Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2003-01-29-Speech-3-030"

Predicate	Value (sorted: default)
rdf:type	lpv_eu:Speech4
dcterms:Date	"2003-01-29"^^xsd:date4
dcterms:Is Part Of	lp_eu:Läget i Irak4
dcterms:Language	"da"^^xsd:language4
lpv:document identification number	"en.20030129.2.3-030"4
lpv:hasSubsequent	lp_eu:2003-01-29-Speech-3-0314
lpv:speaker	lp:Ulla Margrethe Sandbæk4
lpv:spoken text	"Hr. formand. Der skal ikke herske tvivl om, at jeg vil juble den dag, hvor Saddam Husseins rædselsregime ophører. Men jeg tror ikke et øjeblik på, at en krig er den rigtige løsning på problemet. Præsident Bush tror på det absolut gode og det absolut onde - det gør jeg ikke. Jeg tror til gengæld ubetinget på, at Bushs, Cheneys og Candolezza Rices interesser i olieindustrien er væsentlig større end deres bekymring for det irakiske folks velbefindende. Jeg nærer heller ingen tvivl om, at en krig vil være en enestående lejlighed til at få afprøvet ca. 20 nye våbensystemer og også godt for den amerikanske våbenindustri. Irak skal naturligvis efterleve FN's resolutioner. Det skal Israel i øvrigt også, og jeg venter spændt på, hvornår USA og EU kræver dette. Alle andre metoder end krig skal afprøves, og hvis en krig er uundgåelig, skal den bakkes op af FN og støttes af stærke kræfter i selve Irak. Lad os ikke glemme, at USA engang varmt støttede Saddam Hussein og forsynede ham med en del af de konventionelle våben, han har. Irak udgør ikke nogen øjeblikkelig trussel, hverken mod sine naboer eller mod verdenssamfundet. En krig derimod kan få fuldstændig uoverskuelige følger. Den vil give næring til et øget had mod USA og Vesten og skabe grobund for ny terrorisme. Det er ikke lykkedes at forbedre livet for befolkningen i Afghanistan, og det vil næppe heller lykkedes i Irak. Det samme gælder sanktionerne mod Irak, der blot har gjort det lettere for Saddam at undertrykke befolkningen. Hvad ville der mon ske, hvis USA brugte bare 10 % af de penge, som forventes brugt til krigen på at forsyne den arabiske verden med f.eks. gratis skoler? Nu overlades uddannelsen af befolkningen i vid udstrækning til mullaher og deres indoktrinering. Det ville være en langsigtet og holdbar løsning. Krig er en kortsigtet og alt andet end holdbar løsning."@da1
lpv:spokenAs	member; Committee on Development and Cooperation (2002-01-17--2004-07-19)14 substitute; Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy (2002-01-17--2003-03-24)14 member; Delegation for relations with the Palestinian Legislative Council (2002-02-07--2004-07-19)14 substitute; EMPL (2002-01-17--2004-07-19)14 unknown; JuniBevægelsen (1999-07-20--2004-07-19)14 member; EDD (1999-07-20--2004-07-19)14 member; Members from the European Parliament to the Joint Parliamentary Assembly of the Agreement between the African, Caribbean and Pacific States and the European Union (ACP-EU) (2002-02-06--2004-07-19)14 substitute; Committee on Foreign Affairs, Human Rights, Common Security and Defence Policy (2002-01-17--2004-07-19)14
lpv:translated text	"Herr Präsident, es soll keinerlei Zweifel darüber herrschen, dass ich jubeln werde an dem Tage, an dem die Schreckensherrschaft Saddam Husseins zu Ende geht. Aber ich glaube nicht einen einzigen Augenblick daran, dass ein Krieg die richtige Lösung des Problems darstellt. Präsident Bush glaubt an das absolut Gute und an das absolut Böse - dies tue ich nicht. Ich hingegen glaube unbedingt, dass das Interesse von Bush, Cheney und Condoleezza Rice an der Ölindustrie wesentlich größer ist als ihre Sorge um das Wohlergehen des irakischen Volks. Ich zweifle auch nicht daran, dass ein Krieg eine hervorragende Gelegenheit sein wird, etwa 20 neue Waffensysteme zu erproben, und dass ein Krieg auch gut für die amerikanische Rüstungsindustrie sein wird. Natürlich muss der Irak die UNO-Resolutionen erfüllen. Das muss Israel übrigens auch tun, und ich warte gespannt darauf, wann die USA und die EU dies fordern werden. Es müssen alle anderen Möglichkeiten als der Krieg versucht werden, und wenn der Krieg unvermeidbar ist, dann muss er von der UNO und von starken Kräften im Irak selbst unterstützt werden. Wir sollten nicht vergessen, dass die USA Saddam Hussein einst selbst stark unterstützten und ihm eine Reihe jener konventionellen Waffen lieferten, die er heute besitzt. Der Irak stellt keine augenblickliche Bedrohung dar, weder gegen seine Nachbarn noch gegenüber der internationalen Gemeinschaft. Ein Krieg jedoch kann unabsehbare Folgen haben. Er kann den Hass gegen die USA und gegen den Westen weiter schüren, und er kann der Nährboden für neuerlichen Terrorismus sein. Es ist nicht gelungen, die Lebensbedingungen für die Bevölkerung in Afghanistan zu verbessern, und dies wird auch kaum im Irak gelingen. Gleiches gilt für die Sanktionen gegen den Irak, die es Saddam nur erleichtert haben, die Bevölkerung zu unterdrücken. Was würde wohl geschehen, wenn die USA nur 10 % jenes Geldes, das für den Krieg vorgesehen ist, dazu verwenden würde, die arabische Welt z. B. mit kostenlosen Schulen zu versorgen? Jetzt wird die Ausbildung der Bevölkerung in großem Umfang den Mullahs und ihrer Indoktrinierung überlassen. Dies könnte eine langfristig angelegte und nachhaltige Lösung sein. Krieg ist eine kurzsichtige Lösung, die alles andere als nachhaltig ist."@de7 "Κύριε Πρόεδρε, κανείς δεν πρέπει να έχει την παραμικρή αμφιβολία ότι θα γιορτάσω την ημέρα που το καθεστώς τρομοκρατίας του Σαντάμ Χουσεΐν θα τερματιστεί. Ωστόσο, δεν πιστεύω ούτε για μια στιγμή ότι ένας πόλεμος θα ήταν η κατάλληλη λύση στο πρόβλημα. Ο πρόεδρος Μπους πιστεύει στο απόλυτο καλό και στο απόλυτο κακό. Εγώ, από την άλλη μεριά, όχι. Μάλιστα, είμαι πεπεισμένη ότι τα συμφέροντα του κ. Μπους, του κ. Cheney και της κ. Condoleezza Rice στην πετρελαϊκή βιομηχανία είναι πολύ σημαντικότερα από την ανησυχία τους για το καλό του ιρακινού λαού. Ούτε έχω την παραμικρή αμφιβολία ότι ένας πόλεμος θα ήταν μια μοναδική ευκαιρία για τη δοκιμή περίπου 20 νέων οπλικών συστημάτων, και μέγα ευεργέτημα για την αμερικανική βιομηχανία όπλων. Ασφαλώς και το Ιράκ πρέπει να συμμορφωθεί προς τα ψηφίσματα των Ηνωμένων Εθνών. Το ίδιο όμως πρέπει να πράξει και το Ισραήλ, και προσδοκώ με ανυπομονησία τα σχετικά αιτήματα από μέρους των Ηνωμένων Πολιτειών και της ΕΕ. Πρέπει να δοκιμαστούν όλες οι μέθοδοι εκτός του πολέμου, ενώ, εάν ο πόλεμος είναι αναπόφευκτος, πρέπει να στηρίζεται από τον ΟΗΕ και από ισχυρές δυνάμεις στο ίδιο το Ιράκ. Ας μην ξεχνούμε ότι στο παρελθόν οι Ηνωμένες Πολιτείες είχαν στηρίξει ενθουσιωδώς τον Σαντάμ Χουσεΐν και του είχαν προμηθεύσει ορισμένα από τα συμβατικά του όπλα. Το Ιράκ δεν αποτελεί άμεση απειλή, είτε για τους γείτονές του είτε για τη διεθνή κοινότητα. Ένας πόλεμος, από την άλλη πλευρά, θα μπορούσε να έχει τελείως απρόβλεπτες συνέπειες. Θα πυροδοτούσε αυξημένο μίσος κατά των Ηνωμένων Πολιτειών και της Δύσης και θα δημιουργούσε πρόσφορο έδαφος για την περαιτέρω ανάπτυξη της τρομοκρατίας. Δεν έχει σημειωθεί καθόλου πρόοδος ως προς τη βελτίωση της ζωής του λαού του Αφγανιστάν, και είναι απίθανο ότι θα σημειωνόταν οποιαδήποτε πρόοδος στη βελτίωση των συνθηκών ζωής του ιρακινού λαού. Το ίδιο ισχύει και για τις κυρώσεις κατά του Ιράκ, οι οποίες το μόνο που κατάφεραν ήταν να διευκολύνουν τον Σαντάμ στην καταπίεση του λαού του. Τη στιγμή που η εκπαίδευση του πληθυσμού αφήνεται στα χέρια των μουλάδων και την κατήχηση που ασκούν, τι θα γινόταν, αναρωτιέμαι, εάν οι Ηνωμένες Πολιτείες χρησιμοποιούσαν το 10% μόνον των χρημάτων που αναμένεται να ξοδέψουν για τον πόλεμο προκειμένου να προσφέρουν, για παράδειγμα, στον αραβικό κόσμο δωρεάν σχολεία; Μια τέτοια λύση θα ήταν διορατική και μακρόπνοη. Ο πόλεμος θα ήταν μια κοντόθωρη και σίγουρα όχι μακρόπνοη λύση."@el8 "Mr President, no one should be in any doubt that I shall celebrate on the day that Saddam Hussein’s regime of terror comes to an end. I do not, however, believe for one moment that a war is the correct solution to the problem. President Bush believes in absolute good and absolute evil. I, for my part, do not. I am convinced, rather, that Mr Bush’s, Mr Cheney’s and Mrs Condoleezza Rice’s interests in the oil industry are significantly greater than their concern for the well-being of the Iraqi people. Nor do I entertain any doubts that a war would be a unique opportunity to test approximately 20 new weapons systems, as well as being good for the American arms industry. Of course Iraq must comply with the UN resolutions. So must Israel too, moreover, and I anxiously await the relevant demands on the part of the United States and the EU. All methods other than war must be tried and, if war is unavoidable, it must be backed up by the UN and supported by powerful forces in Iraq itself. Let us not forget that the United States was once an enthusiastic supporter of Saddam Hussein and supplied him with some of his conventional weapons. Iraq does not constitute any immediate threat, either to its neighbours or to the global community. A war, on the other hand, could have completely unpredictable consequences. It would fuel increased hatred towards the United States and the West and create a breeding ground for further terrorism. There has been no success in improving the lives of the Afghan people, and there would scarcely be any success, either, in improving the lot of the Iraqis. The same applies to the sanctions against Iraq, which have merely made it easier for Saddam to oppress his people. At a time when people’s education is largely left to mullahs and the indoctrination they practise, what, I wonder, would happen if the United States were to use only 10% of the money expected to be spent on the war on providing the Arab world with, for example, free schools? That would be a far-sighted and long-term solution. War would be a short-sighted and anything but long-term solution."@en3 "Señor Presidente, que nadie dude de que celebraré el día en que el régimen de terror de Sadam Husein llegue a su fin. Sin embargo, jamás he creído que la guerra sea la solución adecuada del problema. El Presidente Bush cree en el bien y el mal absolutos. Por mi parte, yo no. Más bien estoy convencida de que los intereses del Sr. Bush, del Sr. Cheney y de la Sra. Condoleezza Rice en la industria petrolera son significativamente superiores a su preocupación por el bienestar del pueblo iraquí. Tampoco tengo la menor duda de que una guerra sería una oportunidad única para probar aproximadamente una veintena de nuevos sistemas de armamento, además de ser beneficioso para la industria armamentista americana. Evidentemente, Iraq debe cumplir las resoluciones de la ONU. Como además también tiene que hacerlo Israel y espero ansiosamente que los Estados Unidos y la Unión Europea así lo exijan. Es preciso probar todos los demás métodos distintos de la guerra, y ésta, si fuese inevitable, debe contar con el respaldo de la ONU y el apoyo de fuerzas poderosas dentro del propio Iraq. No olvidemos que los Estados Unidos apoyaron con entusiasmo a Sadam Husein en otro tiempo y le suministraron parte de su armamento convencional. Iraq no representa una amenaza inmediata, ni para sus vecinos, ni tampoco para la comunidad mundial. Una guerra podría tener, por otra parte, consecuencias del todo imprevisibles. Alimentaría un odio cada vez mayor contra los Estados Unidos y Occidente, y crearía un caldo de cultivo para el florecimiento del terrorismo. No se ha conseguido mejorar la vida del pueblo afgano y difícilmente podría mejorar tampoco la suerte de los iraquíes. Otro tanto cabe decir de las sanciones contra Iraq, que sólo han contribuido a que Sadam pudiera oprimir con mayor facilidad a su población. En una época en que la educación se confía en gran parte a los ulemas y al adoctrinamiento que éstos ejercen, yo me pregunto: ¿qué ocurriría si los Estados Unidos dedicasen tan sólo el 10% del dinero que se prevé gastar en la guerra a dotar al mundo árabe de escuelas gratuitas, por ejemplo? Eso sería una solución con visión de futuro y duradera. La guerra sería una solución miope y cualquier cosa menos duradera."@es12 "Arvoisa puhemies, kenenkään ei ole syytä epäillä, ettenkö juhlisi sinä päivänä, kun Saddam Husseinin hirmuhallinto päättyy. En kuitenkaan usko hetkeäkään, että sota olisi oikea ratkaisu ongelmaan. Presidentti Bush uskoo absoluuttiseen hyvään ja absoluuttiseen pahaan. Minä puolestani en usko. Olen sen sijaan vakuuttunut siitä, että Bushin, Cheneyn ja Condoleezza Ricen intressit öljyalalla ovat merkittävästi suurempia kuin heidän huolensa Irakin kansan hyvinvoinnista. En myöskään epäile yhtään, etteikö sota tarjoaisi ainutlaatuista tilaisuutta testata noin kahtakymmentä uutta asejärjestelmää ja olisi hyväksi amerikkalaiselle aseteollisuudelle. Tietenkin Irakin on noudatettava YK:n päätöslauselmia. Niin on Israelinkin, ja odotankin malttamattomana, milloin Yhdysvallat ja EU alkavat esittää sitä koskevia vaatimuksia. Kaikki muut keinot kuin sota on ensin koetettava, ja jos sotaa ei voida välttää, sen taakse on saatava YK:n ja Irakin omien oppositiovoimien tuki. Ei pidä unohtaa, että Yhdysvallat oli kerran Saddam Husseinin innokas kannattaja ja toimitti hänelle osan hänen armeijansa tavanomaisista aseista. Irak ei muodosta välitöntä uhkaa naapureilleen eikä kansainväliselle yhteisöllekään. Sodalla sen sijaan saattaisi olla täysin arvaamattomia seurauksia. Se synnyttäisi kasvavaa vihaa Yhdysvaltoja ja muita länsimaita kohtaan ja tarjoaisi kasvualustan jatkuvalle terrorismille. Afgaanien elämänlaadun parantamisessa ei ole juuri onnistuttu, eikä irakilaisten kohtalon parantamisessa luultavasti tulla onnistumaan sen paremmin. Sama pätee Irakin vastaisiin pakotteisiin, jotka ovat pikemminkin antaneet Saddamille mahdollisuuden sortaa omaa kansaansa. Kun kansan sivistäminen on suurelta osin jätetty mullahien käsiin ja kun tiedetään millaisia heidän oppinsa ovat, mietin vain, mitä tapahtuisi, jos Yhdysvallat käyttäisi vaikka vain kymmenen prosenttia siitä rahamäärästä, jonka sen nyt odotetaan käyttävän sotaan, esimerkiksi vapaiden koulujen perustamiseen arabimaihin? Se olisi paljon kaukonäköisempi ja pysyvämpi ratkaisu. Sota olisi lyhytnäköinen ja kaikkea muuta kuin pysyvä ratkaisu."@fi5 "Il ne fait aucun doute, Monsieur le Président, que je jubilerai le jour où le régime de terreur instauré par Saddam Hussein tombera, mais je ne crois pas un seul instant qu’une guerre soit la meilleure solution à ce problème. Le président Bush croit soit au bien absolu soit au mal absolu - ce n’est pas ainsi que je vois les choses. Je suis, au contraire, convaincue que les intérêts de Bush, Cheney et Condoleezza Rice dans l’industrie pétrolière dépassent largement leurs préoccupations pour le bien-être de la population irakienne. Je suis persuadée qu’une guerre représenterait une occasion unique d’expérimenter une vingtaine de nouveaux systèmes d’armement et qu’elle profiterait à l’industrie américaine des armements. Il faut évidemment que l’Irak respecte les résolutions des Nations unies, mais il faut aussi qu’Israël les respecte et je suis impatiente de savoir quand les États-Unis et l’Union européenne exigeront ce respect. Il faut essayer toutes les autres méthodes disponibles avant de recourir à la guerre et si une guerre s’avère malgré tout inévitable, elle devra être soutenue par les Nations unies mais aussi par des forces irakiennes puissantes. N’oublions pas que les États-Unis avaient, à l’époque, ardemment soutenu Saddam Hussein et qu’ils lui avaient fourni une partie des armes conventionnelles dont il dispose. L’Irak ne représente pas une menace immédiate, ni pour ses voisins ni pour la communauté internationale. Une guerre, par contre, pourrait avoir des conséquences totalement imprévisibles. Elle alimenterait une haine croissante à l’égard des États-Unis et des pays occidentaux et elle préparerait le terrain à de nouveaux actes terroristes. La population afghane n’a pas vu une amélioration de ses conditions d’existence et il en serait de même en Irak. Quant aux sanctions à l’égard de l’Irak, elles ont permis à Saddam d’oppresser avec encore plus de facilité la population irakienne. Et si les États-Unis consacraient ne fût-ce que 10 % de l’argent destiné à une future guerre à la gratuité de la scolarité dans le monde arabe, par exemple ? Actuellement, l’instruction de la population est principalement dans les mains des mollahs et de leur endoctrinement. Ce serait une solution durable et à long terme. La guerre est tout sauf une solution durable ; elle ne résoudrait les problèmes qu’à court terme."@fr6 "Signor Presidente, nessuno dubiti che festeggerò il giorno in cui il regime di terrore di Saddam Hussein avrà fine. Tuttavia, non credo neppure per un momento che la guerra sia la soluzione giusta per questo problema. Il Presidente Bush crede nel bene assoluto e nel male assoluto. Personalmente, io non ci credo. Sono convinta, piuttosto, che gli interessi di Bush, di Cheney e di Condoleezza Rice nell’industria del petrolio siano notevolmente più rilevanti della loro preoccupazione per il benessere del popolo iracheno. Inoltre, non dubito che una guerra sarebbe un’opportunità unica per collaudare circa 20 nuovi sistemi di armamenti, nonché per favorire l’industria americana delle armi. Certo l’Iraq deve rispettare le risoluzioni dell’ONU. Anche Israele le deve rispettare e attendo con ansia che gli Stati Uniti e l’Unione europea esprimano anche in questo caso le pertinenti richieste. Dobbiamo tentare tutti i metodi alternativi alla guerra e, se questa risulterà inevitabile, dovrà essere avallata dalle Nazioni Unite e sostenuta da forze potenti nello stesso Iraq. Non dimentichiamo che in passato gli Stati Uniti sono stati entusiasti sostenitori di Saddam Hussein e gli hanno fornito alcune armi convenzionali di cui dispone. L’Iraq non costituisce una minaccia immediata, né per i paesi vicini né per la comunità internazionale. Una guerra, invece, potrebbe avere conseguenze del tutto imprevedibili. Alimenterebbe un maggiore odio verso gli Stati Uniti e l’Occidente e creerebbe un terreno fertile per un aumento del terrorismo. Non si è compiuto alcun progresso nel migliorare la vita del popolo afghano, né in questo caso si otterrebbe di migliorare la condizione degli iracheni. Lo stesso vale per le sanzioni contro l’Iraq, che hanno semplicemente reso più facile a Saddam l’oppressione della popolazione. In un momento in cui l’istruzione è lasciata in ampia misura ai e all’indottrinamento che questi praticano, cosa accadrebbe, mi chiedo, se gli Stati Uniti utilizzassero solo il 10 per cento delle risorse che si prevede saranno impiegate nella guerra per offrire al mondo arabo, ad esempio, scuole gratuite? Questa sarebbe una soluzione lungimirante e a lungo termine. La guerra sarebbe una soluzione miope e tutto fuorché a lungo termine."@it9 "Mr President, no one should be in any doubt that I shall celebrate on the day that Saddam Hussein’s regime of terror comes to an end. I do not, however, believe for one moment that a war is the correct solution to the problem. President Bush believes in absolute good and absolute evil. I, for my part, do not. I am convinced, rather, that Mr Bush’s, Mr Cheney’s and Mrs Condoleezza Rice’s interests in the oil industry are significantly greater than their concern for the well-being of the Iraqi people. Nor do I entertain any doubts that a war would be a unique opportunity to test approximately 20 new weapons systems, as well as being good for the American arms industry. Of course Iraq must comply with the UN resolutions. So must Israel too, moreover, and I anxiously await the relevant demands on the part of the United States and the EU. All methods other than war must be tried and, if war is unavoidable, it must be backed up by the UN and supported by powerful forces in Iraq itself. Let us not forget that the United States was once an enthusiastic supporter of Saddam Hussein and supplied him with some of his conventional weapons. Iraq does not constitute any immediate threat, either to its neighbours or to the global community. A war, on the other hand, could have completely unpredictable consequences. It would fuel increased hatred towards the United States and the West and create a breeding ground for further terrorism. There has been no success in improving the lives of the Afghan people, and there would scarcely be any success, either, in improving the lot of the Iraqis. The same applies to the sanctions against Iraq, which have merely made it easier for Saddam to oppress his people. At a time when people’s education is largely left to mullahs and the indoctrination they practise, what, I wonder, would happen if the United States were to use only 10% of the money expected to be spent on the war on providing the Arab world with, for example, free schools? That would be a far-sighted and long-term solution. War would be a short-sighted and anything but long-term solution."@lv10 "Mijnheer de Voorzitter, het lijdt geen twijfel dat ik zal juichen op de dag dat het verschrikkelijke regime van Saddam Hoessein niet meer zal bestaan. Ik denk echter in geen geval dat een oorlog de juiste oplossing biedt voor dit probleem. In tegenstelling tot president Bush geloof ik niet in absoluut goed en absoluut kwaad. Wel geloof ik dat de interesse van Bush, Cheney en Condoleezza Rice veel meer uitgaat naar de olie-industrie dan naar het welzijn van de Iraakse bevolking. Verder staat het voor mij als een paal boven water dat een oorlog de unieke gelegenheid biedt de zowat twintig nieuwe wapensystemen uit te proberen en de Amerikaanse wapenindustrie te laten bloeien. Irak moet zich uiteraard aan de VN-resoluties houden. Dat moet Israël overigens ook doen en ik wacht benieuwd af wanneer de VS en de EU dit zullen eisen. Eerst moeten alle andere methoden worden uitgeprobeerd en als dan blijkt dat oorlog onvermijdelijk is, moet deze gesteund worden door de VN en door sterke krachten in Irak zelf. Laat ons niet vergeten dat de VS Saddam Hoessein ooit ijverig hebben gesteund en een deel van de conventionele wapens die hij bezit, hebben geleverd. Irak vormt geen onmiddellijke dreiging voor zijn buren noch voor de internationale gemeenschap. Een oorlog kan daarentegen totaal onvoorspelbare gevolgen hebben. Een oorlog zal de haat jegens de VS en het Westen aanwakkeren en een uitstekende voedingsbodem zijn voor nieuwe terreur. Het is niet gelukt het leven van de Afghaanse bevolking te verbeteren en dat zal in Irak evenmin het geval zijn. Hetzelfde geldt voor de sancties tegen Irak, die de onderdrukking van het volk door Saddam alleen maar hebben vergemakkelijkt. Hoe zou het zijn als de VS slechts tien procent van het geld dat ze vermoedelijk aan een oorlog zouden spenderen, zouden gebruiken om in de Arabische wereld gratis scholen te bouwen? Momenteel wordt het onderwijs grotendeels gegeven door mullahs met hun indoctrinatie. Dat zou een duurzame en haalbare oplossing zijn. Oorlog is een kortzichtige en helemaal geen duurzame oplossing."@nl2 "Senhor Presidente, ninguém deverá duvidar que irei celebrar o dia que terminar o regime de terror de Saddam Hussein. Todavia, não acredito, um segundo que seja, que uma guerra possa ser a solução certa para o problema. O Presidente Bush acredita no bem absoluto e no mal absoluto – mas eu, pela parte que me toca, não acredito. Mas acredito, em contrapartida, que os interesses de Bush, Cheney e Condoleezza Rice em relação à indústria petrolífera são muito superiores às suas preocupações em relação ao bem-estar do povo iraquiano. Também não tenho dúvidas quanto ao facto de uma guerra ser uma oportunidade única para testar os cerca de 20 novos sistemas de armamento e que seria igualmente positivo para a indústria de armamento americana. O Iraque deverá, obviamente, cumprir as resoluções das Nações Unidas, assim como Israel, e aguardo, com expectativa, que os EUA e a UE exijam o seu cumprimento. Deverão ser tentadas todas as alternativas à guerra, mas se a guerra for inevitável, deverá ser apoiada pela ONU e por forças poderosas no próprio Iraque. Não devemos esquecer que, em determinada altura, os EUA apoiaram energicamente Saddam Hussein e forneceram-lhe uma parte das armas convencionais de que dispõe neste momento. O Iraque não constitui uma ameaça imediata, nem para os seus vizinhos nem para a comunidade internacional. Em contrapartida, uma guerra poderia ter consequências totalmente imprevisíveis. Iria alimentar um ódio crescente contra os EUA e contra o Ocidente, criando terreno fértil a novos actos de terrorismo. Não foi possível melhorar as condições de vida da população no Afeganistão e, provavelmente, não vai ser possível concretizar esse aspecto no Iraque. O mesmo se aplica às sanções contra o Iraque, que apenas tornaram mais fácil a Saddam oprimir o seu povo. Interrogo-me sobre o que iria acontecer se, por exemplo, os EUA gastassem apenas 10% do dinheiro que prevêem gastar na guerra, no fornecimento de escolas gratuitas ao mundo árabe? Presentemente, a educação das populações é, em larga medida, deixada aos e às suas doutrinações. Seria uma solução a longo prazo e sustentável. A guerra, em contrapartida, seria uma solução a curto prazo e tudo menos sustentável."@pt11 "Herr talman! Det skall inte råda någon tvekan om att jag kommer att jubla den dag Saddam Husseins skräckvälde upphör. Men jag tror inte för ett ögonblick att ett krig är den rätta lösningen på problemet. President Bush tror på det absolut goda och det absolut onda, det gör inte jag. Det är dock min absoluta övertygelse att Bushs, Cheneys och Candolezza Rices intressen i oljeindustrin är väsentligt större än deras oro för det irakiska folkets välbefinnande. Jag hyser heller inga tvivel om att ett krig skulle utgöra ett enastående tillfälle att få prova cirka 20 nya vapensystem, och även vara gynnsamt för den amerikanska vapenindustrin. Irak skall naturligtvis efterleva Förenta nationernas resolutioner. Detta gäller för övrigt även Israel, och jag väntar spänt på när Förenta staterna och Europeiska unionen skall börja ställa sådana krav. Alla andra metoder än krig bör provas och om krig är oundvikligt skall detta stödjas av Förenta nationerna och av starka krafter inne i själva Irak. Låt oss inte glömma att Förenta staterna en gång i tiden varmt stödde Saddam Hussein och försåg honom med en del av de konventionella vapen han innehar. Irak utgör inte något omedelbart hot varken mot sina grannar eller mot världssamfundet. Ett krig kan däremot få oöverskådliga konsekvenser. Det kommer att ge näring åt ett ökat hat mot Förenta staterna och västvärlden och skapa grogrund för ny terrorism. Man har inte lyckats förbättra livet för befolkningen i Afghanistan, och man kommer knappast heller att lyckas med detta i Irak. Det samma gäller för sanktionerna mot Irak, vilka enbart har gjort det lättare för Saddam att förtrycka befolkningen. Vad skulle det innebära om Förenta staterna använde bara tio procent av de pengar som man planerar använda på kriget till att förse den arabiska världen med t.ex. gratis skolor? I nuläget överlåts utbildningen av befolkningen i stor utsträckning på mullorna med deras indoktrinering. Det skulle vara en långsiktig och hållbar lösning. Krig däremot utgör en kortsiktig och allt annat än hållbar lösning."@sv13
lpv:unclassifiedMetadata	"Sandbæk (EDD )."1 "mullah"9 "mulás"11

Named graphs describing this resource:

The resource appears as object in 2 triples

Context graph