Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-12-04-Speech-3-101"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021204.5.3-101"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Monsieur le Président, les dispositions qui seront votées jeudi constitueront le règlement de base de la PCP pour les dix prochaines années et représenteront les aménagements concernant les subventions pour la pêche et la création d'un fonds d'urgence destiné à régler le problème de surcapacité des flottes de l'Union. Il appartient aux États membres de choisir leur modèle d'action pendant cette période.
Je voudrais faire ici un plaidoyer pour la pêche artisanale, celle qui concerne le maximum d'emplois et permet à de nombreuses familles de pêcheurs traditionnels de subsister. Jusqu'à présent, en effet, c'est surtout la pêche industrielle qui a été de plus en plus favorisée, et je remercie le commissaire Fischler pour les propositions qu'il a faites dans sa politique de présentation de politique générale à ce sujet.
Premièrement, quand on utilise les subventions de l'IFOP pour construire des bateaux de plus en plus grands et de plus en plus puissants, les États favorisent une prédation naturellement plus importante et moins sélective au détriment des petits métiers soucieux de conserver un outil performant et maintenu en bon état et notamment présentant de bonnes conditions de sécurité, tout en étant peu agressif pour le milieu marin. Nous souhaitons que des sommes plus importantes soient accordées aux entreprises, notamment s'agissant des fonds structurels. Il faut par ailleurs que ceux-ci servent à un meilleur équipement et non à la destruction de l'outil. Il faudrait également, par exemple, accorder aux petits bateaux de moindre puissance un accès à des zones qui leur seraient réservées pour ce qui est de ses ressources principales. Les États membres pourraient entreprendre une action similaire pour favoriser l'accès aux marchés dans lesquels les petits pêcheurs moins organisés que les gros ont moins d'influence en matière de gestion. D'où l'aide que l'on peut apporter aux pêcheries et aux criées. En ce qui concerne la représentation des pêcheurs dans les comités de conseil pour la Commission, il faut favoriser les petites entreprises. On devrait améliorer les capacités de représentation de ces pêcheurs traditionnels, en particulier au niveau des commissions régionales de pêche, qui sont celles au sein desquelles peuvent s'exprimer les organisations professionnelles, comme le montre l'exemple des prud'hommes en Méditerranée. Ils pourraient ainsi défendre leurs intérêts avec plus de force. Enfin ce sont toujours les grands qui peuvent aller plus loin, soit en Afrique, par exemple au Sénégal où des espèces sont plus exploitées, soit dans d'autres pays, dont les ressources halieutiques sont fondamentales pour l'économie locale. Ils contribuent à l'épuisement des stocks, ce qui est néfaste tant pour les pêcheurs locaux que sur le plan mondial.
Voilà donc des propositions que nous pouvons faire pour favoriser la pêche artisanale."@fr6
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, de foranstaltninger, der blev vedtaget torsdag, vil udgøre grundforordningen for den fælles fiskeripolitik i de kommende 10 år og indebærer fastlæggelse af fiskeristøtten og oprettelsen af en nødfond, der skal løse problemet med den europæiske flådes overkapacitet. Det er op til medlemsstaterne at vælge deres handlingsmodel i løbet af denne periode.
Jeg vil gerne tale til fordel for det ikke-industrialiserede fiskeri, som berører størstedelen af fiskerne og gør det muligt for adskillige traditionelle fiskerfamilier at overleve. Således er det indtil videre det industrielle fiskeri, man har favoriseret, og jeg takker kommissær Fischler for de forslag, som han er fremkommet med i sin præsentation af den overordnede politik på dette område.
For det første vil jeg sige, at når staterne anvender FIUF's støtte til at bygge fartøjer, der er stadig større og mere effektive, fremmer de en større naturlig fangst, der er mindre selektiv, hvilket er til skade for de små erhverv, der ønsker at bevare et effektivt og velholdt værktøj, som navnlig giver gode sikkerhedsbetingelser, samtidig med at det er skånsomt for havmiljøet. Vi ønsker, at der gives større summer til virksomheder, navnlig i forbindelse med strukturfondene. Det er i øvrigt vigtigt, at disse bidrager til et bedre udstyr og ikke ødelæggelse af værktøjet. Ligeledes må man f.eks. give de små fartøjer med mindre ydeevne adgang til zoner, som skal være reserveret til dem, hvad angår deres vigtigste ressourcer.
Medlemsstaterne kunne iværksætte en lignende aktion for at fremme adgangen til markeder, hvor de små og mindre organiserede fiskere har mindre indflydelse på forvaltningen. Hvor er støtten til fangstpladserne og til aktioner? Hvad angår fiskernes repræsentation i rådsudvalgene til Kommissionen, skal man fremme de små virksomheder. Man bør forbedre repræsentationskapaciteten hos disse traditionelle fiskere, navnlig hvad angår de regionale fiskeriudvalg, som er der, erhvervsorganisationerne kan udtrykke sig, således som det kan ses af eksemplet med middelhavsvismændene. De ville således bedre kunne forsvare deres interesser. Endelig er det altid de store, der kan komme længst væk, nemlig til Afrika, f.eks. til Senegal, hvor arterne udnyttes mere, eller til andre lande, hvis fiskeressourcer er grundlæggende for den lokale økonomi. De bidrager til udmatningen af bestandene, hvilket er skæbnesvangert for såvel de lokale fiskere som på globalt plan.
Dette er altså de forslag, som vi har fremsat for at fremme det ikke-industrialiserede fiskeri."@da1
"Herr Präsident, die Bestimmungen, die am Donnerstag zur Abstimmung stehen, stellen die Grundverordnung für die GFP in den nächsten zehn Jahren dar und dienen der Anpassung der Fischereibeihilfen und der Schaffung eines Soforthilfefonds zur Regelung des Problems der Überkapazität der EU-Flotten. Es obliegt den Mitgliedstaaten, ihr Handlungsmodell für diesen Zeitraum zu wählen.
Ich möchte hier ein Plädoyer für die handwerkliche Fischerei halten, die ein Maximum an Arbeitsplätzen schafft und zahlreichen traditionellen Fischerfamilien das Überleben garantiert. Bisher wurde allerdings vorwiegend die industrielle Fischerei zunehmend begünstigt, und ich danke Herrn Kommissar Fischler für die Vorschläge, die er zu diesem Thema in seinen Ausführungen zur allgemeinen Politik gemacht hat.
Erstens, durch die Verwendung der FIAF-Subventionen zum Bau von immer größeren und leistungsfähigeren Schiffen begünstigen die Staaten einen stärkeren und weniger selektiven Raubbau auf Kosten der Kleinfischer, die sich um die Bewahrung eines leistungsfähigen Instruments in gutem Zustand bemühen, das vor allem gute Sicherheitsbedingungen bietet und die Meeresumwelt schont. Wir würden uns wünschen, dass mehr Mittel, vor allem aus den Strukturfonds, an die Unternehmen bereitgestellt werden. Diese Mittel müssen einer besseren Ausrüstung dienen und nicht der Zerstörung des Instruments. Gleichzeitig sollte beispielsweise kleineren und weniger leistungsfähigen Schiffen der Zugang zu Zonen gewährt werden, die mit ihren wichtigsten Ressourcen ihnen allein vorbehalten sein müssten. Die Mitgliedstaaten könnten eine ähnliche Aktion starten, um den Zugang zu den Märkten zu fördern, auf deren Management die kleinen Fischer, die weniger gut organisier sind als die großen, weniger Einfluss ausüben. So könnte man den Fischfabriken und den Fischauktionen Beihilfen gewähren. Hinsichtlich der Vertretung der Fischer in den Ausschüssen, die die Kommission beraten, müssten die Kleinunternehmen Vorrang haben. Man sollte die Vertretungskapazitäten dieser traditionellen Fischer verbessern, besonders auf der Ebene der regionalen Fischereiausschüsse, in denen sich die Berufsorganisationen zu Wort melden können, wie beispielsweise dem Mittelmeer-Schiedsausschuss. So könnten sie ihre Interessen nachdrücklicher vertreten. Schließlich sind es immer die Großen, die das meiste erreichen, sei es in Afrika, beispielsweise im Senegal, wo die Arten am meisten ausgebeutet werden, oder in anderen Ländern, deren Fischbestände von grundlegender Bedeutung für die lokale Wirtschaft sind. Sie tragen zur Erschöpfung der Bestände bei, was sowohl für die lokalen Fischer als auch im internationalen Maßstab verhängnisvoll ist.
Das sind unsere Vorschläge zur Förderung der handwerklichen Fischerei."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, οι διατάξεις που θα τεθούν σε ψηφοφορία την Πέμπτη θα αποτελέσουν τον βασικό κανονισμό της κοινής αλιευτικής πολιτικής για τα δέκα προσεχή χρόνια και θα αντιπροσωπεύουν τις ρυθμίσεις σχετικά με τις επιχορηγήσεις για την αλιεία και τη διάρθρωση ενός ταμείου έκτακτης ανάγκης, το οποίο θα στοχεύει στην επίλυση του προβλήματος της πλεονάζουσας ικανότητας των αλιευτικών στόλων της Ένωσης. Τα κράτη μέλη, φυσικά, πρέπει να επιλέξουν το σχέδιο δράσης τους κατά τη διάρκεια αυτής της περιόδου.
Θα ήθελα, σε αυτό το σημείο, να υπερασπιστώ την αλιεία μικρής κλίμακας, η οποία είναι εκείνη που αφορά το μεγαλύτερο ποσοστό των θέσεων εργασίας και επιτρέπει σε πολλές οικογένειες παραδοσιακών αλιέων να επιβιώνουν. Μέχρι τώρα, αυτή η οποία ενθαρρύνεται όλο και περισσότερο είναι κυρίως η βιομηχανική αλιεία, και ευχαριστώ τον Επίτροπο Fischler για τις προτάσεις που έκανε στο πλαίσιο της παρουσίασης της γενικής πολιτικής σε αυτόν τον τομέα.
Καταρχάς, όταν οι επιχορηγήσεις του ΧΜΠΑ χρησιμοποιούνται για την κατασκευή όλο και μεγαλύτερων και όλο και πιο δυνατών σκαφών, τα κράτη μέλη ευνοούν, όπως είναι φυσικό, μια μεγαλύτερης κλίμακας και λιγότερο επιλεκτική αλιεία, εις βάρος των μικρεμπόρων, οι οποίοι μεριμνούν για τη διατήρηση ενός αποδοτικού και καλοδιατηρημένου σκάφους, το οποίο συνεπώς θα προσφέρει επαρκή επίπεδα ασφάλειας και θα είναι ελάχιστα επιβλαβές για το θαλάσσιο περιβάλλον. Ελπίζουμε ότι θα χορηγηθούν πιο σημαντικά ποσά στις επιχειρήσεις κυρίως από τα διαρθρωτικά ταμεία. Επιπλέον, τα χρήματα αυτά πρέπει να χρησιμοποιηθούν για την αγορά καλύτερου εξοπλισμού και όχι για την καταστροφή των σκαφών. Πρέπει επίσης να επιτραπεί, για παράδειγμα, στα μικρά, μικρότερης ισχύος σκάφη η πρόσβαση σε ζώνες, οι οποίες θα τους διατίθενται αποκλειστικά και μόνο για την αλίευση βασικών πόρων. Τα κράτη μέλη θα μπορούσαν να εφαρμόσουν ανάλογα μέτρα, προκειμένου να ενθαρρύνουν την πρόσβαση σε αγορές στις οποίες οι αλιείς μικρής κλίμακας, των οποίων οι δραστηριότητες είναι λιγότερο οργανωμένες από αυτές των αλιέων μεγάλης κλίμακας, έχουν μικρότερη επιρροή σε θέματα διαχείρισης. Για παράδειγμα, μπορούν να δοθούν ενισχύσεις στην αλιεία και στις ιχθυόσκαλες. Όσον αφορά την εκπροσώπηση των αλιέων στα γνωμοδοτικά συμβούλια της Επιτροπής, πρέπει να ευνοήσουμε τις μικρές επιχειρήσεις. Πρέπει να αυξήσουμε την εκπροσώπηση των παραδοσιακών αλιέων, ιδιαιτέρως στο επίπεδο των περιφερειακών επιτροπών αλιείας, στο πλαίσιο των οποίων μπορούν να εκφράσουν τις απόψεις τους οι επαγγελματικές οργανώσεις. Παράδειγμα αυτού αποτελούν οι συνδικαλιστές στη Μεσόγειο. Θα μπορούν έτσι να υπερασπίζονται πιο δυναμικά τα συμφέροντά τους. Τέλος, οι αλιείς μεγάλης κλίμακας είναι εκείνοι οι οποίοι πάντα μπορούν να φτάσουν πιο μακριά, είτε στην Αφρική, για παράδειγμα στη Σενεγάλη, όπου υπάρχει μεγαλύτερη αλίευση κάποιων ειδών, είτε σε άλλες χώρες, η τοπική οικονομία των οποίων στηρίζεται στους αλιευτικούς πόρους. Συμβάλλουν, με αυτόν τον τρόπο, στην εξάντληση των αλιευτικών αποθεμάτων, κάτι που είναι ολέθριο τόσο για τους τοπικούς αλιείς, όσο και για την αλιεία σε παγκόσμιο επίπεδο.
Αυτές είναι, λοιπόν, ορισμένες προτάσεις, προκειμένου να ευνοήσουμε την αλιεία μικρής κλίμακας."@el8
"Mr President, the provisions which will be put to the vote on Thursday will form the principal CFP regulation for the next ten years and will represent the arrangements for fishing subsidies and the creation of an emergency fund designed to resolve the problem of overcapacity of the Union’s fleets. It is up to the Member States to decide on their plan of action during this time.
I would like to make a plea for small-scale fishing, which affects the most jobs and enables many families of traditional fishermen to survive. Until now, it has primarily been industrial fishing which has been increasingly encouraged, and I thank Commissioner Fischler for the proposals that he made in his presentation on the general policy in this area.
First of all, when FIFG subsidies are used to build increasingly large and increasingly powerful boats, the Member States, of course, encourage a greater and less selective fishing, which has a detrimental effect on small tradesmen, who are concerned with preserving efficient boats that are kept in good condition and which therefore provide good levels of safety without damaging the marine environment. We would like more money to be granted to businesses, particularly from the Structural Funds. This money must also be used to buy better equipment, not to destroy boats. We should also, for example, give small, less powerful boats access to reserved areas to be used as their main resource. The Member States could implement similar measures to encourage access to markets in which small-scale fishermen, whose activities are less well structured than large-scale fishermen, have less influence in the area of management. For example, aid can be given to fisheries and to fish auctions. As regards the representation of fishermen in Commission advisory councils, we must encourage small businesses. We should increase the representation of traditional fishermen, particularly within regional fishing committees, in which professional associations can express their views. The industrial tribunals in the Mediterranean are a good example of this. They could thus defend their interests more forcefully. Lastly, it is always the large-scale fishermen who can go further, to Africa, for example to Senegal where species are fished to a greater degree, or to other countries whose fisheries resources are essential for the local economy. They contribute to the depletion of stocks, which is harmful for both local fishermen and fishermen all over the world.
These are some proposals, therefore, that we can make to encourage small-scale fishing."@en3
"Arvoisa puhemies, säännökset, joista äänestetään torstaina, muodostavat YKP:n perusasetuksen seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, ja niissä kuvataan kalastustukia koskevia järjestelyjä sekä perustettavaa hätärahastoa, jonka tavoitteena on korjata unionin kalastuslaivaston liikakapasiteetti. Tänä ajanjaksona toteutettavista toimintasuunnitelmista päättäminen on jäsenvaltioiden tehtävä.
Haluaisin esittää vetoomuksen pienimuotoisen kalastuksen puolesta. Tämä pyyntimuoto vaikuttaa työllisyyteen eniten, ja se takaa monien perinteisten kalastajien perheiden toimeentulon. Tähän mennessä on pääasiassa tuettu yhä enenevässä määrin teollista kalastusta, ja kiitän komission jäsentä Fischleriä ehdotuksista, jotka hän teki esitellessään alan yhteistä politiikkaa.
Kun ensinnäkin KOR:sta maksettavia tukia käytetään aina vain suurempien ja tehokkaampien alusten rakentamiseen, jäsenvaltiot tukevat tietenkin aiempaa laajamittaisempaa ja vähemmän valikoivaa pyyntiä, mikä vaikuttaa haitallisesti pienkalastajiin, jotka haluavat säilyttää tehokkaat ja hyväkuntoiset alukset, jotka takaavat korkean turvallisuustason pilaamatta meriympäristöä. Toivoisimme, että etenkin rakennerahastoista osoitettaisiin enemmän varoja yrittäjille. Lisäksi nämä varat on käytettävä paremman kaluston hankintaan eikä alusten romuttamiseen. Meidän olisi myös esimerkiksi annettava pienille ja vähemmän tehokkaille aluksille oikeus käyttää rajoitettuja alueita pääasiallisena tulonlähteenään. Jäsenvaltiot voisivat ottaa käyttöön vastaavia toimenpiteitä kannustaakseen pienkalastajia tulemaan markkinoille, joilla nämä kalastajat eivät teollisia kalastajia löyhemmin järjestäytyneitä samassa määrin vaikuttaa hallintoon. Tukia voitaisiin myöntää esimerkiksi kalastukseen ja kalahuutokauppoihin. Meidän on kannustettava pienyrityksiä edustamaan kalastajia komission neuvoa-antavissa toimikunnissa. Meidän olisi saatava perinteisen kalastuksen harjoittajat paremmin edustetuiksi etenkin alueellisissa kalastusalan komiteoissa, joissa ammattijärjestöillä on mahdollisuus ilmaista näkemyksensä. Välimeren seudun työtuomioistuimet ovat hyvä esimerkki tästä. Näin ne voisivat puolustaa etujaan tehokkaammin. Lisäksi nimenomaan laajamittaisen kalastuksen harjoittajat voivat aina mennä pidemmälle Afrikkaan, esimerkiksi Senegaliin, jonka kalavarat ovat suurelta osin ehtyneet, tai muihin maihin, joissa paikallinen talous on kalavaroista riippuvainen. Ne myös kiihdyttävät kalavarojen ehtymistä, joka on haitaksi sekä paikallisille että koko maailman kalastajille.
Tässä siis joitakin ehdotuksia, joilla voimme edistää pienimuotoista kalastusta."@fi5
"Signor Presidente, le disposizioni che giovedì saranno poste in votazione costituiranno il principale regolamento della politica comune della pesca per i prossimi dieci anni e rappresenteranno le misure riguardanti le sovvenzioni a favore della pesca e la creazione di un fondo d’emergenza inteso a risolvere il problema della sovraccapacità delle flotte dell’Unione. Spetta agli Stati membri decidere quale piano d’azione attuare nel corso di tale periodo.
Vorrei a questo punto esprimermi a favore della piccola pesca, che crea il maggior numero di posti di lavoro e che consente a molte famiglie di pescatori tradizionali di sopravvivere. Finora a essere sempre più incoraggiata è stata soprattutto la pesca industriale, e ringrazio il Commissario Fischler per le proposte formulate nella presentazione della politica generale in questo settore.
Primo, quando si utilizzano i fondi dello SFOP per costruire navi sempre più grandi e sempre più potenti, gli Stati membri incoraggiano un’attività di pesca più intensa e meno selettiva che va a scapito dei piccoli operatori del settore che si preoccupano di mantenere le navi in buone condizioni e funzionanti in modo che possano garantire adeguati livelli di sicurezza senza arrecare danno all’ambiente marino. Auspichiamo che alle imprese vengano accordate maggiori risorse finanziarie, in particolare per quanto riguarda quelle dei Fondi strutturali. Tali risorse devono anche essere destinate all’acquisto di attrezzature migliori e non alla distruzione delle navi. Si dovrebbe anche, ad esempio, accordare alle navi di piccole dimensioni e meno potenti un accesso a zone riservate da utilizzare come loro risorsa principale. Gli Stati membri potrebbero adottare misure analoghe per favorire l’accesso ai mercati nei quali i piccoli pescatori, le cui attività sono meno strutturate rispetto a quelle dei pescatori più grandi, hanno minore influenza nel settore della gestione. Ad esempio, possono essere accordati aiuti per la pesca e la vendita all’asta del pesce. Per quanto riguarda la rappresentanza dei pescatori nei consigli consultivi regionali, dobbiamo incoraggiare le piccole imprese. E’ necessario aumentare la rappresentanza dei pescatori tradizionali, in particolare in seno ai comitati regionali per la pesca, in cui le associazioni professionali possono esprimere le loro opinioni. Un buon esempio è costituito dai sistemi di giurisdizione del lavoro presenti nell’area del Mediterraneo. In questo modo essi potrebbero difendere i loro interessi con maggior forza. Infine, sono sempre i grandi pescatori che possono spingersi più lontano, come in Africa, ad esempio in Senegal dove le risorse ittiche vengono pescate in maggiore quantità, o in altri paesi le cui risorse di pesca sono essenziali per l’economia locale. Essi contribuiscono al depauperamento degli
con conseguenze deleterie per i pescatori locali e per i pescatori in tutto il mondo.
Queste sono alcune proposte che possono essere avanzate per incoraggiare la piccola pesca."@it9
"Mr President, the provisions which will be put to the vote on Thursday will form the principal CFP regulation for the next ten years and will represent the arrangements for fishing subsidies and the creation of an emergency fund designed to resolve the problem of overcapacity of the Union’s fleets. It is up to the Member States to decide on their plan of action during this time.
I would like to make a plea for small-scale fishing, which affects the most jobs and enables many families of traditional fishermen to survive. Until now, it has primarily been industrial fishing which has been increasingly encouraged, and I thank Commissioner Fischler for the proposals that he made in his presentation on the general policy in this area.
First of all, when FIFG subsidies are used to build increasingly large and increasingly powerful boats, the Member States, of course, encourage a greater and less selective fishing, which has a detrimental effect on small tradesmen, who are concerned with preserving efficient boats that are kept in good condition and which therefore provide good levels of safety without damaging the marine environment. We would like more money to be granted to businesses, particularly from the Structural Funds. This money must also be used to buy better equipment, not to destroy boats. We should also, for example, give small, less powerful boats access to reserved areas to be used as their main resource. The Member States could implement similar measures to encourage access to markets in which small-scale fishermen, whose activities are less well structured than large-scale fishermen, have less influence in the area of management. For example, aid can be given to fisheries and to fish auctions. As regards the representation of fishermen in Commission advisory councils, we must encourage small businesses. We should increase the representation of traditional fishermen, particularly within regional fishing committees, in which professional associations can express their views. The industrial tribunals in the Mediterranean are a good example of this. They could thus defend their interests more forcefully. Lastly, it is always the large-scale fishermen who can go further, to Africa, for example to Senegal where species are fished to a greater degree, or to other countries whose fisheries resources are essential for the local economy. They contribute to the depletion of stocks, which is harmful for both local fishermen and fishermen all over the world.
These are some proposals, therefore, that we can make to encourage small-scale fishing."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, de bepalingen waarover donderdag gestemd zal worden zullen de voornaamste verordeningen vormen voor het GVB van de komende tien jaar. Ze behelzen aanpassingen van de subsidies voor de visserij en de oprichting van een noodfonds in verband met het probleem van de overcapaciteit van de Europese vissersvloten. De lidstaten moeten zelf met een actieplan komen voor die periode.
Ik zou hier een pleidooi willen houden voor de ambachtelijke visserij, waarmee de meeste banen gemoeid zijn en die een bron van bestaan vormt voor tal van traditionele vissersgezinnen. Tot op heden is vooral voor de industriële visserij steeds meer geld uitgetrokken, en ik dank commissaris Fischler voor de voorstellen die hij in dit verband heeft gepresenteerd in zijn verklaring over het algemeen visserijbeleid.
In de eerste plaats is het zo dat de lidstaten door het aanwenden van de FIOV-subsidies voor de bouw van steeds grotere en steeds krachtigere schepen een ernstigere en minder selectieve vorm van overbevissing bevorderen, en die gaat ten koste van de kleine vissers, die moeten zorgen dat hun materieel op orde blijft en goed onderhouden wordt en die dus met name wat de veiligheid betreft hoog scoren, terwijl ze juist weinig schade toebrengen aan het mariene milieu. Wij willen dat meer geld beschikbaar wordt gesteld voor die bedrijven, met name vanuit de structuurfondsen. Die moeten ook ingezet worden ter verbetering van het materieel, niet ter vernietiging van vaartuigen. Ook moeten voor kleine schepen met minder vermogen exclusieve zones ingesteld worden waar ze het leeuwendeel van hun vangst kunnen binnenhalen. De lidstaten zouden vergelijkbare maatregelen kunnen treffen om de toegang te bevorderen tot de markten, op het beheer waarvan de kleine vissers, die minder goed georganiseerd zijn dan de vissers in de industriële visserij, minder invloed kunnen uitoefenen. Dat betekent bijvoorbeeld steun voor de vismarkten en voor de veilingen. Wat de vertegenwoordiging van de vissers in de adviserende comités van de Commissie betreft ben ik van mening dat de kleine vissers een grotere stem moeten krijgen. We moeten de inspraakmogelijkheden voor deze traditionele vissers vergroten, met name in de regionale adviesraden voor de visserij, waarin de beroepsorganisaties kunnen meepraten. De arbeidsrechtelijke colleges in het Middellandse-Zeegebied zijn een goed voorbeeld hiervan. Zo zouden deze vissers hun belangen beter kunnen verdedigen. Laatste punt: het zijn altijd de grote schepen die de mogelijkheid hebben in ver weg gelegen wateren te vissen, ofwel in Afrika - voor de kust van Senegal bijvoorbeeld, waar meer gevist wordt op bepaalde soorten - ofwel in landen waar behoud van de visbestanden van wezenlijk belang is voor de lokale economie. Die grote schepen dragen zo bij tot uitputting van de visbestanden, hetgeen schadelijk is voor zowel de lokale vissers als de vissers wereldwijd.
Dit zijn dus enkele voorstellen die we zouden kunnen uitwerken om de ambachtelijke visserij te bevorderen."@nl2
"Senhor Presidente, as disposições que serão votadas na quinta-feira constituirão o regulamento base da Política Comum da Pesca (PCP) para os próximos dez anos e representarão as adaptações relativas aos subsídios para a pesca e à criação de um fundo de urgência destinado a resolver o problema da capacidade excessiva das frotas da União. Compete aos Estados-Membros escolherem o seu modelo de acção durante esse período.
Gostaria de fazer aqui um apelo a favor da pesca artesanal, aquela que envolve um maior número de empregos e que permite a numerosas famílias de pescadores tradicionais subsistirem. Até agora, com efeito, foi sobretudo a pesca industrial a mais favorecida, e agradeço ao Senhor Comissário Fischler as propostas que apresentou na sua política de apresentação de política geral sobre esta questão.
Em primeiro lugar, quando se utilizam os subsídios do Instrumento Financeiro de Orientação da Pesca (IFOP) para construir barcos cada vez maiores e mais poderosos, os Estados estão a favorecer uma predação evidentemente maior e menos selectiva em detrimento dos pequenos engenhos, preocupados em conservar um instrumento eficiente e mantido em bom estado, apresentando nomeadamente boas condições de segurança, sendo simultaneamente pouco agressivos para o meio marinho. Esperamos que sejam concedidas somas mais avultadas às empresas, nomeadamente dos Fundos Estruturais. Por outro lado, estas têm de ser aplicadas num melhor equipamento e não na destruição do instrumento. Seria também preciso atribuir por exemplo às pequenas embarcações de menor potência um acesso a zonas que lhes seriam reservadas no que respeita aos seus recursos principais. Os Estados-Membros poderiam empreender uma acção semelhante destinada a favorecer o acesso aos mercados, onde os pequenos pescadores menos organizados do que os grandes têm menos influência em matéria de gestão. Donde a ajuda que podemos dar aos pesqueiros e às lotas. No que se refere à representação dos pescadores nos comités consultivos para a Comissão, há que favorecer as pequenas empresas. Deveríamos incrementar as capacidades de representação desses pescadores tradicionais, sobretudo a nível das comissões regionais da pesca, que são aquelas em cujo seio se podem manifestar as organizações profissionais, como mostra o exemplo dos juízes do trabalho no Mediterrâneo. Poderiam assim defender os seus interesses com mais força. Por fim, são sempre os grandes que podem ir mais longe, seja para África, por exemplo para o Senegal onde as espécies são mais exploradas, seja para outros países, cujos recursos haliêuticos são fundamentais para a economia local. Contribuem para o esgotamento das populações de peixes, o que é nefasto tanto para os pescadores locais como a nível mundial.
Eis as propostas que podemos apresentar para favorecer a pesca artesanal."@pt11
"Herr talman! De bestämmelser som skall röstas igenom på torsdag utgör grundförordningen för den gemensamma fiskeripolitiken för de tio kommande åren, liksom planeringen av anslagen till fisket och inrättandet av en katastroffond avsedd att lösa problemet med överkapacitet bland unionens fiskeflottor. Det åligger medlemsstaterna att välja hur de vill agera under denna period.
Jag skulle här vilja tala för det småskaliga fisket, det som gäller de flesta arbetstillfällena och gör det möjligt för ett stort antal traditionella fiskarfamiljer att överleva. Hittills är det faktiskt framför allt det industriella fisket som främjats alltmer, och jag tackar kommissionär Fischler för de förslag han lämnat i sin redogörelse för den allmänna politiken på detta område.
För det första: när man utnyttjar anslagen från FFU för att bygga allt större och allt starkare fartyg främjar staterna en rovdrift, som naturligtvis är större och mindre selektiv, på bekostnad av små yrkesfiskare som vill bevara ett kraftfullt verktyg i bra skick och med bra säkerhetsvillkor, samtidigt som det är föga aggressivt mot den marina miljön. Vi vill att större belopp skall beviljas till företagen, bl.a. när det gäller strukturfonderna. De måste bl.a. användas till bättre utrustning och inte till att förstöra verktyget. Man skulle också behöva bevilja de små och mindre starka fartygen tillgång till områden som är reserverade för dem när det gäller de huvudsakliga resurserna. Medlemsstaterna skulle kunna inleda en liknande åtgärd för att främja tillträdet till marknaderna där de små yrkesfiskarna, som är mindre organiserade än de stora, får mindre inflytande över förvaltningen. Det är anledningen till stödet till fiskerier och auktioner. När det gäller yrkesfiskarnas representation i rådgivande kommittéer till kommissionen bör de små företagen gynnas. Vi borde förbättra dessa traditionella fiskares möjligheter till representation, särskilt i regionala fiskekommittéer där yrkesorganisationer kan uttala sig, vilket exemplet med arbetsdomstolen för Medelhavet visar. De skulle därmed bättre kunna försvara sina intressen. Det är avslutningsvis alltid de stora som kan gå längre, antingen i Afrika, exempelvis i Senegal där arter utnyttjas mer, eller i andra länder vars fiskeresurser är grundläggande för den lokala ekonomin. De bidrar till utfiskning av bestånden, vilket skadar såväl det lokala fisket som det internationella.
Detta är alltså förslag som vi kan lämna för att främja det småskaliga fisket."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples