia and other Balkan countries getting candidate country status – are these countries already included in the category 7 that you are now providing for, or, if not, how are we going to be dealing with them over the coming years?"@lv10
"Mevrouw de commissaris, ik wil hier toch nog even op doorgaan. In feite zal het Europees Parlement immers via een instemmingsprocedure bij de Toetredingsverdragen betrokken worden, wat betekent dat wij uitsluitend ‘ja’ of ‘nee’ tegen die verdragen kunnen zeggen. In deze Toetredingsverdragen, die uiteraard volkenrechtelijk bindend zijn, worden ook bedragen vastgelegd waarover normaliter - als wij ze gezamenlijk en in het kader van de financiële vooruitzichten hadden besproken - via een medebeslissingsprocedure een definitief besluit zou worden genomen. Op die manier hadden wij nog invloed op de onderhandelingen kunnen uitoefenen. Ervan uitgaande dat de bedragen van Kopenhagen in de Toetredingsverdragen opgenomen worden waaraan wij uitsluitend nog op zeer korte termijn, via een instemmingsprocedure, onze definitieve toestemming mogen geven, rijst de vraag of er feitelijk nog sprake is van een mogelijkheid om de financiële vooruitzichten concreet te beïnvloeden via een medebeslissingsprocedure tussen de betrokken onderdelen van de Begrotingsautoriteit. Ik vraag mij af of wij hier niet al in een situatie beland zijn waarin wij het besluit alleen nog maar kunnen goedkeuren of verwerpen, met andere woorden ‘slikken of stikken’. Dat zou echter strijdig zijn met de strekking van de gehele procedure zoals die al in 1999 voorzien is.
Dan mijn tweede vraag. U heeft gezegd dat u een rubriek voor pretoetredingssteun gaat creëren waarin Bulgarije en Roemenië in de toekomst ingedeeld worden. Daarnaast wordt de steun verhoogd. Bulgarije en Roemenië doorlopen nu al sinds tien jaar een heel concrete procedure, waarbij ook specifieke thema’s, zoals de verwezenlijking van het
en andere zaken aan de orde komen. U heeft tevens gezegd dat op uw voorstel ook nog een ander land in de bedoelde rubriek wordt opgenomen, namelijk Turkije. Dat land beschikt echter niet over een status die met Bulgarije en Roemenië te vergelijken is. De onderhandelingen met Turkije zijn ook bij lange na niet zo ver gevorderd als bij de andere twee landen het geval is. Plaatst u deze landen nu op hetzelfde niveau? Stelt de Commissie nu voor om ten aanzien van Turkije naar dezelfde status te streven als voor Bulgarije en Roemenië? En waarop baseert u deze handelwijze, want er is plotseling sprake van een veel positievere beoordeling van Turkije dan tot nu toe het geval is geweest? In het verleden hebben we van veel kanten gehoord dat landen als Kroatië en ook andere Balkanlanden de status van kandidaatland zouden moeten krijgen. Onder andere Commissievoorzitter Prodi is hier een voorstander van. Worden deze landen nu ook al in het kader van de pretoetreding in de door u geplande rubriek 7 ingedeeld? Wat is in het algemeen eigenlijk de procedure ten opzichte van deze landen in de komende jaren?"@nl2
"Senhora Comissária, neste ponto, tenho novamente de acrescentar algo, pois, em termos factuais, o que vai acontecer é que, enquanto Parlamento Europeu, relativamente aos tratados de adesão vamos ser chamados a dizer unicamente “sim” ou “não”. Estes tratados de adesão são vinculativos à luz do direito internacional e com eles vão ser, naturalmente, estipulados montantes que, em circunstâncias normais, se tivessem sido por nós tratados em conjunto e segundo as condições das Perspectivas Financeiras, teriam sido decididos em processo de co-decisão, de modo que nós poderíamos ter ainda alguma influências nas negociações. Se, agora, partimos do princípio de que os montantes de Copenhaga são incorporados nos Tratados e apenas serão estabelecidos em definitivo num processo de aprovação – a realizar em breve – existe efectivamente, como foi por si referido, a possibilidade
de influenciar as Perspectivas Financeiras num processo de co-decisão entre as partes interessadas da autoridade orçamental, ou será que estamos a ser relegados para a posição “é pegar ou largar”, em que apenas podemos aceitar ou rejeitar? Tal iria, para todos os efeitos, contra o espírito do procedimento decidido já em 1999.
Segunda pergunta: anunciou a sua intenção de criar uma categoria de ajudas de pré-adesão, que irá, no futuro, incluir países como a Bulgária e a Roménia, vindo a ajuda a ser aumentada. Nos últimos dez anos, a Bulgária e a Roménia passam por um processo muito concreto, no qual aspectos específicos são tratados, tais como a implementação do acervo comunitário e outras questões. A senhora Comissária referiu que, nesta categoria de ajudas de pré-adesão, sereia incluído, por sugestão sua, um outro Estado, designadamente a Turquia, país que, até à data não tem qualquer espécie de estatuto semelhante à Bulgária e à Roménia. Acresce o facto de as negociações com a Turquia não estarem nem por sombras tão avançadas como é o caso dos outros dois Estados. Será que estes países estão a ser colocados ao mesmo nível? Será que a Comissão propõe que, relativamente à Turquia, tenhamos como objectivo atribuir-lhe o mesmo estatuto da Bulgária e da Roménia? Em que baseia a sua abordagem, dado que esta envolve uma avaliação que vai muito mais longe do que anteriormente? Se estamos a falar em temos de ajudas de pré-adesão – ouvimos, no passado, várias coisas, provenientes de várias fontes, referindo inclusive que o Presidente Prodi apoiaria a concessão do estatuto de país candidato a países como a Croácia e outros nos Balcãs -, será que estes países também estão incluídos na categoria 7, agora prevista por si, ou , caso contrário, como vai ser o procedimento a adoptar com eles nos próximos anos?"@pt11
"Kommissionsledamot! Här måste jag än en gång göra ett tillägg, för vi kommer ju faktiskt att i Europaparlamentet ha ett omröstningsförfarande i samband med anslutningsfördragen, så att vi bara kan säga antingen ”ja” eller ”nej” till dem. I samband med dessa folkrättsligt bindande anslutningsfördrag kommer naturligtvis också belopp att fastslås, som man i normala fall, om de hade behandlats tillsammans i enlighet med villkoren för budgetplanen, skulle ha beslutat om i ett medbeslutandeförfarande, så att vi hade kunnat påverka förhandlingarna. Om man nu utgår från att siffrorna från Köpenhamn tas med i fördragen och bara fastslås definitivt i ett omröstningsförfarande – som kommer att äga rum mycket snart – finns det då faktiskt, som ni sade
någon möjlighet att påverka budgetplanen i det medbeslutandeförfarande som äger rum mellan de deltagande delarna av budgetmyndigheten, eller är vi här åter tillbaka i det läget att vi bara kan antingen acceptera eller avvisa det, alltså
? Det vore i så fall mot andan i det totala tillvägagångssätt som planerades redan 1999.
Den andra frågan: ni sade att ni kommer att skapa en rubrik för stöd inför anslutningen, där man i framtiden kommer att återfinna Bulgarien och Rumänien, och stöden kommer att höjas. Bulgarien och Rumänien har nu i 10 år genomgått ett mycket konkret förfarande, där också enskilda delar bearbetas, exempelvis förverkligandet av gemenskapens regelverk m.m. Ni sade att enligt ert förslag kommer ytterligare en stat att tas med i denna rubrik för stöd inför anslutningen, nämligen Turkiet, som hittills inte haft någon status som kan jämföras med Bulgarien och Rumänien. Inte heller har förhandlingarna med Turkiet på långt när utvecklat sig så som är fallet med de båda andra staterna. Jämställer ni nu dessa länder? Föreslår kommissionen att man i fråga om Turkiet skall syfta till samma rang som Bulgarien och Rumänien, och vad bygger ni detta agerande på, för det är en mycket mer omfattande bedömning än som hittills varit fallet? När man talar om stöd inför anslutningen – vi har tidigare från flera sidor hört att bland annat också kommissionens ordförande Prodi rekommenderar att länder som Kroatien m.fl. på Balkan skall få status som kandidatland – kommer man också redan att ta hänsyn till dessa länder i denna utgiftskategori 7, som ni nu planerar, eller hur kommer man att förfara med dem under de närmaste åren?"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"acquis communautaire"1,2,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples