Local view for "http://purl.org/linkedpolitics/eu/plenary/2002-10-24-Speech-4-138"
| Predicate | Value (sorted: default) |
|---|---|
| rdf:type | |
| dcterms:Date | |
| dcterms:Is Part Of | |
| dcterms:Language | |
| lpv:document identification number |
"en.20021024.6.4-138"4
|
| lpv:hasSubsequent | |
| lpv:speaker | |
| lpv:spoken text |
". - Herr Präsident, Frau Kommissarin, meine sehr geehrten Damen und Herren! Auch ich habe im Rahmen des Ausschusses für Umweltfragen, Volksgesundheit und Verbraucherpolitik mehrfach beanstandet, dass die Saatgutverkehrsregelung im Komitologieverfahren so stark vorangetrieben wird. Ich habe gesagt, dass ich es für sinnvoller halte, wenn die Kommission mit der Regelung für GVO in Saatgut in diesem Komitologieverfahren wartet, bis das Europäische Parlament die derzeit laufenden Verfahren abgeschlossen hat. Wir brauchen nämlich Konsistenz der neuen Saatgutregelungen mit den Verordnungen für GVO in Lebens- und Futtermitteln sowie über Rückverfolgbarkeit und Kennzeichnung von GVO.
Noch im Sommer wurden diese hier in diesem Hause in erster Lesung heiß diskutiert. Die Entscheidung war in manchen Punkten denkbar knapp, und gerade in bezug auf die Schwellenwerte war das so. Derzeit warten wir auf die Entscheidung des Ministerrats, die wiederum seit der letzten Woche auf Dezember verschoben ist. Eine endgültige Entscheidung von Rat und Europäischem Parlament ist wohl nicht vor Mitte nächsten Jahres zu erwarten. Ich denke, es wäre durchaus besser, wenn die Kommission ihr Papier noch ein weiteres Jahr in der Schublade behielte, um dann die Schwellenwerte den derzeit anstehenden Verordnungen anzupassen. So viel zum Verfahren.
Jetzt aber noch eine kleine Bemerkung inhaltlicher Natur. Eigentlich gehört die Frage, ob GVO gut oder schlecht sind, nicht in die heutige Diskussion. Aber da Herr Graefe zu Baringdorf in seinen Fragestellungen Positionen zu GVO bezieht, will ich es durchaus auch tun. Aus allen Fragen des Kollegen wird deutlich, dass er etwas nicht verstanden hat oder aber nicht wahrhaben will. Es gibt einen Unterschied zwischen der Freisetzung von GVO nach der Richtlinie 2001/18 einerseits und der Festlegung eines technischen Grenzwertes für das zufällige Vorhandensein von GVO in konventionellem Saatgut im Rahmen einer Änderung der Anhänge der Saatgutverkehrsrichtlinien andererseits.
Diese Richtlinien enthalten eine Vielzahl technischer Regelungen und Vorschriften zu Qualität und Vermarktung von Saatgut in der EU. Herr Graefe zu Baringdorf hat es selber gesagt, wie üblich wurden die Richtlinien selbst nach Anhörung durch das Europäische Parlament verabschiedet. In diesem Rahmen wurde auch festgelegt, dass bestimmte technische Details im Rahmen des Verfahrens des Regelungsausschusses geregelt werden. Dieser entscheidet hierbei natürlich nicht über die Freisetzung von GVO, sondern über die Definition eines weiteren Qualitätsstandards für konventionelles Saatgut und dies gemäß einer Kompetenz nach geltendem EU-Recht. Auch das sagte die Kommissarin.
Der wissenschaftliche Ausschuss wiederum bestätigt, wie unzählige andere wissenschaftliche Arbeiten auch, dass statistisch halbwegs verlässliche Aussagen einen Grenzwert von unter 0,1 % nicht zulassen. Hier liegt die Analysegrenze. Einen 0 %-Wert gibt es nicht, es gibt keine GVO-freien Dinge. Der Entwurf der Kommission schlägt Schwellenwerte für solche GVO vor, die keine Risiken für Umwelt und Verbraucher darstellen und daher kommerziell in der EU angebaut werden dürfen. Die Registrierungsauflagen der Richtlinie 2001/18 haben mit der Vermarktung konventionellen Saatgutes nichts zu tun.
Viel problematischer ist unter Umständen Nachbausaatgut, das Landwirte selbst erzeugen. Dies unterliegt nämlich in keiner Weise einer Verpflichtung zur Qualitätsprüfung und durchläuft dementsprechend auch keine Tests auf Anwesenheit von GVO. Herr Graefe zu Baringdorf setzt sich ja selber für eine Liberalisierung dieser Nachbauregelungen ein.
Und noch etwas. Je niedriger der Schwellenwert für die zufällige Anwesenheit von GVO gesetzt wird, desto eher werden konventionelle und ökologische Produkte kennzeichnungspflichtig werden. Daher plädieren die Kommission, verschiedene Mitgliedstaaten und auch ein großer Teil des Europäischen Parlaments für den realistischen Grenzwert von 1% in den anstehenden GVO-Verordnungen.
Abschließend möchte ich bemerken, am grundsätzlichen Verständnis für schlichte biologische Tatsachen des unbeabsichtigten und technisch unvermeidbaren Vorhandenseins von Saatgut der Sorte A in Sorte B sollte es einem praktischen Landwirt nicht mangeln. Ein praktischer Landwirt ist der Kollege Graefe zu Baringdorf. Es gibt auch natürliche Events. GVO kommen immer vor."@de7
|
| lpv:spokenAs | |
| lpv:translated text |
"Hr. formand, fru kommissær, mine damer og herrer, også jeg har i Udvalget om Miljø- og Sundhedsanliggender og Forbrugerpolitik flere gange kritiseret, at frøforordningen drives så stærkt frem i udvalgsproceduren. Jeg har sagt, at jeg finder det mere hensigtsmæssigt, hvis Kommissionen venter med ordningen for GMO'er i frø i denne udvalgsprocedure, til Europa-Parlamentet har afsluttet de igangværende procedurer. Vi har nemlig brug for konsistens mellem de nye frøordninger og forordningerne for GMO'er i fødevarer og foderstoffer samt om sporbarhed og mærkning af GMO'er.
Så sent som i sommer blev det diskuteret hedt her i Parlamentet under førstebehandlingen. Beslutningen var på flere punkter så knap som tænkes kan, og netop med hensyn til grænseværdierne var det tilfældet. I øjeblikket venter vi på Ministerrådets beslutning, som i sidste uge blev udsat til december. En endelig beslutning fra Rådet og Europa-Parlamentet kan næppe ventes før i midten af det kommende år. Jeg tror absolut, det ville være bedre, hvis Kommissionen lod sit papir vente i skuffen et år mere for derefter at tilpasse grænseværdierne til de forordninger, der forestår til den tid. Så meget om proceduren.
Men nu også en lille bemærkning om indholdet. Egentlig hører spørgsmålet om, hvorvidt GMO'er er gode eller dårlige, ikke hjemme i dagens diskussion. Men da hr. Graefe zu Baringdorf i sine spørgsmål kommer med holdninger til GMO'er, vil jeg også gøre det. Af alle kollegaens spørgsmål fremgår det, at der er noget, han ikke har forstået eller ikke vil indse. Der er forskel på udsætning af GMO'er i henhold til direktiv 2001/18 på den ene side og fastsættelse af en teknisk grænseværdi for tilfældig forekomst af GMO'er i konventionelt frømateriale i forbindelse med en ændring af bilagene til frødirektiverne på den anden side.
Disse direktiver indeholder en mængde tekniske regler og bestemmelser om kvalitet og markedsføring af frø i EU. Hr. Graefe zu Baringdorf sagde det selv, som sædvanlig blev selve direktiverne vedtaget efter høring af Europa-Parlamentet. I denne forbindelse blev det også fastsat, at visse tekniske detaljer skulle reguleres i forbindelse med forskriftsudvalgets procedure. Her træffer forskriftsudvalget naturligvis ikke beslutning om udsætning af GMO'er, men om definitionen af en ekstra kvalitetsstandard for konventionelt frømateriale, og det sker på grundlag af en kompetence i henhold til gældende EU-ret. Også det sagde kommissæren.
Det videnskabelige udvalg på sin side bekræfter, som utallige andre videnskabelige arbejder også gør det, at hvis udsagnene skal være statistisk nogenlunde pålidelige, er en grænseværdi under 0,1% ikke mulig. Her ligger analysegrænsen. En 0%-værdi findes ikke, der findes ingen GMO-frie ting. Kommissionens forslag foreslår grænseværdier for sådanne GMO'er, som ikke udgør nogen risiko for miljøet eller forbrugerne, og som derfor må dyrkes kommercielt i EU. Registreringskravet i direktiv 2001/18 har ikke noget at gøre med markedsføringen af konventionelt frømateriale.
Langt mere problematisk kan det være med frø, som landmændene selv producerer. Den er nemlig på ingen måde underlagt en pligt til kvalitetskontrol og bliver derfor heller ikke testet for forekomst af GMO'er. Hr. Graefe zu Baringdorf går jo selv ind for, at disse reproduktionsregler skal liberaliseres.
Og en anden ting er, at jo lavere man sætter grænseværdien for tilfældig forekomst af GMO'er, jo større er sandsynligheden for, at konventionelle og økologiske produkter bliver mærkningspligtige. Derfor plæderer Kommissionen, forskellige medlemslande og også en stor del af Europa-Parlamentet for den realistiske grænseværdi på 1% i de forestående GMO-forordninger.
Afslutningsvis vil jeg gerne bemærke, at en praktiserende landmand ikke burde mangle grundlæggende forståelse for simple biologiske kendsgerninger som utilsigtet og teknisk uundgåelig forekomst af frø af sort A i sort B. Og praktiserende landmand er hr. Graefe zu Baringdorf. Der findes også naturlige fænomener. GMO'er forekommer altid."@da1
"Κύριε Πρόεδρε, κυρία Επίτροπε, κυρίες και κύριοι, και εγώ επέκρινα πολλάκις στο πλαίσιο της Επιτροπής Περιβάλλοντος, Δημόσιας Υγείας και Πολιτικής των Καταναλωτών το γεγονός ότι προωθείται τόσο γρήγορα η ρύθμιση σχετικά με την εμπορία σπόρων στη διαδικασία επιτροπολογίας. Είπα ότι θεωρώ πως θα ήταν καλύτερο να περιμένει η Επιτροπή με τη ρύθμιση για τους ΓΤΟ σε σπόρους σε αυτήν τη διαδικασία επιτροπολογίας έως ότου το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο ολοκληρώσει τη διαδικασία που υπάρχει αυτήν τη στιγμή. Χρειαζόμαστε συνοχή της νέας ρύθμισης σχετικά με τους σπόρους με τους κανονισμούς για τους ΓΤΟ σε τρόφιμα και ζωοτροφές, καθώς και για την ανίχνευση και επισήμανση ΓΤΟ.
Ήδη από το καλοκαίρι υπήρχε στο Σώμα έντονη συζήτηση σε πρώτη ανάγνωση. Η απόφαση είχε ληφθεί σε ορισμένα σημεία με οριακή πλειοψηφία, και ιδιαίτερα σε σχέση με το κατώτατο όριο. Αυτήν τη στιγμή περιμένουμε την απόφαση του Συμβουλίου των Υπουργών, η οποία μετατέθηκε την προηγούμενη εβδομάδα για τον Δεκέμβριο. Δεν αναμένεται οριστική απόφαση του Συμβουλίου και του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου πριν από τα μέσα του επόμενου έτους. Πιστεύω πως θα ήταν καλύτερα να κρατήσει η Επιτροπή τα χαρτιά της ακόμη έναν χρόνο στο συρτάρι, προκειμένου να προσαρμοστεί το κατώτατο όριο στους κανονισμούς που θα εκκρεμούν τότε. Αυτά σε σχέση με τη διαδικασία.
Θα ήθελα, όμως, να κάνω και μια μικρή παρατήρηση σε σχέση με το περιεχόμενο. Στην πραγματικότητα, το ερώτημα για το αν οι ΓΤΟ είναι καλοί ή όχι δεν αφορά την παρούσα συζήτηση. Επειδή όμως ο κ. Graefe zu Baringdorf στα ερωτήματά του λαμβάνει θέση σχετικά με τους ΓΤΟ, θα ήθελα να το κάνω και εγώ. Από όλες τις ερωτήσεις του συναδέλφου καθίσταται σαφές ότι δεν κατάλαβε κάτι ή ότι δεν θέλει να το παραδεχτεί. Υπάρχει διαφορά μεταξύ της ελευθέρωσης ΓΤΟ βάσει της οδηγίας 2001/18, αφενός, και του καθορισμού τεχνικής οριακής τιμής για την τυχαία παρουσία ΓΤΟ σε συμβατικούς σπόρους στο πλαίσιο της τροποποίησης των παραρτημάτων των οδηγιών για την εμπορία σπόρων, αφετέρου.
Αυτές οι οδηγίες περιλαμβάνουν πολλαπλές τεχνικές ρυθμίσεις και κανονισμούς σε σχέση με την ποιότητα και την εμπορία σπόρων στην ΕΕ. Ο ίδιος ο κ. Graefe zu Baringdorf αναφέρθηκε στον συνηθισμένο τρόπο με τον οποίο ψηφίστηκαν οι οδηγίες ακόμη και μετά την ακρόαση από το Ευρωπαϊκό Κοινοβούλιο. Στο πλαίσιο αυτό καθορίστηκε, επίσης, ότι συγκεκριμένες τεχνικές λεπτομέρειες ρυθμίζονται βάσει της διαδικασίας της κανονιστικής επιτροπής. Η επιτροπή αυτή βέβαια δεν αποφασίζει για την ελευθέρωση των ΓΤΟ, αλλά για τον καθορισμό περαιτέρω ποιοτικού προτύπου για τους συμβατικούς σπόρους και μάλιστα βάσει της αρμοδιότητας που έχει σύμφωνα με την ισχύουσα κοινοτική νομοθεσία. Και αυτό αναφέρθηκε από την Επίτροπο.
Η επιστημονική επιτροπή εξάλλου βεβαιώνει, όπως και αναρίθμητες άλλες επιστημονικές εργασίες, ότι στατιστικώς, αρκετά αξιόπιστες αναφορές δεν επιτρέπουν οριακή τιμή κάτω του 0,1%. Εδώ βρίσκεται το όριο της ανάλυσης. Δεν υπάρχει τιμή 0%, δεν υπάρχουν πράγματα χωρίς ΓΤΟ. Το σχέδιο της Επιτροπής προτείνει κατώτατα όρια για τέτοιους ΓΤΟ, τα οποία δεν εγκυμονούν κινδύνους για το περιβάλλον και τους καταναλωτές και, συνεπώς, μπορούν να καλλιεργηθούν για εμπορικούς σκοπούς στην ΕΕ. Οι όροι καταγραφής της οδηγίας 2001/18 δεν έχουν καμία σχέση με την εμπορία συμβατικών σπόρων.
Πολύ πιο προβληματικοί είναι ενδεχομένως οι σπόροι αναπαραγωγής, τους οποίους παράγουν οι ίδιοι οι γεωργοί. Ο λόγος είναι ότι αυτοί οι σπόροι δεν υπόκεινται με κανέναν τρόπο σε υποχρέωση ποιοτικού ελέγχου και δεν περνούν συνεπώς από δοκιμασίες για την παρουσία ΓΤΟ. Και ο ίδιος ο κ. Graefe zu Baringdorf τάσσεται υπέρ της ελευθέρωσης αυτών των κανονισμών σχετικά με την αναπαραγωγή.
Ακόμα κάτι. Όσο χαμηλότερα τεθεί το κατώτατο όριο για την τυχαία παρουσία ΓΤΟ, τόσο περισσότερο θα υποχρεωθούν τα συμβατικά και οικολογικά προϊόντα να φέρουν επισημάνσεις. Γι’ αυτό υποστηρίζουν η Επιτροπή, διάφορα κράτη μέλη και ένα μεγάλο μέρος του Ευρωπαϊκού Κοινοβουλίου τη ρεαλιστική οριακή τιμή του 1% σε αυτόν τον κανονισμό για τους ΓΤΟ.
Τέλος, θα ήθελα να παρατηρήσω ότι ο ενεργός γεωργός θα πρέπει να έχει βασική γνώση σε σχέση με απλά βιολογικά γεγονότα της μη σκόπιμης και τεχνικά αναπόφευκτης παρουσίας σπόρων ποικιλίας Α στην ποικιλία Β. Ένας ενεργός γεωργός είναι ο συνάδελφος Graefe zu Baringdorf. Υπάρχουν και φυσικά γεγονότα. Οι ΓΤΟ υπάρχουν πάντα."@el8
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I too have, on numerous occasions in the Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy, bemoaned the fact that seed regulations are being pushed to such an extent under the comitology procedure. I have said that I think it would make more sense if the Commission held fire on the regulation for GMOs in seed under the comitology procedure until Parliament has completed the current procedure. We need the new seed regulations to be consistent with the regulations on GMOs in food and feed and on the traceability and labelling of GMOs.
These issues were hotly debated at first reading here in this House as recently as the summer. The resolution was extremely tight on several points, especially the question of threshold values. We are now waiting for the Council of Ministers to reach a decision, which since last week has again been postponed to December. A final decision by the Council cannot now be expected before the middle of next year. I think it would be far better if the Commission were to keep its paper in the pending tray for another year, so that the threshold values can be adjusted to the regulations currently on the agenda. So much for the procedure.
Now for a brief material comment. The question of whether GMOs are a good or a bad thing does not belong in today's debate. But as Mr Graefe zu Baringdorf refers in his question to positions on GMOs, I wish to do likewise. It is clear from all the Member's questions that there is something he has failed to understand or does not wish to admit. There is a difference between releasing GMOs under Directive 2001/18, on the one hand, and setting a technical limit value for the adventitious presence of GMOs in conventional seed by amending the annexes to the seed directives, on the other.
These directives contain an array of technical rules and requirements on the quality and marketing of seed in the EU. Mr Graefe zu Baringdorf himself said that the actual directives were adopted in the usual manner after hearing the European Parliament and that it was decided in the process that certain technical details were to be regulated under the regulatory committee procedure. The committee does not of course decide on the release of GMOs, it decides how to define a further quality standard for conventional seed and it has the jurisdiction to do so under current EU law. The Commissioner said as much.
The scientific committee has, in its turn, confirmed, as do countless other scientific works, that statistically halfway reliable statements do not brook a limit value of less than 0.1%. This is the cut-off point. There is no such thing as a 0% value, and nothing is GM-free. The Commission draft suggests threshold values for GMOs that do not represent a risk to the environment and consumers, and which can therefore be commercially cultivated in the EU. The registration requirements in Directive 2001/18 have nothing to do with the marketing of conventional seed.
Reproduction seed, which farmers themselves cultivate, is at times much more of a problem. It is not subject to any quality testing requirements whatsoever and does not therefore undergo any tests to detect GMOs. Mr Graefe zu Baringdorf himself is in favour of liberalising these reproduction regulations.
And another thing. The lower the threshold value for the adventitious presence of GMOs is set, the more conventional and organic products will have to be labelled, which is why the Commission, various Member States and a large majority in the European Parliament are calling for a realistic limit value of 1% in the forthcoming GMO regulations.
To close, may I say that working farmers need a fundamental understanding of the simple biologic facts of the adventitious and technically unavoidable presence of type A seed in type B. Mr Graefe zu Baringdorf works as a farmer. There are such things as natural events. There will always be GMOs."@en3
"Señor Presidente, señora Comisaria, Señorías, yo también he lamentado en numerosas ocasiones, en la Comisión de Medio Ambiente, Salud Pública y Política del Consumidor, el hecho de que los reglamentos relativos a las semillas se estén estableciendo, hasta tal punto, de conformidad con el procedimiento de comitología. He dicho que, en mi opinión, tendría más sentido que la Comisión aplazase la elaboración del reglamento relativo a la presencia de OMG en las semillas en virtud del procedimiento de comitología, hasta que el Parlamento haya completado el procedimiento actual. Necesitamos que los nuevos reglamentos relativos a las semillas sean coherentes con los reglamentos relativos a la presencia de OMG en los alimentos piensos y a la trazabilidad y el etiquetado de los OMG.
Estos temas fueron intensamente debatidos en primera lectura en esta Cámara, este pasado verano. La resolución fue extremadamente severa en varios puntos, especialmente en la cuestión relativa a los umbrales. Ahora estamos esperando a que el Consejo de Ministros tome una decisión, dado que la semana pasada se pospuso de nuevo hasta diciembre. No cabe esperar una decisión final del Consejo hasta mediados del próximo año. En mi opinión, sería mucho mejor que la Comisión dejase su papel en la bandeja de asuntos pendientes para otro año, para que los umbrales se pudiesen ajustar a los reglamentos que se encuentran actualmente en la agenda, y más aún para el procedimiento.
Ahora me gustaría realizar un breve comentario importante. La cuestión de si los OMG son buenos o malos no resulta pertinente en el debate de hoy. Sin embargo, ya que el Sr. Graefe zu Baringdorf hace referencia en su pregunta a las posturas relativas a los OMG, yo quiero hacer lo mismo. Las preguntas de todos los diputados ponen de manifiesto que hay algo que no ha entendido o que no desea admitir. Existe una diferencia entre la liberación de OMG estipulada en la Directiva 2001/18, por una parte, y el establecimiento de un límite técnico para la presencia accidental de OMG en la semilla convencional, mediante la modificación de los anexos de las directivas sobre semillas, por la otra.
Estas directivas contienen un montón de normas y requisitos técnicos relativos a la calidad y comercialización de las semillas en la Unión Europea. El propio Sr. Graefe zu Baringdorf afirmó que las directivas en vigor fueron adoptadas de la manera habitual, tras haber escuchado la opinión del Parlamento Europeo, y que se decidió en el proceso que ciertos detalles técnicos iban a regularse en virtud del procedimiento de la comisión reguladora. Por supuesto, la comisión no decide acerca de la liberación de OMG, sino que decide cómo definir una nueva norma de calidad para la semilla convencional y tiene competencia para hacerlo, en virtud de la actual legislación comunitaria. Esto fue lo que afirmó la Comisaria.
Por su parte, la comisión científica ha confirmado, al igual que otros muchos trabajos científicos, que los informes que estadísticamente resultan razonablemente fiables no permiten un límite inferior al 0,1%. Este es el punto de corte. No puede existir un límite 0% y no hay nada totalmente libre de manipulación genética. El proyecto de la Comisión sugiere establecer unos umbrales para los OMG que no representan un riesgo para el medio ambiente ni para los consumidores y que, por lo tanto, pueden ser cultivados con fines comerciales en la Unión Europea. Los requisitos de registro de la Directiva 2001/18 no tienen nada que ver con la comercialización de la semilla convencional.
La semilla de reproducción, que los propios agricultores cultivan, es en ocasiones un gran problema. No se somete a ninguna prueba de calidad de ningún tipo y, por lo tanto, a ninguna prueba para detectar OMG. El propio Sr. Graefe zu Baringdorf está a favor de liberalizar estos reglamentos relativos a la reproducción.
Hay que tener en cuenta otra cosa. Cuanto más bajo sea el umbral establecido para la presencia accidental de OMG, más productos orgánicos y convencionales tendrán que ser etiquetados, que es el motivo por el que la Comisión, diversos Estados miembros y la gran mayoría del Parlamento Europeo están solicitando un límite realista del 1% en los futuros reglamentos relativos a los OMG.
Para terminar, permítanme decir que los agricultores necesitan un conocimiento fundamental de los hechos biológicos simples de la presencia accidental y técnicamente inevitable de semilla de tipo A en el tipo B. El Sr. Graefe zu Baringdorf trabaja como agricultor. Hay cosas que son hechos naturales. Siempre habrá OMG."@es12
"Arvoisa puhemies, arvoisa komission jäsen, hyvät kollegat, minäkin olen useasti pahoitellut ympäristöasioiden, kansanterveyden ja kuluttajapolitiikan valiokunnassa sitä, että siemenasetukset halutaan väkisin alistaa komiteamenettelyyn. Olen sanonut, että mielestäni komission kannattaisi pidättäytyä siementen sisältämiä GMO:eja koskevaa asetusta ja komiteamenettelyä koskevista toimista kunnes parlamentti on saanut nykyisen menettelyn päätökseen. Uusien siemenasetusten on oltava yhdenmukaisia elintarvikkeiden ja rehun sisältämiä GMO:eja sekä GMO:ien jäljitettävyyttä ja pakkausmerkintöjä koskevien asetusten kanssa.
Näistä kysymyksistä käytiin kiihkeä keskustelu parlamentin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä vasta viime kesänä. Päätöslauselma oli erittäin tiukka monelta osin ja erityisesti raja-arvojen osalta. Odotamme nyt neuvoston päätöstä, jonka tekemistä viime viikolla jälleen lykättiin joulukuuhun. Lopullinen neuvoston päätös on siis odotettavissa vasta ensi vuoden puolivälissä. Mielestäni komission olisi paljon parempi jättää paperinsa lepäämään vielä vuodeksi, jotta raja-arvot voidaan sovittaa yhteen tällä hetkellä esityslistalla olevien asetusten kanssa. Tämä menettelystä.
Seuraavaksi lyhyt sisällöllinen kommentti. Emme tänään keskustele siitä, ovatko GMO:t hyvä vai paha asia. Mutta koska jäsen Graefe zu Baringdorf viittaa kysymyksessään GMO:eja koskeviin kantoihin, minä haluan tehdä samoin. Kaikista jäsenen kysymyksistä käy ilmi, että hän ei ole ymmärtänyt tai ei halua myöntää seuraavaa seikkaa: direktiivissä N:o 18/2001/EY tarkoitettu GMO:ien levittäminen ja se, että perinteisten siementen sisältämien GMO:ien pitoisuutta koskeva tekninen raja-arvo asetetaan siemendirektiivien liitteitä muuttamalla, ovat kaksi eri asiaa.
Direktiivit sisältävät suuren joukon teknisiä sääntöjä ja vaatimuksia, jotka koskevat siementen laatua ja markkinoille saattamista EU:ssa. Jäsen Graefe zu Baringdorf sanoi itse, että varsinaiset direktiivit annettiin tavanomaisen menettelyn mukaisesti parlamentin kuulemisen jälkeen ja että menettelyn aikana päätettiin, että joitakin teknisiä yksityiskohtia säännellään sääntelykomiteamenettelyssä. Komitea ei tietenkään päätä GMO:ien levittämisestä, vaan siitä, miten tavanomaisia siemeniä koskeva uusi laatunormi määritetään. Se on tähän toimivaltainen nykyisen EU:n lainsäädännön mukaisesti, minkä komission jäsenkin totesi.
Tiedekomitea on puolestaan vahvistanut lukemattomien muiden tieteellisten selvitysten tavoin, että alle 0,1 prosentin arvot eivät ole tilastollisesti mitenkään luotettavia. Tämä on todellinen mittausraja. Nolla-pitoisuutta ei ole olemassa, eikä mikään ole täysin puhdas GMO:eista. Komission ehdotukseen sisältyvät GMO:ien raja-arvot ovat ympäristölle ja kuluttajille vaarattomia, ja tällaisia kasveja voidaan siksi viljellä EU:ssa kaupallisiin tarkoituksiin. Direktiivin N:o 18/2001/EY sisältämillä kirjaamista koskevilla vaatimuksilla ei ole mitään tekemistä tavanomaisten siementen markkinoille saattamisen kanssa.
Kylvösiemenet, joita viljelijät itse tuottavat, ovat toisinaan paljon suurempi ongelma. Niitä eivät koske mitkään laatutestausvaatimukset, eikä niitä näin ollen testata GMO:ien havaitsemiseksi. Jäsen Graefe zu Baringdorf kannattaa itsekin näiden lisäysaineistoa koskevien asetusten vapauttamista.
Ja vielä eräs asia. Mitä alemmaksi siementen satunnaisesti sisältämien GMO:ien raja-arvot asetetaan, sitä useammat tavanomaiset ja luonnonmukaiset tuotteet on merkittävä. Tästä syystä komissio ja monet jäsenvaltiot sekä Euroopan parlamentin suuri enemmistö vaativat, että uusiin GMO-asetuksiin tulee realistinen yhden prosentin raja-arvo.
Lopuksi haluan sanoa, että ammatissa toimivien viljelijöiden on ymmärrettävä se yksinkertainen biologinen ja teknisesti väistämätön tosiasia, että siemenet A sisältävät satunnaisesti siemeniä B. Jäsen Graefe zu Baringdorf on ammatissa toimiva viljelijä. Emme voi estää luonnon tapahtumia. GMO:eja tulee aina olemaan."@fi5
"Monsieur le Président, Mesdames et Messieurs, au sein de la commission de l'environnement, de la santé publique et de la politique des consommateurs, j'ai à plusieurs reprises déploré le fait que la réglementation sur la dissémination des semences soit expédiée de telle manière en procédure de comitologie. J'ai dit qu'il serait à mon avis sensé que la Commission s'abstienne de faire avancer la réglementation sur les OGM dans les semences en procédure de comitologie tant que le Parlement n'en a pas fini avec la procédure en cours. Il faut en effet parvenir à une certaine cohérence entre les nouvelles réglementations sur les semences et les règlements portant sur la présence d'OGM dans l'alimentation humaine et animale, sans oublier la traçabilité et l'étiquetage des OGM.
L'été dernier, ces textes ont encore fait l'objet d'une vive discussion en première lecture au sein de cette Assemblée. Sur certains points, la résolution était plutôt serrée, surtout en ce qui concerne les seuils. Nous attendons la décision du Conseil de ministres qui, la semaine dernière, a une nouvelle fois reporté cette décision pour décembre. Il ne faut donc pas s'attendre à une décision finale du Conseil et du Parlement européen avant le milieu de l'année prochaine. Je pense qu'il serait plus avisé que la Commission conserve un an de plus son texte dans un tiroir, afin de pouvoir ajuster les seuils aux règlements qui seront alors en vigueur. Ce sera tout en ce qui concerne la procédure.
J'ai à présent une petite remarque sur le fond. La question de savoir si les OGM sont bons ou mauvais ne fait pas à proprement parler partie de la discussion d'aujourd'hui. Étant donné, toutefois, que M. Graefe zu Baringdorf nous communique ses positions sur les OGM dans ses questions orales, je vais le faire également. De toutes les questions posées par mon collègue, il ressort qu'il n'a pas compris quelque chose ou qu'il refuse de l'admettre. Il y a une différence entre la dissémination d'OGM selon la directive 2001/18 d'une part et l'établissement d'une limite pour la présence accidentelle d'OGM dans les semences conventionnelles dans le cadre d'une modification des annexes des directives sur la dissémination des semences d'autre part.
Ces directives comprennent une multitude de réglementations techniques sur la qualité et la commercialisation des semences au sein de l'UE. M. Graefe zu Baringdorf a lui-même dit que l'adoption de cette directive s'était faite dans des conditions normales, après audition par le Parlement européen. Dans ce cadre, il a également été établi que certains détails techniques devraient être réglés au sein du comité de réglementation. Ce dernier ne décide bien entendu pas de la dissémination des OGM, mais de la définition d'une norme de qualité supplémentaire pour les semences conventionnelles, et ce en vertu d'une compétence reprise dans la législation européenne en vigueur. C'est également ce qu'a dit la commissaire.
Le comité scientifique confirme de nouveau, à l'instar d'autres travaux scientifiques innombrables, que, sur le plan statistique, des déclarations passablement fiables ne permettent pas de garantir un seuil inférieur à 0,1 %. C'est là que ce situe la limite en matière d'analyse. Une valeur de 0 % n'existe pas, car il n'y a pas de produits "sans OGM". Le projet de la Commission propose des seuils pour les OGM qui ne présentent aucun risque pour l'environnement et les consommateurs et qui peuvent dès lors être cultivés à des fins commerciales au sein de l'UE. Les obligations d'enregistrement de la directive 2001/18 n'ont aucun rapport avec la commercialisation de semences conventionnelles.
La question des semences reproduites par les agriculteurs me semble dans ces circonstances beaucoup plus problématique. Elle ne sous-entend en aucune manière une obligation de contrôle de la qualité et n'implique par conséquent pas non plus des tests sur la présence d'OGM. M. Graefe zu Baringdorf se fait lui-même le défenseur d'une libéralisation de ces réglementations sur la reproduction.
J'ai encore un autre point. Plus le seuil fixé pour la présence d'OGM est bas, plus les produits conventionnels et biologiques devront être étiquetés. C'est la raison pour laquelle la Commission, plusieurs États membres et une grande partie du Parlement européen plaident en faveur d'une limite réaliste de 1 % à inclure dans les règlements sur les OGM.
Pour conclure, je voudrais faire remarquer que le moindre agriculteur doté d'un sens pratique devrait être capable de comprendre de simples réalités biologiques telles que la présence accidentelle et techniquement inévitable de semences de type A dans des semences de type B. M. Graefe zu Baringdorf est un agriculteur doté d'un sens pratique. Il existe bien entendu aussi des hasards dus à la nature. Des OGM apparaissent tous les jours."@fr6
"Signor Presidente, signora Commissario, onorevoli colleghi, in numerose occasioni, in seno alla commissione per la protezione dell'ambiente, la sanità pubblica e la tutela dei consumatori, ho lamentato il fatto che i regolamenti sulle sementi vengano spinti al limite nel quadro della procedura di comitatologia. Come ho già sostenuto, penso sarebbe più logico che la Commissione sospendesse i lavori sul regolamento in materia di OGM nelle sementi nel quadro della comitatologia, in attesa che il Parlamento completi la procedura in corso. Occorre che i nuovi regolamenti sulle sementi siano coerenti con quelli sugli OGM negli alimenti e nei mangimi e con le norme sulla tracciabilità e l’etichettatura degli OGM.
La problematica è stata oggetto di un acceso dibattito in Aula in occasione della prima lettura la scorsa estate. La risoluzione era estremamente rigorosa su vari punti, specie sui valori di soglia. Siamo ora in attesa che il Consiglio dei ministri raggiunga una decisione – decisione che la scorsa settimana è stata rinviata a dicembre. Si prevede ormai che la decisione finale del Consiglio non potrà arrivare prima della metà del prossimo anno. Penso sarebbe molto meglio che la Commissione tenesse la questione nel cassetto ancora per un anno, in modo da permettere l’adeguamento delle soglie ai regolamenti attualmente all’ordine del giorno. Questo è quanto avevo da dire sulla procedura.
Vorrei ora formulare un breve commento sul merito. La questione se gli OGM siano o no una bella cosa non ha nulla a che fare con il dibattito odierno. Siccome però nella sua interrogazione l’onorevole Graefe zu Baringdorf menziona le posizioni sugli OGM, desidero fare altrettanto. Da tutte le domande degli onorevoli colleghi emerge chiaramente che c’è qualcosa che egli non riesce a capire o che non vuole ammettere. C’è una differenza tra l’emissione di OGM ai sensi della direttiva 2001/18, da un lato, e la fissazione di un limite tecnico alla presenza accidentale di OGM in sementi convenzionali mediante modifica degli allegati nelle direttive sulle sementi, dall’altro.
Le direttive contengono tutta una serie di norme e requisiti tecnici sulla qualità e la commercializzazione delle sementi nell’Unione europea. Lo stesso onorevole Graefe zu Baringdorf ha affermato che le direttive attuali sono state adottate nel modo consueto, dopo aver ascoltato il Parlamento; si era allora deciso che taluni dettagli tecnici sarebbero stati disciplinati secondo la procedura del comitato di regolamentazione. Tale comitato naturalmente non decide in merito all’emissione di OGM, ma stabilisce come definire gli ulteriori
di qualità per le sementi convenzionali e ha facoltà di farlo ai sensi del diritto comunitario. Ad affermarlo è stata la stessa signora Commissario.
A sua volta il comitato scientifico, come innumerevoli altri consessi scientifici, ha confermato che dati solo in parte statisticamente significativi non ammettono un valore limite inferiore a 0,1 per cento. Qui sta il
: non esiste un valore 0 per cento e non c’è nulla di totalmente esente da OGM. La proposta della Commissione suggerisce per gli OGM soglie che non rappresentino un rischio per l’ambiente e per i consumatori, ed entro le quali si possano quindi produrre colture commerciali nell’Unione. I requisiti di registrazione della direttiva 2001/18 non hanno nulla a che fare con la commercializzazione delle sementi convenzionali.
Le sementi da moltiplicazione, prodotte dagli stessi agricoltori, sono spesso un problema ancor più grave. Non sono soggette ad alcun requisito per il controllo della qualità e quindi non vengono sottoposte ad alcun
volto a individuare OGM. Lo stesso onorevole Graefe zu Baringdorf è a favore della liberalizzazione di questi regolamenti sulla riproduzione.
Inoltre, più bassa è la soglia per la presenza accidentale di OGM, più saranno i prodotti convenzionali e biologici da etichettare; per questo, per i futuri regolamenti in materia di OGM, la Commissione, vari Stati membri e una vasta maggioranza in Parlamento sollecitano un limite realistico pari all’1 per cento.
Vorrei dire in conclusione che gli agricoltori in attività devono avere informazioni di base sul semplice processo biologico della presenza accidentale e tecnicamente inevitabile di un seme di tipo A nel tipo B. L’onorevole Graefe zu Baringdorf fa l’agricoltore e sa che ci sono cose come gli eventi naturali. Pertanto ci saranno sempre gli OGM."@it9
"Mr President, Commissioner, ladies and gentlemen, I too have, on numerous occasions in the Committee on the Environment, Public Health and Consumer Policy, bemoaned the fact that seed regulations are being pushed to such an extent under the comitology procedure. I have said that I think it would make more sense if the Commission held fire on the regulation for GMOs in seed under the comitology procedure until Parliament has completed the current procedure. We need the new seed regulations to be consistent with the regulations on GMOs in food and feed and on the traceability and labelling of GMOs.
These issues were hotly debated at first reading here in this House as recently as the summer. The resolution was extremely tight on several points, especially the question of threshold values. We are now waiting for the Council of Ministers to reach a decision, which since last week has again been postponed to December. A final decision by the Council cannot now be expected before the middle of next year. I think it would be far better if the Commission were to keep its paper in the pending tray for another year, so that the threshold values can be adjusted to the regulations currently on the agenda. So much for the procedure.
Now for a brief material comment. The question of whether GMOs are a good or a bad thing does not belong in today's debate. But as Mr Graefe zu Baringdorf refers in his question to positions on GMOs, I wish to do likewise. It is clear from all the Member's questions that there is something he has failed to understand or does not wish to admit. There is a difference between releasing GMOs under Directive 2001/18, on the one hand, and setting a technical limit value for the adventitious presence of GMOs in conventional seed by amending the annexes to the seed directives, on the other.
These directives contain an array of technical rules and requirements on the quality and marketing of seed in the EU. Mr Graefe zu Baringdorf himself said that the actual directives were adopted in the usual manner after hearing the European Parliament and that it was decided in the process that certain technical details were to be regulated under the regulatory committee procedure. The committee does not of course decide on the release of GMOs, it decides how to define a further quality standard for conventional seed and it has the jurisdiction to do so under current EU law. The Commissioner said as much.
The scientific committee has, in its turn, confirmed, as do countless other scientific works, that statistically halfway reliable statements do not brook a limit value of less than 0.1%. This is the cut-off point. There is no such thing as a 0% value, and nothing is GM-free. The Commission draft suggests threshold values for GMOs that do not represent a risk to the environment and consumers, and which can therefore be commercially cultivated in the EU. The registration requirements in Directive 2001/18 have nothing to do with the marketing of conventional seed.
Reproduction seed, which farmers themselves cultivate, is at times much more of a problem. It is not subject to any quality testing requirements whatsoever and does not therefore undergo any tests to detect GMOs. Mr Graefe zu Baringdorf himself is in favour of liberalising these reproduction regulations.
And another thing. The lower the threshold value for the adventitious presence of GMOs is set, the more conventional and organic products will have to be labelled, which is why the Commission, various Member States and a large majority in the European Parliament are calling for a realistic limit value of 1% in the forthcoming GMO regulations.
To close, may I say that working farmers need a fundamental understanding of the simple biologic facts of the adventitious and technically unavoidable presence of type A seed in type B. Mr Graefe zu Baringdorf works as a farmer. There are such things as natural events. There will always be GMOs."@lv10
"Mijnheer de Voorzitter, mevrouw de commissaris, geachte dames en heren, ook ik heb er, in de Commissie milieubeheer, volksgezondheid en consumentenbeleid, herhaaldelijk over geklaagd dat er in de comitologieprocedure zoveel haast wordt gemaakt met de regelingen voor zaden. Ik heb gezegd het zinvoller te achten dat de Commissie in deze comitologieprocedure wacht met de regeling van GGO’s in zaden totdat het Europees Parlement de nog lopende procedures heeft afgerond. Nieuwe regelingen in dit verband moeten consistent zijn met de verordeningen voor GGO’s in levensmiddelen en diervoeder en voor de traceerbaarheid en etikettering van GGO’s.
Afgelopen zomer was dit nog onderwerp van felle discussie in het Parlement. Op menig punt kwam de besluitvorming niet zonder slag of stoot tot stand en dat gold met name voor de drempelwaarden. Momenteel zijn wij in afwachting van het besluit van de Raad van Ministers, dat wederom opgeschoven is, ditmaal naar december. Een definitief besluit van de Raad en het Europees Parlement valt waarschijnlijk niet eerder te verwachten dan halverwege volgend jaar. Ik denk dat de Commissie er goed aan doet haar papieren nog een jaartje op te bergen in een lade, zodat de drempelwaarden aangepast kunnen worden aan de regelingen die dan op de agenda staan. Tot zover wat de procedure betreft.
Nu even een korte opmerking over de materie op zich. Eigenlijk hoort de vraag of GGO’s goed of slecht zijn niet in de huidige discussie thuis, maar omdat de heer Graefe zu Baringdorf in zijn betoog bepaalde standpunten over GGO’s naar voren heeft gebracht voel ik mij geroepen ook stelling te nemen. Uit het betoog van mijn collega maak ik op dat hij bepaalde dingen niet begrijpt of niet wil begrijpen. Er wordt onderscheid gemaakt tussen enerzijds de introductie van GGO’s overeenkomstig richtlijn 2001/18/EG en anderzijds het vaststellen van een technische grenswaarde voor de toevallige aanwezigheid van GGO’s in conventioneel zaaigoed via een wijziging van de bijlagen van de zaaigoedrichtlijnen.
Deze richtlijnen bevatten een groot aantal technische regelingen en voorschriften inzake de kwaliteit en het op de markt brengen van zaden in de EU. De heer Graefe zu Baringdorf heeft zelf verklaard dat de huidige richtlijnen zoals te doen gebruikelijk zijn goedgekeurd nadat het Parlement in dezen is gehoord. In dit kader is tevens vastgelegd dat bepaalde technische details geregeld zouden moeten worden op basis van de procedure van het desbetreffende regelgevend comité. Dat comité neemt natuurlijk geen besluit over de introductie van GGO’s; het besluit hoe een nadere kwaliteitsnorm voor conventionele zaden gedefinieerd moet worden. Het comité is hiertoe bevoegd op grond van geldend EU-recht. De commissaris heeft reeds een opmerking van die strekking gemaakt.
Wat uit talloze wetenschappelijke documenten blijkt, wordt nog eens bevestigd door het wetenschappelijk comité: voor min of meer betrouwbare cijfers mogen we niet uitgaan van een grenswaarde lager dan 0,1 procent. Daar ligt de analysegrens. Een 0-procentwaarde bestaat niet; niets kan als geheel GGO-vrij worden bestempeld. In het ontwerp van de Commissie worden drempelwaarden voorgesteld voor GGO’s die geen risico’s voor het milieu en de consument inhouden en daarom in de EU commercieel geteeld mogen worden. De registratieverplichtingen van richtlijn 2001/18/EG hebben niets te maken met het op de markt brengen van conventioneel zaaigoed.
In sommige gevallen kunnen zaden die boeren zelf produceren veel meer problemen geven. Die zijn namelijk geenszins onderworpen aan de verplichting van kwaliteitsonderzoek en worden dan ook niet onderzocht op de aanwezigheid van GGO’s. De heer Graefe zu Baringdorf is zelf voorstander van een liberalisering van de reproductieregelingen.
En dan nog iets. Hoe lager de drempelwaarde voor de toevallige aanwezigheid van GGO’s, des te eerder komen conventionele en ecologische producten in aanmerking voor een etiketteringsplicht. Daarom pleiten de Commissie, verschillende lidstaten en een groot deel van het Europees Parlement ervoor een realistische grenswaarde van 1 procent in de komende GGO-verordeningen op te nemen.
Tot slot wil ik opmerken dat een praktische landbouwer fundamentele kennis moet hebben van eenvoudige biologische feiten betreffende de onvoorziene en technisch onvermijdbare aanwezigheid van zaden van soort A in soort B. Collega Graefe zu Baringdorf is zo’n landbouwer. Er doen zich nu eenmaal natuurlijke gebeurtenissen voor. GGO’s komen altijd voor."@nl2
"Senhor Presidente, Senhora Comissária, Senhoras e Senhores Deputados, também eu lamentei em numerosas ocasiões, na Comissão do Meio Ambiente, da Saúde Pública e da Política do Consumidor, o facto de se insistir tanto em abordar as regulamentações relativas às sementes no processo de comitologia. Afirmei que considero que seria mais razoável que a Comissão suspendesse a regulamentação para OGM nas sementes no âmbito do processo de comitologia, até o Parlamento Europeu terminar o processo actualmente em curso. Necessitamos que as novas disposições relativas às sementes sejam coerentes com os regulamentos relativos aos OGM nos alimentos para alimentação humana e animal, assim como com os relativos à rastreabilidade e rotulagem de OGM.
Estas questões foram debatidas de forma acesa na primeira leitura, aqui, nesta câmara, no Verão passado. Houve vários pontos em que a decisão foi tomada por uma estreitíssima maioria, especialmente na questão dos limiares. Aguardamos agora que o Conselho de Ministros chegue a uma decisão que, na semana passada, foi adiada para Dezembro. Não é de esperar que o Conselho tome a decisão final antes de meados do próximo ano. Penso que seria muito melhor que a Comissão mantivesse o seu documento pendente por mais um ano, de modo a que os limiares possam ser adaptados aos regulamentos actualmente em preparação. Isto no que diz respeito ao processo.
Agora, gostaria de fazer um pequeno comentário no que diz respeito ao conteúdo. A questão de saber se os OMG são bons ou maus não faz parte do debate de hoje. Porém, uma vez que, nas suas perguntas, o senhor deputado Graefe zu Baringdorf toma posição relativamente aos OMG, também eu desejo fazê-lo. As perguntas do senhor deputado patenteiam todas que existe algo que ele não compreendeu ou não quer admitir. Existe uma diferença entre a libertação de OGM nos termos da Directiva 2001/18, por um lado, e, por outro lado, o estabelecimento de um limite técnico para a presença acidental de OGM em sementes convencionais, no âmbito de uma alteração dos anexos das directivas relativas às sementes.
Estas directivas contêm uma grande quantidade de disposições técnicas e de requisitos relativos à qualidade e à comercialização de sementes na UE. O próprio senhor deputado Graefe zu Baringdorf disse que as directivas actualmente em vigor foram aprovadas de acordo com o procedimento habitual, depois da consulta ao Parlamento Europeu e que, neste processo, foi decidido que determinados pormenores técnicos seriam regulamentados no âmbito do processo do comité de regulamentação. Como é óbvio, o comité não decide sobre a libertação de OGM, mas sim sobre a definição de um outro padrão de qualidade para sementes convencionais, tendo jurisdição para o fazer nos termos da legislação comunitária em vigor. Foi isto que a senhora Comissária disse.
O comité científico, por seu lado, tal como inúmeros outros trabalhos científicos, confirmou que afirmações medianamente seguras em termos estatísticos não permitem um valor limite abaixo de 0,1%. Reside aqui o valor limite. Não existe um valor de 0%, não existe nada sem OGM. A proposta da Comissão sugere limiares para OGM que não representam quaisquer riscos para o ambiente e para os consumidores e que, portanto, poderão ser cultivados na UE para fins comerciais. Os requisitos de registo na Directiva 2001/18 não têm qualquer relação com a comercialização de sementes convencionais.
As sementes de reprodução produzidas pelos próprios agricultores constituem, por vezes, um problema muito maior. Elas não estão sujeitas a quaisquer requisitos de testes de qualidade, não se submetendo, portanto a quaisquer testes relativos à presença de OGM. O próprio senhor deputado Graefe zu Baringdorf é a favor de uma liberalização destas disposições relativas à reprodução.
Mais uma coisa. Quanto mais baixo for o limiar estabelecido para a presença acidental de OGM, tanto mais produtos convencionais e biológicos terão de ser rotulados, motivo pelo qual a Comissão, vários Estados-Membros e uma larga maioria no Parlamento Europeu defendem o valor limite realista de 1% nos regulamentos relativos a OGM que estão em preparação.
Para terminar, gostaria de dizer que um agricultor em actividade necessita de possuir uma compreensão fundamental do simples facto biológico da presença acidental e tecnicamente inevitável de sementes de tipo A entre as sementes de tipo B. O colega Graefe zu Baringdorf exerce a actividade de agricultor. Os acontecimentos naturais existem. Há sempre OGM."@pt11
".
Herr talman, fru kommissionär, mina damer och herrar! Jag har också inom ramen för utskottet för miljö, folkhälsa och konsumentfrågor vid flera tillfällen kritiserat att utsädesbestämmelserna drivits på så kraftigt i kommittéförfarandet. Jag har sagt att jag tycker det vore bättre om kommissionen väntar med bestämmelsen om GMO i utsäde i detta kommittéförfarande tills Europaparlamentet avslutat det förfarande som just nu pågår. De nya utsädesbestämmelserna och förordningarna om GMO i livsmedel och foder liksom spårbarhet och märkning av GMO behöver nämligen stämma överens.
Så sent som i somras fördes livliga diskussioner i första behandlingen av ärendet. Beslutet nåddes ytterst knappt på vissa punkter, särskilt när det gällde tröskelvärdena. Nu väntar vi på ministerrådets avgörande som förra veckan återigen sköts upp till december. Det är nog inte troligt att rådet och Europaparlamentet fattar ett definitivt beslut före mitten av nästa år. Jag anser att det vore mycket bättre om kommissionen behöll sitt dokument i skrivbordslådan ett år till, så att man då kan anpassa tröskelvärdena efter de förordningar som ligger på bordet då. Det var vad jag hade att säga om förfarandet.
Nu kommer jag till en kort kommentar som beträffar innehållet. Egentligen hör inte frågan om GMO är bra eller dåligt hemma i dagens debatt, men eftersom Graefe zu Baringdorf vidrör frågan om GMO i sina frågor vill jag göra det också. Det framgår tydligt av alla kollegernas frågor att det är någonting som vi inte har förstått eller inte vill erkänna. Det finns en skillnad dels mellan att GMO utsätts enligt direktiv 2001/18 och dels fastställande av ett tekniskt gränsvärde för GMO som råkat hamna i konventionellt utsäde inom ramen för en ändring av bilagorna i direktivet om saluföring av utsäde.
Dessa direktiv innehåller en mängd tekniska bestämmelser och föreskrifter om kvalitet och försäljning av utsäde i EU. Som Graefe zu Baringdorf sade godkändes direktiven som vanligt efter det att Europaparlamentet hörts. I detta sammanhang fastslogs även att vissa tekniska detaljer skall avhandlas inom ramen för tillsynskommittéförfarandet. Där beslutas det naturligtvis inte om utsättande av GMO utan om definitionen av en vidare kvalitetsstandard för konventionellt utsäde, och detta enligt behörigheter i enlighet med gällande EU-rätt. Även detta uttalades av kommissionären.
Vetenskapliga kommittén bekräftar återigen, i likhet med ett otal andra vetenskapliga arbeten, att statistiskt halvsäkra uppgifter inte tillåter ett gränsvärde på mindre än 0,1 procent. Här ligger analysgränsen. Det finns inget nollprocentsvärde, det finns ingenting som är GMO-fritt. Kommissionens förslag föreslår gränsvärden för sådana GMO som inte utgör en risk för miljö och konsumenter och därför får odlas kommersiellt i EU. Registreringskraven i direktiv 2001/18 har ingenting att göra med konventionellt utsäde som släpps ut på marknaden.
Det som i vissa hänseenden är besvärligare är utsäde för eftersådd, som jordbrukare själva producerar. Det underkastas nämligen inga som helst krav på kvalitetskontroll och genomgår därför inga prover för att påvisa GMO. Graefe zu Baringdorf förordar ju själv en avreglering av dessa eftersåddsbestämmelser.
En sak till. Ju lägre tröskelvärdet sätts för sporadisk förekomst av GMO, desto snabbare kommer det krav på märkning av konventionella och ekologiska produkter. Därför förordar kommissionen, några medlemsstater och en stor del av Europaparlamentet det realistiska gränsvärdet på 1 procent i de kommande GMO-förordningarna.
Avslutningsvis vill jag påpeka att den praktiskt lagde jordbrukaren inte helt bör sakna kunskap om vissa grundläggande biologiska fakta som har att göra med att utsäde av slag A av misstag kan blandas med utsäde av slag B, något som också vore tekniskt omöjligt att undvika. Min kollega Graefe zu Baringdorf är en praktiskt lagd jordbrukare. Saker och ting kan hända. GMO finns överallt."@sv13
|
| lpv:unclassifiedMetadata |
"busillis"9
|
Named graphs describing this resource:
The resource appears as object in 2 triples