Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-12-04-Speech-3-091"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021204.5.3-091"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Señor Presidente, señorías, señor Comisario, quiero en primer lugar felicitar al Sr. Jové Peres por su trabajo, por el informe y por el sentido común que ha inspirado su informe.
Hoy, en realidad, señor Comisario, a uno le puede más la dolorosa situación que atraviesa mi país, Galicia, como consecuencia de la tragedia del PRESTIGE, que cualquier otra consideración. Contemplar la situación de las costas gallegas tras la catástrofe y a un pueblo triste, irritado, generoso, preocupado y que, a pesar de todo, mira hacia adelante, me parece la mejor demostración de que, de verdad, Galicia, la región del noroeste de la Península Ibérica, es una región altamente dependiente de la pesca, y no sólo porque el 20% de su producto interior bruto proceda de la pesca y de actividades vinculadas con ella. Y aprovecho para hacer mías todas las peticiones que formuló el ponente, el Sr. Varela.
Y tiene relación lo anterior con el informe del Sr. Jové Peres porque los gallegos, ante la catástrofe provocada por el PRESTIGE, trabajamos denodadamente frente a las nefastas consecuencias medioambientales, económicas, pesqueras y sociales. Pienso que los tres aspectos están, indefectiblemente, ensamblados como partes de un mismo todo. La propuesta para la conservación y explotación sostenible de los recursos pesqueros, en virtud de la política pesquera común, tiene que apostar y comprometerse con el desarrollo sostenible y la defensa del medio ambiente. Ambas ideas son como puntos de partida, como quicios, en los que se asienta el edificio de la reforma de la política pesquera común.
Obviamente, la sostenibilidad estaría garantizada si no hubiese desarrollo, pero en función de los puntos de partida, - que unas veces son apriorísticos y otras veces no están bien fundamentados, pero que, en todo caso, son siempre cuestionados o cuestionables -, las soluciones pueden ser diferentes, y en esto, una vez más, el trabajo del ponente, el Sr. Jové Peres, merece alabanza por huir de la sobredimensión de aspectos tomados unilateralmente, aunque éstos fuesen importantes.
En este orden de cosas, la recuperación que todos pretendemos y todos queremos no puede descansar en una idea única - reducción, cuando no desaparición de la actividad pesquera -, porque la pesca la realizan personas, seres humanos, padres de familia, y sólo por eso hace falta buscar y encontrar equilibrios entre consecuencias de la limitación y medios de la conservación. Un ejemplo sería el mecanismo de cese temporal de actividad, de limitación de días de pesca, etc.
Señor Comisario, un periódico de Galicia, esta mañana, recogía lo siguiente: «el Comisario europeo de pesca dice que el recorte de ayudas mitigará la destrucción del empleo. La supresión de las ayudas públicas a la modernización de buques será positiva, pues contribuirá a mantener el empleo a bordo de los buques». En mi opinión, dado que el barco no sólo es el centro de trabajo, sino también el hogar del profesional de la pesca, bien merece el esforzado trabajador una mejora de sus condiciones de trabajo y de vida. Lo exige su dignidad, lo demanda y lo espera la sociedad, y la región pesquera en particular."@es12
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, mine damer og herrer, hr. kommissær, først vil jeg gerne lykønske hr. Jové Peres med hans arbejde, hans betænkning og den sunde fornuft, der ligger bag den.
I dag, hr. kommissær, er det faktisk den smertelige situation, mit land, Galicien, i øjeblikket befinder sig i efter det tragiske forlis af
der går forud for alle andre overvejelser. Når jeg betragter den galiciske kysts tilstand efter katastrofen samt det galiciske folk med dets sorg, vrede, mod og bekymring - men et folk, der trods alt ser fremad - så er det for mig det bedste bevis på, at Galicien, den nordøstlige region på Den Iberiske Halvø, er stærkt afhængig af fiskeri, og det ikke kun fordi 20% af regionens bruttonationalprodukt stammer fra fiskeri og afledte aktiviteter. Jeg vil også gentage alle de forespørgsler, der blev fremsat af ordføreren hr. Varela.
Det, jeg netop har sagt, vedrører hr. Jové Peres' betænkning, fordi galicierne efter
katastrofen arbejder modigt på at mildne de frygtelige sociale, fiskerimæssige samt økonomiske og miljømæssige konsekvenser. Jeg mener, at disse tre aspekter hænger uløseligt sammen som en del af en helhed. Forslaget om bevarelse og bæredygtig udnyttelse af fiskeressourcerne som led i den fælles fiskeripolitik skal baseres på og indgå i bæredygtig udvikling og beskyttelse af miljøet. Begge idéer er udgangspunkter - centrale punkter, som reformen af den fælles fiskeripolitik bygger på.
Bæredygtigheden ville selvfølgelig være sikret, hvis ikke der var nogen udvikling, men afhængig af udgangspunkterne - der nogle gange er deduktive og andre gange ikke særligt velbegrundede, men som i alle tilfælde vurderes - findes der forskellige løsninger, og også på dette område fortjener ordføreren hr. Jové Peres ros, fordi han ikke har lagt overdreven vægt på de generelle aspekter, skønt de også var vigtige.
I denne sag kan den genoprettelse, som vi alle ønsker og stræber efter, ikke bygge på en enkelt idé - reduktion eller sågar bortfald af fiskerisektoren - fordi fiskerierhvervet udføres af rigtige mennesker af kød og blod, familiefædre, og derfor skal vi forsøge at finde en balance mellem konsekvenserne af en begrænsning og de midler, der tages i brug for at bevare bestandene. Man kunne f.eks. midlertidigt indstille fiskeriet, begrænse antallet af fiskedage osv.
Hr. kommissær, en galicisk avis skrev her til morgen, at "EU's fiskerikommissær siger, at et ophør af støtten vil mindske jobtabene. En fjernelse af statsstøtten til modernisering af fartøjerne vil være positiv, da det vil bidrage til at bevare job om bord på fartøjerne". Efter min mening, og i betragtning af at fiskerfartøjet ikke blot er de professionelle fiskeres arbejdsplads, men også deres hjem, fortjener disse modige arbejdere fuldt ud en forbedring af deres leve- og arbejdsforhold. Deres værdighed fortjener det, og samfundet - specielt fiskerisektoren - har bedt om det og forventer at få det."@da1
"Herr Präsident, meine Damen und Herren, Herr Kommissar! Zunächst möchte ich Herrn Jové Peres zu seiner Arbeit beglückwünschen, zu dem Bericht und dem gesunden Menschenverstand, der seinen Bericht inspiriert hat.
Heute, Herr Kommissar, beschäftigt einen die beklagenswerte Situation meines Landes, Galiciens, infolge der Tragödie der
wirklich stärker beschäftigen als alles andere. Wenn man den Zustand der galicischen Küste nach der Katastrophe betrachtet und die Menschen des Landes in ihrem Kummer, ihrem Zorn, ihrem Mut und ihrer Sorge sieht, die trotz allem nach vorn schauen, dann scheint mir das der beste Beweis dafür zu sein, dass Galicien, die Region im Nordwesten der Iberischen Halbinsel, wirklich eine in hohem Maße von der Fischerei abhängige Region ist, und nicht nur, weil 20 % ihres Bruttoinlandprodukts von der Fischerei und den mit dieser verbundenen Tätigkeiten stammen. Dabei möchte ich auch alle durch den Berichterstatter, Herrn Varela, vorgebrachten Forderungen bekräftigen.
Das steht im Zusammenhang mit dem Bericht von Herrn Jové Peres, weil wir Galicier, angesichts der von der
ausgelösten Katastrophe unerschrocken daran arbeiten, die schrecklichen Folgen für die Umwelt, die Wirtschaft, die Fischerei und den sozialen Bereich zu lindern. Ich denke, dass die drei Aspekte als Teile eines Ganzen untrennbar miteinander verbunden sind. Der Vorschlag für die Erhaltung und nachhaltige Bewirtschaftung der Fischbestände muss kraft der Gemeinsamen Fischereipolitik auf die nachhaltige Entwicklung und den Schutz der Umwelt setzen und sich für diese engagieren. Beide Ideen sind wie Ausgangspunkte, wie Drehachsen, auf die sich das Gebäude der Reform der Gemeinsamen Fischereipolitik stützt.
Natürlich wäre die Nachhaltigkeit garantiert, wenn es keine Entwicklung gäbe, aber je nach den Ausgangspunkten – die zuweilen deduktiv und ein andermal nicht gut begründet sind, aber die auf jeden Fall immer in Frage gestellt werden oder strittig sind – können die Lösungen unterschiedlich sein, und dabei, das sei nochmals gesagt, verdient die Arbeit des Berichterstatters, Herrn Jové Peres, Lob, da sie bestimmte Aspekte nicht überbetont, auch wenn diese wichtig sind.
In dieser Hinsicht kann die Erholung der Bestände, die wir alle anstreben und die wir alle wollen, nicht auf einer einzigen Idee beruhen – der Reduzierung, wenn nicht gar Abschaffung des Fischfangs –, weil die Fischerei von Personen, menschlichen Wesen, Familienvätern betrieben wird und allein deshalb ein Gleichgewicht zwischen den Folgen der Beschränkung und den Mitteln der Erhaltung gesucht und gefunden werden muss. Ein Beispiel wäre das Instrument der zeitweiligen Einstellung der Tätigkeit, der Beschränkung der Fangtage usw.
Herr Kommissar, eine Zeitung in Galicien schrieb heute Morgen Folgendes: „Der europäische Fischereikommissar erklärt, dass die Kürzung der Beihilfen den Abbau von Arbeitsplätzen mildern würde. Die Einstellung der öffentlichen Beihilfen für die Modernisierung von Schiffen wird positiv sein, da sie dazu beitragen wird, die Arbeitsplätze an Bord der Schiffe zu erhalten.“ Meiner Meinung nach ist das Schiff nicht nur die Arbeitsstätte, sondern auch das Heim des Fischers, und dieser hart arbeitende Mann verdient sehr wohl eine Verbesserung seiner Arbeits- und Lebensbedingungen. Das verlangt seine Würde, das fordern und erwarten die Gesellschaft und insbesondere die Fischereiregion."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, κυρίες και κύριοι, κύριε Επίτροπε, καταρχάς θα ήθελα να συγχαρώ τον κ. Jové Peres για το έργο του, για την έκθεση και για την κοινή λογική που την ενέπνευσε.
Σήμερα, κύριε Επίτροπε, στην πραγματικότητα, η οδυνηρή κατάσταση που βιώνει αυτή τη στιγμή η χώρα μου, η Γαλικία, ως αποτέλεσμα της τραγωδίας του
έχει προτεραιότητα απέναντι σε οποιοδήποτε άλλο ζήτημα. Αναλογιζόμενος την κατάσταση της γαλικιανής ακτής μετά την καταστροφή, και του γαλικιανού λαού, μέσα στη λύπη, τον θυμό, τη γενναιότητα και την ανησυχία του, ο οποίος, παρόλα αυτά, κοιτάζει προς το μέλλον, πιστεύω ότι αυτή είναι η καλύτερη απόδειξη ότι η Γαλικία, η βορειοανατολική περιοχή της Ιβηρικής Χερσονήσου, εξαρτάται σε μεγάλο βαθμό από την αλιεία, και όχι μόνο επειδή το 20% του ακαθάριστου εγχώριου προϊόντος της προέρχεται από την αλιεία και από δραστηριότητες που σχετίζονται με αυτή. Θα ήθελα επίσης να επαναλάβω όλα τα αιτήματα που διατύπωσε ο εισηγητής, κ. Varela.
Αυτά που μόλις είπα σχετίζονται άμεσα με την έκθεση του κ. Jové Peres, επειδή οι Γαλικιανοί, μπροστά στην καταστροφή του
εργάζονται γενναία για να μετριάσουν τις τρομερές επιπτώσεις στην κοινωνία, την αλιεία, την οικονομία και το περιβάλλον. Πιστεύω ότι οι τρεις πτυχές είναι άρρηκτα συνδεδεμένες ως μέρη ενός συνόλου. Η πρόταση για τη διατήρηση και τη βιώσιμη εκμετάλλευση των αλιευτικών πόρων στο πλαίσιο της κοινής αλιευτικής πολιτικής πρέπει να βασιστεί και να δεσμευτεί στη βιώσιμη ανάπτυξη και στην περιβαλλοντική προστασία. Και οι δύο έννοιες αποτελούν σημεία αφετηρίας, άξονες πάνω στους οποίους βασίζεται η οικοδόμηση της ΚΑΠ.
Η βιωσιμότητα σαφώς θα διασφαλίζονταν αν δεν υπήρχε ανάπτυξη, αλλά σε συνάρτηση με τα σημεία αφετηρίας – που είναι μερικές φορές επαγωγικά και άλλες φορές όχι καλά θεμελιωμένα, αλλά τα οποία, εν πάση περιπτώσει, είναι πάντα αμφισβητούμενα ή αμφίβολα – οι λύσεις μπορούν να ποικίλουν, οπότε, για άλλη μια φορά, η εργασία του εισηγητή, κ. Jové Peres, αξίζει επαίνους επειδή δεν έδωσε υπερβολική έμφαση στα γενικά θέματα, μολονότι αυτά ήταν σημαντικά.
Σε αυτό το θέμα, η ανάκτηση που όλοι θέλουμε και επιδιώκουμε δεν μπορεί να βασιστεί μόνο σε μία ιδέα – τη μείωση, αν όχι την εξαφάνιση του αλιευτικού τομέα – διότι η αλιεία πραγματοποιείται από αληθινούς ανθρώπους, οικογενειάρχες, και για αυτόν τον λόγο μόνο πρέπει να αναζητήσουμε και να βρούμε μια ισορροπία ανάμεσα στις επιπτώσεις του περιορισμού και στα μέσα διατήρησης. Ένα παράδειγμα θα ήταν ο μηχανισμός της προσωρινής διακοπής της δραστηριότητας, του περιορισμού των ημερών αλιείας κτλ.
Κύριε Επίτροπε, μια εφημερίδα της Γαλικίας, σήμερα το πρωί, έλεγε το εξής: “ο ευρωπαίος Επίτροπος για την αλιεία λέει ότι οι περικοπές των ενισχύσεων θα μετριάσουν τις απώλειες θέσεων απασχόλησης. Η κατάργηση των κρατικών ενισχύσεων για τον εκσυγχρονισμό των σκαφών θα είναι θετική, καθώς θα συμβάλει στη διατήρηση θέσεων απασχόλησης στα σκάφη”. Κατά τη γνώμη μου, δεδομένου ότι το σκάφος δεν είναι μόνο το κέντρο της δουλειάς του, αλλά επίσης το σπίτι του επαγγελματία αλιέως, οι γενναίοι εργάτες αξίζουν απόλυτα μια βελτίωση στις συνθήκες εργασίας και διαβίωσής τους. Η αξιοπρέπειά τους το απαιτεί, και η κοινωνία, ιδιαίτερα ο αλιευτικός τομέας, το έχει ζητήσει και το περιμένει."@el8
"Mr President, ladies and gentlemen, Commissioner, first of all I would like to congratulate Mr Jové Peres on his work, on his report and on the common sense that inspired it.
Today, Commissioner, in reality, the painful situation that my country, Galicia, is currently experiencing as a result of the
tragedy takes precedence over any other consideration. Contemplating the state of the Galician coast following the disaster, and the Galician people, in their sorrow, anger, bravery and concern, who, despite everything, are looking to the future, seems to me to be the best proof that Galicia, the north-eastern region of the Iberian Peninsula, is heavily dependent on fishing, and not only because 20% of its gross domestic product comes from fisheries and related activities. I would also like to reiterate all the requests made by the rapporteur, Mr Varela.
What I have just said relates to Mr Jové Peres’ report because the Galicians, in the face of the
disaster, are working courageously to mitigate the terrible social, fishing, economic and environmental consequences. I believe the three aspects are inextricably linked as parts of a whole. The proposal on the conservation and sustainable exploitation of fisheries resources under the common fisheries policy must be based on and committed to sustainable development and environmental protection. Both ideas are starting points, hinges, upon which the construction of CFP reform rests.
Sustainability would clearly be guaranteed if there were no development, but depending on the starting points – which are sometimes deductive and other times not well founded, but which, in all cases, are questioned or questionable – the solutions can vary, and in this, yet again, the work of the rapporteur, Mr Jové Peres, deserves to be praised for not over-emphasising across-the-board aspects, although these were important.
In this matter, the recovery we all want and are aiming for cannot rest on a single idea – the reduction, if not the disappearance of the fishing sector – because fishing is carried out by real people, human beings, family men, and for this reason alone we need to seek and find a balance between the consequences of limitation and means of conservation. One example would be the mechanism of temporary cessation of activity, restriction of fishing days, etc.
Commissioner, a Galician newspaper this morning contained the following: ‘the European Fisheries Commissioner says that cutting off aid would mitigate job losses. The removal of state aid for the modernisation of boats will be positive, as it will contribute to maintaining jobs on-board boats’. In my opinion, given that the boat is not just the centre of work, but also the professional fisherman’s home, the brave workers fully deserve an improvement in their working and living conditions. Their dignity requires it and society, in particular the fisheries sector, has requested and expects this."@en3
"Arvoisa puhemies, hyvät kollegat, arvoisa komission jäsen, haluaisin aluksi kiittää Jové Peresiä hänen työstään, mietinnöstään ja terveestä järjestä, jonka on mietinnön taustavoima.
Arvoisa komission jäsen, Prestige-säiliöaluksen tragedian aiheuttama tuskallinen tilanne kotimaassani Galiciassa ajaa kaikkien muiden näkökohtien edelle. Ei tarvitse kuin tarkastella Galician rannikon tilaa katastrofin jälkeen sekä murheellisia, vihaisia, rohkeita ja huolestuneita galicialaisia, jotka kaikesta huolimatta katsovat tulevaisuuteen, vakuuttuakseen siitä, miten riippuvainen tämä Pyreneitten niemimaan luoteisosan alue on kalastuksesta. Tätä seikkaa korostaa myös se, että viidennes seudun bruttokansantuotteesta saadaan kalastuksesta ja siihen liittyvästä toiminnasta. Toistan myös kaikki esittelijä Varelan esittämät pyynnöt.
Se, mitä juuri sanoin, liittyy Jové Peresin mietintöön, koska galicialaiset toimivat rohkeasti lievittääkseen Prestige-säiliöaluksen onnettomuuden kauheita vaikutuksia yhteiskuntaan, kalastusalaan, talouteen ja ympäristöön. Nähdäkseni kokonaisuuteen liittyy tiiviisti kolme näkökohtaa. Kestävän kehityksen ja ympäristönsuojelun on oltava lähtökohtina ehdotuksessa elollisten vesiluonnonvarojen säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä yhteisessä kalastuspolitiikassa, ja ehdotuksessa on sitouduttava näihin tavoitteisiin. Kumpikin niistä on lähtökohta, tukipilari, johon YKP:n uudistuksen suunnittelussa tukeudutaan.
Kestävä kehitys olisi tietenkin taattu, jos kehitystä ei tapahtuisi lainkaan, mutta lähtökohtien mukaan – nämä johtavat toisinaan yleisestä yksityiseen ja toisinaan ovat heikosti perusteltuja, mutta ne joka tapauksessa asetetaan tai voidaan asettaa kyseenalaiseksi – voidaan esittää erilaisia ratkaisuja. Myös tämän ansiosta esittelijä Jové Peresiä on kiitettävä, koska mietinnössä ei korosteta liiaksi yleisiä näkökohtia, vaikka ne ovatkin tärkeitä.
Kalakantojen elpyminen, jota me kaikki toivomme ja johon me kaikki pyrimme, ei voi olla kiinni vain yhdestä ajatuksesta – kalastuksen vähentämisestä tai jopa koko elinkeinon lakkauttamisesta – koska kalastusta harjoittavat oikeat ihmiset, perheenisät, ja yksistään tästä syystä rajoittamis- ja säilyttämistoimenpiteiden välille on löydettävä tasapaino. Esimerkkinä voitaisiin mainita pyynnin tilapäinen lakkauttaminen, pyyntipäivien rajoitukset ja muut vastaavat toimenpiteet.
Arvoisa komission jäsen, tänä aamuna eräässä galicialaisessa sanomalehdessä kirjoitettiin seuraavasti: "Kalastusasioista vastaavan Euroopan komission jäsenen mukaan tukien lakkauttaminen lieventäisi työpaikkojen menetyksiä. Alusten nykyaikaistamiseen tarkoitetun valtiontuen lakkauttaminen vaikuttaa myönteisesti, koska näin tuetaan aluksilla olevien työpaikkojen säilyttämistä." Koska alus ei ole ainoastaan ammattikalastajien työtila vaan myös koti, nämä urheat työläiset ansaitsevat sen, että heidän työ- ja elinolojaan kohennetaan. Tätä edellyttää heidän ihmisarvonsa, ja tätä vaativat ja odottavat myös yhteiskunta ja etenkin kalastusalan toimijat."@fi5
"Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, Monsieur le Commissaire, je tiens tout d’abord à féliciter M. Jové Peres pour son travail, pour son rapport et pour le bon sens associé à ce rapport.
En réalité, Monsieur le Commissaire, la douloureuse situation actuellement vécue par ma terre natale, la Galice, suite à la tragédie du
prend le pas sur toute autre considération. Contempler les côtes galiciennes après la catastrophe et voir un peuple triste, irrité, généreux et préoccupé, mais qui, malgré tout, se tourne vers l’avenir, permet au mieux, je pense, de constater que la Galice, région située au nord-ouest de la péninsule ibérique, représente réellement une région dépendant énormément de la pêche, et pas uniquement parce que 20 % de son produit intérieur brut provient de cette pêche et d’activités connexes. Je profite d’ailleurs de l’occasion pour réitérer toutes les demandes formulées par le rapporteur, M. Varela.
Ce que je viens de déclarer est en relation avec le rapport de M. Jové Peres, car face à la catastrophe provoquée par le
nous, les Galiciens, nous luttons vaillamment contre ses conséquences néfastes sur l'environnement, la pêche, l'économie et du point de vue social. Je pense que tous ces aspects sont indéfectiblement liés en tant que parties d’un tout. La proposition relative à la conservation et à l’exploitation durable des ressources halieutiques dans le cadre de la politique commune de la pêche doit miser sur le développement durable et sur la défense de l’environnement et s’engager vis-à-vis de ces idées. Ces deux idées représentent des points de départ, des fondements sur lesquels l’édifice de la réforme de la politique commune de la pêche doit s’établir.
Évidemment, la durabilité serait garantie si aucun développement n’avait lieu, mais en fonction des différents points de départ - tantôt aprioristes, tantôt chancelants, mais quoi qu’il en soit toujours remis en question ou discutables -, les solutions peuvent s’avérer multiples ; à cet égard, une fois de plus, le travail du rapporteur, M. Jové Peres, mérite des éloges pour avoir évité de surdimensionner des aspects considérés unilatéralement, même si ces derniers étaient importants.
Dans cet ordre de choses, la reconstitution des ressources que nous recherchons et souhaitons tous ne peut reposer sur une idée unique - à savoir la diminution, voire la disparition de l’activité de pêche - , car cette pêche est effectuée par des personnes, des êtres humains, des pères de famille ; pour cette très bonne raison, il est nécessaire de rechercher et de trouver un équilibre entre les conséquences de la limitation et les moyens de conservation. Une possibilité se présente dans les mécanismes de cessation temporaire d’activité, de limitation des jours de pêche, etc.
Monsieur le Commissaire, un quotidien galicien déclarait ce matin que "le commissaire européen responsable de la pêche affirme que la suppression d’aides enrayera la destruction de l’emploi. Cette suppression des aides publiques destinées à la modernisation des navires s’avérera positive, car elle contribuera à maintenir l’emploi à bord des navires”. À mon sens, étant donné que le navire représente non seulement le centre de travail, mais également le foyer du professionnel de la pêche, le courageux travailleur mérite bien de voir ses conditions de vie et de travail s’améliorer. Sa dignité l’exige et la société le demande et l’espère, en particulier les régions dépendant de la pêche."@fr6
"Signor Presidente, onorevoli colleghi, signor Commissario, desidero innanzitutto congratularmi con l’onorevole Jové Peres per il suo lavoro, per la relazione e per il buon senso che l’ha ispirata.
Signor Commissario, oggi, in realtà, la dolorosa situazione che sta attraversando il mio paese, la Galizia, a causa del disastro della
viene prima di qualunque altra considerazione. Vedere le condizioni delle coste galiziane dopo la catastrofe e un popolo triste, arrabbiato, coraggioso, preoccupato, che, nonostante tutto, guarda avanti, mi sembra la migliore dimostrazione del fatto che la Galizia, la regione situata a nord est della penisola iberica, è una regione che dipende in gran parte dalla pesca, e non solo perché il 20 per cento del suo prodotto interno lordo deriva dalla pesca e da attività ad essa collegate. E approfitto per unirmi alle richieste avanzate dal relatore, onorevole Varela Suanzes-Carpegna.
Tali riflessioni riguardano anche la relazione dell’onorevole Jové Peres, perché i galiziani, di fronte alla catastrofe provocata dalla
stanno lavorando instancabilmente per far fronte alle tragiche conseguenze ambientali, economiche, sociali e alieutiche. Ritengo che i tre aspetti siano inevitabilmente collegati, uniti come parte di un tutto. La proposta per la conservazione e lo sfruttamento sostenibile delle risorse della pesca, in virtù della politica comune della pesca, deve impegnarsi e scommettere sullo sviluppo sostenibile e la difesa dell’ambiente. Entrambe le idee sono come punti di partenza, fondamenta su cui deve basarsi la costruzione della riforma della politica comune della pesca.
Ovviamente, la sostenibilità sarebbe garantita se non vi fosse sviluppo, ma a seconda dei punti di partenza – che a volte sono aprioristici e altre mancano di basi sufficientemente solide, ma che in ogni caso sono controversi o discutibili – le soluzioni possono essere diverse, e in questo il lavoro del relatore, onorevole Jové Peres, merita elogio, dal momento che evita di dare eccessivo rilievo ad aspetti considerati unilateralmente, per quanto possano essere importanti.
In proposito, la ripresa da tutti voluta e auspicata non può basarsi su un’idea unica – riduzione, se non scomparsa dell’attività della pesca –, perché la pesca è praticata da persone, esseri umani, padri di famiglia, e pertanto occorre cercare e trovare un equilibrio tra le conseguenze della limitazione e i mezzi di conservazione. Un esempio del genere potrebbero essere i meccanismi di cessazione temporanea dell’attività, di limitazione dei giorni di pesca e via dicendo.
Signor Commissario, un giornale della Galizia questa mattina riportava quanto segue: “il Commissario europeo per la pesca dice che il taglio degli aiuti mitigherà la perdita di posti di lavoro. La soppressione degli aiuti pubblici per la modernizzazione delle imbarcazioni sarà positiva, poiché contribuirà a mantenere i posti di lavoro a bordo delle stesse”. A mio parere, considerato il fatto che la nave non costituisce solo il luogo di lavoro, ma anche l’alloggio dei professionisti della pesca, vale davvero la pena di apportare un miglioramento alle condizioni di lavoro e di vita di questi lavoratori instancabili. Lo esige la loro dignità, lo chiede e lo auspica la società e in particolare il settore della pesca."@it9
"Mr President, ladies and gentlemen, Commissioner, first of all I would like to congratulate Mr Jové Peres on his work, on his report and on the common sense that inspired it.
Today, Commissioner, in reality, the painful situation that my country, Galicia, is currently experiencing as a result of the
tragedy takes precedence over any other consideration. Contemplating the state of the Galician coast following the disaster, and the Galician people, in their sorrow, anger, bravery and concern, who, despite everything, are looking to the future, seems to me to be the best proof that Galicia, the north-eastern region of the Iberian Peninsula, is heavily dependent on fishing, and not only because 20% of its gross domestic product comes from fisheries and related activities. I would also like to reiterate all the requests made by the rapporteur, Mr Varela.
What I have just said relates to Mr Jové Peres’ report because the Galicians, in the face of the
disaster, are working courageously to mitigate the terrible social, fishing, economic and environmental consequences. I believe the three aspects are inextricably linked as parts of a whole. The proposal on the conservation and sustainable exploitation of fisheries resources under the common fisheries policy must be based on and committed to sustainable development and environmental protection. Both ideas are starting points, hinges, upon which the construction of CFP reform rests.
Sustainability would clearly be guaranteed if there were no development, but depending on the starting points – which are sometimes deductive and other times not well founded, but which, in all cases, are questioned or questionable – the solutions can vary, and in this, yet again, the work of the rapporteur, Mr Jové Peres, deserves to be praised for not over-emphasising across-the-board aspects, although these were important.
In this matter, the recovery we all want and are aiming for cannot rest on a single idea – the reduction, if not the disappearance of the fishing sector – because fishing is carried out by real people, human beings, family men, and for this reason alone we need to seek and find a balance between the consequences of limitation and means of conservation. One example would be the mechanism of temporary cessation of activity, restriction of fishing days, etc.
Commissioner, a Galician newspaper this morning contained the following: ‘the European Fisheries Commissioner says that cutting off aid would mitigate job losses. The removal of state aid for the modernisation of boats will be positive, as it will contribute to maintaining jobs on-board boats’. In my opinion, given that the boat is not just the centre of work, but also the professional fisherman’s home, the brave workers fully deserve an improvement in their working and living conditions. Their dignity requires it and society, in particular the fisheries sector, has requested and expects this."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, waarde collega’s, mijnheer de commissaris, in de eerste plaats wil ik de heer Jové Peres feliciteren met zijn werk, zijn verslag en zijn benadering, die getuigt van gezond verstand.
Mijnheer de commissaris, de schrijnende problemen waarmee mijn land, Galicië, ten gevolge van de ramp met de
wordt geconfronteerd, zijn momenteel onze grootste zorg. De Galicische kust heeft erg geleden onder het ongeluk. De bevolking geeft blijk van droefheid, boosheid, moed en bezorgdheid, maar ondanks alles blijft Galicië zijn blik op de toekomst richten. Dit bewijst hoezeer de in het noordwesten van het Iberisch Schiereiland gelegen regio Galicië afhankelijk is van de visserij. Het feit dat de visserijsector en aanverwante activiteiten 20 procent van het bruto binnenland product vertegenwoordigen, is lang niet de enige reden. Ik maak overigens van de gelegenheid gebruik om alle eisen van de rapporteur, de heer Varela Suanzes-Carpegna, te onderschrijven.
De voorgaande beschouwingen houden verband met het verslag van de heer Jové Peres, aangezien wij ons in Galicië met man en macht inzetten om de nefaste gevolgen van de ramp met de
voor de bevolking, de visserij, de economie en het milieu te bestrijden. Ik ben van oordeel dat de drie elementen onlosmakelijk met elkaar verbonden zijn en één geheel vormen. Het voorstel voor de instandhouding en de duurzame exploitatie van de visserijhulpbronnen in het kader van het gemeenschappelijk visserijbeleid moet gericht zijn op duurzame ontwikkeling en bescherming van het milieu. Deze twee concepten zijn uitgangspunten, hoekstenen, die aan de hervorming van het gemeenschappelijk visserijbeleid ten grondslag liggen.
Het spreekt vanzelf dat het uitblijven van ontwikkeling een garantie voor duurzaamheid is, maar de oplossingen kunnen variëren al naar gelang het uitgangspunt, dat in sommige gevallen op een apriori berust of onvoldoende onderbouwd is, en in alle gevallen vatbaar is voor kritiek. In dit verband verdienen de inspanningen van de rapporteur, de heer Jové Peres, eens te meer een woord van lof, aangezien hij de verleiding heeft weerstaan om bepaalde aspecten, hoe belangrijk ook, te isoleren en te overbelichten.
Vanuit dit oogpunt is het absoluut onaanvaardbaar dat het door ons allen beoogde en gewenste herstel berust op één concept: inkrimping of, erger nog, eliminatie van de visserijactiviteit. De visserijactiviteiten worden immers uitgeoefend door personen, door menselijke wezens, door huisvaders. Alleen al daarom moet er een evenwicht worden gezocht en gevonden tussen de gevolgen van de beperkingen en de instandhoudingsmaatregelen. Daarbij kunnen wij bijvoorbeeld gebruik maken van mechanismen zoals tijdelijke opschorting van de visserijactiviteiten, beperking van het aantal visdagen, enzovoorts.
Mijnheer de commissaris, in een van de kranten van Galicië stond vanmorgen het volgende te lezen: "De Europese commissaris voor Visserij onderstreept dat de inkrimping van de steunmaatregelen het verlies van arbeidsplaatsen zal tegengaan. De afschaffing van de overheidssteun voor vernieuwing van de vloot zal gunstige gevolgen hebben, aangezien deze maatregel garanties biedt voor de instandhouding van de werkgelegenheid aan boord van de vaartuigen." Schepen zijn echter meer dan arbeidsplaatsen; professionele vissers hebben er hun thuis. Mijns inziens verdienen deze noeste werkers derhalve betere arbeids- en levensomstandigheden, zoals hun waardigheid vereist. Dat is tenslotte ook wat de samenleving, en met name de visserijsector, van ons verlangt en verwacht."@nl2
"Senhor Presidente, Senhoras e Senhores Deputados, Senhor Comissário, desejo em primeiro lugar felicitar o senhor deputado Jové Peres pelo seu trabalho, pelo relatório e pelo senso comum que transparece no mesmo.
Com efeito, hoje, Senhor Comissário, a dramática situação que se vive no meu país, a Galiza, na sequência da tragédia do
prevalece sobre qualquer outra consideração. Contemplar a situação das costas galegas após a catástrofe e o povo galego, que na sua dor, ira, bravura e preocupação, apesar de tudo, olha em frente, julgo ser a melhor demonstração de que a Galiza, a região noroeste da Península Ibérica, é uma região altamente dependente da pesca, e não exclusivamente porque 20% do seu produto interno bruto provém da pesca e de actividades associadas à pesca. Aproveito para me associar a todos os pedidos apresentados pelos relator, senhor deputado Varela Suanzes-Carpegna.
O atrás aduzido está relacionado com o relatório do senhor deputado Jové Peres, dado que os galegos, perante a catástrofe provocada pelo
trabalham corajosamente para paliar as nefastas consequências sociais, pesqueiras, económicas e ambientais. Penso que os três aspectos estão inextrincavelmente associados como partes de um todo. A proposta sobre a conservação e exploração sustentável dos recursos haliêuticos no âmbito da política comum da pesca deve assentar e estar comprometida com o desenvolvimento sustentável e com a defesa do ambiente. As duas ideias são pontos de partida, alicerces, sobre os quais assenta a construção da reforma da PCP.
A sustentabilidade estaria claramente garantida se não houvesse desenvolvimento, mas em função dos pontos de partida - que, umas vezes, são apriorísticos e, outras, não estão bem fundamentados, mas que, seja como for, são sempre questionados e questionáveis -, as soluções podem ser diferentes e, quanto a isto, mais uma vez, o trabalho do relator, senhor deputado Jové Peres, merece ser elogiado por fugir da sobrevalorização de aspectos considerados unilateralmente, embora estes fossem importantes.
Nesta ordem de ideias, a recuperação que todos pretendemos e prosseguimos não pode assentar numa única ideia - redução, quando não mesmo a supressão, do sector da pesca -, porque a pesca é feita por pessoas, seres humanos, chefes de família, e só por isso é preciso procurar e encontrar equilíbrios entre as consequências da limitação e os meios de conservação. Um exemplo seria o mecanismo de cessação temporária da actividade, limite dos dias de pesca, etc.
Senhor Comissário, um jornal da Galiza publicava na manhã de hoje o seguinte: "o Comissário europeu da Pesca afirma que a redução de ajudas mitigará a destruição de empregos. A supressão dos auxílios estatais à modernização de navios será positiva, na medida em que contribuirá para a manutenção do emprego a bordo dos navios". Na minha óptica, uma vez que o navio não é unicamente o local de trabalho, mas também ainda o lar dos pescadores profissionais, os corajosos trabalhadores bem merecem que as suas condições de trabalho e de vida sejam melhoradas. Assim o exige a sua dignidade, assim o exige e o espera a sociedade, em particular, o sector da pesca."@pt11
"Herr talman, ärade kolleger, herr kommissionär! Jag vill först och främst gratulera Jové Peres till hans arbete, till betänkandet och till det sunda förnuft som har inspirerat hans betänkande.
Herr kommissionär! Den smärtsamma situation som min region, Galicien, befinner sig i till följd av tragedin med ”Prestige” är verkligen outhärdlig. Att betrakta de galiciska kusterna efter katastrofen och se ett ledset, irriterat, generöst och bekymrat folk som trots allt ser framåt, anser jag vara det bästa beviset på att Galicien, denna region i nordvästra delen av Iberiska halvön, verkligen är starkt beroende av fisket. Fisket och den verksamhet som är knuten till detta står för 20 procent av regionens BNP. Jag tar även tillfället i akt för att säga att jag instämmer i vad föredraganden, Varela, begär.
Det jag nyss sade har samband med betänkandet av Jové Peres, eftersom galicierna efter den katastrof som har utlösts av ”Prestige” arbetar beslutsamt för att bekämpa de fruktansvärda konsekvenserna för miljön, fisket och det sociala livet. Jag anser att dessa tre aspekter bildar en helhet. Förslaget om bevarande och hållbart utnyttjande av fiskeresurserna i enlighet med den gemensamma fiskeripolitiken måste vara en satsning och ett åtagande för hållbar utveckling och värnande om miljön. Båda dessa faktorer skall vara utgångspunkter, länkar, som reformen av den gemensamma fiskeripolitiken skall bygga på.
Hållbarheten skulle naturligtvis vara garanterad om det inte fanns utveckling, men i och med dessa utgångspunkter – som ibland är aprioriska och ibland saknar underbyggnad och som alltid kan ifrågasättas eller är diskutabla – kan det finnas olika lösningar, och när det gäller den här saken är föredragandens, Jové Peres, arbete lovvärt eftersom han har lyckats undgå att överdriva aspekter som ses på ett ensidigt sätt, även om de är viktiga.
När situationen ser ut på det här viset kan inte den återhämtning som vi alla vill genomföra byggas på en enda åtgärd – en minskning av fiskeverksamheten, eller att den helt enkelt försvinner – eftersom det är personer, människor, familjeförsörjare, som bedriver fisket, och det är därför det är nödvändigt att försöka finna en balans mellan följderna av fiskebegränsningen och bevarandeåtgärderna. Ett exempel skulle vara mekanismer för tillfälligt upphörande av verksamheten, begränsningar av antalet dagar till sjöss osv.
Herr kommissionär! Följande stod att läsa i en galicisk tidning i morse: ”EU-kommissionären för fiske säger att nedskärningarna av stöden kommer att lindra effekterna av förlorade arbetstillfällen. Att dra in de statliga stöden för modernisering av fartyg kommer att ge positiva effekter, eftersom denna åtgärd kommer att bidra till att man kan behålla arbetstillfällen ombord på fartygen.” Eftersom fartyget inte bara är en arbetsplats, utan även ett hem för de yrkesverksamma inom fisket, är dessa enligt min åsikt väl förtjänta av en förbättring av arbets- och levnadsförhållandena ombord. Deras värdighet kräver detta, samhället, och särskilt fiskeregionerna, kräver och förväntar sig sådana åtgärder."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Prestige"2,1,8,10,3,11,7,9,6
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples