Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-12-04-Speech-3-039"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021204.3.3-039"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
"Hr. formand, tak også til det danske formandskab og Kommissionen osv. Det er jo en slags evaluering, vi står over for, og tidspunktet til at uddele lidt ros og selvfølgelig også lidt kritik. Jeg starter med rosen. Jeg vil gerne rose det danske formandskab, fordi det lykkedes at få løsladt Zakajev, inden vi skal i gang med det store topmøde i København. Det var en flot beslutning, der tyder på, at mange af mine mest pessimistiske visioner heldigvis ikke holder stik. Jeg vil også gerne rose formandskabet for det store arbejde omkring udvidelsen. Men jeg synes, at det er værd at fastholde, at vi også skal rose ansøgerlandene for det kæmpearbejde, de har gjort i forbindelse med hele tilpasningen, og de kæmpeopgaver, deres befolkninger har været nødt til at påtage sig i forbindelse med hele denne proces.
Jeg vil også, som Verheugen gjorde det, minde om, at det ikke er slut endnu. Ud over, at vi ikke er helt færdige med det hele, skal disse befolkninger jo også stemme om, hvorvidt de vil være med eller ej. I den forbindelse må man så håbe, at disse vælgere ikke sammenholder den debat om penge med den debat, vi havde tidligere i dag, nemlig om alle de penge, som Kommissionen af forskellige grunde ikke har været i stand til at bruge - alle de mange euro, som Kommissionen ikke har kunnet bruge. Jeg håber ikke, at borgerne i ansøgerlandene lægger disse to ting sammen og bliver frustrerede over det. Jeg håber på et ja.
Med hensyn til Tyrkiet, er jeg da også enig i, at tiden endnu ikke er inde til at give Tyrkiet en dato, men jeg synes, at det rigtige ville være at give en dato for en dato, altså opstille en kombination af en tidsplan og en køreplan. Hvad er det for konkrete krav, vi stiller til dem? Hvilke tidsfrister? Hvornår skal de opfyldes? Hvornår skal de enkelte dele af menneskerettigheds- og demokratiprojekterne være gennemført i Tyrkiet, før vi kan sætte den endelige dato? Det er klart, at nu, hvor der stadigvæk mangler helt fundamentale ting, og hvor mange beslutninger endnu ikke er blevet implementeret, kan det ikke lade sig gøre at give en konkret dato. Men en dato for en dato ville være en rigtig ting.
Der er dog et par ting, jeg er skuffet over vedrørende det danske formandskab. Jeg er skuffet over, at det ikke er lykkedes at gøre noget ved ombudsmandens statut. Jeg er skuffet over, at det stadigvæk ikke er muligt for ombudsmanden at få de dokumenter, han beder om. Ikke bare at få lov til at sidde et sted for at læse dem, men også at få de dokumenter udleveret, som han beder om, og som han har brug for i forbindelse med sit arbejde. Jeg er også skuffet over, at det ikke er lykkedes at sikre, at de ansatte, der taler med ombudsmanden, kun er bundet af én ting, nemlig sandheden, og ikke af en eller anden form for loyalitet til en af EU-institutionerne. Det må være sandheden, der binder de mennesker, som taler med ombudsmanden, således at vi sikrer, at borgerne får en korrekt behandling i dette system, og det var en oplagt dansk mærkesag at tage fat på.
Jeg er også skuffet over den danske medgørlighed over for USA i forbindelse med Irak-krigen og også i forhold til EU's terrorliste. Jeg vil gerne høre, hvordan man stiller sig til planerne om at sætte den iranske modstandsbevægelse på terrorlisten. Er det ikke i strid med det, som bl.a. Danmark fik med, da man først diskuterede terrorlisten, nemlig at modstandsbevægelser, der kan sammenlignes med ANC eller den danske modstandsbevægelse, under ingen omstændigheder må havne på terrorlisten? Vi har et problem, og jeg vil gerne høre det danske formandskabs holdning hertil."@da1
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Herr Präsident, auch ich will der dänischen Präsidentschaft und der Kommission usw. danken. Wir befassen uns ja hier mit einer Art von Bewertung, und es ist der geeignete Zeitpunkt, um etwas Lob zu verteilen und natürlich auch etwas Kritik zu üben. Ich will mit dem Lob beginnen. Ich möchte die dänische Präsidentschaft gern dafür loben, dass es gelungen ist, Zakajev auf freien Fuß zu setzen, bevor das große Gipfeltreffen in Kopenhagen stattfindet. Dies war eine gute Entscheidung, die darauf hindeutet, dass sich viele meiner pessimistischsten Visionen zum Glück nicht bestätigen. Ich möchte die Präsidentschaft auch für ihre umfangreiche Arbeit loben, die sie im Zusammenhang mit der Erweiterung geleistet hat. Ich finde aber, dass wir ebenso die Kandidatenstaaten für ihre enorme Arbeit loben sollten, die sie im Zusammenhang mit der gesamten Anpassung geleistet haben. Gleiches Lob verdienen die Bevölkerungen dieser Staaten, die in Vorbereitung auf diesen ganzen Prozess Enormes leisten mussten.
Wie Herr Verheugen, will auch ich daran erinnern, dass dieser Prozess noch nicht abgeschlossen ist. Darüber hinaus müssen diese Völker ja auch noch darüber abstimmen, ob sie mitmachen wollen oder nicht. In diesem Zusammenhang kann man nur hoffen, dass diese Wähler die Debatte über Geld nicht mit jener Debatte vergleichen, die wir bereits im Verlauf des heutigen Tages geführt haben, nämlich die Debatte über all jene Mittel, die die Kommission aus verschiedenen Gründen nicht in der Lage war einzusetzen - all die vielen Euro, die die Kommission nicht genutzt hat. Ich hoffe nicht, dass die Bürger in den Kandidatenstaaten diese beiden Dinge in Zusammenhang bringen und darüber frustriert sein werden. Ich hoffe auf ein Ja.
Was die Türkei anbetrifft, so bin auch ich der Meinung, dass die Zeit noch nicht reif ist, der Türkei ein Datum zu nennen, aber ich finde, es wäre richtig, einen Zeitpunkt für ein Datum zu nennen, also eine Kombination aus Zeitplan und Fahrplan aufzustellen. Welche konkreten Forderungen stellen wir an die Türkei? Welche Fristen? Wann müssen die Forderungen erfüllt sein? Wann müssen die einzelnen Bestandteile der Menschenrechts- und Demokratieprojekte in der Türkei verwirklicht sein, bevor wir das endgültige Datum festlegen können. Es ist völlig klar, dass es zum gegenwärtigen Zeitpunkt, wo es nach wie vor an ganz fundamentalen Dingen hapert und viele Beschlüsse noch nicht umgesetzt worden sind, für uns noch nicht möglich ist, ein endgültiges Datum festzulegen. Aber einen Zeitpunkt für die Nennung eines Datums festzulegen, das wäre ein richtiger Schritt.
Es gibt jedoch auch einige Dinge, über die ich im Zusammenhang mit der dänischen Präsidentschaft enttäuscht bin. Ich bin enttäuscht darüber, dass es nicht gelungen ist, Änderungen am Statut des Bürgerbeauftragten vorzunehmen. Ich bin enttäuscht darüber, dass es dem Bürgerbeauftragten nach wie vor nicht möglich ist, die Dokumente zu erhalten, um die er bittet. Dass ihm eben nicht nur erlaubt wird, irgendwo zu sitzen und die Dokumente zu lesen, sondern dass man ihm die Dokumente, um die er bittet und die er im Zusammenhang mit seiner Arbeit benötigt, auch wirklich aushändigt. Ich bin ferner enttäuscht darüber, dass es nicht gelungen ist sicherzustellen, dass die Bediensteten, die mit dem Bürgerbeauftragten sprechen, nur an
Sache gebunden sind, nämlich an die Wahrheit, und nicht an irgendeine Form von Loyalität gegenüber einer der Institutionen der EU. Die Menschen, die mit dem Bürgerbeauftragten sprechen, müssen der Wahrheit verpflichtet sein, damit wir sicherstellen, dass den Bürgern in diesem System eine korrekte Behandlung widerfährt - und dies wäre ein durchaus geeignetes Thema für die dänische Präsidentschaft gewesen.
Ich bin auch über die dänische Fügsamkeit gegenüber der USA im Zusammenhang mit dem Irak-Krieg und mit der Terrorliste der EU enttäuscht. Ich würde gerne hören, was man von den Plänen hält, die iranische Widerstandsbewegung auf die Terrorliste zu setzen. Steht dies nicht im Gegensatz zu dem, was u. a. Dänemark durchsetzte, als man damit begann, die Terrorliste zu diskutieren, nämlich dass Widerstandsbewegungen, die mit dem ANC oder der dänischen Widerstandsbewegung vergleichbar sind, unter keinen Umständen auf der Terrorliste landen dürfen? Wir haben ein Problem, und ich würde gern die Stellungnahme der dänischen Präsidentschaft dazu hören."@de7
"Κύριε Πρόεδρε, εκφράζω και εγώ τις ευχαριστίες μου προς τη δανική Προεδρία, την Επιτροπή κλπ. Βρισκόμαστε μπροστά σε ένα είδος αποτίμησης, και είναι η κατάλληλη στιγμή να εκφράσουμε επαίνους και, φυσικά, μια μικρή κριτική, επίσης. Καταρχάς, ο έπαινος. Θέλω να συγχαρώ τη δανική Προεδρία για το γεγονός ότι κατάφερε να εξασφαλίσει την απελευθέρωση του Akhmed Zakajev πριν από την έναρξη της μεγάλης Διάσκεψης Κορυφής της Κοπεγχάγης. Ήταν μια θαυμάσια απόφαση και σημαίνει ότι πολλοί από τους χειρότερους φόβους μας δεν έχουν, ευτυχώς, πραγματοποιηθεί. Θέλω επίσης να επαινέσω την Προεδρία για το επίπονο έργο της όσον αφορά τη διεύρυνση. Φρονώ, ωστόσο, ότι αξίζει να θυμόμαστε πως ο έπαινος αυτός οφείλεται επίσης στις υποψήφιες προς ένταξη χώρες για το ηράκλειο έργο της προσαρμογής τους και για το εξαιρετικό έργο που έπρεπε να αναλάβει ο πληθυσμός αυτών των χωρών όσον αφορά τη διαδικασία αυτή εν γένει.
Θέλω επίσης να επισημάνω, όπως και ο κ. Verheugen, ότι δεν έχουμε φτάσει ακόμα στο τέλος. Πέρα από το γεγονός ότι δεν έχουμε ολοκληρώσει το συνολικό έργο, ο λαός αυτών των χωρών θα ψηφίσει, φυσικά, εάν επιθυμεί ή όχι να ενωθεί μαζί μας. Σε αυτό το πλαίσιο, ελπίζουμε ότι οι εν λόγω ψηφοφόροι δεν θα συγκρίνουν τη συζήτηση σχετικά με τα χρήματα με τη συζήτηση που διεξήγαμε νωρίτερα σχετικά με όλα τα χρήματα – τα μεγάλα χρηματικά ποσά – που, για διάφορους λόγους, δεν μπόρεσε η Επιτροπή να χρησιμοποιήσει. Ελπίζω ότι οι πολίτες των υποψηφίων χωρών δεν θα συγκρίνουν τα δύο αυτά γεγονότα και δεν θα απογοητευτούν. Ελπίζω σε μια θετική ψήφο.
Όσον αφορά την Τουρκία, συμφωνώ και εγώ ότι δεν έχει έλθει ακόμα το πλήρωμα του χρόνου για να δώσουμε στην εν λόγω χώρα ημερομηνία, αλλά φρονώ ότι θα ήταν σωστό να της δώσουμε μια ημερομηνία στην οποία θα δοθεί ημερομηνία· δηλαδή, να καθορίσουμε έναν συνδυασμό χρονοδιαγράμματος και χάρτη πορείας. Ποιες είναι οι πρακτικές απαιτήσεις που έχουμε επ’ αυτών; Ποιες είναι οι προθεσμίες; Πώς πρέπει να τηρηθούν; Πότε πρέπει να υλοποιηθεί στην Τουρκία το μέρος του σχεδίου που αφορά τα ανθρώπινα δικαιώματα και τη δημοκρατία, προκειμένου να καθορίσουμε την τελική ημερομηνία; Είναι προφανές ότι είναι αδύνατον να δοθεί τώρα μια σταθερή ημερομηνία, καθώς δεν ισχύουν ακόμα οι θεμελιώδεις πτυχές και πρέπει να υλοποιηθούν πολλές ακόμα αποφάσεις. Μια ημερομηνία για την ημερομηνία, ωστόσο, θα ήταν το πιο σωστό που μπορούμε να κάνουμε.
Υπάρχουν ορισμένα πράγματα, παρόλα αυτά, που με έχουν απογοητεύσει όσον αφορά τη δανική Προεδρία. Αισθάνομαι απογοητευμένη, διότι δεν κατάφερα να κάνω κάτι σχετικά με το καθεστώς του Διαμεσολαβητή. Αισθάνομαι απογοητευμένη, διότι δεν είναι ακόμα δυνατόν να λαμβάνει ο Διαμεσολαβητής τα έγγραφα που ζητά. Όχι μόνο να του επιτρέπεται να κάθεται κάπου και να τα διαβάζει, αλλά επίσης να του δίδονται τα έγγραφα που ζητά και που χρειάζεται προκειμένου να επιτελεί το έργο του. Είμαι επίσης απογοητευμένη, διότι δεν πραγματοποιήθηκε πρόοδος προς τη διασφάλιση της δέσμευσης των εργαζομένων που έρχονται σε επαφή με τον Διαμεσολαβητή από ένα μόνο πράγμα, ήτοι από την αλήθεια και όχι από οποιαδήποτε μορφή πίστης σε ένα από τα θεσμικά όργανα της ΕΕ. Αυτοί οι εργαζόμενοι πρέπει να δεσμεύονται από την αλήθεια, ώστε να διασφαλίζεται η ορθή μεταχείριση των πολιτών στο πλαίσιο αυτού του συστήματος, και η αντιμετώπιση αυτού του ζητήματος ήταν μία από τις σαφείς προτεραιότητες της Δανίας.
Είμαι επίσης απογοητευμένη από την ετοιμότητα της Δανίας να συνεργαστεί με τις ΗΠΑ όσον αφορά τον πόλεμο με το Ιράκ και, επίσης, όσον αφορά τον κατάλογο τρομοκρατικών οργανώσεων της ΕΕ. Θα ήθελα να ακούσω την άποψη της Προεδρίας όσον αφορά τα σχέδια να τεθεί το ιρανικό αντιστασιακό κίνημα στον κατάλογο των τρομοκρατικών οργανώσεων. Δεν έρχεται αυτό σε σύγκρουση με όσα η Δανία, μεταξύ άλλων, υποστήριξε όταν συζητήθηκε για πρώτη φορά ο κατάλογος τρομοκρατικών οργανώσεων, ότι δηλαδή τα αντιστασιακά κινήματα που είναι ανάλογα με το ΕΑΚ (Εθνικό Αφρικανικό Κογκρέσο) ή το δανικό κίνημα αντιστάσεως δεν πρέπει σε καμία περίπτωση να καταλήξουν στον κατάλογο των τρομοκρατικών οργανώσεων; Υπάρχει πρόβλημα, και θα ήθελα να ακούσω την άποψη της δανικής Προεδρίας επ’ αυτού."@el8
"Mr President, my thanks also to the Danish Presidency, the Commission and others. We are facing a kind of evaluation, and the time has come to hand out a little praise, and of course a small amount of criticism, too. First, the praise. I wish to commend the Danish Presidency for managing to secure the release of Akhmed Zakayev before the great Copenhagen Summit gets under way. It was a splendid decision and means that many of my worst fears have fortunately not come true. I also wish to praise the Presidency for its hard work on enlargement. I think, however, that it is worth remembering that praise is also due to the applicant countries for the herculean task of adapting themselves, and for the formidable tasks the populations of these countries have had to undertake in connection with this whole process.
I also wish to point out, as Mr Verheugen did, that it is not over yet. Besides the fact that we have not quite completed the whole project, the people of these countries will of course also be voting on whether or not they want to join us. In this connection, it is to be hoped that these voters do not compare the debate on money with the debate we had earlier today, the one about all the money – the large amounts of euros – that, for various reasons, the Commission has not been able to use. I hope that the citizens of the applicant countries do not look at the two things side by side and become frustrated. I hope for a ‘yes’ vote.
As regards Turkey, I also agree that the time has not yet come to give that country a date, but I think that the right thing to do would be to give it a date for a date; in other words, set a combination of a timetable and a roadmap. What are the practical demands we are making of them? What are the deadlines? How are they to be met? When must the individual parts of the human rights and democracy projects be implemented in Turkey in order that we can set the final date? It is obvious that it is not possible to give a fixed date right now, with fundamental aspects still not in place and many decisions yet to be implemented. A date for a date, however, would be the right thing to do.
There are a couple of things, however, that have disappointed me about the Danish Presidency. I am disappointed that it did not manage to do something about the Statute of the Ombudsman. I am disappointed that it is still not possible for the Ombudsman to obtain the documents he asks for. Not only to be permitted to sit down somewhere and read them, but also to have those documents handed over which he has asked for, and which he needs in order to carry out his work. I am also disappointed that no progress was made towards ensuring that the employees who are in contact with the Ombudsman are only bound by one thing, that is, by the truth, rather than by any form of loyalty to one of the institutions of the EU. These employees must be bound by the truth in order to ensure the proper treatment of citizens within this system, and tackling this was one of Denmark’s clear priorities.
I am also disappointed with Denmark’s readiness to cooperate with the USA in connection with the war with Iraq, and also in relation to the EU’s list of terrorist organisations. I should like to hear where the Presidency stands on the plans to put the Iranian resistance movement on the list of terrorist organisations. Does this not conflict with what Denmark, amongst others, supported when the list of terrorist organisations was first discussed, which was that resistance movements comparable with the ANC or the Danish resistance movement must under no circumstances end up on the list of terrorist organisations? We have a problem, and I should like to hear the views of the Danish Presidency on this."@en3
"Señor Presidente, quisiera transmitir también mi agradecimiento a la Presidencia danesa y a la Comisión, entre otros. Nos enfrentamos a una especie de evaluación, y ha llegado la hora de repartir alabanzas y, por supuesto, también algunas críticas. Empiezo con las alabanzas. Me gustaría felicitar a la Presidencia danesa por haber logrado la liberación de Ajmed Zakayev antes del comienzo de la gran Cumbre de Copenhague. Ha sido una magnífica decisión y significa que, afortunadamente, no se han hecho realidad mis peores temores. Deseo también felicitar a la Presidencia por su arduo trabajo en el ámbito de la ampliación. No obstante, creo que merece la pena recordar que también los países candidatos merecen nuestras alabanzas por su hercúlea labor de adaptación y por la enorme tarea que los pueblos de estos países han tenido que acometer en relación con todo este proceso.
Asimismo me gustaría destacar, tal y como ha hecho el Sr. Verheugen, que esto todavía no ha acabado. Aparte de que todavía no hemos terminado todo el proyecto, los ciudadanos de estos países tendrán que votar, por supuesto, si desean o no unirse a nosotros. A este respecto, esperamos que los votantes no comparen el debate sobre el dinero con el debate que hemos celebrado hoy, el debate sobre todo el dinero – la gran cantidad de euros – que, por diversas razones, la Comisión no ha podido emplear. Confío en que los ciudadanos de los países candidatos no comparen ambos debates y se sientan frustrados. Espero que su voto sea favorable.
En lo que se refiere a Turquía, también estoy de acuerdo en que todavía no es el momento adecuado para dar una fecha a ese país, pero creo que lo correcto sería fijar una fecha para dar la fecha; en otras palabras, establecer una combinación de un calendario y un plan de trabajo. ¿Cuáles son las exigencias prácticas que les imponemos? ¿Cuáles son los plazos? ¿Cómo deben cumplirse? ¿Cuándo deben aplicarse las distintas partes de los proyectos sobre derechos humanos y democracia en Turquía, con el fin de poder establecer una fecha definitiva? Es obvio que no es posible dar una fecha fija ahora mismo, puesto que hay aspectos fundamentales por resolver y muchas decisiones por poner en práctica. No obstante, lo correcto sería fijar una fecha para dar la fecha.
Sin embargo, hay un par de cosas en las que la Presidencia danesa me ha decepcionado. Me decepciona que no hiciera nada con respecto al Estatuto del Defensor del Pueblo Europeo. Me decepciona que el Defensor del Pueblo siga sin poder obtener los documentos que solicita: no sólo es necesario que se le permita sentarse en algún sitio a leerlos, sino también que se le entreguen los documentos que haya pedido y que necesite para llevar a cabo su trabajo. Me decepciona también que no se haya realizado ningún avance para garantizar que los empleados que se hallen en contacto con el Defensor del Pueblo sólo estén obligados a una cosa, esto es, a decir la verdad, en lugar de estar obligados a ser leales con alguna de las instituciones de la UE. Estos empleados deben tener la obligación de decir la verdad, con el fin de garantizar un trato equitativo para los ciudadanos dentro del sistema, un asunto que constituía una de las prioridades de Dinamarca.
Me decepciona también la buena disposición de Dinamarca a colaborar con los Estados Unidos en lo referente a la guerra contra Irak y la lista de organizaciones terroristas de la UE. Me gustaría conocer la opinión de la Presidencia sobre los planes para incluir al movimiento de resistencia iraní en la lista de organizaciones terroristas. ¿No entra esto en conflicto con lo que Dinamarca, entre otros países, apoyó cuando se debatió por primera vez la lista de organizaciones terroristas, es decir, que los movimientos de resistencia similares al CNA o al movimiento de resistencia danés no terminarían, bajo ningún concepto, en la lista de organizaciones terroristas? Tenemos un problema, y me gustaría oír la opinión de la Presidencia danesa al respecto."@es12
"Arvoisa puhemies, myös minä haluan kiittää puheenjohtajavaltio Tanskaa, komissiota ja muita tahoja. Edessämme on tietynlainen arvioinnin hetki, ja on aika ojentaa ruusuja ja tietenkin myös vähän risuja. Ruusut ensin. Haluan kiittää puheenjohtajavaltio Tanskaa siitä, että se sai varmistettua, että Akhmed Zakayev vapautetaan ennen Kööpenhaminan suuren huippukokouksen alkamista. Puheenjohtajavaltion päätös oli loistava, ja sen ansiosta minun ei tarvitse enää pelätä pahinta. Lisäksi haluan kiittää puheenjohtajavaltiota kaikesta siitä kovasta työstä, jota se on tehnyt laajentumisen eteen. Lisäksi on muistettava, että kiitokset kuuluvat myös ehdokasvaltioille, jotka ovat tehneet suunnattomasti työtä muuttuakseen liittymistä varten ja joiden kansalaiset ovat joutuneet toteuttamaan uskomattomia toimia prosessin yhteydessä.
Lisäksi haluan jäsen Verheugenin tavoin huomauttaa, ettei työmme ole vielä päättynyt. Hankehan ei ole kokonaisuudessaan valmis, ja ehdokasvaltioiden kansalaiset äänestävät vielä liittymisestä. Olisi toivottavaa, etteivät äänestäjät rinnasta varoja koskevaa keskustelua aikaisemmin tänään käytyyn keskusteluun. Mehän keskustelimme kaikista niistä varoista, – suurista euromääristä – joita komissio ei ole käyttänyt. Toivon etteivät ehdokasvaltioiden kansalaiset tarkastele näitä kahta seikkaa rinnakkain, sillä silloin he turhautuvat. Toivon kyllä-äänten voittavan.
Myös minä olen sitä mieltä, ettei Turkin neuvottelujen päivämääristä pitäisi vielä sopia, mutta mielestäni voisimme sopia päivästä, jolloin päivämäärä annetaan. Toisin sanoen olisi laadittava aikataulutettu etenemissuunnitelma. Mitä käytännön asioita vaadimme Turkilta? Millaisin määräajoin? Miten Turkin on vastattava vaatimuksiin? Milloin Turkin täytyy panna täytäntöön ihmisoikeus- ja demokratiahankkeet, jotta lopullisesta päivämäärästä voidaan sopia? On selvää, ettei tarkkaa päivämäärää voida antaa heti, koska kaikkia perusasioita ei ole vielä toteutettu ja koska useita päätöksiä ei ole vielä pantu täytäntöön. Olisi kuitenkin asianmukaista sopia päivästä, jolloin neuvottelujen aloittamispäivä annetaan.
Puheenjohtajavaltio Tanska on kuitenkin tuottanut minulle muutamissa asioissa pettymyksen. Olen pettynyt siihen, ettei Tanska onnistunut tekemään mitään oikeusasiamiehen ohjesäännölle ja ettei oikeusasiamiehelle edelleenkään anneta hänen pyytämiään asiakirjoja. Oikeusasiamiehellä pitäisi olla oikeus lukea asiakirjoja ja myös oikeus saada käsiinsä pyytämänsä asiakirjat, joita hän tarvitsee työnsä tekemiseen. Olen pettynyt myös siihen, ettei puheenjohtajavaltio ole saanut varmistettua, että oikeusasiamiehen alaisia velvoittaa vain yksi asia, totuus. Se olisi parempi kuin velvollisuus jotakin EU:n toimielintä kohtaan. Näitä työntekijöitä pitää velvoittaa vain totuus, sillä vain silloin voidaan olla varmoja, että oikeusasiamiesjärjestelmä toimii asianmukaisesti kansalaisia kohtaan. Tämä oli selvästi yksi Tanskan ensisijaisista tavoitteista.
Olen myös pettynyt siihen, kuinka Tanska on osoittanut olevansa valmis tekemään yhteistyötä USA:n kanssa Irakin sodassa, sekä siihen, miten Tanska on toiminut EU:n terroristijärjestöluetteloon liittyvässä asiassa. Haluaisin tietää, mitä mieltä puheenjohtajavaltio on suunnitelmista, joiden mukaan Iranin vastarintaliike pitäisi lisätä terroristijärjestöjen luetteloon. Eikö se olisi ristiriidassa sen kanssa, että Tanska ja muutama muukin maa oli terroristijärjestöjen luettelosta ensi kertaa keskusteltaessa sitä mieltä, ettei ANC:n tai Tanskan vastarintaliikkeen kaltaisia vastarintaliikkeitä pitäisi missään tapauksessa lisätä terroristijärjestöjen luetteloon? Haluaisin kuulla puheenjohtajavaltio Tanskan kannan tähän asiaan."@fi5
"Monsieur le Président, je remercie moi aussi la présidence danoise, la Commission et bien d’autres. C’est à une sorte d’évaluation que nous nous livrons et le moment est venu de décerner quelques louanges mais bien sûr aussi quelques critiques. Je commencerai par les louanges. Je félicite la présidence danoise d’être parvenue à obtenir la libération de M. Zakaïev avant le grand sommet de Copenhague. Bravo pour cette décision, qui montre qu’une bonne partie de mon pessimisme n’était heureusement pas justifiée. Je félicite également la présidence pour le vaste travail réalisé à propos de l’élargissement. Il faut cependant aussi féliciter, selon moi, les pays candidats pour l’immense travail qu’ils ont réalisé en vue d’adapter leur législation et pour les efforts énormes qu’ont dû accomplir leurs citoyens par rapport à l’ensemble de ce processus.
Je tiens aussi à vous rappeler, comme l’a fait M. Verheugen, que tout n’est pas encore terminé. Outre le fait que le processus n’est pas encore totalement achevé, il ne faut pas oublier que les citoyens de ces pays doivent encore se prononcer sur leur volonté d’adhérer. À ce propos, il faut espérer que ces électeurs ne feront pas de comparaison entre les problèmes d’argent et la discussion que nous avons eue ce matin sur tous les crédits que la Commission, pour différentes raisons, n’a pas été en mesure d’utiliser, tous ces euros que la Commission n’a pas pu utiliser. J’espère que les citoyens des pays candidats ne mélangeront pas ces deux choses, car cela pourrait entraîner des frustrations. J’espère qu’ils diront "oui".
En ce qui concerne la Turquie, j’estime également que le temps n’est pas encore venu de donner à la Turquie une date, mais il serait, selon moi, utile de donner "une date pour une date", c’est-à-dire d'élaborer un calendrier et une feuille de route. Quelles sont les conditions concrètes que nous imposons à la Turquie ? Quels sont les délais ? Quand les conditions devront-elles être remplies ? Pour quand les différents éléments des réformes démocratiques et des mesures en faveur des droits de l’homme devront-ils être appliqués en Turquie afin que nous puissions fixer une date finale ? Il est évident qu’on ne peut pas encore fixer une date concrète tant qu’il subsiste des incertitudes aussi fondamentales et tant que de nombreuses décisions n’auront pas été appliquées. Il serait utile de fixer une date pour une date.
La présidence danoise m’a cependant déçue sur certains points. Je suis déçue qu’elle ne soit pas parvenue à modifier le statut du médiateur. Je suis déçue que le médiateur ne puisse toujours pas obtenir les documents qu’il demande - pas seulement qu’il puisse les lire, mais aussi qu’il puisse obtenir les documents qu’il demande et dont il a besoin pour exécuter sa mission. Je suis aussi déçue de constater qu’aucun progrès n'a été enregistré en vue de garantir que les employés qui sont en contact avec le médiateur ne soient liés que par une chose, à savoir la vérité, et non par l’une ou l’autre forme de loyauté à l’égard d’une des institutions européennes. Ce doit être la vérité qui lie ces employés afin que les citoyens aient la garantie d’être correctement traités par ce système ; cette question était l'une des priorités du Danemark.
Je suis également déçue par l’esprit de concession dont a fait preuve la présidence danoise à l’égard des États-Unis dans le cadre de la guerre contre l’Irak ainsi que par rapport à la liste des organisations terroristes établie par l’Union européenne. Je voudrais savoir comment elle entend s’opposer aux projets visant à inscrire sur la liste des terroristes le mouvement d’opposition iranien. N’est-ce pas contraire aux propos qui avaient été tenus préalablement, entre autres par le Danemark, lorsque la liste des terroristes avait fait l’objet de discussions, à savoir le fait que les mouvements d’opposition comparables à l’ANC ou au mouvement d’opposition danois ne doivent en aucun cas aboutir sur la liste des organisations terroristes ? Je souhaiterais connaître la position de la présidence danoise par rapport à ce problème."@fr6
"Signor Presidente, vorrei anch’io rivolgere i miei ringraziamenti alla Presidenza danese, alla Commissione e a tutti gli altri. Stiamo affrontando una specie di valutazione ed è giunto il momento di esprimere alcuni elogi, nonché, ovviamente, anche una piccola dose di critiche. Iniziamo dai complimenti. Vorrei congratularmi con la Presidenza danese per essere riuscita a garantire il rilascio di Akhmed Zakayev prima dell’importante Vertice di Copenaghen. E’ stata una decisione splendida e significa che molte delle mie peggiori paure fortunatamente non si sono avverate. Vorrei altresì complimentarmi con la Presidenza per il duro lavoro svolto sull’allargamento. Penso tuttavia che sia doveroso ricordare la necessità di elogiare anche i paesi candidati per l’erculeo sforzo di adattamento compiuto, nonché per gli straordinari compiti che le popolazioni di questi paesi hanno dovuto portare a termine riguardo all’intero processo.
Vorrei inoltre sottolineare, come ha fatto il Commissario Verheugen, che non siamo ancora giunti al termine. Oltre al fatto che non abbiamo ancora del tutto completato l’intero progetto, i cittadini di questi paesi dovranno ovviamente ancora esprimere mediante il voto la loro eventuale volontà di entrare a far parte dell’Unione. A questo proposito, è auspicabile che tali elettori non mettano a confronto il dibattito di natura economica con quello tenutosi prima nel corso della giornata, relativo a tutte le risorse – l’ingente somma di euro – che, per varie ragioni, la Commissione non ha potuto utilizzare. Mi auguro che i cittadini dei paesi candidati non mettano a confronto le due questioni sentendosi frustrati. Spero che l’esito delle votazioni sia affermativo.
Per quanto riguarda la Turchia, sostengo anch’io che non è ancora giunto il momento di determinare una data per i negoziati con quel paese, ma credo che la cosa giusta da fare consisterebbe nello stabilire un termine in cui fissare tale data, cioè nel presentare un calendario e una tabella di marcia combinati. Quali sono le richieste pratiche che rivolgiamo al paese? Quali sono le scadenze? In che modo vanno rispettate? Per quando dovranno essere attuate in Turchia le singole parti dei progetti relativi ai diritti umani e alla democrazia, in modo che possa essere fissata la data definitiva? E’ ovvio che non è possibile fornire adesso una data precisa, con criteri fondamentali che non sono ancora stati applicati e ancora molte decisioni da mettere in pratica. Stabilire una data entro cui fissarne un’altra, comunque, sarebbe la cosa giusta da fare.
Tuttavia, ci sono un paio di aspetti della Presidenza danese che mi hanno delusa. Sono delusa perché essa non è riuscita a fare qualcosa per lo Statuto del Mediatore. Sono delusa perché il Mediatore non è ancora in grado di ottenere i documenti di cui ha bisogno. Non solo non ha ancora la possibilità di sedersi da qualche parte e di leggerli, ma non può neanche disporre dei documenti richiesti, di cui ha bisogno per svolgere il proprio lavoro. Sono altresì delusa dal fatto che non è stato compiuto alcun progresso volto a garantire che i lavoratori alle dipendenze del Mediatore siano tenuti ad una sola cosa, cioè alla verità, anziché ad una qualunque forma di lealtà nei confronti di una delle Istituzioni dell’Unione europea. Tali lavoratori devono essere tenuti alla verità onde garantire il corretto trattamento dei cittadini nell’ambito di questo sistema; affrontare il problema in questione era una precisa priorità della Danimarca.
Sono altresì delusa dalla disponibilità mostrata dalla Danimarca a collaborare con gli Stati Uniti riguardo alla guerra con l’Iraq, nonché rispetto all’elenco di organizzazioni terroristiche fornito dall’Unione europea. Vorrei sapere se la Presidenza intende inserire il movimento di resistenza iraniano nell’elenco delle organizzazioni terroristiche. Questo non contraddice forse ciò che, tra gli altri, la Danimarca aveva sostenuto quando si era discusso per la prima volta dell’elenco di organizzazioni terroristiche, ossia il fatto che movimenti di resistenza come l’ANC o il movimento di resistenza danese non devono assolutamente figurare nell’elenco di organizzazioni terroristiche? Questo è un problema e vorrei sentire l’opinione della Presidenza danese in merito."@it9
"Mr President, my thanks also to the Danish Presidency, the Commission and others. We are facing a kind of evaluation, and the time has come to hand out a little praise, and of course a small amount of criticism, too. First, the praise. I wish to commend the Danish Presidency for managing to secure the release of Akhmed Zakayev before the great Copenhagen Summit gets under way. It was a splendid decision and means that many of my worst fears have fortunately not come true. I also wish to praise the Presidency for its hard work on enlargement. I think, however, that it is worth remembering that praise is also due to the applicant countries for the herculean task of adapting themselves, and for the formidable tasks the populations of these countries have had to undertake in connection with this whole process.
I also wish to point out, as Mr Verheugen did, that it is not over yet. Besides the fact that we have not quite completed the whole project, the people of these countries will of course also be voting on whether or not they want to join us. In this connection, it is to be hoped that these voters do not compare the debate on money with the debate we had earlier today, the one about all the money – the large amounts of euros – that, for various reasons, the Commission has not been able to use. I hope that the citizens of the applicant countries do not look at the two things side by side and become frustrated. I hope for a ‘yes’ vote.
As regards Turkey, I also agree that the time has not yet come to give that country a date, but I think that the right thing to do would be to give it a date for a date; in other words, set a combination of a timetable and a roadmap. What are the practical demands we are making of them? What are the deadlines? How are they to be met? When must the individual parts of the human rights and democracy projects be implemented in Turkey in order that we can set the final date? It is obvious that it is not possible to give a fixed date right now, with fundamental aspects still not in place and many decisions yet to be implemented. A date for a date, however, would be the right thing to do.
There are a couple of things, however, that have disappointed me about the Danish Presidency. I am disappointed that it did not manage to do something about the Statute of the Ombudsman. I am disappointed that it is still not possible for the Ombudsman to obtain the documents he asks for. Not only to be permitted to sit down somewhere and read them, but also to have those documents handed over which he has asked for, and which he needs in order to carry out his work. I am also disappointed that no progress was made towards ensuring that the employees who are in contact with the Ombudsman are only bound by one thing, that is, by the truth, rather than by any form of loyalty to one of the institutions of the EU. These employees must be bound by the truth in order to ensure the proper treatment of citizens within this system, and tackling this was one of Denmark’s clear priorities.
I am also disappointed with Denmark’s readiness to cooperate with the USA in connection with the war with Iraq, and also in relation to the EU’s list of terrorist organisations. I should like to hear where the Presidency stands on the plans to put the Iranian resistance movement on the list of terrorist organisations. Does this not conflict with what Denmark, amongst others, supported when the list of terrorist organisations was first discussed, which was that resistance movements comparable with the ANC or the Danish resistance movement must under no circumstances end up on the list of terrorist organisations? We have a problem, and I should like to hear the views of the Danish Presidency on this."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, ik dank het Deens voorzitterschap, de Commissie en alle anderen. Wij moeten nu een soort evaluatie maken en de tijd is gekomen om lof toe te kennen en uiteraard ook om enige kritiek te spuien. Ik begin met de lof. Ik vind dat het Deens voorzitterschap lof verdient, omdat het gelukt is Akhmed Zakajev vrij te krijgen vóór het begin van de Top in Kopenhagen. Dat was een goede beslissing, die betekent dat vele van mijn grootste angsten gelukkig niet bewaarheid worden. Het voorzitterschap verdient lof voor het vele werk dat het heeft verricht ten behoeve van de uitbreiding. Naar mijn mening verdienen echter ook de kandidaat-landen lof voor de wijze waarop ze de enorme hoeveelheid aanpassingen hebben doorgevoerd en voor de manier waarop de burgers daar zich hebben gekweten van de taken die op hun schouders rustten in verband met dit hele proces.
Zoals commissaris Verheugen wil ook ik erop wijzen dat dit nog niet alles is. Niet alleen zijn wij nog niet helemaal klaar, maar ook moet de bevolking haar stem nog laten horen en duidelijk maken in hoeverre ze met dit alles instemt. In dit verband hoop ik maar dat de kiezers dit debat over geld niet in verband brengen met het debat dat we eerder vandaag hielden, over de tekortkomingen van de Commissie, die er om allerlei redenen niet in slaagt de vele euro's te beheren. Ik hoop dat de burgers in de kandidaat-landen geen verband leggen tussen beide zaken en niet gefrustreerd raken. Ik hoop dat ze “ja” zullen zeggen.
Wat Turkije betreft, ben ook ik van mening dat het nog te vroeg is om Turkije een datum voor te stellen, maar we zouden wel een datum voor een datum kunnen geven, namelijk een combinatie van een tijdschema en een draaiboek. Welke concrete voorwaarden stellen we aan Turkije? Welke termijnen? Wanneer moet aan deze voorwaarden voldaan zijn? Wanneer moeten alle elementen van de projecten op het gebied van mensenrechten en democratie in Turkije ten uitvoer gelegd zijn, alvorens we dit land een definitieve datum kunnen geven? Uiteraard is het onmogelijk nu een concrete datum vast te stellen, omdat fundamentele zaken nog steeds niet in orde zijn en vele besluiten nog niet ten uitvoer zijn gelegd. Een termijn vaststellen voor een datum zou echter wel een goede zaak zijn.
Toch ben ik op een aantal gebieden teleurgesteld over het optreden van het Deens voorzitterschap. Ik ben teleurgesteld dat het niet gelukt is iets aan het statuut van de Ombudsman te veranderen. Ik vind het jammer dat de Ombudsman nog steeds niet alle documenten kan krijgen die hij vraagt - niet alleen om ze even in te kijken, maar om ze in zijn bezit te hebben, omdat hij ze nodig heeft voor zijn taak. Ik ben ook teleurgesteld over het feit dat het voorzitterschap er niet in geslaagd is ervoor te zorgen dat ambtenaren die met de Ombudsman praten slechts aan één ding gebonden zijn, namelijk aan de waarheid, in plaats van aan een of andere vorm van loyaliteit aan een van de instellingen. De waarheid moet bindend zijn voor medewerkers die met de Ombudsman praten, opdat de burgers in ons systeem correct behandeld worden. Dat had een erezaak moeten zijn voor het Deense voorzitterschap.
Ik ben ook teleurgesteld over de Deense meegaandheid ten opzichte van de VS wat de oorlog tegen Irak en de EU-lijst van terroristische organisaties betreft. Ik zou graag willen vernemen wat de EU denkt van het idee om de Iraanse verzetsbeweging op de lijst van terroristische organisaties te plaatsen. Is dat niet strijdig met het principe dat onder andere door Denemarken naar voren is gebracht toen voor het eerst gesproken werd over de lijst van terroristische organisaties, namelijk dat verzetsbewegingen die vergelijkbaar zijn met het ANC of de Deense verzetsbeweging in geen geval op deze lijst geplaatst moesten worden? Wij hebben een probleem en ik wil graag het standpunt van het Deens voorzitterschap horen."@nl2
"Senhor Presidente, quero igualmente agradecer à Presidência Dinamarquesa e à Comissão e outros. A situação actual constitui uma espécie de avaliação, sendo a altura para distribuir elogios e, consequentemente, também algumas críticas. Irei começar pelos elogios. Gostaria de felicitar a Presidência Dinamarquesa por ter conseguido a libertação de Achmed Zakayev antes de começar a grande Cimeira de Copenhaga. Foi uma excelente decisão que parece indicar que muitas das minhas previsões mais pessimistas felizmente não se concretizaram. Gostaria ainda de felicitar a Presidência pelo vultuoso trabalho relativo ao alargamento. Mas penso que são igualmente devidos elogios aos países candidatos pelo trabalho herculeano que desenvolveram, relacionado com a adaptação, e as tarefas extraordinárias que as populações desses países tiveram de assumir associadas a todo este processo.
À semelhança do senhor Comissário Verheugen, gostaria ainda de fazer lembrar que o trabalho não está finalizado. Para além de não estarem ainda concluídos todos os aspectos, as populações dos países em causa também terão de manifestar o seu voto relativamente à adesão do seu país à UE. Neste contexto, temos de esperar que os eleitores não comparem o debate sobre as finanças com o debate que tivemos no início do dia de hoje, acerca de todo aquele dinheiro, todos aqueles muitos euros, que a Comissão, por diversos motivos, não conseguiu gastar. Espero que os cidadãos dos países candidatos não relacionem estas duas questões, porquanto irão sentir-se frustrados. Espero que digam “sim” à adesão.
No que diz respeito à Turquia, também concordo que ainda é prematuro indicar uma data à Turquia. No entanto, considero que seria correcto indicar-lhes uma data para quando lhes poderá ser dada uma data, ou seja, uma espécie de combinação de um calendário com um
. Quais são os requisitos concretos que lhes impusemos? Quais são os prazos? Quando terão de ser cumpridos? Em que altura terão de estar concluídas cada uma das partes do projecto de democratização e dos direitos do Homem na Turquia, antes de podermos estabelecer uma data definitiva? É claro que, neste momento, em que existem aspectos fundamentais que continuam por realizar e em que muitas decisões não foram ainda implementadas, não é possível indicar uma data concreta. Mas penso que seria correcto indicar uma data para quando lhes poderá será dada uma data.
Entretanto, fiquei decepcionada em relação a alguns aspectos da Presidência Dinamarquesa. Estou decepcionada por não ter sido possível fazer algo positivo em relação ao estatuto do Provedor de Justiça Europeu. Estou decepcionada porque o Provedor de Justiça ainda não conseguiu ter acesso aos documentos que solicita. Quer dizer, que não lhe seja apenas autorizada a consulta dos documentos no local, mas que lhe sejam facultadas cópias dos documentos que solicitou e dos quais necessita para o exercício das suas funções. Estou igualmente decepcionada com o facto de não ter sido possível garantir que os funcionários, contactados pelo Provedor de Justiça, estejam vinculados apenas por um aspecto, nomeadamente pela verdade, e não por qualquer outra forma de lealdade para com uma das instituições da UE. Estes funcionários devem, necessariamente, estar vinculados pela verdade, garantindo dessa forma que os cidadãos são tratados pelo sistema como é devido, um aspecto que era uma das principais prioridades da Dinamarca.
Estou ainda decepcionada com a disponibilidade da Dinamarca em colaborar com os EUA em relação à Guerra no Iraque e também à lista das organizações terroristas da UE. Gostaria de conhecer a posição da Presidência relativamente à intenção de colocar a resistência iraniana na lista das organizações terroristas. Não será este aspecto contrário àquilo que a Dinamarca, entre outros, defendeu quando discutimos, pela primeira vez, a lista das organizações terroristas, nomeadamente que os movimentos de resistência equiparados ao ANC ou à resistência dinamarquesa, não deviam, de modo algum, constar da lista de organizações terroristas? Temos aqui um problema e gostaria de ouvir a posição da Presidência Dinamarquesa relativamente a esta questão."@pt11
"Herr talman! Jag tackar också det danska ordförandeskapet och kommissionen osv. Det är ju ett slags utvärdering vi står inför, och det är dags att utdela lite beröm men naturligtvis också att framföra lite kritik. Jag börjar med berömmet. Jag vill gärna berömma det danska ordförandeskapet för att det lyckades få Zakajev frisläppt innan vi skall påbörja det stora toppmötet i Köpenhamn. Det var ett fint beslut, som tyder på att många av mina mest pessimistiska visioner lyckligtvis inte slagit in. Jag vill också gärna berömma ordförandeskapet för det stora arbetet kring utvidgningen. Men jag tycker det är värt att komma ihåg att vi också skall berömma ansökarländerna för det jättearbete de har utfört i samband med hela anpassningen och de jättestora uppgifter deras befolkningar har tvingats påta sig i samband med hela denna process.
Jag vill också, i likhet med Verheugen, påminna om att det inte är slut ännu. Förutom att vi inte är helt färdiga med allt detta, skall ju också dessa befolkningar rösta om huruvida de vill vara med eller inte. I det sammanhanget får man hoppas att dessa väljare inte förknippar den debatten om pengar med den debatt vi hade tidigare i dag, nämligen om alla de pengar som kommissionen av olika anledningar inte har kunnat använda – alla de många euro som kommissionen inte har kunnat använda. Jag hoppas att medborgarna i kandidatländerna inte förknippar dessa två saker med varandra och blir frustrerade över det. Jag hoppas på ett ja.
I fråga om Turkiet håller jag alltså med om att tiden ännu inte är mogen för att ge Turkiet ett datum, men jag tycker att det riktiga skulle vara att ge ett datum för ett datum, alltså att ställa upp en kombination av tidsplan och handlingsplan. Vilka konkreta krav är det vi ställer på dem? Vilka tidsfrister? När skall de vara uppfyllda? När skall de enskilda delarna av människorätts- och demokratiprojekten vara genomförda i Turkiet innan vi kan fastställa ett slutgiltigt datum? Det är helt klart att det inte går att ge ett konkret datum nu, eftersom många fundamentala förutsättningar fortfarande fattas och många beslut ännu inte har genomförts. Men ett datum för ett datum skulle vara ett riktigt tillvägagångssätt.
Det finns dock ett par saker jag är besviken över när det gäller det danska ordförandeskapet. Jag är besviken över att man inte har lyckats göra någonting åt reglerna för ombudsmannens verksamhet. Jag är besviken över att det fortfarande inte är möjligt för ombudsmannen att få de dokument han ber om. Inte bara att få lov att sitta någonstans för att läsa dem, utan också att få de dokument utlämnade som han ber om och som han har användning för i sitt arbete. Jag är också besviken över att man inte har lyckats skapa garantier för att de anställda, som talar med ombudsmannen, bara är bundna av en sak, nämligen av sanningen, och inte av olika slags lojaliteter mot EU-institutionerna. Det måste vara sanningen som styr människor som talar med ombudsmannen, så att vi kan garantera att medborgarna får en korrekt behandling i detta system, och det var en sak som låg bra till för Danmark att ta itu med.
Jag är också besviken över den danska eftergivenheten mot USA i samband med Irakkriget och även i fråga om EU:s terrorlista. Jag vill gärna höra hur man ställer sig till planerna på att föra upp den iranska motståndsrörelsen på terrorlistan. Strider det inte mot det som bl.a. Danmark fick igenom när man först diskuterade terrorlistan, nämligen att motståndsrörelser, som kan jämföras med ANC eller den danska motståndsrörelsen, under inga omständigheter får hamna på terrorlistan? Vi har ett problem, och jag vill gärna höra det danska ordförandeskapets inställning till det."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples