Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-12-04-Speech-3-074"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021204.4.3-074"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Hr. formand, jeg bliver nødt til at karakterisere hr. Karas' indlæg som meningsløst. Spørgsmålet til Rådet lød: Vil Rådet på stats- og regeringschefplan gå ind i en dialog med Europa-Parlamentet om modaliteterne for vedtagelse af medlemsstatutten? Svaret er ja. Det sagde jeg ganske klart. Endvidere gentog jeg, hvad Rådet hele tiden har ment, nemlig at bolden nu ligger hos Parlamentet. Når Parlamentet er blevet enigt om noget, der er udsigt til vil blive vedtaget og godkendt af Rådet, så går jeg ud fra, at bolden går videre til Rådet. Jeg vil ikke gå i detaljer om udtalelsen fra Udvalget om Retlige Anliggender og det Indre Marked til Parlamentets Formandskonference. Den udtalelse er jo ikke sendt til Rådet, og den er ikke blevet vedtaget af et flertal i Parlamentet. Rådet vil ikke fremlægge et detaljeret forslag. Dette er et svar til hr. Lehne. Bolden ligger hos Parlamentet.
Jeg vil gerne minde om begivenhedsforløbet i 1999, hvor det daværende tyske formandskab gjorde en stor indsats for at nå frem til et kompromis. Det tror jeg, at den nuværende ordfører kan huske, så det behøver vi ikke at gentage. Jeg er enig med dem, der har sagt, at det er altafgørende, at der nu vedtages en statut med klare og gennemsigtige regler, som kan øge det enkelte medlems værdighed og øge respekten for Parlamentet i offentligheden. Der skal være klarhed med hensyn til omkostningsgodtgørelser, der skal være et passende lønniveau, og der skal være rejseafregning på baggrund af bilag. Det er det, som Rådet hele tiden har fremhævet. Vi skal have denne statut på plads i god tid før næste valg til Europa-Parlamentet. I lyset af den forestående udvidelse vil der blive fokuseret mere på dette valg end nogensinde før, og hvis dette problem ikke er løst, så kan det give anledning til meget skadelige debatter, ikke mindst i de nye medlemsstater.
Det er slemt, hvis vælgerne behandler dette Parlament med ligegyldighed. Det er der desværre for mange, der gør. Det kan man se ved, at de ikke møder op og stemmer. Det er endnu værre, hvis vælgerne i de nye lande den første gang, de skal stemme, samtidig har en debat om medlemmernes statut på forsiderne af deres aviser. Så risikerer vi, at en lang række vælgere ikke blot behandler Parlamentet med ligegyldighed men også med foragt, og det er det allerværste, der kan ske.
Endelig vil jeg på det kraftigste opfordre til, at man nu støtter Parlamentets formand i det initiativ, han har taget, og at man når frem til en pakkeløsning, der har udsigt til at blive godkendt af Rådet. Rådet har jo givet tydelige signaler. Det må kunne lade sig gøre, hr. formand. Det ligger i Deres og Deres medlemmers hænder.
(
)"@da1
|
| lpv:translated text |
".
Herr Präsident, leider muss ich den Beitrag von Herrn Karas als sinnlos charakterisieren. Die Frage an den Rat lautete: Wird der Rat auf Ebene der Staats- und Regierungschefs einen Dialog mit dem Europäischen Parlament über die Modalitäten für die Annahme des Abgeordnetenstatuts führen? Die Antwort ist Ja. Dies habe ich klar zum Ausdruck gebracht. Ferner habe ich wiederholt, was der Rat die ganze Zeit gesagt hat, nämlich, dass es nun dem Parlament obliegt, den nächsten Schritt zu tun. Wenn das Parlament sich auf eine Grundlage geeinigt hat, die Aussicht hat, vom Rat angenommen und bestätigt zu werden, dann gehe ich davon aus, dass danach der Rat wieder an der Reihe ist. Ich möchte hier nicht detailliert auf die Stellungnahme des Ausschusses für Recht und Binnenmarkt eingehen, die der Konferenz der Präsidenten vorgelegt wurde. Diese Stellungnahme wurde ja nicht dem Rat übermittelt, und sie wurde nicht von einer Mehrheit des Parlaments beschlossen. Der Rat wird keinen detaillierten Vorschlag unterbreiten. Dies ist eine Antwort auf die Frage von Herrn Lehne. Jetzt ist das Parlament gefordert.
Ich möchte gern an die Ereignisse im Jahre 1999 erinnern, als die damalige deutsche Präsidentschaft große Anstrengungen unternahm, einen Kompromiss zu erzielen. Ich glaube, dass sich der jetzige Berichterstatter daran erinnern wird, sodass wir dies hier nicht wiederholen müssen. Ich stimme denjenigen zu, die gesagt haben, dass es von entscheidender Bedeutung ist, dass jetzt ein Statut mit klaren und transparenten Regelungen angenommen wird, das die Würde des einzelnen Abgeordneten und das Ansehen des Parlaments in der Öffentlichkeit erhöhen kann. Es muss Klarheit bestehen hinsichtlich der Kostenerstattung, es muss ein angemessenes Entgelt gezahlt werden, und die Reisekostenabrechnung muss auf der Grundlage von Belegen erfolgen. Genau dies hat der Rat stets unterstrichen. Wir müssen dieses Statut rechtzeitig vor den nächsten Wahlen zum Europäischen Parlament beschlossen haben. Vor dem Hintergrund der bevorstehenden Erweiterung werden diese Wahlen mehr im Mittelpunkt stehen als jemals zuvor, und wenn dieses Problem nicht gelöst wird, kann dies Anlass für sehr schädliche Debatten sein, nicht zuletzt in den neuen Mitgliedstaaten.
Es ist schlimm, wenn die Wähler dieses Parlament mit Gleichgültigkeit strafen. Leider tun dies allzu viele von ihnen. Dies zeigt sich daran, dass sie sich nicht an den Wahlen beteiligen. Noch schlimmer ist es, wenn die Wähler in den neuen Mitgliedstaaten, wenn sie das erste Mal ihre Stimme abgeben, gleichzeitig eine Debatte über das Abgeordnetenstatut auf den Titelseiten ihrer Zeitungen sehen. Dann nämlich besteht die Gefahr, dass eine Vielzahl von Wählern das Parlament nicht nur mit Gleichgültigkeit, sondern mit Verachtung strafen wird, und dies ist das Schlimmste, was geschehen kann.
Abschließend möchte ich dringendst dazu auffordern, den Präsidenten des Parlaments in seiner Initiative zu unterstützen und ein Paket von Lösungen zu erzielen, das Aussicht hat, vom Rat bestätigt zu werden. Der Rat hat ja deutliche Signale gesandt. Es muss einfach möglich sein, Herr Präsident. Es liegt in Ihrer Hand und in den Händen Ihrer Mitglieder.
(
)"@de7
"Κύριε Πρόεδρε, είμαι αναγκασμένος να χαρακτηρίσω ανούσια την ομιλία του κ. Karas. Η ερώτηση προς το Συμβούλιο ήταν η εξής: είναι το Συμβούλιο, σε επίπεδο ηγετών κρατών και κυβερνήσεων, έτοιμο να διεξαγάγει διάλογο με το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο σχετικά με τις συνθήκες για την υιοθέτηση του καθεστώτος των βουλευτών; Η απάντηση είναι “Ναι”. Το είπα με αρκετή σαφήνεια. Επιπλέον, επανέλαβα όσα λέει συνεχώς το Συμβούλιο, ότι δηλαδή η μπάλα βρίσκεται τώρα στο γήπεδο του Κοινοβουλίου. Τώρα που το Κοινοβούλιο έχει συμφωνήσει για κάτι και υπάρχουν προοπτικές για υιοθέτηση και έγκριση εκ μέρους του Συμβουλίου, εικάζω ότι η μπάλα θα περάσει στο Συμβούλιο. Δεν θα υπεισέλθω σε λεπτομέρειες όσον αφορά τη δήλωση της Επιτροπής Νομικών Θεμάτων και Εσωτερικής Αγοράς στην κοινοβουλευτική Διάσκεψη των Προέδρων. Η δήλωση αυτή δεν έχει, φυσικά, αποσταλεί στο Συμβούλιο και δεν έχει υιοθετηθεί από την πλειοψηφία του Κοινοβουλίου. Το Συμβούλιο δεν θα υποβάλει λεπτομερή πρόταση. Αυτή είναι η απάντηση προς τον κ. Lehne. Η μπάλα βρίσκεται στο γήπεδο του Κοινοβουλίου.
Θα ήθελα να σας υπενθυμίσω τα γεγονότα του 1999, όταν η τότε γερμανική Προεδρία κατέβαλε μεγάλη προσπάθεια, προκειμένου να καταλήξει σε συμβιβασμό. Πρόκειται για κάτι που πιστεύω ότι μπορεί να θυμηθεί ο σημερινός εισηγητής, επομένως δεν χρειάζεται να το επαναλάβουμε. Συμφωνώ με όσους είπαν ότι είναι τώρα απολύτως σημαντική η υιοθέτηση ενός καθεστώτος με σαφείς και διαφανείς κανόνες, το οποίο να μπορεί να αυξήσει την αξιοπρέπεια των βουλευτών του ΕΚ και τον σεβασμό του κόσμου για το Κοινοβούλιο. Πρέπει να υπάρχει σαφήνεια όσον αφορά την επιστροφή εξόδων· πρέπει να υπάρχει σωστό μισθολογικό επίπεδο· και τα έξοδα ταξιδίου πρέπει να υπολογίζονται βάσει εγγράφων. Σε αυτό δίνει συνεχώς έμφαση το Συμβούλιο. Πρέπει να εφαρμόσουμε αυτό το καθεστώς εγκαίρως για τις επόμενες εκλογές του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου. Υπό το πρίσμα της επικείμενης διεύρυνσης, θα υπάρξει μεγαλύτερη επικέντρωση στις εν λόγω εκλογές σε σχέση με το παρελθόν και, αν δεν επιλυθεί αυτό το πρόβλημα, θα αποτελέσει το έναυσμα πολύ επιζήμιων συζητήσεων, ιδιαίτερα στα νέα κράτη μέλη.
Είναι αρνητική η αδιάφορη αντιμετώπιση του εκλογικού σώματος απέναντι στο Κοινοβούλιο. Υπάρχουν, δυστυχώς, πάρα πολλοί άνθρωποι που κάνουν αυτό ακριβώς. Αυτό αποδεικνύεται από το γεγονός ότι δεν εμφανίζονται στην ψηφοφορία. Η κατάσταση θα γίνει ακόμα χειρότερη εάν, την πρώτη φορά που θα προσέλθουν στις κάλπες, οι ψηφοφόροι στα νέα κράτη μέλη διαβάσουν ταυτόχρονα στις πρώτες σελίδες των εφημερίδων τους σχετικά με συζητήσεις όσον αφορά το καθεστώς των βουλευτών. Κατ’ αυτόν τον τρόπο, διατρέχουμε τον κίνδυνο να δούμε αρκετά μεγάλο αριθμό ψηφοφόρων να αντιμετωπίζουν το Κοινοβούλιο όχι μόνο με αδιαφορία αλλά και με περιφρόνηση, και αυτό θα ήταν το χειρότερο από όσα θα μπορούσαν να συμβούν.
Τέλος, δεν θα διστάσω να απευθύνω έκκληση για στήριξη του Προέδρου του Κοινοβουλίου στην πρωτοβουλία που έχει αναλάβει και για τη συμφωνία επί μιας λύσης πακέτου η οποία θα έχει προοπτικές έγκρισης από το Συμβούλιο. Το Συμβούλιο έχει, βεβαίως, αποστείλει σαφή μηνύματα. Πρέπει να είναι δυνατή η πραγματοποίηση όλων αυτών, κύριε Πρόεδρε. Εξαρτάται από εσάς και από τους βουλευτές του ΕΚ."@el8
"Mr President, I have to describe Mr Karas's speech as meaningless. The question to the Council went: Is the Council, at the level of Heads of State or Government, prepared to enter into a dialogue with the European Parliament about the circumstances for the adoption of the Statute of Members? The answer is yes. I said that quite clearly. Moreover, I repeated what the Council has said all the time, namely that the ball is now in Parliament’s court. Now Parliament has agreed on something there are prospects of the Council’s adopting and approving, I assume that the ball will be passed on to the Council. I shall not go into details concerning the statement by the Committee on Legal Affairs and the Internal Market to Parliament’s Conference of Presidents. That statement has not of course been sent to the Council, and it has not been adopted by a majority in Parliament. The Council will not submit a detailed proposal. That is an answer for Mr Lehne. The ball is in Parliament’s court.
I should like to remind you of the events of 1999, when the then German Presidency made a great effort to arrive at a compromise. That is something I believe the present rapporteur can remember, so we do not need to repeat it. I agree with those who have said that it is absolutely crucial for a Statute now to be adopted with clear and transparent rules that can increase the dignity accorded to the individual MEP, together with public respect for Parliament. There must be clarity regarding the reimbursement of expenses; there must be an appropriate salary level; and travel expenses must be calculated on the basis of documentation. That is what the Council has emphasised all the time. We must have this Statute in place in good time for the next elections to the European Parliament. In the light of impending enlargement, there will be a greater focus upon these elections than ever before and, if this problem is not solved, it will give rise to very damaging debates, especially in the new Member States.
It is bad if the electorate treat this Parliament with indifference. There are unfortunately too many people who do just that. This can be seen from the fact that they do not turn up and vote. It will be even worse if, the first time they go to the polls, voters in the new Member States at the same time read about debates on the Members’ Statute on the front pages of their newspapers. In that way, we are in danger of seeing a great many voters treating Parliament not merely with indifference but also with contempt, and that would be the worst thing of all that could happen.
Finally, I would pull no punches in now calling for the President of Parliament to be supported in the initiative he has taken and for a package solution now to be arrived at that has prospects of being approved by the Council. The Council has of course given clear signals. It must be possible for these things to be done, Mr President. It lies in your hands and in those of your MEPs.
(
)"@en3
"Señor Presidente, tengo que decir que el discurso del Sr. Karas no tiene sentido. La pregunta al Consejo era: ¿está el Consejo dispuesto a iniciar, a nivel de Jefes de Estado y Gobierno, un diálogo con el Parlamento Europeo acerca de las modalidades de adopción del Estatuto de los Diputados al Parlamento Europeo? La respuesta es que sí: lo he dejado bastante claro. Además, he reiterado lo que el Consejo ha dicho siempre: que le corresponde al Parlamento dar el siguiente paso. Ahora que el Parlamento ha llegado a un acuerdo sobre algo que hay posibilidades de que el Consejo adopte y apruebe, supongo que será el turno del Consejo. No voy a entrar en detalles sobre la declaración de la Comisión de Asuntos Jurídicos y Mercado Interior dirigida a la Conferencia de Presidentes del Parlamento. Como es lógico, esa declaración no se ha enviado al Consejo, y no ha sido aprobada por mayoría en el Parlamento. El Consejo no va a presentar una propuesta detallada. Con esto respondo al Sr. Lehne. Le corresponde al Parlamento dar el siguiente paso.
Me gustaría recordarles los acontecimientos de 1999, cuando la entonces Presidencia alemana hizo un gran esfuerzo por llegar a un compromiso. Eso es algo que creo que recuerda el actual ponente, así que no es necesario que lo repitamos. Estoy de acuerdo con quienes han afirmado que es absolutamente fundamental que se apruebe ya un Estatuto con normas claras y transparentes que refuercen la dignidad de cada diputado, así como el respeto de los ciudadanos por el Parlamento. Es preciso que el reembolso de gastos se realice de una forma clara; debe haber un nivel salarial adecuado; y los gastos de viaje deben calcularse por medio de los justificantes. Esto es en lo que el Consejo ha hecho siempre hincapié. Es preciso que este Estatuto entre en vigor a tiempo para las próximas elecciones al Parlamento Europeo. En vista de la próxima ampliación, estas elecciones recibirán una mayor atención que las anteriores, y si este problema no se soluciona, dará lugar a debates muy perjudiciales, sobre todo en los nuevos Estados miembros.
No es bueno que el electorado trate a este Parlamento con indiferencia. Por desgracia, hay demasiadas personas que obran así, como se desprende de la elevada abstención. Será aún peor si, la primera vez que van a las urnas, los votantes de los nuevos Estados miembros leen noticias sobre debates acerca del Estatuto de los diputados en las primeras páginas de sus periódicos. Si eso ocurre, existe el riesgo de que muchos votantes traten al parlamento no sólo con indiferencia, sino también con desprecio, y eso sería lo peor que podría pasar.
Por último, no me voy a morder la lengua a la hora de solicitar el apoyo para el Presidente del Parlamento en relación con la iniciativa que ha tomado, a la vez que pido que se llegue a una solución referente a los paquetes que tenga posibilidades de que el Consejo la apruebe. El Consejo ha dado, por supuesto, señales claras. Debe ser posible hacer estas cosas, señor Presidente. Está en sus manos y en las de sus diputados."@es12
"Arvoisa puhemies, minun on todettava Karasin puheen olevan merkityksetön. Neuvostolle esitetty kysymys oli: Onko neuvosto valmis ryhtymään valtion- ja hallitusten päämiesten tasolla vuoropuheluun Euroopan parlamentin kanssa jäsenten ohjesäännön hyväksymiseen liittyvistä seikoista? Vastaus on kyllä. Olen sanonut sen aivan selvästi. Sitä paitsi toistin vain sen, mitä neuvosto on painottanut koko ajan, nimittäin että pallo on nyt parlamentilla. Nyt parlamentti on sopinut sellaisesta ehdotuksesta, joka neuvostolla on mahdollisuus hyväksyä, ja oletan, että pallo siirtyy takaisin neuvostolle. En halua nyt mennä oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnan parlamentin puhemiesneuvostolle antaman lausunnon yksityiskohtiin. Lausuntoa ei tietenkään ole toimitettu neuvostolle, eikä parlamentin enemmistö ole sitä hyväksynyt. Neuvosto ei tule jättämään yksityiskohtaista ehdotusta. Tämä on vastaus Lehnelle. Pallo on nyt parlamentilla.
Haluaisin muistuttaa teitä vuoden 1999 tapahtumista, jolloin puheenjohtajavaltio Saksa näki paljon vaivaa kompromissiin pääsemiseksi. Luulen, että nykyinen esittelijäkin muistaa sen, joten sitä ei tarvitse tässä kerrata. Olen täysin samaa mieltä niiden kanssa, joiden mielestä on täysin välttämätöntä, että nyt hyväksyttävä ohjesääntö sisältää riittävän selkeitä ja avoimia sääntöjä, jotka voivat lisätä yksittäisten parlamentin jäsenten arvostusta ja kansalaisten luottamusta parlamenttia kohtaan. Kulukorvauksia on selkiytettävä, palkkatason on oltava asianmukainen ja matkakorvaukset on laskettava tositteiden perusteella. Tätä neuvosto on korostanut koko ajan. Meidän on saatava ohjesääntö voimaan hyvissä ajoin ennen Euroopan parlamentin vaaleja. Tulossa olevan laajentumisen vuoksi näihin vaaleihin kohdistuu enemmän huomiota kuin koskaan aikaisemmin, ja jos tätä ongelmaa ei ratkaista, se antaa aihetta hyvin vahingollisiin keskusteluihin erityisesti uusissa jäsenvaltioissa.
On pahaksi, jos valitsijakunta suhtautuu Euroopan parlamenttiin välinpitämättömästi. Valitettavasti liian useat suhtautuvat niin. Sen voi nähdä siitä, etteivät he vaivaudu äänestämään. Vielä pahempaa kuitenkin on, jos uusien jäsenvaltioiden äänestäjät mennessään ensi kertaa uurnille saavat samaan aikaan lukea lehtiensä etusivuilta jäsenten ohjesääntöä koskevista kiistoista. Silloin on vaara, että monet äänestäjät suhtautuvat parlamenttiin ei vain välinpitämättömästi, vaan halveksuen, ja se olisi pahinta mitä voisi tapahtua.
Lopuksi en halua säästellä sanojani kehottaessani teitä antamaan tukenne parlamentin puhemiehelle hänen tekemässään aloitteessa ja pakettiratkaisulle, johon nyt ollaan pääsemässä ja jolla on mahdollisuus saada myös neuvoston hyväksyntä. Neuvosto on nyt ilmaissut selkeästi aikeensa. Arvoisa puhemies, näiden asioiden toteuttamisen pitää olla mahdollista. Se on teidän käsissänne ja parlamenttinne jäsenten käsissä.
(
)"@fi5
"Monsieur le Président, je dois malheureusement déclarer que l’intervention de M. Karas est dénuée de sens. La question posée au Conseil était la suivante : le Conseil est-il disposé à engager, au niveau des chefs d’État et de gouvernement, un dialogue avec le Parlement européen au sujet des modalités d’adoption du statut des députés ? La réponse est "oui". Je l’ai dit très clairement. J’ai répété ce que le Conseil pense depuis toujours, à savoir que la balle est dans le camp du Parlement. Lorsque le Parlement se sera mis d’accord sur une proposition susceptible d’être acceptée et adoptée par le Conseil, la balle reviendra dans le camp du Conseil. Je ne souhaite pas examiner en détail l’avis rendu par la commission juridique et du marché intérieur à t la Conférence des présidents du Parlement. Cet avis n’a pas été remis au Conseil et il n’a pas été adopté par une majorité de députés. Le Conseil n’entend pas présenter une proposition détaillée. Ceci est une réponse adressée à M. Lehne. La balle est dans le camp du Parlement.
Je voudrais vous rappeler le cours des événements de 1999 lorsque la présidence allemande de l’époque avait réalisé de vastes efforts en vue de trouver un compromis. J’espère que l’actuel rapporteur s’en souviendra afin de ne pas devoir répéter ce qui a été fait. Je partage l’avis exprimé par ceux qui ont déclaré qu’il fallait impérieusement adopter un statut comprenant des règles claires et transparentes, qui puissent accroître la dignité de chaque député ainsi que le respect à l’égard du Parlement au sein de l’opinion publique. Le remboursement des frais doit être transparent, le niveau de rémunération doit être convenable et les frais de déplacement doivent être payés sur la base de pièces justificatives. C’est ce que le Conseil a toujours prétendu. Nous devons faire en sorte que ce statut soit mis en place avant les prochaines élections européennes. À la lumière de l’élargissement futur, les prochaines élections européennes seront plus médiatisées que jamais et si ce problème n’est pas résolu, il faudra s’attendre à des débats très houleux, notamment au sein des nouveaux États membres.
Il ne faudrait pas que les électeurs se montrent indifférents à l’égard de cette Assemblée. Il y en a malheureusement beaucoup qui la considèrent avec indifférence. Cela se remarque par le nombre d’abstentions. Il serait encore plus grave d’arriver à une situation où, pour les électeurs des nouveaux pays qui voteraient pour la première fois, le statut des députés ferait la une de leurs journaux. Le risque serait alors qu’un grand nombre d’électeurs non seulement considèrent le Parlement européen avec indifférence, mais aussi - et ce serait le pire qui puisse nous arriver - avec mépris.
Je voudrais, pour terminer, vous demander le plus énergiquement possible d’approuver l’initiative prise par le président de l’Assemblée et d’aboutir à une solution susceptible d’être acceptée par le Conseil. Le Conseil a lancé - vous le savez - des signaux clairs et précis. Cela doit donc être possible, Monsieur le Président. La solution repose dans vos mains ainsi que dans celles des députés."@fr6
".
Signor Presidente, sono costretto a descrivere il discorso dell’onorevole Karas come privo di significato. L’interrogazione rivolta al Consigli era: “Il Consiglio è disposto ad avviare, a livello dei capi di Stato e di governo, un dialogo con il Parlamento europeo sulle modalità di adozione dello statuto dei deputati?” La risposta è: “sì”. L’ho detto piuttosto chiaramente. Inoltre ho ripetuto quello che il Consiglio ha sempre detto, ovvero che ora l’iniziativa spetta al Parlamento. Adesso il Parlamento si è accordato su alcuni punti che potranno essere approvati e varati dal Consiglio, per cui desumo che l’iniziativa passerà al Consiglio. Non entrerò nei dettagli della dichiarazione della commissione giuridica e per il mercato interno alla Conferenza dei presidenti del Parlamento. Detta dichiarazione naturalmente non è stata inviata al Consiglio e non è stata approvata dalla maggioranza del Parlamento. Il Consiglio non presenterà una proposta dettagliata. Questa è la risposta alla domanda posta dall’onorevole Lehne. L’iniziativa spetta al Parlamento.
Vorrei ricordarvi i fatti del 1999, quando la Presidenza tedesca ha compiuto notevoli sforzi per raggiungere un compromesso. Sono fatti che, credo, l’attuale relatore probabilmente ricorda, non è quindi il caso di ripeterli. Sono d’accordo con quanti hanno sostenuto che è assolutamente cruciale adottare ora uno statuto con regole chiare e trasparenti che possano accrescere la dignità riconosciuta ai singoli deputati al Parlamento europeo, nonché il rispetto dei cittadini verso questa Istituzione. Deve esserci chiarezza in merito al rimborso delle spese; deve esserci un adeguato livello retributivo, e le spese di viaggio devono essere calcolate sulla base di documenti giustificativi. Questo è quanto il Consiglio ha sempre ribadito. Dobbiamo mettere a punto lo statuto in tempo utile per le prossime elezioni del Parlamento europeo. Alla luce dell’imminente allargamento, queste elezioni saranno più che mai oggetto di notevole attenzione e, se la questione non verrà risolta, darà origine a dibattiti molto dannosi, soprattutto nei nuovi Stati membri.
E’ negativo che l’elettorato consideri il Parlamento con indifferenza. Purtroppo vi sono troppe persone che la pensano proprio così. La prova di tale atteggiamento è l’astensionismo. Le cose peggioreranno addirittura se, la prima volta che gli elettori dei nuovi Stati membri si recheranno ai seggi, leggeranno nello stesso tempo le discussioni relative allo statuto dei deputati sulle pagine dei giornali nazionali. Se le cose andranno così rischiamo di vedere un cospicuo numero di elettori che tratteranno il Parlamento non solo con indifferenza ma addirittura con disprezzo, e questa sarebbe la cosa peggiore che possa succedere.
Infine, vorrei invitarvi vivamente a sostenere il Presidente del Parlamento nell’iniziativa che ha intrapreso e a fare in modo che il pacchetto proposto sia tale da poter essere approvato dal Consiglio. Il Consiglio naturalmente ha inviato segnali chiari. Deve essere possibile fare queste cose, signor Presidente. La decisione dipende da lei e dai deputati al Parlamento."@it9
"Mr President, I have to describe Mr Karas's speech as meaningless. The question to the Council went: Is the Council, at the level of Heads of State or Government, prepared to enter into a dialogue with the European Parliament about the circumstances for the adoption of the Statute of Members? The answer is yes. I said that quite clearly. Moreover, I repeated what the Council has said all the time, namely that the ball is now in Parliament’s court. Now Parliament has agreed on something there are prospects of the Council’s adopting and approving, I assume that the ball will be passed on to the Council. I shall not go into details concerning the statement by the Committee on Legal Affairs and the Internal Market to Parliament’s Conference of Presidents. That statement has not of course been sent to the Council, and it has not been adopted by a majority in Parliament. The Council will not submit a detailed proposal. That is an answer for Mr Lehne. The ball is in Parliament’s court.
I should like to remind you of the events of 1999, when the then German Presidency made a great effort to arrive at a compromise. That is something I believe the present rapporteur can remember, so we do not need to repeat it. I agree with those who have said that it is absolutely crucial for a Statute now to be adopted with clear and transparent rules that can increase the dignity accorded to the individual MEP, together with public respect for Parliament. There must be clarity regarding the reimbursement of expenses; there must be an appropriate salary level; and travel expenses must be calculated on the basis of documentation. That is what the Council has emphasised all the time. We must have this Statute in place in good time for the next elections to the European Parliament. In the light of impending enlargement, there will be a greater focus upon these elections than ever before and, if this problem is not solved, it will give rise to very damaging debates, especially in the new Member States.
It is bad if the electorate treat this Parliament with indifference. There are unfortunately too many people who do just that. This can be seen from the fact that they do not turn up and vote. It will be even worse if, the first time they go to the polls, voters in the new Member States at the same time read about debates on the Members’ Statute on the front pages of their newspapers. In that way, we are in danger of seeing a great many voters treating Parliament not merely with indifference but also with contempt, and that would be the worst thing of all that could happen.
Finally, I would pull no punches in now calling for the President of Parliament to be supported in the initiative he has taken and for a package solution now to be arrived at that has prospects of being approved by the Council. The Council has of course given clear signals. It must be possible for these things to be done, Mr President. It lies in your hands and in those of your MEPs.
(
)"@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, wat de heer Karas vertelt, is naar mijn mening onzin. De vraag aan de Raad luidde: Is de Raad bereid op het niveau van de staatshoofden en regeringsleiders met het Europees Parlement een dialoog aan te gaan over de voorwaarden voor de goedkeuring van het statuut van de Parlementsleden? Het antwoord is ja en dat heb ik ook duidelijk gezegd. Voorts heb ik het standpunt van de Raad herhaald, namelijk dat de bal nu in het kamp van het Parlement ligt. Wanneer het Parlement een tekst heeft opgesteld die kans maakt om aangenomen te worden en door de Raad goedgekeurd te worden, ga ik ervan uit dat de bal doorgespeeld wordt naar de Raad. Ik wens hier niet dieper in te gaan op het advies van de Commissie juridische zaken en interne markt aan de Conferentie van voorzitters. Dit advies is niet naar de Raad gestuurd en is niet door een meerderheid in het Parlement aangenomen. De Raad zal geen gedetailleerd voorstel indienen. Dit is een antwoord op de vraag van de heer Lehne. De bal ligt in het kamp van het Parlement.
Ik herinner u aan de gebeurtenissen in 1999, toen het Duits voorzitterschap grote inspanningen leverde om tot een compromis te komen. Ik denk dat de huidige rapporteur zich dit wel herinnert - ik hoef het dus niet te herhalen. Ik ben het eens met de leden die gezegd hebben dat het uiterst belangrijk is dat er een statuut met duidelijke en doorzichtige regels wordt aangenomen, waarmee de waardigheid voor de individuele Parlementsleden en het respect voor het Europees Parlement bij het grote publiek versterkt worden. Er moet duidelijkheid geschapen worden ten aanzien van de onkostenvergoedingen, er moet sprake zijn van een passend salaris en er moet een regeling komen waarbij reiskosten alleen tegen overlegging van bewijzen worden terugbetaald. Dat heeft de Raad steeds weer benadrukt. Het nieuwe statuut moet er komen vóór de volgende Europese verkiezingen. Met de komende uitbreiding zullen deze verkiezingen meer aandacht krijgen dan ooit tevoren en als dit probleem niet is opgelost, gaan we wellicht zeer schadelijke debatten tegemoet, vooral in de nieuwe lidstaten.
Het is een slechte zaak als de kiezers zich onverschillig tonen ten opzichte van dit Parlement. Helaas is dat bij veel kiezers het geval. Dat blijkt uit de lage opkomst bij de verkiezingen. Het zal nog erger zijn als de kiezers in de nieuwe lidstaten op het moment waarop zij voor het eerst mogen stemmen op de voorpagina’s van hun kranten lezen over geruzie over het statuut van de leden. Het gevolg zou zijn dat een groot aantal kiezers het Parlement niet alleen met onverschilligheid, maar zelfs met verachting bekijkt en dat is het ergste wat ons kan overkomen.
Tot slot doe ik een krachtige oproep aan alle leden om het initiatief van de Voorzitter van het Parlement te steunen en een algemene oplossing te aanvaarden die door de Raad kan worden goedgekeurd. De Raad heeft immers duidelijke signalen gegeven. Dat moet toch mogelijk zijn, mijnheer de Voorzitter. Het ligt in uw handen en in die van uw leden."@nl2
"Senhor Presidente, vejo-me obrigado a referir que a intervenção do Senhor deputado Kara não faz sentido. A pergunta que foi colocada ao Conselho referia, e passo a citar: “Está o Conselho disposto, a nível dos Chefes de Estado e de Governo, a encetar um diálogo com o Parlamento Europeu sobre as modalidades da adopção do Estatuto dos deputados?” A resposta é afirmativa. Referi esse aspecto com toda a clareza. Ainda repeti aquilo que o Conselho sempre disse, nomeadamente que a bola está agora no campo do Parlamento. Quando o Parlamento chegar a acordo relativamente a algo susceptível de ser aceite e aprovado pelo Conselho, a bola passará, presumo, para o campo do Conselho. Não irei entrar em pormenor em relação ao parecer emitido pela Comissão dos Assuntos Jurídicos e do Mercado Interno durante a Conferência dos Presidentes do Parlamento. O parecer em causa não foi, evidentemente, enviado ao Conselho, nem foi aprovado por uma maioria no Parlamento. O Conselho não tem intenção de apresentar uma proposta detalhada. Pretendia apenas com isto responder ao Senhor deputado Lehne. A bola agora está no campo do Parlamento.
Gostaria de fazer lembrar o modo como decorreram as coisas em 1999, quando a então Presidência Alemã fez um grande esforço para chegar a um compromisso. Penso que o actual relator se recorda deste aspecto, sendo consequentemente desnecessário repeti-lo. Concordo com aqueles que referiram ser decisiva a aprovação neste momento de um estatuto, com regras claras e transparentes, que possam reforçar a dignidade individual de cada deputado e o respeito do público em relação ao Parlamento. Deverá existir clareza relativamente ao reembolso das despesas, o nível remuneratório deverá também ser adequado e as despesas de viagem deverão ser reembolsadas com base em justificativos. Foram estes aspectos que o Conselho sempre salientou. A questão do estatuto deverá estar resolvida antes das próximas eleições para o Parlamento Europeu. À luz do próximo alargamento, esta eleição será objecto de mais atenção do que nunca, e se esta questão não estiver resolvida, poderá dar origem a debates altamente prejudiciais, principalmente nos novos Estados-Membros.
Seria muito negativo que os eleitores tratassem este Parlamento com indiferença. Infelizmente é o que sucede em muitos casos. Aliás, este facto está bem patente através do nível de abstenções. E será muito pior ainda se os eleitores, nos novos países, a primeira vez que forem votar, tiverem simultaneamente na primeira página dos seus jornais um debate sobre o estatuto dos deputados do Parlamento Europeu. Correríamos o risco de muitos eleitores, não só tratarem o Parlamento com indiferença, mas também com despeito, o que seria a pior coisa que poderia acontecer.
Para concluir insto, veementemente, a que se apoie o Presidente do Parlamento na iniciativa que tomou e que se chegue a um pacote-solução susceptível de ser aprovado pelo Conselho. O Conselho já emitiu sinais claros. Senhor Presidente, deverá ser possível resolver esta questão. Está nas mãos de V.Exa. e nas mãos dos senhores deputados."@pt11
"Herr talman! Jag måste nog beteckna Karas’ inlägg som meningslöst. Frågan till rådet löd: kommer rådet på stats- och regeringschefsnivå att gå in i en dialog med Europaparlamentet om förutsättningarna för ett beslut om ledamotsstadgan? Svaret är ja. Det sade jag ganska tydligt. Vidare upprepade jag vad rådet hela tiden har ansett, nämligen att bollen nu ligger hos parlamentet. När parlamentet har uppnått enighet om något finns det utsikter till att det kommer att beslutas och godkännas av rådet, så jag utgår från att bollen går vidare till rådet. Jag vill inte gå in på detaljer i uttalandet från utskottet för rättsliga frågor och den inre marknaden till parlamentets talmanskonferens. Det uttalandet har ju inte skickats till rådet, och det har inte beslutats av en majoritet i parlamentet. Rådet kommer inte att presentera något detaljerat förslag. Detta är ett svar till Lehne. Bollen ligger hos parlamentet.
Jag vill gärna påminna om händelseförloppet 1999, när det dåvarande tyska ordförandeskapet gjorde en stor insats för att nå fram till en kompromiss. Det tror jag att den nuvarande föredraganden kommer ihåg, så det behöver vi inte upprepa. Jag håller med dem som har sagt att det är av helt avgörande betydelse att vi nu antar en stadga med klara och tydliga regler, som kan öka den enskilda ledamotens värdighet och öka respekten för parlamentet hos allmänheten. Det måste finnas tydlighet i fråga om kostnadsersättningar, det måste finnas en lämplig lönenivå, och reseersättningar skall styrkas med kvitton. Det är vad rådet hela tiden har framhållit. Vi skall se till att få igenom denna stadga i god tid före nästa val till Europaparlamentet. I ljuset av den förestående utvidgningen kommer detta val att uppmärksammas mera än någonsin tidigare, och om det här problemet inte har lösts, så kan det ge anledning till mycket skadliga debatter, inte minst i de nya medlemsstaterna.
Det är illa om väljarna behandlar detta parlament med likgiltighet. Det är tyvärr alltför många som gör det. Det kan man se på att de inte ställer upp och röstar. Det är ännu värre om väljarna i de nya länderna första gången de skall rösta samtidigt har en debatt om ledamotsstadgan på sina tidningars förstasidor. Då riskerar vi att en lång rad väljare inte bara behandlar parlamentet med likgiltighet utan också med förakt, och det är det allra värsta som kan hända.
Till sist vill jag med eftertryck uppmana till att man stöder parlamentets talman i det initiativ han har tagit, och att man kommer fram till en paketlösning som har utsikter att bli godkänd av rådet. Rådet har ju gett tydliga signaler. Det måste gå att göra, herr talman. Det ligger i era och era ledamöters händer.
(
)"@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"(Aplausos)"12,11
"Applause"10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples