Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-145"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.6.4-145"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". – Mr President and Mr Purvis, I know one thing and that is that the GMO issue will give me grey hairs. We know from Eurobarometer opinion polls that most people are worried about GMOs. At the same time, they say that they do not know enough about them. Perhaps there is a connection.
This is a very complex and sensitive issue, legally, technically and politically. As I said earlier, we readily admit that we do not have all the answers. However, what we can do – as we have done with other technologies – is to put in place a legal framework to deal with the potential benefits as well as the risks. That is what we have tried to do with the revised Directive 18/2001/EC, traceability and labelling. Consequently it will, for example, affect thresholds when it comes to seed regulation.
I thank you for this debate and I am sure we shall continue it at a later date.
I would like to say to Mrs Breyer that we have looked at those concerns very carefully to ensure that we establish clear legislation – a clear framework – for handling both the potential benefits and the risks of GMOs. That is why we have revised Directive 18/2001/EC to include better risk assessment and better information, so that consumers can make an informed choice. That is why we have proposed further legislation on traceability and labelling. However, it would not be honest to say that if we continue to import seeds, for example, we can guarantee total purity and no adventitious presence of GMOs.
We know that everything in nature escapes – through cross-pollination for example – so closing borders is not a viable solution. We have to be pragmatic and establish levels and thresholds to deal with natural phenomena. We have to look at the situation as it actually is and at the products we import.
This leads me to Mr Trakatellis' question about traceability. The proposals on traceability and labelling, as well as on food and feed, are not based entirely on the detectability of GMOs. Even if they cannot be detected, consumers have the right to know. The current Novel Foods Regulation will be replaced by these proposals and the scope will be broadened to give consumers a choice, even if the GMOs are not detectable. Consumers have the right to be informed of the presence of GMOs in the products they buy, even if the GMOs are not detectable.
I shall comment on two further issues that have been raised. Firstly, on labelling thresholds, the Commission can only take account of existing legislation and, for the time being, a 1% threshold is in force for foodstuffs. This 1% threshold is provided for by the Council regulation, as amended by Commission Regulation (EC) No 49/2000. Above that 1% threshold, an indication of the presence of a genetic modification in a food is compulsory. As the recital of the regulation states, the 1% value best serves the purpose of establishing a tolerance level which simultaneously remains low and takes into account the necessary feasibility along the production chain. All these factors along the production chain are involved. The seeds thresholds are based on this 1% threshold. You have to count backwards in order to reach this 1% threshold.
A recital of the draft Commission directive on seeds provides that, should the food threshold change, the thresholds for seeds would need to be reconsidered accordingly.
On the coexistence issue, the Institute for Prospective Technological Studies is carrying out a study entitled 'Scenarios for Coexistence of Genetically Modified, Conventional and Organic Crops in European Agriculture', commissioned by the Agriculture Directorate-General and coordinated by the Joint Research Centre. The main aim of the study is to assess the consequences arising from an increase in the cultivation of GM crops in the European Union in the context of coexistence. The study aimed to identify the source and estimated levels of adventitious presence of GM crops in non-GM crops at farm level, identify and assess changes in farming practices that could reduce adventitious presence below policy relevant thresholds and estimate the costs of relevant changes in farming practices, monitoring systems and potential insurance systems. The study confirms that cross-pollination and coexistence are issues that need to be considered in relation to agricultural production in general.
The results of the study need to be interpreted with caution. Only three crops were analysed: oilseed rape for seed production, maize for feed use and potatoes for human consumption. The results are derived from models and have not been validated by real field data. Therefore this study provided preliminary conclusions but the hypothetical results need to be confirmed and further research will be done.
The Commission is discussing this and coordinating with the various directorate-generals. This debate will certainly continue."@en3
|
| lpv:translated text |
"Hr. formand og hr. Purvis, en ting er sikkert, GMO-spørgsmålet vil sætte mig grå hår i hovedet. Vi ved fra Eurobarometers meningsundersøgelser, at de fleste mennesker er bekymrede over GMO'er. Samtidig siger de, at de ikke ved nok om dem. Måske er der en sammenhæng.
Dette er et meget komplekst og kontroversielt emne lovgivningsmæssigt, teknisk og politisk. Som jeg sagde tidligere, indrømmer vi gerne, at vi ikke har svar på alt. Men det, vi kan gøre - ligesom vi har gjort det med andre teknologier - er at skabe en lovgivningsramme, som gør det muligt at forvalte potentielle fordele såvel som risiciene. Det er det, vi har forsøgt at gøre med det ændrede direktiv 18/2001/EF vedrørende sporbarhed og mærkning. Følgelig vil det f.eks. påvirke tærsklerne, hvad angår bestemmelserne vedrørende frø.
Jeg takker for denne debat, som jeg er sikker på, vi vil genoptage på et senere tidspunkt.
Jeg vil sige til fru Breyer, at vi har gennemgået disse bekymringer meget nøje for at sikre, at vi udarbejder en klar lovgivning - en klar ramme - for behandling af de potentielle fordele og risiciene ved GMO'er. Det er grunden til, at vi har ændret direktiv 18/2001/EF, så vi opnår en bedre risikoanalyse og bedre information, og forbrugerne kan træffe et valg på et fyldestgørende grundlag. Det er derfor, vi har foreslået yderligere lovgivning om sporbarhed og mærkning. Dog ville det ikke være ærligt at sige, at vi, hvis vi fortsat importerer plantefrø f.eks., vil kunne garantere fuldstændig renhed og forhindre utilsigtet tilstedeværelse af GMO'er.
Vi ved, at alt i naturen slipper ud - gennem krydsbestøvning f.eks. - så lukning af grænser er ikke en holdbar løsning. Vi må være pragmatiske og opstille niveauer og tærskler som en tilgang til de naturlige fænomener. Vi må se på situationen, som den virkelig er, og på de produkter, vi importerer.
Dette bringer mig til hr. Trakatellis' spørgsmål om sporbarhed. Forslagene om sporbarhed og mærkning såvel som fødevarer og foder er ikke udelukkende baseret på GMO'ernes målbarhed. Selv om de ikke kan måles, har forbrugerne ret til at vide. Den nuværende forordning om nye fødevarer vil blive erstattet af disse forslag, og anvendelsesområdet vil blive udvidet for at give forbrugerne mulighed for at vælge, selv om GMO'erne ikke er målbare.
Jeg skal desuden kommentere to andre emner, der er blevet bragt på bane. For det første kan Kommissionen, hvad angår tærskelværdier for mærkning, kun tage udgangspunkt i den gældende lovgivning, og indtil videre gælder der en tærskel for fødevarer på 1%. Denne 1%-værdi er fastsat i rådsforordningen som ændret ved Kommissionens forordning (EF) nr. 49/2000. Over denne tærskel på 1% er en angivelse af tilstedeværelsen af materiale fra genetisk modificerede organismer i en fødevare obligatorisk. Som det anføres i betragtningerne, tjener 1%-værdien bedst det formål at fastsætte et toleranceniveau, der både er lavt og tager hensyn til den nødvendige smidighed i produktionskæden. Alle disse faktorer i produktionskæden er involveret. Tærskelværdien for frø er baseret på denne 1%-tærskel. Man skal regne baglæns for at nå denne tærskelværdi på 1%.
Det anføres i en betragtning i forslaget til kommissionsdirektiv, at hvis tærskelværdien for fødevarer ændres, må en tilsvarende ændring af tærskelværdierne for frø overvejes.
Hvad angår sameksistens, er Instituttet for Teknologiske Fremtidsstudier i færd med at udarbejde en undersøgelse om scenarier for sameksistens mellem genetisk modificerede, konventionelle og økologiske afgrøder i europæisk landbrug, som er bestilt af Generaldirektoratet for Landbrug og samordnes af Det Fælles Forskningscenter. Undersøgelsens hovedformål er at analysere konsekvenserne af øget dyrkning af GM-afgrøder i EU i relation til sameksistens. Undersøgelsen, der tager sigte på at identificere kilderne til og skønsmæssigt ansætte niveauet for utilsigtet tilstedeværelse af GM-afgrøder i almindelige afgrøder på bedriftsplan, kortlægger og evaluerer ændringer i driftsmetoderne, der kan bringe den utilsigtede tilstedeværelse ned under et lovgivningsrelevant niveau, og vurderer omkostningerne ved driftsomlægninger, kontrolordninger og eventuelle forsikringsordninger. Undersøgelsen bekræfter, at behandlingen af spørgsmål som krydsbestøvning og sameksistens bør sættes i relation til landbrugsproduktionen generelt.
Undersøgelsens resultater bør fortolkes med en vist forsigtighed. Kun tre afgrøder indgik i analysen, nemlig olieholdige rapsfrø til frøproduktion, majs til foderbrug og kartofler til konsum. Resultaterne er afledt af modeller og er ikke bekræftet af virkelige feltdata. Følgelig har denne undersøgelse givet en række foreløbige konklusioner, men de hypotetiske resultater skal bekræftes, og der vil blive foretaget yderligere forskning.
Kommissionen er i færd med at drøfte dette og samordne indsatsen mellem de forskellige generaldirektorater. Denne debat vil afgjort fortsætte."@da1
".
Herr Präsident, Herr Purvis! Eines weiß ich, das GVO-Problem wird mir graue Haare machen. Uns ist aus Eurobarometer-Umfragen bekannt, dass die meisten Menschen über GVO besorgt sind. Gleichzeitig sagen sie, nicht genug darüber zu wissen. Vielleicht besteht da ein Zusammenhang.
Dies ist ein rechtlich, technisch und politisch sehr komplexes und heikles Problem. Wie ich bereits sagte, geben wir bereitwillig zu, noch nicht alle Antworten zu haben. Was wir jedoch tun können und so haben wir es mit anderen Technologien gehalten ist, einen Rechtsrahmen sowohl für die potenziellen Vorzüge als auch für die Risiken zu schaffen. Das haben wir mit der überarbeiteten Richtlinie 18/2001/EG, Rückverfolgbarkeit und Kennzeichnung, versucht zu tun. Folglich wird sie beispielsweise Einfluss auf die Schwellenwerte haben, wenn es um die Saatgutverordnung geht.
Ich danke für diese Aussprache und bin sicher, dass wir sie zu einem späteren Zeitpunkt fortsetzen werden.
Frau Breyer, Ihnen möchte ich sagen, dass wir solchen Bedenken ganz gewissenhaft nachgegangen sind, um sicherzustellen, dass klare Rechtsvorschriften ein klares Rahmenwerk zum Umgang mit den möglichen Vorteilen und Risiken von GVO geschaffen werden. Darum haben wir die Richtlinie 18/2001/EG überarbeitet und eine bessere Risikobewertung und bessere Informationen aufgenommen, damit der Verbraucher sich bewusst entscheiden kann. Darum haben wir weitere Rechtsvorschriften über die Rückverfolgbarkeit und die Kennzeichnung vorgeschlagen. Es wäre jedoch unredlich zu behaupten, dass wir beispielsweise bei weiteren Einfuhren von Saatgut völlige Reinheit und das Nichtvorhandensein zufälliger GVO garantieren können.
Alles in der Natur verbreitet sich zum Beispiel durch Fremdbestäubung , und somit ist das Schließen von Grenzen keine praktikable Lösung. Wir müssen pragmatisch sein und Werte und Schwellen bestimmen, um mit natürlichen Phänomenen umzugehen. Wir müssen die Situation so sehen, wie sie ist, und uns die Produkte, die wir einführen, genau anschauen.
Damit komme ich zur Frage von Herrn Trakatellis über die Rückverfolgbarkeit. Die Vorschläge zur Rückverfolgbarkeit und Kennzeichnung, ebenso wie die zu Lebensmitteln und Futtermitteln, basieren nicht ausschließlich auf der Nachweisbarkeit von GVO. Auch wenn die GVO nicht feststellbar sind, haben die Verbraucher ein Recht, es zu wissen. Die derzeitige Novel-Foods-Verordnung wird durch diese Vorschläge ersetzt und ihr Geltungsbereich erweitert werden, so dass die Verbraucher wählen können, auch wenn die GVO nicht nachweisbar sind. Die Verbraucher haben das Recht auf Informationen über das Vorhandensein von GVO in den Produkten, die sie kaufen, selbst wenn die GVO nicht nachweisbar sind
Ich will zu zwei weiteren hier aufgeworfenen Fragen etwas sagen. Erstens: Bei den Kennzeichnungsschwellen kann die Kommission nur die bestehenden Rechtsvorschriften berücksichtigen, und gegenwärtig gilt für Lebensmittel eine Grenze von 1 %. Dieser Schwellenwert von 1 % ist durch die Verordnung des Rates, geändert durch die Verordnung (EG) 49/2000 der Kommission, vorgeschrieben. Für das Vorhandensein einer genetischen Veränderung in einem Lebensmittel von mehr als 1 % besteht Kennzeichnungspflicht. In der Erwägung dieser Verordnung wird festgestellt, dass der Wert von 1 % am besten geeignet ist, ein Toleranzniveau zu sichern, das niedrig ist und gleichzeitig die erforderliche Machbarkeit in der Produktionskette berücksichtigt. Alle diese Faktoren innerhalb der Produktionskette gehören dazu. Die Saatgutschwellenwerte basieren auf diesem 1 %. Sie müssen rückwärts zählen, um diesen Schwellenwert von einem Prozent zu erreichen.
Eine Erwägung im Kommissionsentwurf der Saatgutrichtlinie sieht vor, dass bei Änderung der Schwelle für Lebensmittel die Schwellenwerte für Saatgut entsprechend neu zu überdenken sind.
Zur Frage der Koexistenz führt das Institut für technologische Zukunftsforschung derzeit eine Untersuchung mit dem Titel ‚Szenarien zur Koexistenz von konventioneller und gentechnischer Landwirtschaft in Europa‘ durch, die von der Generaldirektion Landwirtschaft in Auftrag gegeben wurde und von der Gemeinsamen Forschungsstelle koordiniert wird. Das Hauptziel der Studie ist die Beurteilung der Folgen, die sich aus einer Zunahme des Anbaus von GV-Kulturen in der Europäischen Union im Kontext der Koexistenz ergeben. Die Studie soll die Quelle und das geschätzte Niveau von zufällig vorhandenen GV-Pflanzen in nicht genetisch veränderten Kulturen auf der Ebene eines Landwirtschaftsbetriebs ermitteln, veränderte Anbaupraktiken feststellen und bewerten, durch die das zufällige Vorhandensein von GVO auf Werte unterhalb der politikrelevanten Schwellenwerte verringert werden könnte sowie die Kosten für entsprechende Veränderungen in den Anbauformen, den Überwachungssystemen und den potenziellen Versicherungssysteme errechnen. Die Studie bestätigt, dass Fremdbestäubung und Koexistenz Probleme sind, über die man für die landwirtschaftliche Produktion generell Überlegungen anstellen muss.
Die Ergebnisse der Studie sind mit Vorsicht zu interpretieren. Es wurden nur drei Kulturen analysiert: Ölraps für die Saatgutproduktion, Mais für Futterzwecke und Speisekartoffeln. Die Ergebnisse wurden aus Modellen abgeleitet und sind noch nicht durch reale Felddaten bestätigt worden. Darum lässt diese Untersuchung zwar vorläufige Schlussfolgerungen zu, aber die hypothetischen Ergebnisse müssen noch bestätigt und weitere Forschungen unternommen werden.
Die Kommission diskutiert darüber und koordiniert die Frage mit den verschiedenen Generaldirektionen. Diese Debatte wird mit Sicherheit fortgesetzt."@de7
".
Κύριε Πρόεδρε και κύριε Purvis, γνωρίζω ένα πράγμα και αυτό είναι ότι το ζήτημα των ΓΤΟ θα μου ασπρίσει τα μαλλιά. Γνωρίζουμε από τις σφυγμομετρήσεις του Ευρωβαρόμετρου ότι οι περισσότεροι άνθρωποι ανησυχούν για τους ΓΤΟ. Ταυτόχρονα, λένε ότι δεν γνωρίζουν αρκετά πράγματα για αυτούς. Ίσως αυτά τα δύο να είναι αλληλένδετα.
Αυτό είναι ένα πολύ περίπλοκο και ευαίσθητο ζήτημα, νομικά, τεχνικά και πολιτικά. Όπως είπα νωρίτερα, εύκολα παραδεχόμαστε ότι δεν έχουμε όλες τις απαντήσεις. Ωστόσο, αυτό που μπορούμε να κάνουμε – όπως έχουμε κάνει με άλλες τεχνολογίες – είναι να εφαρμόσουμε ένα νομικό πλαίσιο, προκειμένου να αντιμετωπίσουμε τα ενδεχόμενα οφέλη όπως επίσης και τους κινδύνους. Αυτό προσπαθήσαμε να κάνουμε με την αναθεωρημένη οδηγία 18/2001/ΕΚ, την ανιχνευσιμότητα και την επισήμανση. Συνεπώς, θα επηρεάσει, για παράδειγμα, τα κατώτατα όρια όσον αφορά τον κανονισμό για τους σπόρους.
Σας ευχαριστώ για αυτήν τη συζήτηση και είμαι βέβαιη ότι θα την συνεχίσουμε κάποια άλλη στιγμή.
Θα ήθελα να πω στην κ. Breyer ότι έχουμε εξετάσει αυτές τις ανησυχίες πολύ προσεκτικά, προκειμένου να διασφαλίσουμε τη θέσπιση σαφούς νομοθεσίας – ένα σαφές πλαίσιο – για τον χειρισμό τόσο των ενδεχόμενων οφελών όσο και των κινδύνων των ΓΤΟ. Αυτός είναι ο λόγος που αναθεωρήσαμε την οδηγία 18/2001/ΕΚ προκειμένου να περιλαμβάνει καλύτερη εκτίμηση του κινδύνου και καλύτερη πληροφόρηση, ώστε οι καταναλωτές να μπορούν να είναι ενημερωμένοι όταν επιλέγουν. Για τον λόγο αυτόν, έχουμε προτείνει περαιτέρω νομοθεσία σχετικά με την ανιχνευσιμότητα και την επισήμανση. Ωστόσο, δεν θα ήταν έντιμο να πούμε ότι, εάν συνεχίσουμε την εισαγωγή σπόρων, για παράδειγμα, μπορούμε να εγγυηθούμε την πλήρη καθαρότητα και την απουσία κάποιου τυχαίου ίχνους ΓΤΟ.
Γνωρίζουμε ότι όλα στη φύση διαφεύγουν – μέσω της διασταυρωτής επικονίασης, για παράδειγμα – και, επομένως, το κλείσιμο των συνόρων δεν αποτελεί βιώσιμη λύση. Πρέπει να είμαστε ρεαλιστές και να θεσπίσουμε επίπεδα και κατώτατα όρια, προκειμένου να αντιμετωπίσουμε τα φυσικά φαινόμενα. Πρέπει να εξετάσουμε την κατάσταση όπως είναι στην πραγματικότητα και στα προϊόντα που εισάγουμε.
Αυτό με οδηγεί στην ερώτηση του κ. Τρακατέλλη σχετικά με την ανιχνευσιμότητα. Οι προτάσεις σχετικά με την ανιχνευσιμότητα και την επισήμανση, όπως επίσης και σχετικά με τα τρόφιμα και τις ζωοτροφές, δεν βασίζονται πλήρως στην ανιχνευσιμότητα ΓΤΟ. Ακόμη και αν δεν μπορούν να ανιχνευτούν, οι καταναλωτές έχουν το δικαίωμα να γνωρίζουν. Ο σημερινός Νέος Κανονισμός για τα Τρόφιμα θα αντικατασταθεί από αυτές τις προτάσεις και το πεδίο εφαρμογής θα διευρυνθεί για να δίνεται στους καταναλωτές η δυνατότητα επιλογής, ακόμη και αν οι ΓΤΟ είναι ανιχνεύσιμοι. Οι καταναλωτές έχουν το δικαίωμα να είναι ενημερωμένοι για την παρουσία ΓΤΟ στα προϊόντα που αγοράζουν, ακόμη και αν οι ΓΤΟ δεν είναι ανιχνεύσιμοι.
Θα σχολιάσω δύο περαιτέρω ζητήματα που έχουν τεθεί. Πρώτον, όσον αφορά τα κατώτατα όρια επισήμανσης, η Επιτροπή μπορεί απλώς να λάβει υπόψη την υπάρχουσα νομοθεσία και, προς το παρόν, ισχύει το κατώτατο όριο του 1% για τα τρόφιμα. Αυτό το κατώτατο όριο του 1% προβλέπεται από τον κανονισμό του Συμβουλίου, όπως τροποποιήθηκε από τον κανονισμό (ΕΚ) 49/2000 της Επιτροπής. Πάνω από αυτό το κατώτατο όριο του 1%, είναι υποχρεωτική η αναγραφή της παρουσίας γενετικής τροποποίησης σε τρόφιμο. Όπως δηλώνει η αιτιολογική σκέψη του κανονισμού, το ποσοστό 1% εξυπηρετεί με τον καλύτερο τρόπο την επιδίωξη καθορισμού ενός επιπέδου ανοχής, αφού όχι μόνον είναι χαμηλό αλλά και εφαρμόσιμο, πράγμα απαραίτητο στην αλυσίδα παραγωγής. Αφορά όλους αυτούς τους παράγοντες σε όλα τα στάδια της αλυσίδας παραγωγής. Τα κατώτατα όρια των σπόρων βασίζονται σε αυτό το κατώτατο όριο του 1%. Πρέπει να μετρήσετε αντίστροφα, προκειμένου να επιτευχθεί αυτό το κατώτατο όριο του 1%.
Μια αιτιολογική σκέψη του σχεδίου οδηγίας της Επιτροπής σχετικά με τους σπόρους προβλέπει ότι, εάν μεταβληθεί το κατώτατο όριο για τα τρόφιμα, τα κατώτατα όρια για τους σπόρους θα πρέπει να επανεξεταστούν αναλόγως.
Όσον αφορά το ζήτημα της συνύπαρξης, το Ινστιτούτο Τεχνολογικών Προβλέψεων διεξάγει μελέτη με τίτλο “Σενάρια για τη Συνύπαρξη Γενετικά Τροποποιημένων, Συμβατικών και Βιολογικών Καλλιεργειών στην Ευρωπαϊκή Γεωργία”, που ανέθεσε η Γενική Διεύθυνση Γεωργίας και συντονίζει το Κοινό Κέντρο Ερευνών. Ο κύριος στόχος της μελέτης είναι να εκτιμήσει τις συνέπειες που προκύπτουν από μια αύξηση στην καλλιέργεια ΓΤ καλλιεργούμενων φυτών στην Ευρωπαϊκή Ένωση, στο πλαίσιο της συνύπαρξης. Η μελέτη είχε ως στόχο να προσδιορίσει την πηγή και τα εκτιμώμενα επίπεδα τυχαίας παρουσίας ΓΤ καλλιεργούμενων φυτών σε μη ΓΤ καλλιέργειες σε γεωργικό επίπεδο, να προσδιορίσει και να εκτιμήσει τις αλλαγές στις γεωργικές πρακτικές που θα μπορούσαν να μειώσουν την τυχαία παρουσία κάτω από τα σχετικά κατώτατα όρια πολιτικής, και να εκτιμήσει το κόστος των σχετικών μεταβολών στις γεωργικές πρακτικές, παρακολουθώντας συστήματα και ενδεχόμενα συστήματα ασφαλείας. Η μελέτη επιβεβαιώνει ότι η διασταυρωτή επικονίαση και η συνύπαρξη είναι ζητήματα που πρέπει να εξεταστούν σε σχέση με τη γεωργική παραγωγή γενικά.
Τα αποτελέσματα της μελέτης πρέπει να ερμηνευτούν με προσοχή. Μόνο τρεις καλλιέργειες αναλύθηκαν: αγριοκράμβη για παραγωγή σπόρων, αραβόσιτος για ζωοτροφές και πατάτες για κατανάλωση από τον άνθρωπο. Τα αποτελέσματα αντλούνται από πρότυπα και δεν έχουν επικυρωθεί από πραγματικό πεδίο δεδομένων. Επομένως, αυτή η μελέτη παρείχε αρχικά συμπεράσματα, αλλά τα υποθετικά αποτελέσματα πρέπει να επιβεβαιωθούν και θα διεξαχθεί περαιτέρω έρευνα.
Η Επιτροπή συζητά τα αποτελέσματα της μελέτης και συντονίζεται με τις διάφορες γενικές διευθύνσεις. Αυτή η συζήτηση σίγουρα θα συνεχιστεί."@el8
"Señor Presidente y señor Purvis, sólo sé una cosa, y es que con el tema de los OMG me van a salir canas. Por las encuestas de opinión del Eurobarómetro sabemos que mucha gente está preocupada por los OMG. Al mismo tiempo, dicen que no saben bastante sobre ellos. Quizás exista una relación.
Este tema es muy complejo y delicado, desde el punto de vista legal, técnico y político. Como he dicho antes, estamos dispuestos a admitir que no tenemos todas las respuestas. Sin embargo, lo que podemos hacer – como hemos hecho con otras tecnologías – es establecer un marco legal para tratar los beneficios potenciales además de los riesgos. Esto es lo que hemos intentado hacer con la Directiva revisada 18/2001/CE, sobre trazabilidad y etiquetado. En consecuencia, afectará, por ejemplo, a los umbrales cuando se trate de la regulación de semillas.
Gracias por este debate, y estoy segura de que seguiremos hablando de ello más adelante.
Quisiera decir a la Sra. Breyer que hemos estudiado con gran detenimiento estas preocupaciones para garantizar que creamos una legislación clara – un marco claro – para tratar tanto los beneficios como los riesgos potenciales de los OMG. Por este motivo hemos revisado la Directiva 18/2001/CE para incluir una mejor valoración de los riesgos y más información, de modo que los consumidores puedan elegir con conocimiento. Éste es el motivo por el que hemos propuesto una nueva legislación sobre trazabilidad y etiquetado. Sin embargo, no sería honesto decir que si seguimos importando semillas, por ejemplo, podemos garantizar una pureza total y que no haya ninguna presencia accidental de OMG.
Sabemos que en la naturaleza todo escapa – mediante la polinización cruzada, por ejemplo –, de modo que cerrar las fronteras no es una solución viable. Tenemos que ser pragmáticos y establecer unos niveles y unos umbrales para resolver los fenómenos naturales. Tenemos que valorar la situación tal como es y los productos que importamos.
Y esto me lleva a la pregunta del Sr. Trakatellis sobre la trazabilidad. Las propuestas sobre trazabilidad y etiquetado, así como sobre productos alimenticios y piensos, no se basan totalmente en la detectabilidad de OMG. Aunque no se puedan detectar, los consumidores tienen derecho a saber. El actual Reglamento sobre Nuevos Alimentos quedará substituido por estas propuestas y el ámbito se ampliará para ofrecer a los consumidores la posibilidad de elegir, aunque los OMG no sean detectables. Los consumidores tienen derecho a estar informados de la presencia de OMG en los productos que compran, aunque los OMG no sean detectables.
Comentaré ahora dos temas más que se han planteado. En primer lugar, sobre los umbrales para el etiquetado, la Comisión sólo puede tener en cuenta la legislación vigente y, de momento, para los productos alimenticios está en vigor un umbral del 1%. Este umbral del 1% lo establece el Reglamento del Consejo, modificado por el Reglamento de la Comisión (CE) nº 49/2000. Por encima de este 1%, es obligatorio indicar la presencia de una modificación genética del alimento. Como se dice en los considerandos del Reglamento, el valor del 1% es perfectamente apropiado para establecer un nivel de tolerancia que a la vez sea bajo y tenga en cuenta la posibilidad de aplicarse a lo largo de la cadena de producción. Todos estos factores de la cadena de producción están implicados. Los umbrales en las semillas se basan en este umbral del 1%. Hay que contar hacia atrás para llegar a este umbral del 1%.
En la exposición de motivos del proyecto de Directiva sobre semillas de la Comisión establece que, si el umbral del alimento cambia, los umbrales para las semillas tendrán que reconsiderarse en consecuencia.
En cuanto al tema de la coexistencia, el Institute for Prospective Technological Studies está llevando a cabo un estudio titulado «Escenarios para la coexistencia de cultivos orgánicos, cultivos convencionales y cultivos genéticamente modificados en la agricultura europea», encargado por la Dirección General de Agricultura y coordinado por el Centro Común de Investigación. El objetivo principal del estudio es valorar las consecuencias derivadas de un aumento del cultivo de plantas modificadas genéticamente en la Unión Europea en el contexto de la coexistencia. El estudio pretende identificar el origen y estimar los niveles de la presencia accidental de OMG en cultivos no OMG en cada plantación, identificar y valorar los cambios en las prácticas agrícolas que podrían reducir la presencia accidental por debajo de los umbrales considerados relevantes, y estimar los costes de cambiar las prácticas agrícolas, los sistemas de seguimiento y los posibles sistemas de seguros. El estudio confirma que la polinización cruzada y la coexistencia son temas que deben considerarse en relación con la producción agrícola en general.
Pero los resultados del estudio deben interpretarse con cuidado. Sólo se analizaron tres tipos de cultivos: el orujo de semilla oleaginosa para la producción de semillas, el maíz para piensos y las patatas para consumo humano. Los resultados se derivan de modelos y no se han validado con datos reales sobre el terreno. Por lo tanto, este estudio ofrece unas conclusiones preliminares pero los resultados hipotéticos deben confirmarse y hay que seguir investigando.
La Comisión está debatiendo esto y coordinando con las diversas direcciones generales. Con toda seguridad, este debate continuará."@es12
". – Arvoisa puhemies ja jäsen Purvis, yhdestä asiasta olen varma: siitä, että GMO-kysymys aiheuttaa minulle harmaita hiuksia. Tiedämme Eurobarometrin mielipidemittausten perusteella, että kansalaiset ovat enimmäkseen huolissaan GMO:eista. He myös sanovat, etteivät tiedä niistä tarpeeksi. Ehkä näillä asioilla on jokin yhteys.
Komissiossa keskustellaan asiasta, ja sitä koordinoidaan pääosastojen kesken. Keskustelu aiheesta siis varmasti jatkuu.
Kysymys on oikeudellisesti, teknisesti ja poliittisesti mutkikas ja arkaluontoinen. Kuten jo sanoin, myönnämme avoimesti, ettei meillä vielä ole kaikkia vastauksia. Voimme kuitenkin tehdä sen, minkä olemme tehneet muiden uusien tekniikoiden kohdalla: laatia lainsäädännölliset puitteet, jotta voimme käsitellä sekä mahdollisia hyötyjä että riskejä. Tähän olemme pyrkineet muutetulla direktiivillä N:o 18/2001/EY, jäljitettävyydellä ja pakkausmerkinnöillä. Näin ollen lainsäädäntö vaikuttaa esimerkiksi siemendirektiivien sisältämiin raja-arvoihin.
Kiitän teitä keskustelusta ja olen varma, että jatkamme sitä tulevaisuudessa.
Haluan sanoa jäsen Breyerille, että olemme perehtyneet näihin huolenaiheisiin erittäin tarkasti varmistaaksemme, että luomme GMO:ien mahdollisten etujen ja haittojen hallitsemiseksi selkeän lainsäädännön – selkeät puitteet. Siksi olemme muuttaneet direktiiviä N:o 18/2001/EY siten, että siihen sisältyy entistä parempi riskien arviointi ja tietojen antaminen yleisölle tarkoituksena antaa kuluttajille mahdollisuus tehdä tietoon perustua valinta. Siksi olemme ehdottaneet jäljitettävyyttä ja pakkausmerkintöjä koskevaa lisälainsäädäntöä. Ei kuitenkaan olisi rehellistä sanoa, että jos jatkamme esimerkiksi siementen tuontia, voimme taata niiden täydellisen puhtauden ja sen, ettei niihin sisälly satunnaisia GMO:eja.
Tiedämme, että luonnossa kaikki leviää – esimerkiksi ristipölytyksen kautta – joten rajojen sulkeminen ei ole kestävä ratkaisu. Käytännöllisyyden vuoksi meidän on määriteltävä tasoja ja raja-arvoja, joiden avulla voimme käsitellä luonnon ilmiöitä. Meidän on tarkasteltava tilannetta sellaisena kuin se todellisuudessa on ja tuotteita, joita tuomme.
Tästä pääsenkin jäsen Trakatellisin jäljitettävyyttä koskevaan kysymykseen. Jäljitettävyyttä ja pakkausmerkintöjä samoin kuin elintarvikkeita ja rehuja koskevat ehdotukset eivät perustu pelkästään GMO:ien havaittavuuteen. Vaikka niitä ei voisi havaita, kuluttajilla on oikeus tietää. Nykyinen uuselintarvikkeita koskeva asetus korvataan näillä ehdotuksilla ja soveltamisalaa laajennetaan, jotta kuluttajille taattaisiin valinnanvapaus siinäkin tapauksessa, että GMO:eja ei voida havaita. Kuluttajilla on oikeus saada tietää, että heidän ostamansa tuotteet sisältävät GMO:eja, vaikka GMO-pitoisuus ei ole määritettävissä.
Kommentoin myös kahta muuta esiin tullutta seikkaa: merkintärajoja ja rinnakkaiseloa. Komissio voi ottaa huomioon vain voimassa olevan lainsäädännön, ja toistaiseksi elintarvikkeita koskee yhden prosentin raja-arvo. Yhden prosentin raja-arvo vahvistetaan neuvoston asetuksessa sellaisena kuin se on muutettuna komission asetuksella N:o 49/2000/EY. Jos yhden prosentin raja-arvo ylittyy, pakkausmerkinnässä on ilmoitettava, että elintarvike sisältää GMO:eja. Kuten asetuksen johdanto-osassa todetaan, yhden prosentin raja-arvo soveltuu parhaiten toleranssipitoisuuden vahvistamiseen, sillä se on samalla tarpeeksi pieni ja siinä otetaan riittävästi huomioon myös sen toteutettavuus tuotantoketjun eri vaiheissa. Kaikki tuotantoketjun eri tekijät otetaan tässä huomioon. Siementen raja-arvot perustuvat tähän yhden prosentin raja-arvoon. On siis laskettava taaksepäin, jotta päästään tähän yhteen prosenttiin.
Komission siemendirektiiviä koskevan ehdotuksen johdanto-osassa säädetään, että jos elintarvikkeita koskeva raja-arvo muuttuu, on siemeniä koskevia raja-arvoja myös tarkistettava vastaavasti.
Tekniikan tulevaisuudentutkimuksen laitoksessa tehdään parhaillaan maatalouden pääosaston tilaamaa ja Yhteisen tutkimuskeskuksen koordinoimaa tutkimusta, jonka nimi on ”Scenarios for Coexistence of Genetically Modified, Conventional and Organic Crops in European Agriculture” (Skenaarioita geneettisesti muunnettujen, perinteisten ja luonnonmukaisten viljelykasvien rinnakkaiselosta Euroopan maataloudessa). Tutkimuksen päätavoitteena on arvioida vaikutukset, joita syntyy kun perinteisen viljelyn rinnalle Euroopan unionissa tulee yhä laajempi GMO-viljely. Tutkimuksessa pyritään tunnistamaan muuntogeenisen aineksen lähde ja arvioimaan sen pitoisuus ei-muuntogeenisissä viljelykasveissa maatilalla, löytämään ja arvioimaan viljelykäytäntöjen muutoksia, joilla satunnaisesti esiintyvän muuntogeenisen aineksen pitoisuus voitaisiin laskea toimintalinjan mukaisten raja-arvojen alapuolelle, sekä arvioimaan kustannuksia, joita muutokset viljelykäytännöissä, valvontajärjestelmissä ja mahdollisissa vakuutusjärjestelmissä aiheuttaisivat. Tutkimus vahvistaa, että ristipölytystä ja rinnakkaiseloa on tarkasteltava suhteessa maataloustuotantoon yleensä.
Tutkimuksen tuloksia on syytä tulkita varoen. Tutkimus koskee vain kolmea viljelykasvia: rapsia, jota käytetään siemententuotannossa, maissia, jota käytetään rehussa, ja perunaa, jota käytetään elintarvikkeissa. Tulokset johdetaan malleista, eikä niitä ole vahvistettu kenttätutkimustuloksilla. Siksi tämä tutkimus tuottaa vain alustavia johtopäätöksiä, ja oletukset on vielä vahvistettava. Tutkimukset siis jatkuvat."@fi5
".
Monsieur le Président, Monsieur Purvis, une chose est certaine : la question des OGM me fera attraper des cheveux gris. Nous savons grâce aux sondages Eurobaromètre que les OGM inquiètent la plupart des gens. Parallèlement, ces personnes déclarent ne pas être suffisamment informées sur la question. C'est peut-être lié.
Cette question est très complexe et sensible d'un point de vue légal, technique et politique. Comme je l'ai dit précédemment, nous admettons volontiers que nous n'avons pas toutes les réponses. Cependant, une chose que nous pouvons faire - et que nous avons faite pour d'autres technologies - est de créer un cadre juridique qui tienne compte tant des avantages potentiels que des risques. C'est ce que nous avons essayé de faire avec la directive révisée 18/2001/CE, la traçabilité et l'étiquetage. Cela aura des conséquences sur les seuils dans le cadre de la réglementation sur les semences, par exemple.
Je vous remercie pour ce débat et je suis certaine que nous le poursuivrons à l'avenir.
Je voudrais dire à Mme Breyer que nous avons examiné la question de très près afin d'établir une législation claire, un cadre clair tenant compte à la fois des avantages potentiels et des risques des OGM. C'est pourquoi nous avons révisé la directive 18/2001/CE dans le sens d'une meilleure évaluation des risques et d'une information plus large du public de manière à ce que les consommateurs puissent faire leur choix en connaissance de cause. C'est aussi la raison pour laquelle nous avons proposé une nouvelle législation concernant la traçabilité et l'étiquetage. Cependant, il serait malhonnête de prétendre que si nous continuons à importer des semences, nous pouvons garantir une pureté totale et exclure toute présence accidentelle d'OGM.
Nous savons que dans la nature, tout s'échappe - par pollinisation croisée par exemple. Fermer nos frontières n'est donc pas une solution viable. Face à ce phénomène naturel, nous devons faire preuve de pragmatisme et fixer des niveaux et des seuils. Nous devons regarder la situation telle qu'elle est réellement et examiner les produits que nous importons.
Cela m'amène à la question de M. Trakatellis concernant la traçabilité. Les propositions concernant la traçabilité et l'étiquetage ainsi que les produits alimentaires à destinations humaine et animale ne sont pas basées entièrement sur la détectabilité des OGM. Même si les OGM ne peuvent pas être détectés, les consommateurs ont le droit de savoir. Le règlement actuel sur les nouveaux aliments sera remplacé par ces propositions et la portée de la législation sera élargie pour donner aux consommateurs la possibilité de choisir même si les OGM ne sont pas détectables. Les consommateurs ont le droit d'être informés de la présence d'OGM dans les produits qu'ils achètent, même si ces OGM ne sont pas détectables.
Je voudrais commenter deux autres questions qui ont été soulevées. Tout d'abord, en ce qui concerne les seuils pour l'étiquetage, la Commission ne peut se baser que sur la législation existante et, à l'heure actuelle, un seuil d'1 % est en vigueur pour les denrées alimentaires. Ce seuil d'1 % est établi dans le règlement du Conseil tel que modifié par le règlement (CE) 49/2000 de la Commission. Au-delà de ce seuil d'1 %, il est obligatoire de signaler la présence d'une modification génétique dans une denrée alimentaire. Comme précisé dans le considérant du règlement, le but du seuil d'1 % est d'établir un niveau de tolérance qui reste bas mais qui prenne également en considération la faisabilité tout au long de la chaîne de production. Tous les facteurs qui interviennent dans la chaîne de production sont concernés. Les seuils pour les semences sont basés sur ce seuil d'1 %. Il faut compter à l'envers pour arriver à ce seuil d'1 %.
Un considérant du projet de directive de la Commission concernant les semences établit que si le seuil en vigueur pour les denrées alimentaires venait à changer, celui pour les semences devrait être reconsidéré en conséquence.
En ce qui concerne la coexistence, l'Institut de prospective technologique réalise une étude intitulée "scénarios de coexistence de cultures transgéniques, conventionnelles et biologiques dans l'agriculture européenne" à la demande de la direction générale de l'agriculture. Cette étude est coordonnée par le Centre commun de recherche. Le but principal de cette étude est d'évaluer les conséquences de l'extension de la culture d'OGM dans l'Union européenne en ce qui concerne la coexistence. L'étude vise à identifier la source et les niveaux estimés de présence accidentelle d'OGM dans les produits agricoles non transgéniques au niveau des exploitations agricoles, à identifier et évaluer les changements dans les pratiques agricoles qui pourraient réduire la présence accidentelle pour la faire passer en dessous des seuils concernés et à estimer les coûts des changements nécessaires au niveau des pratiques agricoles, des systèmes de contrôle et des systèmes d'assurance potentiels. L'étude confirme que la pollinisation croisée et la coexistence doivent être considérées dans le cadre de la production agricole en général.
Les résultats de l'étude doivent être interprétés avec prudence. Seules trois cultures ont été analysées : du colza oléagineux destiné à la production de semences, du maïs destiné à l'alimentation animale et des pommes de terre destinées à la consommation humaine. Les résultats sont tirés de modèles et n'ont pas été confirmés par des données réelles obtenues sur le terrain. Cette étude fournit donc des conclusions préliminaires mais les résultats hypothétiques doivent être confirmés et les recherches continueront.
La Commission débat de cette question et assure la coordination avec les différentes directions générales. Ce débat se poursuivra certainement."@fr6
"Signor Presidente, onorevole Purvis, so per certo una cosa: la questione degli OGM mi farà diventare i capelli grigi. Dai sondaggi dell’eurobarometro sappiamo che la maggioranza della popolazione è preoccupata per gli OGM. Nel contempo la gente dichiara anche di non saperne abbastanza. Forse c’è un nesso tra le due cose.
Da un punto di vista giuridico, tecnico e politico, si tratta di una questione assai complessa e delicata. Come ho già detto, siamo pronti ad ammettere di non avere tutte le risposte. Tuttavia, quel che possiamo fare – analogamente a quanto fatto per altre tecnologie – è adottare un quadro giuridico che gestisca sia i benefici potenziali che i rischi. Questo è quanto abbiamo cercato di fare con il riesame della direttiva 18/2001/CE sulla tracciabilità e l’etichettatura. Di conseguenza, quando tratteremo il regolamento sulle sementi, ciò non inciderà ad esempio sulle soglie.
Vi ringrazio per la discussione, che sono certa riprenderemo in un’altra occasione.
Vorrei dire all’onorevole Breyer che abbiamo riflettuto molto attentamente sui diversi timori, al fine di essere certi di adottare una legislazione chiara – un quadro chiaro – per trattare sia i benefici potenziali che i rischi derivanti dagli OGM. Ecco perché abbiamo riesaminato la direttiva 18/2001/CE per contemplarvi una migliore valutazione dei rischi ed una migliore informazione affinché i consumatori possano operare una scelta informata. Abbiamo quindi proposto un’ulteriore normativa sulla tracciabilità e l’etichettatura. Non sarebbe però onesto asserire che, se ad esempio continuassimo ad importare sementi, potremmo garantire la purezza totale ed escludere la presenza accidentale di OGM.
Sappiamo che in natura tutto è mutevole; ne è un esempio l’impollinazione incrociata. Chiudere i confini non è quindi una soluzione praticabile. Dobbiamo essere pragmatici e stabilire livelli e soglie per far fronte ai fenomeni naturali. Dobbiamo considerare la situazione che ci si prospetta ora e pensare ai prodotti che importiamo.
Ciò mi porta alla domanda dell’onorevole Trakatellis sulla tracciabilità. Le proposte su tracciabilità ed etichettatura, così come quelle su alimenti e mangimi, non si basano totalmente sulla riconoscibilità degli OGM; i consumatori hanno diritto ad essere informati anche se gli OGM non possono essere individuati. L’attuale regolamento sui nuovi prodotti alimentari sarà sostituito da nuove proposte; il campo d’applicazione sarà esteso per dare la scelta ai consumatori anche nel caso in cui gli OGM non siano individuabili. I consumatori hanno il diritto di essere informati sulla presenza di OGM nei prodotti acquistati anche se gli OGM non sono individuabili.
Passo ora a commentare altre due questioni che sono state sollevate. Anzitutto, in merito alle soglie per l’etichettatura, la Commissione può solo tener conto della legislazione in vigore e al momento si prevede una soglia dell’1 per cento per gli alimenti. Tale soglia dell’1 per cento è contemplata nel regolamento della Commissione (CE) n. 49/2000 che modifica il regolamento del Consiglio. Se si supera la soglia dell’1 per cento è obbligatorio indicare la presenza di una modifica genetica nell’alimento. Come specificato in un considerando del regolamento, il limite dell’1 per cento serve a stabilire un limite di tolleranza, che nel contempo rimane basso e prende in considerazione la necessaria praticabilità lungo la catena produttiva. Ad essere interessati sono tutti i fattori della catena di produzione. Le soglie per le sementi si fondano su questa soglia dell’1 per cento; si deve dunque calcolare a ritroso per arrivare alla soglia dell’1 per cento.
Un considerando della proposta di direttiva della Commissione stabilisce che, in caso di modifica della soglia per gli alimenti, i valori per le sementi vengano riveduti di conseguenza.
Parlando di coesistenza, l’Istituto di prospezione tecnologica sta realizzando uno studio dal titolo “Scenari di coesistenza per le colture geneticamente modificate, convenzionali e biologiche nell’agricoltura europea”, commissionato dalla DG Agricoltura e coordinato dal Centro comune di ricerca. Scopo principale dello studio è valutare, nel contesto della coesistenza, le conseguenze derivanti da un aumento delle colture geneticamente modificate nell’Unione europea. Lo studio è volto a individuare la fonte e i livelli stimati di presenza accidentale di OGM in colture non geneticamente modificate a livello di aziende agricole, a identificare e valutare eventuali cambiamenti nelle pratiche produttive per ricondurre la presenza accidentale entro i limiti fissati nelle politiche, nonché a stimare i costi delle pertinenti modifiche alle pratiche produttive, ai sistemi di monitoraggio e ai potenziali regimi di assicurazione. Lo studio conferma che l’impollinazione incrociata e la coesistenza sono problematiche da affrontare nel contesto generale della produzione agricola.
Occorre interpretare con cautela i risultati dello studio, che analizza soltanto tre colture: colza per la produzione di sementi, mais per la produzione di mangimi e patate per il consumo umano. I risultati sono ricavati da modelli e non sono convalidati da dati reali sul campo. Lo studio fornisce solo conclusioni preliminari; pertanto i risultati ipotetici devono essere confermati mediante ulteriori ricerche.
La Commissione ne sta discutendo e sta coordinando i lavori con varie Direzioni generali. Il dibattito continuerà sicuramente."@it9
". – Mr President and Mr Purvis, I know one thing and that is that the GMO issue will give me grey hairs. We know from Eurobarometer opinion polls that most people are worried about GMOs. At the same time, they say that they do not know enough about them. Perhaps there is a connection.
This is a very complex and sensitive issue, legally, technically and politically. As I said earlier, we readily admit that we do not have all the answers. However, what we can do – as we have done with other technologies – is to put in place a legal framework to deal with the potential benefits as well as the risks. That is what we have tried to do with the revised Directive 18/2001/EC, traceability and labelling. Consequently it will, for example, affect thresholds when it comes to seed regulation.
I thank you for this debate and I am sure we shall continue it at a later date.
I would like to say to Mrs Breyer that we have looked at those concerns very carefully to ensure that we establish clear legislation – a clear framework – for handling both the potential benefits and the risks of GMOs. That is why we have revised Directive 18/2001/EC to include better risk assessment and better information, so that consumers can make an informed choice. That is why we have proposed further legislation on traceability and labelling. However, it would not be honest to say that if we continue to import seeds, for example, we can guarantee total purity and no adventitious presence of GMOs.
We know that everything in nature escapes – through cross-pollination for example – so closing borders is not a viable solution. We have to be pragmatic and establish levels and thresholds to deal with natural phenomena. We have to look at the situation as it actually is and at the products we import.
This leads me to Mr Trakatellis' question about traceability. The proposals on traceability and labelling, as well as on food and feed, are not based entirely on the detectability of GMOs. Even if they cannot be detected, consumers have the right to know. The current Novel Foods Regulation will be replaced by these proposals and the scope will be broadened to give consumers a choice, even if the GMOs are not detectable. Consumers have the right to be informed of the presence of GMOs in the products they buy, even if the GMOs are not detectable.
I shall comment on two further issues that have been raised. Firstly, on labelling thresholds, the Commission can only take account of existing legislation and, for the time being, a 1% threshold is in force for foodstuffs. This 1% threshold is provided for by the Council regulation, as amended by Commission Regulation (EC) No 49/2000. Above that 1% threshold, an indication of the presence of a genetic modification in a food is compulsory. As the recital of the regulation states, the 1% value best serves the purpose of establishing a tolerance level which simultaneously remains low and takes into account the necessary feasibility along the production chain. All these factors along the production chain are involved. The seeds thresholds are based on this 1% threshold. You have to count backwards in order to reach this 1% threshold.
A recital of the draft Commission directive on seeds provides that, should the food threshold change, the thresholds for seeds would need to be reconsidered accordingly.
On the coexistence issue, the Institute for Prospective Technological Studies is carrying out a study entitled 'Scenarios for Coexistence of Genetically Modified, Conventional and Organic Crops in European Agriculture', commissioned by the Agriculture Directorate-General and coordinated by the Joint Research Centre. The main aim of the study is to assess the consequences arising from an increase in the cultivation of GM crops in the European Union in the context of coexistence. The study aimed to identify the source and estimated levels of adventitious presence of GM crops in non-GM crops at farm level, identify and assess changes in farming practices that could reduce adventitious presence below policy relevant thresholds and estimate the costs of relevant changes in farming practices, monitoring systems and potential insurance systems. The study confirms that cross-pollination and coexistence are issues that need to be considered in relation to agricultural production in general.
The results of the study need to be interpreted with caution. Only three crops were analysed: oilseed rape for seed production, maize for feed use and potatoes for human consumption. The results are derived from models and have not been validated by real field data. Therefore this study provided preliminary conclusions but the hypothetical results need to be confirmed and further research will be done.
The Commission is discussing this and coordinating with the various directorate-generals. This debate will certainly continue."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mijnheer Purvis, ik weet één ding heel zeker, en dat is dat deze hele GGO-kwestie me grijze haren bezorgt. Door Eurobarometer uitgevoerde enquêtes geven aan dat mensen zich zorgen maken over GGO’s. We weten ook dat mensen vinden dat ze er niet genoeg over weten. Misschien bestaat er een verband tussen deze twee verschijnselen.
Dit is een heel gecompliceerd en gevoelig onderwerp, zowel in technisch als in juridisch en politiek opzicht. Zoals ik eerder al gezegd heb geven we eerlijk toe dat we niet overal een antwoord op hebben. Wat we wel kunnen doen – en we hebben dat voor andere technologieën ook al gedaan – is een juridisch kader opzetten, zowel voor de eventuele voordelen als voor de risico’s. Dat is wat we hebben proberen te bereiken met de herziening van richtlijn 18/2001/EG betreffende traceerbaarheid en etikettering. Dat zal later gevolgen hebben voor de drempelwaarden bij de regeling voor zaden.
Ik dank u voor dit debat – we zullen het later zeker voortzetten.
Ik wil mevrouw Breyer graag verzekeren dat we hiermee terdege rekening hebben gehouden, om er zo voor te zorgen dat we duidelijke wetgeving – een duidelijk kader – voor GGO’s creëren. Dat geldt dan niet alleen voor de – mogelijke – voordelen, maar ook voor de risico’s. Dat is de reden waarom we richtlijn 18/2001/EG hebben herzien. We willen een betere beoordeling van de risico’s en betere informatie, zodat consumenten een weloverwogen keuze kunnen maken. En dat is ook de reden waarom we extra wetgeving hebben voorgesteld aangaande traceerbaarheid en etikettering. Het zou echter oneerlijk zijn als we zouden zeggen dat we, terwijl we zaden blijven importeren, toch totale zuiverheid kunnen garanderen, en dat GGO’s nooit onvoorzien aanwezig zullen zijn.
We weten dat in de natuur uiteindelijk alles ontsnapt, bijvoorbeeld via kruisbestuiving. De grenzen sluiten is dus geen zinvolle oplossing. We moeten pragmatisch zijn en limieten vaststellen voor de omgang met natuurlijke verschijnselen. We moeten ons richten op de werkelijk bestaande toestand en goed kijken naar de producten die we importeren.
En dan kom ik terecht bij de vraag van de heer Trakatellis aangaande traceerbaarheid. De voorstellen betreffende traceerbaarheid en etikettering zijn net als die voor voeding voor mens en dier niet voor honderd procent gebaseerd op de detecteerbaarheid van GGO’s. Mensen hebben het recht geïnformeerd te worden, zelfs als de GGO’s niet kunnen worden gedetecteerd. De bestaande “Novel-Food”-verordening zal door deze voorstellen vervangen worden. De reikwijdte van deze verordening zal worden vergroot teneinde consumenten de keuze te geven – en dus ook als de GGO’s niet kunnen worden gedetecteerd. Nogmaals: de consument heeft recht op informatie.
Dan zal ik nu iets zeggen over twee andere kwesties die hier aan de orde zijn gesteld. Om te beginnen dit: als het om grenswaarden voor etikettering gaat, kan de Commissie alleen uitgaan van de bestaande wetgeving. Op dit moment geldt er voor voedingsmiddelen een grenswaarde van 1 procent. Die grenswaarde van 1 procent is vastgelegd in een verordening van de Raad, zoals die door Commissieverordening nr. 49/2000/EG is geamendeerd. Men is verplicht aan te geven dat in voedingsmiddelen GGO’s zijn verwerkt, zodra die grenswaarde van 1 procent wordt overschreden. Zoals in de overwegingen van deze verordening wordt aangegeven, vertegenwoordigt die 1-procentlimiet een zinvol compromis. Het is een lage tolerantiewaarde, maar ze is ook praktisch hanteerbaar – er wordt rekening gehouden met de beperkingen van de productieketen. Alle factoren in de productieketen spelen mee. De grenswaarden voor zaden zijn gebaseerd op deze 1-procentlimiet. Je moet dus terugtellen om op die 1 procent uit te komen.
In een overweging bij de ontwerprichtlijn van de Commissie betreffende zaden wordt gesteld dat de grenswaarde voor zaden moet worden herzien als de grenswaarde voor voedingsmiddelen gewijzigd wordt.
Met betrekking tot het vraagstuk van de coëxistentie kan ik u vertellen dat het Institute for Prospective Technological Studies bezig is met een onderzoek onder de naam “Scenario’s voor coëxistentie van genetisch gemodificeerde, conventionele en biologische gewassen in de Europese landbouw”. Dat onderzoek wordt verricht in opdracht van het directoraat-generaal Landbouw en wordt gecoördineerd door het Gemeenschappelijk Centrum voor Onderzoek. De voornaamste bedoeling van dit onderzoek is vast te stellen wat de gevolgen zullen zijn op het vlak van coëxistentie als er binnen de Europese Unie meer genetisch gemodificeerde gewassen verbouwd gaan worden. Met dit onderzoek proberen we ook vast te stellen op welke wijze en in welke mate GGO-gewassen op bedrijfsniveau ongewild met niet gemodificeerde gewassen vermengd kunnen raken. Verder willen we vaststellen hoe landbouwmethoden kunnen worden aangepast om het risico op onvoorziene aanwezigheid van GGO’s zodanig te beperken dat de grenswaarde niet bereikt wordt. Daarbij wordt ook een schatting gemaakt van de kosten die aan het overschakelen op zulke nieuwe methoden verbonden zullen zijn, evenals van de kosten van het toezicht en eventuele verzekeringssystemen. Dit onderzoek heeft inmiddels al aangetoond dat kruisbestuiving en coëxistentie moeten worden gezien in hun verhouding tot de landbouwproductie als geheel.
Met de resultaten van dit onderzoek moeten we heel voorzichtig omgaan. Er is slechts naar drie gewassen gekeken: koolzaad voor de productie van zaad, maïs voor diervoeder en aardappels voor menselijke consumptie. De resultaten zijn via modellen verkregen en ze zijn niet gevalideerd door echte gegevens. Dit onderzoek heeft dus enige voorlopige conclusies opgeleverd, maar die hypothetische resultaten zullen nog bevestigd moeten worden. Er zal hoe dan ook meer onderzoek moeten worden verricht.
De Commissie voert daarover nu een discussie en treedt op als coördinator van de verschillende directoraten-generaal. Deze discussie zal zeker voortgezet worden."@nl2
"Senhor Presidente e senhor deputado Purvis, o que eu sei é que esta questão dos OGM ainda me vai provocar alguns cabelos brancos. As sondagens de opinião do Eurobarómetro mostram-nos que a maior parte das pessoas está preocupada com os OGM, afirmando, simultaneamente, que não sabem o suficiente sobre o assunto. Talvez haja aqui uma relação.
Trata-se de uma questão muito complexa e sensível do ponto de vista jurídico, técnico e político. Como referi anteriormente, estamos prontos a admitir que não dispomos de todas as respostas. No entanto, aquilo que podemos fazer – como fizemos com outras tecnologias – é implementar um quadro jurídico para lidar com os potenciais benefícios, assim como com os riscos. Foi isso que tentámos fazer através da revisão da Directiva 18/2001/CE sobre rastreabilidade e rotulagem. Consequentemente, ela irá, por exemplo, afectar os limiares do regulamento das sementes.
Agradeço-lhes por este debate e estou certa de que o iremos prosseguir numa data futura.
Gostaria de dizer à senhora deputada Breyer que analisámos estas preocupações cuidadosamente para garantir que criamos uma legislação clara – um quadro claro – para abordar os potenciais benefícios e os riscos dos OGM. Foi por isso que revimos a Directiva 18/2001/CE para incluir uma melhor avaliação dos riscos e mais informações, de forma a que os consumidores possam fazer uma escolha informada. Foi por isso que propusemos mais legislação sobre rastreabilidade e rotulagem. No entanto, não seria honesto dizer que se continuarmos a importar sementes, por exemplo, poderemos garantir uma pureza total e uma presença fortuita de OGM nula.
Sabe-se que tudo na natureza se liberta – através da polinização cruzada, por exemplo – por isso, fechar as fronteiras não é uma solução viável. Temos que ser pragmáticos e estabelecer níveis e limiares para lidarmos com os fenómenos naturais. Temos que analisar a situação tal como ela é realmente, assim como os produtos que importamos.
O que me leva à questão do senhor deputado Trakatellis sobre a rastreabilidade. As propostas sobre rastreabilidade e rotulagem, assim como sobre alimentação humana e animal não se baseiam unicamente na detecção de OGM. Mesmo que estes não possam ser detectados, os consumidores têm o direito de saber. O actual regulamento sobre novos produtos alimentares será substituído por estas propostas e o âmbito será alargado para proporcionar aos consumidores uma opção, mesmo que os OGM não sejam detectáveis. Os consumidores têm o direito de ser informados sobre a presença de OGM nos produtos que adquirem, mesmo que aqueles não sejam detectáveis.
Gostaria de comentar duas outras questões que foram levantadas. Em primeiro lugar, no que se refere aos limiares de rotulagem, a Comissão só pode ter em atenção a legislação existente e, por enquanto, está em vigor um limiar de 1% para a alimentação animal. Este limiar está previsto num regulamento do Conselho, alterado pelo Regulamento (CE) nº 49/2000, da Comissão. Acima deste limiar, é obrigatória a indicação da presença de uma alteração genética num produto alimentar. Como se diz num dos considerandos do Regulamento, o valor de 1% é aquele que melhor serve o objectivo de estabelecer um nível de tolerância que, simultaneamente, seja baixo e tenha em conta a necessária viabilidade ao longo da cadeia produtiva. Todos estes factores estão envolvidos ao longo da cadeia produtiva. Os limiares para as sementes baseiam-se neste valor de 1%. Temos que contar para trás para atingir este limiar.
Um dos considerandos da proposta de directiva da Comissão sobre sementes prevê que, se o limiar para os produtos alimentares for alterado, os limiares para as sementes terão que ser revistos em conformidade.
No que se refere à questão da coexistência, o Instituto de Estudos de Tecnologia Prospectiva está a elaborar um estudo intitulado “Cenários para a Coexistência de Culturas Geneticamente Modificadas, Convencionais e Biológicas na Agricultura Europeia”, encomendado pela Direcção-Geral de Agricultura e coordenado pelo Centro Comum de Investigação (CCI). O principal objectivo do estudo é avaliar as consequências resultantes dum aumento da produção de culturas GM na União Europeia, no contexto da coexistência. O estudo visa identificar a origem e os níveis estimados da presença fortuita de OGM em culturas sem OGM, ao nível da exploração, identificar e avaliar as alterações nas práticas agrícolas que possam reduzir a presença fortuita abaixo de limiares relevantes e estimar os custos de mudanças relevantes nas práticas agrícolas, de sistemas de monitorização e de sistemas de seguros potenciais. O estudo confirma que a polinização cruzada e a coexistência são questões que precisam de ser consideradas, relativamente à produção agrícola em geral.
Os resultados do estudo deverão ser interpretados com precaução. Foram analisadas apenas três culturas: colza oleaginosa para produção de semente, milho para forragem e batatas para consumo humano. Os resultados provêm de modelos e não foram validados por dados de campo reais. Assim, este estudo fornece conclusões preliminares, mas os seus resultados hipotéticos têm ainda de ser confirmados e é necessário proceder a mais investigações.
A Comissão está a analisar esta questão em coordenação com as várias direcções-gerais e este é um debate que irá certamente prosseguir."@pt11
".
Herr talman, herr Purvis! Jag vet en sak, och det är att frågan om genetiskt modifierade organismer kommer att ge mig gråa hår. Vi vet från Eurobarometer-undersökningar att de flesta människor är oroade över genetiskt modifierade organismer. På samma gång säger de att de inte vet tillräckligt mycket om dem. Kanhända att det finns ett samband här.
Det här är en väldigt komplicerad och känslig fråga, både lagligt, tekniskt och politiskt sett. Som jag tidigare nämnde så erkänner vi villigt att vi inte har alla svaren. Vad vi emellertid kan göra – som vi har gjort med andra tekniker – är att inrätta ett rättsligt ramverk för att hantera de potentiella fördelarna såväl som riskerna. Det är vad vi har försökt göra med det reviderade direktivet 18/2001/EG om spårbarhet och märkning. Följaktligen kommer till exempel trösklarna beträffande utsädesdirektiven att påverkas.
Jag tackar er för den här debatten, och jag är säker på att den kommer att fortsätta vid ett senare tillfälle.
Jag skulle vilja säga till Breyer att vi mycket noggrant har beaktat denna oro för att se till så att vi inför en tydlig lagstiftning – en tydlig ram – för att hantera såväl de potentiella fördelarna som riskerna med genetiskt modifierade organismer. Det är därför vi har reviderat direktiv 18/2001/EG, för att det skall innefatta en bättre riskbedömning och bättre upplysningar så att konsumenterna kan göra ett upplyst val. Det är därför vi har föreslagit ytterligare lagstiftning om spårbarhet och märkning. Det vore emellertid inte ärligt att säga att om vi fortsätter att importera t.ex. utsäde så kan vi garantera en fullständig sortrenhet utan någon oavsiktlig förekomst av genetiskt modifierade organismer.
Vi vet att allting i naturen sprider sig – genom t.ex. korspollinering – så att stänga gränserna skulle inte utgöra någon livskraftig lösning. Vi måste vara pragmatiska och införa nivåer och trösklar för att handskas med naturliga fenomen. Vi måste se på situationen som den verkligen är och på produkterna som vi importerar.
Det leder mig till Trakatellis fråga om spårbarhet. Förslagen om spårbarhet och märkning, såväl som förslagen om livsmedel och foder, är inte uteslutande baserade på att kunna spåra de genetiskt modifierade organismerna. Även om de inte kan spåras har konsumenterna rätten att få vetskap om dem. Den nuvarande förordningen om nya livsmedel kommer att ersättas av dessa förslag, och även om inte de genetiskt modifierade organismerna kan spåras, kommer räckvidden att breddas för att ge konsumenterna ett val. Konsumenter har rätt att bli upplysta om förekomsten av genetiskt modifierade organismer i produkterna de köper, även om inte de genetiskt modifierade organismerna kan spåras.
Jag skall kommentera ytterligare två frågor som har tagits upp. För det första när det gäller trösklarna kan kommissionen endast ta hänsyn till rådande lagstiftning, och för närvarande gäller 1-procentströskeln för livsmedel. Denna 1-procentiga tröskel föreskrivs enligt rådets förordning, ändrad genom kommissionens förordning (EG) nr 49/2000. Ovan denna 1-procentiga tröskel är det obligatoriskt att ange förekomsten av genetisk modifiering i ett livsmedel. Såsom det anges i ingressen till förordningen är 1 procent det värde som på bästa sätt tjänar syftet att införa en toleransnivå. Denna förblir samtidigt låg, och man tar hänsyn till den nödvändiga genomförbarheten längs hela produktionskedjan. Alla dessa faktorer längs produktionskedjan är involverade. Utsädeströsklarna är baserade på den här 1-procentiga tröskeln. Man måste räkna baklänges för att nå den 1-procentiga tröskeln.
I en ingress till förslaget till kommissionens direktiv om utsäde föreskrivs att om livsmedelströskeln skulle ändras så bör tröskeln för utsäde omprövas i enlighet därefter.
När det gäller frågan om samexistens genomför man inom Institutet för tekniska framtidsstudier en studie under benämningen ”Scenarios for Coexistence of Genetically Modified, Conventional and Organic Crops in European Agriculture” [Scenarier för samexistens av genetiskt modifierade, konventionella och ekologiska grödor inom det europeiska jordbruket] på uppdrag av Generaldirektoratet för jordbruk, och samordnat av Gemensamma forskningscentret. Studiens huvudsakliga syfte är att, inom ramen för samexistens, utvärdera konsekvenserna av en ökad odling av genetiskt modifierade grödor inom Europeiska unionen. Studien syftar till att, på jordbruksnivå, identifiera källan till och de uppskattade nivåerna av oavsiktlig förekomst av genetiskt modifierade grödor i icke-genetiskt modifierade grödor, att identifiera och utvärdera förändrade jordbruksmetoder som skulle kunna reducera den oavsiktliga förekomsten så att den understiger de politiskt relevanta trösklarna, att uppskatta kostnaden för de relevanta förändrade jordbruksmetoderna, att beakta övervakningssystem och potentiella försäkringssystem. Studien fastställer att korspollinering och samexistens är frågor som behöver beaktas i förhållande till jordbruksproduktionen i allmänhet.
Studiens resultat bör tolkas med försiktighet. Endast tre grödor har analyserats: oljeväxten raps för utsädesproduktion, majs för foderanvändning och potatis avsedd för mänsklig konsumtion. Resultaten härrör från förebilder och har inte bekräftats genom verkliga fältuppgifter. Sålunda tillhandahåller denna studie preliminära slutsatser, men de hypotetiska resultaten bör bekräftas och ytterligare forskning kommer att göras.
Kommissionen diskuterar detta och samordnar med de olika generaldirektoraten. Denna debatt kommer helt säkert att fortsätta."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"Commission"10,3
"Wallström,"5,10,3
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples